Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa"

Transkriptio

1 Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa Mari Mankki 57356S

2 Sisällysluettelo 1. Värin fysiikka Värinmuodostus Värinäön toiminta Väriteoriat Trikromaattinen väriteoria Vastakkaisprosessointiteoria Värisokeus Värien havaitseminen Värit käyttöliittymän suunnitteluvälineenä Lähdeluettelo...9 2

3 1. Värin fysiikka Värit ja niiden havaitseminen tuntuu varsin itsestään selvältä, mutta on todellisuudessa varsin monimutkainen prosessi. Värin fyysinen stimulus on valon sähkömagneettisen säteilyn spektrin näkyvä osa, ja eri aallonpituudet on totuttu yhdistämään eri väreihin: nm violetti, nm sininen, nm vihreä, nm keltainen, nm oranssi ja nm punainen. Valo itsessään ei kuitenkaan ole minkään väristä (ts. valkoinen valo sisältää kaikkia aallonpituuksia), vaan havaittava väri riippuu kohteen reflektanssista eli ominaisuudesta heijastaa eri aallonpituuksia. [1] Kuva 1: Sähkömagneettisen säteilyn spektri [6] Värin käsitettä voidaan luonnehtia kolmella ominaisuudella: värikylläisyys, valoisuus tai kirkkaus ja värisävy. [2] Värisävyllä tarkoitetaan havaittavaa aallonpituutta, ja värit jaotellaan vielä kromaattisiin ja akromaattisiin sen mukaan miten ne heijastavat valoa. Akromaattisten värien heijastus on yhtä suuri koko spektrin alueella, ja tällaisia värejä ovat musta, valkoinen ja harmaan eri sävyt. Kromaattisten värien heijastuminen on sen sijaan epätasaisista, kohde ei heijasta kaikkia spektrin aallonpituuksia yhtä paljon, vaan se absorboi osan ja heijastaa loput aallonpituudet. Ilmiö on nimeltään selektiivinen heijastuminen ja siitä riippuu, minkä värisenä kohteen havaitsemme. Kromaattisia värejä ovat mm. punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Värikylläisyys eli saturaatio indikoi sitä, kuinka puhdas väri on. Värin valoisuudella tai kirkkaudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon värissä on mukana mustaa tai valkoista. [1], [2], [4] 1.1 Värinmuodostus Eri värisävyjä voidaan muodostaa sekoittamalla keskenään kahta tai useampaa väriä, sekoittamisessa eli värinmuodostuksessa voidaan erotella kaksi tapaa: summaava eli additiivinen ja vähentävä eli subtraktiivinen värinmuodostus. Näiden kahden tavan erot voidaan parhaiten havainnollistaa ajattelemalla punaisen, sinisen ja vihreän valon yhdistämistä ja vertaamalla lopputulosta vastaavan värisiä maaleja yhdistelemällä saatuun väriin. Valojen yhdistämisellä aikaansaadaan valkoisen värinen valo, kun taas eri maaleja yhdistelemällä saatu väri on jotakin ruskean tai mustan tapaista sekoitussuhteista riippuen. Erot johtuvat siitä, että additiivisessa värinmuodostuksessa pinnasta heijastuu kaikkia valon aallonpituuksia kun valo havaitaan valkoisena, eli valkoinen valo on aikaansaatu summaamalla yhteen eri aallonpituuksisia valoja, kun taas subtraktiivisessa värinmuodostuksessa on kyse selektiivisestä heijastumisesta ja eri väriset pinnat luodaan väripigmentein. Tietokonemaailmassa puhutaan myös CMYK- ja RGB-värijärjestelmistä, CMYK-värit on aikaansaatu subtraktiivisella ja RGB-värit additiivisella värinmuodostuksella. Printtimediassa käytetään useimmiten CMYK-värejä ja televisioissa ja monitoreissa RGB-järjestelmää. [1], [2], [4] 2. Värinäön toiminta Ihmisen ja monien eläinten kyvyn havaita eri aallonpituudet eri väreinä taustalla on monimutkainen näköjärjestelmä, joka koostuu aistiärsykkeiden vastaanotosta ja kyvystä prosessoida ja koodata niitä näköjärjestelmän kannalta hyödylliseen muotoon. Fysikaaliset stimulukset eli aallonpituudet heijastuvat 3

