SUONTEEN KALASTUSALUE. Suonteen kalastustiedustelu Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Transkriptio

1 SUONTEEN KALASTUSALUE Suonteen kalastustiedustelu 214 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

2 Sisältö 1. Johdanto Yleistä Tiedustelu Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu Suonteen kalasaalis Suonteen kalasaalis ja pyyntiponnistus Kalastuksen valvonta Kalakantojen muutokset Kalastuksen säätely ja haluttu saalis Kalastuksen säätely Verkkokalastusrajoitukset Taimen Ravustus Kalastusta haittaavia tekijöitä Avoimet vastaukset ja vapaa sana Yhteenveto ja tarkastelu Liite 1. Suonteen istutustietoja vuosilta 2-212/21. 2

3 1. Johdanto Suonteelta on kerätty vähän tietoa kalastuksesta ja kalansaaliista. Tutkimus on keskittynyt lähinnä Myllyjokeen. Uusi kalastuslaki edellyttää suuremmissa vesistöissä kalataloudellisen perustiedon keräämistä päätöksenteon tueksi. Suonteen järvellä on aloitettu saaliskirjanpidon lisäksi istukkaiden merkintätutkimus ja pohjatiedon kartuttamiseksi tehtiin tiedustelu jonka pääasiallisena tavoitteena oli selvittää Suonteen nykyistä kalastusta, pyydysyksiköillä tapahtuvaa kalastusta ja saalista. Lisäksi tiedusteltiin kalakantojen kehittymistä ja uhanalaisen ja istutetun taimenen saaliita. Rahoitusta tiedustelun tekemiseen on kalastusalueen lisäksi saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta (Järvi-Suomen kalatalouspalvelut) kalatalouden edistämismäärärahoista.

4 2. Yleistä Suonteen järvi on kooltaan 149 km 2. Järvi jakautuu kahteen erilliseen alueeseen. Etelä-Suontee (Hirvensalmi, Pertunmaa, Ollinsalmi) on karu ja kirkasvetinen. Järven syvimmät selät sijaitsevat eteläisimmässä osa-alueessa. Pohjois-Suontee on matalampi ja tummavetisempi. Järven vedet laskevat sen länsilaidalta Joutsan kautta kohti Päijännettä. Etelä-Suonteen suurin syvyys on 44 m ja keskisyvyys on n. 9 m. Etelä-Suonteen ha:n vesialue on saarten ja niemekkeiden rikkomaa, saaria on yhteensä 425 kpl. Pohjois-Suonteen suurin syvyys on n. 25 m ja keskisyvyys on,8 m, saaria on 241 kpl. Pohjois-Suonteen pinta-ala on 5 92 ha. Vuoden 214 tiedustelu tehtiin osakaskuntien luvan lunastaneille kalastajille. Otannasta johtuen tiedustelu antaa tarkkaa tietoa lähinnä verkko-, rysä- ja nuottakalastuksesta, koska muilla kuin osakaskuntien luvilla kalastaneet eivät otantaan kuuluneet. Tällöin esim. yleiskalastusoikeuksilla kalastaneiden tiedot eivät näy tässä selvityksessä, mutta yksikkösaaliit kuvaavat kalakantoja vaikka kokonaissaaliin määrä esim. uistelemalla ei ole tiedossa.. Tiedustelu Tiedustelu lähetettiin vesialueiden omistajien (osakas- ja kalastuskunnat) pyydysyksikkölupia lunastaneille kalastajille, josta muodostuu tämän tiedustelun otos. Osoitetiedot kerättiin luvanmyyntivihkoista ja puuttuvia osoitetietoja haettiin numerotiedustelusta. Tiedustelua varten osakas- ja kalastuskuntia pyydettiin toimittamaan lupatiedot kalastusalueelle. Lupatiedot saatiin yhteensä 9:ltä vesialueen kalastusta hallinnoivilta tahoilta tai omistajalta (Joutsan osakaskunnat, Pyörnilä 1, 2 ja 9, Pertunmaan kylän ok, Kämpinselän kalastusyhditys (Suurenkylän ok), Kirkkolan ok, Tolvasniemen ok, Iso-Pärnämäen ok ja Vahvaselän 1,2 ja 5 ok). Kuvassa 1 on esitetty tiedustelun kattavuus karttaan rajattuna. Joutsan osakaskunnat toimii useamman osakaskunnan konsortiona. Kirkkolalla on myös vesialueiden hallintasopimuksia Etelä-Suonteella, jotka eivät näy karttarajauksessa. Loput eivät toimittaneet tietoja tai luvan ostaneiden yhteystietoja ei ollut kerätty. Ensimmäinen kyselykierros oli lähetetty mennessä ja toinen kierros Ko. osakaskunnilla lupamyyntiä oli yhteensä noin 7 henkilölle joista 27:lle oli yhteystiedot. Tiedustelu lähetettiin 27 pyydysyksikkölupia lunastaneelle kalastajalle. Vastauksia saatiin 164 kpl vastausprosentin ollessa 69. Vastaajista 64 ilmoitti ettei ollut kalastanut ko. vuonna. Syitä on monia mm. kalastuksen keskittyminen toiselle järvelle, sairastumiset, kalastusoikeuden siirto tai jopa kannatuksen vuoksi ostetut luvat. Raportissa Suontee on jaettu kahteen osaan, Etelä- ja Pohjois-Suonteeseen. Tulokset on esitetty ko. osa-alueina ja osin yhdistettynä. Tiedustelun tulokset on käsitelty myös osakaskuntakohtaisesti, vaikka niitä ei tässä tiedustelussa ole esitetty. Osakaskuntien pinta-alat Suonteella on arvioitu kartoista. Tiedustelun rajautuu tarkemmin osakaskuntarajojen mukaisesti. Pohjois-Suonteella tiedustelu kattoi noin 5 % vesialueesta ja Etelä-Suonteella samoin noin 5 %. 4

5 Imputointi eli puuttuvien tietojen paikkaaminen toteutettiin yksikkösaalisperusteisesti ja pintaalakorjauksina. Kyselyyn vastanneiden tulokset yleistettiin koskemaan kaikkia osakaskuntien luvan lunastaneita henkilöitä samassa suhteessa, kuin vastaajat ilmoittivat kalastaneensa. Tämä saattaa yliarvioida tuloksia, koska todennäköisesti kyselyyn ovat vastanneet yleisemmin ne joiden kalastus on aktiivisinta. Tiedustelussa oli myös mukana sellaisia kalastajia, jotka eivät olleet kalastaneet Suonteella, vaan osakaskuntien muilla järvillä. Nämä kalastajat vähennettiin lupia lunastaneiden ryhmästä, jolloin saatiin joukko Suonteella kalastaneita. Niiden osakaskuntien kalastus, joille luvanmyyntitietoa ei ollut saatavilla, arvioitiin vesihehtaarien perusteella aluekohtaisesti yhtä suureksi kuin tiedusteluissa mukana olleiden alueiden kalastus. Tiedustelussa ei ole mukana uistelulupakalastajia, eikä läänikohtaisella viehekortilla kalastaneita kalastajia (jos eivät kuuluneet osakaskuntien lupia lunastaneiden perusjoukkoon). Tiedustelusta puuttuu siis yleisoikeudellisen kalastuksen, läänikohtaisen vieheluvan, uistelukalastuksen ja ammattikalastuksen kokonaispaine. Kaupallisia kalastajia vastauksissa oli yhteensä. Rysä- ja nuottasaaliita ei ole kerrottu kokonaissaaliiseen. Etelä-Suonteelta ei saatu vastauksia kaupallisilta kalastajilta. Tiedusteluun on käytännössä merkitty otettu saalis. Katiskapyynnissä ja vapakalastuksessa huomattava osa saaliista valikoidaan ja osa vapautetaan. Vapa-kalastuksen saaliin seurantaan on kehitettävä toisenlainen otanta ja erilainen kaavake, jos ko. harrastusmuodon kokonaissaaliita halutaan arvioida tarkemmin. 5

