Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö"

Transkriptio

1 Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh

2 Hahmottamiseen liittyen lapset ovat vähään tyytyväisiä, eivät voi tietää paremmasta vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja yhteistyötä selvitellä vaikeuksien laatu kuntoutuksella, puheeksi ottamisella, selkeillä oppimateriaaleilla ja ympäristön muokkaamisella oppilaita voidaan auttaa hyvä valaistus, selkeä ympäristö, ergonomia katsomisessa opetetaan strategioita katsomiseen, reitteihin

3 Näkötiedon käsittely (Vanni, S. Duodecim 2004;120: ) näkötiedon käsittelyyn osallistuu noin 30 aivokuorialuetta hahmontunnistuksessa tarvitaan ennakkotietoa tunnistettavasta kohteesta, ja sitä hyödynnetään todennäköisesti jo signaalinkäsittelyn varhaisvaiheessa näköjärjestelmä kattaa aivokuoresta 27 %, kuulo n. 8 %, tunto n. 7 %, motoriikka n. 7 %

4 Aivokuoren näköjärjestelmän radat (http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf (Vanni, S. Duodecim 2004;120: ) Ventraalinen rata alueet takaraivolohkosta kohti ohimolohkoja tehtävänä erityisesti visuaalisten objektien tunnistaminen informaatio koodataan aakkosina joita yhdistämällä kaikki mahdolliset näköärsykkeet on mahdollista esittää riittävän yksikäsitteisesti Dorsaalinen rata takaraivolohkon keski-etuosia, ohimolohkon yläosia, taemman päälakilohkon alueita, silmien liikkeitä ja attentiota ohjaava otsalohkon alue visuomotorinen ohjaus tilan hahmottaminen motoriikan ohjauksessa, huomion suuntaaminen näkökentän eri osiin monien alueiden aktivoituminen rinnakkain hyvin pian alueen V1 jälkeen saattaa ohjata visuaalisen objektin valintaprosessia ventraaliradassa

5 Näön kaksi toiminnallista merkitystä (Goodale 2010, 5) Havainnot kohteista ja niiden välisistä suhteista muodostaa perustan organismin kognitioille ja sen tietoisuudelle ympäröivästä maailmasta. Vision for perception Kontrolli liikkeistä, toimista em. kohteisiin nähden; tähän liittyy reaaliaikainen palaute motoriikasta. Vision for action Kehittyivät yhdessä, toimivat toisiaan täydentäen

6 Aivomekanismien häiriöitä tietyille alueille paikannettavia häiriöitä tunnistettu noin 20, esim. agnosiat vaikeus tunnistaa hahmoja värisokeus prosopagnosia: kyvyttömyys tunnistaa kasvoja akinetopsia: kyvyttömyys nähdä liikettä dorsaaliradan (esimerkiksi päälaki- ja takaraivolohkon raja-alueen vauriot) kyvyttömyys ohjata omia liikkeitä näkötiedon perusteella eli visuomotorinen apraksia (Vanni, S. Duodecim 2004;120: )

7 Näkemisen osatoiminnot (www.lea-test.fi, Kiviranta 2008, 7 ) Näöntarkkuus / visus (kauko- ja lähinäkö, tiheään ryhmitellyt symbolit, juovastonäöntarkkuus) Näkökenttä (tavarat pöydällä, lelut lattialla; skotoma - näkökenttäpuutos; hemianopia - puolikenttäpuutos)

8 kontrastiherkkyys värinäkö motoriset toiminnot: fiksaatio (katseen kohdistaminen), sakkadit (nopeat silmien liikkeet fiksaatiosta toiseen), nystagmus eli silmävärve (nopeat tahattomat silmänliikkeet), karsastus (lihasten toiminta), akkommodaatio, seuraamisliikkeet adaptaatio (mukautuminen eri valaistukseen) yhteisnäkö ja stereonäkö

9 Silmien ja pään liikkeiden eriytyminen

10 Tutkittava (Hyvärinen 2013; 2011, 22) silmän motoriikka ja taittovirheet sensorinen visuaalinen informaatio visuaalisen tiedon prosessointi varhaiset visuaaliset prosessit (näköaivokuoren alueella) ventraalisen tietovirran prosessit (ohimolohkon alaosan tunnistamistoiminnat) dorsaalisen tietovirran prosessit (päälaenlohkon tilassa suunnistaminen, silmän ja käden koordinaatio) peilisolujärjestelmän prosessit