4 silmän mykiön läpi verkkokalvolle, jonka reseptorit vastaanottavat sen ja lähettävät signaalit sähköimpulsseina edelleen aivoille prosessoitavaksi. [1], [2], [4] Kuva 2: Silmän rakenne [4] Värinäön kannalta olennainen näköjärjestelmän osa on verkkokalvo ja sen rakenne. Verkkokalvo koostuu kuudenlaista reseptoreista: tärkeimpänä tappi- ja sauvasolut sekä horisontaali-, amakriini-, bipolaari- ja gangliosoluista. Verkkokalvo on jaettu solujakauman mukaan kahteen osaan: foveaan ja perifeeriseen alueeseen. Fovealla eli tarkan näön alueella on ainoastaan tappisoluja, jotka ovat erikoistuneet värinäköön, ja periferialla on sauvasoluja ja joitakin tappisoluja. Sauvasolut vastaavat hämäränäöstä, ne aistivat kaiken mustavalkoisena ja havaitsevat hyvin myös näkökentän äärialueilla tapahtuvan liikkeen. Sauvasoluja on n. 120 milj. ja tappisoluja n. 50 milj. kappaletta, joista 64 % on pitkäaaltoisen valon (punainen), 32 % keskipitkän (vihreä) ja 4 % lyhytaaltoisen valon (sininen) havaitsemiseen. Ihminen erottaa jopa n. 7 miljoonaa eri värisävyä ja 200 eri harmaasävyä. [1], [2], [4] Kuva 3: Verkkokalvon rakenne Tappi- ja sauvasolujen epätasaisen jakautumisen vuoksi ihmisen näkökyky on erilainen pimeässä tai hämärässä kuin kirkkaassa päivänvalossa. Siirryttäessä valoisasta pimeään silmät suorittavat hämäräadaptaation, eli siirtyvät tappinäöstä sauvanäköön (Purkinjeen siirtymä). Solujen eri spektraaliherkkyys johtuu niiden kyvystä absorboida eri aallonpituuksia, ja sauvasolujen hämäränäkökyvyn vuoksi pimeässä havaitaan parhaiten lyhytaaltoinen valo. Punainen väri ei näy pimeässä ollenkaan, mutta toisaalta se on ainoa aallonpituus, joka ei vie hämäränäkökykyä. [1] 4

5 2.1 Väriteoriat Trikromaattinen väriteoria Psykologian alueella on voimassa kaksi toisiaan täydentävää teoriaa: trikromaattinen väriteoria ja vastakkaisten värien teoria (opponent-process theory). Hermann von Helmholzin ( ) kehittämän trikromaattisen teorian mukaan värin näkeminen riippuu kolmesta eri reseptorimekanismista, joista jokaisella on eri spektraaliherkkyys. Teoria olettaa, että tietyn aallonpituuden omaava valo ärsyttää eri tavalla jokaista kolmea eri pigmenttityyppiä, ja pigmenttien eri asteinen stimulaatio aiheuttaa värien havaitsemisen. Visuaalinen pigmentti koostuu opsin- ja retinal-osista, opsin on iso proteiini ja retinal on pieni valoherkkä molekyyli, joka vastaa visuaalisesta transduktiosta. Eri pigmenttityyppien erot johtuvat erilaisista opsin-osan aminohappoketjuista, joilla on erilaiset kyvyt absorboida valoa. [1] Metamerismi on ilmiö, jossa kaksi fyysisesti erilaista ärsykettä (valoa) näyttävät samanvärisiltä, koska ne ärsyttävät reseptoreita samalla tavalla. Värinäköön vaaditaan vähintään kaksi erilaista pigmenttityyppiä, sillä jos ihmisellä on vain yksi reseptorityyppi, voidaan eri aallonpituuksien intensiteettejä säätämällä aiheuttaa samantyyppinen stimulaatio reseptorissa. Kahden pigmenttityypin näöllä operaatio ei onnistu, sillä ei ole mahdollista aikaansaada molemmissa pigmenteissä samanlainen responssi samanaikaisesti. [1] Vastakkaisprosessointiteoria Ewald Heringin ( ) vastakkaisten värien teoria esittää värinäön aiheutuvan sinisen ja keltaisen sekä punaisen ja vihreän generoimista vastakkaisista responsseista. Teorian mukaan on olemassa vastakkaistyyppisiä neuroneja, jotka aiheuttavat tietylle aallonpituudelle fysiologisesti vastakkaiset inhibitoriset ja ekshibitoriset reaktiot, esimerkiksi sininen väri aiheuttaa reaktion sen jälkeen myös keltaiseen reagoivassa solussa. Samasta syystä aiheutuvat myös jälkikuvat, katsottaessa pitkään jotakin kromaattista väriä ja sen jälkeen kohdistetaan katse esim. valkoiseen seinään, näkyy seinällä vastavärien muodostama jälkikuva. Myös samanaikaisen värikontrastin ilmiö selittyy vastakkaisprosessointiteorialla: kun ympäröidään alue tietyllä värillä, alue itse näyttää ympäröivän värin vastavärin väriseltä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että useimpien ihmisten on vaikeampi visualisoida mielessään vastavärejä vierekkäin kuin mitä tahansa muita värisävyjä. [1] Molemmat teoriat pitävät paikkansa, sillä tappireseptorit sijaitsevat näköjärjestelmän alussa, ja vastakkaisprosessointiteorian selittämät havainnollinen parillistaminen (perceptual pairing) ja samanaikainen kontrasti tulevat vasta myöhemmin näköjärjestelmässä. On esitetty, että värit olisivat loppujen lopuksi vain omien aivojemme tuotteita eivätkä fysikaalisen maailman ominaisuuksia. Jokainen aallonpituus on koodattuna aivoihin eri tavalla, mutta mekanismi on vielä epäselvä. Ei myöskään tiedetä, kuinka värit esitetään aivokuorella, mutta siihen arvellaan liittyvän useampia eri alueita. [1] 3. Värisokeus Värien havaitsemisessa esiintyy useita poikkeavaisuuksia ihmisten kesken, ja näitä poikkeavaisuuksia nimitetään yleisesti värisokeudeksi. Värisokeus on suhteellisen yleistä, miehistä n. 8 % ja naisista n. 4 % on värisokeita, yleisin värisokeuden muoto on puna-vihersokeus-tyyppinen protanopia. Puna-vihersokeiden on vaikea erottaa punaista ja vihreää väriä toisistaan. Värisokeuden muotoja voidaan erotella reseptoreista aihetuviksi sekä aivoista johtuviksi. [1] Reseptoreista johtuvaa värisokeutta on kolmea lajia: monokromaatteja, dikromaatteja ja trikromaatteja. Monokromatismi on erityisen harvinaista (1: ) ja se on perinnöllistä. Monokromaateilla ei yleensä ole tappisoluja ollenkaan vaan ainoastaan sauvasoluja, joten he näkevät kaiken harmaan sävyissä. Monokromaateilla on poikkeuksellisen huono visuaalinen hahmottamiskyky ja he ovat herkkiä kirkkaalle valolle. Dikromaateilla on vain kaksi pigmenttiä ja he näkevät joitakin värejä. Dikromaatteja on kolmea tyyppia sen mukaan, mikä pigmentti puuttuu: protanopia, deuteranopia ja tritanopia. Dikromaatit havaisevat tyypillisesti vain kahta eri väriä spektrin alueella, joiden vaihtumispisteessä (neutraali piste) nähdään harmaata. Protanopiassa ihmiseltä puuttuu pitkäaaltoinen pigmentti, protanoopit havaitsevat vain sinistä ja keltaista ja neutraalipiste sijaitsee 492 nm:n kohdalla. Deuteranopiassa keskipitkäaaltoinen pigmentti puuttuu, ja deuteranoopit näkevät myös sinistä ja keltaista kuten protanoopitkin, mutta deuteranoopin 5

