LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Kanavareitin kalastustiedustelu Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Transkriptio

1 LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Kanavareitin kalastustiedustelu 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

2 2

3 Sisältö 1. Johdanto Yleistä Tiedustelu Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu Kanavareitin järvien kalastus ja kalasaalis Kanavareitin pyydyskalastussaalis ja pyyntiponnistus Kalastuksen valvonta Kalakantojen muutokset Saalistyytyväisyys ja haluttu saalis Kalastuksen säätely Verkkokalastusrajoitukset Alamitat Taimen Ravustus Kanavareitin kalastusta haittaavia tekijöitä Avoimet vastaukset ja vapaa sana Yhteenveto ja tarkastelu LIITTEET LIITE 1, 4 s: Kanavareitin pyydysyksiköitä lunastaneiden saalis alueittain. LIITE 2, 4 s: Kanavareitin pyydysyksiköitä lunastaneiden alueelliset yksikkösaaliit lajeittain. LIITE 3, 4 s: Kanavareitin pyydysyksiköitä lunastaneiden alueellinen hehtaarisaalis. Kannessa Vunteensalmen sillan rakennustyömaa 1930-luvulta. Kuva 3

4 4

5 1. Johdanto Tiedustelun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää Äänekoski-Vaajakoski kanavareitin järvien nykyistä kalastusta, pyydysyksiköillä tapahtuvaa kalastusta ja saalista. Lisäksi tiedusteltiin kalakantojen kehittymistä ja uhanalaisen sekä istutetun taimenen saaliita reitin järvialtailla. Leppävettä säännöstellään Vaajakoskesta ja reitillä on myös Kuhankosken voimala, jonka juoksutus vaikuttaa Leppäveden pinnan korkeuteen. Äänekosken tehtaille on määrätty euron vuosittainen kalatalousmaksu, jota on käytetty kalaistutuksiin (taimen, kuha, siika ja harjus). Reitillä on kalastusrajoituksia joiden vaikutusta kalakantoihin tunnetaan huonosti. Leppäveden kalastusalue on viime vuosina lisännyt hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaa Saraavedellä, Leppävedellä ja Lievestuoreenjärvellä. Tämä tiedustelu on osa kalaston seurantaa, joka pitää sisällään tiedustelun lisäksi mm. kirjanpitokalastusta (verkko, uistelu) sekä saalisnäytteitä (mm. siika ja kuha). Tiedustelun avulla saadaan tietoa nykyisestä kalastuksesta ja kalansaaliista tulevia säätelypäätöksiä varten. 5

6 2. Yleistä Tiedustelualue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (Vesiehoitoalue VHA 2) ja ulottuu Äänekoskelta Jyväskylän pohjoispuolelle. Tarkasteltava alue kuuluu Leppäveden - Kynsiveden valuma-alueeseen (vesistötunnus 14.3) pääreitin osalta johon kuuluvat Leppäveden alue (14.31), Saraavedenalue (14.32) ja Vatian alue (14.33) (Kuva 1). Saarijärven ja Viitasaaren vesireittien vedet yhtyvät alueen pohjoisosassa Kuhnamossa. Reitti jatkuu edelleen Kuhnamosta Kapeenkosken kautta Vatianjärveen ja siitä Kuusakosken kautta Saraaveteen. Rautalammin reitin vedet yhtyvät kanavareittiin Saraavedessä, josta reitti jatkuu Kuhankoskea pitkin Torronselälle Pohjois-Leppäveteen. Etelä- Leppävesi saa lisävesiä Toivakan reitiltä (Pitkäjoen valuma-alue, ) ja Raatojoen valumaalueelta (14.319). Kalastusalueen muita järviä ovat mm. Lievestuoreenjärvi, Peurunka, Niinivesi, Pyhtäänjärvi, Mataroinen sekä Keskisen ja Maunosen järvet. Vedet laskevat Vaajakoskella Haapakosken kautta Päijänteeseen. (Kuva 1). Suunnittelualueen vedet ovat tyypillisesti matalia ja syvännealueet ovat melko pieniä (Taulukko 1). Leppävesi on suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Pääreitillä Leppäveteen saakka veden viipymä järvissä on tyypillisesti lyhyt, vain muutamia vuorokausia. Järvien kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Keitele-Päijänne -kanavan sulut sijaitsevat Paatelassa, Kapeessa, Kuusaankoskella, Kuhankoskella ja Vaajakoskella. Vesireitillä harjoitetaan lähinnä huvi- ja ammatillista vesiliikennettä. Koko kanavareitillä (Äänekoski-Vaajakoski väli) kalatalouden kannalta tärkeitä virta-alueita on yhteensä 13 km (Kovanen ym. 1994). Neljä virta-aluetta sijaitsee koskien ylä- ja alapuolella. Ne liittyvät luonnontilaisiin Kapeen- ja Kuusaankoskiin sekä rakennettuihin Kuhan- ja Vaajakoskiin. Kapeenkoskella keskivirtaama on noin 85 m³/s ja Vaajakoskessa noin 148 m³/s. Leppävettä säännöstellään Vaajakosken ja Kuhankosken vesivoimalaitoksilla. Vuonna 2011 Leppäveden säännöstelyyn haettiin muutosta 2005 tehdyn säännöstelyn kehittämishankkeen tuloksena. Loppukesän ja syksyn vedenpinnankorkeuden tavoitetasoa on tarkoitus nostaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Nosto ei vaikuta keskiveden pinnankorkeuteen. Kanavareitille on tehty Äänekosken tehtaiden velvoitetarkkailun mukainen tiedustelu viimeksi vuodelta 2014 (Palomäki, A. ym. 2015). Tiedustelu on tehty väestörekisteripohjaisena ja se lähetettiin Kuhnamo-Pohjois-Leppävesi välille henkilön otoksena. Vastausprosentti oli 40, joista 60 henkilöä ilmoitti kalastaneensa reitillä. Aikaisempana vertailuaineistona vuodelta 1998 on Hannu Salon Kalastusta ja kalastajia Äänekoski-Vaajakoski vesireitillä tiedusteluraportti. Tällöin tiedustelu koski vuotta Tiedustelu oli lähetetty rantakuntien asuinkunnalle ja mökkiläisille. Tuhannesta vastauksesta 221 asuin-/ruokakuntaa ilmoitti kalastaneensa reitin vesissä. Raportissa vastaamattomien arvioitiin kalastaneen samassa suhteessa kuin vastanneet asuin- /ruokakunnat. Vuoden 1998 tiedustelu tavoitti myös paikkakunnan koskikalastajat. 6

7 Vuoden 2014 tiedustelu tehtiin osakaskuntien luvan lunastaneille kalastajille. Otannasta johtuen tiedustelu antaa tarkkaa tietoa lähinnä pyydysyksiköitä tarvitsevasta kalastuksesta. (verkkokalastus), koska muilla kuin osakaskuntien luvilla kalastaneet eivät otantaan kuuluneet. Saalismääräarvioita vertailtaessa on syytä muistaa että tässä tiedustelussa yleiskalastusoikeuksilla, viehekortilla ja/tai uisteluluvilla kalastaneita on mukana vain niiltä osin mitä ko. kalastajat olivat ostaneet osakaskuntien pyydysyksiköitä. Yksikkösaaliit ovat vertailukelpoisia vaikka saaliin kokonaismäärä jää arvioksi. 7