6 Kuva 1. Suonteen kalastustiedustelun kattavuus rajattuna karttaan, Pohjois-Suontee. 6

7 Kuva 2. Suonteen kalastustiedustelun kattavuus rajattuna karttaan, Etelä-Suontee. 7

8 % 4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu Tiedustelussa selvitettiin kalastajien ikärakennetta. Pyydyskalastusharrastuksen tiedetään vähentyneen koko maassa ja esim. Päijänteellä (Moilanen 211, Havumäki Ranta 21). Muissa tiedusteluissa ikärakennetta ei ole juurikaan selvitetty. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien keski-ikä Suonteella vuonna 214 oli 66 v. Kalastajista 7 % oli yli 6-vuotiaita (Kuva ). Ikärakenne vaikuttaa kalastustapoihin ja tottumuksiin Pyydysyksiköitä lunastaneiden ikä Suontee >8 Ikäluokka Kuva. Suonteen kalastustiedusteluun vastanneiden ikäjakauma. Yli 5 % vastanneista piti itseään vapaa-ajan kalastajana, joka kyselyssä annettujen vaihtoehtojen mukaan tarkoitti ympärivuotista kalastusta. Lähes yhtä suuri joukko (46 %) piti itseään mökkikalastajana, mikä tarkoittaa sitä, että heidän kalastuksensa painottuu vain avovesikauteen. Suonteella oli myös vain talvella kalastusta harrastavia kalastajia. Kyselyyn vastanneista 2 kalastajaa sai lisäansioita kalastuksesta. Yksi ilmoitti olevansa ammattikalastaja. 8

9 4.1 Suonteen kalasaalis Suonteen vapaa-ajankalastuksen (osakaskuntien lupia lunastaneista arvioitu) kalansaalis vuonna 214 oli yhteensä noin 57 tonnia (Pohjois-Suonteella 7,6 kg/ha ja Etelä-Suonteella 1,8 kg/ha) (Taulukko 1 ja 2). Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien kokonaissaaliista 2 % oli muikkua (18 4 kg), 17 % ahventa (9 655 kg) ja 16 % haukea (8 964 kg). Kuoretta saatiin 4:ksi eniten 9 % (5 12 kg) ja kuhaa sekä lahnaa lähes sama määrä (8, ja 7,8 %, kg ja kg). Suurin osa muikkusaaliista kertyi vapaa-ajan verkkokalastuksen saaliista ja loput 6 % rysistä ja nuotista. Ahventa saadaan lähinnä katiskalla ja 4-4 mm verkoilla kesäaikaan. Kuha- ja haukisaaliit saadaan käytännössä 4-6 mm verkoilla. Heittokalastamalla saatiin hyvin haukea (1 27 kg). Siikasaalis on vain 1,9 % (1 56 kg) kokonaissaaliista. Taimenta saatiin, % kokonaissaaliista joka on noin 191 kg. Pohjois- ja Etelä-Suonteen erot näkyvät myös kalansaaliissa. Järven kalastusta ja saaliita, hoitotoimenpiteidenkin kannalta, on syytä tarkastella erikseen. Taulukoissa on esitetty pohjoisja eteläosan kokonaissaaliit erikseen ja suhteutettuna pyyntiin ja pinta-alaan. Taulukoissa. ja 4. on esitetty hehtaarikohtaiset saaliit pyydyksittäin ja lajeittain. Taulukossa 5. ja 6. on esitetty pyydys- ja lajikohtaisesti yksikkösaaliit joiden perusteella saalista voidaan arvioida järven sisällä ja suhteessa muihin vesistöihin. 9

10 Taulukko 1. Pohjois-Suonteen pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg) 214. Pohjois-Suontee 591 ha MUUT PYYDYKSET Kalastus Pp/ha Kokonaissaalis 214 (kg) Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yhteensä % kok. Katiska 5119, Rysä 25, Loukkurysä, Onki/Pilkki 172, Uistin,virveli 164, Uistelu 88, Pitkäsiima, Syöttikoukku 179,2 4 4 Nuotta 16, Lippo, atrain, VERKKOKALASTUS Verkko Verkko vrk ha Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yhteensä % verkko AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 478, Verkko 27- mm 767, Verkko 4-4 mm 1169, Verkko 41-5 mm 4918, Verkko 55 mm 4748, Verkko 6 mm 186, TALVIPYYNTI Verkko 27- mm, Verkko 4-4 mm 71, Verkko 41-5 mm 155, Verkko 55 mm , Verkko 6 mm , Verkko yhteensä , Verkkosaaliista ,4,1 1 kaikki yht kg/ha 1,19,861 1,9,75,,,81 2,119,754,164,946,,67 7,64

11 Taulukko 2. Etelä-Suonteen pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg) 214. Etelä-Suontee 8915 ha MUUT PYYDYKSET Kalastus Pp/ha Kokonaisaalis 214 (kg) vrk/-kertaa Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yhteensä Kok. % Katiska 4751, Rysä, Loukkurysä, Onki/Pilkki 6, Uistin,virveli 21, Uistelu 1292, Pitkäsiima, Syöttikoukku, 5 5 Nuotta, Lippo, atrain, Verkkokalastus Verkko Verkko vrk ha Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yhteensä Verkko % AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 6426, Verkko 27- mm 218, Verkko 4-4 mm 28, Verkko 41-5 mm 667, ,5 Verkko 55 mm 1951, Verkko 6 mm 948, TALVIPYYNTI, Verkko 27- mm, Verkko 4-4 mm, Verkko 41-5 mm 917, ,5 Verkko 55 mm 89 1, Verkko 6 mm 244, verkko yhteensä 2767, Verkko % 1,8, 14, 5,,6,6 5, 56,8 2,9,5,,, 1 kaikki yht kg/ha,286,7,424,92,21,9,7,787,44,1,2,2,6 1,76 11

