Rehevöityneidenjärvienhoitokalastuksenvaikutukset

Transkriptio

1 KALA-JARIISTARAPORTTEJAnro7 MikkoOlinjaJukkaRuuhijärvi(toim.) Rehevöityneidenjärvienhoitokalastuksenvaikutukset Vuosiraportti Helsinki

2 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Kesäkuu Tekijä(t) Toimittajat: Mikko Olin ja Jukka Ruuhijärvi Kirjoittajat: Erika Alajärvi, Pertti Eloranta, Jukka Horppila, Jorma Keskitalo, Anja Lehtovaara, Leena Nurminen, Mikko Olin, Paula Peitola, Mauri Pekkarinen, Martti Rask, Jukka Ruuhijärvi, Ilkka Sammalkorpi, Petri Savola, Petra Tallberg, Tero Taponen, Laura Uusitalo, Leena Villa ja Anu Väisänen Julkaisun nimi Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset Vuosiraportti Julkasun laji Raportti Toimeksiantaja Toimeksiantopäivämäärä Projektin nimi ja numero Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset () Tiivistelmä Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset (-) on yhteistutkimus, jonka osapuolina ovat Hämeen ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukset ja ympäristökeskukset, sekä Pirkanmaan ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. Tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat kaikki osapuolet. Hoitokalastusten toteuttamisessa on paikallisilla kunnilla, kalastuskunnilla ja suojeluyhdistyksillä keskeinen osuus. Tutkimuksen tavoitteena on saada lisätietoa hoitokalastuksen vaikutuksista vesiekosysteemiin, sekä selvittää hoitokalastuksen soveltuvuutta eri tyyppisten järvien kunnostuskeinoksi. Tutkimuksen kymmenen kohdejärveä sijaitsevat Uudellamaalla ja Hämeessä. Järvet ovat kooltaan ja muodoltaan hyvin erilaisia. Vuonna kohdejärvillä jatkui tehostettu veden laadun, planktonin sekä sisäisen ja ulkoisen kuormituksen seuranta. Kalastotutkimuksissa keskeisenä menetelmänä oli pohjoismaisilla yleiskatsausverkoilla tehtävä verkkokoekalastus, jossa käytetään ositettua satunnaisotantaa. Tässä raportissa esitetään hankkeen kolmannen tutkimusvuoden tulokset hoitokalastusten, verkkokoekalastusten ja veden laadun osalta. Mukana on myös kasviplanktontutkimusten tulokset vuodelta, sekä eläinplanktontulokset vuosilta - neljän järven osalta. Lisäksi vedetään yhteen hankkeen tähänastiset tulokset. Vuonna hoitokalastustavoite kg/ha/ vuotta saavutettiin viidell ä kohdejärvellä. Vaikutukset veden laatuun ja kalastoon ovat vielä vähäisiä ja peittyvät säävaihteluiden alle lukuun ottamatta Tuusulanjärveä, jossa kalastus on ollut tehokkainta ( kg/ha/ vuotta). Tuusulanjärven ravinnepitoisuus on alentunut, sinilevien biomassa pienentynyt ja vesi kirkastunut. Asiasanat Rehevöityminen, ravintoketjukunnostus, hoitokalastus, verkkokoekalastus, veden laatu, kasviplankton Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Kala- ja riistaraportteja Sivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus s. Suomi Jakelu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon kalantutkimusasema Rahtijärventie 9 Evo Puh. 7 Faksi 7 9 Kustantaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pukinmäenaukio, PL 7 Helsinki Puh. 7 Faksi 7

3 . Hoitokalastustutkimus takakaarteessa merkkejä hoitokalastuksen onnistumisesta..... HOKA-hanke..... Hoitokalastuksen vaikutukset... Kirjallisuus.... Hoitokalastukset vuonna.... Johdanto..... Yhteenveto vuoden tuloksista..... Taka- ja Etujärvi..... Otalampi..... Rusutjärvi Pusulanjärvi Enäjärvi..... Tuusulanjärvi Lehijärvi Äimäjärvi..... Hiidenvesi.... Verkkokoekalastukset vuonna..... Menetelmät..... Yhteenveto vuoden tuloksista..... Taka- ja Etujärvi Kokonaissaalis Saaliit lajeittain Tulosten tarkastelu..... Otalampi Kokonaissaalis Saaliit lajeittain Tulosten tarkastelu..... Rusutjärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu..... Pusulanjärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu Enäjärvi Kokonaissaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu... I

4 .. Tuusulanjärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu Lehijärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu..... Äimäjärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu..... Hiidenvesi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu... Kirjallisuus...7. Vesistötutkimukset vuonna...7. Johdanto...7. Menetelmät...7. Yhteenveto vuoden sääoloista ja vedenlaadusta Takajärvi Etujärvi Otalampi Rusutjärvi..... Pusulanjärvi Enäjärvi..... Tuusulanjärvi Lehijärvi Äimäjärvi Hiidenvesi...9 Kirjallisuus.... Kasviplanktontutkimukset vuonna..... Johdanto.... Aineisto ja menetelmät..... Yhteenveto ja vertailu edellisiin vuosiin Vaikuttaako hoitokalastus leväbiomassaan?...9. Takajärvi.... Etujärvi... II

5 . Otalampi....7 Rusutjärvi.... Pusulanjärvi....9 Enäjärvi.... Tuusulanjärvi.... Lehijärvi.... Äimäjärvi Alue Alue.... Hiidenvesi... Kirjallisuus...7. Hiidenveden, Rusutjärven, Tuusulanjärven ja Äimäjärven äyriäisplankton vuosina Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Äyriäisplanktonin koostumus tutkimusjärvissä Äyriäisplanktonin runsaus tutkimusjärvissä Daphnia- ja Bosmina-vesikirppujen koko..... Tulosten tarkastelu ja päätelmät... Kirjallisuus Verkon täyttymisen vaikutus pyyntitehokkuuteen Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusjärvet Koekalastus Tulokset Kokonaissaaliit Lajikohtaiset saaliit Pituusjakaumat Tulosten tarkastelu... Kirjallisuus... III

6 . Hoitokalastustutkimus takakaarteessa merkkejä hoitokalastuksen onnistumisesta Mikko Olin ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL, 7 Helsinki; Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, PL 7, Helsingin yliopisto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, Evo.. HOKA-hanke Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset (HOKA-hanke, -) on yhteistutkimus, jonka osapuolina ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Hämeen ja Uudenmaan TE -keskusten kalatalousyksiköt, Hämeen, Uudenmaan ja Pirkanmaan ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto (limnologian ja ympäristönsuojelun laitos ja Lammin biologinen asema), Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. Tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat kaikki osapuolet. Hoitokalastusten toteuttamisessa on paikallisilla kunnilla, kalastuskunnilla ja suojeluyhdistyksillä keskeinen osuus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää hoitokalastuksen soveltuvuutta rehevöityneiden järvien kunnostuskeinoksi, sekä saada lisätietoa hoitokalastuksen vaikutuksista vesiekosysteemiin. Tutkimuksen kymmenen kohdejärveä (Olin ym. 99) sijaitsevat Uudellamaalla ja Hämeessä. Järvet ovat kooltaan ja muodoltaan hyvin erilaisia. Vuonna kohdejärvillä jatkui tehostettu veden laadun, planktonin sekä sisäisen ja ulkoisen kuormituksen seuranta. Kalastotutkimuksissa keskeisenä menetelmänä oli pohjoismaisilla yleiskatsausverkoilla tehtävä verkkokoekalastus, jossa käytetään ositettua satunnaisotantaa. Tässä raportissa esitetään, hoitokalastusten, verkkokoekalastusten, veden laadun ja kasviplanktonin osalta, hankkeen neljännen vuoden tutkimustulokset aikaisempiin vuosiin verrattuna. Mukana on myös neljän järven eläinplanktontutkimusten tulokset vuosilta -. Lisäksi viimeisessä luvussa esitetään tulokset tutkimuksesta, jossa selvitettiin verkon täyttymisen vaikutusta sen pyyntitehokkuuteen, ja pohdittiin verkkokoekalastuksen luotettavuutta kalatiheyden mittarina. Ainetasetarkkailun tulokset eivät ehtineet tähän raporttiin. Aikaisempia tuloksia on esitelty vuosien - raporteissa (Olin ym. 99 ja Olin & Ruuhijärvi, ). Tässä luvussa esitetään lyhyt katsaus hoitokalastuksen mahdollisista vaikutuksista tutkimusjärvissä... Hoitokalastuksen vaikutukset Ennen tutkimuskesää hoitokalastussaalis oli viidellä tutkimusjärvistä saavuttanut kolmen vuoden jaksolle vähimmäistavoitteeksi asetetun tason kg/ha. Keskimääräinen kolmen vuoden saalis kaikilta tutkimusjärviltä oli 79 kg/ha (mediaani kg). Vähiten kalaa saatiin Lehijärveltä 9 kg/ha, jossa tosin kalastus aloitettiin vasta 99. Tuusulanjärven saalis ( kg/ha)oli suurin. Kesäsäät ovat vaihdellet suuresti tutkimusvuosien välillä ja hoitokalastusten vaikutukset kalakantoihin ja veden laatuun ovat yleensä peittyneet lämpötilan ja sadannan vaihteluiden aiheuttamien muutosten alle. Tehokkaimmin kalastetulla Tuusulanjär-

