3. Prosodic Model -malli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. Prosodic Model -malli"

Transkriptio

1 20 3. Prosodic Model -malli Tässä luvussa esittelen Prosodic Model -mallin (lyh. PM-mallin). Käyn ensin lyhyesti läpi PM-mallin näkemyksen viittomien rakenteesta (3.1), jonka jälkeen tarkastelen yksityiskohtaisemmin mallin tapaa kuvata viittomia ( ); kaksikätisten viittomien rakennekuvausta en käsittele (ks. Brentari 1998: ; Jantunen 2001). Luvun lopussa (3.5) paneudun tarkemmin ongelmiin, joita ei-manuaalisten elementtien kuvaus PM-mallille aiheuttaa. 3.1 PM-mallin näkemys viittomien rakenteesta PM-mallissa viittomien staattiset ominaisuudet erotetaan dynaamisista ominaisuuksista (tämän ratkaisun perusteluista ks. Brentari 1998: 22-51). 11 Staattiset ominaisuudet eli käsimuotojen, artikulaatiopaikkojen, orientaatioiden ja ei-manuaalisten elementtien muuttumattomat ominaisuudet kuvataan inherenteillä piirteillä (IF, Inherent Features). Inherentit piirteet toteutuvat samanaikaisesti. Viittomien dynaamiset ominaisuudet eli kaikki liike-ominaisuudet, myös käsimuotojen, artikulaatiopaikkojen ja orientaatioiden muutokset sekä ei-manuaalisten elementtien muuttuvat ominaisuudet, kuvataan prosodisilla piirteillä (PF, Prosodic Features). Prosodiset piirteet toteutuvat peräkkäisesti. 11 Eräs tärkeimmistä argumenteista, joilla Brentari (1998) perustelee ratkaisuaan erotella viittomien dynaamiset ominaisuudet staattisista ominaisuuksista liittyy liikkeiden heikkenemis- ja vahvistumisprosessien tarjoamaan evidenssiin (id., 30-34). Luvussa 3.5 myös minä vetoan näihin prosesseihin argumentoidessani PF-haaran uuden ei-manuaaliset liikkeet huomioon ottavan rakenteen puolesta.

2 21 Inherentit ja prosodiset piirteet esitetään omissa rakennehaaroissaan, joissa ne järjestyvät tietyn hierarkian mukaisesti. Tästä piirteiden keskinäisestä hierarkiasta käytetään myös nimitystä piirregeometria. Piirteiden hierarkkiaa kuvataan kahtaalle haarovalla piirrepuulla. Piirrepuussa ne inherentit piirteet, joilla esitetään käsimuotojen, artikulaatiopaikkojen ja ei-manuaalisten elementtien muuttumattomia ominaisuuksia, ryhmittyvät itsenäisiksi rakenteen yksiköiksi; orientaatio ilmaistaan epäsuorasti kädestä spesifioidun kohdan ja artikulaatiopaikan välisenä suhteena. PM-mallin piirrepuun perusrakenne on esitetty kuviossa 4 ja piirrepuun noodien selitykset taulukossa 1. Brentarin näkemystä IF- ja PF-haaran rakenteesta esittelen tarkemmin luvuissa 3.2 ja 3.3. Esimerkkikuvaus viittomasta MUSTA (ks. kuvio 1; vrt. kuviot 2 ja 3) on esitetty luvun kuviossa 24. Kuvio 4. PM-mallin piirrepuun perusrakenne.

3 22 noodi root IF PF A POA nonmanual manual H2 H1 huippunoodi, joka merkitsee viittomaa (Inherent Features) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman staattiset eli inherentit ominaisuudet (Prosodic Features) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman dynaamiset eli prosodiset ominaisuudet (Articulator) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman eimanuaalinen ja/tai manuaalinen artikulaattori (Place of Articulation) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman artikulaatiopaikka noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan ei-manuaalisten elementtien inherentit ominaisuudet noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman ei-dominoiva ja dominoiva käsi noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan ei-dominoivan käden inherentti rakenne noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan dominoivan käden inherentti rakenne Taulukko 1. Piirrepuun (kuvio 4) noodien selitykset. 3.2 IF-haaran rakenteesta (Dominoivan käden) käsimuoto Stokoe (1960) kuvasi viittomien käsimuodot holistisesti symboleilla. Monissa Stokoen jälkeisissä tutkimuksissa käsimuodot on kuitenkin jaettu osiin ja esitetty piirteiden avulla. Varhaisimpia käsimuotojen piirrekuvauksia ovat esittäneet esimerkiksi Wilbur (1979) sekä Klima ja Bellugi (1979). Myös Liddellin ja Johnsonin (1989) HM-mallissa

4 23 (ks. luku 2.3.2) käsimuodot on analysoitu osiin ja kuvattu piirteillä (HM-malliin pohjaavasta suomalaisen viittomakielen käsimuotojen analyysista ks. Takkinen 2002). PM-mallissa käsimuotojen kuvaus perustuu muun muassa Liddelliin ja Johnsoniin (1989). Dominoivan käden (H1) käsimuoto jaetaan osallistuviin ja osallistumattomiin sormiin. Osallistuvilla sormilla tarkoitetaan karkeasti niitä sormia, jotka voivat liikkua viittoman tuottamisen aikana, tai jotka voivat koskettaa kehoa (Brentari 1998). Sekä osallistuvat että osallistumattomat sormet voivat olla erilaisissa asennoissa. Nämä sormien asennot ovat yleensä toisensa poissulkevia: jos esimerkiksi osallistuvat sormet ovat ojennettuja, niin osallistumattomat sormet ovat tällöin taivutettuja. Käsimuotojen kuvauksessa peukalo erotetaan muista sormista ja se kuvataan itsenäisenä yksikkönä. Peukalo voi olla muiden sormien tapaan joko osallistuva tai osallistumaton. Kuviossa 5 on esitetty H1-noodin dominoima täysi rakenne. Noodien selitykset on esitetty taulukossa 2. Kuvio 5. H1-noodin dominoima täysi rakenne (Brentari 1998).

5 24 noodi H1 arm hand noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan dominoivan käden inherentti rakenne terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaattoriksi koko käsivarren noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan dominoivan käden inherentti käsimuoto (osallistuvat ja osallistumattomat sormet sekä näiden asetelma); tässä noodissa määritellään myös käden osa ([1]-[8]), jota käytetään inherentin orientaation ilmaisemiseen nonselected fingers noodi, jossa spesifioidaan viittoman osallistumattomien sormien asetelma (ojennetut tai koukistetut) selected fingers joints fingers1 base nonbase thumb fingers0 quantity point of reference noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan viittoman osallistuvat sormet ja niiden asetelma noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan ne osallistuvien sormien nivelet, joista sormet ovat taipuneet, ja muut sormien asetelmat (ovatko sormet kasaantuneet, koukistetut, ristityt tai levitetyt) rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan osallistuvat sormet (peukalo ja/tai muut sormet) terminaalinoodi, joka spesifioi osallistumattomat sormet taipuneiksi proksimaalisista nivelistä terminaalinoodi, joka spesifioi osallistumattomat sormet taipuneiksi distaalisista nivelistä noodi, joka spesifioi peukalon osallistuvaksi sormeksi, ja jossa määritetään peukalon asento suhteessa muihin sormiin rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan mm. osallistuvien sormien lukumäärä noodi, jossa spesifioidaan osallistuvien sormien lukumäärä; piirteet [all] 'neljä sormea' ja [one] 'yksi sormi' voivat esiintyä yksinään tai olla dependenssisuhteessa (kun piirre [all] dominoi piirrettä [one], kolme vierekkäistä sormea on valittu; kun piirre [one] dominoi piirrettä [all], kaksi vierekkäistä sormea on valittu) noodi, jossa spesifioidaan kohta, minkä suhteen osallistuvat sormet valitaan; piirteet [middle] 'keskisormi' ja [ulnar] 'pikkurillin puoli' voivat esiintyä yksinään tai olla dependenssisuhteessa (kun piirre [ulnar] dominoi piirrettä [middle], por-kohta on nimetön) Taulukko 2. H1-haaran (kuvio 5) noodien selitykset. Suomalaisessa viittomakielessä tavallisimpia käsimuotoja ovat kämmen- ja nyrkkikäsimuodot, sekä yksisorminen käsimuoto, jossa etusormi on ojennettu nyrkistä. Harvinaisia käsimuotoja ovat puolestaan käsimuodot, joissa nyrkistä on ojennettu useampia kuin yksi sormi (Savolainen 2000a). Kuviossa 6 on esitetty muutamia yleisimpiä ja harvinai-

6 25 simpia suomalaisen viittomakielen käsimuotojen rakenteita. Käsimuotojen tunnusmerkkisyys kasvaa sitä mukaa, mitä kompleksisempi käsimuodon rakenne on. Kuvio 6. Suomalaisen viittomakielen käsimuotojen rakenteita. Ylärivillä kuvatut käsimuodot ovat suomalaisessa viittomakielessä yleisiä, ja niiden rakenne on varsin yksinkertainen. Alarivin käsimuoto on harvinainen, ja sen rakenne on kompleksinen.