12 Taulukko. Pohjois-Suonteen pyydysyksiköitä lunastaneiden hehtaarisaalis (g) lajeittain 214. Pohjois-Suontee 591 ha MUUT PYYDYKSET Kalastus Pp/ha Saalis 214 (g/ha) vrk/-kertaa Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yhteensä Katiska 5119,95 47,6, 11,,,,,, 4,4 16,9,,,4 182, Rysä 25,6 9, 12,1 55,6 19,5,, 2,8 621,4 154, 18,5 18,5, 61,7 127,4 Loukkurysä,,,,,,,,,,,,,, Onki/Pilkki 172,25 16,9, 187,7,,, 1,2, 9,8 59,,,, 274,6 Uistin,virveli 164,25 185, 7,2 127,6,,,,,,,,,, 19,8 Uistelu 88,16 87,8 42,5 11,,,,,,,,,,, 141,7 Pitkäsiima,,,,,,,,,,,,,, Syöttikoukku 179,2,,, 7,9,,,,,,,,, 7,9 Nuotta 16,,7, 55,6,,,, 612,1 27,8 55,6 927,5,, 1682,4 Lippo, atrain,,,,,,,,,,,,,, 5,2 61,8 551,1 27,4,, 4, 12,5 195,9 15,1 946,, 62,1 882,2 VERKKOKALASTUS Verkko Verkko vrk ha Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 478,81,, 15,9,,,, 885,, 4,,,, 94,8 Verkko 27- mm 767,14 6,, 15,,,, 14,4, 7,9 1,6,,, 15,6 Verkko 4-4 mm 1169,22 17,9, 125,,,, 15,6, 18,7,,,, 177, Verkko 41-5 mm 4918,91 197, 51,2 166,1 5,2,, 21,4, 166,6 8,,,, 615,7 Verkko 55 mm 4748,88 14,5 178,7 45, 8,,, 6,7, 91,5,,,, 47,5 Verkko 6 mm 186,5 82, 15, 21,2 9,7,, 8,4, 14,2,,,, 6,5 TALVIPYYNTI,,,,,,,,,,,,,, Verkko 27- mm,,,,,,,,,,,,,, Verkko 4-4 mm 71,1,, 12,5,,,,,,,,,, 12,5 Verkko 41-5 mm 155,2 27, 7,7 1,9,,,,, 15,4,,,, 52, Verkko 55 mm ,41 187, 229,7 9, 9,1,,,, 4,2,,, 5, 516,8 Verkko 6 mm ,5 178,6 226,5 6,5 15,2,, 6,8, 8,4,,,, 51,9 Verkko yhteensä ,47 89,4 798,9 58,6 47,2,, 76,6 885, 558, 1,9,, 5, 762,6 12

13 Taulukko 4. Eteläs-Suonteen pyydysyksiköitä lunastaneiden hehtaarisaalis (g) lajeittain 214. Etelä-Suontee 8915 ha MUUT PYYDYKSET Kalastus Pp/ha Saalis 214 (g/ha) vrk/-kertaa Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yhteensä Katiska 4751,6 2,4,7 187,9 21,8,,,, 1,6 2,5,, 2,1 24, Rysä,,,,,,,,,,,,,, Loukkurysä,,,,,,,,,,,,,, Onki/Pilkki 6,8,, 25,4,,,,1, 1,5,8,,,6 28,4 Uistin,virveli 21,4,9, 2,9,,,,,,,,, 2,8 6,6 Uistelu 1292,16 4,2 1,2 1,, 12,8,4,,,4,,,, 65, Pitkäsiima,,,,,,,,,,,,,, Syöttikoukku,,,,6,,,,,,,,,,6 Nuotta,,,,,,,,,,,,,, Lippo, atrain,,,,,,,,,,,,,, Verkkokalastus Verkko Verkko vrk ha Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yhteensä AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 6426,82,, 1,,5,, 1,2 786,8,,,,, 789,9 Verkko 27- mm 218,27,, 2,9 1,1,, 51,6,, 4,2,2,, 85, Verkko 4-4 mm 28,42 2,6,6 155,,6 1,6, 8,2,, 2,,,2, 189, Verkko 41-5 mm 667,8 1,6 1, 7,6 1,1,, 6,,,2,,,, 2,8 Verkko 55 mm 1951,25 51,2 1,4,7 7,6 1,5 7,7 2,, 1,7,,,, 86,2 Verkko 6 mm 948,12,1, 1, 1,8,9,,2, 15,7,,,, 25,7 TALVIPYYNTI,,,,,,,,,,,,,, Verkko 27- mm,,,,,,,,,,,,,, Verkko 4-4 mm,,,,,,,,,,,,,, Verkko 41-5 mm 917,12,,, 2,1,,,, 1,7,,,, 6,9 Verkko 55 mm 89 1,14 1,6 1, 4,5 51,1 1,,,,,,,,, 162,1 Verkko 6 mm 244,27 8,4,,6,5, 1,,, 5,2,,,, 18,7 Verkko yhteensä 2767,48 191,6 4,5 197,7 69,6 8,6 8,7 69,6 786,8 4,1 6,5,2,2, 184, 1

14 Taulukko 5. Pohjois-Suonteen pyydysyksiköitä lunastaneiden yksikkösaalis (g/pyydysvrk, pyyntikerta) 214. Pohjois-Suontee 591 ha MUUT PYYDYKSET Kalastus Pp/ha Yksikkösaalis 214 (g) vrk/-kertaa Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yht. kg Katiska 5119,95 5,1, 119,,,,,, 4,6 17,8,,,4,19 Rysä 25,6 15,8 2, 92,1 2,1,, 46,2 17,7 255,8 7,7 7,7, 6, 21,12 Loukkurysä,,,,,,,,,,,,,, Onki/Pilkki 172,25 66,2, 77,5,,, 4,9, 8, 21,6,,, 1,8 Uistin,virveli 164,25 7,8 28,5 54,4,,,,,,,,,, 1,26 Uistelu 88,16 564,6 27,4 7,,,,,,,,,,,,91 Pitkäsiima,,,,,,,,,,,,,, Syöttikoukku 179,2,,, 25,,,,,,,,,,, Nuotta 16, 125,, 1875,,,,, 2625, 97,5 1875, 125,,, 56,69 Lippo, atrain,,,,,,,,,,,,,, VERKKOKALASTUS Verkko Verkko vrk ha Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yhteensä AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 478,81,, 19,5,,,, 189,7, 4,9,,, 1,11 Verkko 27- mm 767,14 44,6, 74,7,,, 11,2, 55,7 11,1,,,,95 Verkko 4-4 mm 1169,22 82,6, 576,4,,, 72,1, 86,4,,,,,82 Verkko 41-5 mm 4918,91 215,9 56,1 182,1 5,7,, 2,4, 182,6 9,1,,,,67 Verkko 55 mm 4748,88 16, 22,9 51,1 9,1,, 7,6, 1,9,,,,,54 Verkko 6 mm 186,5 27,4 4, 61,2 28,2,, 24,, 88,,,,, 1,4 TALVIPYYNTI,,,,,,,,,,,,,, Verkko 27- mm,,,,,,,,,,,,,, Verkko 4-4 mm 71,1,, 952,4,,,,,,,,,,,95 Verkko 41-5 mm 155,2 18, 9,4 9,6,,,,, 78,9,,,,,27 Verkko 55 mm ,41 12, 162,5 27,8 6,4,, 2,4,,6,,,,5,7 Verkko 6 mm ,5 116,5 147,7 4,2 9,9,, 4,4, 52,4,,,,,4 14