7 vellä veden laadun muutokset ovat kuitenkin olleet selviä: ravinnepitoisuudet ovat alentuneet, sinileväkukinnat ovat vähentyneet ja vesi on kirkastunut (ks. luku, kuva ; luku, kuva ). Lisäksi vesikasvillisuuskartoitusten alustavien tulosten perusteella uposkasvillisuus on runsastunut ja levittäytynyt aikaisempaa laajemmalle alueelle (Venetvaara & Lammi, julkaisematon). Epäselvää kuitenkin on missä määrin muutokset johtuvat hoitokalastuksesta ja missä määrin vuonna 99 alkaneesta tehokkaasta kesäaikaisesta ilmastuksesta, joka on estänyt kesäkerrostuneisuuden muodostumisen sekä hapettomuudesta johtuvan ravinteiden vapautumisen pohjasedimentistä. Verkkokoekalastusten perusteella Tuusulanjärven särkikalakanta ei ole oleellisesti pienentynyt ja varsinkin särki on hyvin tehokkaalla poikastuotannolla pystynyt osittain kompensoimaan poistetun kalabiomassan. Vastaavanlaisia särjen poikastuotantovasteita on havaittu myös Taka- ja Etujärvellä, sekä Rusutjärvellä. Kiintoisaa on, miksi särki ei ole lisääntynyt tehokkaasti Äimäjärvellä ja Otalammella, vaikka niillä särkeen kohdistunut pyynti on myös ollut voimakasta. Säätekijöiden vaikutusta havaintoihin voi pyrkiä vähentämään tutkimalla kaikkien kohdejärven vasteita samanaikaisesti esim. regressioanalyysillä (esim. luku, kuva ), jossa selittävänä tekijänä on hoitokalastussaalis tiettynä ajanjaksona ja selitettävänä tekijänä samalla ajanjaksolla tapahtunut muutos kohdejärvien koekalastussaaliissa, veden laadussa tai kasviplanktonyhteisössä. Tällä tavoin saadut tulokset antavat viitteitä siitä, että hoitokalastus on harventanut tehokkaimmin kalastettujen ( kg/ha/ vuotta) kohdejärvien särkikalakantaa sekä parantanut veden laatua. Varsinainen vaikutusmekanismi, eläinplanktonin runsastuminen tai leville käyttökelpoisten ravinteiden väheneminen, on vielä avoin. Luvussa esitettyjen eläinplanktontulosten perusteella joitain merkkejä isojen vesikirppujen runsastumisesta on havaittavissa, mutta niiden vaikutuksesta kasviplanktoniin on liian aikaista vetää johtopäätöksiä. Ainetasetarkkailun tulosten valmistuessa ensi vuonna, saadaan lisää tietoa ravinnekierrossa tapahtuneista muutoksista. Kirjallisuus Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.) : Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset - vuosiraportti 99. Kala- ja riistaraportteja : -9. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja 9: -. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Olin, M., Ruuhijärvi, J., Rask, M., Villa, L., Savola, P., Sammalkorpi, I. & Poikonen, K., 99. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset - vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja. 99 s.

8 . Hoitokalastukset vuonna Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Ilkka Sammalkorpi ja Petri Savola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL, 7 Helsinki; Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, PL 7, Helsingin yliopisto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, Evo Suomen ympäristökeskus, PL,, Helsinki Uudenmaan ympäristökeskus, PL, Helsinki. Johdanto HOKA -hankkeen hoitokalastusten (n. kg/ha/ vuotta) tavoitteena on aiheuttaa tuntuva vähennys kohdejärvien särkikalatiheyteen, jotta saataisiin aikaan parannuksia veden laadussa ja kalaston rakenteessa. Tämän luvun tarkoituksena on esitellä HOKA hankkeen järviltä vuonna saatu hoitokalastussaalis eri kalastusajankohtina ja pyyntivälineillä, ja verrata sitä aikaisempien vuosien saaliisiin. Osalla järvistä (Enäjärvi, Etu- ja Takajärvi) hoitokalastus on jatkunut jo useita vuosia. Otalammella ja Lehijärvellä oli kolmas hoitokalastusvuosi käynnissä. Pusulanjärvellä, Tuusulanjärvellä ja Äimäjärvellä hoitokalastukset aloitettiin vuonna. Hiidenvedellä hoitokalastusta on tehty pienellä teholla vuodesta 99, mutta varsinainen, tehokkaampi hoitokalastus aloitettiin vuonna. Rusutjärvellä hoitokalastettiin vuosina 99-99, mutta kalastukset on keskeytetty toistaiseksi... Yhteenveto vuoden tuloksista Vuosi oli useimmilla kohdejärvillä jo vähintään neljäs hoitokalastusvuosi. Suurimmat hehtaarisaaliit saatiin Äimäjärven alueelta ( kg/ha) ja Hiidenveden alueelta ( kg/ha). Hehtaarisaalis oli kohtuullinen Pusulanjärvellä ( kg), Etujärvellä ( kg) ja Lehijärvellä ( kg). Takajärven kokonaissaalis oli kg/ha, Enäjärven kg/ha, Hiidenveden alueen kg/ha ja Tuusulanjärven kg/ha. Otalammella, Hiidenveden alueella ja Äimäjärven alueella saalis jäi pieneksi: 7, ja 7 kg/ha (tässä järjestyksessä). Rusutjärvellä ei kalastettu lainkaan. Taka- ja Etujärven lukumääräsaalis oli selvästi suurempi kuin muilla järvillä; saaliin lukumäärästä suuri osa oli vuonna kuoriutunutta särkeä. Vain yhdellä järvellä saavutettiin siis sadan kilon hehtaarisaalis, kun vuonna näitä järviä oli viisi. Nuottausten yksikkösaalis pieneni selvästi Taka- ja Etujärvellä, Otalammella, sekä Hiidenveden alueilla ja. Sen sijaan Pusulanjärvellä, Äimäjärven alueella ja Hiidenveden alueella nuottausten yksikkösaalis kasvoi jonkin verran ja Lehijärvellä selvästi.