6 neutraali piste on 498 nm kohdalla. Tritanopian tarkkaa luonnetta ei ole selvitetty, mutta tritanoopeilta arvellaan puuttuvan lyhytaaltoinen pigmentti, sillä he näkevät sinisen ja punaisen sävyjä, ja tritanooppien neutraali piste on 570 nm:ssa. Kolmas reseptoreissa johtuva värisokeustyyppi on poikkeava trikromatismi, jossa henkilöllä on kolme eri pigmenttityyppiä, mutta normaalin trikromaatin näköön verrattuna huonompi värien erottelukyky. [1] Aivoista johtuva värisokeus eli cerebraalinen akromatopsia on värisokeuden muoto, jossa ihminen pystyy erottelemaan eri aallonpituuksia, mutta ei havaitsemaan värejä, sillä värinäkö edellyttää aallonpituusinformaation lisäksi sen myöhemmän prosessoinnin. [1] 4. Värien havaitseminen Vaikka värin fyysisen ärsykkeen luonne on varsin yksiselitteinen, värien havaitsemiseen vaikuttavat kuitenkin lukuisat tekijät. Edempänä mainittujen värisokeuden, hämäränäköominaisuuksien ja jälkikuvien lisäksi värien havaitsemiseen vaikuttavia ilmiöitä ovat värin konstanssi, kromaattinen adaptaatio, valoisuuden konstanssi, ympäröivät värit ja kolmiulotteisten objektien varjot. [1], [2] Siirryttäessä kaikkia aallonpituuksia sisältävästä auringonvalosta sisälle kellertävämpään hehkulampun valoon, näyttävät valkoiset vaatteet edelleen mielestämme valkoisilta, lukuun ottamatta ehkä pientä sävyeroa. Ilmiötä kutsutaan värin konstanssiksi, jonka ansiosta havaitsemamme väri pysyy suurin piirtein samana valaistuksesta riippumatta luonnollisissa olosuhteissa. Tämän saavuttaakseen näköjärjestelmä joutuu sopeutumaan uusiin, muuttuneisiin olosuhteisiin, ja muutoksesta vastaa kromaattinen adaptaatio. Kromaattinen adaptaatio muuttaa silmän spektraaliherkkyyttä siten, että pitempiaikainen altistuminen kromaattiselle valolle aiheuttaa kyseisen värin väristen kohteiden havaitsemisen vähemmän värikylläisinä kuin normaalisti. [1] Musta ja valkoinen sekä harmaan sävyt havaitaan kuitenkin aina samanvärisinä valaistuksesta riippumatta. Ulkoilmaan viety shakkilauta näyttää edelleen samanväriseltä kuin sisäilmassakin, vaikka suhteellinen valon määrä on ulkona paljon suurempi kuin sisällä. Ilmiö on nimeltään valoisuuden konstanssi, joka takaa akromaattisten värien havaitsemisen samana valaistuksesta riippumatta. Havaitsemisen vakioisuus eri intensiteettien valossa riippuu suhdelukuperiaatteesta (ratio principle), jonka mukaan havaittava väri pysyy samana, jos kohteen ja ympäristön intensiteettien suhde pysyy samana. Kolmiulotteisten objektien havaintoon vaikuttavat objektien muotojen aiheuttamat varjot, ja näköjärjestelmän onkin kyettävä erottamaan toisistaan kahden reflektanssiominaisuudeltaan erilaisen materiaalin vaihtumiskohta (reflektanssireuna) ja valon ja varjon reuna (valaistusreuna). [1] Samanaikaisen värikontrastin ansiosta ympäristön värit vaikuttavat myös havaitsemiseen (vastaväri-ilmiö), ja kohteen väri saattaa näyttää tummemmalta tai vaaleammalta ympäröivästä väristä riippuen. Värin konstanssi taas toimii parhaiten, jos ympärillä on mahdollisimman monta eri väriä vertailukohteena. Ihmisen hyvästä värien erottelukyvystä huolimatta jokapäiväisessä elämässämme on käytössä vain n eri värisävyä. Tämä johtuu ns. muistiefektistä, eli emme useinkaan muista tarkkoja värisävyjä niin hyvin, että pystyisimme mielessämme erottelemaan ne toisistaan. Tutut kohteet ja asiat muistetaan kaikkein värikylläisimpinä, kuten puut ovat vihreitä, taivas vaaleansininen, stop-merkki punainen jne. [1] 5. Värit käyttöliittymän suunnitteluvälineenä 5.1 Värien ilmaisuvoima Värit ovat varsin voimallinen väline käyttöliittymän suunnittelussa, ja oikeiden värien valinnalla voidaan tehdä käyttöliittymästä miellyttävä, kiinnostava, uskottava, helposti opittava ja muistettava, helpottaa navigointia ja luettavuutta, korostaa haluttuja kohtia ja kiinnittää käyttäjän huomio niihin. Tämän vuoksi värisuunnittelu kannattaa tehdä huolella, sillä valitsemalla väärät värit voidaan helposti pilata muuten onnistunut käyttöliittymä. Värien avulla voidaan myös varsin näppärästi koodata merkityksiä, ilmaista määrää, suhdetta, aikaa ja edistymistä. Väreihin liittyy myös paljon sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia ja emotionaalisia assosiaatioita, jotka kannattaa pitää mielessä käyttöliittymää suunniteltaessa. Suunnittelija voi kääntää assosioidut merkitykset edukseen, ja helpottaa niiden avulla käyttäjän tehtävien suoritusta. [2] 6