15 Taulukko 6. Etelä-Suonteen pyydysyksiköitä lunastaneiden yksikkösaalis (g/pyydysvrk, pyyntikerta) 214. Etelä-Suontee 8915 ha MUUT PYYDYKSET Kalastus Pp/ha Yksikkösaalis 214 (g) vrk/-kertaa Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yht. kg Katiska 4751,6 4,9 1,4 52,4 41,,,,, 2,9 4,6,, 4,,45 Rysä,,,,,,,,,,,,,,, Loukkurysä,,,,,,,,,,,,,,, Onki/Pilkki 6,8,, 77,7,,, 1,4, 22, 11,6,, 9,,42 Uistin,virveli 21,4 859,, 8,7,,,,,,,,, 76,9 1,2 Uistelu 1292,16 277,1 8,6 71,4, 88,4 2,6,, 2,6,,,,,45 Pitkäsiima,,,,,,,,,,,,,,, Syöttikoukku,,,,,,,,,,,,,,, Nuotta,,,,,,,,,,,,,,, Lippo, atrain,,,,,,,,,,,,,,, Verkkokalastus Verkko Verkko vrk ha Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Harjus Muu Yht. kg AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 6426,82,, 1,8,7,, 1,7 191,,,,,, 1,1 Verkko 27- mm 218,27 14,, 11,1 4,7 1,4, 218,1, 1,2 17,8 1,1,,,6 Verkko 4-4 mm 28,42 55,9 1,5 42,7 1,5 4,, 22,2,, 6,,,7,,51 Verkko 41-5 mm 667,8 2,8 17,5 11, 14,9,, 8,7, 42,2,,,,,28 Verkko 55 mm 1951,25 2,7 6,4 17,1 4,9 7, 5, 1,6, 49,,,,,,9 Verkko 6 mm 948,12 28,9, 9,1 17,2 6,4, 2,4, 148,,,,,,24 TALVIPYYNTI,,,,,,,,,,,,,,, Verkko 27- mm,,,,,,,,,,,,,,, Verkko 4-4 mm,,,,,,,,,,,,,,, Verkko 41-5 mm 917,12 29,2,, 2,8,,,, 16,7,,,,,7 Verkko 55 mm 89 1,14 1,4 1, 4,5 51, 1,,,,,,,,,,16 Verkko 6 mm 244,27,6, 2,4 12,9,,5,, 18,8,,,,,7 15

16 4.2 Suonteen kalasaalis ja pyyntiponnistus Verkkokalastuspaine (verkkovuorokausien määrä/hehtaarille) on tiedustelun perusteella selkeästi painottunut Pohjois-Suonteelle (Taulukot (Pp/ha)). Laskennallisesti pyyntipaine on 6,5 verkkoa hehtaarille, kun Etelä-Suonteella se on,2 vvrk/ha eli noin puolet vähemmän. Eri solmuvälin verkoilla pyydetään eri lajeja ja verkkokalastuksessa on syytä kiinnittää huomiota myös sesonkeihin, missä, milloin, mitä ja millä pyydetään. Muikun verkkopyynnin paine on sama,8 vvrk/ha Pohjoisja Etelä-Suonteella. Myös yksikkösaaliit ovat samat 1,9 kg/verkko/vrk. Suonteella muikkuverkkojen sivusaaliina on vain vähän muuta kalaa, mutta Pohjois-Suonteella ahventa saadaan muikkuverkolla yli 1 kertaisesti verrattuna Etelä-Suonteeseen. Pohjois-Suonteella kutuaikainen syyspyynti on yleisempää. Pääasiassa muikkua pyydetään heinäkuussa selkävesiltä ja vähemmän kutuaikana. Etelä-Suonteella siian yksikkösaalis on lähes puolitoista kertainen Pohjois-Suonteen kaikkien verkkojen siikasaaliiseen verrattuna. Siika pyydetään etelässä pääasiassa pienillä verkoilla (27- mm) ja pohjoisessa suurin saalis saadaan 41-5 mm verkoilla. Pohjoisosissa yli 5 mm solmuvälin verkkojen siian yksikkösaalis on kolmekertainen eteläosiin verrattuna. Pohjoisosissa on oletettavasti suurempaa siikaa, joka myös kasvaa isoiksi. Kuhaa saadaan Pohjois-Suonteelta huomattavasti enemmän kuin eteläosista. Kuhan verkkopyynnin saalis 214 pohjoisella puolella oli 4 kg (8 g/ha), kun eteläosilta kuhaa pyydettiin/saatiin vain reilu 4 kg:a (4,5 g/ha). Suurin osa kuhasaaliista (9 %, 959 kg) pyydetään ja saadaan 55 mm ja sitä suuremmilla verkoilla. Talvella pyyntiponnistus ko. verkoilla on 2,4 kertainen, mutta kuhasaalis noin 1,6 kertainen avoveden pyyntiin verrattuna. Kuhaa saadaan noin 2 g/ 55 mm verkko/ vrk, joka on hyvä yksikkösaalis tammi-maaliskuun verkkopyynnille ilman pyyntipaikan vaihtoa. Kahdelle tuplapitkälle (6 m) 5 m korkealle verkolle saalis olisi 1,6 kg/vrk. Haukea saadaan Pohjois-Suonteelta myös enemmän kuin Etelä-Suonteelta. Verkkojen kokonaissaalis (4 525 kg) on yli 2,5 kertainen Etelä-Suonteen saaliseen verrattuna (1 78 kg). Myös vapavälinein haukea saadaan suhteellisen hyvin molemmin puolin Suonteeta. Made on Etelä- Suonteellla yleisempi saalissa kuin Pohjois-Suonteella kokonaissaaliin ollessa yli kaksi kertaa suurempi ja verkkojen yksikkösaaliit ovat parhaimmillaan moninkertaisia. Pohjois-Suonteella lahnakanta näyttäisi olevan huomattavasti runsaampi kuin Etelä-Suonteella. Lahnan yksikkösaaliit verkoilla ovat melko suuria. Lahnaa pyydetään ja saadaan isoilla verkoilla, joten järvessä esiintyy suurikokoistakin lahnaa joka on kannanrakenteen kannalta hyvä asia. Harjusta on istutettu Etelä- Suonteelle 2-luvun alussa 8 vuotena istutusmäärien vaihdellessa kpl:een välillä. Harjuksen kokonaissaalis 214 oli yhteensä 2,2 kiloa joka oli saatu avoveden aikaan 4-4 mm verkolla. Taimenia ei Pohjois-Suonteelta saatu saaliiksi ollenkaan. Etelä-Suonteen uistelusaalis oli noin 114 kiloa taimenia. Verkoilla taimenia saatiin 76,5 kiloa joista 4 kiloa 6 mm verkoilla avovedestä. Ko. verkkokoon yksikkösaalis oli 6,4 g/vvrk joka toisin sanoen tarkoittaisi yhtä,6 kilon taimenta 1 verkkovuorokautta kohti.

17 Hehtaarisaaliiden perusteella voidaan arvioida vesistön tuottoa ja kalastuksen kestävyyttä. Pohjois- Suonteen kuhasaalis on hyvä ja verkkosaalis hehtaarille on n. 8 g. Myös hauen (84 g/ha), ahvenen (54 g/ha), lahnan (56 g/ha) ja muikun (885 g/ha) hehtaarisaaliit ovat hyviä. Etelä- Suonteen hehtaarisaaliit jäävät selvästi pienemmiksi. Ainoastaan avovesipyynnin 4-4 mm verkoilla hehtaarisaalis on hieman suurempi kuin pohjoispuolella (189 g/ha vs 177 g/ha). Ko. verkkosaalis on käytännössä ahventa. Muikkua saadaan verkoilla hehtaarille hieman vähemmän kuin Pohjois-puolella (79 g/ha). Taulukoiden vapakalastus on laskettu vapaa kohti ja aikayksikkönä on kalastuskerta, joka on vastausten perusteella noin h. Heittokalastuksen ja uistelun hauki- ja ahvensaaliit ovat Pohjois- Suonteella ja Etelä-Suonteella hyviä. Kuha ei uistelusaaliissa näyttäisi olevan yhtä yleinen kuin hauki tai ahven. Taimen ja järvilohi ovat uistelusaaliissa harvinaisia. Suonteeseen on istutettu taimenia ja järvilohia lähes vuosittain noin 1- kpl. Taimen näyttäisi olevan saaliissa yleisempi. Taimenia saatiin kesäaikana huomattavasti enemmän kuin talviverkoilla. 17