7 Artikulaatiopaikka Viittoman artikulaatiopaikka on PM-mallissa jokin kolmesta artikulaatiotasosta (z, y, x). Artikulaatiotasot on määritetty suhteessa kolmiulotteiseen tilaan. Z-taso eli sagittaalitaso on taso, jonka suhteen kaksikylkinen eliö, kuten ihminen, on symmetrinen; y-taso on horisontaalinen taso ja x-taso puolestaan ventraalinen eli vatsan-/kehonmyötäinen taso. Käytännössä artikulaatiotaso on se taso, jota kohti hand-noodissa spesifioitu käden osa suuntautuu. Z- ja y-taso määrittävät viittoman artikulaatiopaikaksi käytännössä neutraalitilan. X-taso voi sen sijaan tarkoittaa joko neutraalitilaa tai kehon pintaa. Jos x-tasolla tarkoitetaan kehon pintaa, viittomasta täytyy kuvata vielä artikulaatioalue ja artikulaatiokohta. Keholla on neljä artikulaatioaluetta: pää, torso, ei-dominoivan käden käsivarsi ja eidominoivan käden käsiosa. Jokainen artikulaatioalue jakautuu edelleen kahdeksaan artikulaatiokohtaan. Kehon neljä artikulaatioaluetta ja niiden kahdeksan artikulaatiokohtaa on listattu taulukossa 3. head arm body H2 / H1 hand places [1] top of the head upper arm neck palm of hand [2] forehead elbow front shoulder finger fronts [3] eye elbow back clavicle back of palm [4] cheek/nose forearm back torso-top back of fingers [5] upper lip forearm front torso-mid radial side of sf [6] mouth forearm ulnar torso-bottom ulnar side of sf [7] chin wrist back waist tip of sf/thumb [8] under the chin wrist front hips heel of hand Taulukko 3. Kehon neljä artikulaatioaluetta ja niiden kahdeksan artikulaatiokohtaa.

8 27 Kuviossa 7 on esitetty POA-haaran (Place of Articulation 'artikulaatiopaikka') täysi rakenne. Noodien selitykset on esitetty taulukossa 4. Kuvio 7. POA-haaran täysi rakenne (Brentari 1998). noodi POA y (Place of Articulation) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman artikulaatiopaikka terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatiopaikaksi neutraalitilan ja horisontaalisen y-tason y rakennetason noodi z x location body2 terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatiopaikaksi neutraalitilan ja sagitaalisen z-tason (so. keskitason eli tason, jonka suhteen kaksikylkinen eliö, kuten ihminen, on symmetrinen) (terminaali)noodi, joka spesifioi viittoman artikulaatiopaikaksi neutraalitilan ja ventraalisen (vatsan puoleisen) x-tason tai kehon pinnan noodi, jossa spesifioidaan viittoman tarkka artikulaatiokohta jollakin kehon neljästä artikulaatioalueesta rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan kehon artikulaatioalue (pää, torso, ei-dominoivan käden käsivarsi, ei-dominoivan käden kämmen)

9 28 body1 head arm1 body0 H2 arm0 rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa artikulaatioalueeksi spesifioidaan torso, ei-dominoivan käden käsivarsi tai ei-dominoivan käden kämmen terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatioalueeksi pään rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa artikulaatioalueeksi spesifioidaan ei-dominoivan käden käsivarsi tai ei-dominoivan käden kämmen terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatioalueeksi torson terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatioalueeksi ei-dominoivan käden kämmenen terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatioalueeksi ei-dominoivan käden käsivarren Taulukko 4. POA-haaran (kuvio 7) noodien selitykset Orientaatio Kämmenen orientaatio esitetään PM-mallissa hand-noodissa spesifioidun käden osan [1]-[8] (ks. taulukko 3) ja POA-haarassa määritetyn artikulaatiotason (z, y, x) välisenä suhteena. Jos esimerkiksi hand-noodissa on määritetty arvo palm 'kämmen', ja jos artikulaatiotaso on z-taso, niin oikeakätisellä viittojalla kämmen suuntautuu tällöin vasemmalle. Käytännössä myös viittoman liikkeen suunta vaikuttaa orientaation määräytymiseen: jos liike suuntautuu kohti tiettyä tasoa, on myös hand-noodissa spesifioidun kohdan suuntauduttava kohti tätä tasoa. Orientaation kuvaus on PM-mallissa ehkä hieman epätäsmällistä: jos hand-noodin arvo on palm ja artikulaatiotaso on z-taso (vrt. yllä), jolloin oikeakätisen viittojan kämmen suuntautuu vasemmalla, niin sormet voivat yhä suuntautua ylöspäin, viittojasta eteenpäin, tai jonnekin tältä väliltä. Rajoittaakseen tätä orientaation monitulkintaisuutta PM-malli olettaa tietyn perusviittoma-asennon ja tätä kautta myös tietyn perusorientaation. Perusorientaatio vastaa asentoa, jossa käsi on silloin, kun se on taivutettu normaa-

10 29 lista reidenvieriasennosta yhdeksänkymmenen asteen kulmaan (ts. sormet osoittavat eteenpäin ja kämmen suuntautuu vastakkaisen käden puolelle). Perusviittoma-asento selkeyttää orientaatiota ja sen määrittämistä, mutta ei poista kokonaan siihen liittyviä ongelmia Ei-manuaaliset elementit Ei-manuaalisten elementtien muuttumattomien ominaisuuksien esitykseen on PMmallissa varattu nonmanual-noodin dominoima rakenne. Se, millainen tämä rakenne tarkkaan ottaen on, ei kuitenkaan ole tiedossa: Brentari (1998) ei ota kantaa siihen, mitä ei-manuaalisten elementtien muuttumattomat ominaisuudet ovat, millaisin inherentein piirtein ne tulisi esittää, ja miten nämä piirteet tulisi järjestää (vrt. luku 3.3; eimanuaalisten elementtien kuvaukseen liittyvästä problematiikasta ks. luku 3.5). 3.3 PF-haaran rakenne Viittomien kaikki liikeominaisuudet on tarkoitettu kuvattavaksi prosodisilla piirteillä PF-haarassa. Käytännössä kaikkia liikeominaisuuksia ei kuitenkaan voida kuvata: PMmalli tarjoaa välineistön vain manuaalisten liikkeiden esittämiseen. Manuaaliset liikkeet ovat käsien liikkeitä. Artikulatorisesti manuaaliset liikkeet voidaan jakaa neljään eri tyyppiin: olkanivelestä tuotettuihin liikkeisiin, kuten liike viittomassa VALTA; kyynärnivelestä tuotettuihin liikkeisiin, kuten liike viittomassa PÄIVÄ;

11 30 rannenivelestä tuotettuihin liikkeisiin, kuten liike viittomassa AUTOMAATTI; ja sormien nivelistä tuotettuihin liikkeisiin, kuten liike viittomassa KUKKA. Viittomat VALTA, PÄIVÄ, AUTOMAATTI ja KUKKA on esitetty kuviossa 8. Kuvio 8. Neljä suomalaisen viittomakielen viittomaa, joissa on eri nivelistä tuotettu manuaalinen liike. Viittoman VALTA (ylin rivi) liike tuotetaan olkanivelestä, viittoman PÄIVÄ (toinen rivi ylhäältä) liike tuotetaan kyynärnivelestä, viittoman AUTOMAATTI (toinen rivi alhaalta) liike tuotetaan rannenivelestä ja viittoman KUKKA (alin rivi) liike tuotetaan sormien nivelistä. Kuvat ovat Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (Malm 1998) artikkeleista 472 (VALTA), 223 (PÄIVÄ), 1007 (AUTOMAATTI) ja 1142 (KUKKA).