9 Saalis (kg/ha) Painosaalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Kuore Lahna Pasuri Salakka Särki Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Ä Ä H H H Lukumääräsaalis ( kpl/ha) Saalis ( kpl/ha) Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Ä Ä H H H Kuva. Vuoden hoitokalastussaalis lajeittain kohdejärvillä. Yläkuvassa lukumäärä- ja alakuvassa painosaalis. Muut ryhmään kuuluu pääasiassa muita särkikaloja (esim. sulkava Hiidenvedellä, sorva, ruutana) ja särkikalojen risteymiä, sekä saaliiseen jääneet arvokalat. Järvien lyhenteet: Taka = Takajärvi, Etu = Etujärvi, Ota = Otalampi, Rus = Rusutjärvi, Pus = Pusulanjärvi, Enä = Enäjärvi, Tuu = Tuusulanjärvi, Lehi = Lehijärvi, Ä- = Äimäjärven osa-alueet - ja H- = Hiidenveden osa-alueet -... Taka- ja Etujärvi Hoitokalastusten kokonaissaalis vuonna oli Takajärvellä kg ( kg ja kpl/ha) ja Etujärvellä kg ( kg ja 7 kpl/ha) (taulukko ). Etujärvelle ei laskettu rysää keväällä. Takajärven rysäsaalis jäi pieneksi (n. kg). Nuottaukset tehtiin kolmessa jaksossa (taulukko ). Takajärvellä ensimmäisen jakson saalis oli kg seitsemästä apajasta, toisen 7 kg kolmesta apajasta ja kolmannen kg kolmesta apajasta. Etujärvellä kullakin jaksolla vedettiin neljä vetoa, ensimmäisen jakson saalis oli 7 kg, toisen kg ja kolmannen kg. Suuremman pyyntiponnistuksen ansiosta saalis oli kummallakin järvellä kohtalainen, mutta vetokohtainen saalis jäi selvästi pienemmäksi kuin kahtena edellisenä vuonna (taulukko ). Etujärven vetokohtainen saalis oli edelleen selvästi suurempi kuin Takajärvellä. Takajärvellä särkeä (pääasiassa kokoluokkia - cm) oli puolet saaliista; sekä lahnan että ahvenen osuus oli noin viidesosa (kuva ). Etujärvellä särjen osuus oli hieman yli puolet saaliista, ahventa saaliissa oli kolmannes ja lahnaa noin viidesosa. Myös Etujärvellä pientä särkeä (- cm) oli saaliissa runsaasti, ja lukumääräsaalis kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kaksinkertaiseksi (kuva ).

10 Taulukko. Avoveden aikaisten nuottausten lajikohtaiset saaliit Taka- ja Etujärvellä vuonna. Takajärvi Etujärvi Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki 9,, 7, 7 7,9,,9 Lahna 9 7,9,7, 99 7,7,,7 7 Ruutana,,,7 Ahven 7,,, 7,,9, Kiiski 9,,9, 7 9,,, 9 Yhteensä 79,,,,,, 9 Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Taka- ja Etujärvellä vuosina -. KvR = kevätrysäpyynti, SN = syys- ja KsN = kesänuottaus. Vetokohtaisissa saaliissa ei ole huomioitu epäonnistuneiden vetojen (+kursiivilla) saalista. Takajärvi KvR- SN- KvR-9 KsN-9 KsN-99 KsN- Aika ~toukokuu Saalis (kg) 9 7 Rysien/vetojen lkm Saalis (kg) /veto tai /rysävrk 9 Etujärvi KvR- SN- KvR-9 AN-9 AN-99 KsN- Ajankohta ~toukokuu Saalis (kg) 7 7 Rysien/vetojen lkm + Saalis (kg) /veto tai /rysävrk 7 9 Saalis (kg/ha) Kiiski Ahven Ruutana Lahna Särki Kertymä Takajärvi Painosaalis Kertymä (kg/ha) Saalis (kg/ha) Etujärvi Painosaalis Kertymä (kg/ha) Saalis ( kpl/ha) KvR- SN- KvR-9 KsN-9 KsN-99 KsN- Takajärvi Lukumääräsaalis KvR- SN- KvR-9 KsN-9 KsN-99 KsN- 9 7 Kertymä ( kpl/ha) Saalis ( kpl/ha) KvR- SN- KvR-9 KsN-9 KsN-99 KsN- Etujärvi Lukumääräsaalis KvR- SN- KvR-9 KsN-9 KsN-99 KsN- Kuva. Etu- ja Takajärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina -. Vuonna 99 Etujärven rysäsaaliista ei tehty lajijakaumia. Lyhenteet ks. taulukko. 9 7 Kertymä ( kpl/ha)

11 Vuosina - saaliskertymä oli Takajärvellä 9 kg ja 79 7 kpl/ha ja Etujärvellä 9 kg ja kpl/ha (kuva ). Saaliista yli puolet oli kummallakin järvellä särkeä. Vetokohtainen saalis kääntyi kummallakin järvellä laskuun ja ilmeisesti kalabiomassa järvillä on saatu alenemaan huolimatta voimakkaasta poikastuotannosta... Otalampi Otalammella vuosi oli kolmas hoitokalastusvuosi ja kokonaissaalis oli yhteensä kg (7 kg ja kpl/ha) (taulukko ). Nuottaukset tehtiin kolmessa jaksossa, kesäkuussa vedettiin apajaa ( kg), heinäkuussa apajaa (9 kg) ja elokuussa apajaa (7 kg, taulukko ). Saalis oli enimmäkseen särkeä. Ahventa oli saaliin painosta noin neljännes ja lukumäärästä viidennes. Lahnan saalisosuus oli n. %. Otalammen istutettu siikakanta (planktonsiika) vaikutti vahvalta: siikoja vapautettiin nuottasaaliista yhteensä n. kpl. Vuosien 99- saaliskertymä oli 9 kg ja kpl/ha (kuva ). Saaliista valtaosa ( kg ja kpl/ha) on ollut särkeä. Vetokohtainen saalis on laskenut jyrkästi (taulukko ), joten hoitokalastus on todennäköisesti selvästi alentanut särkitiheyttä Otalammella. Taulukko. Avovedennuottausten lajikohtaiset saaliit Otalammella vuonna. Otalampi Laji Kg Kpl Kg% Kpl% Kg/ha Kpl/ha Särki 7 9, 7,9, 9 Lahna, 7,, Ahven 7 9,,,9 9 Kiiski 9,,, yhteensä 9,,,9 Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Otalammella vuosina 99-. Vetokohtaisissa saaliissa ei ole huomioitu epäonnistuneiden vetojen (+kursiivilla) saalista. Otalampi Nuottaus 99 Nuottaus Nuottaus Ajankohta , , ,.-.. Saalis (kg) 7 Vetojen lkm 9+ Saalis (kg) /veto 7

12 Saalis (kg/ha) Saalis (kpl/ha) Otalampi Painosaalis 99- Kiiski Ahven Lahna Särki Saaliskertymä Otalampi Lukumääräsaalis Kertymä (kg/ha) Kertymä ( kpl/ha) Kuva. Otalammen nuottausten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina Rusutjärvi Rusutjärvelle ei vuonna saatu lupaa hoitokalastusten jatkamiseen, vaikka sekä koekalastukset, että hoitokalastusten yksikkösaaliit osoittivat, ettei järven kalatiheyttä oltu vielä onnistuttu riittävästi vähentämään, eikä kalakannan rakennetta muuttamaan vähemmän särkikalavaltaiseksi... Pusulanjärvi Vuoden saalis Pusulanjärvellä oli yhteensä kg eli kg/ha (taulukko 7). Saalis oli selvästi suurempi kuin edellisvuonna, samaa luokkaa kuin vuonna 99. Kevään rysäpyynnin anti jäi niukaksi, ja saalis rysävuorokautta kohden oli selvästi alempi kuin aiempina keväinä (taulukko ). Sen sijaan koeluontoisena aloitettu katiskapyynti antoi kalaa lopulta enemmän kuin rysät. Rysäpyynnin selvästi tärkein saalislaji oli särki, sitten pasuri ja ahven (taulukko 7, kuva ). Katiskoiden saalis puolestaan oli enimmäkseen sorvaa. Syksyn nuottaus tuotti ennätyksellisen kg. Apajia oli aiempaa enemmän, mutta vetokohtainen saaliskin oli suurempi kuin edellisinä syksyinä. Sen sijaan lukumääräsaalis oli pienempi kuin syksyllä, jolloin saaliissa oli runsaasti pientä ahventa. Vuonna särki, salakka ja lahna olivat tärkeimmät saalislajit. Lahnan saalisosuus oli suurempi kuin aikaisemmin. Vuosina - Pusulanjärven hoitokalastuksen yhteissaalis oli yhteensä 9 kg ja 7 kpl/ha (kuva ). Särki, salakka, lahna ja ahven olivat tärkeimmät saalislajit. 7