8 3. Tiedustelu Tiedustelu lähetettiin vesialueiden omistajien (osakas- ja kalastuskunnat) pyydysyksikkölupia lunastaneille kalastajille, josta muodostuu tämän tiedustelun otos. Tiedustelua varten osakas- ja kalastuskuntia pyydettiin toimittamaan lupatiedot kalastusalueelle. Osoitetiedot kerättiin luvanmyyntivihkoista ja puuttuvia osoitetietoja haettiin numerotiedustelusta. Lupatiedot saatiin yhteensä kuudelta osakaskunnalta (Koivisto, Vatia, Taipale, Seppälä, Vihtiälä, Oravasaari). Loput eivät toimittaneet tietoja tai luvan ostaneiden yhteystietoja ei ollut kerätty. Ensimmäinen kyselykierros oli lähetetty mennessä ja toinen kierros Noin 400 pyydysyksiköitä lunastanutta kalastajaa sai tiedustelun, jonka mukana lähetettiin tietoa taimenistutuksista ja istukkaiden merkinnästä. Vastauksia saatiin yhteensä 163 kanavareitillä kalastaneelta, joista 45 ilmoitti ettei ollut kalastanut reitin vesissä. Vastausprosentiksi tuli 39 %. Muiden osakaskuntien luvanmyynti ja kalastajamäärät arvioitiin puheenjohtajalta ja vuosikertomuksista tai saalis arvioitiin viereisten osakaskuntien lupamyynnistä ja saaliista vesipintaalaan suhteutettuna. Kanavareitille pyydysyksiköitä arvioitiin ostaneen noin 470 kalastajaa, joista 350 oli kalastanut reitin järvillä. Vastaamattomien oletettiin kalastaneen samalla tavalla kyselyyn vastanneiden mukaisesti. Kalastusta harrastetaan monella tapaa. Vastaajista osa kalasti vain verkoilla (huom. otanta), osa vain katiskalla jne. Osa oli kalastanut vain vapavälineillä vaikka olivat lunastaneet pyydysyksiköitäkin. Tiedustelua varten Kanavareitti jaettiin kolmeen osaan (Kuvat 1 ja 2) saaliiden ja taimenhavaintojen osalta. Pohjoisin osa on Kuhnamo-Vatia (Vatian ja Koiviston osakaskunnat) (vain osa Kuhnamosta kuuluu Leppäveden kalastusalueeseen), keskiosaan kuuluu Saraavesi ja Pohjois-Leppävesi. Oravasaaren osakaskunnan vedet ovat omanaan edustaen Etelä-Leppävettä osan osakaskunnan vesistä yltäessä Pohjois-Leppäveden puolelle. Osa tuloksista on esitetty koko reittiä koskevana, osa em. osa-alueina. Tiedustelun tuloksia voidaan käsitellä myös osakaskuntakohtaisesti. Kyselyyn vastanneiden tulokset yleistettiin koskemaan kaikkia osakaskuntien luvan lunastaneita henkilöitä. Tämä saattaa yliarvioida tuloksia, koska todennäköisesti kyselyyn ovat vastanneet yleisemmin ne joiden kalastus on aktiivisinta. Tiedustelussa oli myös mukana sellaisia kalastajia, jotka eivät olleet kalastaneet reitillä, vaan osakaskuntien muilla järvillä. Nämä kalastajat vähennettiin vastaajaryhmästä. Osa kalastajista ilmoitti ettei ollut kalastanut ko. vuonna ollenkaan. Tiedustelusta ei ole edustettuina yleisoikeudellisen kalastuksen (onginta, pilkintä), läänikohtaisen vieheluvan, uistelukalastuksen ja reitin virtavesien virkistyskalastuksen kokonaispyyntiponnistus ja saalismäärät, jos eivät ole kuuluneet osakaskuntien lupia lunastaneiden perusjoukkoon. Reitin virtavesillä, Kuusaankoskella ja Luija-Kapeenkoskilla, on merkittävää virkistyskalastusta, jonka saalismäärät eivät arvioidu tässä tiedustelussa. Kaupallista kalastusta reitin vesissä harjoittaa vähintään kaksi kalastajaa (talvikalastusta verkoilla). Useamman osakaskunnan lupia lunastaneiden kalastus saattaa korostua imputoinnissa, koska saaliista ei vastata vain osakaskuntakohtaisesti. 8

9 Myös harvinaisemmat kalastusmuodot (esim. koukkukalastus, kokonaissaaliissa. rysät) saattavat korostua Osakaskuntien pinta-alat eivät ole täsmällisiä, koska osa aloista on arvioitu kartoista. Tiedustelun kokonaispinta-alaksi on arvioitu 87,7 km 2 josta otanta kattoi 50,2 km 2 (57 %) (Taulukko 1). Rauhoitus- ym. virtavesikalastusalueet pienentävät mainittua kokonaispinta-alaa. Taulukko 1. Osakaskuntien vesialueet Kanavareitin järvillä sekä pyynti- ja saaliskertoimet järvillä. Ala km 2 Otannan ala km 2 % P-a kerroin Kuhnamo 5,2 2,1 40 2,48 Vatia 6,1 1,8 30 3,39 Saraa 10,5 8,6 82 1,22 P-Leppävesi 40,2 20,4 51 1,97 E-Leppävesi 25,7 17,3 67 1,49 87,7 50,2 57 1,75 Absoluuttisia saalismääriä ei näin voi saada, mutta saaliin määrää ja suhteellisuuksia, rajoitusten toimivuutta, kalastajien pyyntipainetta, kalakantoja, mielipiteitä ja siten Kanavareitin kalataloudellisia hoitotavoitteita voidaan määrittää. 9

10 Kuva 1. Kanavareitin tiedustelun otanta-alue ja aluejako. Etelä-Leppävesi Oravasaaren erikseen rajattu alue ja sen etäläpuoli. Pohjois-Leppävesi mm. Seppälän ja Vihtiälän vesialueet rajattuna ja Torronselkä. 10

11 Kuva 2. Kanavareitin otanta-alue ja aluejako. Saraavesi omanaan Taipaleen alue rajattuna ja Kuhnamo-Vatia Koiviston ja Vatian alueet rajattuina. 11

12 % Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu Tiedustelussa selvitettiin kalastajien ikärakennetta. Pyydyskalastusharrastuksen tiedetään vähentyneen koko maassa ja esim. Päijänteellä (Moilanen 2011, Havumäki & Ranta 2013). Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien keski-ikä Kanavareitillä vuonna 2015 oli 63 vuotta. Kalastajista 67 % oli yli 60-vuotiaita (Kuva 3). Ikärakenne vaikuttaa kalastustapoihin ja tottumuksiin. KANAVAREITIN PYYDYSLUPIA LUNASTANEIDEN IKÄ < > 8 0 IKÄLUOKAT Kuva 3. Kanavareitin kalastustiedusteluun vastanneiden ikäjakauma. Vastanneista (98 kpl) reilu puolet (52 %) luokitteli itsensä vapaa-ajan kalastajiksi jotka harrastavat kalastusta kesällä ja talvella. Loput kalastivat käytännössä vain kesäaikaan. Ammattimaista kalastusta harjoitti yksi vastaajista. 4.1 Kanavareitin järvien kalastus ja kalasaalis Kanavareitin järvien vapaa-ajankalastuksen (osakaskuntien lupia lunastaneista arvioitu) kalansaalis vuonna 2014 oli yhteensä noin 27 tonnia (3,1 kg/ha) (Taulukko 2). Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien kokonaissaaliista 33 % (1,01 kg/ha) oli kuhaa, 29 % (0,9 kg/ha) haukea, 13 % ahventa (0,41 kg/ha), 11 % lahnaa ja 6 % madetta (Kuva 4). Siian osuus (540 kg) saaliista oli 2 % ja taimenen (94 kg) 0,3 % (kts. Taulukko 2). Muun kalan osuus (330 kg, 1,3 %) oli useimmiten mainittu säyneeksi, mutta myös sorvaksi ja pasuriksi. 12

13 KG Kuha on merkittävin saalislaji Kanavareitin järvillä. Pyynti kohdistuu voimakkaasti petokaloihin. Kokonaissaaliista 76 % ( kg) on petokaloja, josta kuhaa (33 %), haukea (29 %) ja ahventa (13 %). Vapakalastus kohdistuu käytännössä myös petokaloihin ja saaliin määrä sekä petokalojen osuus vapakalastusta arvioitaessa kasvaisivat entisestään järvien kokonaissaaliissa. Salon (1998) tiedustelussa hauki oli yleisin saalislaji (31 % saaliista, kg, 1,84 kg/ha), toiseksi yleisin oli ahven (26 %, kg 1,54 kg/ha) ja kolmanneksi yleisin oli särki (10 %, kg, 0,62 kg/ha). Kuhaa saaliista 1997 oli 8 % (5 040 kg, 0,5 kg/ha), siikaa ja taimenta molempia 3 % (1 920, 0,062 kg/ha kg ja kg, 0,58 kg/ha). Vuoden 1998 tiedustelussa taimensaaliissa oli osin edustettuna myös virtavesien ja muun vapakalastuksen paine. K O K O N A I S S A A L I S L A J E I T T A I N H A U K I M U I K K U S I I K A K U H A T A I M E N L A H N A S Ä R K I A H V E N K U O R E M A D E M U U Kuva 4. Kanavareitin järville pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen saalismäärä lajeittain (kg)