11 Varhaiset visuaaliset prosessit (Hyvärinen 2008, 17) Kuvan käsittelyn alkuvaiheet: viivojen pituudet muodoltaan säännöllisten kulmikkaiden esineiden koko viivojen suunta ja viivojen muodostamien kulmien koko liikkeen nopeus liikkeen suunta kasvojen tunnistaminen ilmeiden tunnistaminen

12 Ventraalinen rata tunnistamistoiminnot (Hyvärinen 2008, 145) Konkreetit objektit, maamerkit, esineiden kuvat, geometriset kuviot Esineen ja kuvan tunnistaminen lähekkäisiä, mutta erillisiä toimintoja

13 Tunnistaminen kolmen metrin päästä

14 Kuvan tunnistaminen Monimutkaisesta yksinkertaiseen Paljon yksityiskohtia Tavanomaisesta poikkeava kuvakulma Tavanomainen kuva Tavanomainen iso kuva

15 Ventraalinen rata: kasvot, kasvojen ilmeet, kehonkieli Prosopagnosia, arviolta n. 1,9-2,5% Osaako tulkita kasvojen ilmeitä? Lukeeko kehonkieltä oikein? Tuleeko katsekontaktiin? Tukeeko valokuvien käyttäminen kasvojen tunnistamista

16 Ventraalisen tietovirran tunnistamistoiminnot Tunnistaako lapsi varmasti aikuisen ennen kuin hän on sanonut jotakin? Ilmeiden tunnistamista voi opetella katsomalla peiliin, tunnustelemalla, piirtämällä, puhumalla niistä

17 Ventraalinen rata (Hyvärinen 2008, 145) Kirjainten tunnistamisen ja muistamisen vaikeudet Tarinat, joissa kirjaimen muoto ja äänne tukevat toisiaan auttavat muistamaan O I U dd ja Bb -tarinat

18 ruuhkailmiö crowding / fontti m e r k k i- v ä l i ä voi muuttaa tekstinkäsittelyssä kohdassa f o n t t i /merkkiväli muista myös: palstoittaminen, rivivälit, lukuluukut, helppokäyttöasetukset, iso kursori, näppäimistölle liimatarrat (Aviris) vältä visuaalista kuiskaamista (L. Hyvärinen)

19 Numeroiden tunnistamisen ja muistamisen vaikeus

20 Lukumäärien hahmottaminen Subitisaatiolla tarkoitetaan pienillä lapsilla olevaa luontaista kykyä hahmottaa neljää pienemmät lukumäärät laskematta määrän prosessointi. (Desoete ym. 2009)

21 Ventraalinen rata kuvien hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Viivojen pituus, viivojen suunnat, kuvan yksityiskohdat, taustan laadun vaikutus Kommunikaatiokuvien valinnassa tärkeä ymmärtää

22 Viisarikellon ymmärtäminen voi viedä vuosia

23 Kuvio ja tausta - kartat (kuvalähde: Wikipedia) Esim.Valteri-puoti, karttapaketit dvd:nä

24 Ventraalinen rata - puuttuvien yksityiskohtien huomaaminen (Hyvärinen 2008, 145)

25 Muistissa oleva kuva

26 Kuvien kopioimisen visuaaliset vaikeudet (Hyvärinen 2008, 145) > < = % matematiikan merkit

27 Urakirjain, vahanaru (mm. Pedinform)

28 Oma tekeminen

29 Rastit

30 Opeta piirtämään: ukon ja akan talonteko, anna kaavat, käytä sapluunoita, puhu asia ääneen Näin piirretään ihminen, talo, puu, auto, kukka (how to draw 3 dimension) Haaranastat ja sätkyukko Matematiikan merkkeihin sanalliset muistisäännöt

31 Dorsaalinen rata - tilan hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Syvyysnäkö portaissa kulkeminen (voi olla myös kontrastiasia) penkillä istuminen Tilat lähellä ja kaukana Pinnan rakenne epätasaisella kulkeminen Tilaan orientoituminen

32 Dorsaalinen rata - tilan hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Reittien muistaminen ei muista missä järjestyksessä maamerkit ovat ei pysty palauttamaan maamerkkejä mieleensä Näkö liikenteessä, leikkipuistossa, pelikentällä katukiveykset esineet lattialla Abstraktin tilan hahmottaminen, lukusuora, kolmiulotteiset geometriset kuvat

