Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2010

Transkriptio

1 Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2010 Jyväskylän kaupunki Helmikuu 2012 Olli Saari

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Postitustiedot Aineiston tallennus Puuttuvien tietojen paikkaaminen Tunnuslukujen ja kokonaisarvioiden laskenta TULOKSET Kalastuslupien määrä ja kalastustiedustelun vastausaktiivisuus Tiedusteluun vastanneiden ikäjakauma Kalastajien ja kalastuksen määrä Kalastajien toivesaaliit Kokonaissaaliit kappaleina Kokonaissaaliit kilogrammoina Syyt, joiden takia kalastajat vapauttivat kaloja Perustelut, joiden takia kalastuskohteeksi oli valittu Tuomiojärvi Vastanneiden mielipiteet Tuomiojärven kalastusjärjestelyistä Vastanneiden mielipiteet Tuomiojärven kuhankalastuksen kehittämisestä Kalastossa tapahtuneet muutokset Vastanneiden kommentit Tuomiojärven kalastuksen kehittämisestä tulevaisuudessa sekä muut kommentit TULOSTEN TARKASTELU Kirjolohiistutuksien tuotto Kuhasaalis Saaliiden jakautuminen ja kalastuksen kehittäminen Vertailua vuoden 2002 kalastustiedusteluun Kalastustiedustelun tulosten luotettavuus YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET Kirjallisuus Liitteet... 27

3 3 1. JOHDANTO Tuomiojärvi ( ) on Jyväskylän kaupungin hallinnoima erityiskalastuskohde, joka sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Järveen istutetaan vuosittain kirjolohia, mutta kuhaistutuksia ei ole tiettävästi tehty vuoden 1995 jälkeen. Tuomiojärvellä on voimassa viehekalastuskielto, joten vapakalastusta saa harjoittaa ainoastaan Jyväskylän kaupungin myymällä erillisluvalla. Lupavaihtoehtoja ovat kausi ja vuorokausilupa. Luvan lunastanut saa käyttää enimmillään kahta vapaa pyynnin aikana. Kirjolohelle on asetettu kolmen kalan päiväkiintiö, ja kuhan alamitta on 37 cm. Onginta ja pilkintä ovat kuitenkin sallittua ilman erillistä lupaa. Kaupunki myy järvelle myös katiskalupia, mutta verkkokalastus on kielletty. Tuomiojärvi on 300 ha kokoinen ja keskisyvyys on noin 3,5 m. Vedenlaatuluokituksen perusteella järven tila on hyvä. Tuomiojärven kalastajille lähetettiin keväällä 2011 kalastustiedustelu. Tarkoituksena oli selvittää kalastuksen nykytilaa sekä kalastajien kalasaaliita vuodelta Kalastajilta kysyttiin myös mielipiteitä nykyisistä kalastusjärjestelyistä ja kuhankalastuksen kehittämisestä. Tässä raportissa esitetään kalastustiedustelun tulokset sekä suositukset kalastuksen kehittämiselle. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1. Postitustiedot Kalastustiedustelu toteutettiin postikyselynä ja se lähettiin henkilöille, jotka olivat ostaneet Tuomiojärven virkistyskalastusluvan vuonna Osoitetiedot oli kerätty luvanmyynnin yhteydessä. Katiskalupien ostajien osoitetietoja ei ollut käytettävissä tiedustelua varten. Tiedustelu pystyttiin postittamaan vain niille katiskaluvan ostaneille henkilöille, jotka olivat ostaneet myös virkistyskalastusluvan. Kalastustiedustelu postitettiin ensimmäisen kerran ja vastaamattomille henkilöille toisen kerran Tiedustelun palauttaneiden kesken arvottiin kaksi Tuomiojärven kausilupaa vuodelle Aineiston tallennus Kalastustiedustelun tulokset tallennettiin Microsoft Office Excel ohjelmaan. Kaikille kysymyksille vastausvaihtoehtoineen varattiin oma sarake. Jokaisen palautetun tiedustelun vastaukset kirjattiin omalle rivilleen. Kysymykset, joissa vastaukset pyydettiin numeroina, tallennettiin sellaisenaan ja vastaamattomat kohdat tallennettiin tyhjinä soluina. Kysymysten, joissa vastaajaa pyydettiin rastittamaan sopivat vastausvaihtoehdot valmiista listasta, vastaukset tallennettiin ykkösinä (1) ja rastittamattomat vastausvaihtoehdot jätettiin tyhjiksi. Sanalliset vastaukset kirjattiin sellaiseen omaan soluunsa. Vastauksien yhteydessä esiintyneet muut kommentit kirjattiin ko. kysymyksen solun kommentti laatikkoon. Muutamissa palautetuissa tiedusteluissa oli vastauksen ilmoitettu olevan tietyn lukujoukon välillä (esim ahventa ongella), jolloin vastauskohdan soluun kirjattiin ilmoitetun vastaushaarukan keskiluku.

4 4 Kun raportissa tästä eteenpäin käytetään termejä vapakalastaja ja vapakalastus, liittyvät ne ainoastaan virkistyskalastusluvan vaatimaan kalastukseen. Sen sijaan termiin aktiivikalastus sisältyy kaikki muu kalastus paitsi katiskakalastus Puuttuvien tietojen paikkaaminen Tallennettua raakaaineistoa täydennettiin (imputointi) jälkikäteen vain laskennallisten muuttujien kannalta välttämättömin osin. Täydennetyt luvut kirjattiin punaisella värillä, jotta ne voitiin tarvittaessa erottaa alkuperäisestä aineistosta. Jälkikäteen täydennettyjä lukuja ei huomioitu tiedustelun vastauksista lasketuissa tunnusluvuissa. Muutama vastaaja oli kalastusmenetelmäkohtaisten pyyntipäivien lukumäärän sijasta rastittanut vain ne kuukaudet, jolloin oli ko. kalastusmuotoa harjoittanut. Lisäksi muutama vastaaja oli jättänyt pyyntipäivät kokonaan kirjaamatta, vaikka oli ilmoittanut ko. kalastusmuotoa harrastaneen. Puutteellisesti ilmoitettujen pyyntipäivien lukumääräksi kirjattiin kyseisen kalastusmenetelmän (vapakalastuksen kohdalla myös kyseisen vastauskierroksen) keskimääräinen pyyntiponnistus. Parissa kohtaa oli vastaaja ilmoittanut saaliinsa määrän sanallisesti (esim. useita ). Tällöin saaliin lukumääräksi kirjattiin vastaajan pyyntiponnistuksen sekä keskimääräisen (laskettu vain lajia saaneiden saalistiedoista) laji ja kalastusmenetelmäkohtaisen yksikkösaaliin tulo. Mikäli osasta käytettyjä kalastusmenetelmiä ei ollut ilmoitettu saalistietoja, oletettiin vastanneiden jääneen saaliitta kyseisillä menetelmillä. Mikäli minkään harrastetun kalastusmenetelmän saalistietoja ei ilmoitettu, muttei myöskään ilmoitettu jääneen saaliitta, kirjattiin saaliiksi vastaajan pyyntiponnistuksen sekä keskimääräisen (laskettu kaikista vastanneista) laji ja pyyntimenetelmäkohtaisen yksikkösaaliin tulo. Kalalajikohtaisista saaliista kysyttiin erikseen saatujen ja vapautettujen kalojen lukumäärää. Varsinkin alamittaisen kuhia koskevissa vastauksissa olivat muutamat kalastajat kirjanneet kuitenkin vain vapautettujen kalojen määrän. Näissä tapauksissa saatujen kalojen lukumäärät laskettiin laji ja kalastusmenetelmäkohtaisten vapautussuhteiden avulla. Mikäli vapautettujen kalojen määrää ei ollut ilmoitettu, oletettiin vastaajan pitäneen kaikki saamansa kalat Tunnuslukujen ja kokonaisarvioiden laskenta Kokonaiskalastajamääriä laskettaessa oletettiin, että tiedusteluun vastaamattomissa oli samassa suhteessa eri kalastusmenetelmien harrastajia kuin tiedusteluun vastanneissakin. Vastaamattomien kausiluvan lunastaneiden keskimääräisten kalastuspäivien ja saaliiden määrien arvioitiin olevan samansuuruisia kuin tiedusteluun toisella kierroksella vastanneilla. Lisäksi oletettiin, ettei vastanneiden ja vastaamattomien keskimääräisissä saaliskalojen koossa sekä vapautussuhteissa ollut eroja. Kokonaiskalastajamäärien arvioinnissa käytettiin hyväksi sekä tiedustelun tuloksia että lupamyyntitietoja. Vuorokausi ja katiskaluvilla kalastaneiden kokonaismäärät otettiin suoraan lupamyyntitiedoista. Kausiluvan lunastaneiden, onkijoiden ja pilkkijöiden kokonaiskalastajamäärät

