Hughlings Jackson (1876)

Transkriptio

1 Pekka RŠsŠnen Neuropsykologian erikoispsykologi HahmotushŠirišt Lyhyt johdanto tutkimuksen historiaan Hughlings Jackson (1876) HJ raportoi aikuispotilaasta, jolla oli laaja aivokasvain oikean aivopuoliskon takaosassa Ð Potilaan oireet: ei lšytšnyt reittejš tutussa ympšristšssš, ei tunnistanut tuttuja ihmisiš tai esineitš, ei osannut pukea itseššn Ð Jackson esitti, ettš oikea aivopuolisko oli keskeinen visuaalisessa muistissa ja havaitsemisessa

2 ÓMielen sokeusó Munk (1978) raportoi koirista, jolta oli poistettu molemminpuolisesti takaraivo-lohkot Ð Koirat eivšt kyenneet nškemššn, s.o. eivšt tunnistaneet isšntššnsš, reagoineet nškyvillš olevaan ruokaan tai uhkaan, mutta pystyivšt siitš huolimatta liikkumaan ympšristšssš ja všistšmššn esteet Ð ÓSeelenblindheitÓ, MUISTI-KUVIEN kato Wilbrand (1887) ja Lissauer (1890) raportoivat ihmispotilaista, jotka eivšt tunnistaneet ihmisiš tai esineitš, huolimatta normaalista nškškyvystš Lissauerin teoria (1890) Havaitsemisen kaksivaihejšrjestelmš Apperseptiivinen agnosia eli kuvanmuodostushširiš eli Ð prosessit, jotka liittyvšt havaintoon Ð potilas ei kykene kopioimaan visuaalisesti esitettyš kuviota Assosiatiivinen agnosia eli kuvantunnistushširiš eli Ð prosessit, jotka liittyvšt havainnon ja muistiaineksen všliseen assosiaatioon Ð Potilas kykenee kopioimaan kuvion, muttei tunnista sitš

3 ÓKatseen eksyminenó Badal (1888) kuvasi tapauksen, joka kykeni tunnistamaan sanoja ja kirjaimia, muttei kyennyt lukemaan, koska Óeksyi riveissšó.(myšs mm. Dunn, 1895; Foerster, 1890) Holmes (1918) kuvasi yksityiskohtaisesti tapauksen, jolla ei ollut minkššnlaista visuaalista agnosia, mutta hšn ei kyennyt esim. arvioimaan kumpi esitetyistš esineistš oli lšhempšnš, tšrmšili esineisiin, joiden tiesi olevan siinš. LisŠksi hšn ei kyennyt tahdonalaisesti ohjaamaan katsettaan, vaikka kššnsikin spontaanisti katseensa uuteen kohteeseen. Ð Potilas itse kuvasi:óvoin katsoa vain yhtš esinettš kerrallaanó. Visuaalinen tarkkaavaisuus ja... tilasuhteen havaitsemishširiš Ð Balint (1909) ÓBalintin syndroomaó Ð Wolpert (1924) ÓsimultagnosiaÓ Ð Optinen ataksia Ð Ókatseen psyykkinen halvausó Dorsaalinen simultagnosia Ð ÓeksyjŠtÓ, eivšt kykene oirentoitumaan tilaan Ventraalinen simultagnosia Ð PystyvŠt hahmottamaan useampia kuin yhden asian kerrallaan, mutteivšt yhdistšmššn nšitš

4 Uudempi tutkimus EdellŠ kuvattu lšhes 100 vuotta vanha jako elšš edelleen neuropsykologian perusoppikirjoissa Ð Ks. esim. Kuikka & muut (1991) Neuropsykologian perusteet Visuaalinen jšrjestelmš on kuitenkin psykologian yksi tutkituimmista alueista Kognitiivisesti tai neuroanatomisesti orientoitunut kokeellinen tutkimus siirtyy hitaasti kšytšnnšn všlineiksi PET-tutkimuksia 1 Kasvojen ja niiden sijainnin tunnistus kuvasta 2a Sukupuolen tunnistus 2b Kasvojen identiteetti 3 Kasvojen ja paikkojen tyšmuisti 4 Tarkkaavaisuuden siirto eri paikkoihin 5 Tilallinen tyšmuisti 6 VŠrin, muodon ja nopeuden valikoiva tarkkaavaisuus 7 VŠrin ja liikkeen passiivinen havaitseminen 8 Liikkeen passiivinen havaitseminen 9a Sanojen tuottaminen olioiden ominaisuuksista 9b Sanojen tuottaminen esineitš kuvaavista sanoista 10 Sanamuotojen havaitseminen LŠhde: Leslie G. Ungerleider: Functional Brain Imaging Studies of Cortical Mechanisms for Memory, Science 270, 3 November 1995, p. 769

5 Kaksi reittiš IhmiseltŠ on tunnistettu jo 20 erilaista aivoaluetta, jotka kšsittelevšt jotain visuaalisen informaation piirrettš Makaki-apinalta, jota on tutkittu huomattavasti tarkemmin, on alueita lšydetty jo 36 HyvŠksyimpiŠ (kognitiivisesti ja neuroanatomisesti) lšydšksiš on jako ÓMIT Ó ja ÓMISS Ó - reitteihin (esim. Gross, 1973; Pohl (1972) MitŠ ja MissŠ -reitit NŠkšinformaatio jakautuu jo retinalta asti kahteen erilliseen anatomiseen reittiin, jotka kšsittelevšt erilaista informaatiota Ð MitŠ-reitti (parvocellulaarinen) jšrjestelmš kšsittelee tarkkoja yksityiskohtia pšštyen takaraivolta ohimolohkoon Ð MissŠ-reitti (magnocellulaarinen) kšsittelee tilaan ja sijaintiin liittyvšš informaatiota (takaraivolta pššlaen lohkoon)

6 Tarkkaavaisuus ja tyšmuisti Havaintotoimintoja on vaikeaa tarkastella irrallisina tarkkaavaisuuden eri kšsitteistš Ð Orientaatio Ð Kohdentaminen Ð Siirto Ð Jakaminen Ð YllŠpito Toinen keskeinen kšsite kaikessa toiminnassa on tyšmuisti Baddeleyn tyšmuistimalli Malli koostuu kolmesta osasta: Ð Kielellinen Ð Visuaalinen Ð SekŠ toimintaa ohjaava keskusyksikkš Visuospatiaalinen varasto jakautuu mitšja missš -osiin FONOLOGINEN TALTIO ARTIKULATORINEN KONTROLLIPROSESSI KESKUSYKSIKK VISUOSPATIAALINEN VARASTO MISS? MIK?