14 Taulukko 2. Kanavareitin järville pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen saalis pyyntivälineittäin (kg) Kanavareitti 8770 ha MUUT PYYDYKSET Kalastus vrk,kerta pp/ha Saalis (kg) 2014 Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Kuore Made Muu Yhteensä Katiska ,01 626,3 121,5 134,2 356,0 1069,8 204,7 42,5 2554,9 Rysä 53 0,01 354,5 354,5 Loukkurysä Onki/Pilkki 749 0,09 26,7 3,2 12,7 199,0 896,8 3,4 25,4 1167,1 Uistin,virveli ,16 410,4 1679,3 3,4 149,7 2242,8 Uistelu* , ,8 590,8 136,9 15,7 2047,1 Pitkäsiima** 345 0,04 17,2 19,4 36,6 Syöttikoukku** ,27 122,4 121,0 243,4 Nuotta Lippo, atrain Yhteensä 2506,8 0,0 0,0 2414,2 3,4 501,4 554,9 2253,2 0,0 329,0 83,6 8646,5 % 29,0 0,0 0,0 27,9 0,0 5,8 6,4 26,1 0,0 3,8 1,0 100,0 *1 vapaa kohti **koukku/vrk Verkkokalastus Saalis (kg) 2014 AVOVESIPYYNTI Verkko vrk Verkkoa ha Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Kuore Made Muu Yhteensä % Muikkuverkot 627 0,07 156,6 141,9 1,6 0,0 300,2 1,6 Verkko mm 167 0,02 1,8 116,6 3,6 17,9 8,9 273,0 0,0 421,9 2,3 Verkko mm 135 0,02 14,2 14,2 31,9 3,5 39,0 0,0 102,8 0,6 Verkko mm ,14 222,6 17,7 269,5 41,8 42,5 69,8 3,5 667,5 3,6 Verkko 55 mm , ,3 192,7 1801,1 62,9 734,4 63,4 508,0 238,4 127,0 5202,5 28,3 Verkko 60 mm ,56 447,2 14,2 428,1 10,3 756,0 108,5 30,1 54,9 1849,3 10,1 TALVIPYYNTI Verkko mm Verkko mm Verkko mm 425 0,05 223,0 14,9 52,0 37,2 37,2 133,8 498,0 2,7 Verkko 55 mm , ,5 169,5 3314,0 756,9 288,2 733,3 7645,1 41,6 Verkko 60 mm ,06 638,9 0,0 575,1 17,8 237,7 77,1 117,1 29,1 1693,1 9,2 verkko yhteensä , kaikki yht verkkosaaliista 29,2 0,9 2,9 35,2 0,5 14,1 1,2 7,5 0,0 7,2 1,3 100 kokonaissaaliista 29,2 0,6 2,0 32,9 0,3 11,4 2,8 13,4 0,0 6,1 1,2 100 kg/ha 0,899 0,018 0,062 1,014 0,011 0,352 0,088 0,414 0,000 0,188 0,038 3,082 14

15 Kilomääräisesti eniten saalista saatiin 55 mm verkoilla ( kg, 47,5 %), toiseksi eniten 60 mm verkoilla (3 542 kg, 13 %). Kolmanneksi pyytävin 9,5 % osuudella oli katiska, jonka kokonaissaalis oli kg. Tiedustelu kohdistui pyydysyksiköitä lunastaneisiin kalastajiin ja verkkojen osuudeksi kokonaissaaliista tuli 68 % ( kg) (Taulukko 2). Aluekohtaiset saalismäärät on esitetty liitteessä 1. Taulukossa 3 on esitetty koko Kanavareitin kalastuksen yksikkösaaliita kg/pyyntivrk tai pyyntikerta (Aluekohtaiset yksikkösaaliit liitteessä 2). Suurimmat yksikkösaaliit (2,524 kg/vvrk) on saatu mm verkolla, jossa ahvenen osuus oli selvästi suurin. Myös uistimella ja pilkillä saadaan hyviä saaliita. Kuhan heittokalastusreissua yhtä vapaa kohti saatu saalis on ollut n. 1,2 kg. Pilkillä ja ongella ahvensaalis on ollut lähes sama 1,2 kg/kalastuskerta (Taulukko 3.) Saraavedellä heittokalastuksen yksikkösaaliit (3,3 kg/kerta) kasvoivat suuriksi yhden aktiivisen kalastajan toimesta. Myös Pohjoisja Etelä-Leppävedellä on hyviä kuhapaikkoja ja kuhan heittokalastuksen yksikkösaalis oli 1,1 1,3 kg/kalastuskerta. Suuret saaliit ovat mahdollisia miltei missä tahansa reitillä, salmissa ja pakoilla. Heittokalastuksen kaikkien lajien yksikkösaalis oli suurin Etelä-Leppävedellä (3,47 kg/kerta) ja Saraavedellä (3,43 kg/kerta). Etelä-Leppävedeltä saatiin hyvin haukea (1,31 kg/kerta) ja ahventa (0,87 kg/kerta). 15

16 Taulukko 3. Kanavareitin pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen yksikkösaalis (kg/vrk,kerta) Kanavareitti 8770 ha Kalastus vrk,kerta Saalis (kg) 2014 Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Kuore Made Muu Yhteensä Katiska ,01 0,071 0,014 0,015 0,040 0,121 0,023 0,005 0,290 Rysä 53 0,01 6,667 6,667 Loukkurysä Onki/Pilkki 749 0,09 0,036 0,004 0,017 0,266 1,197 0,004 0,034 1,558 Uistin,virveli ,16 0,300 1,227 0,002 0,109 1,639 Uistelu* ,31 0,487 0,221 0,051 0,006 0,765 Pitkäsiima** 345 0,04 0,050 0,056 0,106 Syöttikoukku** ,27 0,051 0,050 0,101 Nuotta Lippo, atrain AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 627 0,07 0,250 0,226 0,003 0,479 Verkko mm 167 0,02 0,011 0,697 0,022 0,107 0,053 1,633 2,524 Verkko mm 135 0,02 0,105 0,105 0,237 0,026 0,289 0,763 Verkko mm ,14 0,187 0,015 0,226 0,035 0,036 0,058 0,003 0,559 Verkko 55 mm ,00 0,084 0,011 0,103 0,004 0,042 0,004 0,029 0,014 0,007 0,297 Verkko 60 mm ,56 0,092 0,003 0,088 0,002 0,155 0,022 0,006 0,011 0,379 TALVIPYYNTI Verkko mm Verkko mm Verkko mm 425 0,05 0,524 0,035 0,122 0,087 0,087 0,314 1,170 Verkko 55 mm ,92 0,068 0,005 0,096 0,022 0,008 0,021 0,222 Verkko 60 mm ,06 0,069 0,062 0,002 0,026 0,008 0,013 0,003 0,183 *1 vapaa kohti **koukku/vrk verkko 1,8-3x30m 4.2 Kanavareitin pyydyskalastussaalis ja pyyntiponnistus Koko Kanavareitin verkkokalastuksen saalis vuonna 2014 oli kg. Eniten saaliiksi saatiin kuhaa (35 %) ja toiseksi eniten haukea (29 %) ja kolmanneksi lahnaa (14 %) (Taulukko 2). Saaliista puolet pyydettiin talviaikaan (53,5 %). Talvipyynnin aikana yleisin pyydys on 55 mm verkko ( verkko vrk), jolla saadaan 84 % talven verkkokalastussaaliista kg:n talvisaaliista 40 % (3 941 kg) on kuhaa. (Taulukko 2). 16