13 Taulukko 7. Vuoden pyydys- ja lajikohtaiset saaliit Pusulanjärvellä. Katiskapyynnin lajijakauma on suuntaa-antava, sillä saalisnäytteitä oli vain kaksi. KE- VÄT RY- SÄ PYYN- TI AVO- VEDEN KA- TIS- KA- PYYN- TI AVO- VEDEN NUOT- TAUS YH- TEEN- SÄ Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki 9 7,,, Salakka,,, Pasuri 7,9,, Lahna 7,9,, Sorva,,, Ruutana,,, Ahven 7,9,, 9 Kiiski 9 7,,, Kuha 9,,, Yhteensä 9,,, Särki 7 7,,, Salakka,,, Pasuri 99,,, Lahna 9,,9, Sorva 9 9,,, Ruutana Ahven 99,,, Kiiski Kuha Yhteensä,,, Särki 9,, 7, Salakka 99 7,,, Pasuri,,,7 Lahna,,,9 7 Sorva Ruutana Ahven,, 7, 9 Kiiski 7,,, Kuha 9,,9, Yhteensä 79,,, Särki,,7, 7 Salakka 9 9 9,,, Pasuri 79,,, 7 Lahna 99 99,,, 79 Sorva 7,9,, 9 Ruutana,,, Ahven 9,,7 7, 9 Kiiski 7,,,9 Kuha 9,,7, Yhteensä 9,,,

14 Pyydys Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Pusulanjärvellä vuosina -. KR = kevätrysäpyynti, SN = syysnuottaus, AN = avoveden nuottaus, AK = avoveden katiskapyynti jne. Vetokohtaisissa saaliissa ei ole huomioitu epäonnistuneiden vetojen (+kursiivilla) saalista. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen Yksikkösaalis lkm kg/rysävrk kg/veto KR SR SN TN KR SN TN KR SR SN ja.-.. KR AK- Avovesiaika AN-.-.7.,.-9.9., Saalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Sorva Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Pusulanjärvi Painosaalis - Kertymä (kg/ha) KR- SN- SR- TN-9 KR-9 SN-9 TN-99 KR-99 SN-99 SR-99 KR- AK- SN- Saalis ( kpl/ha) Pusulanjärvi Lukumääräsaalis - 9 Kertymä ( kpl/ha) KR- SN- SR- TN-9 KR-9 SN-9 TN-99 KR-99 SN-99 SR-99 KR- AK- SN- Kuva. Pusulanjärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina -. Muut selitykset ks. taulukko. 9

15 .7. Enäjärvi Enäjärven hoitokalastussaalis oli vuonna 9 kg eli kg/ha (taulukko 9). Talvinuottaukset tehtiin yhdessä yhdeksän päivän jaksossa maaliskuun lopulla (taulukko ). Salakan osuus oli pieni, särki ja varsinkin lahna olivat tärkeimmät saalislajit (kuva ). Sekä kokonais-, että vetokohtainen saalis olivat melko suuria kahteen edelliseen talveen verrattuna. Syysnuottaukset tehtiin kahdessa jaksossa marraskuussa. Salakka oli tärkein saalislaji ennen särkeä ja lahnaa. Kokonaissaalis oli jonkin verran alempi kuin edellisvuonna. Apajakohtainen saalis oli kohtalainen, vaikkakin selvästi pienempi kuin vuonna. Vuodesta 99 Enäjärveltä on hoitokalastuksissa pyydetty kalaa yhteensä kg ja kpl/ha ja vuodesta kg ja kpl/ha (kuva ). Taulukko 9. Vuoden pyydys- ja lajikohtaiset saaliit Enäjärvellä. TAL- VI- NUOT- TAUS SYYS NUOT- TAUS YH- TEEN- SÄ Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki 9 7,,,9 Salakka, 7,, Pasuri 7,,, Lahna 7,,, Ahven 7 9,7,, 7 Kiiski, 9,, Kuha 9,,,7 Hauki 77 7,,, Siika 7,,, Yhteensä 9 7,,, Särki 7 9 9,, 9, Salakka 9 9 7,,,9 Pasuri,,, Lahna 7,,, Ahven,,,7 9 Kiiski 7 7,,,7 9 Kuha,9,, Hauki,,, Siika Yhteensä,,, 79 Särki 9,,, 9 Salakka 7,,, 7 Pasuri 7,,, Lahna 7 9, 9,, 9 Ahven 77 9,,9, Kiiski,9,,9 Kuha 9 9,,, 7 Hauki 9,,,7 Siika 7,,, Yhteensä 9 7,,,7

16 Pyydys Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Enäjärvellä vuosina 99-. TN = talvinuottaus, KR = kevätrysäpyynti, KN = kevätnuottaus, SN = syysnuottaus ja SR = syysrysäpyynti. Vetokohtaisissa saaliissa ei ole huomioitu epäonnistuneiden vetojen (+kursiivilla) saalista. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen Yksikkösaalis lkm kg/rysävrk kg/veto TN KR SN-9.-.., TN KR SR SN TN KR KN SR SN TN KR SN , TN , KR KN SN TN , KN SN ,.-., TN KN , SN ja TN SN-.-..,.-.. 9

17 9 7 TN9 KR9 SN9 TN9 KR9 SR9 SN9 TN9 KN9 KR9 KK9 SR9 SN9 TN9 KR9 SN9 TN KN KR SN TN9 KN9 SN9 TN99 KN99 SN99 TN SN Saalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä - Kertymä -9 Enäjärvi Painosaalis 99- Kertymä (kg/ha) Saalis ( kpl/ha)..... Enäjärvi Lukumääräsaalis 99-. TN9 KR9 SN9 TN9 KR9 SR9 SN9 TN9 KN9 KR9 KK9 SR9 SN9 TN9 KR9 SN9 TN KN KR SN TN9 KN9 SN9 TN99 KN99 SN99 TN SN Kertymä ( kpl/ha) Kuva. Enäjärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina 99- ( o ) ja vuosina - ( ). Vuonna 99 ei selvitetty lajijakaumia. Muuten muut ryhmään kuuluvat sorva, siika, hauki ja kuha.

18 .. Tuusulanjärvi Tuusulanjärven kokonaissaalis vuonna oli kg, hehtaarisaalis kg. Lukumääräsaalis oli noin miljoonaa kalaa, 79 kpl/ha (Taulukko ). Särjen osuus saaliista oli suurempi kuin aikaisempina vuosina, koska vuoden runsasta vuosiluokkaa saatiin keväällä rysillä, joiden kalapesien päätyyn oli liitetty tai mm:n havasosuus ja syksyllä tiiviiden parvien täsmänuottauksella syvänteen reunalta (ks. kuva 9). Ahvenen osuus saaliin yksilömäärästä oli suurempi kuin aikaisempina vuosina, mikä kuvastaa koekalastuksenkin osoittamaa ahvenen runsastumista tehokalastusjakson aikana. Lahnan ja erityisesti salakan osuudet laskivat; pasurin osuus pysyi edelleen pienempänä kuin koekalastuksen perusteella olisi ollut suotavaa. Talvi- ja kevätnuottausta ei tehty. Kevään rysäpyynnin saalis jäi viileän ja erittäin tuulisen toukokuun takia selvästi pienemmäksi kuin vuosina -. Rysäpyyntiä kokeiltiin myös syksyllä syvänteen reunoilla. Sen saalis jäi kiloon, mutta yksikkösaalis oli hieman korkeampi kuin keväällä (Taulukko ). Särjen parveutumisalueilla yritetty rysäpyynti ei onnistunut. Kiisken osuus oli suurempi kuin kevätpyynnissä tai nuottauksissa. Syysnuottauksen saalis jäi runsaaseen kiloon. Koekalastuksien perusteella karkeasti arvioitu nuottaustarve oli noin 7 kiloa (kuva ). Loppusyksyn kaikuluotauksissa lähinnä kuoreesta koostuva kalabiomassa syvännealueella olikin lähellä tehokalastuksen alkuaikoja, noin kg/ha (Malinen ym. ). Saalisvaje aiheutui nuottausrajoituksista, jotka pienensivät saaliin kokonaismäärää ja särkikalojen osuutta sekä runsaista sateista, jotka samensivat järven veden loka-marraskuun vaihteessa. Kun näkösyvyys laski yli metristä alle, metriin, särjet siirtyivät syvänteen reunoilta matalille alueille ja niiden parvet hajosivat, kuten myös lokakuussa 99 tapahtui (Sammalkorpi ). Marraskuun lopulla kokeiltu nuottaus jätettiin yhteen pitkään vetoon, jonka saalis oli kg kuoretta ja lahnaa. Syksyn keskimääräinen apajasaalis oli kg. Syvänteen eteläosassa, missä särjen osuus oli keskimääräistä suurempi ( % saaliin painosta), myös yksikkösaalis oli suurempi (Taulukko ). Kuoreen saalis jäi aikaisempia vuosia selvästi pienemmäksi, koska syvänteen keskialueella ei nuottausehtojen mukaisesti kalastettu. Koekalastussaalis (kg/verkko) Syysnuottaus Koeverkot S 9 S S 9 S 99 S Kuva. Tuusulanjärven koekalastuksen yksikkösaaliit vuosina 99 ja 99- (mustat pystyneliöt) sekä syksyn nuottasaaliit vuosina - (harmaat pylväät). 7 Nuottasaalis, t