7 Loogisella värien valinnalla voidaan myös ryhmitellä käyttöliittymän komponentteja ja tehdä kokonaisuudesta looginen ja yhtenäinen sekä auttaa käyttäjää tunnistamaan eri toimintoja tai komponentteja. Värillä voidaan myös ilmaista käyttöliittymän eri tiloja eli moodeja, tai ilmaista jonkun toiminnon disabloituminen tai enabloituminen. Värit ponnahtavat käyttäjän silmiin jo esitietoisessa vaiheessa, joten niiden avulla voidaan nopeuttaa tietyn elementin tai kohdan hakua. [2], [3], [5] 5.2 Värisuunnittelu Eri värejä ei kuitenkaan kannata sotkea liian montaa, sillä lopputulos on helposti sotkuinen, epäselvä tai epämiellyttävä käyttää ja katsella. Hyvä värien määrä on työmuistin kapasiteetin mukaan 5+-2 väriä, jos käyttäjä joutuu muistamaan värien merkityksen. Kuten aiemminkin mainittu, eri värit vaikuttavat toisiinsa ja sen lisäksi värin havaintoon vaikuttavat sen koko, muoto ja sijainti. Eri värisävyt voidaan jaotella kylmiin ja lämpimiin värisävyihin, joista vaaleat, kirkkaat ja lämpimät värit näyttävät nousevan lähemmäksi katsojaa. Vaaleat siniset sävyt ovatkin pääsääntöisesti hyviä taustavärejä, mutta tämäkin riippuu muista, ympärillä olevista väreistä. Vahvat kromaattiset värit ovat huonoja taustavärejä, sillä ne nousevat esille ja vetävät käyttäjän huomion vahvasti puoleensa ja aiheuttavat väreilyä alueiden reunoilla. Kromaattisten värien aiheuttamien jälkikuvien vuoksi vahvoja värejä tulisikin käyttää harkiten, esim. korostamiseen ja huomioväriksi. [2], [5] 5.3 Estetiikka Käyttöliittymän suunnittelussa tavoitteena on tehdä visuaalisesta ilmeestä mielenkiintoinen ja harmoninen kokonaisuus. Suositukset värien valinnalle riippuvat siitä, millaisia asioita halutaan viestiä, mutta useimmissa tapauksissa turvallisinta on samantyyppisten värien yhdisteleminen. Väriharmonioita on neljää eri tyyppiä: lähiväriharmonia, vastaväriharmonia, yksiväriharmonia ja valööriharmonia. Lähiväriharmoniassa värit valitaan väriympyrästä suhteellisen rajoitetulta alueelta läheltä toisiaan, vastaväriharmonian teho perustuu vastakkaisten värien luomaan jännitteeseen, yksiväriharmoniassa käytössä on vain yksi sävy, jonka kirkkautta muunnellaan ja valööriharmonia aikaansaadaan käyttämällä vain akromaattisia värisävyjä. Värejä valittaessa kannattaa myös huomioida, että tekstin ja taustan värinen kontrasti on riittävä. [2], [5] Värien luomat symbolimerkitykset riippuvat kulttuurista ja sosiaalisesta ympäristöstä sekä yksilön historiasta. Korostaminen kannattaa tehdä vahvoilla kromaattisilla väreillä, tutkimusten mukaan huomioarvoltaan parhaimmat ovat punainen ja oranssi, jotka perinteisesti mielletään vaaran tai huomion väreiksi. Länsimaalaiset ihmiset tyypillisesti assosioivat punaiseen mm. vaaran, lämmön, hämmennyksen, veren, suuttumuksen ja vihan käsitteet. Emotionaalisesti punainen mielletään optimismin, aggressiivisuuden, rohkeuden ja tehokkuuden sekä intohimon ja rakkauden väriksi. Punaiseen liitettäviä poliittisia assosiaatiota ovat kommunismi ja vasemmistoliitto. Keltainen on paitsi huomioväri myös voittajan väri, ja se assosioidaan usein aurinkoon ja idealismiin. Vihreä on turvallisuuden, luonnon, varallisuuden ja rahan väri, mutta toisaalta liitetään myös kateuteen ja myrkyllisyyteen. Sininen on kylmyyden, rauhallisuuden ja tummansininen auktoriteetin väri. Valkoinen taas on valoisuuden, viisauden ja viattomuuden väri, ja liitetään usein lumeen ja joissain kulttuureissa suruun ja kuolemaan. Musta on pimeyden, yön ja paheellisuuden, toisaalta kuitenkin viisauden, arvokkuuden ja tyylikkyyden väri. [2], [5] 5.4 Erityisryhmien huomioiminen Käyttöliittymää suunnitellessa kannattaa ensimmäiset versiot suunnitella mustavalkoisiksi, ja vasta myöhemmin lisätä värit. Värisävy ei koskaan saisi olla ainoa tiettyä asiaa tai tilaa ilmaiseva vihje värisokeiden vuoksi. Monivärisiin kuvakkeisiin kannattaa liittää vihjetekstit ja huolehtia riittävästä kontrastista tekstin ja taustan välillä sekä kuvien sisällä. Vierekkäin ei kannata käyttää punaista, vihreää, ruskeaa, harmaata ja violettia väriä, sillä värisokeiden on vaikea erottaa niitä toisistaan. Parhaiten värisokeat erottavat sinisen, keltaisen, mustan ja valkoisen. Muuttuvia värisignaaleja tulee välttää, etenkin punaisesta vihreään, punaisesta keltaiseen tai vihreästä keltaiseen muuttuvia. Myös iäkkäämpien ihmisten värienerottelukyky on heikentynyt, ja heidän on vaikea erottaa etenkin sinisen sävyjä toisistaan. Iäkkäät ihmiset kannattaa huomioida pitämällä riittävä kontrasti tekstin ja taustan välillä. [2] 7

