Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Transkriptio

1 Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh

2 Hahmottamiseen liittyen lapset ovat vähään tyytyväisiä, eivät voi tietää paremmasta vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja yhteistyötä selvitellä vaikeuksien laatu kuntoutuksella, puheeksi ottamisella, selkeillä oppimateriaaleilla ja ympäristön muokkaamisella oppilaita voidaan auttaa hyvä valaistus, selkeä ympäristö, ergonomia katsomisessa opetetaan strategioita katsomiseen, reitteihin

3 Näkötiedon käsittely (Vanni, S. Duodecim 2004;120: ) näkötiedon käsittelyyn osallistuu noin 30 aivokuorialuetta hahmontunnistuksessa tarvitaan ennakkotietoa tunnistettavasta kohteesta, ja sitä hyödynnetään todennäköisesti jo signaalinkäsittelyn varhaisvaiheessa näköjärjestelmä kattaa aivokuoresta 27 %, kuulo n. 8 %, tunto n. 7 %, motoriikka n. 7 %

4 Aivokuoren näköjärjestelmän radat ( (Vanni, S. Duodecim 2004;120: ) Ventraalinen rata alueet takaraivolohkosta kohti ohimolohkoja tehtävänä erityisesti visuaalisten objektien tunnistaminen informaatio koodataan aakkosina joita yhdistämällä kaikki mahdolliset näköärsykkeet on mahdollista esittää riittävän yksikäsitteisesti Dorsaalinen rata takaraivolohkon keski-etuosia, ohimolohkon yläosia, taemman päälakilohkon alueita, silmien liikkeitä ja attentiota ohjaava otsalohkon alue visuomotorinen ohjaus tilan hahmottaminen motoriikan ohjauksessa, huomion suuntaaminen näkökentän eri osiin monien alueiden aktivoituminen rinnakkain hyvin pian alueen V1 jälkeen saattaa ohjata visuaalisen objektin valintaprosessia ventraaliradassa

5 Näön kaksi toiminnallista merkitystä (Goodale 2010, 5) Havainnot kohteista ja niiden välisistä suhteista muodostaa perustan organismin kognitioille ja sen tietoisuudelle ympäröivästä maailmasta. Vision for perception Kontrolli liikkeistä, toimista em. kohteisiin nähden; tähän liittyy reaaliaikainen palaute motoriikasta. Vision for action Kehittyivät yhdessä, toimivat toisiaan täydentäen

6 Aivomekanismien häiriöitä tietyille alueille paikannettavia häiriöitä tunnistettu noin 20, esim. agnosiat vaikeus tunnistaa hahmoja värisokeus prosopagnosia: kyvyttömyys tunnistaa kasvoja akinetopsia: kyvyttömyys nähdä liikettä dorsaaliradan (esimerkiksi päälaki- ja takaraivolohkon raja-alueen vauriot) kyvyttömyys ohjata omia liikkeitä näkötiedon perusteella eli visuomotorinen apraksia (Vanni, S. Duodecim 2004;120: )

7 Näkemisen osatoiminnot ( Kiviranta 2008, 7 ) Näöntarkkuus / visus (kauko- ja lähinäkö, tiheään ryhmitellyt symbolit, juovastonäöntarkkuus) Näkökenttä (tavarat pöydällä, lelut lattialla; skotoma - näkökenttäpuutos; hemianopia - puolikenttäpuutos)

8 kontrastiherkkyys värinäkö motoriset toiminnot: fiksaatio (katseen kohdistaminen), sakkadit (nopeat silmien liikkeet fiksaatiosta toiseen), nystagmus eli silmävärve (nopeat tahattomat silmänliikkeet), karsastus (lihasten toiminta), akkommodaatio, seuraamisliikkeet adaptaatio (mukautuminen eri valaistukseen) yhteisnäkö ja stereonäkö

