Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus 1 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 2 Jyväskylän Yliopisto 3 Jyväskylä 2011

2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Istutus- ja merkintäsuunnitelma Järvialue Virtavedet 6 3. Tiedotus ja seurantasuunnitelma 6 4. Rahoitus 6 Viitteet 7

3 Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille Johdanto Järvitaimen on ollut kuhan ja siian jälkeen suosituin istukaskalalaji Suomessa 2000-luvun aikana. Päijänteeseen ja sen sivuvesistöihin on istutettu vuosittain keskimäärin noin kpl 2-4 vuotiaita taimenia 1990-luvulla ja noin kpl 2000-luvulla (Syrjänen ym. 2010b ). Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue on tehnyt taimenten luonnonjokipoikasten merkintöjä Arvajan reitillä vuodesta 2008 lähtien. Istutusten tuottoa on pyritty selvittämään mm. merkintöjen avulla, mutta merkkipalautusaineistoja on käsitelty ja analysoitu varsin vähän (Syrjänen ym a, b). Päijänteellä merkkipalautuksista laskettu tuotto on ollut melko huono (Syrjänen ym b). Toisaalta merkkipalautusten avulla tehtyjä alueellisia istutustuottoarvioita hankaloittaa se, ettei esimerkiksi Pohjois-Päijänteellä ole merkitty kuin 3 istutuserää reilun kahden kymmenen vuoden aikana. Keski-Suomessa lohikalojen merkintöihin on vuodesta 2008 alkaen käytetty lähes yksinomaan T-ankkurimerkkiä, jonka on todettu soveltuvan parhaiten vaellusten selvittämiseen (Syrjänen ym a). Lisäksi merkki voidaan kiinnittää yksittäiseen kalaan nopeasti eikä se vaadi aina kalan nukuttamista (Valkeajärvi ym. 2010). Istutusten tuoton ja istukkaiden kasvun sekä vaellusten seuraamiseksi on Kymijoen vesistön yläosaan ehdotettu merkintä- ja seurantaohjelmaa (Syrjänen ym b). Siksi Päijänteen kalastusalueet ovat päättäneet laatia merkintäsuunnitelman koskemaan koko Päijännettä sekä siihen laskevia taimenen kannalta merkittäviä virtavesiä. Tässä suunnitelmassa esitetään suunnitellut vuosittaiset istutusmäärät osa-alueittain ja merkintäerien koot järvitaimenelle ja lohelle. Päijänteeseen laskevissa joissa on tehty lisäksi villien jokipoikasten merkintää Carlin- ja ankkurimerkeillä vuosina Kohteina ovat olleet Arvajan reitti, Muuramenjoki, Keljonpuro, Rutajoki sekä Joutsan Myllynkoski Jääsjärveen laskevalla Joutsan reitillä. Kaloja on kerätty merkintään sekä sähkökalastus- että perhokalastusmenetelmällä, ja niitä on merkitty yhteensä n yksilöä. Merkkipalautukset Päjiänteeltä ja muilta järviltä ovat todentaneet villien vaelluspoikasten olemassaolon ehkä ensi kertaa Kymijoen vesistössä. Merkkipalautuksilla on saatu täysin uutta tietoa villien vaelluspoikasten vaellusalueista, pyyntikoosta ja pyyntivälineistä (Syrjänen ym. 2010b). Merkintöjä kannattaisi jatkaa villin järvitaimenkannan tilan seurannassa, jos merkintään vain löytyy rahoitusta. Napapiirin eteläpuolinen villi järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi (Rassi 2010). 2. Istutus- ja merkintäsuunnitelma 2.1. Järvialue Merkintöjen tavoitteen on selvittää eri ikäryhmien välisiä tuottoeroja sekä vaelluksia. Järvitaimenistutuksiin käytetään 2- ja 3-vuotiaita sekä 3-kesäisiä kaloja (Taulukko 1). Yhden merkintäerän vähimmäiskoko on 400 kalaa. Järvilohella ensimmäisen järvivuoden kasvun on havaittu korreloivan positiivisesti aikuisten muikkujen runsauden mukaan (Huuskonen ym. 2007). Myöhempinä vuosina hottamuikun määrä vaikuttaa järvilohen kasvunopeuteen. Istutuksiin voidaan siis käyttää myös järvilohia, mikäli muikkukanta todetaan riittävän vahvaksi. Kevätistutuksia varten selvitetään vuosittain edellisen kevään muikunpoikasmäärä ja hottamuikun määrät, joiden perusteella määritellään sopiva istutusmäärä. Niinä vuosina, kun osa 2-vuotiaiden taimenten istutuksista siirretään järvilohelle, merkitään myös järvilohi-istukkaat. Istutukset tehdään samaan paikkaan ja samana ajankohtana molemmilla lajeilla. Tällöin pystytään vertailemaan taimen ja järvilohi istutusten onnistumista. Istutuspaikan vaikutusta kalojen selviämiseen tutkitaan istuttamalla osa merkintäerän kaloista rantaan ja osa ulapalle. Istutuspaikan läheisyys rauhoitetaan muutamaksi viikoksi istutusten jälkeen. Rauhoitusalueista ja rauhoitusajan pituudesta tehdään päätökset osakaskuntien kokouksissa. Vuosittaisista istutuspaikoista laaditaan kartta (Kuva 1). Merkittävät kalat otetaan samasta kasvatuserästä kuin ne kalat, joita käytetään muutenkin istutuksiin. Merkintöihin käytetään T-ankkurimerkkiä (Kuva 2) ja merkintä tehdään istutuspaikalla tai vaihtoehtoisesti istukkaiden kasvatuslaitoksella ennen lastausta. Tarvittaessa kalat nukutetaan ennen merkintää, jonka jälkeen niiden annetaan herätä kunnolla ennen vesistöön istuttamista. Kaikki merkittävät kalat mitataan ja punnitaan yksilökohtaisesti ennen istuttamista. Päijänteeltä kerätään myös kirjanpitokalastusaineistoa vuosien aikana. Mukana on koko järveltä verkko- ja troolikalastajia sekä uistinkalastajia (Urpanen & Meronen 2009, Ranta 2009, Urpanen 2010).