8 5.5 Yleisiä suunnittelusääntöjä Käyttöliittymäsuunnittelun tarkoituksena on tehdä koneen ja ihmisen välisestä rajapinnasta sellainen, että sen käyttö on ihmiselle luontevaa ja intuitiivista. Värien valinta ja visuaalinen suunnittelu on osittain makukysymys, mutta yleisiä, hyväksi havaittuja suunnitteluperiaatteitakin on olemassa, ja ne kannattaa ottaa huomioon. Merkityksen koodaaminen värien avulla on mahdollista, mutta esimerkiksi määrää ei voi ymmärrettävästi ilmaista värisävyllä, vaan siihen tulee käyttää värikylläisyyden ja valoisuuden eri asteita. Jos kuitenkin välttämättä haluaa ilmaista määrän värisävyjen avulla, tulee asteikon järjestyksenä käyttää spektrin järjestystä. Värien syvyysvaikutuksen vuoksi lämpimät, tummat ja puhtaat värit ovat huonoja taustavärejä. Verkkokalvon rakenteesta johtuen tarkan näön alueella sininen väri erottuu huonosti ja reuna-alueella hyvin. Tämän vuoksi etenkin vaaleat sinisen sävyt ovat huonoja valintoja tekstin väriksi. Samasta syystä äärialueilla tapahtuva liike havaitaan varsin hyvin, ja sitä voi käyttää hyväksi mm. käyttäjän huomion kohdistamiseen esimerkiksi virhetilanteessa. Mikäli käyttöliittymää on tarkoitus käyttää pimeässä, parhaiten havaitaan vaalea teksti keskitummalla pohjalla ja huonoiten punainen väri. Valoisiin olosuhteisiin paras valinta on tumma teksti, ohuet viivat ja pienet muodot vaalealla pohjalla. [2], [3] 8

9 6. Lähdeluettelo [1] Goldstein, E. Bruce: Sensation and Perception. Wadsworth Group, Sixth Edition, [2] Sinkkonen et al.: Käytettävyyden psykologia. Edita, 2. painos, [3] TKK: T Käyttöliittymäpsykologia, Raino Vastamäki: luentokalvot 2003 URL: Viitattu [4] Volantis Oy: Värien havaitseminen, 2003 URL: Viitattu [5] Revonkorpi, Minja: Käyttöliittymän visuaalinen suunnittelu, 2003 URL: Viitattu [6] Electromagnetic Spectrum URL: Viitattu

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 8 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 8: Värit 2 Luennon rakenne 1. Kolmiväriteoria 2. Vastakkaisväriteoria 3. Illuusioita 4. Värien pysyvyys 3 4 Värit Värinäkö tarkoittaa

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the

Lisätiedot

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit Marrin teorian pääpointti: V1 Reseptorit Valo -Kun halutaan tunnistaa objekteja, tarvitaan: a) Tarkoituksenmukainen muistiedustus objektista b) Tarkoituksenmukaisesti käsitelty kuvaus objektin tuottamasta

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

2. Graafi nen yrityskuva

2. Graafi nen yrityskuva 2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty:

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty: Päivitetty: 8.2.2016 Liikemerkki - vaaka Woikosken liikemerkki muodostuu aina tekstilogosta ja sen yhteydessä olevasta tunnuksesta. Liikemerkin muotoja tai niiden suhteita ei saa venyttää tai vääristää

Lisätiedot

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper Luento 3: visuaaliset suunnitteluperiaatteet, värit. Aiheet tänään. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet - Sommittelu.