5 5 laskettiin perusjoukon ja kalastaneiden osuuden tulona. Lisäksi kokonaiskalastajamäärille laskettiin kalastusmenetelmäkohtaisesti 95 %:n luottamusväli kaavalla: p ± 1,96 * ((1 n / N) * p * q / (n 1)) + 1 / (2 * n), jossa (Kaava 1) N = perusjoukon koko n = vastanneiden lukumäärä p = kalastaneiden osuus vastanneista q = kalastamattomien osuus vastanneista Kokonaispyyntiponnistuksien laskemisessa huomioitiin kausiluvan lunastaneiden harjoittaman vapakalastuksen kohdalla Kekäläisen (2002) havainto, jonka mukaan aktiivisimmat kalastajat vastaavat tiedusteluihin yleensä nopeammin kuin vähemmän kalastaneet henkilöt. Siksi vastaamattomien pyyntiponnistus laskettiin tiedusteluun toisella kierroksella vastanneiden keskimääräisen pyyntiponnistuksen avulla. Vuorokausiluvalla kalastaneiden kokonaispyyntiponnistuksena käytettiin myytyjen lupien määrää. Arvio vapakalastusvuorokausien kokonaislukumäärästä saatiin kertomalla vapakalastuksen kokonaispyyntiponnistus keskimääräisellä kalastuskertakohtaisella vapamäärällä. Onginnan, pilkinnän ja katiskakalastuksen kokonaispyyntiponnistukset laskettiin perusjoukon ja kaikista vastanneista laskettujen keskimääräisten pyyntiponnistuksien tuloina. Yhden poikkeuksellisen paljon katiskalla kalastaneen henkilön pyyntiponnistus lisättiin sellaisenaan kokonaispyyntiponnistukseen, mutta siitä ei käytetty laskettaessa keskimääräistä pyyntiponnistusta. Kokonaissaaliit laskettiin kappalemäärinä kalastusmenetelmäkohtaisesti. Lisäksi kausi ja vuorokausilupien ostajien vapakalastuksen kokonaissaaliit laskettiin erikseen. Laskutoimituksissa vastanneen vapakalastussaalis yhdistettiin, mikäli saaliita oli ilmoitettu saadun useammalla pyyntimenetelmällä (esim. uistelu ja tahnaonginta). Vastaamattomien kausiluvan lunastaneiden vapakalastuksen saaliit laskettiin tiedusteluun toisella kierroksella vastanneiden saaliiden avulla (Kekäläinen 2002). Vastaamattomien vuorokausiluvan lunastaneiden vapakalastuksen sekä onginnan, pilkinnän ja katiskakalastuksen kokonaissaaliit laskettiin perusjoukon ja kaikista vastanneista laskettujen keskisaaliiden tuloina. Yhden poikkeuksellisen paljon katiskalla saalista saaneen henkilön saalistiedot lisättiin sellaisenaan kokonaissaaliiseen, mutta niitä ei käytetty laskettaessa keskimääräisiä saaliita. Kalastusmenetelmäkohtaisille pyyntiponnistuksille ja lajikohtaisille saaliille laskettiin 95 %:n luottamusväli kaavalla: ka. ± 1,96 * s.d./ n * (1 n / N), jossa: (Kaava 2)

6 6 N = perusjoukon koko (kausiluvan lunastaneiden vapakalastuksessa N = vastaamattomat + 2. kierroksella vastanneet), (katiskakalastuksessa N = katiskalupia ostaneet 1) n = vastanneiden lukumäärä perusjoukossa ka. = vastanneiden pyyntiponnistuksen/saaliin keskiarvo perusjoukossa s.d. = keskiarvon keskihajonta Vastanneiden saamien ja vapauttamien kalojen kokonaiskappalemääristä laskettiin lajikohtainen keskimääräinen vapautussuhde (Liite 1). Ahvenelle laskettiin vapautussuhde erikseen jokaiselle aktiivikalastusmenetelmälle, koska saaliista oli saatu runsaasti jokaisella menetelmällä ja lisäksi vapautussuhteiden arvoissa oli merkittäviä menetelmäkohtaisia eroja. Muiden lajien kohdalla vapautussuhde laskettiin aktiivikalastusmenetelmien yhdistetyistä saalistiedoista. Lisäksi jokaiselle lajille laskettiin erikseen katiskasaaliiden vapautussuhde. Yhden katiskakalastajan poikkeuksellisen suurta ahvensaalista ei huomioitu ahvenen vapautussuhteen laskemisessa. Kun laji ja kalastusmenetelmäkohtaisista kokonaissaaliista vähennettiin vapautettujen kalojen osuudet vapautussuhteiden avulla, saatiin arvio kalastajien vuonna 2010 mukaan ottamasta saaliista. Saaliskalojen keskimassat laskettiin kalalajeittain vain niiden tiedusteluun vastanneiden vastauksista, jotka olivat ilmoittaneet lajikohtaisesta saaliistaan tarkasti sekä kappalemäärän että kokonaismassan (Liite 2). Ahvenelle laskettiin erillinen keskimassa kaikille kalastusmenetelmille. Yhden katiskakalastajan poikkeuksellisen suurta ahvensaalista ei kuitenkaan huomioitu. Muiden lajien kohdalla laskettiin yhteinen keskimassa aktiivikalastusmenetelmille sekä erillinen keskimassa katiskakalastukselle. Kilomääräiset kokonaissaaliit saatiin kalastusmenetelmä ja lajikohtaisien kokonaiskappalemäärien ja keskimassojen tulona. 3. TULOKSET 3.1. Kalastuslupien määrä ja kalastustiedustelun vastausaktiivisuus Lupamyyntitietojen mukaan Tuomiojärvellä tapahtuvaan vapakalastukseen oikeuttavia virkistyskalastuslupia ostettiin 183 kpl vuonna Kausiluvan osti 156 henkilöä ja 20 henkilöä osti yhteensä 27 vuorokausilupaa. Lisäksi katiskalupia myytiin yhteensä 51 kpl 21 henkilölle. Ainoastaan kuuden virkistyskalastusluvan ostaneen henkilön osoitetiedot olivat liian puutteelliset postitusta varten. Lisäksi posti palautti seitsemän tiedustelua, joten tiedustelun otantasuhde (0,93) oli erittäin suuri (Taulukko 1). Ensimmäisen kyselykierroksen palautusprosentti oli 55 % ja toisen kierroksen 32 %. Koko tiedustelun palautusprosentti oli 70 %. Tiedustelun saaneista kausiluvan ostaneista henkilöistä 69 % ja vuorokausiluvan ostaneista henkilöistä 76 % vastasi tiedusteluun. Tiedustelun saaneista katiskalla kalastaneista henkilöistä 89 % vastasi tiedusteluun. Kalastaneiden henkilöiden osuus (lähes 100 %) tiedusteluun vastanneista oli odotusten mukaisesti erittäin korkea (Taulukko 1).

7 Luvan ostaneiden ikä 7 Taulukko 1. Tuomiojärven vuoden 2010 kalastusta koskevan kalastustiedustelun postitus ja palautustiedot. Kausilupa Vrk.lupa Katiskalupa Yhteensä (vapaluvat) 1 Lupia myyty (kpl) Perusjoukko = luvan ostaneita (hlö) Toteutunut otoskoko (hlö) Otantasuhde 0,94 0,85 0,43 0,93 Palautuksia (hlö) Palautussuhde 1.kierros 0,55 0,56 0,56 0,55 Palautussuhde 2.kierros 0,32 0,43 0,75 0,32 Palautussuhde, yhteensä 0,69 0,76 0,89 0,70 Vastaussuhde kaikista luvan ostajista 0,65 0,65 0,38 0,65 Kalastaneiden osuus vastanneissa 0,98 1,00 1,00 0,98 1 = Tiedusteluun vastanneet katiskaluvan ostaneet henkilöt olivat ostaneet myös kausi tai vuorokausiluvan, joten Katiskalupasarakkeen tietoja ei otettu huomioon Yhteensä sarakkeessa Tiedusteluun vastanneiden ikäjakauma Tiedusteluun vastanneet kausiluvan ostaneet kuuluivat yleisimmin ikäryhmään yli 59vuotiaat. Lähes yhtä moni vastanneista kausiluvan ostajista oli vuotias. Muutoin kausiluvan ostaneista selvä vähemmistö kuului nuorimpiin ikäryhmiin. Tiedusteluun vastanneet vuorokausiluvan ostaneet jakautuivat tasaisemmin eri ikäryhmiin (Kuva 1). yli 59 v v v v v. vrk.lupa kausilupa alle 18 v Luvan ostaneiden määrä (hlö) Kuva 1. Tiedusteluun vastanneiden kausi ja vuorokausiluvan ostaneiden henkilöiden ikäjakauma.