19 Kuva 9 A. Tuusulanjärven syvänteen kalamassaa 9.. (näkösyvyys, m) keskipäivällä (vas.) ja iltayöllä (kesk.) sekä keskipäivällä.. (oik.) veden samennuttua (näkösyvyys, m). Syvännealueen kalat olivat lähinnä kuoretta... tehdyn koetroolauksen perusteella (Malinen ym. ). Kuva 9 B. Tuusulanjärven syvänteen reunojen särkikalaparvia.. itärannalla (vas.), Sarvikallion edustalla (kesk.) ja Halosenniemen edustalla (oik.). Sarvikallion edustan saaliit olivat syksyllä särkivaltaisia, Halosenniemen edustalta nuotattiin kiloa -kesäisiä särkiä, itärannan parvia ei päästy nuottaamaan.

20 Taulukko. Vuoden pyydys- ja lajikohtaiset saaliit Tuusulanjärvellä. LAPA ryhmään kuuluvat pienet (- cm) lahnat ja pasurit. KE- VÄT- RY- SÄ- PYYN- TI SYYS- NUOT- TA SYYS RY- SÄ- PYYN- TI YH- TEEN- SÄ Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki,,9, Salakka 9,,, Pasuri 99,,, 7 Lahna 9,,, LAPA,7,, 7 Sorva 9 9,7,, 7 Kuore 9, 9,7, Siika Ahven,,, Kiiski 7 9,,, Kuha 7,,, Yhteensä 7,,, Särki 7,,, Salakka 9,,, 9 Pasuri Lahna LAPA 7,,, Sorva 79,,, Kuore 7,7,, Siika Ahven 9 7,9,9, Kiiski 7 7,,, 9 Kuha,,, Yhteensä 9,,, 9 Särki 9, 9,7, Salakka 9,,7, Pasuri Lahna LAPA 9, 7,, Sorva 7,9,, Kuore 9 7,,, 9 Siika,,, Ahven 7 7,,9, 7 Kiiski,9,, 9 Kuha 9,,, Yhteensä 7 9,,, Särki 7 9 9,,, Salakka 9,,, Pasuri 99,,, 7 Lahna 9,,, LAPA 99,,,7 Sorva 9 9,,,7 Kuore 7 7,,,7 79 Siika,,, Ahven 7,,,7 9 Kiiski 7 7 9,,7, 7 Kuha,,, Yhteensä 9 9,,, 79

21 Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Tuusulanjärvellä vuosina -. TN = talvinuottaus, KvR = kevätrysäpyynti, KvN = kevätnuottaus, KsR = kesärysäpyynti ja SN = syysnuottaus. Vetokohtaisissa saaliissa ei ole huomioitu epäonnistuneiden vetojen (+kursiivilla) saalista. Pyydys Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen Yksikkösaalis Lkm kg/rysävrk kg/veto KvR SN-.-.9., TN-9.-.., KvN KvR SN-9.-.., TN KvN KvR KsR ? 79 7 SN , , KvR SN , ,.-., SR Saalis (kg/ha) 7 Kuha Kiiski Ahven Siika Kuore Sorva L+P Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Tuusulanjärvi Painosaalis - Kertymä (kg/ha) KvR- KsK- SN- TN- 9 KvN- 9 KvR- 9 KsK- 9 SN- 9 TN- 99 KvN- 99 KvR- 99 KsR- 99 KsK- 99 SN- 99 KvR- SN- SR- Saalis ( kpl/ha) Tuusulanjärvi Lukumääräsaalis Kertymä ( kpl/ha) KvR- KsK- SN- TN- 9 KvN- 9 KvR- 9 KsK- 9 SN- 9 TN- 99 KvN- 99 KvR- 99 KsR- 99 KsK- 99 SN- 99 KvR- SN- SR- Kuva 7. Tuusulanjärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina -.

22 .9. Lehijärvi Lehijärvellä hoitokalastus aloitettiin vuonna 99, mutta vasta vuoden syysnuottauksissa kalaa saatiin pyydettyä tehokkaasti ( kg ja kpl /ha, taulukko ). Särki, salakka ja ahven olivat tärkeimmät saalislajit (kuva ). Vetokohtainen saalis oli selvästi parempi kuin edellisenä syksynä (taulukko ). Vuonna ei tehty rysäpyyntiä. Vuodesta 99 saaliskertymä on 9 kg ja kpl/ha (kuva ). Salakan osuus saaliista oli selvästi suurempi kuin vuonna. Hoitokalastuksia tulisi vielä jatkaa vähintään samalla tehokkuudella, jotta särki- ja salakkakantaa saataisiin harvennettua. Taulukko. Vuoden pyydys- ja lajikohtaiset saaliit Lehijärvellä. Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha SYYS- NUOT- TAUS Särki 77 7,7,7,9 Salakka,7,7 9, Pasuri 7,,, 9 Lahna,,, Ahven 7,,, 7 Kuha 7,,, Kiiski 9,,9, Muikku 9 7,,, Yhteensä 9,,, 9 Saalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Lehijärvi Painosaalis 99- Kertymä (kg/ha) KR-9 KR-99 SN-99 SN- Saalis ( kpl/ha) Lehijärvi Lukumääräsaalis 99- KR-9 KR-99 SN-99 SN Kertymä ( kpl/ha) Kuva. Lehijärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina

23 Lehijärvi Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Lehijärvellä vuosina 99-. KR = kevätrysäpyynti ja SN = syysnuottaus. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen Yksikkösaalis lkm kg/rysävrk kg/veto KR KR SN SN-.-9.9, Äimäjärvi Vuosisaalis koko järven alueella oli 9 kg eli kg/ha (taulukko ). Kuten vuonna, kalastus kohdistui pääasiassa järven matalaan pohjoisosaan (alue ), jossa hehtaarisaalis oli kg. Syvemmällä Rastinselällä (alue ) hehtaarisaalis oli 7 kg. Alueella tehty kevätrysäpyynti onnistui edellisvuotta jonkin verran heikommin johtuen epäsuotuisista säistä ja saalis rysävuorokautta kohden jäi melko pieneksi (taulukko ). Tärkeimmät saalislajit olivat särki, ahven ja kiiski (kuva 9). Taulukko. Vuoden pyydys- ja lajikohtaiset saaliit Äimäjärvellä. Muut: Kuha, kivisimppu ja särkikalojen risteymät. KE- VÄT- RY- SÄ- PYYN- TI SYYS- NUOT- TAUS YH- TEEN- SÄ A L U E A L U E A L U E Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki 9 7,,, 7 Salakka 7 9 7, 9,7, 7 Pasuri 7,,,7 Lahna 9 9 7,,,9 Sorva 9,,7, 7 Kuore 7,,, Ahven,,,9 9 Kiiski 7 7, 7,, 77 Muut,,, Yhteensä 9 7,,, Särki , 7,, 9 Salakka 7,9,7 9, Pasuri 7,,,9 Lahna 7 7,,9, 9 Sorva,,, Kuore,,, Ahven ,,7,9 7 Kiiski 79,,9, Muut,,, Yhteensä 7,, 7,9 Särki 9 9, 7,, 9 Salakka 77 79,,7, 9 Pasuri 9,,, 9 Lahna 9,9,, Sorva 9,,, 7 Kuore 7,,, Ahven ,,, Kiiski 9 9, 7,9,7 7 Muut,,, Yhteensä 7 77,,, 7