12 31 Manuaalisten liikkeiden artikulatorinen luokitus on koodattu PF-haaran rakenteeseen: eri nivelistä tuotetut liikkeet kuvataan PF-, setting-, path-, orientation- ja aperturenoodeihin liittyvillä prosodisilla piirteillä siten, että hierarkian ylimmissä noodeissa esitetään olka- ja kyynärnivelestä tuotetut liikkeet ja alimmissa ranteen ja sormien nivelistä tuotetut liikkeet. Käytännössä noodien keskinäinen hierarkia on sonorisuushierarkia. Tätä liikkeen ja sonorisuuden suhdetta käsittelen tarkemmin luvussa 4.2. PF-haaran piirregeometriaa käsittelen lisää luvussa 3.5. PF-haaran täysi rakenne on esitetty kuviossa 9. Noodien selitykset on esitetty taulukossa 5. Kuvio 9. PF-haaran täysi rakenne (Brentari 1998).

13 32 noodi PF nonmanual setting path orientation aperture noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman dynaamiset eli prosodiset ominaisuudet, ja jossa spesifioidaan mahdollinen abstrakti liikehahmo (kaariliike, ympyräliike tai suoraliike; väristelyliike voidaan spesifioida missä tahansa noodissa); tässä noodissa spesifioidut liikkeet tuotetaan oletusarvoisesti kyynärnivelestä noodi, jossa spesifioidaan ei-manuaalisten artikulaattoreiden liike (ei-manuaalisten artikulaattoreiden liikkeitä kuvaavia prosodisia piirteitä ei ole määritelty) noodi, jossa spesifioidaan liikkeet, joiden myötä käsi siirtyy artikulaatiotason kohdasta a kohtaan b (kohdat spesifioidaan piirteillä ipsilateraalinen, kontralateraalinen, distaalinen, proksimaalinen, alaosa, yläosa); tässä noodissa spesifioidut liikkeet tuotetaan oletusarvoisesti olkanivelestä noodi, jossa spesifioidaan artikulaatiotasolla tai 90 asteen kulmassa siihen nähden tuotetut liikkeet (käsivarren saranaliike, suora toistoliike, piirtoliike, tasoa kohti suuntautuva suoraliike); tässä noodissa spesifioidut liikkeet tuotetaan oletusarvoisesti kyynärnivelestä noodi, jossa spesifioidaan oletusarvoisesti ranteen nivelistä tuotetut liikkeet (ranteen ojennus, ranteen koukistus, ranteen uloskierto, ranteen sisäänkierto, ranteen loitonnus) noodi, jossa spesifioidaan oletusarvoisesti sormien nivelistä tuotetut liikkeet eli käytännössä käsimuodon avauma (auki, kiinni) Taulukko 5. PF-haaran (kuvio 9) noodien selitykset. Periaatteessa PM-mallissa on varattu mahdollisuus myös ei-manuaalisten liikkeiden, siis ei-manuaalisilla artikulaattoreilla tuotettujen liikkeiden, esittämiseen (vrt. kuvio 9; nonmanual-noodi). Käytännön välineitä tähän ei kuitenkaan tarjota: ei-manuaalisten elementtien muuttuvia ominaisuuksia tai niiden kuvaamiseen tarvittavia prosodisia piirteitä ei ole määritelty. Voidaan myös kysyä, riittääkö yksi rakennehierarkiassa korkealle sijoittuva noodi ei-manuaalisten liikkeiden kattavaan esitykseen? (Vrt. luku 3.2.4; eimanuaalisten elementtien kuvaukseen liittyvästä problematiikasta ks. luku 3.5; eimanuaalisista liikkeistä ja sonorisuudesta ks. luku 4.2.)

14 Viittomien segmentointi ja liikkeen kompleksisuus Viittomien syntagmaattista rakennetta kuvataan PM-mallissa x-segmenttien eli abstraktien aikapisteiden avulla. X-segmentit generoituvat prosodisista piirteistä: PF- ja pathnoodeihin liittyvät piirteet generoivat kaksi x-segmenttiä (paitsi artikulatorisesti vapaa piirre [TM], joka näihin noodeihin liittyessään generoi vain yhden segmentin); muut piirteet generoivat kukin vain yhden segmentin. Kuvio 10. Segmenttien lukumäärä voi suomalaisen viittomakielen viittomissa vaihdella yhdestä kuuteen. Viittoma MONTAKO (vasemmanpuoleinen kuva) on esimerkki yksisegmenttisestä viittomasta, viittoma SUOMI (keskimmäinen kuva) on esimerkki nelisegmenttisestä viittomasta ja viittoma KERROKSET (oikeanpuoleinen kuva) on esimerkki kuusisegmenttisestä viittomasta. Kuvat ovat Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (Malm 1998) artikkeleista 957 (MONTAKO), 723 (SUOMI) ja 291 (KERROKSET). Segmentit ovat liikkeiden abstrakteja alku- ja loppukohtia. Käytännössä kukin segmentti edustaa tietyllä ajanhetkellä tietyssä paikassa olevaa, tietyllä tapaa orientoitunutta käsimuotoa ja ei-manuaalisen elementin ominaisuutta. Tunnusmerkittömimmillään viittomat ovat kaksisegmenttisiä eli niissä on yksi sekventiaalinen liike (esim. viittoma MUSTA), mutta segmenttien lukumäärä voi vaihdella yhdestä (esim. viittoma MONTAKO, jossa on pelkkä väristelyliike) neljään (esim. viittoma SUOMI, jossa on kahden identtisen

15 34 sekventiaalisen liikkeen jono), tai jopa kuuteen (esim. viittoma KERROKSET, jossa on kolmen identtisen sekventiaalisen liikkeen jono). Viittomat MONTAKO, SUOMI ja KERROKSET on esitetty kuviossa 10. Tähän saakka olen käyttänyt esimerkkeinä vain viittomia, joiden liike on eikompleksista (vrt. kuviot 1, 8 ja 10). Tällaisissa viittomissa liike tuotetaan vain yhdestä nivelestä. Ei-kompleksisella liikkeellä tuotettujen viittomien kuvauksessa vain yksi PFhaaran luokkanoodi haaroo. Viittomien liike voi kuitenkin olla myös kompleksista. Tällaisissa viittomissa liikkeen tuottoon osallistuu useampi kuin yksi nivel (voidaan pohtia myös sitä, tekeekö useamman artikulaattorin mukanaolo liikkeestä kompleksisen; ks. alaviite 14). Kompleksisella liikkeellä tuotettujen viittomien kuvauksessa PF-haaran luokkanoodeista haaroo useampi kuin yksi. Kuviossa 11 on kompleksisella liikkeellä tuotettu viittoma KULTTUURI, jonka liike tuotetaan samanaikaisesti kyynärnivelestä ja sormien nivelestä (viittoman KULTTUURI kuvauksessa haarovat sekä path- että aperture-noodi). Kuvio 11. Suomalaisen viittomakielen viittomassa KULTTUURI on kompleksinen manuaalinen liike, joka tuotetaan samanaikaisesti kyynärnivelestä ja sormien nivelistä. Kuvat ovat Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (Malm 1998) artikkelista PM-mallissa yksi sekventiaalinen liike samastuu tavuksi. Tavun kvantiteetin ja liikkeen kompleksisuuden välillä on niin ikään suhde: yhdellä sekventiaalisella, ei-komplek-