IHTE-2100 KaSuper Luento 3: visuaaliset suunnitteluperiaatteet, värit. Aiheet tänään. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet - Sommittelu. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 3: visuaaliset suunnitteluperiaatteet, värit Aiheet tänään Visuaaliset suunnitteluperiaatteet - Sommittelu Värit Visuaaliset suunnitteluperiaatteet (Mullet & Sano) Yksinkertaisuus

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti

Lisätiedot

TERVETULOA VÄRIANALYYSIIN!

TERVETULOA VÄRIANALYYSIIN! TERVETULOA VÄRIANALYYSIIN! www.imagokoulu.fi VÄRIANALYYSI & VÄRIKARTAT 10/21/15 Värianalyysi - Syksy Värianalyysi - Kevät Värianalyysi - Talvi Värianalyysi - Kesä Sopimattomat värit voivat: Tehdä väsyneen

Lisätiedot

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015 Akavan 3.12.2015 graafinen ohjeistus Esipuhe Tunnus Opiskelijoiden tunnus Akavalainen-tunnus Tunnuksen suoja-alue Tunnuksen käyttö Väripaletti Typografia Kuvat, muodot ja värit Akavan slogan ja strategiset

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),

Lisätiedot

Graafinen. ohjeistus

Graafinen. ohjeistus Graafinen ohjeistus 1/2015 A-Kiltojen Liitto ry Graafinen ohjeistus Tunnus, käyttö A-Kiltojen Liiton tunnuksen väri on vihreä. Tunnusta tulee pääasiallisesti käyttää valkoisella tai mahdollisimman vaalealla

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja

Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja Tampereen ammattiopisto - CAD perusharjoitukset - Tuula Höök Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja Harjoitusten yleisohje Tutki mallinnettavan kappaleen mittapiirrosta. Valitse mittapiirroksen alla olevasta

Lisätiedot

Visuaalinen ilme (luonnos)

Visuaalinen ilme (luonnos) Työterveys Helsinki Visuaalinen ilme (luonnos) 24.11.2015 1 Työterveys Helsingin ilmeessä sovelletaan Helsingin kaupungille luotuja visuaalisen ilmeen elementtejä uudella kuosilla, tunnuksella ja väripaletilla

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 21.4.2004: Videovalvontajärjestelmät SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA 21.4.2004 T-110.460

Lisätiedot

1. Sommitelman on sijaittava sivun keskellä sekä vastattava tilauksessa ilmoitettuja mittoja;

1. Sommitelman on sijaittava sivun keskellä sekä vastattava tilauksessa ilmoitettuja mittoja; Digitaalinen alkuperäisversio on komposiitti-pdf, joka on tehty PDF/X- 1a:2001 -versiolla sekä Acrobat Distillerillä. Tilauksen mukaisesti joko CMYK:llä tai CMYK+SPOT -väreillä (PANTONE). Ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Ohjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti.

Ohjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti. YLEISTÄ Graafisen ohjeiston tarkoitus on toimia tukivälineenä eri sidosryhmille sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Ohjeistossa on esitelty ohjein ja esimerkein Epilepsiatutkimussäätiön visuaalinen

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Miro Lahdenperä Visuaalisen suunnittelun raportti 15.10.2010 VBP06S G 0505188 1. Oppimisteknologiat... 3 2.MobileWorks... 5 3. Print Media...

Lisätiedot

6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet

6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet 6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet Värien käyttö kuvissa on hyödyllistä kahdesta syystä. Väri on tehokas kuvaaja kohteiden tunnistamiseksi ja erottamiseksi näkymästä. Toiseksi normaalilla

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Hai uoto. luokseen kutsuva loistokunta. Graafinen ohjeisto

Hai uoto. luokseen kutsuva loistokunta. Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Esipuhe 3 Tunnus 4 Versiot 5 Käyttö 9 Vaakuna 10 Värit 11 Typografia 12 Graafiset elementit 13 Lomakepohjat 14 Vaakunalla 14 Markkinointitunnuksella 15 Kirjekuoret ja käyntikortit

Lisätiedot

Parasta Lapsille. Graafinen ohjeisto. päivitetty 2016

Parasta Lapsille. Graafinen ohjeisto. päivitetty 2016 Parasta Lapsille Graafinen ohjeisto päivitetty 2016 Logo Parasta Lapsille -logo on ollut jo vuosikymmenet samanlainen. Tämän graafisen ohjeiston yhteydessä 2014 logoon tehtiin pientä päivitystä linjoihin

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

9=1 GRAAFINEN OHJEISTO

9=1 GRAAFINEN OHJEISTO 9=1 GRAAFINEN OHJEISTO TUNNUKSEN SUOJA-ALUE Tunnuksen käyttö eri materiaaleissa edellyttää suoja-aluetta sen ympärillä. Tämän alueen sisäpuolelle ei tulisi tekstiä*. Suoja-alueen koon määrittelystä voidaan

Lisätiedot

ESITTELY OSAT JA TARVIKKEET RAKENNE EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN EXPLORĒ 7 TOIMINNOT Virta päälle / pois...