24 Taulukko. jatkoa. SYYS- NUOT- TAUS YH- TEEN- SÄ A L U E K O K O J Ä R V Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki 9 7,7 9,, Salakka 9 99,,9, Pasuri 7,,, Lahna 9,,,9 Sorva,,, Kuore,,, Ahven,,, 79 Kiiski 79,7,, 7 Muut,,, Yhteensä 7,, 7, Särki 7,, 9,7 Salakka 7 7,,9, Pasuri 9,,, Lahna 9 9,,7,7 Sorva 9,,, 7 Kuore 7,,, Ahven 9 9,,,9 9 Kiiski 7 7,,,9 99 Muut 99,,, I Yhteensä 9 7,, 9, 79 Pyydys A/A Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Äimäjärvellä vuosina -. A = alue (pohjoispää), A = alue (Rastinselkä). KR = kevätrysäpyynti, SN = syysnuottaus ja TN = talvinuottaus. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen Yksikkösaalis Lkm kg/rysävrk kg/veto KR-, A SN-, A.-.9., TN-9, A.-. KR-9, A SN-9, A.9. SN-9, A.-.9., KR-99, A SN-99, A.-.9., SN-99, A.-.9., KR-, A SN-, A.-.9, SN-, A.-.9, Syysnuottauksen painosaalis oli alueella suurempi kuin aiemmin (kuva 9), vaikka lukumääräsaalis oli pienempi kuin vuonna, jolloin saaliissa oli runsaasti pientä kiiskeä ja lahnaa. Saaliin kasvaminen johtui paitsi suuremmasta pyyntiponnistuksesta, myös paremmasta vetokohtaisesta saaliista. Yli puolet saaliista oli särkeä, loput pääasiassa salakkaa ja ahventa. Alueella saalis oli painoltaan pienempi kuin aiemmin, mutta lukumääräsaalis oli vuoden tasolla. Vuoden saaliissa oli aikaisempaa enemmän pientä ahventa. Sekä apajien lukumäärä, että vetokohtainen painosaalis olivat alueella aiempaa pienempiä. Särki oli painoltaan edelleen selvästi tärkein saalislaji, mutta lukumääräisesti saatiin enemmän ahventa ja kiiskeä. 9

25 Hoitokalastuksen kokonaissaalis Äimäjärvellä oli vuosina - koko järven alueella yhteensä kg ja kpl/ha. Pyyntiä kohdistettiin vuodesta lähtien enemmän alueelle, jonka ansiosta sieltä on tähän mennessä poistettu kalaa painossa mitattuna hieman ja lukumääräisesti kaksi kertaa enemmän kuin alueelta : yhteensä kg ja kpl/ha (kuva 9). Alueella vuosien - kokonaissaalis oli kg ja kpl/ha. Särki oli kummallakin alueella selvästi tärkein saalislaji, mutta alueella sen osuus kokonaissaaliista oli vielä suurempi. Alueella myös salakka, lahna, kiiski ja ahven olivat melko tärkeitä saalislajeja. Hoitokalastus on vetokohtaisen saaliin perusteella alentanut särkitiheyttä Äimäjärven alueella. Alueella tätä ei vielä ole tapahtunut. Saalis (kg/ha) 7 Muut Kiiski Ahven Kuore Sorva Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Alue Painosaalis - Kertymä (kg/ha) Saalis (kg/ha) Alue Painosaalis - Kertymä (kg/ha) KR- KR-9 SN-9 KR-99 SN-99 KR- SN- SN- TN-9 SN-9 SN-99 SN- Saalis ( kpl/ha) Alue Lukum ääräsaalis - Kertymä ( kpl/ha) Saalis ( kpl/ha) Alue Lukum ääräsaalis - Kertymä ( kpl/ha) KR- KR-9 SN-9 KR-99 SN-99 KR- SN- SN- TN-9 SN-9 SN-99 SN- Kuva 9. Äimäjärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä alueilla ja vuosina -. Huomaa eri mitta-asteikot painosaaliskuvissa... Hiidenvesi Hiidenveden kokonaissaalis vuonna oli 7 kg (n.,9 milj. kpl) ja hehtaarisaalis kg/ha. Kokonaissaalis oli hieman pienempi kuin edellisvuonna. Alueella (Kirkkojärvi ja Mustionselkä) hehtaarisaalis oli kg, alueella (Nummelanselkä) kg, sekä alueella (Kiihkelyksenselkä) kg. Alueen hehtaarisaalis oli hieman pienempi kuin vuonna, alueilla ja hehtaarisaalis kasvoi. Alueen saalis saatiin pääasiassa Mustionselältä ja saalis pelkästään tältä alueelta oli kg/ha. Talvinuottauksen kokonaissaalis oli kg (taulukko 7). Alueella talvinuottauksen saalis ( kg) oli pääasiassa lahnaa. Alueella ( kg) tärkeimmät saalislajit olivat särki, lahna ja kuore, ja alueella ( kg) lahna, salakka ja kuore (taulukko ). Alueen apajakohtainen saalis oli selvästi pienempi kuin aikaisemmin, alueella apajakohtainen saalis puolestaan kasvoi (taulukko 7). Kevätrysäpyynnin saalis ( kg) jäi melko pieneksi, vuoden 99 tasolle. Saalis rysävuorokautta kohti oli selvästi pienempi kuin kahtena edellisenä keväänä. Alueen saalis oli enimmäkseen pasuria, särkeä ja salakkaa; kuoreen lukumääräsaalis oli suuri. Alueella salakka, pasuri, lahna ja särki olivat painoltaan runsaimmat saalislajit, mutta kuoretta saatiin lukumääräisesti eniten. Alueella salakka, pasuri ja särki muodostivat suurimman osan saaliin painosta, saaliin lukumäärästä oli kuoretta lähes puolet.

26 Pyydys Taulukko 7. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Hiidenvedellä vuosina -. TN = talvinuottaus, KvR = kevätrysäpyynti, KvN = kevätnuottaus, KsR = kesärysäpyynti ja AN = avovedennuottaus. Nuottauksista on esitetty myös saaliin alueittainen jakautuminen. Muu = tutkimusalueen ulkopuolinen alue (Retlahti ja Turuntien eteläpuolinen alue). Ajankohta Alue Saalis (kg) Rysien Vetojen Yksikkösaalis Rysä Nuotta Lkm lkm kg/rysävrk kg/veto TN H 9 H 9 7 H Muu 9 Yht. 79 AR AN H H 9 H Muu 9 Yht TN H 9 9 H 7 H Muu 7 Yht. KvR KsR AN H 7 H H 7 Muu 9 7 Yht. 9 7 TN H H 9 H Muu Yht. 9 KvR KsR KsT AN H H 9 9 H 7 7 Muu Yht TN H H + H + 7 Muu 9 9 Yht. + KvR H 7 9 H 7 H 7 Muu 7 Yht. - AN-.-.. H 7 9 H 7 H 7 Muu 7 Yht. 9 +