16 35 sisella liikkeellä tuotettu viittoma on kevyt tavu ja yhdellä sekventiaalisella, kompleksisella liikkeellä tuotettu viittoma raskas tavu. Syitä näihin identifikaatioihin selvitän luvussa Ei-manuaalisten elementtien kuvauksesta PM-mallin perusrakenne sisältää ei-manuaalisten elementtien 12 kuvaukseen tarvittavat komponentit, IF- ja PF-haaroihin implementoidut nonmanual-noodit. Konkreettisia välineitä (kuten piirteitä ja piirregeometriaa) ei-manuaalisten elementtien kuvaukseen malli ei kuitenkaan tarjoa, ja tämä on mallin käyttökelpoisuuden kannalta varsin ongelmallinen seikka: osa viittomista jää kuvauksetta, suurempi osa kuvaukseltaan taas eriasteisesti vajaiksi. Viittoma KYLLÄ on esimerkki viittomasta, jota ei voida kuvata PM-mallilla: viittomassa ei ole lainkaan manuaalista ainesta, se tuotetaan pelkästään suulla. Esimerkkejä sellaisista viittomista, joiden kuvaukset jäävät mallissa selvästi puolitiehen ovat viittomat MUKAVA ja ON-KUULLUT; manuaaliset artikulaattorit osallistuvat molempien viittomien tuottoon, mutta viittomien liike tuotetaan pelkästään ei-manuaalisesti (viittoman 12 Tämän(kin) luvun ei-manuaalisia elementtejä koskeva pohdinta nojaa seuraaviin määritelmiin: eimanuaaliset elementit ovat keholla, päällä ja suulla tuotettuja viittomien rakenneosia (ks. luku 2.2), eimanuaaliset artikulaattorit ovat keho, pää ja suu (ks. luku 2.1) ja ei-manuaaliset liikkeet ovat eimanuaalisilla artikulaattoreilla (siis keholla, päällä ja suulla) tuotettuja liikkeitä (ks. luku 3.3). Eimanuaalisille artikulaattoreille annettu määritelmä (ja tämän perusteella myös ei-manuaalisille elementeille ja liikkeille annetut määritelmät) voidaan kyseenalaistaa; onko artikulaattoreiden jako kehoon, päähän ja suuhun pätevä, vai pitäisikö esimerkiksi yläruumis erottaa omaksi artikulaattorityypikseen (vrt. kuviossa 12 esitetty viittoma MUKAVA)? Voidaan myös kysyä, pitäisikö kasvoille antaa artikulaattorin status?

17 36 MUKAVA liike tuotetaan keholla ja viittoman ON-KUULLUT päällä). Lisäesimerkkejä viittomista, joiden kuvaukset jäävät PM-mallissa vajaiksi ovat LÄHTEÄ ja SYRJÄHYPPY, yleisemmin sanottuna kaikki ne viittomat, joissa on manuaalisen liikkeen ohella viittomakielinen huulio (ks. luku 2.1). Viittomat KYLLÄ, ON-KUULLUT, MUKAVA, LÄHTEÄ ja SYRJÄHYPPY on esitetty kuviossa 12. Kuvio 12. Suomalaisen viittomakielen viittomia KYLLÄ (ylärivi), ON-KUULLUT (keskirivi vasemmalla), MUKAVA (keskirivi oikealla), LÄHTEÄ (alarivi vasemmalla) ja SYRJÄHYPPY (alarivi oikealla) ei voi, ainakaan täydellisesti, kuvata PM-mallissa: viittoma KYLLÄ tuotetaan täysin ei-manuaalisesti, viittomissa ON- KUULLUT ja MUKAVA on pelkästään ei-manuaalinen liike, ja viittomiin LÄHTEÄ ja SYRJÄHYPPY liittyy viittomakielinen huulio (viittomassa LÄHTEÄ suu liikkuu samalla tavalla kuin tuotettaessa puhuttujen kielten äännejonoa [viu], ja viittomassa SYRJÄHYPPY suu on samassa asennossa kuin tuotettaessa puhuttujen kielten äännejonoa [thh]). Kuvat ovat Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (Malm 1998) artikkeleista 1219 (KYLLÄ), 560 (ON-KUULLUT), 1109 (MUKAVA), 865 (LÄHTEÄ) ja 318 (SYRJÄHYPPY). Tutkimuksen puutteen vuoksi näihin kysymyksiin ei tässä tutkielmassa voida vastata, ja artikulaattoreiden jako kehoon, päähän ja suuhun säilytetään sen yleisyyteen vedoten.

18 37 Tässä tutkielmassa ei ole mahdollista tarjota lopullista ratkaisua ongelmiin, joita PMmallilla on ei-manuaalisten elementtien kuvauksessa. YYksi syy tähän on se, että suomalaisen viittomakielen ei-manuaalisista elementeistä ei ole tehty tarpeeksi perustutkimusta. Jonkinlaisen kuvausteknisen ratkaisun löytämistä voidaan kuitenkin pitää välttämättömyytenä: ei-manuaalisilla elementeillä on tärkeä rooli suomalaisen viittomakielen tavujen analyysissa, 13 ja tavuja analysoidaan tässä tutkielmassa juuri PM-mallin avulla. Nähdäkseni ainakin seuraaviin kysymyksiin on vastattava, jotta PM-malli pystyisi kuvaamaan viittomien ei-manuaaliset elementit: (1) Mitä ovat ei-manuaalisten elementtien muuttumattomat ja muuttuvat ominaisuudet? (2) Millaisin inherentein ja prosodisin piirtein ei-manuaalisten elementtien muuttumattomat ja muuttuvat ominaisuudet tulisi esittää? (3) Mikä olisi ei-manuaalisten elementtien esittämiseen käytettävien inherenttien ja prosodisten piirteiden hierarkia (ts. millainen olisi IF-haaraan kuuluvan nonmanual-noodin dominoima rakenne ja millainen PF-haaran ei-manuaaliset liikkeet huomioon ottava rakenne)? (4) Millaisin periaattein x-segmentit generoituvat ei- 13 Miksi ei-manuaalisten elementtien huomioon ottaminen on tärkeää suomalaisen viittomakielen tavujen analyysissa? Vastaaminen voidaan aloittaa tarkastelemalla suhdetta, joka vallitsee hyvinmuodostuneen sanan/viittoman ja tavun välillä: näyttäisi olevan kielitypologinen universaali, että jokainen hyvinmuodostunut sana/viittoma koostuu vähintään yhdestä tavusta (Brentari 1998; McCarthy & Prince 1993; ks. luku 6). Tämän universaalin perusteella voidaan argumentoida, että koska esimerkiksi viittoma KYLLÄ (ks. kuvio 12) on täysin hyvinmuodostunut, täytyy sen sisältää vähintään yksi tavu (itse asiassa ko. viittoma mielletään viittomakielisten henkilöiden keskuudessa kaksitavuiseksi; tämä evidenssi on otettava vakavasti, sillä tavu on myös psykologinen yksikkö), ja koska viittoma KYLLÄ tuotetaan täysin eimanuaalisesti, täytyy tavun olemassaolon johtua ei-manuaalisista elementeistä. Siis: ei-manuaalisuuden huomioon ottaminen on tavujen analyysin kannalta tärkeää, koska on olemassa täysin ei-manuaalisesti tuotettuja tavuja.

19 38 manuaalisten elementtien muuttuvien ominaisuuksien esittämiseen käytetyistä prosodisista piirteistä? 14 Lähtökohdaksi ei-manuaalisten elementtien kuvaukselle esitän, että eimanuaalisten elementtien muuttumattomat (staattiset) ominaisuudet ovat kehon, pään ja suun postuuriominaisuuksia (so. ei-manuaalisten artikulaattoreiden asentoja ja sijainteja määrittäviä ominaisuuksia) ja muuttuvat (dynaamiset) ominaisuudet kehon, pään ja suun liikeominaisuuksia (so. ei-manuaalisia liikkeitä määrittäviä ominaisuuksia). Tämän tutkimuksen tarpeita silmälläpitäen oletan postuuriominaisuuksien esittämiseen joukon inherenttejä piirteitä ja liikeominaisuuksien esittämiseen joukon prosodisia piirteitä; piirteiden tarkkaa luonnetta en perustutkimuksen puuttumiseen vedoten määrittele, ja niiden määrittely ylittäisikin tälle tutkimukselle asetetut tavoitteet. Tavujen analyysin kannalta tekemälläni oletuksella ei ole juurikaan merkitystä (vrt. alaviite 14). Inherenttien piirteiden geometriaa mietittäessä on otettava huomioon seuraavat kaksi tosiota: ei-manuaaliset artikulaattorit voivat toimia itsenäisesti, ja niitä on kolmentyyppisiä (ks. kuitenkin alaviite 12). Tämän perusteella on järkevää postuloida omat luokkanoodit kehon, pään ja suun postuuriominaisuuksia esittäville inherenteille piirteille. Luokkanoodit tulee järjestää sekä fysiologian että teorian kannalta korrektisti. Fysiologinen korrektius tarkoittaa ensisijaisesti kehon, pään ja suun osakokonaisuussuhteiden huomioon ottamista: esimerkiksi suun luokkanoodi ei voi dominoida kehon ja pään luokkanoodeja. Teoreettinen korrektius tarkoittaa toimimista PM- 14 Kolmannen kysymyksen PF-haaran rakennetta käsittelevä osa on tavujen analyysin kannalta kaikkein tärkein. Se, miten tähän kysymykseen vastataan vaikuttaa nimittäin siihen, mikä on vastaus luvussa 3.4 ohimennen esitettyyn kysymykseen "Tekeekö useamman artikulaattorin [tai artikulaattorityypin] mukanaolo liikkeestä kompleksisen?". Tämä kysymys on pelkistettävissä liikkeen kompleksisuuden ja tavun kvantiteetin välisen suhteen perusteella (ks. luku 3.4) suoraan esim. seuraavaksi kysymykseksi: "Onko kompleksisen manuaalisen liikkeen ja yhden suun liikkeen omaava viittoma (esim. LÄHTEÄ; ks. kuvio 12) superraskas tavu vai ei?" (ks. myöhempi leipäteksti ja alaviite 18).