9 Silmien ja pään liikkeiden eriytyminen

10 Tutkittava (Hyvärinen 2013; 2011, 22) silmän motoriikka ja taittovirheet sensorinen visuaalinen informaatio visuaalisen tiedon prosessointi varhaiset visuaaliset prosessit (näköaivokuoren alueella) ventraalisen tietovirran prosessit (ohimolohkon alaosan tunnistamistoiminnat) dorsaalisen tietovirran prosessit (päälaenlohkon tilassa suunnistaminen, silmän ja käden koordinaatio) peilisolujärjestelmän prosessit

11 Varhaiset visuaaliset prosessit (Hyvärinen 2008, 17) Kuvan käsittelyn alkuvaiheet: viivojen pituudet muodoltaan säännöllisten kulmikkaiden esineiden koko viivojen suunta ja viivojen muodostamien kulmien koko liikkeen nopeus liikkeen suunta kasvojen tunnistaminen ilmeiden tunnistaminen

12 Ventraalinen rata tunnistamistoiminnot (Hyvärinen 2008, 145) Konkreetit objektit, maamerkit, esineiden kuvat, geometriset kuviot Esineen ja kuvan tunnistaminen lähekkäisiä, mutta erillisiä toimintoja

13 Tunnistaminen kolmen metrin päästä

14 Kuvan tunnistaminen Monimutkaisesta yksinkertaiseen Paljon yksityiskohtia Tavanomaisesta poikkeava kuvakulma Tavanomainen kuva Tavanomainen iso kuva

15 Ventraalinen rata: kasvot, kasvojen ilmeet, kehonkieli Prosopagnosia, arviolta n. 1,9-2,5% Osaako tulkita kasvojen ilmeitä? Lukeeko kehonkieltä oikein? Tuleeko katsekontaktiin? Tukeeko valokuvien käyttäminen kasvojen tunnistamista

16 Ventraalisen tietovirran tunnistamistoiminnot Tunnistaako lapsi varmasti aikuisen ennen kuin hän on sanonut jotakin? Ilmeiden tunnistamista voi opetella katsomalla peiliin, tunnustelemalla, piirtämällä, puhumalla niistä

17 Ventraalinen rata (Hyvärinen 2008, 145) Kirjainten tunnistamisen ja muistamisen vaikeudet Tarinat, joissa kirjaimen muoto ja äänne tukevat toisiaan auttavat muistamaan O I U dd ja Bb -tarinat

18 ruuhkailmiö crowding / fontti m e r k k i- v ä l i ä voi muuttaa tekstinkäsittelyssä kohdassa f o n t t i /merkkiväli muista myös: palstoittaminen, rivivälit, lukuluukut, helppokäyttöasetukset, iso kursori, näppäimistölle liimatarrat (Aviris) vältä visuaalista kuiskaamista (L. Hyvärinen)

19 Numeroiden tunnistamisen ja muistamisen vaikeus

20 Lukumäärien hahmottaminen Subitisaatiolla tarkoitetaan pienillä lapsilla olevaa luontaista kykyä hahmottaa neljää pienemmät lukumäärät laskematta määrän prosessointi. (Desoete ym. 2009)

21 Ventraalinen rata kuvien hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Viivojen pituus, viivojen suunnat, kuvan yksityiskohdat, taustan laadun vaikutus Kommunikaatiokuvien valinnassa tärkeä ymmärtää

22 Viisarikellon ymmärtäminen voi viedä vuosia

23 Kuvio ja tausta - kartat (kuvalähde: Wikipedia) Esim.Valteri-puoti, karttapaketit dvd:nä

24 Ventraalinen rata - puuttuvien yksityiskohtien huomaaminen (Hyvärinen 2008, 145)

25 Muistissa oleva kuva

26 Kuvien kopioimisen visuaaliset vaikeudet (Hyvärinen 2008, 145) > < = % matematiikan merkit

27 Urakirjain, vahanaru (mm. Pedinform)

28 Oma tekeminen

29 Rastit

30 Opeta piirtämään: ukon ja akan talonteko, anna kaavat, käytä sapluunoita, puhu asia ääneen Näin piirretään ihminen, talo, puu, auto, kukka (how to draw 3 dimension) Haaranastat ja sätkyukko Matematiikan merkkeihin sanalliset muistisäännöt