ESITTELY OSAT JA TARVIKKEET RAKENNE EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN EXPLORĒ 7 TOIMINNOT Virta päälle / pois... ESITTELY... 1 1. OSAT JA TARVIKKEET... 2 2. RAKENNE... 2 3. EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN... 4 3.1 EXPLORĒ 7 TOIMINNOT... 4 3.1.1 Virta päälle / pois... 4 3.1.2 Suurennus/pienennys... 5 3.1.3 Väritila ja kameran

Lisätiedot

LEVEÄ NOKKA YLEISKANSI

LEVEÄ NOKKA YLEISKANSI SÄILYTYSKANSI PITKÄ NOKKA LEVEÄ NOKKA OIL SAFE INNOVATIIVISET VOITELUKANNUT VÄHENTÄVÄT ÖLJYJEN EPÄPUHTAUKSIA SEKÄ ROISKEITA Oil Safe-järjestelmässä on monia etuja öljyn saastumisen estämiseksi: Kaatonokat

Lisätiedot

Kuvasommittelun lähtökohta

Kuvasommittelun lähtökohta KUVASOMMITTELU Kuvasommittelun lähtökohta jäsentämisen ja järjestämisen tarve hahmottaa maailmaa, sen yksityiskohtia ja kokonaisuuksia paremmin. Kuvassa jäsentäminen tapahtuu sommittelullisin keinoin.

Lisätiedot

Grisaille Graafinen opas

Grisaille Graafinen opas Sisällys Yritystunnuksen käyttö Yritystunnuksen käyttötapoja... 3 Esimerkkejä yritystunnuksen vääristä käyttötavoista... 4 Yritystunnuksen käyttö valokuvan kanssa... 5 Yritystunnuksen käyttö valokuvan

Lisätiedot

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus Fysiikan kotitutkimus Fysiikan 1. kurssi, Rauman Lyseon lukio Johdanto 1. Saaristo- ja rannikkonavigoinnissa on tärkeää kyetä havainnoimaan väyliä osoittavia väylämerkkejä. Pimeän aikaan liikuttaessa tehokkaalla

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

KATSEET LATTIAAN! Lattia on tehty kestämään kovaa kulutusta, mutta sen ei tarvitse näyttää tylsältä.

KATSEET LATTIAAN! Lattia on tehty kestämään kovaa kulutusta, mutta sen ei tarvitse näyttää tylsältä. DESIGNLATTIAT KATSEET LATTIAAN! Yksilöllinen designlattia on osa tilan identiteettiä. Värittäminen, kuviointi, personointi kaikki on mahdollista. Erikoisefektit tuovat lattian täysin uudella tavalla esiin

Lisätiedot

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:

Lisätiedot

Kurssilla esitetään lyhyt katsaus niihin todennäköisyyden ja satunnaisprosessien peruskäsitteisiin ja -ominaisuuksiin, joita tarvitaan digitaalisten

Kurssilla esitetään lyhyt katsaus niihin todennäköisyyden ja satunnaisprosessien peruskäsitteisiin ja -ominaisuuksiin, joita tarvitaan digitaalisten Todennäköisyys Kurssilla esitetään lyhyt katsaus niihin todennäköisyyden ja satunnaisprosessien peruskäsitteisiin ja -ominaisuuksiin, joita tarvitaan digitaalisten tietoliikennejärjestelmien ymmärtämisessä

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS KUVAMUOKKAUS HARJOITUS VÄRI, PARANNUS, KUVAKOKO, KEHYKSET Kuvan väri- ja valoisuusarvot ovat sidoksissa kuvanottohetken valaistukseen. Harjoituksen kuva on kuvattu loistevaloissa ja värisävy ei ole kohdallaan.

Lisätiedot

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015 Graafinen ohjeisto Päivitetty tammikuussa 2015 Sisällys Sisällys Esipuhe Liikemerkki ja logo Värit korteille ja kirjepohjalle Typografia Fontit korteille ja kirjepohjalle Kirje- ja esityspohja Käyntikorttipohjat

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Fredrikson SYKSY-TALVI

Fredrikson SYKSY-TALVI Fredrikson SYKSY-TALVI 2010-2011 Sisältö Mai 4 Fargo 4 Kia 4 Iida 5 Sonja 5 Lilli 5 Fiona 6 Melinda 6 Ulrika 6 Olivia 7 Natalia 7 Isabella 7 Camilla 10 Tea 10 Inga 10 Fifi 11 Tiia 11 Ava 11 Macy 12 Nina

Lisätiedot

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006).

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006). Pigmentit yönteisten värien monimuotoisuus (ks. kuva 1) on aina kiehtonut luonnontieteilijöitä. Vasta 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää pigmenttien kemiaa. Pigmentit esiintyvät luonnon materiaaleissa

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,

Lisätiedot

jäsenapteekkien tunnus

jäsenapteekkien tunnus Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkien tunnus graafinen ohje 1.0 24.2.2005 Tunnus...2 Tunnuksen väri...3 Tunnuksen asettelu...4 Tunnus ja tekstityyppi...5 Tunnuksen ja nimilogon yhdistäminen...6 Tähän

Lisätiedot

Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä

Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä Wilhelmiina Hämäläinen Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos whamalai@cs.joensuu.fi Edward de Bonon hattumetafora [db85] on suosittu tapa tehostaa ryhmätyöskentelyä.