33 Ihmettelyn aihe: oikea ja vasen Volvo

34

35 Lukukäsite, aina yksi enemmän

36

37 Selitä kolmiulotteisuus, tarkista näkeekö hennot viivat, ymmärtääkö niiden merkityksen

38 Värien käyttö Tuhannet Sadat Kymmenet Ykköset

39 Jakaminen Mitä jakaminen on? Tee tarina

40 Allekkain kertominen (ERKO-hankkeessa opittua) x x x x x x

41 Liikkeen havaitseminen (Hyvärinen 2008, 35) r.html

42 Dorsaalinen rata - silmä-käsi -koordinaatio (Hyvärinen 2008, 145) Tarttuminen Piirtäminen Kopiointi läheltä ja taululta Kolmiulotteinen rakentaminen

43 Dorsaalinen rata silmä-käsi koordinaatio (Hyvärinen 2008, 21 ja Epätarkka visuaalinen feed back liikkeen aikana; toimii muistissa olevan tilan perusteella

44 Dorsaalinen rata intermodaaliset vaikeudet (Hyvärinen 2008, 145) Kuunnellessa toiminnallisesti sokea, tarkkaan katsoessa toiminnallisesti kuuro Käsillä tunnustellessa sulkee pois muut aistit, puhuessa sulkee silmänsä Kävellessä pysähtyy katsomaan

45 Arjessa visuaalisen muistin harjoitukset (kim-leikki, muistipelit, muistelu) opetellaan reitit, katsotaan välillä taakse kun kuljetaan eteenpäin punaa huulet, rajaa silmät vältä viliseviä vaatteita Kysy: Mitä näet?

46 Kompensatoriset strategiat Kuuloinformaation käyttö Taktiilinen, haptinen, kinesteettinen informaatio Muisti Häiriöiden sietokyky Osallistumisen mahdollisuudet Ympäristön muokkaaminen

47 Koulutusta, tietoa Niilo Mäki Instituutti, neuropsykologi Heli Isomäki Hahmotusongelmia kuntouttava materiaali Ks. Opettaja s. 17, erityisopettaja Maija Koivula, Hyvinkää VENNY 1 VENNY 2 VENNY 3

48 Osoitteita

49 Lähteet Goodale, M. A The functional organization of the central visual pathways. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Dutton, G., Calvert, J., Ibrahim, H., Macdonald, E., McCulloch, D.L., Macinture- Beon, C. & Spowart, K.M Impairment of cognitive vision: its detection and measurementi. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Hyvärinen, L Visuaaliset kognitiiviset toiminnot. Teoksessa: Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy. Hyvärinen, L Classification of visual functioning and disability in children with visual processing disorders. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Hyvärinen, L. Näkötiedon käsittely keskushermostossa. CP-lehti (4) Hyvärinen, L CP ja lapsen näkö. CP-lehti (4) Hyvärinen, L Die Wege der visuellen Informationen und das Profil der Visuellen Funktionsfähigkeit. Painossa. Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy.

50 Tervo, A, Visuaaliset hahmotushäiriöt. Teoksessa: Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy. Möller, M-L. Hur kan jag hälpa min elev att se bättre. Visuell perception Tips på vad man kan göra i klassen. Paanen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen, N. & Ahonen, T Oppimisvaikeuksien arviointi: psykologin, opettajien ja vanhempien yhteistyötä. NMI. Jyväskylä: Siirtopaino.

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Haapavesi 2.12.2013 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Mitä varten näkö on? (Goodale 2010, 5) Näköjärjestelmä

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa lääkäreiden, kuntoutusryhmän ja koulujen välillä Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen näkö Silmien motoriset toiminnot - Fiksaatio, seuraamisliikkeet,

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!

Lisätiedot

Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi

Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi Lappeenranta 25.1.2012 Lea Hyvärinen, LKT Dortmundin teknillinen yliopisto, prof.h.c. Helsingin yliopisto, kehitysneuropsykologian dosentti www.lea-test.fi

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

Matematiikan solmukohdat

Matematiikan solmukohdat Matematiikan solmukohdat Pyhäntä 28.10.2013 Ohjaavat opettajat Raisa Sieppi ja Eija Häyrynen etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Kuinka luvut opitaan Noin 2-vuotiaana lapset huomaavat kuinka luvut viittaavat

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Hahmottamisen kuntoutus -hanke. Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti

Hahmottamisen kuntoutus -hanke. Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti Ha Hahmottamisen kuntoutus -hanke Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti Tavoitteet: Hahmottamisen kuntoutus -hanke (2014-2017) Tietokonevälitteiset kuntouttavat

Lisätiedot

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lataa Näkökulmia näköpulmiin. Lataa