17 Suurimmat yksikkösaaliit (2,524 kg/vvrk) on saatu mm verkolla, jossa ahvenen osuus oli selvästi suurin (1,633 kg/verkkovrk). Ko. verkkokoolla siikasaalis on ollut myös suuri (0,697 kg/verkkovrk), joka koostuu käytännössä Etelä-Leppäveden pyynnistä. Hehtaaria kohti siikasaalis oli 0,13 kg. Yksikkösaaliista arvioitaessa on syytä tarkastella myös pyydysvuorokausien määrä. Vähäisillä pyyntimäärillä sattuman merkitys suuntaan tai toiseen korostuu. Hauen suurimmat yksikkösaaliit (0,275 kg/vvrk) saadaan mm verkoilla läpi vuoden. Kuhan suurimmat yksikkösaaliit (0,237 kg/vvrk) on saatu mm verkoilla avovesipyynnin yhteydessä (noin verkkovrk, 360 kg). Huomattavasti suuremmat saaliit saadaan kuitenkin isommilla verkoilla vaikka yksikkösaalis jääkin pienemmäksi (noin verkkovrk, kg). Yleisimmillä 55 mm verkoilla yksikkösaalis on 100 g/vvrk, joka on kohtuullisen hyvä vapaa-ajankalastajan saalis. Laskennallisesti kahdella 60 metrin 5 metriä korkealla verkolla kuhasaalis olisi viikossa 5,8 kiloa. Liitteessä 2 on esitetty yksikkösaaliit alueittain. Kuhnamo-Vatian alueella muikkuverkkojen ja suurimpien verkkojen suuret yksikkösaaliit johtuvat todennäköisesti sattumasta. Kuhnamo-Vatia alueella ei aineiston mukaan harjoitettu talviverkkokalastusta ollenkaan ja verkkokalastuksen pyyntipaine on reitin osa-alueista pienin 1,2 vvrk/ha. Saraavedellä verkkopyynnin paine on 6,03 verkkoa hehtaarille. Verkoista 70 % on solmuväliltään 60 mm tai sitä suurempia verkkoja. Kuhan yksikkösaalis on ko. suuremmilla verkoilla (0,079 kg/vvrk) Saraavedellä puolet pienempi kuin 55 mm:n (0,135 kg/vvrk) verkon vuorokausisaalis. Pohjois-Leppävedellä tilanne on samankaltainen. Etelä-Leppävedeltä kuhan verkkokalastuksen yksikkösaaliit ovat vertailukohteista alhaisimmat (Liite 2) ja pyyntipaine on kaikista kovin (15,9 vvvrk/ha ( 55 mm)). Etelä-Leppäveden kuhaverkkojen hehtaarisaalis on myös vertailualueista selvästi suurin 1,23 kg/ha (Liite 3), kun esim. Pohjois-Leppävedellä se on kaikilla verkoilla 0,58 kg/ha. Siian kalastus verkoilla on todennäköisesti vähentynyt kuhakantojen parantuessa. Osin myös Leppäveden kalastusalueen verkkokalastusrajoitukset vaikuttavat siian pyyntiin. Siikaa saadaan reitiltä vähemmän kuin 1997 (Salo 1998). Ainoastaan Etelä-Leppävedellä päästiin samoihin siikasaaliisiin hehtaarille 2014 kuin 1997 jolloin siikasaalis oli arvioitu 0,1 kg/ha ja nyt se oli 0,126 kg/ha. Muilla alueilla siikasaaliit ovat romahtaneet (Kuhnamo-Vatia 0,216 kg/ha > 0,0 kg/ha, Saraavesi 0,2 kg/ha > 0,005 kg/ha ja P-L 0,3 kg/ha > 0,052 kg/ha). 17

18 Taulukko 4. Kanavareitin verkkokalastuksen vuoden 2014 kalastussaaliin jakautuminen lajeittain eri solmuväleille %. Verkko vrk Verkkoa ha Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Kuore Made Muu Yhteensä AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 627 0, Verkko mm 167 0, Verkko mm 135 0, Verkko mm , Verkko 55 mm , Verkko 60 mm , TALVIPYYNTI Verkko mm Verkko mm Verkko mm 425 0, Verkko 55 mm , Verkko 60 mm , Hehtaarikohtaisella pyyntiponnistuksella mitattuna katiskakalastuksen paine on suurinta Pohjoisella Leppävedellä. Katiskalla pyydetään huomattavasti enemmän kuin muilla alueilla (Taulukko 5). Verkkokalastuksen paine kohdistuu Etelä-Leppävedelle (Taulukko 5 ja Liitteet 1 ja 2), jossa 55 mm:n verkkojen pyyntipaine oli 14 verkkoa hehtaarille, kun se koko reitin keskiarvona on 5 verkkoa/ha. Saraavedellä pyydetään 60 mm solmuvälin verkoilla selvästi enemmän kuin muilla alueilla. Eniten verkkopyyntipainetta on Etelä-Leppävedellä (yht. 16,2 vvrk/ha). Saraavedellä (6 vvrk/ha) ja Pohjois- Leppävedellä (4,8 vvrk/ha) jo huomattavasti vähemmän. Kuhnamolla ei ole käytännössä talviverkkokalastusta ja verkkovuorokausia hehtaarille kertyy 1,2 kpl. Verkkokalastuksen pyyntipainetta voidaan karkeasti arvioida 1997 ja 2014 tiedustelujen välillä huomioiden, että 2014 tiedustelu kohdistuu kaikille verkkolupialunastaneille henkilöille. Vuonna 1997 Kuhnamo-Vatian verkkopaine oli 4 verkkovrk/ha, 2014 se oli 1,2 verkkovrk/ha. Saraavedellä 8,5 verkkoa 1997 ja verkkoa/ha. Pohjois-Leppävedellä verkkoja pidettiin 6,3 kpl/ha ja ,8 verkkoa/ha. Etelä-Leppäveden pyyntipaine (ei arvioitu 1997) voi olla päinvastainen jossa verkkokalastus olisi nykyisin jopa yleisempää kuin Etelä-Leppävedellä pyyntivuorokausia kertyi 14,3 hehtaarille vuonna Pohjois-Päijänteellä verkkopyynnin on kuitenkin todettu vähentyneen nousseista kuhakannoista huolimatta (Havumäki & Ranta 2012). Verkkokalastuksen paine on myös muuttunut kohti suuremman solmuvälin verkkoja. Heitto- ja viehekalastuksen pyyntipainetta ei erilaisen otoksen ja laskutavan vuoksi kannata ko. ajankohtien välillä vertailla reitin viehekalastuksen paine virtavedet mukaan lukien oli n. 3 kalastuspäivää hehtaarille. 18

19 Taulukko 5. Kanavareitin järvien lupia lunastaneiden kalastajien pyyntiponnistus alueittain v (seisovilla pyydyksillä pyyntivuorokaudet ja vapa-kalastusvälineillä kalastuspäivät vapaa kohti). Viimeisessä sarakkeessa ko. järvien pyyntipaineen keskiarvo ha 1050 ha 4020 ha 2570 ha Yhteensä Kuhnamo- ppvrk/ Vatia pp/ha Saraavesi pp/ha P-Leppävesi pp/ha E-Leppävesi pp/ha -kerta pp keskiarvo Katiska 151 0, , , , ,712 Rysä 53 0, ,003 Loukkurysä Onki/Pilkki 134 0, , , , ,095 Uistin,virveli 263 0, , , , ,165 Uistelu* 220 0, , , , ,316 Pitkäsiima** 345 0, ,076 Syöttikoukku** 129 0, , , ,192 Nuotta Lippo, atrain Muikkuverkot 34 0, , , ,066 Verkko mm 14 0, , ,016 Verkko mm 135 0, ,008 Verkko mm 13 0, , ,103 Verkko 55 mm , , , , ,025 Verkko 60 mm 43 0, , , , ,832 Verkot yhteensä , , , , ,05 *1 vapaa kohti **koukku/vrk verkko 1,8-3x30m Verkkokalastuksen jakautumista kysyttiin erikseen, koska eri solmuväleillä tapahtuva pyynti kohdistuu usein tiettyyn lajiin ja myös kalastuksen ajankohta selvittää tavoiteltua lajia. Taulukossa 6 on esitetty pyyntiajankohdat kuukausittain. Taulukko 6. Kanavareitin järvien verkkokalastuksen jakautuminen kuukausittain Tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu % Muikkuverkot Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm Verkko 60 mm Muikkuverkkojen käyttö painottuu kesäkuukausille mm verkoilla pyydetään myös kesäkuukausina todennäköisesti ahventa ja siikaa. Samat kohdelajit ovat kyseessä myös mm verkoilla. Lokakuussa on mm verkoilla pieni piikki, joka on todennäköisesti siian kutupyyntiä. 55 mm verkkojen pyynti painottuu selvästi talvikauteen isojen petokalojen pyyntiin. Pyyntiä on kuitenkin tasaisesti myös muina kuukausina. 19