20 39 mallin piirregeometrian perusaksioomien mukaan (ks. Brentari 1998: 63-70, 93-96): luokkanoodien hierarkia on esimerkiksi kyettävä kuvaamaan kahtaalle haarovalla piirrepuulla, oikealle haarovan haaran (hallitsijan) on oltava rakenteeltaan vasemmalle haarovaa haaraa (dependenttia) kompleksisempi, ja kompleksista rakennetta on voitava pitää yksinkertaisempaa rakennetta tunnusmerkkisempänä. 15 Ehdotukseni kehon, pään ja suun luokkanoodien keskinäiseksi hierarkiaksi on esitetty kuviossa 13. Noodien selitykset on esitetty taulukossa 6. Kuvio 13. Ehdotus IF-haaran nonmanual-noodin dominoimaksi rakenteeksi. noodi nonmanual mouth body1 head body0 noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan ei-manuaalisten elementtien inherentit ominaisuudet (kehon, pään ja suun postuuriominaisuudet) noodi, jossa (tai jonka dominoimassa rakenteessa) spesifioidaan suun postuuriominaisuudet rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan pään ja kehon postuuriominaisuudet noodi, jossa (tai jonka dominoimassa rakenteessa) spesifioidaan pään postuuriominaisuudet noodi, jossa (tai jonka dominoimassa rakenteessa) spesifioidaan kehon postuuriominaisuudet Taulukko 6. Nonmanual-haaran (kuvio 13) noodien selitykset. Nonmanual-noodi haaroo mouth- ja body1-noodeiksi; suu on erotettu muista eimanuaalisista artikulaattoreista siksi, että se on näitä selvästi autonomisempi, ja tyypilli- 15 Monet PM-mallin perusaksioomista on lainattu dependenssifonologiasta (ks. esim. Carr 1993).

21 40 sempi (vrt. luku 2.1). Body1-noodi haaroo head- ja body0-noodeiksi. Käytännössä tämä ratkaisu tekee oikeutetusti päällä ja keholla tuotettavista (tai nämä ei-manuaaliset artikulaattorit sisältävistä) viittomista hyvin tunnusmerkkisiä. Yksi prosodinen nonmanual-noodi (vrt. kuvio 9) ei riitä ei-manuaalisten liikkeiden esittämiseen, ja ensialkuun näyttäisikin perustellulta istuttaa kehon, pään ja suun luokkanoodit myös PF-haaran rakenteeseen: keho, pää ja suu voivat liikkua toisistaan riippumatta, ja niiden liikkeet on pystyttävä kuvaamaan. Esitän kuitenkin, että uusia prosodisia luokkanoodeja tarvitaan vain kaksi: yksi kehon ja pään liikkeille (body1- noodi), ja yksi suun liikkeille (mouth-noodi). Perustelen ratkaisuani kuvata kehon ja pään liikkeet samassa luokkanoodissa toisaalta sillä, että keho ja pää kykenevät liikkumaan samalla tavalla (vrt. eteen- ja taaksepäin kallistuminen, sivuille kallistuminen, kääntyminen ym.) ja toisaalta sillä, että vaikkakin kykeneviä itsenäisiin liikkeisiin, keho ja pää liikkuvat usein toistensa liikkeitä myötäillen (vrt. esim. kuvion 14 viittomat ENNAKKOLUULO, KÄRSIÄ ja HAUSKA, ja myös MUKAVA); se, tuotetaanko viittoma keholla, päällä vai molemmilla ilmaistaan inherentein piirtein IF-haarassa. Syy prosodisen mouth-luokkanoodin postuloimiseen on mainittu jo edellä: suu on varsin itsenäinen muihin ei-manuaalisiin artikulaattoreihin nähden. Voi olla, että myös ei-manuaalisten elementtien inherenttien ominaisuuksien esittämiseen tarvittavien luokkanoodien määrä on supistettavissa kahteen juuri samoista syistä, joista prosodistenkin luokkanoodien määrä on kaksi. Koska tämän tutkimuksen painopiste on prosodisessa rakenteessa, jätän IF-haaran rakenteen tarkemman pohdinnan myöhemmän tutkimuksen vastuulle. Tavujen rakenteen analyysille tällä ratkaisulla ei ole merkitystä.

22 41 Kuvio 14. Keho ja pää liikkuvat viittomissa ENNAKKOLUULO (vasemmalla), KÄRSIÄ (keskellä) ja HAUSKA (oikealla) toistensa liikkeitä myötäillen. Kuvat ovat Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (Malm 1998) artikkeleista 545 (ENNAKKOLUULO), 940 (KÄRSIÄ) ja 1110 (HAUSKA). Järjestän body1- ja mouth-noodit siten, että body1-noodi jää PF-haaran hierarkiassa ylimmäksi ja mouth-noodi alimmaksi. Tämän ratkaisun ymmärtämiseksi on tarkasteltava liikkeiden foneettisia (fysiologisista, sosiaalisista ym. tekijöistä johtuvia) heikkenemis- ja vahvistumisilmiöitä (so. distaalistumis- ja proksimaalistumisilmiöitä) ja tapaa, jolla PM-malli ne kuvaa. Liikkeen heikkeneminen tarkoittaa, että liikkeen tuottovastuu siirtyy liikkeen suorittamiseen oletusarvoisesti käytetyn nivelen sijasta jollekin distaalisemmalle nivelelle (distaalinen 'kauempana kehon keskiviivasta oleva'; sormien nivelet ovat käden distaalisimmat nivelet). Vahvistuminen puolestaan tarkoittaa, että liikkeen tuottoon osallistuu oletusarvoisen nivelen ohella myös jokin proksimaalisempi nivel (proksimaalinen 'lähempänä kehon keskiviivaa oleva'; olkanivel on käden proksimaalisin nivel). Liikkeiden heikkenemis- ja vahvistumisilmiöt ovat suomalaisessa(kin) viittomakielessä hyvin tavallisia. Esimerkiksi viittoman PÄIVÄ liike heikkenee usein kyynär- ja rannenivelistä pelkästään ranneniveleen; viittoman JO liike puolestaan vahvistuu usein rannenivelestä kyynärniveleen. Liikkeiden heikkenemis- ja vahvistumisprosessit ovat luonnollisia operaatioita, ja PM-malli myös esittää ne sellaisina. Liikkeen heikkeneminen kuvataan yhdistämällä