8 Kalastajien ja kalastuksen määrä Kalastustiedustelun perusteella 174 henkilöä harrasti vapakalastusta Tuomiojärvellä vuonna Virkistyskalastusluvan lunastaneista ongintaa harrasti arviolta 26 ja pilkintää 42 henkilöä. Katiskalupien myyntietojen perusteella katiskalupia myytiin 21 henkilölle. Sekä kausi että vuorokausiluvan ostaneet henkilöt harjoittivat vapakalastusta pääosin veneestä (Taulukko 2). Kausiluvan lunastaneiden harjoittaman vapakalastuksen keskimääräinen pyyntiponnistus oli tiedusteluun ensimmäisellä kierroksella vastanneilla 31,3 ja toisella kierroksella vastanneilla 20,8 kalastusvuorokautta. Ongintaa harrastaneet kalastivat keskimäärin 12,5 ja pilkkimästä harrastaneet puolestaan keskimäärin 9,2 päivänä. Vapakalastajien kalastuspäivien kokonaismääräksi vuonna 2010 arvioitiin lähes 4100 kalastusvuorokautta. Ongintaa arvioitiin harrastetun noin 300 ja pilkintää puolestaan melkein 400 vuorokautena. Katiskalla kalastettiin arviolta noin 3100 vuorokautena (Taulukko 2). Vapakalastusta harjoittaneista lähes 50 % ilmoitti kalastaneensa pääosin kahdella vavalla, mutta yhdellä vavalla vain noin 20 %. Loput vastanneista ilmoittivat kalastaneensa vaihtelevasti yhdellä tai kahdella vavalla. Keskimääräisen vapamäärän avulla arvioitiin vuoden 2010 vapakalastusvuorokausien kokonaismäärän olleen noin 6700 (Taulukko 2). Taulukko 2. Kalastajien ja kalastusvuorokausien lukumäärä (± 95 %:n lv.) eri kalastusmenetelmillä Tuomiojärvellä vuonna Rannalta ja veneestä kalastaneiden tiedusteluun vastanneiden henkilöiden prosenttiosuudet lupatyypeittäin. Kalastusmenetelmä Kalastajia Kalastusvuorokausia Vapakalastusvuorokausia Vapakalastus, kausiluvat Vapakalastus, vrk.luvat Kalastusta harjoitettiin pääosin (%) rannalta veneestä 154 ± ± ± Onginta 26 ± ± 108 Pilkintä 42 ± ± 118 Katiskakalastus ± = Lukumäärä otettu kalastuslupien myyntitiedoista. Kausiluvan ostaneet henkilöt kalastivat ahkerimmin kesä heinä ja elokuussa. Vuorokausilupien ostaneista yli 90 % ilmoitti kalastaneensa heinäkuussa. Pilkintää harrastettiin selvästi eniten tammi huhtikuussa. Katiskakalastusta harrastettiin ympäri vuoden, mutta sekin oli suosituinta kesällä (Kuva 2).

9 % kalastajista tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kalastuskuukausi kausilupa vrk.lupa onginta pilkintä katiska Kuva 2. Suosituimmat kalastuskuukaudet eri kalaluvittain ja kalastusmenetelmittäin Kalastajien toivesaaliit Tiedusteluun vastanneista 67 % piti halutuimpana ja 22 % toiseksi halutuimpana saalislajina kirjolohta. Kuha oli toiseksi halutuin laji, sillä vastaavat prosenttiluvut olivat 31 % ja 62 %. Kirjolohen ja kuhan perässä monet vastaajista toivoivat saaliiksi myös ahvenia ja haukia. Muut lajit mainittiin selvästi harvalukuisemmin toivesaaliina. (Kuva 3). Kun toivesaaliita tarkasteltiin ainoastaan niiden vastanneiden osalta, jotka ilmoittivat kalastaneensa myös katiskalla, oli 75 % kannatuksella kuha selvästi halutuin saaliskala. Toiseksi halutuimpana saaliina mainittiin tasaväkisesti ahven ja kirjolohi, mutta myös hauki sai lähes yhtä paljon kannatusta.

10 % vastanneista % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Halutuimmuusjärjestys lahna särki made siika taimen hauki ahven kuha kirjolohi Kuva 3. Tuomiojärven kalastajien toivomat saalislajit halutuimmuusjärjestyksessä (1 = halutuin saalislaji, 2 = toiseksi halutuin jne.) Kokonaissaaliit kappaleina Ahven oli kappalemääräisesti ylivoimaisesti merkittävin saalislaji Tuomiojärvellä vuonna 2010, sillä niitä saatiin tiedustelun perusteella lähes kpl. Toiseksi eniten saatiin kuhia (noin 2200 kpl), joista reilu neljännes oli alamitan täyttäviä. Kirjolohia saatiin arviolta noin 850 kpl ja haukia noin 650 kpl. Mateita saatiin saaliiksi ainoastaan katiskalla. Tiedustelun perusteella vapakalastajien saalislajistoon kuuluivat harvalukuisesti myös siika ja taimen. Katiskasaaliin osuus kokonaissaaliista oli huomattava suuren ahvensaaliin takia. Myös onginnan ja pilkinnän kokonaissaalis koostui lähinnä ahvenista, joten valtaosa kirjolohista, kuhista ja hauista saatiin vapakalastuksella (Taulukko 3). Taulukko 3. Tuomiojärven kokonaissaaliit (kpl) lajeittain eri kalastusmenetelmillä vuonna Kuhista on ilmoitettu erikseen alamittaisten ja alamitan täyttävien kalojen saaliit. Kalastusmenetelmä ahven hauki kirjolohi Vapakalastus (kpl) Onginta (kpl) Pilkintä (kpl) Katiskakalastus (kpl) Yhteensä (kpl) kuha < 37 cm kuha 37 cm made siika taimen yhteensä

11 11 Kun kokonaissaaliista vähennettiin vapautettujen kalojen osuudet, oli ahventen osuus saaliiksi otetuista kaloista edelleen kappalemääräisesti ylivoimaisesti suurin. Kirjolohisaalis oli noin 850 kpl ja niitä otettiin saaliiksi toiseksi eniten. Alamitan täyttävistä kuhista noin 450 kpl lähti kalastajien matkaan, mutta hauista vain noin 300 kpl (Taulukko 4). Taulukko 4. Tuomiojärvestä vuonna 2010 saaliiksi otettujen kalojen määrät (kpl) eri kalastusmenetelmillä. Kuhista on ilmoitettu erikseen alamittaisten ja alamitan täyttävien kalojen saaliit. Kalastusmenetelmä ahven hauki kirjolohi Vapakalastus (kpl) Onginta (kpl) Pilkintä (kpl) Katiskakalastus (kpl) Yhteensä (kpl) kuha < 37 cm kuha 37 cm made siika taimen yhteensä Kokonaissaaliit kilogrammoina Tiedustelun tulosten perusteella Tuomiojärven kokonaissaalis oli vuonna 2010 noin 3500 kg. Kilomääräisesti merkittävimmät saalislajit olivat kuha ja ahven, sillä molempia saatiin noin 1100 kg. Haukisaalis oli noin 700 kg. Kirjolohen kokonaissaalis (noin 600 kg) oli neljänneksi suurin. Vapakalastuksella saatiin 66 % ja katiskoilla 29 % kokonaissaaliista (Taulukko 5). Taulukko 5. Tuomiojärven kokonaissaaliit (kg) lajeittain eri kalastusmenetelmillä vuonna Kuhista on ilmoitettu erikseen alamittaisten ja alamitan täyttävien kalojen saaliit. Kalastusmenetelmä ahven hauki kirjolohi kuha < 37 cm kuha 37 cm made siika taimen yhteensä Vapakalastus (kg) Onginta (kg) Pilkintä (kg) Katiskakalastus (kg) Yhteensä (kg) Tiedustelun tulosten perusteella kalastajat ottivat Tuomiojärvestä saaliikseen 2400 kg kalaa vuonna Kilomääräisesti tärkein saalislaji oli ahven (noin 950 kg). Seuraavaksi eniten otettiin saaliiksi kirjolohia (noin 600 kg) ja alamitan täyttäviä kuhia (noin 450 kg). Vapakalastajien ottamasta kokonaissaaliista 42 % oli kirjolohia ja 30 % kuhia. Katiskasaaliista puolestaan 89 % oli ahvenia (Taulukko 6).