20 4.3 Kalastuksen valvonta Kanavareitin kalastuksenvalvonnan tehokkuutta selvitettiin tiedustelemalla kalastajien omakohtaisia havaintoja (Vastausmäärä n=107). Yli puolet kalastajista ei ole ollut tekemisissä valvonnan kanssa millään tavalla vuoden 2014 aikana (Taulukko 7). Pyydyksiä oli tarkastettu noin 40 % osalta kalastajista yleensä yhden, mutta myös useamman kerran. Valvonnan osalta vastauksissa ei välttämättä ole tulkittu juuri vuotta 2014 vaan vastaus on annettu lähivuosien osalta. Suhtautumista valvontaan selvitettiin kysymällä pitäisikö valvontaa lisätä. Kanavareitillä 61 % vastanneista toivoi valvonnan lisäämistä ja 39 % ei katsonut tarpeelliseksi lisätä valvontaa (n=94). Avoimessa vastauksissa valvontaa toivottiin lisättävän virtavesialueille ja toisaalta valvontaa haluttiin kohdistaa vain ammattikalastukseen. Taulukko 7. Valvonnan näkyvyys Kanavareitillä Valvoja Ei tekemisisää Pyydykset tark. Lupaa kysytty kpl % n= Kalakantojen muutokset Kysymyksellä tavoiteltiin kalastajien näkemystä saaliskalaston yleiseen kehitykseen ja mm. hoitotoimenpiteiden toimivuuteen. Vastaukset kuvaavat kalakantojen kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Leppävedellä on ollut mm. verkon solmuvälirajoituksia (kts s. 19) ja alueellisia kalastusrajoituksia ja kieltoja. Kalastajista 43 % koki taimenen vähentyneen merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana Kanavareitillä (Kuva 5). 69 % vastaajista oli sitä mieltä, että kalastettavaa on vähemmän kuin ennen. Muikku on myös vähentynyt merkittävästi (33 % vastaajista) ja 58 % oli sitä mieltä, että kanta on heikentynyt. Muikkua pyydetään lähinnä Etelä-Leppävedellä, vaikka sitä esiintyy harvakseltaan myös Saraavedellä. Siikakannan koettiin vähentyneen merkittävästi 16 % osuudella kalastajista. 62 % vastanneista koki kannan vähentyneen. Myös madekannan koettiin ennemmin pienentyneen (52 % vastaajista). Särkikannan koettiin runsastuneen merkittävästi (22 %) ja ylipäätään runsastuneen viimeisen 10 vuoden aikana (51 %). Särjen osalta 35 % ei kokenut, että kanta olisi muuttunut. Myös lahnakantojen arvioitiin ennemmin runsastuneen kuin pienentyneen. Lahna-, kuha-, hauki- ja kuorekantojen ei koettu juuri muuttuneen. 20

21 KALAKANTOJEN KEHITYS Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi T A I M E N N = S Ä R K I N = S I I K A N = M U I K K U N = M A D E N = L A H N A N = K U O R E N = K U H A N = H A U K I N = A H V E N N = Kuva 5. Kalastajien arvioimat kalakantojenmuutokset Kanavareitillä Saalistyytyväisyys ja haluttu saalis Tiedustelussa kysyttiin minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä ja saalistyytyväisyyttä omaan kalastukseen nähden. Kysymykset selvittävät kalastuksen tavoitelajia ja sitä mitä kalastajat toivoisivat saavansa saaliiksi. Kalastajat laittoivat kuusi lajia numerojärjestykseen. Kanavareitin järvillä kalastuksen säätelyn toivottiin tapahtuvan kuhan ehdoilla. 56 % vastaajista merkitsi kuhan ensimmäiseksi. Selvästi toiseksi eniten ykkössijoja sai taimen (22 %) loppujen, ahvenen, hauen, muikun ja siian saadessa ykkössijoituksia tasasisesti siian ollessa kolmanneksi suosituin (9 %). Siika sai eniten toisia ja kolmansia sijoituksia (27 % ja 29 % sijoituksista). Ahven- ja haukikannat huolettivat vastaajia vähiten (Kuva 6). Vuoden 1997 tiedustelussa taimenen toivottiin olevan säätelyn tavoitelaji numero 1 (52 %), kuhan ollessa tärkeimmän lajin toisella sijalla (18 %). Toiseksi tärkein laji oli tuolloin siika 36 % osuudella toiseksi tärkeimmästä lajista. Kuha oli toiseksi tärkeimmästä lajista toinen (27 %). 21

22 SIJOITUS KALASTUKSEN SÄÄTELYN TAVOITELAJI Ahven n=59 Hauki n=58 Kuha n=77 Taimen n=67 Muikku n=57 Siika n= % Kuva 6. Vastaajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Kanavareitillä. (1=tärkein, 2= toiseksi tärkein jne). Saaliin määrää pyydettiin arvioimaan omaan kalastukseen nähden. Joko saalista oli kyseistä lajia saatu liian vähän, sopivasti tai yli oman tarpeen. Yli oman tarpeen oli saatu vain särkeä, lahnaa, madetta ja haukea (Kuva 7). Avoimeen kenttään oli laitettu saaliiksi säyne, sorva ja sulkava, jotka oli koettu ylimääräiseksi saaliiksi. Puolet vastaajista ilmoitti haukea, ahventa ja kuhaa saadun sopivasti. Taimenta, siikaa, muikkua ja madetta saatiin useimmiten toivomuksiin nähden liian vähän. Kysymykseen oli vastattu myös ko. lajin kiinnostavuuden osalta, koska ainakaan vuoden 2014 aikana vastauksissa ei kaikkien vastaajien osalta käynyt ilmi, että kyseistä lajia olisi edes vastaajan toimesta pyydetty. Vastausmääristä (n) voi myös tehdä johtopäätöksiä lajin kiinnostavuuden osalta. Reitiltä eniten pyydettyjen lajien määriin oltiin pääosin tyytyväisiä. Kuhan arvostuksesta kertoo sekin ettei kukaan arvioinut saaneensa sitä saaliiksi yli oman tarpeensa. 22

23 OMA ARVIO SAALIIN MÄÄRÄSTÄ Vähän sopivasti Yli oman tarpeen S Ä R K I N = T A I M E N N = S I I K A N = M U I K K U N = M A D E N = L A H N A N = K U H A N = H A U K I N = A H V E N N = % Kuva 7. Kalastajien arvioita ja saalistyytyväisyyttä Kanavareitin järvillä Kalastuksen säätely Kalakantoja tulee kalastaa kestävästi. Eri kalalajeja varten on määrätty erilaisia suojelutoimenpiteitä. Taimenella on kuturauhoitus virtavesissä, verkkopyynnillä on ajallisia ja pyydyksen kokoa määrääviä rajoituksia. Mikäli kalastusta halutaan säädellä tietyn kalalajin ehdoilla, saattaa se vaikeuttaa toisen lajin pyyntiin merkittävästi. Verkkokalastukselle säädetään solmuvälirajoituksia eri kalakantojen suojelemiseksi. Leppäveden kalastusalueella on myös kalastusrajoituksia: Leppäveden kalastusalue kieltää solmuharvuudeltaan mm verkkojen käytön välisenä aikana vuoteen 2017 saakka Leppäveden kalastusalueen puoleisessa osassa Kuhnamoa, Vatianjärvellä, Saraavedessä, Torronselällä ja Leppävedessä Kanavareitillä alueella, jonka länsirajana on Ylisenkoski - Haapalahti - Kotaniemen kärki Tiiliniemi Hietasaari - Kuusisaaren eteläkärki - Ruusulan tiepenger Riihiniemi - Vuonteensalmi sekä etelä-itärajana Ylisenkoski Leppälahden ratapenger Mehtoniemen pohjoiskärki Kotasaari Luulunniemi Luulunsaari Murokasniemen kaakkoiskärki - Vuonteensalmi. Lisäksi kielletään välisenä aikana solmuharvuudeltaan mm verkkojen käyttö Lievestuoreenjärvessä vuoteen 2017 saakka sekä solmuharvuudeltaan alle 55 mm käyttö välisenä aikana Leppävedessä, Torronselällä, Saraavedessä, Vatianjärvellä ja Leppäveden kalastusalueen puoleisessa osassa Kuhnamoa vuoteen 2017 saakka. 23