Lataa Näkökulmia näköpulmiin. Lataa Lataa Näkökulmia näköpulmiin Lataa ISBN: 9789515331113 Sivumäärä: 168 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.65 Mb Liikuntavammaisten, erityisesti CP-vammaisten lasten näönkäytössä on todettu lukuisia lasten

Lisätiedot

Nähdyn hahmotusvaikeudet

Nähdyn hahmotusvaikeudet Nähdyn hahmotusvaikeudet Alle kouluikäiset lapset Korkeampien näköratojen häiriöiden havaitseminen alkaa olla mahdollista ensimmäisen ikävuoden lopulla (www.lea-test). Sosiaalisesti merkittävimmät viitteet

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Lasten näönkuntoutuksen uusista käsitteistä ja nimistä

Lasten näönkuntoutuksen uusista käsitteistä ja nimistä Lasten näönkuntoutuksen uusista käsitteistä ja nimistä Lea Hyvärinen, LKT Abstrakti Monivammaisten näkövammaisten vauvojen ja lasten määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja samalla vammojen monimuotoisuus.

Lisätiedot

Tietoisuuden tutkimus

Tietoisuuden tutkimus Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.

Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto. Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto Näön fysiologia 2 Luennon rakenne 1. Visuaalinen informaatio 2. Näön aivomekanismit Visuaalisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE - kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun - kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

Lena Wahlroos-Hänninen, Tikoteekki 2009 TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA

Lena Wahlroos-Hänninen, Tikoteekki 2009 TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA JOHDANTO Tikoteekissa on kehitetty materiaalia toiminnallisen näön arvioimiseksi. Sille on tarvetta, kun suunnitellaan ja valitaan kommunikointikuvia

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa

Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa Hahmottaminen on aistien välityksellä tapahtuvaa keskushermoston luomaa käsitystä tai kuvaa eteen tulevista asioista. Hahmotusvaikeudessa on kyse tämän prosessin

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Toteutus. Kun joku saa bingon, eli rastisuoran, hän voi huutaa bingo tai näyttää seuraavan sivun bingo-sanaa.

Toteutus. Kun joku saa bingon, eli rastisuoran, hän voi huutaa bingo tai näyttää seuraavan sivun bingo-sanaa. LINTU- BINGO Valmistelu Tulosta bingon ohjeet, BINGO-kyltti ja tarvitsemasi määrä lintubingoalustoja. Tiedostossa on 12 lintubingoalustaa. Jokaisessa kuvat ovat eri järjestyksessä. Alustoja voi käyttää

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk

Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Koulu: Oppilas: ÄIDINKIELI Lukeminen 20. Luet kokonaisia kirjoja. 19. Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi. 18. Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja. 17.

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

5/2011 CP-LEHTI. Matkalla Möhkön Jänissaareen.

5/2011 CP-LEHTI. Matkalla Möhkön Jänissaareen. 5/2011 CP-LEHTI Matkalla Möhkön Jänissaareen. 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2011:5 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki - puh. 09-540 7540, fax 09-5407 5460 - keskus klo 9-16 - www.cp-liitto.fi,

Lisätiedot

O YyKaaK B 2 oo Yli esteiden Nimi

O YyKaaK B 2 oo Yli esteiden Nimi O YyKaaKoo B Yli esteiden Nimi Kappale Piirrä viisarit. Väritä tuntiviisari mustaksi ja minuuttiviisari punaiseksi. klo klo puoli Piirrä viisarit. klo klo puoli klo Tunti ja puoli tuntia Yhdistä kellonaika

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty ) MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa Harjoite 9: TÄHYSTÄJÄ Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: Kognitiivinen taso: P (spatiaalinen hahmottaminen): IR: suhteet Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Olemme valinneet opetussuunnitelman perusteiden 2014 tavoitteiden, sisältöjen ja hyvän osaamisen kuvausten pohjalta

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Kehityksellinen näkökulma Ulla Puolakka PsM, neuropsykologi (ET) Kuntoutusyksikkö Nekku, Järvenpää PIENELLÄ AVULLA hahmotuksen haitasta hallintaan ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN

Lisätiedot

NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari Leena Koskinen, silmälääkäri 27.1.2011. HYKS Silmäklinikka ja Lasten ja nuorten sairaala 1

NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari Leena Koskinen, silmälääkäri 27.1.2011. HYKS Silmäklinikka ja Lasten ja nuorten sairaala 1 NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari silmälääkäri 27.1.2011 YMPÄRISTÖ JA ME Monivammaiset, näköongelmaiset lapset, Toiminnallisen näön tutkimisen hoitopolku Arjen näköympäristö sisältää runsaasti erilaista tietoa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki 26.10.2017 Anu Arvonen Mitä oppimisvaikeudet ovat Oppimisvaikeuden määritelmä: taidot kehittyvät erityisen