23 42 liikkeen oletusnoodi assosiaatioviivalla sopivaan hierarkiassa alemmaksi sijoittuvaan noodiin, vahvistuminen taas yhdistämällä oletusnoodi assosiaatioviivalla sopivaan hierarkiassa korkeammalle sijoittuvaan noodiin. Assosiaatioviivan kautta liikkeen abstraktia muotoa spesifioivat prosodiset piirteet pääsevät leviämään noodista toiseen. Assosiaatioviivan käyttö liikkeiden heikkenemis- ja vahvistumisilmiöiden kuvaamisessa on mahdollista, koska viittomien kaikki liikeominaisuudet esitetään (luonnollisesti) osana yhtä ja samaa rakennetta (PF-haaraa), ja koska PF-haaran (alkuperäinen) piirregeometria on sidottu ihmisen fysiologiaan ja anatomiaan; liikkeet, jotka tuotetaan proksimaalisista nivelistä kuvataan hierarkiassa korkealle sijoittuvissa noodeissa (setting ja path; myös PF) ja liikkeet, jotka tuotetaan distaalisista nivelistä kuvataan hierarkiassa alhaalle sijoittuvissa noodeissa (orientation ja aperture; toisinaan myös PF) 16 (ks. luku 3.3). Kuvio 15. Suomalaisen viittomakielen viittoma JO. Kuvat ovat Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (Malm 1998) artikkelista Käytännössä PF-haaran (alkuperäinen) piirregeometria (ks. kuvio 9) on sonorisuushierarkia. Ylimmissä noodeissa esitetään kaikkein sonorisimmat (ts. havaittavimmat) liikkeet, alimmissa vähiten sonoriset. Brentarin (1998) mukaan olkanivelestä (so. kaikkein proksimaalisimmasta käden nivelestä) tuotetut liikkeet ovat kaikkein sonorisimpia, koska näistä nivelistä tuotettujen liikkeiden potentiaalinen liikerata on kaikkein laajin ja ne havaitaan täten kaikkein kauimpaa; sormien nivelistä (so. kaikkein distaalisimmista käden nivelistä) tuotettujen liikkeiden sonorisuusaste on kaikkein vähäisin, koska näistä nivelistä tuotettujen liikkeiden potentiaalinen liikerata on kaikkein suppein ja ne havaitaan täten vain läheltä. Liikkeiden ja sonorisuuden suhteesta ks. tarkemmin luku 4.2.

24 43 Kuvio 16. PM-mallin kuvaus suomalaisen viittomakielen viittomassa JO usein tapahtuvasta liikkeen proksimaalistumisesta. Viittoman JO inherentti rakenne on esitetty symbolisesti kolmiolla. Kuviossa 16 on esitetty PM-mallin kuvaus viittomassa JO (ks. kuvio 15) usein tapahtuvasta liikkeen vahvistumisesta. Viittoman JO ranteen taivutusliike proksimaalistuu rannenivelestä kyynärniveleen, ja tämä kuvataan yhdistämällä orientation-noodi assosiaatioviivalla hierarkiassa pykälää ylempään path-noodiin. Liikkeiden vahvistumis- ja heikkenemisilmiöt eivät ole pelkästään manuaalisia liikkeitä koskevia, vaan niitä tapahtuu myös manuaalisten ja ei-manuaalisten liikkeiden välillä. Esimerkiksi viittomien HÄMMÄSTYÄ ja KAIKKI oletusarvoisesti proksimaalisimmillaan kyynärnivelistä tuotetut liikkeet voivat vahvistua olkanivelen kautta kehon ja pään liikkeiksi. Näin vahvistuessaan viittomien liikkeet tuotetaan siten, että keho ja pää myötäilevät oletusarvoisten liikkeiden abstraktia muotoa (vrt. Brentari 1998: , ). Toisaalta esimerkiksi viittoman LINTU-VISERTÄÄ sormilla (etusormella ja peukalolla) ja suulla tuotettava avautuva-sulkeutuva liike voi heiketä pelkäksi suun

25 44 liikkeeksi. 17 Viittomien HÄMMÄSTYÄ ja KAIKKI oletusarvoiset muodot on esitetty kuviossa 17. Kuvio 17. Suomalaisen viittomakielen viittomien HÄMMÄSTYÄ (ylärivi) ja KAIKKI (alarivi) oletusarvoinen manuaalinen liike voi vahvistua siten, että liikkeen tuottoon osallistuvat myös keho ja pää. Kuvat ovat Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (Malm 1998) artikkeleista 1000 (HÄMMÄSTYÄ) ja 956 (KAIKKI). Ratkaisuni sijoittaa body1-noodi PF-haaran hierarkiassa kaikkein ylimmäksi ja mouthnoodi kaikkein alimmaksi nojaa edellä mainittujen artikulaattoreiden välisten proksimaalistumis- ja distaalistumisilmiöiden tarjoamaan evidenssiin. Jotta esimerkiksi viittomien HÄMMÄSTYÄ ja KAIKKI ei-manuaaliset vahvistusmisilmiöt voitaisiin esittää yhtenevästi manuaalisten vahvistumisilmiöiden kanssa, on body1-noodin sijoituttava PF- 17 Kiintoisasti näyttää siltä, että vaikka viittomassa LINTU-VISERTÄÄ (vrt. myös esim. viittomat LEUAT- LOKSAHTAVAT-AUKI ja HAUKATA) tapahtuukin synkronista liikkeen distaalistumista, on viittoma syntynyt diakronisen proksimaalistumisen kautta, ts. ensin on ollut (kulttuurillemme tyypillinen) suun liike, jota kädet ovat alkaneet kopioida.

26 45 haaran hierarkiassa korkeammalle kuin setting-noodin. Jotta taas esimerkiksi viittomassa LINTU-VISERTÄÄ mahdollisen ei-manuaalisen heikkenemisilmiön kuvaus olisi samavertaista pelkästään manuaalisten heikkenemisilmiöiden kuvauksen kanssa, on mouthnoodi sijoitettava PF-haaran hierarkiassa aperture-noodin alapuolelle. Ehdotukseni PF-haaran ei-manuaaliset liikkeet huomioon ottavaksi rakenteeksi on esitetty kuviossa Alkuperäiseen rakenteeseen (ks. kuvio 9) lisättyjen noodien selitykset on listattu taulukkoon 7 (vrt. taulukko 5). 18 Periaatteessa manuaaliset ja ei-manuaaliset liikkeet voisi kuvata omissa rakennehaaroissaan, ts. PFnoodi voisi haaroa manual- ja nonmanual-noodeiksi. Tätä ratkaisua voisi perustella sillä, että ko. liikkeiden tuotossa käytetään erityyppisiä artikulaattoreita. En pidä PF-noodin haarauttamista manual- ja nonmanual-noodeiksi kuitenkaan mielekkäänä: ensiksikin nonmanual-noodin rakennetta pitäisi edelleen monimutkaistaa (sen perusteella, että keho, pää ja suu ovat erityyppisiä artikulaattoreita; vrt. perusteet manual- ja nonmanual-haarojen postuloimiselle), ja toiseksi mikään manuaaliset ja ei-manuaaliset liikkeet erotteleva rakenneratkaisu ei pystyisi esittämään liikkeiden heikentymis- ja vahvistumisilmiöitä yhtä elegantisti kuin kuvion 18 ratkaisu. Se, että kaikki liikeominaisuudet on mielekkäintä esittää osana yhtä ja samaa rakennetta (huom! tämähän on yksi PM-mallin perusaksiooma) implikoi myös sitä, että useamman artikulaattorityypin mukanaolo viittoman tuotossa todella tekee viittoman liikkeestä kompleksisen (Brentarin tarkoittamassa mielessä), ja että esimerkiksi samanaikaisen kompleksisen manuaalisen liikkeen ja suun liikkeen omaavaa viittomaa voidaan pitää raskaana tavuna (ks. luku 3.4 ja alaviite 14). Lopuksi todettakoon, että kuviossa 18 esitetty uudistettu PF-haaran rakenne on alkuperäisen rakenteen (ks. kuvio 9) tapaan tulkittavissa sonorisuushierarkiaksi (ks. luku 4.2 ja alaviite 22).