24 4.6.1 Verkkokalastusrajoitukset Kanavareitillä verkkokalastusta ilman solmuvälirajoituksia haluaisi harrastaa 8 % kalastajista (Taulukko 8). Lähes 40 % pitää nykykäytäntöä riittävänä ja suurin osa kalastajista on ilmeisen tyytyväisiä nykyisiin kalastusrajoituksiin, mutta nykyistä tiukempiakin solmuvälirajoituksia ollaan valmiita hyväksymään. Tiukin esitetty solmuvälirajoitus mm saisi hyväksynnän 20 % kalastajista. Nykykalastus on orientoitunut suuriin petokaloihin eikä ko. lajeja ole järkevää pyytääkään ko. solmuvälillä. Taulukko 8. Kyselyyn vastanneiden kalastajien mielipiteet eri solmuvälirajoituksista Kanavareitillä. Ei Ei lisää Solmuväliluokat (mm) rajoituksia rajoituksia kpl % Vastauskentässä oli myös mahdollisuus määrittää muita solmuvälejä ja rajoituskeinoja. Muut ehdotetut solmuvälirajoitukset osuivat käytännössä näiden solmuvälien sisään yhden erotessa isompien verkkojen kieltämiseksi (51-64 mm). Rajoitus on mielenkiintoinen, jossa rajoitetulla verkkomäärällä voisi pyytää joko juuri alamitan ylittäviä kaloja (kuha) joita on määrällisesti paljon ja/tai selvästi suurempia yksilöitä. Noin cm:n (0,7-2,2 kg) kuhat jäisivät silloin verkkopyynnin ulkopuolelle, mutta niitä olisi nopeakasvuisina vapakalastajille ja ne muodostaisivat myös paremman kutukannan. Säätelyehdotuksia tuli useita vaihtoehtoja ja ajalliset sekä määrää rajoittava säätely sai myös kannatusta. Kuhan kuturauhoitus mainittiin useampaan kertaan. Vastauksissa toivottiin myös ns. välikoon verkkojen salliminen matalaan veteen syksyisin siian pyynnin helpottamiseksi (36-49 mm). Alle 55, 60, 70 mm verkkojen kielto tai verkkojen määrän rajoitus oli usean uistelijan toiveissa. Määrän rajoittamisehdotukset vaihtelivat 3 6 verkkoon/ kalastajaa kohti. Eräänä ehdotuksena oli 5 vuoden verkkokalastuksen täyskielto. Avoimien vastauskenttien kommentit korostuvat tiedusteluissa. Vain harva käytti mahdollisuuden vastata niihin. 24

25 4.6.2 Alamitat Uusi Kalastuslaki ja kalastusasetus astuivat voimaan vuoden 2016 alusta. Kuhan alamitta on asetuksessa määrätty 42 cm:iin vapaa-ajan kalastukselle. Kanavareitillä vajaa puolet kalastajista ovat vastausten perusteella tyytyväisiä nykyisiin alamittoihin (40 cm), mutta puolet myös hyväksyisi alamitan noston 45 cm:iin (Taulukko 9). Taulukko 9. Suhtautuminen alamittasäännöstelyyn Kanavareitin järvillä (n=149). Kuha En halua kuhan alamitan nostoa (40 cm) 46 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 45 cm:n 50 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 50 cm:n 4 % Alamitta oli myös mahdollista määrittää itse tai antaa kuhalle ylämitta. Kalakannan luontaisen lisääntymisen kannalta ylämitta on perusteltu säätelykeino, kun kalastuspaine on suuri. Pyydyskalastajien joukossa ylämitta voi olla hankalaksi mielletty säätelykeino ja vastauksissa oli vain 3 ehdotusta ylämitaksi. Kahdesti mainittu 65 cm ja kerran ehdotettiin 55 cm:ä. Muu ehdotettu alamitta oli 43 cm. Vapakalastukselle ehdotettiin eri alamittaa kuin verkoille. Ehdotuksessa vapakalastukselle alamitta oli 45 cm ja ylämitta 60 cm. Verkoille alamitta olisi ollut 43 cm, joka perustunee pyyntiin 55 mm verkoilla. 25

26 4.7 Taimen 105 kalastajaa ilmoitti ettei ole saanut taimenta. Ehjäeväisiä taimenia ilmoitettiin saadun kolmen kalastajan toimesta yhteensä 6 kappaletta. Saraavedeltä sama kalastaja ilmoitti saaneensa 4 taimenta. 55 mm:n verkkojen saaliissa 1 kg:n verran ja yli 60 mm verkoissa 2 kg:a. Kalojen yksilöpainosta ei ole tietoa. Etelä-Leppävedeltä yksi kalastaja ilmoitti saaneensa 2 taimenta, mutta vuoden 2014 saaliskenttään niitä ei ollut merkitty. Pohjois-Leppävedeltä oli saatu 2 ehjäeväistä taimenta, mutta myös näitä ei saaliissa ollut erikseen merkittynä, eikä selvennetty millä ko. kalat oli saatu. Samainen kalastaja oli saanut saaliikseen myös merkittyjä taimenia yhteensä 6 kpl. Yhteensä taimenta oli saatu 7 kalastajan toimesta 23,9 kg joka imputoitui 94 kg:ksi. Yhteistarkkailun kalastustiedustelun (Palomäki ym. 2015) mukaan taimensaalis oli 23 kg joka oli 0,8 % kokonaissaaliista. Taimenista jätettiin myös vastauksia avoimeen vastauskenttään, jossa mainittiin ettei ko. kalaa ole saatu kymmeniin vuosiin tai jopa koskaan, vaikka reitillä on kalastettu joka vuosi. Yksittäisessä uisteluvastauksessa mainittiin; Taimenet ovat Leppävedellä harvinaisuus tuli yksi kirjolohi, mutta ei yhtään taimenta. Uistelen 40 päivänä vuodessa. 4.8 Ravustus Tiedustelussa kysyttiin kalastajien innokkuutta ravustaa vesillään. Ravustuksesta on kiinnostunut hiukan yli puolet vastaajista (48 kpl. n=93). Toista puoliskoa ravustus ei kiinnosta. Pohjois-Leppävedellä oli ravustanut yksi henkilö, Etelä-Leppävedellä kaksi. Ravustusta on harrastettu lähinnä kokeilumielessä. Pyyntivuorokausia oli 22 ja mertoja pyynnissä 2 9 kpl. Kokonaisrapusaalis oli 72 rapua, yksikkösaaliin vaihdellessa 0,3-3,5 ravun välillä yhtä mertayötä kohti. Saalis oli täplärapua. Leppävedellä on ilmeisesti vain paikoin pyydettävä täplärapukanta ja varsinaista ravustuskulttuuria sinne ei ole syntynyt. 4.9 Kanavareitin kalastusta haittaavia tekijöitä. Kanavareitin pyydyskalastajille osoitetun tiedustelun perusteella eniten kalastusta haittasi veden korkeuden vaihtelu, pyydysten limoittuminen, pyydysten huono merkitseminen ja huonot jääolosuhteet (Kuva 8). Eri haittatekijöitä ei pyydetty laittamaan järjestykseen vaan kalastajat vastasivat jokaiseen kysymykseen omakohtaisen kokemuksen perusteella. Selkeästi suurin haitta vesistön käytölle on veden korkeuden vaihtelu. 31 % vastaajista ilmoitti sen haittaavan kalastustaan paljon ja vähäiseksi haitan oli kokenut 51 % vastaajista. Usein sen mainittiin haittaavaan kuitenkin lähinnä vesille lähtöä ja rantautumista. Pyydysten limoittuminen haittasi paljon 22 % kalastajista. 26