18 4. Kalastuksen valvonta Suonteen kalastuksenvalvonnan tehokkuutta selvitettiin tiedustelemalla kalastajien omakohtaisia havaintoja valvonnasta ja millaista valvontaa järvellä pitäisi suorittaa (Vastausmäärä n=84). Valvonnan tarpeellisuutta selvitettiin kysymällä pitäisikö valvontaa lisätä vai ei nykyisestä. Pohjois- Suonteella 56 % vastanneista toivoi valvonnan lisäämistä ja 44 % ei katsonut tarpeelliseksi lisätä valvontaa. Etelä-Suonteella 64 % vastaajista ei katsonut valvonnan lisäämistä tarpeellisena. Koko Suonteella yli puolet (55 %) ei katsonut valvonnan lisäämisen olevan tarpeen. Avoimessa vastauksissa valvontaa toivottiin lisättävän pyydysten merkinnän osalta usean vastaajan toimesta. Myös yksikkömäärien ja kalastusoikeuksien valvomiseen toivottiin parannusta. Valvonnan toivottiin toteutettavan ulkopuolisten toimesta ja valvontaa suoritettavan kesällä heinäelokuussa. 4.4 Kalakantojen muutokset Kysymyksellä tavoiteltiin kalastajien näkemystä saaliskalaston yleiseen kehitykseen ja mm. hoitotoimenpiteiden toimivuuteen. Vastaukset kuvaavat kalakantojen kehitystä viimeisen 5 vuoden aikana. Suonteella on ollut mm. verkon solmuvälirajoituksia (kts s. 22) ja alueellisia kalastusrajoituksia ja kieltoja. Pohjois-Suonteella taimenen, muikun järvilohen ja harjuksen koettiin vähentyneen (Kuva 8). Myös särki- ja madekantojen koettiin ennemmin heikentyneen kuin runsastuneen. Kuhan, lahnan ja särkikalojen koettiin runsastuneen. Särjen kohdalla runsastumista ja vähentymistä oli havaittu molempia, mutta 8 % oli sitä mieltä, että kanta on vähentynyt merkittävästi. Harjus ja järvilohi istutuskaloina olivat vastausten perusteella vähentyneet eniten. Yli 2 % koki niiden vähentyneen merkittävästi. Lahnan ja kuhan runsastuminen on huomattavaa. Noin 6 % vastaajista koki kantojen runsastuneen ja noin kolmanneksen mielestä runsastuminen on merkittävää. (Kuva 8). Etelä-Suonteella harjus, taimen, järvilohi, siika, kuha, made ja ahven ovat vastausten perusteella vähentyneen. Selkeästi runsastuneiksi koettiin särkikalakannat yleensä, mutta erityisesti lahna ja särki. Muikkukantojen koettiin vahvistuneen. Haukikantojen koettiin pikemmin vähentyneen kuin runsastuneen. Avoimeen vastauskenttään oli huomioitu lähinnä särkikalojen runsastuminen. Etelä- Suonteella on runsaasti säynettä ja pasurin kerrottiin ilmestyneen saaliiseen. 18

19 K A L A K A N T O J E N M U U T O S P O H J O I S - S U O N T E ELL A Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi S Ä R K I K A L A T N = L A H N A N = K U H A N = 7 27 S I I K A N = M U I K K U N = T A I M E N N = H A R J U S N = M A D E N = K U O R E N = S Ä R K I N = J L O H I N = H A U K I N = A H V E N N = Kuva 8. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Pohjois-Suonteella viimeisen 5 vuoden ajalta. KALAKANTOJEN M UUT O S E T E LÄ - S UO N TEELLA Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi S Ä R K I K A L A T N = L A H N A N = K U H A N = S I I K A N = M U I K K U N = T A I M E N N = H A R J U S N = M A D E N = K U O R E N = S Ä R K I N = J L O H I N = H A U K I N = A H V E N N = Kuva 9. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Etelä-Suonteella viimeisen 5 vuoden ajalta. 19

20 Harjusta on istutettu Suonteelle vuosina Suurin 26 kappaleen istutuserä oli vuonna 24. Harjusta on aiemmin saatu saaliiksi, kun sen on todettu vähentyneenkin. Taimenistutukset olivat runsaimmillaan vuonna 27 (6 kpl). Vuosina taimenia ei istutettu ollenkaan. Järvilohi istutukset ovat olleet melko pieniä ja satunnaisia. Lohia on kuitenkin saatu. Vastausten perusteella voidaan olettaa istutusten onnistuvan. Hyviin muikkukantoihin istutukset yleensä onnistuvat paremmin. Suonteella selvitetään istutusten tuloksellisuutta istukkaiden T- ankkurimerkinnöillä. Kalan selkäevän alla on merkki, jonka tiedot palautetaan Luonnonvarakeskukseen ( Siikaa on istutettu jonkin verran viime vuosina. Runsaisiin muikkukantoihin siian istuttaminen ei välttämättä ole kannattavaa. Suonteessa on myös oma siikakantansa joka jää ilmeisen pieneksi. Siika pyydetään pienen solmuvälin verkoilla, mutta sen kasvupotentiaalia tai istutussiian osuutta ko. saaliissa ei ole selvitetty. Istutusmääriä on esitetty liitteessä Kalastuksen säätely ja haluttu saalis Tiedustelussa kysyttiin minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Kysymykset selvittävät kalastuksen tavoitelajia ja sitä mitä kalastajat toivoisivat saavansa saaliiksi. Kalastajat laittoivat 7 lajia numerojärjestykseen. Pohjois-Suonteella eniten ensimmäisiä sijoja saivat kuha, muikku ja taimen. Toisia sijoja oli eniten kuhalla ja muikulla. Kolmansia sijoja oli eniten ahvenella (25 %). Kolmansilla ja neljänsillä sijoilla siika oli toivotuin saalis hajonnan alkaessa muiden lajien osalta kasvaa. Hauen osalta säätely ei huolettanut kalastajia (Kuva 1.). Etelä-Suonteella kalastuksen säätelyn toivottiin tapahtuvan lähinnä muikun ja taimenen ehdoilla. 55 % vastaajista merkitsi muikun ensimmäiseksi, taimenen 42 %. Kolmansissa ja neljänsissä sijoissa korostuivat lähinnä siika ja järvilohikin. Hauki- ja ahvenkannat huolettivat vastaajia vähiten, vaikka ahvenilla oli tasainen kannatus myös paremmilla sijoituksilla. (Kuva 11). 2

21 M INKÄ LAJIN EHDOILLA KALASTUSTA T ULISI S ÄÄDELLÄ? Ahven n=24 Hauki n=2 Kuha n=29 Taimen n=27 Muikku n=2 Jlohi n=22 Siika n= Kuva 1. Vastaajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Pohjois-Suonteella. (1=tärkein, 2= toiseksi tärkein jne). M INKÄ LAJIN EHDOILLA KALASTUSTA T ULISI S ÄÄDELLÄ? Ahven n= Hauki n=26 Kuha n=29 Taimen n= Muikku n=29 Järvilohi n=1 Siika n= Kuva 11. Vastaajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Etelä-Suonteella. (1=tärkein, 2= toiseksi tärkein jne). 21