27 46 Kuvio 18. Ehdotus PF-haaran uudeksi, ei-manuaaliset liikkeet huomioon ottavaksi rakenteeksi. noodi body1 mouth noodi, jossa spesifioidaan kehon ja pään liikkeet noodi, jossa spesifioidaan suun liikkeet Taulukko 7. PF-haaran alkuperäiseen rakenteeseen lisättyjen noodien selitykset (kuvio 18; vrt. kuvio 9 ja taulukko 5). Tässä raportissa ei voida ottaa kantaa siihen, millaisin periaattein x-segmenttien tulisi generoitua ei-manuaalisten liikkeiden esittämiseen käytetyistä prosodisista piirteistä, ko. prosodisia piirteitä kun ei ole määritelty. Koska ei-manuaaliset elementit on kuitenkin

28 47 pystyttävä jollakin tavalla esittämään, teen seuraavan kuvausteknisen oletuksen: jokainen ei-manuaalisia liikkeitä spesifioivista prosodisista piirteistä generoi yhden x- segmentin. Tavujen analyysin kannalta tälläkään oletuksella ei voida katsoa olevan suurta merkitystä (vrt. alaviite 14). 4. Tavu Tässä luvussa käsittelen tavua. Aloitan tavun yleisellä esittelyllä (4.1), minkä jälkeen siirryn sonorisuuden käsitteen lähempään tarkasteluun (4.2). Luvun loppuosassa esittelen tavun sisäistä rakennetta sekä puhutuissa että viitotuissa kielissä (4.3). 4.1 Mikä on tavu? Tässä tutkielmassa tarkoitan tavulla sellaista prosodisen sanan ja sitä koostavien segmenttien väliin sijoittuvaa fonologista yksikköä, jossa on tasan yksi sonorisuushuippu. Tämän varsin yleisen määritelmän on tarkoitus kattaa sekä puhuttujen että viitottujen kielten tavut. Puhutut ja viitotut kielet käyttävät signaalin välittämiseen ja vastaanottamiseen kuitenkin erilaista kanavaa. Tästä seuraa, että tavut ilmenevät näissä kielimuodoissa erilaisina. Puhutuissa kielissä tavu on yleensä muutaman segmentin muodostama jono.

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen

Lisätiedot

Hold-Movement -malli Johnsonin (2000) mukaan

Hold-Movement -malli Johnsonin (2000) mukaan SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi Hold-Movement

Lisätiedot

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Avoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän.

Avoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän. Pikaviestit Kyllä-palaute (jatka, saa puhua / viittoa) Avoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän. käden liike: ylös-alas liike, kevyt liikkeen nopeus: voi vaihdella liikkeen toisto:voi vaihdella

Lisätiedot

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Puhe ja kieli, 27:3, 109 126 (2007) 109 TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään viitotun kielen ja erityisesti suomalaisen viittomakielen

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa kirjaudu sisään tai luo tunnus 16.03.2017 1 Jos sinulla on jo käyttäjätunnus ja olet saanut käyttöoikeudet, kirjoita käyttäjätunnuksesi

Lisätiedot

Lautakunnan kommentteja "Matemaattisia viittomia" -cd-romin viittomistosta ja Käpylän iltaoppikoulussa käytettävästä matemaattisesta viittomistosta

Lautakunnan kommentteja Matemaattisia viittomia -cd-romin viittomistosta ja Käpylän iltaoppikoulussa käytettävästä matemaattisesta viittomistosta Tekstiliite 3. Suomalaisen viittomakielen lautakunnan 13. kokous 27.5.2000 / 6. Mikkelin "Matemaattisia viittomia" -cd-rom. 1 Päivi Johansson, Kuurojen Liito ja Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,

Lisätiedot

Monikulmiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: kolmio

Monikulmiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: kolmio Monikulmiot 1/5 Sisältö Monikulmio Monikulmioksi kutsutaan tasokuviota, jota rajaa perättäisten janojen muodostama monikulmion piiri. Janat ovat monikulmion sivuja, niiden päätepisteet monikulmion kärkipisteitä.

Lisätiedot

Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta

Lisätiedot

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa kirjaudu sisään tai luo tunnus 12/02/2013 1 (28) Jos sinulla on jo käyttäjätunnus ja olet saanut käyttöoikeudet, kirjoita käyttäjätunnuksesi

Lisätiedot

OHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN

OHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN OHJE / PELIOHJE 1 (5) Pelityyppi: tasapainoharjoitukset Pelaajat: 1+ pelaajaa Ikäsuositus: yli 3-vuotiaille Peliaika: - SISÄLTÖ 8 tasapainokorttia, joissa yksi asento molemmilla puolilla o 2 vihreää (aloittelijataso)

Lisätiedot

4 Matemaattinen induktio

4 Matemaattinen induktio 4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

Kommunikointia veden alla

Kommunikointia veden alla Kommunikointia veden alla Pyrimme veden alla ollessamme kommunikoimaan toisten sukeltajien kanssa ensinnäkin siksi, että näin sukeltaminen on turvallisempaa. Toiseksi se on myös mukavampaa, kun on mahdollista

Lisätiedot

1 / PÄIVÄ 1 - INFO Yhden käsipainon treeni! MUISTA NÄMÄ!

1 / PÄIVÄ 1 - INFO Yhden käsipainon treeni! MUISTA NÄMÄ! 1 / 5 1. PÄIVÄ 1 - INFO Yhden käsipainon treeni! MUISTA NÄMÄ! - Pidä hyvä tempo kun vaihdat liikkettä - Tee aina sarjassa oikeasti niin monta kuin menee - Valitse jokaiseen liikkeeseen aina sopiva paino

Lisätiedot

Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)

Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli

Lisätiedot

ALKUSANAT. Jouni Lintu

ALKUSANAT. Jouni Lintu MOBIILIERGONOMIA Tämä teos on lisensoitu Creative Commons CC BY 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/. Tekstit: Jouni Lintu Ulkoasun

Lisätiedot

HARJOITEPANKKI VOIMA

HARJOITEPANKKI VOIMA HARJOITEPANKKI VOIMA VOIMAHARJOITTELU / Jalkakyykky Vaihe 1. Avustettu jalkakyykky Pidä katse suoraan eteenpäin. Pidä hyvä ryhti ja selkä suorana. Seiso haara-asennossa jalat hartioiden leveydellä siten,

Lisätiedot

Kurssikoe on maanantaina 29.6. Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Kurssikoe on maanantaina 29.6. Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla. HY / Avoin ylioisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 201 Harjoitus 7 Ratkaisut palautettava viimeistään perjantaina 26.6.201 klo 16.00. Huom! Luennot ovat salissa CK112 maanantaista 1.6. lähtien.

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Päivitetty 7.2.2019 Taalas Pia NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa Luo tunnus tai Kirjaudu sisään. Sisältö: Näin käytät SignWikiä 1 Kirjaudu sisään tai luo tunnus.

Lisätiedot

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

1 / PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1

1 / PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1 1 / 10 1. PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1 1. Liikkeen nimen perässä on kerrottu treenattava lihas 2. Tee kaikissa liikkeissä sarjat loppuun saakka 3. Oikeat sarjapainot ovat ne, jotka ovat isoimmat painot, joilla

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0. Vapaus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,..., v k R n, missä n {1, 2,... }. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee: jos c 1 v 1 + c 2 v 2 +

Lisätiedot

1. PIENI KÄYTÖSRANGAISTUS 2. HENKILÖKOHTAINEN KÄYTÖSRANGAISTUS 3. PELIRANGAISTUS KÄYTÖKSESTÄ

1. PIENI KÄYTÖSRANGAISTUS 2. HENKILÖKOHTAINEN KÄYTÖSRANGAISTUS 3. PELIRANGAISTUS KÄYTÖKSESTÄ 1. PIENI KÄYTÖSRANGAISTUS 2. HENKILÖKOHTAINEN KÄYTÖSRANGAISTUS 3. PELIRANGAISTUS KÄYTÖKSESTÄ Yhtä aikainen käsillä lyönti lantioille. Käsimerkki on sama kaikissa kolmessa rangaistuksessa. Kun on kyseessä

Lisätiedot

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Kuvausmallit SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 12. KOKOUS

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 12. KOKOUS PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 12. kokouksesta 19.2.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1

Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1b Pelialue S. 1, 1.4, 1.4.2, 1.4.3, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 15.10.1, 21.3.2,

Lisätiedot

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

How to measure correctly TOP SHOULDER ELBOW WRIST TOP 7716,

How to measure correctly TOP SHOULDER ELBOW WRIST TOP 7716, Measure circumference (cm) just above your chest. XS S M L XL XXL XXXL XXXXL TOP 7716, 7717 80-86 86-92 92-98 98-104 104-110 7725 86-92 92-98 98-104 104-110 110-116 116-122 122-128 7703, 7704, 7705 86-92