27 Vähäistä haittaa limoittumisesta kalastukselle koitui yli puolelle vastanneista (56 %). Limoittuminen saattaa olla niin runsasta, että se haittaa selvästi verkkokalastusta. Pyydysten huono merkitseminen puolestaan haittasi paljon 17 % vastaajista ja vähäistä haittaa siitä oli 40 % mielestä. Lupien saanti oli koettu hankalaksi lähinnä Saraveden vastauksissa. Vähiten kalastajia haittasivat lupahinnat, ranta-asutus, järven muu käyttö ja ammattikalastus järvillä. Vuoden 1997 tiedustelussa suurin haitta koettiin pyydysten likaantumisesta, liian alhaisesta veden korkeudesta (säännöstelyn haitta on usein mataluus, ei korkeus) ja leväkukinnoista. Vuonna 2014 leväkukinnat haittasivat ainakin jossain määrin 36 % vastaajista. KALASTUSTA HAIT TAAVIA TEKIJÖITÄ Ei Vähän Paljon V E D E N K O R K E U D E N V A I H T E L U N = A M M A T T I K A L A S T U S N = K A L A S T U S R A J O I T U K S E T J A K I E L L O T N = L E V Ä K U K I N N A T N = I L K I V A L T A N = L U P I E N S A A N T I N = L U P A H I N N A T N = S I V U S A A L I S N = J Ä Ä O L O S U H T E E T N = P Y Y D Y S T E N L I M O I T T U M I N E N N = R A N T A - A S U T U S / M Ö K I T N = J Ä R V E N M U U V I R K I S T Y S K Ä Y T T Ö N = P Y Y D Y S T E N H U O N O M E R K I T S E M I N E N N = U I S T E L I J A T N = S E I S O V A T P Y Y D Y K S E T N = Kuva 8. Kanavareitillä kalastusta haittaavat tekijät. Avoimissa vastauksissa oli mahdollisuus selvittää vesistönkäyttöä haittaavia tekijöitä. Muun muassa vesiskootterit vievät kalastusrauhaa, apajien varaaminen, järvellä ja rannoilla/järvellä meluaminen, pohjahaot-/tukit jopa sukeltajalinnut aiheuttivat haittaa osalle kalastajista. 27

28 4.10 Avoimet vastaukset ja vapaa sana Kanavareitin kalastuksen kehittämistä kysyttiin avoimella kysymyksellä johon kalastusta harrastaneet saivat vapaasti vastata. Huolenaiheita on koottu aluekohtaisesti vastaustenmukaisesti. Pohjois-Leppävesi Säännöstelyn aiheuttama veden pinnankorkeuden vaihtelu huomioitiin monissa vastauksissa. Vesistörakentamisesta mainittiin Kuusisaaren maasilta ja Ylisenkoski. Maasilta on muuttanut veden virtausta täysin ja kalapaikkana alue on muuttunut. Ylisenkosken ruoppaus hävitti taimenen kutupaikat ja taimenen. Leppävedeltä sai ennen monen kokoista taimenta. Istutuksia tulisi lisätä ja särkikalaa vähentää. Istukkaat tulisi jakaa tasaisesti. Osakaskuntien sääntöjä toivottiin yhdenmukaistettavan (rajoitus- ja kieltokäytäntöjä?) ja tiedotusta toivottiin lisää lupamyynnin yhteyteen mm. istutuksista, kalastuskielloista ja rajoituksista. Saraavesi Verkkokalastusrajoituksilla ei nykypyynnillä ole Saraaveteen merkitystä. Todella vähän verkkoja. Särkikalojen määrä on lisääntynyt merkittävästi Saraavedessä. Kuhankosken voimalaitoksen ympäristössä on taimenen tuhoamispaikka. Myös kuhan pohjaonginta jigillä on selvästi liian tehokasta. Rauhoitusalueen harmaalla vyöhykkeellä kalastetaan aivan liian suuria saaliita per kalastaja. Rauhoitusalueen pidennys 200 metriä alaspäin ja valvonnan tehostaminen! Roskakalan tehopyynti Saraaveteen. Uistelu-/ jigikalastuksen alamittakaloja kuolee ja on ajoittain rannoilla. Vatia Kuhnamo Epäselvät kiellot ja rajoitukset Kuhnamo-Vatia raja-alueella, lähinnä Kapeenkosken alue, haittaa kalastusta. Koskikalastuksen liiallinen suojelu. Kalasto on pientä. Miksi? Selkeämmät ohjeet mitä kalastusta missäkin saa harjoittaa. Kapeenkoskella veneistä kalastetaan koskikalastusalueella vaikka Pörriltä Mörkösaareen on kielto? Vedenlaatu saisi pysyä vähintään samana. 28

29 6. Yhteenveto ja tarkastelu Viime vuosikymmenien aikana kuhakannan kasvuun ovat vaikuttaneet mm. lisääntyneet istutukset ja lämpimät kesät. Kuhakanta on kasvanut Kanavareitin järvillä ja sitä pyydetään tehokkaasti ja saaliina sekä kalastuskohdelajina se on mieluinen. Suurimmat kuhan hehtaarisaaliit saadaan Etelä- Leppävedeltä, jossa pyyntiäkin on eniten. Toisaalta yksikkösaaliit ovat pienimpiä ja kalastusta saattaa olla syytä säädellä voimakkaammin. Kuhasaaliit ovat kasvaneet merkittävästi ja kuhan keskikoko on myös suurentunut suurempien silmäkokojen myötä. Iso osa kokonaissaaliista saadaan harvoilla yli 55 mm verkoilla. Siikasaaliit ovat heikentyneet selvästi. Etelä-Leppävedellä verkkokalastuspaine on selvästi suurempi kuin muilla alueilla. Tiedustelussa esitetyt saalismäärät on suhteutettava pyynnin määrään. Mitä enemmän tiettyä kalaa tavoitellaan, sitä enemmän sitä tiettyyn rajaan saadaan. Reitiltä kuhaa saadaan hyvin. Yli 60 mm verkkojen yksikkösaaliit ovat pienempiä kuin 55 mm, joka kertoo siitä, että kappalemääräisesti saaliit ovat 55 mm verkoilla huomattavasti suurempia. Tehokas verkkopyynti 55 mm:n solmuvälin verkoilla saattaa pyytää kuhaa niin paljon, että kannan koko- ja ikärakenne ei vastaa luontaista tasapainoa. Siikaa toivottaisiin saaliiksi enemmän ja sen saaliit näyttävät laskeneen merkittävästi. Kalastus on keskittynyt enemmän petokalojen pyyntiin niin välineiden kuin säätelyn osalta. Siikakannatkin voivat olla heikentyneet, mutta istutukset ovat ELY:n istutusrekisterin mukaan esim. Leppävedellä pysyneet suhteellisen vakioina vuosina (ka kpl/vuosi, 7,3 kpl/ha). Äänekoski-Vaajakoski vesireitin tarkkailuissa 2014 (Palomäen ym. 2015) väestörekisteripohjaisessa tiedustelussa vapakalastajia oli n. 60 % ja verkkokalastajia noin 30 % vastanneista. Suhdeluvun avulla tämän tiedustelun saalismääriä voi arvioida tarkemmiksi. Esimerkiksi heittouistimella kalastuskertoja vapaa kohti oli tässä tiedustelussa kpl ja yhteistarkkailussa lähes Uistelukalastuskertoja oli vajaa 2 700, kun yhteistarkkailun otanta arvioi niitä olleen lähes kertaa. Vuonna 2014 yhteistarkkailun tiedusteluun vastanneiden kokonaissaaliista noin 36 % saatiin verkoilla, 22 % heittouistimella, 13 % uistelemalla ja 12 % katiskalla. Kokonaissaaliin määrää tiedustelussa vähentää yleisoikeudellisen kalastuksen (pilkintä, onginta), läänikohtaisen viehekortin lunastaneiden, uistelukalastajien ja virtavesikalastajien saaliiden puuttuminen. Aikaisemmissa tiedusteluissa mm. Salo 1998 ko. kalastusmuodot olivat ainakin osin mukana ja kg:n taimensaalisarviota pidettiin hieman suurempana kuin todellista saalista. Yhteistarkkailun väestörekisteripohjaiseen (2014) tiedusteluun vastanneiden saaliista hauen osuus oli noin 34 %, ahvenen 25 % ja kuhan 17 %. Seuraavaksi eniten saatiin särkeä (6 %) ja lahnaa (7 %). Siian osuus kokonaissaaliista oli alle 0,7 % ja taimenen osuus 0,8 %. Pyydysyksiköitä lunastaneiden 29