22 4.6 Kalastuksen säätely Kalakantoja tulee hyödyntää kestävästi. Mikäli kalastusta halutaan säädellä tietyn kalalajin ehdoilla, vaikeuttaa se toisen lajin pyyntiä. Esimerkiksi, jos kalastusta säädellään kuhan ja taimenen luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi, niin siikakannat jäävät osaksi pyynnin ulkopuolelle. Toisaalta, jos kalastus toteutetaan siian ehdoilla, niin taimenia ja kuhia saadaan saaliiksi ennen kuin ne ovat sukukypsiä. Verkkokalastukselle säädetään solmuvälirajoituksia, jotta kalastus kohdistuisi optimaalisemmin kohdelajiin. Ko. säätely tähtää tietyn kokoisen yksilön pyyntiin eli kalojen koko, ylä- ja alamittoineen on yksi säätelykeino. Sivusaaliit ja tai kalastussesongit mm. kutuajat ja vaellukset huomioon ottaen on myös tehtävä alueellisia ja ajallisia säätely- ja rauhoituspäätöksiä. Rauhoitukset voivat koskea myös syvyysvyöhykkeitä tai perustua kiintiöihin esim. lupaa, vuorokautta tai vuotta kohden. Rajoituksien määrä on suhteutettava kalakantoihin ja kalastuspaineeseen. Suonteen kalastusalueella on myös kalastusrajoituksia (Huom. 214): Suonteen kalastusalueen hallitus on antanut kalastuslain 7 :n 2 momentin ja kalastusalueen ohjesäännön sekä Suonteen, Myllynkosken ja Viherinkosken käyttö- ja hoitosuunnitelman ( ) nojalla seuraavat määräykset: - Ravustustuksesta ja sen rajoituksista päättävät osakaskunnat mm:n solmuvälin verkkojen käyttökielto yli 6 m syvyydessä välisenä aikana Suonteen järvellä, Angesselällä, Puttolanselällä ja Viherinjärvellä - Verkko-, rysä- ja vapakalastus on kielletty osalla Joutsan osakaskunnan (172:42:876:) vesialueita ajalla Kieltoalue alkaa 2 metriä kantatie n:o 4:n länsipuolelta ja jatkuu Myllynkosken yläpuolella sijaitsevalle Viherinjärveen kuuluvan lahdensuun tasolle saakka. - Solmuväliltään alle 6 mm:n verkkojen käyttö on kielletty samalla vesialueella läpi vuoden. - Myllynkosken koskialueella (Pohjoismylly 172:42:25:8) on kaikenlainen kalastus kielletty läpi vuoden. - Viherinkosken alueella kalastus on sallittu ainoastaan erikosluvalla, virvelillä ja perho-ongella. Rajoitusalue alkaa 2 metriä Viherinkosken maantiesillan alapuolelta ja ulottuu Suontee-järven suunnassa Linnasaaren pohjoiskärjen tasolle. Virtasalmessa verkko- ja rysäpyynti on kielletty ympäri vuoden. Alue on merkitty maastoon kieltotauluin. - Kalastuslain nojalla saaliiksi otettavien kalojen ja rapujen alamitat ovat: Järvitaimen ja lohi 6 cm, Harjus 5 cm, kuha 45 cm ja rapu 1 cm. 22

23 4.6.1 Verkkokalastusrajoitukset Pohjois-Suonteella ilman solmuvälirajoituksia verkkokalastusta haluaisi harrastaa 29 % kalastajista (n=1). 1 % ei halua enää lisää verkkorajoituksia. Sopiviin solmuvälirajoituksiin tuli vähän yhteneväisiä vastauksia. Vastauksissa erottuu 2-4 mm solmuvälillä ahventa ja pikkusiikaa pyytävät kalastajat ja kuhalle ym. suurille kaloille pyytönsä virittävät kalastajat. Yksittäiset esim. kuhan kasvupotentiaalia, kutukantaa, petopainetta ja vapakalastuksen isompaa saaliskokoa tukevat solmuvälirajoitukset ovat mielenkiintoisia malleja. Esitettyjä rajoituksia oli mm mm ja mm. Kaikkien verkkojen ei kuitenkaan pitäisi olla 45 mm tai 5 mm vaan osa pyyntipaineesta pitäisi jakaa sallituille isommille solmuväleille. Etelä-Suonteella suuri osa vastanneista ei koe verkkorajoituksia tarpeellisina (29 %, n=4 ). Ehdotetut solmuvälirajoitukset olivat hyvin erilaisia. Solmuvälejä luokittelemalla siten, että esim mm solmuvälillä voisi pyytää pientä siikaa ja ahventa sallisi noin 2 % vastanneista, isompaa siikaa ja ahventa tukevaa pyyntiä näyttäisi kannattavan 9 % vastanneista, jolloin 2-9 mm verkkoja ei käytettäisi. Noin 18 % kieltäisi välikoon verkkoja siten, että pyynti kohdistuisi selkeästi isompiin kaloihin, jolloin solmuvälin alarajana olisi useimmiten 59 mm. Rajoituksia koskevan kysymyksen avoimeen vastauskenttään kommentoitiin usein, että rauhoituksia ei tarvita ja poikkeuksia voi myöntää osakaskunta. Osakaskunta määrä esim. pyydysyksiköitä myytävän määrä per osakas ja säännöt vaihtelevat myös Suonteella. Verkkojen määrärajoituksia ehdotettiin siinä missä nykyisen syvyysvyöhyke aikarajoituksen poistamista. Kuturauhoituksia myös ehdotettiin. Etelä-Suonteella painotettiin, että luontainen siika ei kasva ja sitä on saatava pyytää 27 mm verkoilla. Vastauksista ei noussut mitään selkeää linjaa tai esim. kuturauhoituksen alueisiin liittyviä seikkoja. Kalastajilla on valmiuksia erilaisiin rajoituksiin, kunhan ne ovat hyvin perusteltuja. 2