12 Kirjolohisaaliin päiväkiintiö oli jo täynnä. Saalista oli jo riittävästi. Saalislaji ei ollut mieluisa syötäväksi. Saaliskala oli alamittainen. Saaliskala oli liian pieni syötäväksi. Saaliskala oli liian iso syötäväksi. Harrastin pyydystä ja päästä kalastusta. Muu syy. Kysymykseen vastanneita (hlö) 12 Taulukko 6. Tuomiojärvestä vuonna 2010 saaliiksi otettujen kalojen määrät (kg) eri kalastusmenetelmillä. Kuhista on ilmoitettu erikseen alamittaisten ja alamitan täyttävien kalojen saaliit. Kalastusmenetelmä ahven hauki kirjolohi kuha < 37 cm kuha 37 cm made siika taimen yhteensä Vapakalastus (kg) Onginta (kg) pilkintä (kg) Katiskakalastus (kg) Yhteensä (kg) Syyt, joiden takia kalastajat vapauttivat kaloja Tuomiojärven kalastajat mainitsivat vapauttaneensa saamiaan kaloja useimmin sen takia, että kala oli alamittainen (76 % kysymykseen vastanneista). Toinen merkittävä syy oli se, että saatua kalaa pidettiin liian pienenä syötäväksi (60 %). Useimmin syömisen kannalta liian pienenä saalislajina mainittiin ahven (34 kysymykseen vastannutta), kuha (26) ja hauki (19), mutta myös kirjolohi mainittiin kolmessa tiedustelussa. 24 % vastanneista mainitsi vapauttaneensa kalan, koska ei pitänyt sitä mieluisana syötäväksi. Eimieluisana ruokalana mainittiin kertaalleen ahven ja kirjolohi, mutta muutoin aina hauki. Neljä vastaajaa ilmoitti vapauttaneensa saaliskalan, koska kirjolohen päiväkiintiö oli jo täynnä (Kuva 4) Kuva 4. Tiedusteluun vastanneiden syyt, jonka takia saaliskala vapautettiin.

13 Halusin kalastaa kirjolohia. Mahdollisuus suuriin ahveniin on parempi kuin muilla lähijärvillä. Mahdollisuus suuriin haukiin on parempi kuin muilla lähijärvillä. Mahdollisuus suuriin kuhiin on parempi kuin muilla lähijärvillä. Tuomiojärvi on mielestäni saalisvarma kalastuskohde. Sain kaverilta/kalastusvälineliikkeestä/internetistä vinkin kalastaa Tuomiojärvellä. Asun lähellä Tuomiojärveä. Omistan soutuveneen järven rannalla. Tuomiojärvellä ei saa käyttää perämoottoria. Ei ollut mitään erityistä valintaperustetta. Muu syy. Kysymykseen vastanneita (hlö) Perustelut, joiden takia kalastuskohteeksi oli valittu Tuomiojärvi Kolme syytä nousi selvästi esiin, joiden takia tiedusteluun vastanneet olivat valinneet Tuomiojärven kalastuskohteekseen. Yleisimpinä perusteluina mainittiin, että vastaaja asui lähellä Tuomiojärveä (69 % kysymykseen vastanneista) ja se, että vastaaja halusi kalastaa kirjolohia (68 %). Lähes yhtä moni mainitsi perusteluna soutuveneen omistuksen Tuomiojärven rannalla (64 %). Muu syy perusteluista nousi selvimmin esiin se, että vastaajalla oli käytettävissä kaverin vene tai että oma vene sijaitsi Palokkajärven puolella (Kuva 5) Kuva 5. Perustelut, joiden takia tiedusteluun vastannut oli valinnut Tuomiojärven kalastuskohteekseen.

14 Vastanneiden mielipiteet Tuomiojärven kalastusjärjestelyistä Tuomiojärven nykyisiä kalastusjärjestelyitä pidettiin yleisesti varsin hyvinä (Kuva 6). Kirjolohen päiväkiintiö sekä kahden vavan rajoitus saivat runsaasti kannatusta. Myös kalastussääntöjä pidettiin helposti ymmärrettävinä eikä niiden katsottu rajoittavan kalastusta liiaksi. Pieni enemmistö vastaajista piti kalastuslupien hintoja liian kalliina. Lupien hankkimisessa ei vastaajien mukaan ollut ongelmia. Kirjolohiistutuksien toivottiin jakautuvan useampaan kuin kolmeen erään. Myös istutettavan kirjolohen kokoon oltiin varsin tyytymättömiä. Hieman yli puolet vastaajista ei pitänyt saalisvarmuutta riittävänä luvan hintaan nähden. Vastaajat pitivät muiden kalalajien kalastusmahdollisuuksien kehittämistä hyvänä lisänä nykyiseen kalastukseen. Kysymykset kalastuksenvalvonnan tehokkuudesta sekä mahdollisuudesta vuokrata vene kalastusta varten jakoivat vastaajien mielipiteet varsin tasaisesti. Vastaajat olivat yleisesti sitä mieltä, että Tuomiojärven kaltaisia kalastuskohteita tarvitaan Suomeen enemmän.

15 Kalastusluvat ovat liian kalliita. Kalastuslupien hankkimisessa ei ole ongelmia. Kalastussäännöt ovat helposti ymmärrettävät. Kalastussäännöt eivät rajoita liikaa kalastusta. Oikeus kahden vavan käyttämiseen on riittävä. Saalisvarmuus on luvan hintaan nähden riittävä. Kirjolohien keskikoko on liian pieni. Kirjolohisaaliin päiväkiintiö on hyvä sääntö. Kirjolohiistutukset pitäisi tehdä useammassa kuin kolmessa erässä. Muiden kalalajien kalastusmahdollisuuksien kehittäminen olisi tervetullut lisä nykyiseen kalastukseen. Voisin vuokrata veneen kalastusta varten, jos sellaista mahdollisuutta tarjottaisiin Tuomiojärvellä. Kalastuksenvalvonta on riittävän tehokasta. Tuomiojärven kaltaisia kalastuskohteita tarvitaan Suomeen enemmän. % vastanneista täysin eri mieltä osittain eri mieltä en osaa sanoa osittain samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva 6. Tiedusteluun vastanneiden mielipiteet Tuomiojärven kalastusjärjestelyistä Vastanneiden mielipiteet Tuomiojärven kuhankalastuksen kehittämisestä Tiedusteluun vastanneet pitivät kuhaan liittyviä säädöksiä itselleen tärkeänä asiana ja melkein 90 % vastaajista uskoi kuhankalastuksen kehittämisen lisäävän Tuomiojärven virkistysarvoa (Kuva 7). Yli 70 % vastaajista kannatti tiukempia kalastussääntöjä, mikäli niiden myötä saaliit ja kalastuselämykset

16 Kuhaan liittyvillä säädöksillä ei olisi minulle merkitystä, sillä kalastan kirjolohia. Keskittyisin jatkossa enemmän kuhien kalastukseen. Mielestäni nykyinen kuhan alamitta (37 cm) on riittävä säätelytoimenpide. Kuhan alamittaa pitäisi nostaa. Kuhalle pitäisi asettaa ylämitta, jotta geneettisesti laadukkaiden suurten emokalojen kuteminen turvattaisiin. Kuhasaaliin päiväkiintiö olisi hyvä säätelytoimenpide. Lopettaisin kalastuksen Tuomiojärvellä, mikäli kalastusta rajoitettaisiin nykyistä enemmän. Tiukemmat kalastussäännöt saisivat kannatukseni, mikäli niillä parannettaisiin saaliita ja kalastuselämyksiä. Kuhankalastuksen kehittäminen lisäisi Tuomiojärven virkistysarvoa. % vastanneista 16 kasvaisivat. Hieman yli puolet vastaajista arvioi myös keskittyvän jatkossa enemmän kuhankalastukseen. Kuhankalastusta koskevista kysymyksistä ilmeni, että 55 % vastaajista ei pitänyt nykyisiä säätelytoimenpiteitä, eli 37 cm alamittaa riittävinä. Yli 70 % vastaajista olikin valmiita nykyistä tiukempiin kalastussääntöihin, mikäli niiden avulla voitaisiin parantaa kuhasaaliita. Varsinkin päiväkohtaiseen saaliskiintiön asettaminen kuhalle sai runsaasti kannatusta. Alamitan nostoa kannatti myös yli puolet vastanneista. Kuhan ylämittaan liittyvässä kysymyksessä 30 % vastaajista ei osannut kertoa mielipidettään. Kuitenkin noin 40 % oli ylämitan asettamisen kannalla. Vastanneista noin 40 % piti kuhan nykyistä 37 cm alamittaa riittävänä säätelytoimenpiteenä täysin eri mieltä osittain eri mieltä en osaa sanoa osittain samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva 7. Vastanneiden mielipiteet Tuomiojärven kuhankalastuksen kehittämisestä.