30 kokonaissaalisosuudet 2014 (tämä tutkimus) olivat kuha 33 %, hauki 29 %, ahven 13, lahna 11 % ja made 6 %. Siian osuus oli 2 % ja taimenen 0,3 %. Viehekalastajien saalis on petokalaa, kuhaa, haukea, ahventa ja taimenta. Passiivisiin pyyntimuotoihin näitä lajeja saadaan vapasaaliissa enemmän. Kanavareitiltäkin ko. lajeja saataneen saaliiksi enemmän kuin tämä tiedustelu selvittää. Palomäen ym. (2015) mukaan reitin virtavesille Kuusaalle, Luija-Kapeelle ja Vaajavirtaan myydään kohdelupia tuhansia kappaleita vuosittain. Taimen on harvinainen saalis tavallisen vapaa-ajankalastajan saaliissa Kanavareitillä. Taimenta varmasti saadaan (mm. Vaajakosken virta-alueet), mutta sitä on erikseen pyydettävä. Nykyisin Kanavareitillä halutaan pyytää ja kalastusta säädellä kuhan, taimenen ja siian kantoja tukevasti. Jatkossa vapakalastuksen saaliita tulee seurata jollain mittarilla. Saaliin määrää, kokoluokkia, alamittaisten osuutta ja vapautetun saaliin osuutta olisi jo selvitettävä. Uuden kalastonhoitomaksujärjestelmän soisi mahdollistavan eri tavoin kohdistettuja tiedusteluja. Ravustus Kanavareitillä on vähäistä. Paikoin kuitenkin ravustetaan ja täplärapuja saadaan riittävästi ainakin omiin illanviettoihin. 30

31 Kirjallisuus Havumäki, M. & Ranta, T. 2013: Päijänteen kalastustiedustelu Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja Pohjois-Päijänteen kalastusalue Moilanen, P Vapaa-ajankalastus 2010: Riista- ja kalatalous. Tilastoja, nro 7, Palomäki, A., Alaja, H. ja Leppänen, A.2015: Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin yhteistarkkailu vuonna Tutkimusraportti 116/2015, Nab Labs Oy Salo, H. 1998: Kalastusta ja kalastajia Äänekoski.-Vaajakoski vesireitillä. Ympäristöntutkimuskeskus. Raportti 128/1998. Jyväskylän yliopisto Salo, H. ja Bagge, A. 1998: Äänekoski-Vaajakoski vesireitin kalataloudellinen tarkkailu vuonna

32 LIITTEET LIITE 1. Kanavareitin pyydysyksiköitä lunastaneiden saalis alueittain. 1/4 Kuhnamo-Vatia alueen pyydysyksiköitä lunastaneiden saalis. Kuhnamo-Vatia 1130 ha MUUT PYYDYKSET Kalastus vrk,kerta Saalis (kg) 2014 pp/ha Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Kuore Made Muut Yhteensä Katiska 151 0,13 4,3 90,5 137,9 232,7 Rysä Loukkurysä Onki/Pilkki 134 0,12 12,9 92,6 193,9 299,4 Uistin,virveli 263 0,23 56,0 17,2 8,6 81,9 Uistelu* 220 0,19 51,7 12,9 12,9 8,6 86,2 Pitkäsiima** 345 0,31 17,2 19,4 36,6 Syöttikoukku** 129 0,11 21,5 17,2 38,8 Nuotta Lippo, atrain Yhteensä 163,7 0,0 0,0 49,5 0,0 0,0 183,1 353,3 0,0 17,2 8,6 775,5 % 21,1 0,0 0,0 6,4 0,0 0,0 23,6 45,6 0,0 2,2 1,1 100,0 *1 vapaa kohti **koukku/vrk Verkkokalastus Saalis (kg) 2014 Verkko vrk Verkkoa/ ha Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Kuore Made Muu Yhteensä % AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 34 0,03 129,3 129,3 19,5 Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm ,13 185,3 94,8 6,5 60,3 17,2 17,2 381,3 57,7 Verkko 60 mm 43 0,04 43,1 25,9 60,3 4,3 17,2 150,8 22,8 TALVIPYYNTI Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm Verkko 60 mm verkko yhteensä ,20 228,35 0,00 0,00 120,64 6,46 120,64 129,26 21,54 0,00 0,00 34,47 661,37 100,0 kaikki yht 392,1 0,0 0,0 170,2 6,5 120,6 312,4 374,8 0,0 17,2 43,1 1436,9 verkkosaaliista 34,5 0,0 0,0 18,2 1,0 18,2 19,5 3,3 0,0 0,0 5,2 100,0 kokonaissaaliista 27,3 0,0 0,0 11,8 0,4 8,4 21,7 26,1 0,0 1,2 3,0 100,0 kg/ha 0,347 0,000 0,000 0,151 0,006 0,107 0,276 0,332 0,000 0,015 0,038 1,272 32

33 LIITE 1. Kanavareitin pyydysyksiköitä lunastaneiden saalis alueittain. 2/4 Saraaveden alueen pyydysyksiköitä lunastaneiden saalis. Saraavesi MUUT PYYDYKSET 1050 ha Kalastus vrk,kerta Saalis (kg) 2014 pp/ha Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Kuore Made Muu Yhteensä Katiska 631 0,60 98,3 22,2 12,7 15,9 190,3 1,6 341,0 Rysä 0 Loukkurysä 0 Onki/Pilkki 130 0,12 3,2 3,2 12,7 12,7 41,2 1,6 25,4 99,9 Uistin,virveli 190 0,18 12,7 634,4 1,6 3,2 651,8 Uistelu 479 0,46 126,9 25,4 15,9 168,1 Pitkäsiima 0 Syöttikoukku 0 Nuotta 0 Lippo, atrain 0 Yhteensä 241,1 685,2 1,6 25,4 28,5 250,6 3,2 25,4 1260,9 % 19,1 54,3 0,1 2,0 2,3 19,9 0,3 2,0 100,0 *1 vapaa kohti **koukku/vrk Verkkokalastus Saalis (kg) 2014 Verkko vrk Verkko/ ha Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Kuore Made Muu Yhteensä % AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 6 0,01 12,7 1,6 14,3 0,6 Verkko mm Verkko mm Verkko mm 13 0,01 6,3 6,3 9,5 22,2 0,9 Verkko 55 mm ,43 209,4 4,8 222,0 12,7 152,3 63,4 111,0 41,2 31,7 848,5 36,1 Verkko 60 mm 907 0,86 31,7 31,7 3,2 421,9 0,0 15,9 15,9 520,2 22,1 TALVIPYYNTI Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm 381 0,36 79,3 31,7 19,0 15,9 31,7 177,6 7,5 Verkko 60 mm ,35 260,1 317,2 142,7 22,2 28,5 0,0 770,8 32,7 verkko yhteensä ,03 586,8 0,0 4,8 602,7 15,9 723,2 76,1 169,7 0,0 111,0 63,4 2353,6 100,0 kaikki yht 827,9 0,0 4,8 1287,8 17,4 748,6 104,7 420,3 0,0 114,2 88,8 3614,5 % verkkosaaliista 24,9 0,0 0,2 25,6 0,7 30,7 3,2 7,2 0,0 4,7 2,7 100,0 % kokonaissaaliista 22,9 0,0 0,1 35,6 0,5 20,7 2,9 11,6 0,0 3,2 2,5 100,0 kg/ha 0,788 0,000 0,005 1,227 0,017 0,713 0,100 0,400 0,000 0,109 0,085 3,442 33