4 4 P Ä I J Ä N T E E N K A L A S T U S A L U E E T Kuva 1. Suunnitellut istutuspaikat Keski- ja Etelä-Päijänteellä.

5 Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille Kuva 2. Suunnitellut istutuspaikat Pohjois-Päijänteellä.

6 6 P Ä I J Ä N T E E N K A L A S T U S A L U E E T Kuva 3. Merkintöihin käytettävä ankkurimerkki (Kuva: V-M. Paananen) Virtavedet Merkinnät tehdään virtavesissä luonnonpoikasilla ja joissakin tapauksessa myös pienpoikasina virtavesiin istutetuilla poikasilla (1-v). Näissä kohteissa taimenten kotiutusistutukset on aloitettu muutama vuosi sitten. Virtavesissä merkinnät tehdään sähkökalastusten tai emokalapyynnin yhteydessä. Merkintätapa on samanlainen, kuin järvialueille istutettaville kaloille. Merkinnät tehdään kaikille yli 17 cm pituisille poikasille. Tätä pienemmille ei merkkiä ole helppoa kiinnittää. Luonnonpoikasten merkinnät tehdään Päijänteeseen laskevissa virtavesissä ja merkintöjen tarkoituksena on selvittää luonnonpoikasten vaelluksia ja kasvua. Merkinnät toteutetaan yhteistyössä kalastusalueiden, Jyväskylän yliopiston ja Konneveden kalatutkimus ry:n kanssa. Taulukkoon 2 on kirjattu vuosittaiset merkintäkohteet. 3. Tiedotus ja seurantasuunnitelma Merkintöjä tehdään vuosien välisenä aikana. Merkkipalautusaineisto koottaan ja käsitellään vuoden 2014 aikana ja niistä laaditaan raportti. Sen perusteella tehdään istutus- ja merkintäsuunnitelmaan tarvittavia tarkennuksia ja muutoksia jatkoa varten. Samassa yhteydessä käsitellään järveltä kerätty kirjanpitokalastusaineisto ja laaditaan niistä oma raportti tai se liitetään osaksi merkkipalautusraporttia. Merkinnöistä ja niiden palauttamisesta laaditaan tiedote jaettavaksi luvanmyyntipisteisiin. Merkinnöistä tiedotetaan kalastusalueiden internetsivuilla ja kalastukseen liittyvillä internetin keskustelupalstoilla. Lisäksi merkinnöistä laaditaan lehdistö- ym. tiedotteita. Alueen kalastusseurat tiedottavat keskuudessaan jäseniä. Näillä toimilla pyritään edistämään merkkien parempaa havainnointia ja vaikuttamaan siten myös niiden palautusaktiivisuuteen. Tiedotteisiin lisätään myös maininta luonnonpoikasten merkinnöistä ja rasvaevällisten järvitaimenten vapauttamissuosituksista. 4. Rahoitus Merkinnät rahoitetaan yhteistyössä Pohjois-Päijänteen sekä Keski- ja Etelä-Päijänteen kalastusalueiden sekä osakaskuntien kanssa. Luonnonpoikasten merkintään voidaan lisäksi käyttää tutkimushankerahoitusta, jos sellaista on saatavilla, sekä mahdollisesti kalastuksenhoitomaksuvaroja.

7 Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille Viitteet Huuskonen, H., Figueiredo, K., Väisänen, P., Piironen, J. Kaijomaa, V-M. 2007: Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellus ja kasvu sekä pyyntimuodot Carlin-merkintöjen perusteella. Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja. N:o s. Ranta, T Etelä ja Keski-Päijänteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Päijänteelle ProAgria/Hämeen kalatalouskeskus. Ranta, T Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen virta- ja pienvesistöjen käyttö- ja hoitosuunnitelma. ProAgria/Hämeen kalatalouskeskus. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s Syrjänen, J., Valkeajärvi, P. & Heinimaa, S a: Taimenistukkaiden tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteeseen pohjoisesta laskevissa reittivesissä vuosina Riista- ja kalatalous tutkimuksia 1/ s. Syrjänen, J., Valkeajärvi, P. & Urpanen, O b: Istutettujen ja villien taimenten sekä istukasjärvilohien tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteessä ja sen sivuvesissä vuosina Riista- ja kalatalous tutkimuksia 4/ s. Urpanen & Meronen Pohjois-Päijänteen kalataloudellinen seurantasuunnitelma vuosille Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. 11 s. Urpanen, O. 2010: Pohjois-Päijänteen kalataloudelliseen seurantaan liittyvä uistelukirjanpidon käynnistäminen vuoden 2011 aikana. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. Moniste 1 s. Valkeajärvi, P. Syrjänen, J. & Sivonen, K. 2010: Vieläkö on villejä järvitaimenia Keski-Suomen taimenhanke Riista- ja kalatalous selvityksiä 7/ s.