17 Kalastossa tapahtuneet muutokset Tiedustelussa vastaajilta kysyttiin havaintoja tärkeimpien saalislajien saalisvarmuuteen, määriin tai keskikokoon liittyvistä muutoksista viime vuosina. Kirjolohta koskevia kommentteja saatiin noin 50 vastaajalta. Valtaosa vastanneista arvioi kirjolohen keskikoon pienentyneen ja erityisesti vuonna 2010 saatuja yksilöitä pidettiin liian pieninä. Kymmenkunta vastaajaa arvioi myös kirjolohen saalismäärien tai varmuuden laskeneen viime vuosina. Kuhaan liittyviä havaintoja saatiin 40 vastaajalta. Useimmat vastaajat arvioivat kuhasaaliiden ja kuhien määrän kasvaneen. Erityisesti mainittiin alamittaisten kuhien määrän nousseen viime vuosina. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että muutokset kuhien määrissä ja saaliissa ovat olleet jopa huomattavan suuria. Ahveniin tai haukiin liittyvistä muutoksista kertoivat vain reilut 10 vastaajaa kummastakin lajista. Useimmat heistä olivat sitä mieltä, että ahventen keskikoko on kasvanut viime vuosina. Haukien määrä ja keskikoko olivat puolestaan enemmistön mielestä hieman pienentyneet aiempiin vuosiin verrattuna Vastanneiden kommentit Tuomiojärven kalastuksen kehittämisestä tulevaisuudessa sekä muut kommentit Tiedustelun palauttaneista ilahduttavasti 80 % vastasi kysymykseen, jossa kalastajilta kysyttiin vapaan sanan muodossa toiveita Tuomiojärven kalastuksen kehittämisestä tulevaisuudessa sekä kommentteja muista mielipiteitä herättäneistä asioista (Taulukko 8). Yleisimmät kommentit liittyivät jollain tapaa tarpeeseen lisätä ja tehostaa kalastuksenvalvontaa. Kalastuksen kehittämiseen liittyen monet toivoivat kuha, kirjolohi ja muutama myös siikaistutusmäärien kasvattamista. Kalastajat toivoivat myös kirjolohien keskikoon kasvattamista sekä istutuksien jaottelua useampaan erään. Kalastussääntöihin liittyen nousivat esille toiveet kuhan alamitan korottamisesta (40 50 cm:iin), saaliskiintiöiden pienentämisestä sekä katiskakalastuksen rajoittamisesta. Rantaasutuksen suuri määrä ja toisaalta rantakalastuspaikkojen vähyys koettiin kalastusta eniten haittaavina tekijöinä. Kalastajat toivoivat myös rantakalastuspaikkojen kasvillisuuden karsimista sekä roskalaatikoiden ja nuotiopaikkojen lisäämistä. Osa vastaajista oli tyytymätön saalisvarmuuteen. Kuitenkin useampi vastannut myös kiitteli kalastuspaikkana Tuomiojärven olemassaoloa sekä sen virkistyskalastajaa palvelevia säädöksiä.

18 18 Taulukko 8. Tiedusteluun vastanneiden mielestä keskeisimmät tekijät Tuomiojärven kalastuksen kehittämisessä sekä muut mielipiteitä herättäneet asiat. Tiedustelussa kysymys oli vapaan sanan muodossa, joten taulukkoon on kerätty ne aihepiirit, jotka mainittiin vähintään viidessä palautetussa tiedustelussa. Tulokset on ilmoitettu sekä vastanneiden määrinä (hlö) että prosenttiosuuksina (%) kaikista kysymykseen vastanneista (n = 92). Kommentin aihe hlö % Kalastuksenvalvontaa lisättävä 20 21,7 Kuhaistutuksia lisää 13 14,1 Tyytyväinen Tuomiojärveen 12 13,0 Kirjolohien keskikoko suuremmaksi 11 12,0 Asutus/rantakalastuspaikkojen vähyys haittaa kalastusta 11 12,0 Kuhan alamittaa nostettava 10 10,9 Tyytymätön saalisvarmuuteen 10 10,9 Kirjolohiistutuksia useammin 8 8,7 Rantakalastuspaikkoja siistittävä 8 8,7 Kirjolohiistutuksia lisää 7 7,6 Siikaistutuksia lisää 7 7,6 Saaliskiintiöt tiukemmiksi 6 6,5 Roskalaatikoita lisää rannoille 6 6,5 venepaikat kalliita ja/tai huonoja 6 6,5 katiskakalastukseen tiukennuksia 6 6,5 nuotiopaikkoja lisää 5 5,4 4. TULOSTEN TARKASTELU 4.1. Kirjolohiistutuksien tuotto Tuomiojärveen istutettiin vuonna 2010 yhteensä 1000 kg kirjolohta (Jyväskylän kaupunki, kirjallinen tiedonanto). Istutuserien keskimassojen perusteella se tarkoitti kappalemäärinä 1165 kirjolohta. Istutuserien suuruudella painotettujen keskimassojen perusteella oli vuoden 2010 kirjolohien keskimassa istutushetkellä 0,86 kg. Tämän tiedustelun perusteella kalastajat saivat saaliiksi 868 kirjolohta, joiden yhteismassa oli 594 kg. Istutetuista kirjolohista saatiin täten noin 75 % saaliiksi. Vastaavasti kilomääräisesti istutuksista saatiin takaisin noin 59 %. Istutettujen kalojen palautusprosenttia voidaan pitää hyvänä, sillä Tuomiojärvi on istutuskohteeksi varsin suuri ja lisäksi istutustiheys oli vuonna 2010 vain noin kolme kirjolohta/ha. Kirjolohien takaisinpyyntiin tuo haastetta sekin, että kaloilla on periaatteessa vapaa kulkuyhteys lyhyen Löylyjoen kautta Palokkajärven puolelle. Mikäli tätä asiaa haluttaisiin tutkia, voisi kirjolohien liikkeitä yrittää selvittää esimerkiksi merkintätutkimuksen avulla. Epäilemättä myös hauet ovat ottaneet osansa istutetuista kirjolohista.