27 Taulukko 7. Vuoden pyydys- ja lajikohtaiset saaliit Hiidenvedellä. Muut: sorva, ruutana, toutain, kuha, muikku ja hauki. TN = talvinuottaus, KvR = kevätrysäpyynti ja AN = avovedennuottaus. Pyydys Suure Alue Särki Salakka Pasuri Lahna Sulkava Kuore Ahven Kiiski Muut Yht. TN Kg/ha H,,,,,,,,,, TN Kg/ha H 9,,,,,,,,,, TN Kg/ha H,,,,,,,,,, TN Kpl/ha H 9 7 TN Kpl/ha H 7 7 TN Kpl/ha H 7 9 TN Kg% H,9,9,,,,,,,, TN Kg% H,7,,7,, 9,,,,, TN Kg% H,,,,7,,7,,,, TN Kpl% H,7,,7 77,,,,,7,, TN Kpl% H,,,,9,,9,,,, TN Kpl% H,7 9,9,7,7,,,,,, KR Kg/ha H,,9,,,,,,,, KR Kg/ha H,,,,,,9,,,, KR Kg/ha H,,,,,,,,,, KR Kpl/ha H 79 KR Kpl/ha H KR Kpl/ha H KR Kg% H, 7,9,,,,,,,9, KR Kg% H,, 9,,,,,,,, KR Kg% H 7,, 9, 9,7,,,,7,, KR Kpl% H,,,,,,,,,, KR Kpl% H,,,,,,7,,9,, KR Kpl% H, 7, 9,7,7,,9,,,, AN Kg/ha H,,,,9,,,7,, 7, AN Kg/ha H,,,,,,,7,,, AN Kpl/ha H AN Kpl/ha H AN Kg% H,, 9,,,9,,9,9,, AN Kg% H,9,,,,,,,,7, AN Kpl% H,,,,7,,9,,7,, AN Kpl% H,9,,,,, 9,,9,9, Yht. Kg/ha H,,7,,,,,,9,, Yht. Kg/ha H,,7,7,,,,,,, Yht. Kpl/ha H Yht. Kpl/ha H Yht. Kg% H,7, 9,,,,,,,9, Yht. Kg% H 9,,,,, 7,7,,,, Yht. Kpl% H,,,,9,,,,,, Yht. Kpl% H,, 7,7,,,9,,,, Avovesinuottauksen saalis (9 kg) oli melko suuri, mutta jäi pienemmäksi kuin edellisvuonna. Apajakohtainen saalis oli alueella vain puolet vuoden saaliista, vaikkakin selvästi suurempi kuin vuosina -9. Vetokohtainen saalis pieneni myös alueella, mutta kasvoi alueella. Tärkeimmät saalislajit alueella olivat painonsa puolesta lahna, sulkava ja kiiski, sekä lukumäärältään pasuri, kiiski ja lahna. Alueella suurimman osan saaliin painosta muodostivat lahna, ahven ja kiiski, ja lukumäärästä kiiski, kuore ja lahna. Alueelta saalisnäytteet jäivät ottamatta.

28 Vuosien - saaliskertymä koko järven alueelta oli kg ja kpl/ha (kuva ). Kalastus kohdistui vuodesta lähtien tehokkaimmin alueelle, jonka saaliskertymä vuosina - oli kg/ha. Alueella saaliskertymä oli kg/ha ja alueella 9 kg/ha. Saalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Kuore Sulkava Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Hiidenvesi Painosaalis - Kertymä (kg/ha) Saalis ( kpl/ha) TN- AR- AN- TN-9 KvR-9 KsR-9 AN-9 TN-99 KvR-99 KsR-99 KsT-99 AN-99 TN- KvR- AN- Hiidenvesi Lukumääräsaalis - TN- AR- AN- TN-9 KvR-9 KsR-9 AN-9 TN-99 KvR-99 KsR-99 KsT-99 AN-99 TN- KvR- AN- Kertymä ( kpl/ha) Kuva. Hiidenveden hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina -. Ylemmässä kuvassa painosaaliit ja alemmassa kuvassa lukumääräsaaliit. Vuoden talvinuottauksista, kesärysäpyynnistä tai kesätroolauksesta ei lajijakaumanäytteitä otettu lainkaan (=harmaat pylväät). Alueen avovesinuottausten saaliin ( % avovesinuottausten kokonaissaaliista) lajijakauma on arvioitu alueen lajijakauman perusteella.

29 . Verkkokoekalastukset vuonna Mikko Olin ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL, 7 Helsinki; Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, PL 7, Helsingin yliopisto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, Evo.. Menetelmät Pyyntivälineenä koekalastuksissa oli NORDIC yleiskatsausverkko (kuva ) ja otantamenetelmänä ositettu satunnaisotanta (kuva, taulukko ). Kukin kohdejärvi ositettiin syvyysvyöhykkeisiin ja pyyntipaikat arvottiin kullekin kalastuskerralle. Kalastuskertoja kohdejärvillä oli vähintään kaksi heinä-elokuussa. Koekalastusmenetelmät on kuvattu tarkemmin vuoden vuosiraportissa (Olin ym. 99). m,m 9,,,, 9,m Kuva. NORDIC -yleiskatsausverkossa on eri solmuväliä mm:stä mm:iin. Solmuvälit ovat verkossa, m:n kaistaleina; verkon kokonaispituus on m ja korkeus, m. TL TL TL TL TL < m - m > m Syvyysvyöhykkeet < m - m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat > m Kuva. HOKA hankkeen verkkokoekalastusten pyyntimenetelmä: ositettu satunnaisotanta.

30 Taulukko. Kohdejärvien ja niiden osa-alueiden verkkomäärät eri syvyysvyöhykkeissä ja koko järven alueella vuosien - koekalastuksissa. Yht. = syvyysvyöhykkeen tai koko järven kokonaispyyntiponnistus. Pi = pinta, Po = pohja, Vv = välivesi ( m), Vv = ylempi välivesi ( m) ja Vv alempi välivesi ( m). Pp / ha = pyyntiponnistus pinta-alaa kohti (verkkolukumäärä / ha). Hiidenveden syvyysvyöhykejako poikkeaa muista järvistä: alle m:n vyöhykettä vastaa alle m:n vyöhyke, - m:ä vastaa - m, - m:ä vastaa - m ja - m:ä vastaa yli m; lisäksi Vv ja Vv ovat m:ssä ja Vv on m:ssä. Syvyysvyöhyke Koko järvi < m - m - m - m Kohdejärvi Yht. Pi Po Yht. Pi Vv Po Yht. Pi Vv Vv Po Yht. Yht. Pp/ha Takajärvi , Etujärvi ,9 Otalampi , Rusutjärvi , Pusulanjärvi ,9 Enäjärvi , Tuusulanjärvi ,9 Lehijärvi ,9 Äimäjärvi ,7 Alue ,7 Alue , Hiidenvesi 9 9, Alue , Alue , Alue,.. Yhteenveto vuoden tuloksista Kokonaisyksikkösaaliin paino oli vuonna suurin Äimäjärven alueella, sitten Tuusulanjärvellä, Rusutjärvellä ja Hiidenveden alueella (kuva ). Lukumäärän osalta Rusutjärven saalis nousi Tuusulanjärven ohi suurimmaksi, Äimäjärven alueelta ja Hiidenveden alueelta saatiin kolmanneksi ja neljänneksi eniten kaloja. Kokonaisyksikkösaalis pieneni edellisvuodesta Pusulanjärvellä, Enäjärvellä, Lehijärvellä, Äimäjärven alueella ja Hiidenveden alueilla ja (kuva ). Enäjärvellä, Äimäjärven alueella ja Hiidenveden alueella kokonaissaalis oli pienin havaintojaksolla -. Lukumääräsaalis pieneni vuodesta Pusulanjärvellä, Enäjärvellä, Tuusulanjärvellä, Lehijärvellä sekä Äimäjärven ja Hiidenveden kaikilla alueilla. Viileä kesä ei tuottanut yhtä runsaita vuosiluokkia kuin edellisvuonna. Taka- ja Etu, sekä Rusutjärvellä lukumääräsaaliit kasvoivat, mutta näilläkin järvillä kasvu johtui vuonna kuoriutuneista yksilöistä, jotka olivat vasta + -ikäisinä kunnolla pyyntikokoisia. Taka- ja Etujärvellä saalis on vuoden 99 notkahduksen jälkeen tasaisesti kasvanut. Rusutjärven painosaalis on vaihdellut, mutta lukumääräsaalis on kasvanut melko tasaisesti. Tuusulanjärven lukumääräsaalis kääntyi lopulta laskuun, mutta painosaalis kasvoi yhä, sillä edelleen runsaina esiintyvät vuoden yksilöt, lähinnä särjet, olivat moninkertaistaneet yksilöpainonsa. Särkikalojen saalisosuus oli vuonna, kuten aiemminkin, suurin Rusutjärvellä (kuva ). Myös Tuusulanjärvellä, sekä Äimäjärven ja Hiidenveden alueilla, särkikalojen paino-osuus oli yli 7 %. Selvää laskua särkikalaosuudessa ei ole tapahtunut yhdelläkään kohdejärvellä. Äimäjärven alueella ja Tuusulanjärvellä särkikalojen lukumääräosuus oli vuosina ja pienempi kuin aiemmin, mutta paino-osuuk-

31 Kg/verkko Kokonaisyksikkösaaliin paino Kpl/verkko Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä Ä Ä Hiisi H H H Kokonaisyksikkösaaliin lukumäärä Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä Ä Ä Hiisi H H H % 9 7 % 9 7 Kuva. Kokonaisyksikkösaaliit kohdejärvillä vuosina -. Tuusulanjärven ensimmäinen koekalastus tehtiin vuonna 99, eikä vuonna kalastettu. Yläkuvassa painoyksikkösaaliit (kg/verkko) ja alakuvassa lukumääräyksikkösaaliit (kpl/verkko). Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä. Järvilyhenteiden selitykset ks. luku, kuva Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä Ä Ä Hiisi H H H Paino-osuus Lukumäärä-osuus Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä Ä Ä Hiisi H H H Kuva. Särkikalojen saalisosuudet kohdejärvillä vuosina -. Ylemmässä kuvassa osuudet saaliin kokonaispainosta ja alemmassa lukumäärästä. Järvilyhenteiden selitykset ks. luku, kuva.