24 4.7 Taimen Tiedustelussa pyrittiin selvittämään taimensaalista ja mahdollisen luontaisten taimenten suhdetta saaliissa. Taimen on saaliina harvinainen, joka toistui myös kirjoitetuissa kommenteissa. Suurin osa kalastajista ei ole saanut taimenta. Ammattikalastajien rysäsaaliissa Pohjois-Suonteella on tavattu alamittaisia taimenia satunnaisesti aiempina vuosina, mutta niiden alkuperästä ei ole tietoa. Taimenia mainittiin saadun keväisin. Aiemmin rysissä ja nuotassa oli satunnaisesti taimenia sivusaaliina, mutta muutamiin vuosiin niistä ei ole tehty havaintoja. Pohjois-Suonteella taimenia ei käytännössä saada, joka ilmenee saalisvastauksissakin. Avoimessa vastauskentässä mainittiin usein, ettei niitä ole Pohjois-Suonteella, mutta Etelä-Suonteella paremmin. Etelä-Suonteelta taimenia oli saatu (imputoitu) uistelemalla 58 kg. Avovesipyynnissä verkoilla kg, joista 17 kg 6 mm verkoilla. Yhteensä verkoilla saatiin 9 kg taimenia. Kokonaissaalis oli yhteensä 96 kg. Etelä-Suonteen taimensaalis on saatu 8 kalastajan toimesta. 4 kalastajaa ilmoitti saaneensa rasvaevällisiä taimenia vuona 214 yht. 6 kappaletta. Kalojen kappalemäärää tai kokoa ei voi tiedustelun perusteella määrittää. Myllynkoskessa on havaittu taimenen kutupesiä (esim. Syrjänen ym. 21) ja kosken alapuolisista salmivesistä on saatu suuriakin taimenia. Myllykosken taimenen poikastuotannon on havaittu olevan vähäistä. Syyksi on arveltu kutukalojen määrää ja mm. uoman rakenteellisia ominaisuuksia. Luontaisen taimenen esiintyvyyteen Suonteella tiedustelu ei anna vastausta. Viherin ja Angesselän kalastustiedustelussa (Alaja 215) taimensaaliin osuus kokonaissaaliissa on samaa luokkaa kuin Suonteella. 4.8 Ravustus Kyselyn perusteella rapuja esiintyy ainakin Etelä-Suonteen etelä- ja länsiosissa. 1 kalastajaa ilmoitti ravustaneensa. Saalis oli yhteensä 1 2 täplärapua yksikkösaaliin vaihdellessa,-5 ravun välillä mertayötä kohti. Tiedustelun mukaan rapujen määrä on lisääntynyt Etelä-Suonteella voimakkaasti viimevuosina ja sen on jo koettu haittaavan pohjaverkkokalastusta. Ravunpyyntikulttuuria ei Suonteelle ole toistaiseksi kehittynyt, vain 15 kalastajaa ilmoitti ravustaneensa koko järvellä. Pohjois-Suonteella ravustusta oli harjoittanut kaksi kalastajaa joiden saalis oli yhteensä 7 täplärapua noin,-,5 rapua/mertayö. Saaliit ovat ainakin toistaiseksi pieniä. Rapusaaliita ei ole imputoitu vastaamaan järven teoreettista kokonaissaalista. 24

25 4.9 Kalastusta haittaavia tekijöitä Suonteella eniten kalastusta tai järven virkistyskäyttöä heikentäväksi tekijöiksi on arvioitu vähempiarvoisten kalalajien runsaus, pyydysten limoittuminen ja pyydysten huono merkitseminen. Pohjois-Suonteella myös vesikasvillisuuden runsastuminen (Kuvat 11. ja 12). Pohjois-Suonteella ko. haitat koettiin suurempana kuin eteläosissa. Kalastusmuotojen välillä ei ole suurempia ristiriitoja, vaikka pyydysten merkitsemisessä on toivomisen varaa järvellä liikkumisen helpottamiseksi. Lupien hinta on ilmeisen huokea ja lupamyynti on järjestetty. Nykyiset kalastusrajoitukset on yleisesti hyväksyttyjä vain 1 % vastustaessa niitä. Avoimista vastauksista selviää, että rajoituksia ei pidetä tehokkaina/tarpeellisina. KALASTUSTA H AIT T AAVIA T E KIJÖIT Ä P O H JOIS - SUO NT EE LLA Ei haittaa Haittaa vähän Haittaa paljon V E D E N L A A T U N = V E S I K A S V I L L I S U U D E N R U N S A S T U M I N E N N = A M M A T T I K A L A S T U S N = 7 24 K A L A S T U S R A J O I T U K S E T J A K I E L L O T N = 9 1 L E V Ä K U K I N N A T N = 6 I L K I V A L T A N = L U P I E N S A A N T I N = L U P A H I N N A T N = V Ä H E M P I A R V O I S E T L A J I T P Y Y D Y S T E N L I M O I T T U M I N E N N = R A N T A - A S U T U S / M Ö K I T N = J Ä R V E N M U U V I R K I S T Y S K Ä Y T T Ö N = P Y Y D Y S T E N H U O N O M E R K I T S E M I N E N N = U I S T E L I J A T N = 77 2 S E I S O V A T P Y Y D Y K S E T N = Kuva 12. Kalastukselle haittaa aiheuttavia tekijöitä Pohjois-Suonteella. 25

26 KALASTUSTA H AIT T AAVIA T E KIJÖIT Ä E T E LÄ - S UO N TEELLA Ei haittaa Haittaa vähän Haittaa paljon T Ä P L Ä R A P U N = 4 1 V E S I K A S V I L L I S U U D E N R U N S A S T U M I N E N N = A M M A T T I K A L A S T U S N = K A L A S T U S R A J O I T U K S E T J A K I E L L O T N = L E V Ä K U K I N N A T N = I L K I V A L T A N = L U P I E N S A A N T I N = L U P A H I N N A T N = V Ä H E M P I A R V O I S E T L A J I T P Y Y D Y S T E N L I M O I T T U M I N E N N = R A N T A - A S U T U S / M Ö K I T N = J Ä R V E N M U U V I R K I S T Y S K Ä Y T T Ö N = P Y Y D Y S T E N H U O N O M E R K I T S E M I N E N N = U I S T E L I J A T N = S E I S O V A T P Y Y D Y K S E T N = Kuva 1. Kalastukselle haittaa aiheuttavia tekijöitä Etelä-Suonteella. 4.1 Avoimet vastaukset ja vapaa sana Suonteen kalastuksen kehittämistä kysyttiin avoimella kysymyksellä johon kalastusta harrastaneet saivat vapaasti vastata. Pohjois-Suonteen osalta veden laadun mainittiin parantuneen, mutta myös heikentyneen ja värin tummuneen. Turvevalumista ollaan yleisesti huolissaan. Vedenlaatu on 197- luvulta hieman parantunut (esim. Suonteen käyttö- ja hoitosuunnitelma ), mutta viimeaikaiset muutokset, lämpimät talvet ja kesät voivat vaikuttaa mm. veden väriin ja kalakantoihinkin. Alueellisesti vedenlaadun voi myös heiketä mm. ojitusten seurauksena. Yksittäisinä toivomuksina oli apajapaikkojen merkintä karttoihin (syyt voivat olla esim. nuotta- tai rysäkalastusta varten tai esim. sesonkiluontoisen muun pyydyskalastuksen varaaminen ja kalastusoikeuden huomioiminen ko. alueilla). Järvelle toivottiin vain yhtä tai kahta osakaskuntaa kalastusharrastuksen helpottamiseksi ja tiedotuksen lisäämiseksi. Vähempiarvoisten särkikalojen pyyntiä toivottiin tehostettavan tai järjestettävän Pohjois-Suonteelle. Etelä-Suonteella mainittiin vielä erikseen lohen ja taimenen väheneminen saaliissa. Lohen, taimenen ja siian istutuksia toivottiin lisää. 26