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Varoitukset ja Riskiviestintä

Varoitukset ja Riskiviestintä Varoitukset ja Riskiviestintä jalehtin@cc.hut.fi Kirja - Warnings and Risk Communication Useita kirjoittajia Toimittanut Michael S. Wogalter David M. DeJoy Kenneth R. Laughery Julkaisija: CRC Press (Syyskuu

Lisätiedot

sanat nimet kätensä toimia toistaa ymmärtänyt

sanat nimet kätensä toimia toistaa ymmärtänyt AISTIVÄLINEET Aistivaikutelmat, joita lapsi saa, ja joita hän on jo koko olemassaolonsa aikana varastoinut, eivät pelkästään riitä, kun lapsi on rakentamassa älyään. Ne ovat tiedostamattomia, eikä lapsi

Lisätiedot

Lukujono eteenpain 1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen, 1-50 1. LukiMat/Arviointi/Laskemisen taidot

Lukujono eteenpain 1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen, 1-50 1. LukiMat/Arviointi/Laskemisen taidot NEUREN TEHTAVAKUVAUKSET kaikki vuosiluokat Arviointi TAITO TEHTAVA TAVOITE LK. TEHTAVAN SIJAINTI LASKEMISEN TAIDOT Lukujonon luetteleminen Lukujonotaitojen arviointi1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen on,

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

NÄKÖMONIVAMMAISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEN JA KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN. Annakaisa Ojanen, Tikoteekki Nääkkönää 2011

NÄKÖMONIVAMMAISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEN JA KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN. Annakaisa Ojanen, Tikoteekki Nääkkönää 2011 NÄKÖMONIVAMMAISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEN JA KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN Annakaisa Ojanen, Tikoteekki Nääkkönää 2011 NÄKÖMONIVAMMAINEN LAPSI ON KOKONAISUUS VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN Varhainen vuorovaikutus

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 10 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 10 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

... 2... 3... 4... 6 Monesti opiskelija löytää oppimisen pulmat itsestään, mutta seuraavan askelen ottaminen yksin voi olla hyvin hankalaa. Ilman ohjausta ja monipuolisten oppimistapojen esittelyä opiskelijan

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, 0020 HELSINKI, puh. (09) 102 378 http://www.mfka.fi Peruskoulun

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry

Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry Innostun liikkumaan (2013-2017) Lisää onnistumisen tunteita ja osallisuutta

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Lukualue 1-10 - laskusauvat

Lukualue 1-10 - laskusauvat Matematiikka Montessoripedagogiassa lapsi aloittaa matematiikkaan tutustumisen kolmevuotiaana. Oman kiinnostuksensa mukaan hän rakentaa montessorivälineiden avulla tietouttaan numeroista ja määristä. Niiden

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 7 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 7 Visuaalinen tarkkaavaisuus 2 Visuaalinen tarkkaavaisuus on tiedon valikointia Näköjärjestelmän tehtävänä on poimia henkilön

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut

Yksilölliset opintopolut Yksilölliset opintopolut Maija Koski, opettaja Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus, Valmentava 2, autisminkirjon henkilöille, Pitäjänmäen toimipaikka Opetuksen ja ohjauksen suunnittelu

Lisätiedot

www.lukimat.fi ja Ekapeli

www.lukimat.fi ja Ekapeli www.lukimat.fi ja Ekapeli Lukemisen ja matematiikan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti Virtuaaliopetuksen päivät 2011 FT Juha Matti Latvala Niilo Mäki Instituutti LukiMat hanke Opetus ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

AS-84.147 Automaation käyttöliittymät. Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio

AS-84.147 Automaation käyttöliittymät. Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio AS-84.147 Automaation käyttöliittymät Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio Ihmisen liittyminen koneeseen Ihmisen liityntäpintana aistit ja toimilaitteet Ihmisten välinen kommunikaatio pääosin

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kokeile kuvasuunnistusta. 3D:nä

Kokeile kuvasuunnistusta. 3D:nä Kokeile kuvasuunnistusta 3D:nä Oheinen 3D-kuvasuunnistus on julkaistu Suunnistaja-lehdessä 1/13. Tämä kuvasuunnistus on toteutettu tarkkuussuunnistuksen aikarastitehtävän mukaisesti. Aikarastilla kartta

Lisätiedot