32 sissa ei vastaavaa kehitystä näkynyt. Takajärvellä särkikalaosuus on vuoden 99 huipun jälkeen laskenut ja myös Lehijärvellä särkikalaosuuden kasvu kääntyi laskuun. Sen sijaan Etujärvellä, Pusulanjärvellä, Enäjärvellä ja Hiidenveden alueella särkikalojen osuus oli aikaisempia vuosia suurempi. Vaikka hoitokalastuksia onnistuttiin useilla järvillä entisestään tehostamaan, koekalastussaaliin painossa välillä - tapahtuneiden muutosten ja poistetun kalabiomassan väliltä ei enää löytynyt yhteyttä (kuva ) toisin kuin vuosina 99-. Tämä johtunee pääasiassa siitä, että lämpimänä kesänä särki tuotti joillakin järvillä (Tuusulanjärvi, Rusutjärvi, Taka- ja Etujärvi) erittäin vahvan vuosiluokan (yksikkösaalis useita kymmeniä kappaleita vuoden kalastuksissa), ja näillä järvillä tehokaskaan hoitokalastus ei ole pystynyt alentamaan särkikalabiomassaa. Muilla järvillä hoitokalastussaaliin ja koekalastussaaliin muutosten väliltä löytyi selvä yhteys. Vuonna särkikalojen koekalastussaalis alentui yli puolella järvistä, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Todennäköisenä syynä on kesän viileys, joka vähensi kalojen aktiivisuutta ja siten pyydystettävyyttä, mutta pienensi myös poikastuotantoa vuoteen verrattuna. Poistettu kalalukumäärä ja koekalastussaaliin lukumäärä eivät edelleenkään korreloineet keskenään. Etujärvellä ja Rusutjärvellä vuoden vahvaa särkivuosiluokkaa ei onnistuttu tehokkaasti nuottaamaan syksyllä ja koekalastusten lukumääräsaalis kasvoi selvästi. Saalismuutos (kg/verkko) Paino - Lehi Ä Ota H H Pus Enä Etu Rus Hoitokalastussaalis (kg/ha) Ä Taka H Tuu y=-.x+.9 R =.7; F=.; p=... Etu Lukumäärä -. Rus.. Ä. H Ä Taka Ota Enä H -. Pus Tuu -. Lehi H Hoitokalastussaalis ( kpl/ha) Kuva. Hoitokalastussaalis verrattuna koekalastusten särkikalayksikkösaaliissa tapahtuneeseen muutokseen. X-akselilla on hoitokalastussaalis vuosien - koekalastusten välillä, ja y-akselilla koekalastussaaliissa tapahtuneet muutokset vuodesta vuoteen. Yläkuvassa painosaaliit (kg/ha ja kg/verkko) ja alakuvassa lukumääräsaaliit ( kpl/ha ja kpl/verkko). Ympyröityjä havaintoja ei ole huomioitu regressioanalyysissä. Järvien lyhenteet ks. luku, kuva. Saalismuutos (kpl/verkko) 7

33 .. Taka- ja Etujärvi... Kokonaissaalis Vuoden kokonaissaalis (kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis) oli Takajärvellä, kg ja kpl/verkko (taulukko ) ja Etujärvellä,7 kg ja kpl/verkko (taulukko ). Kummallakin järvellä kokonaisyksikkösaaliin paino kasvoi edellisvuodesta (kuva ). Etujärvellä kokonaisyksikkösaaliin lukumäärä kasvoi huomattavasti ja oli suurempi kuin aikaisempina vuosina; Takajärvellä lukumääräsaalis oli edellisvuoden tasolla. Muihin kohdejärviin verrattuna Takajärven yksikkösaaliin lukumäärä oli melko pieni, mutta painosaalis oli keskitasoa suurempi. Etujärvellä puolestaan painosaalis oli keskitason alapuolella, mutta lukumääräsaalis sitä selvästi suurempi. Särkikalojen osuus Takajärvellä on pienentynyt vuodesta 99 lähtien; osuus on kuitenkin edelleen suurempi kuin vuonna (kuva ). Etujärvellä särkikalojen osuus oli vuonna huomattavasti suurempi kuin aikaisemmin ja oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin Takajärvellä. Taulukko. Takajärven koekalastussaalis vuonna. Saaliin kokonaispaino ja lukumäärä lajeittain, sekä saalisosuudet ja yksikkösaaliit (kg ja kpl/verkko) Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/verkko kpl/verkko Ahven,, 9,,, Kiiski,,,9,, Hauki,,9,9,, Siika Särki 7, 7,,,77 7, Lahna,,7,,, Ruutana,,9,9,, Yhteensä,,,,, Särkikalat 9,, 9,9,9, Ahvenkalat, 7,,,,7 Taulukko. Etujärven koekalastussaalis vuonna. Saaliin kokonaispaino ja lukumäärä lajeittain, sekä saalisosuudet ja yksikkösaaliit (kg ja kpl/verkko) Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/verkko kpl/verkko Ahven, 7,9,9,, Kiiski,7,,,, Hauki Siika,,,,, Särki 7, 9, 7,9,7,9 Lahna,,7,,, Ruutana Yhteensä 7, 7,,,7 7, Särkikalat, 9, 77,7,, Ahvenkalat,,,,,

34 ... Saaliit lajeittain Takajärven vuoden saaliissa ahven oli selvästi runsain laji ennen särkeä (taulukko, kuva ). Etujärvellä särki nousi lukumäärältään selvästi runsaimmaksi lajiksi, painossa mitattuna särkeä ahventa ja ahventa saatiin suunnilleen yhtä paljon. Muiden lajien saalis oli kummallakin järvellä vähäinen. Ahvensaaliin paino kasvoi selvästi Takajärvellä, lukumääräsaaliin pysyessä vuoden tasolla (kuva ). Vuoden vuosiluokka (9- cm, kuva 7) vaikutti edelleen runsaalta ja kasvoi paljon edellisvuodesta, jopa enemmän kuin Etujärvellä, vaikka kesällä Etujärven + -ahvenet olivat suurempia kuin Takajärvellä. Myös vuosiluokan yksilöitä (-7 cm) saatiin Takajärveltä melko paljon, Etujärveltä selvästi vähemmän. Etujärvellä ahvensaaliin paino pieneni jonkin verran ja lukumäärä selvästi edellisvuodesta. Kiiskisaalis oli kummallakin järvellä, kuten aikaisemminkin, hyvin vähäinen. Haukisaalis pieneni kummallakin järvellä, mutta syynä lienevät säätekijät tai sattuma ennemminkin kuin todellinen kannan vaihtelu. kg/verkko...., Takajärvi Paino 99 kg/verkko.... Etujärvi Paino kpl/verkko. Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Ruut., Takajärvi Lukumäärä Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Ruut. kpl/verkko. Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Ruut. Etujärvi Lukumäärä Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Ruut. Kuva. Etu- ja Takajärven verkkokoekalastusten lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina -. Ruut. = ruutana. Katkaistun hajontajanan arvo on osoitettu nuolella. Muut selitykset ks. kuva. 9