27 5. Yhteenveto ja tarkastelu Tiedustelussa oli korkea vastausprosentti (7 %), jonka perusteella voidaan tehdä hyvä arvio Suonteen kalastosta ja kalastuksesta. Ruorasmäen osakaskunnan vesillä on mm. muikunpyyntiä, mutta se jouduttiin arvioimaan kokonaissaaliiseen pinta-alakertoimella muiden alueiden saaliista. Alue soveltuu myös nuottaamiseen ja saaliit olisivat todennäköisesti nostaneet muikun kokonaissaalista. On kuitenkin hyvä muistaa, että kalastajilla on usein useamman osakaskunnan lupia ja saalimäärät vastataan kokonaissaaliin mukaan, ei osakaskunta kohtaisesti. Absoluuttisia saalismääriä on vaikea saada, mutta saaliin määrää ja suhteellisuuksia, rajoitusten toimivuutta, kalastajien pyyntipainetta, kalakantoja, mielipiteitä ja siten Suonteen kalataloudellisia hoitotavoitteita voidaan määrittää. Tiedustelussa esitetyt saalismäärät on suhteutettava pyynnin määrään. Mitä enemmän tiettyä kalaa tavoitellaan, sitä enemmän sitä tiettyyn rajaan saadaan. Kokonaissaalis kertoo saalismäärän ja suhteet lajien välillä. Saalis kg/ha antaa vertailupohjaa vertailtaessa saalista järven sisällä ja muiden järvien välillä. Yksikkösaalis on tärkein yksittäinen luku, joka kertoo pyyntipaineen ja saalismäärän suhteen. Ko. arvolla kalakantojen muutokset on arvioitavissa vuosien välillä. Pohjois-Suonteelta kuhaa saadaan hyvin ja Etelä-Suonteelta sitä ei käytännössä saada. Muikkukanta näyttäisi olevan vahva ja sitä pyydetään yleisesti. Pikkusiikaa ja ahventa pyydetään ja saadaan saaliiksi. Siikaistutusten tuoton maksimoimiseksi siika pyydetään liian pienellä silmäkoolla, mutta istutussiian osuutta saaliissa ei ole selvitetty. Isoja siikoja Suonteelta saadaan pohjoisessa ja etelässä. Kuhan istuttaminen Etelä-Suonteelle ei näyttäisi olevan suositeltavaa. Kokonaissaaliin määrää tiedustelussa vähentää yleisoikeudellisen kalastuksen (pilkintä, onginta), läänikohtaisen viehekortin lunastaneiden, uistelukalastajien ja osin ammattikalastuksen saaliin puuttuminen. Päijänteellä toteutetuissa tiedusteluissa (mm. Teppo 1997 ja Valkeajärvi & Salo 2) uistelukalastajien saalis on petokalaa, kuhaa, haukea, ahventa ja taimenta. Passiivisiin pyyntimuotoihin nähden taimenen saalismäärät korostuvat uistelusaaliissa. Päijänteestä ja myös Suonteelta saadaan taimenta saaliiksi enemmän kuin tiedustelu selvittää. Taimenmäärä on imputoitu kokonaissaaliissa. Tiedustelun perusteella taimenia ja järvilohia on Suonteelta totuttu saamaan. Istutusten väheneminen ja välivuodet on huomattu saaliissa. Pohjois-Suonteella eniten käytetty pyydys on 55 mm verkko (12 72 vvrk = 2,29 vvrk/ha) ja lähes samalla pyyntipaineella 6 mm (1 128 vvrk = 1,88 vvrk/ha) verkko. 55 millisten verkkojen pyyntivuorokausista 62 % ja 6 mm verkkojen pyyntipaineesta 82 % on talvipyyntiä. Muikkua pyydetään verkoilla yleisesti (4 78 vvrk =,81 vvrk). Etelä-Suonteella pyydysvuorokausia kertyy eniten 55 mm verkoille (1 881 vvrk = 1,22 vvrk/ha), josta talvipyyntiä on yli 8 %. Muikkuverkko on toiseksi yleisin verkko ja pyyntiaika on yleensä kesäkuusta marraskuulle (6 426 vvrk =,82 vvvrk/ha). 27

28 Verkkokalastuspaine on Pohjois-Suonteella kovempi, jossa verkkoja pidetään noin 6,5 kpl/ha, Etelä- Suonteella,5 kpl/ha. Hehtaarisaalis on Etelä-Suonteella huomattavasti pienempi 1,76 kg kuin Pohjois-Suonteella 7,64 kg, joka ilman rysä- ja nuottapyyntiäkin olisi noin 6, kg/ha. Muikun verkkokalastuksen yksikkösaaliit ovat osa-alueilla hyvin samansuuruiset. Hehtaarisaalis on Etelä-Suonteella 11 % pienempi (878 g/ha ja 885 g/ha). Pohjois-Suonteen kuhan verkkokalastuksen yksikkösaaliita voidaan pitää erittäin hyvinä. Avovesipyynnin yksikkösaalis on suurilla verkoilla (55-6 mm) 2- g/vrk. Kalamäärä ei ehkä tunnu suurelta, mutta kahdella yleisesti käytetyllä talviverkoilla (5 m X 6 m) tämä tarkoittaisi noin 17 kg:n kuhasaaliita viikossa. Myös talviset kuhasaaliit ovat hyviä, koska samalta paikalta pyydettäessä yksikkösaalis aina hieman laskee (Yksikkösaalis voi olla suuria yksittäisiä kaloja tai useita pienempiä). Saaliiden perusteella kuhakantaa olisi parempi kalastaa esim. 6 mm tai 65 mm verkoilla. Yksikkösaaliit jopa kasvaisivat muutamassa vuodessa entisestään. Nykyisin Suonteella halutaan pyytää ja kalastusta säädellä muikun ja taimenen kantoja tukevasti. Etelä-Suonteella painottuvat muikku, siika, taimen ja järvilohi. Pohjois-Suonteella ei löydy selvää voittajaa, mutta painotus on muikulla, kuhalla, siialla ja taimenella. Ammattimaisen kalastuksen tärkein saalis on muikku. Suonteen vähäinen ravustus keskittyy sen eteläosiin. Saaliit ovat vielä vaatimattomia ja pyyntiä on toistaiseksi melko vähän. Täplärapu tulee leviämään vesistössä. 28

29 Kirjallisuus Alaja, H. 215: Joutsan kunnan jätevedenpuhdistamon ja Taimen Oy:n Myllykosken (Joutsa) kalanviljelylaitoksen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 214. Tutkimusraportti 24/215. Nab Labs Oy. Joutsan kunta, Taimen Oy Havumäki, M. & Ranta, T.212: Päijänteen kalastustiedustelu 211. Pohjois- ja Etelä- ja Keski- Päijänteen kalastusalueet. Havumäki, M. 215: Joutsan Myllynkosken katselmus Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Moilanen, P. 211 Vapaa-ajankalastus 21: Riista- ja kalatalous. Tilastoja, nro 7, 211. Syrjänen, J.T., Kotakorpi, M., Oraluoma, M. Sarpakunnas, M., Sivonen, K. ja Vesikko, I. 21: Joutsan Myllykosken kalastoselvitykset, taimenmerkinnät ja mäti-istutukset - yhteenveto vuosilta Jyväskylän yliopisto / Konneveden kalatutkimus ry Syrjänen, J.T., Ruokonen, T., Ketola, T., Sivonen, K., Sivonen, O., Honkanen, V., Huhmarniemi, A., Kivinen, J., Majuri, P., Oraluoma, M., Sarpakunnas, M., Vesikko, I. & Valkeajärvi, P. 21. Taimenen mäti-istutus Järvi-Suomen koskissa kasvaako poikastiheys? Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 11/21. 2 s. 29

30 Liite 1. Suonteen istutustietoja vuosilta 2-212/21. 1/2 5 Siika kesäisen siian istutusmäärät Suonteeseen vuosina Kuha kesäisen kuhan istutusmäärät Suonteeseen vuosina 2-21.

31 Liite 1. Suonteen istutustietoja vuosilta / Taimen Lohi 1 2-vuotiaan ja -kesäisen järvitaimenen ja 2- vuotiaan järvilohen istutusmäärät Suonteeseen vuosina Harjus kesäisen harjuksen istutusmäärät Suonteeseen vuosina