Lisätiedot

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010 VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016

Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016 Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016 1. Tunnus 1.1 Markkinointitunnus Käytetään esimerkiksi TYYn viestinnässä, esitteissä, oppaissa, julisteissa, markkinointitavaroissa, sosiaalisessa

Lisätiedot

Näköhavainnon perusteet

Näköhavainnon perusteet Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS. Ilves ry

GRAAFINEN OHJEISTUS. Ilves ry GRAAFINEN OHJEISTUS Ilves ry Copyright Ilves ry Versio 1.0 / Marraskuu 2015 YLEISTÄ Tämä ohjeistus on rakennettu ohjenuoraksi Ilves ry:n henkilökunnalle sekä kaikille urheiluseuran sidosryhmille, joilla

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Vertailukuntien valinta

Vertailukuntien valinta Vertailukuntien valinta Vertailukunniksi kannattaa yleensä valita kuntia, jotka mm. ovat suunnilleen samankokoisia kuin oma kunta edustavat suunnilleen samankaltaista rakennetta kuin oma kunta (ikäjakauma,

Lisätiedot

DMP / Kevät 2016 / Mallit Harjoitus 6 / viikko 13 / alkuviikko

DMP / Kevät 2016 / Mallit Harjoitus 6 / viikko 13 / alkuviikko DMP / Kevät 2016 / Mallit Harjoitus 6 / viikko 13 / alkuviikko Alkuviikon tuntitehtävä 1: Montako kahdeksaan yhtäsuureen sektoriin leikattua pitsaa voidaan tehdä kolmesta täytteestä siten, että kukin sektori

Lisätiedot

Valokuvaohje. Ohjeet on jaettu kuuteen ryhmään:

Valokuvaohje. Ohjeet on jaettu kuuteen ryhmään: Valokuvaohje Suomessa siirrytään lähitulevaisuudessa uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa passikuvia

Lisätiedot

T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun

T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun Anna Oikarinen 1 Tarkkaavaisuus ja sen määritelmät Vaikka tarkkaavaisuus

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Kasvien piilotetut väriaineet

Kasvien piilotetut väriaineet KOHDERYHMÄ: Työ sopii parhaiten lukioon kursseille KE1 tai KE2. Työn voi tehdä myös yläkoululaisten kanssa kurssilla raaka-aineet ja tuotteet, jolloin keskitytään poolittomuuden sijaan erotusmenetelmiin.

Lisätiedot

Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan

Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan Marjukka Puolakka Selviytymistä suomalaisessa marraskuussa Suomen Akatemia 1.11.2012 Valaistus poikkitietieteellistä tutkimusta kasvihuoneissa,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 21.01.2013

Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Tunnus Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu. Finna-palvelu auttaa käyttäjiä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ESIOPETUKSEEN

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ESIOPETUKSEEN INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ESIOPETUKSEEN Induktiivisen päättelyn opetuskuvat Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän muodostaminen

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

VALIKON LISÄÄMINEN Moduulin lisääminen Valikon nimikkeen lisääminen Moduulien järjestyksen muuttaminen

VALIKON LISÄÄMINEN Moduulin lisääminen Valikon nimikkeen lisääminen Moduulien järjestyksen muuttaminen ETAPPI ry JOOMLA 2.5 VALIKON LISÄÄMINEN Moduulin lisääminen Valikon nimikkeen lisääminen Moduulien järjestyksen muuttaminen ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(13) Sisällysluettelo 1. Uuden valikon lisääminen...

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

SYKSY - TALVI

SYKSY - TALVI SYKSY - TALVI 2012-2013 SYKSY - TALVI 2012-2013 Ylpeänä esittelemme nyt uuden ja upean Fredrikson lasten mallistomme. Mallistossa leikitellään ennakkoluulottomasti erilaisilla teemoilla. Inspiraatiota

Lisätiedot

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn opetuskuvakortit Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Tunnus 3 Tunnuksen suoja-alueet 4 Tunnuksen käyttö 5 Värit 6 7 Kaakkolennokit 8 Sovellukset Käyntikortit 9 Asiakirjapohja

Lisätiedot

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1

Lisätiedot

WWW-Sivujen värit. Janne Öhman

WWW-Sivujen värit. Janne Öhman WWW-Sivujen värit Janne Öhman Opinnäytetyö, intensiivi THE7TN005-2 1.10.2012 Tiivistelmä TIKO 3.12.2012 Tekijä tai tekijät Janne Öhman Raportin nimi WWW-sivujen värit Opettajat tai ohjaajat Mirja Jaakkola

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Tuntipäiväkirja ja poissaolojen merkitseminen Wilmassa

Tuntipäiväkirja ja poissaolojen merkitseminen Wilmassa Tuntipäiväkirja ja poissaolojen merkitseminen Wilmassa Tuntipäiväkirjan täyttäminen Tuntipäiväkirjaa pääsee täyttämään valitsemalla Wilman päävalikosta ryhmät-toiminnon. Nykyisetvälilehdeltä löytyvät kyseisen

Lisätiedot

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja 3M Toimistotuotteet Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät Näin käytämme logoja Sisältö: 1 Yleistä tuotenimistä ja logoista 1 2 3M-logo 1 2.1 3M logon käyttö internetissä 3 3 Post-it -logo 4 3.1 Perusviestilaput

Lisätiedot