31 Dorsaalinen rata - tilan hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Syvyysnäkö portaissa kulkeminen (voi olla myös kontrastiasia) penkillä istuminen Tilat lähellä ja kaukana Pinnan rakenne epätasaisella kulkeminen Tilaan orientoituminen

32 Dorsaalinen rata - tilan hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Reittien muistaminen ei muista missä järjestyksessä maamerkit ovat ei pysty palauttamaan maamerkkejä mieleensä Näkö liikenteessä, leikkipuistossa, pelikentällä katukiveykset esineet lattialla Abstraktin tilan hahmottaminen, lukusuora, kolmiulotteiset geometriset kuvat

33 Ihmettelyn aihe: oikea ja vasen Volvo

34

35 Lukukäsite, aina yksi enemmän

36

37 Selitä kolmiulotteisuus, tarkista näkeekö hennot viivat, ymmärtääkö niiden merkityksen

38 Värien käyttö Tuhannet Sadat Kymmenet Ykköset

39 Jakaminen Mitä jakaminen on? Tee tarina

40 Allekkain kertominen (ERKO-hankkeessa opittua) x x x x x x

41 Liikkeen havaitseminen (Hyvärinen 2008, 35) r.html

42 Dorsaalinen rata - silmä-käsi -koordinaatio (Hyvärinen 2008, 145) Tarttuminen Piirtäminen Kopiointi läheltä ja taululta Kolmiulotteinen rakentaminen

43 Dorsaalinen rata silmä-käsi koordinaatio (Hyvärinen 2008, 21 ja Epätarkka visuaalinen feed back liikkeen aikana; toimii muistissa olevan tilan perusteella

44 Dorsaalinen rata intermodaaliset vaikeudet (Hyvärinen 2008, 145) Kuunnellessa toiminnallisesti sokea, tarkkaan katsoessa toiminnallisesti kuuro Käsillä tunnustellessa sulkee pois muut aistit, puhuessa sulkee silmänsä Kävellessä pysähtyy katsomaan

45 Arjessa visuaalisen muistin harjoitukset (kim-leikki, muistipelit, muistelu) opetellaan reitit, katsotaan välillä taakse kun kuljetaan eteenpäin punaa huulet, rajaa silmät vältä viliseviä vaatteita Kysy: Mitä näet?

46 Kompensatoriset strategiat Kuuloinformaation käyttö Taktiilinen, haptinen, kinesteettinen informaatio Muisti Häiriöiden sietokyky Osallistumisen mahdollisuudet Ympäristön muokkaaminen

47 Koulutusta, tietoa Niilo Mäki Instituutti, neuropsykologi Heli Isomäki Hahmotusongelmia kuntouttava materiaali Ks. Opettaja s. 17, erityisopettaja Maija Koivula, Hyvinkää VENNY 1 VENNY 2 VENNY 3

48 Osoitteita

49 Lähteet Goodale, M. A The functional organization of the central visual pathways. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Dutton, G., Calvert, J., Ibrahim, H., Macdonald, E., McCulloch, D.L., Macinture- Beon, C. & Spowart, K.M Impairment of cognitive vision: its detection and measurementi. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Hyvärinen, L Visuaaliset kognitiiviset toiminnot. Teoksessa: Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy. Hyvärinen, L Classification of visual functioning and disability in children with visual processing disorders. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Hyvärinen, L. Näkötiedon käsittely keskushermostossa. CP-lehti (4) Hyvärinen, L CP ja lapsen näkö. CP-lehti (4) Hyvärinen, L Die Wege der visuellen Informationen und das Profil der Visuellen Funktionsfähigkeit. Painossa. Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy.

50 Tervo, A, Visuaaliset hahmotushäiriöt. Teoksessa: Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy. Möller, M-L. Hur kan jag hälpa min elev att se bättre. Visuell perception Tips på vad man kan göra i klassen. Paanen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen, N. & Ahonen, T Oppimisvaikeuksien arviointi: psykologin, opettajien ja vanhempien yhteistyötä. NMI. Jyväskylä: Siirtopaino.