19 19 Haukien aiheuttamaa predaatiota voidaan kuitenkin ehkäistä pitämällä istutettavien kirjolohien keskikoko suurena (Hyvärinen ym. 2003). Muita mahdollisia kirjolohien palautusprosenttia alentavia tekijöitä ovat salakalastus sekä mahdollinen saaliskiintiöiden ylittäminen, joihin voidaan jatkossa puuttua kalastuksenvalvontaa lisäämällä ja terävöittämällä Kuhasaalis Tuomiojärven pintaalaan suhteutettu keskimääräinen kuhasaalis (vain alamitan täyttävät) oli noin 2,0 kg/ha vuonna Lappalaisen ja Malisen (2002) mukaan suomalaisissa järvissä vuotuinen kuhatuotto asettuu yleisesti välille 0 6 kg/ha, joskin heidän tutkimuksessa 67 järvestä lähes 80 % tuotti kuitenkin alle 1 kg/ha. Kalastustiedusteluiden perusteella oli vapaaajan kalastajien kokonaiskuhasaalis esimerkiksi Jyväsjärvellä noin 1,3 kg/ha vuonna 2010 (Palomäki ym. 2011), Jyväskylän Alvajärvellä 2,5 kg/ha (Marjomäki ym. 1998) ja Lahden Vesijärven Enonselällä (Suomen tuottavimpia kuhavesiä) noin 3,1 kg/ha vuonna 2008 (Ruuhijärvi ym. 2011). Muihin järviin verrattuna voidaan Tuomiojärven kuhahehtaarisaalista pitää varsin hyvänä. Kuhasaaliisiin liittyy kuitenkin tyypillisesti suuria vuosien välisiä vaihteluita (Lappalainen 2001). Lämpiminä kesinä syntyy tyypillisesti runsaimmat kuhavuosiluokat, jotka kalastuskokoon kasvettuaan muodostavat merkittävän osan pidemmän aikavälin kuhasaaliista (Urho 2011). Ilmastonlämpenemisen myötä kuhasaaliiden voidaankin ennustaa kasvavan tulevaisuudessa myös Tuomiojärvellä (Urho 2011, Lappalainen 2001). Tarkempi kuva Tuomiojärven kuhasaaliiden kehittymisestä voidaan saada toistamalla saalistiedustelu säännöllisesti Saaliiden jakautuminen ja kalastuksen kehittäminen Tiedusteluun vastanneiden henkilöiden keskimääräinen vuosisaalis aktiivikalastusmenetelmillä oli viisi kirjolohta, neljä haukea ja kolme alamitan täyttävää kuhaa vuonna Saaliit eivät kuitenkaan todellisuudessa jakaudu tasaisesti kaikkien kalastajien kesken. Siksi yksittäiset henkilöt ovat voineet jäädä kokonaan ilman jotain saalislajia kun taas muutamat ovat saaneet niitä reilusti keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi tiedustelun palauttaneista 114 henkilöstä 65 ilmoitti saaneensa kirjolohia (9 kpl/kalastaja). Tuomiojärven saaliiden jakautumiseen vaikuttavat mm. erot kalastusvuorokausien lukumäärissä ja pyyntimenetelmissä (esim. tahnaonginta, jossa sivusaalista ei juuri tule) sekä se, etteivät kaikki kalastajat yritäkään saada samoja lajeja. Tässä tiedustelussa noin 67 % vastanneista toivoi ensisijaisesti saaliiksi kirjolohia ja heidän osuus vastanneiden kirjolohisaaliista olikin noin 75 %. Ensisijaisesti kuhaa tavoitelleet kalastajat (31 % vastanneista) saivat puolestaan noin 45 % vastanneiden koko kuhasaaliista. Voimassaoleva kirjolohen kolmen kalan päiväkiintiö vaikuttaakin keskimääräisten saaliiden perusteella ylimitoitetulta. Nykyinen kiintiö saattaa lisäksi asettaa kalastajille olettamuksia helposta saaliista. Jos jokainen kalastaja saisi jokaisena kalastuspäivänään kiintiön verran kirjolohia, tarkoittaisi se noin kirjolohta vuodessa. Tällaiset määrät eivät tietenkään ole realistisia, jonka kalastajatkin oletettavasti ymmärtävät. Tuomiojärven istutusmäärät ovat vuosien saatossa pienentyneet kohonneen kirjolohen hinnan ja vähentyneen lupamyynnin takia. Istutukset olisi kuitenkin pidettävä sellaisella tasolla, että saalisvarmuus pysyy kohtuullisena.

20 20 Kuha on tiedustelun perusteella viime vuosina noussut kirjolohen rinnalle merkittäväksi saalislajiksi Tuomiojärvellä. Suurentuneet kuhasaaliit eivät oletettavasti johdu pelkästään kuhankalastuksen lisääntymisestä, vaan kuhakantakin on vahvistunut. Tuomiojärveen ei kuhaistutuksia ole tiettävästi tehty vuoden 1995 jälkeen, joten kuhakannan voimistuminen on seurausta luonnonkudusta tai kuhat ovat vaeltaneet Tuomiojärveen muista järvistä. Saaristomerellä ja Suomenlahdella valtaosa viime vuosikymmenten kuhasaaliista on peräisin lämpimimpien kesien hyvin onnistuneesta poikastuotannosta (Urho 2011). Viime vuosien lämpimien kesien myötä on Tuomiojärvelläkin luonnonkutu mahdollisesti onnistunut hyvin, joka on vahvistanut kuhakantaa. Kuhankalastuksen yleistyminen saattaa jatkossa jakaa eri kalalajeihin kohdistuvaa kalastuspainetta tasaisemmin, jolloin Tuomiojärvi voi samanaikaisesti tarjota laadukkaita kalastuselämyksiä yhä useammalle kalastajalle. Toisaalta kuhakannan ja kuhankalastuksen kasvun myötä nykyisten kalastussäädöksien riittävyys on syytä tarkistaa, jotta kalastajille voidaan taata hyviä ja tasaisia saaliita pitkällä aikavälillä. Kuhan kalastuksensäätely on Suomessa monin paikoin riittämätöntä, jonka takia ne pyydetään keskenkasvuisena lisääntymisen ja optimaalisen kilomääräisen saaliin kannalta (Vainikka 2012, Salminen ym. 1996). Varsikin naaraskuhien sukukypsymiskoko on Suomessa monella järvellä yli 40 cm ja esimerkiksi EteläKallavedellä (Keskinen 2006) ja Lohjanjärvellä (Salminen ym. 1996) vasta yli 50 cm naaraskuhista lähes kaikki ovat sukukypsiä. Viime aikoina on myös esitetty tutkimustuloksia, joiden mukaan kalojen ensimmäisen kutukerran tulos on huono. Sen sijaan kokeneiden ja suurikokoisten emokalojen jälkeläiset voivat muodostaa merkittävän osan koko selviytyvästä poikasmäärästä (Birkeland & Dayton 2005). Keskinen ym. (1999) esittivät yhden merkittävimmistä kuhakantojen hoidoista tulevaisuudessa olevan kalastuksen sääteleminen siten, että lisääntyminen ja kasvupotentiaalin hyödyntäminen turvataan. 2000luvulla onkin kuultu huomattavista kuhasaaliiden paranemisista mm. PohjoisKallavedeltä seurauksena kalastuksensäätelyn tehostamisesta (Kontila 2011). Tiedusteluun vastanneet kannattivat yleisesti päiväkiintiön asettamista kuhalle. Se parantaisikin kuhasaaliin jakautumista kalastajien kesken ja lisäksi sillä voitaisiin oikein asetettuna varmistaa kuhasaaliiden riittävyys pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kiintiön olisi oltava niin pieni, etteivät kaikki pyyntikoossa olevat kuhat tulisi pyydetyksi yhdessä vuodessa. Vaikka keskimääräinen kuhahehtaarisaalis olikin hyvä vuonna 2010, koostui kokonaissaalis muutamista sadoista yksilöistä. Tuomiojärven kaltaisessa pienessä vesistössä voi tapahtua ylikalastusta herkästi, mikä näkyy jatkossa saaliiden pienentymisenä. Kuhaistutuksista ei olisi välttämättä apua, sillä nykyistä hehtaarisaalista voidaan pitää suomalaisiin vesistöihin nähden hyvänä. Istutuksilla voisi olla jopa negatiivisia vaikutuksia, sillä ne lisäisivät kuhan lajinsisäistä ravintokilpailua, joka voisi johtaa kasvun hidastumiseen ja edelleen saaliiden pienenemiseen (Milardi ym. 2011). Kuhan alamitan nostamisen myötä voitaisiin Tuomiojärvellä paremmin hyödyntää kuhien kasvupotentiaalia, eli vuotuinen kilomääräinen kokonaissaalis kasvaisi jatkossa (Keskinen 2006, Keskinen ym. 1999). Deinhardtin ja Saaren (2011) mukaan kuha saavuttaa nykyisen 37 cm alamitan Tuomiojärvellä keskimäärin viidennen kasvukauden aikana ja esimerkiksi 45 cm pituuden puolestaan kuudentena kasvukautena. Kuhan kasvunopeudesta on tutkimustietoa useilta suomalaisilta järviltä

21 21 (mm. Vinni & Malinen 2010, Heikinheimo ym. 2008, Keskinen 2006, Keskinen ym. 1999), joiden perusteella voidaan Tuomiojärven kuhien kasvua pitää varsin nopeana. Vaikka Tuomiojärven kuhien luonnonkudun onnistumisesta ei ole tutkimustietoa, voitaisiin alamitan nostolla turvata myös kuhien kasvua oletettuun sukukypsyyskokoon ennen kuin ne tulevat pyyntikokoisiksi. Ylämitan avulla voitaisiin puolestaan turvata suurten yksilöiden pääsyä kudulle, joilla on tärkeä merkitys laadukkaiden geenien siirtymisessä seuraaville sukupolville (Birkeland & Dayton 2005) Vertailua vuoden 2002 kalastustiedusteluun Tuomiojärven kalastusta on selvitetty kalastustiedustelulla aiemmin vuodelta 2002 (Jokelainen ym.), jolloin tiedustelu oli osa Jyväskylän yliopiston kalastustiedustelumenetelmätkurssia. Tiedustelu postitettiin 63 kausiluvan vuonna 2002 ostaneelle henkilölle ja sen palautussuhde kaikista kausiluvan ostaneista (n = 170) oli 32 %. Lisäksi tiedustelussa ei huomioitu vuorokausiluvan ostaneita (n = 57) eikä katiskakalastusta. Tuloksia ei voida pitää täysin paikkaansa pitävinä, vaan niitä on tulkittava suuntaa antavasti. Tulosten perusteella vapakalastusta harrastettiin yhteensä noin 3660 vuorokautena. Ongintaa ja pilkintää harrastettiin yhteensä noin 650 vuorokautena. Kokonaissaalis oli arviolta 4200 kg (14 kg/ha). Lajikohtaiset kokonaissaalisarviot olivat: kirjolohi 1400 kg, hauki 1100 kg, ahven 1100 kg ja kuha noin 70 kg. Kirjolohia istutettiin vuonna 2002 yhteensä 1900 kg, joista kausiluvan lunastaneet saivat arviolta 74 % saaliiksi. Aktiivikalastusmenetelmien kokonaispyyntipäivien määrät olivat tiedusteluissa varsin lähellä toisiaan. Nyt tehdyssä tiedustelussa jäi kirjolohen kokonaissaalis selvästi pienemmäksi verrattaessa vuoteen Kirjolohien istutusmäärä oli kuitenkin vuonna 2002 selvästi suurempi, mikä selittää suuremman saaliin. Haukisaaliskin oli tässä tiedustelussa lähes puolittunut. Kuhasaalis oli sen sijaan kasvanut lähes kymmenkertaiseksi, jonka perusteella sekä kuhankalastus että kuhien määrä ovat merkittävästi kasvaneet 2000luvun alusta. Kuhan kalastuksen yleistyminen on samalla mahdollisesti vähentänyt haukeen kohdistuvaa kalastusta. Tiedustelujen ahvensaalis oli samaa suuruusluokkaa, mutta vuonna 2002 valtaosa siitä saatiin ongella ja pilkillä, kun taas tässä tiedustelussa valtaosa ahvenista pyydettiin katiskoilla Kalastustiedustelun tulosten luotettavuus Moilanen ja Lappalainen (1999) esittivät tiedustelututkimusten tulosten olevan luotettavia, kun vastausaktiivisuus on %. Tämän kalastustiedustelun vastausaktiivisuus oli 70 %, joten tulosten avulla tehtyjä kokonaisarvioita kalastuksen ja saaliiden määristä voidaan pitää varsin todenmukaisina. Erityisen luotettavina voidaan pitää vapakalastuksen tuloksia, koska tiedustelu pystyttiin postittamaan lähes kaikille vuonna 2010 virkistyskalastusluvan ostaneille henkilöille (otantasuhde 0,94). Lisäksi kalastaneiden osuus vastanneista oli lähes 100 %, joten enemmistö kokonaispyyntiponnistuksesta ja saaliista oli suoraan peräisin tiedustelun palauttaneiden vastauksista. Vapakalastuksen osalta epävarmuutta tuloksiin aiheutti tiedusteluun toisella kierroksella vastanneiden pieni lukumäärä, joiden vastauksista lasketuilla keskiarvoilla arvioitiin vastaamattomien vapakalastuksen kalastuspäivien ja saaliiden kokonaismäärää. Pienen aineiston takia oli laskettujen keskiarvojen keskihajonta varsin suuri. Koska pyyntipäivien keskiarvo oli kuitenkin merkittävästi pienempi kuin ensimmäisellä kierroksella

22 22 vastanneilla, edusti toisella kierroksella vastanneiden kalastus oletettavasti varsin hyvin vastaamattomien kalastusta (Kekäläinen 2002). Kalastustiedusteluun vastanneissa oli varsin vähän onkimista ja pilkkimistä harrastaneita, mikä vaikutti alentavasti niiden pyynti ja saalistietojen kokonaismäärien luotettavuuteen. Tiedustelun hyvän vastausprosentin takia saatiin kuitenkin oletettavasti hyvä käsitys virkistyskalastusluvan lunastaneiden henkilöiden harrastamasta onginnasta ja pilkinnästä. Koska kyseisiä kalastusmuotoja saa harrastaa Tuomiojärvellä jokamiehenoikeudella, oli todellisten kalastajamäärien ja kokonaissaaliiden arvioiminen tämän tiedustelun avulla kuitenkin mahdotonta. Tiedustelun tuloksissa onginnan ja pilkinnän osuus kokonaissaaliista jäi pieneksi, joten myös kaiken kaikkiaan kyseisten kalastusmenetelmien osuus voidaan olettaa varsin vähäiseksi. Katiskakalastuksen tuloksiin sisältyi enemmän epävarmuutta, koska tiedustelua ei voitu postittaa läheskään kaikille 21 katiskaluvan ostaneelle henkilölle (otantasuhde 0,43). Vastaamattomien ja tavoittamattomien katiskalupien ostajien kalastuksen arviointi perustui tässä tiedustelussa vain kuuden henkilön (29 % luvanostajista) ilmoittamiin pyynti ja saalistietoihin. Kokonaisarvioita paransi hieman se, että tiedustelun palauttaneet katiskakalastajat olivat ostaneet 45 % vuonna 2010 myydyistä katiskaluvista. Kappalemääräisesti ilmoitetut kokonaissaaliit ovat oletettavasti hieman luotettavampia kuin kilomääräisesti ilmoitetut (kokonaiskappalemäärien ± 95 %:n luottamusvälit, Liite 3). Tässä tiedustelussa kokonaissaaliit laskettiin ensin kappaleina ja muutettiin lopuksi kilogrammoiksi. Muuntamisessa käytettiin tiedustelun palauttaneiden kokonaissaaliista laskettuja keskimassoja. Niiden vastanneiden saalistietoja, jotka ilmoittivat saaliinsa vain kappaleina, ei käytetty keskimassojen laskemisessa. Karjalainen ym. (2003) osoittivat, että kalastajat arvioivat saaliskalojen määriä ja massoja keskimäärin yhtä paljon ala ja yläkanttiin, joten virheelliset arviot kumoamat toisensa kokonaismääriä laskettaessa. Yksi mahdollinen virhelähde on kuitenkin tietoinen väärinvastaaminen (Karjalainen ym. 2003), joka saattoi tässä tiedustelussa tulla kyseeseen kirjolohen kohdalla. Enemmistö vastanneista oli tyytymättömiä kirjolohien keskikokoon, joka on saattanut vaikuttaa kirjolohien kilomääräisen saaliin tahalliseen alakanttiin ilmoittamiseen. Kalastajien saaliista laskettu kirjolohien keskimassa (0,685 kg) oli selvästi pienempi, kuin istutettujen kirjolohien keskimassa (0,859 kg). Suuremmalla keskimassalla laskettuna olisi kirjolohen kokonaissaalis ollut noin 746 kg nyt arvioidun 594 kg sijaan. Epäröiden on suhtauduttava myös aktiivikalastusmenetelmillä saatujen alamitan täyttävien kuhien keskimassaan (1,057 kg), joka vastaa noin 50 cm pituutta. Se vaikuttaa liian suurelta ajateltaessa Tuomiojärvellä voimassa olevaa alamittaa (37 cm) sekä tyypillistä saaliskuhien kokojakaumaa, joka on yleensä painottunut lähelle säädettyä alamittaa (Vainikka 2012). Lisäksi tiedustelun sanallisissa vastauksissa moni kalastaja kertoi valtaosan kuhista olleen alamittaisia. Mikäli keskimassaksi olisi saatu esimerkiksi 0,75 kg (noin 45 cm), olisi alamitan täyttävien kuhien kokonaissaalis ollut noin 441 kg (1,5 kg/ha) eikä 601 kg.

23 23 5. YHTEENVETO Tuomiojärvelle vuonna 2010 virkistyskalastusluvan ostaneille henkilöille postitettiin kalastustiedustelu keväällä Kahden kontaktikerran jälkeen oli tiedustelun palautusprosentti 70 %. Kalastustiedustelun perusteella Tuomiojärvellä kalasti Vuonna henkilöä, joista 20 oli vuorokausiluvan lunastaneita. Kalastusta harrastettiin aktiivisesti, sillä vapakalastuspäivien kokonaismäärä oli lähes 4100 kpl. Lisäksi virkistyskalastusluvan lunastaneista henkilöistä arviolta 26 harrasti onkimista ja 42 pilkkimistä yhteensä noin 700 päivänä. Katiskalupia (51 kpl) lunastaneet 21 henkilöä pitivät katiskoita pyynnissä noin 3100 vuorokautena. Tuomiojärven kappalemääräisestä kokonaissaaliista (yli kpl) 95 % oli ahvenia, johon vaikutti merkittävästi yhden tiedusteluun vastanneen ilmoittama suuri katiskasaalis. Muita lajeja tarkasteltaessa saaliiksi saatiin kirjolohia noin 850 kpl, haukia noin 650 kpl ja alamitan täyttäviä kuhia noin 600 kpl. Alamitan täyttävien kuhien osuus oli yli neljännes kaikista saaduista kuhista. Ahventa lukuun ottamatta valtaosa eri lajien kokonaissaaliista saatiin vapakalastuksella. Kun kokonaissaaliista poistettiin vapautetut kalat, eivät ahven ja kirjolohisaaliit merkittävästi pienentyneet. Alamitan täyttäviä kuhia otettiin saaliiksi noin 450 kpl, mutta haukia ainoastaan hieman yli 300 kpl. Tuomiojärven kilomääräinen kokonaissaalis vuonna 2010 oli 3500 kg eli noin 11,7 kg/ha. Ahventa ja kuhaa saatiin kumpaakin noin 1100 kg, haukia 700 kg ja kirjolohia 600 kg. Vapakalastuksella saatiin 66 % ja katiskoilla 29 % kokonaissaaliista. Kun kokonaissaaliista poistettiin vapautettujen kalojen osuudet, muodosti ahven 40 % saaliiksi otetusta kokonaissaaliista (2400 kg). Kirjolohien osuus oli neljännes ja alamitan täyttävien kuhien osuus noin viidennes, mutta vapakalastuksen kokonaissaaliista (1350 kg) ne muodostivat yhdessä yli 70 %. Kirjolohet ja kuhat olivat Tuomiojärven kalastajien mielestä ylivoimaisesti halutuimpia saaliskaloja. Tiedusteluun vastanneista 67 % piti kirjolohta ja 31 % kuhaa tärkeimpänä saalislajina. Saalistoivelistalla kolmantena oli ahven täpärästi ennen haukea. Kalastajien vapauttamien kalojen osuudet mukailivat yllä mainittua järjestystä siten, että tavoitelluimmista kaloista valtaosa käytettiin ravinnoksi. Sen sijaan toissijaisia saaliskaloja vapautettiin selvästi yleisemmin. Yleisimmät perustelut kalojen vapauttamiselle olivat niiden liian pieni koko (ahvenet) ja alamittaisuus (kuhat). Varsinkin haukia vapautettiin siitä syystä, ettei niitä haluttu syödä. Alle 10 % vastaajista ilmoitti harrastaneensa varsinaisesti pyydystä ja päästä kalastusta. Erityisesti kirjolohen kalastamisen mahdollisuus yhdessä järven keskeisen sijainnin kanssa olivat syitä, joiden takia valtaosa vastanneista kalasti Tuomiojärvellä. Useimmilla vastanneilla oli myös soutuvene käytettävissä ja lisäksi osa vastaajista mainitsi perämoottorin käyttökiellon positiivisena asiana. Myös hyvä saalisvarmuus ja varsinkin kuhan osalta lähijärviä parempi mahdollisuus suurempiin saaliskaloihin mainittiin perusteluna useammassa tiedustelussa. Tuomiojärven nykyiset kalastusjärjestelyt koettiin suurelta osin hyvinä ja toimivina. Esimerkiksi voimassa olevaa kahden vavan rajoitusta pidettiin riittävänä ja lisäksi kirjolohen päiväkiintiötä pidettiin hyvänä sääntönä. Kalastuslupien hinnat ja niihin suhteutettu saalisvarmuus sekä kalastuksenvalvonnan

24 24 tehokkuus jakoivat kuitenkin mielipiteitä. Tiedustelun tuloksista kävi monessa kohtaa selvästi ilmi, että vuoden 2010 kirjolohien alhaiseen keskikokoon oltiin erittäin tyytymättömiä. Vuoden 2010 ensimmäisen istutuserässä kirjolohien keskikoko olikin odotettua pienempi (Jyväskylän kaupunki, suullinen tiedonanto), joka epäilemättä aiheutti kalastajissa tyytymättömyyttä. Kahdessa seuraavassa istutuserässä kalojen keskikoko oli kuitenkin jo selvästi suurempi. Kalastajat olivat myös sitä mieltä, että istutukset pitäisi tehdä nykyistä useammassa erässä. Kielteiset mielipiteet veneen vuokraamista kohtaan selittyivät oletettavasti sillä, että enemmistöllä vastanneista oli jo vene käytettävissä. Kuitenkin noin 40 % vastanneista piti veneen vuokraamismahdollisuutta hyvänä asiana. Kuhankalastusta koskevista vastauksista ilmeni, että Tuomiojärven kalastajien enemmistön mielestä kalastuksensäätely voisi olla tiukempaa. Vastaajista lähes 70 % kannatti päiväkohtaisen saaliskiintiön asettamista. Alamitan noston kannalla oli puolestaan yli 50 % vastanneista. Myös ylämitan asettaminen sai noin 40 % kannatuksen. Tuomiojärven kalastajien asenteet ja mielipiteet antavat hyvät lähtökohdat, mikäli tulevaisuudessa halutaan kehittää kuhankalastusta. Se voikin olla tarpeellista, sillä hieman yli 50 % vastanneista arvioi keskittyvänsä jatkossa enemmän kuhankalastukseen. Kalalajien runsauksia koskevista havainnoista yleisimmät olivat kirjolohen keskikoon pieneneminen sekä kuhien määrän kasvaminen. Vastanneiden mielestä kalastuksenvalvonnan parantaminen oli keskeisin kalastuksen kehittämiseen liittyvä asia. Myös kuha, kirjolohi ja siikaistutuksia toivottiin lisää. Vastauksissa toistuivat myös mm. toiveet kirjolohien suuremmasta keskikoosta ja kuhan alamitan nostosta. Muista annetuista kommenteista useimmat liittyivät sopivien rantakalastuspaikkojen vähyyteen ja pusikkoisuuteen sekä riittämättömään saalisvarmuuteen. Kuitenkin positiivistakin palautetta annettiin Tuomiojärven kalastusjärjestelyistä, saalislajistosta ja sijainnista. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Kirjolohenkalastuksen osalta keskeisimpiä kehittämistarpeita ovat istutettavien kalojen keskikoon pitäminen riittävän suurena sekä istutuksien jakaminen nykyistä useampaan erään. Kirjolohien alhaisesta keskikoosta vuonna 2010 annettiin runsaasti negatiivista palautetta. Lisäksi suuremmilla kirjolohilla on selvästi pienempi todennäköisyys joutua hauen saaliiksi. Haukikantaa ei kuitenkaan kannata tietoisesti karsia, sillä hauilla on ennen kaikkea merkitystä Tuomiojärven vähäarvoisten kalalajien runsauden kurissa pitäjinä. Lisäksi varsinkin suuret hauet voivat olla myös yksi uusia kalastajia houkutteleva tekijä. Istutettavien kirjolohien määrää kannattaa lisätä, jotta kalastusluvan ostaneet kokisivat saalisvarmuuden yleisesti riittävänä. Samanaikaisesti voitaisiin harkita nykyisen kolmen kirjolohen päiväkiintiön alentamista kahteen, sillä se jakaisi saaliita yhä tasaisemmin kalastajien kesken sekä vähentäisi saaliiden keskittymistä lähelle istutuspäiviä. Tuomiojärven kuhasaaliille suositellaan asetettavan päiväkohtainen saaliskiintiö (12 kpl), joka tasaisi kuhasaaliita kalastajien kesken ja samalla suojaisi kuhakantaa ylikalastukselta. Kuhan alamitta kannattaa nostaa esimerkiksi 45 cm:iin, jolloin varsin nopeakasvuisten Tuomiojärven kuhien kasvupotentiaali voidaan hyödyntää paremmin. Lisäksi se turvaisi kuhien kasvua sukukypsyyskokoon ennen joutumista pyydetyksi. Lisääntymisen kannalta merkittävimpiä ovat suurimmat emokalat, jonka takia myös ylämitta olisi tarpeellinen tai ainakin isojen kuhien vapauttamista voitaisiin suositella.