Lisätiedot

( 29 LIIKETTÄ / 2.GUP / PUNAINEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D

( 29 LIIKETTÄ / 2.GUP / PUNAINEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D Hwa-Rang ( 29 LIIKETTÄ / 2.GUP / PUNAINEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D On nimetty Hwa-Rang-nimisen nuorisoryhmän mukaan, joka perustettiin Silla-dynastiassa

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

( 32 LIIKETTÄ / 4.GUP / SININEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D

( 32 LIIKETTÄ / 4.GUP / SININEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D Joon-Gun ( 32 LIIKETTÄ / 4.GUP / SININEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D On nimetty isänmaallisen Ahn Joong-Gun:in mukaan. Hän salamurhasi Hiro-Bumi Iton, ensimmäisen

Lisätiedot

pois. Jos henkilö arvaa sanan ennen kuin sen on ehtinyt kirjoittamaan loppuun saakka, voi oikean arvauksen vahvistaa kyllä-taputuksella.

pois. Jos henkilö arvaa sanan ennen kuin sen on ehtinyt kirjoittamaan loppuun saakka, voi oikean arvauksen vahvistaa kyllä-taputuksella. Suuraakkoset Suuraakkoset kirjoitetaan vastaanottajan avoimeen kämmenpohjaan kirjain kerrallaan, ikään kuin päällekkäin. Kun kirjain tehdään etusormella kämmenpohjaan riittävän suurena ja sopivalla painovoimalla,

Lisätiedot

Turun Seudun Pool ry VALMENTAJAN KANSIO Osio 1 1.1

Turun Seudun Pool ry VALMENTAJAN KANSIO Osio 1 1.1 Turun Seudun Pool ry VALMENTAJAN KANSIO Osio 1 1.1 Julkaisija: Turun seudun pool ry Johdanto Biljardiliiga Turun seudulla pelataan avointa biljardiliigaa, joka aloitetaan aina syksyisin. Liigan järjestäjänä

Lisätiedot

Kehon alaosan tekniikat

Kehon alaosan tekniikat Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

TEKNIIKAN OSA-ALUEITA

TEKNIIKAN OSA-ALUEITA KÄDEN LIIKE KORIPALLON KÄSITTELYSSÄ JA SUORITUKSISSA. On hyvä opettaa heti alusta käsien liike niin pallonkäsittelyyn kuuluvissa kuljetuksessa kuin syötöissä sekä tietysti heitoissa. Periaatteessa käsi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento 84 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT valmiusasento palloon tottuminen syöttäminen - rannesyöttö polvet koukussa, painopiste alhaalla pää pystyssä, katse pelissä

Lisätiedot

Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)

Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa: Simo K. Kivelä, 13.7.004 Frégier'n lause Toisen asteen käyrillä ellipseillä, paraabeleilla, hyperbeleillä ja niiden erikoistapauksilla on melkoinen määrä yksinkertaisia säännöllisyysominaisuuksia. Eräs

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat Derivaattaluvut Dini derivaatat LuK-tutkielma Helmi Glumo 2434483 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Taustaa 2 2 Määritelmät 4 3 Esimerkkejä lauseita 7 Lähdeluettelo

Lisätiedot

Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi

Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi 2015 Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi Nauha Minna & Salmi Maria Tampereen ammattikorkeakoulu Ranteen tukevuuden nousujohteinen harjoittelu Tämä opas on tarkoitettu osaksi epätukevan ranteen

Lisätiedot

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin LIITE 3 Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle Keskitason ohjelma Tee liikkeitä päivittäin. Tee jokaista liikettä aluksi 10 liikkeen sarja. Pidä pieni tauko ja toista samat liikkeet toiset. Muista hyvä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

Kaavio 1a - Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 1.4.6, 4.2.1, , , , , 23.1, 24.1, 25.1, 26.1

Kaavio 1a - Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 1.4.6, 4.2.1, , , , , 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1a - Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 1.4.6, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1b Pelialue S. 1, 1.4, 1.4.2, 1.4.3, 1.4.4, 1.4.5, 1.4.6, 4.2.1, 4.2.3.1,

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 29 Laskuharjoitus (9. - 3..29) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila Tehtävä. Olkoon V vektoriavaruus. Todistettava: jos U V ja W V ovat V :n aliavaruuksia, niin

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

Tietotekniikan valintakoe

Tietotekniikan valintakoe Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan

Lisätiedot

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II LM2, Kesä 2012 1/141 Kertausta: avaruuden R n vektorit Määritelmä Oletetaan, että n {1, 2, 3,...}. Avaruuden R n alkiot ovat jonoja, joissa on n kappaletta reaalilukuja.

Lisätiedot

MESOFORCE MESO-TÄYTTÄVÄ HIERONTA

MESOFORCE MESO-TÄYTTÄVÄ HIERONTA HIERONTAOPAS MESOFORCE MESO-TÄYTTÄVÄ HIERONTA Tee kaikki liikkeet kolme kertaa 1. MIKROVERENKIERRON AKTIVOINTI, IHON TIIVIYDEN LISÄÄMINEN SISÄLTÄ a) Tee pyörittelevää liikettä nyrkeillä dekolteelta olkapäitä

Lisätiedot

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Luokka- ja oliokaaviot

Luokka- ja oliokaaviot Luokka- ja oliokaaviot - tärkeimmät mallinnuselementit : luokat, oliot ja niiden väliset suhteet - luokat ja oliot mallintavat kuvattavan järjestelmän sisältöä ja niiden väliset suhteet näyttävät, kuinka

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

f(n) = Ω(g(n)) jos ja vain jos g(n) = O(f(n))

f(n) = Ω(g(n)) jos ja vain jos g(n) = O(f(n)) Määritelmä: on O(g(n)), jos on olemassa vakioarvot n 0 > 0 ja c > 0 siten, että c g(n) kun n > n 0 O eli iso-o tai ordo ilmaisee asymptoottisen ylärajan resurssivaatimusten kasvun suuruusluokalle Samankaltaisia

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 6 To 28.3.2019 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 6 To 28.3.2019 2/30 B-puu 40 60 80 130 90 100

Lisätiedot

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö Esimerkki lukujonon raja-arvosta Lukujonossa a 1,a 2,a 3,... (jossa on äärettömän monta termiä) voivat luvut lähestyä jotakin arvoa, kun jonossa edetään yhä pidemmälle.

Lisätiedot

6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI

6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI MAA0 6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI Murtofunktio tarkoittaa kahden polynomin osamäärää, ja sen yleinen muoto on P() R : R(). Q() Mikäli osoittajapolynomin asteluku on nimittäjäpolynomin astelukua korkeampi

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen

Lisätiedot

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle.

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle. CHINTO 1(14) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) CHINTO 1. Yoi 2. Katse kääntyy 45 astetta

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa Cantorin joukon suoristuvuus tasossa LuK-tutkielma Miika Savolainen 2380207 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Cantorin joukon esittely 2 2 Suoristuvuus ja

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej ) 6. LASKETTAVUUSTEORIAA Churchin Turingin teesi: Mielivaltainen (riittävän vahva) laskulaite Turingin kone. Laskettavuusteoria: Tarkastellaan mitä Turingin koneilla voi ja erityisesti mitä ei voi laskea.

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

Spiraalistabilaatio. Vakaa asento - Ojennus - Liike! Spiral Stabilization, SPS

Spiraalistabilaatio. Vakaa asento - Ojennus - Liike! Spiral Stabilization, SPS Spiraalistabilaatio Spiral Stabilization, SPS Vakaa asento - Ojennus - Liike! Löydät SPS-metodiin kouluttautuneet ohjaajat ja terapeutit Spiraalistabilaatio -sivuilta osoitteessa: www.spiraalistabilaatio.fi

Lisätiedot

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine Vaasan yliopiston julkaisuja 97 5 DETERMINANTIT Ch:Determ Sec:DetDef 5.1 Determinantti Tämä kappale jakautuu kolmeen alakappaleeseen. Ensimmäisessä alakappaleessa määrittelemme kaksi- ja kolmiriviset determinantit.

Lisätiedot

Taukojumppa. Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana

Taukojumppa. Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana Taukojumppa Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana Olet ehkä huomannut viime vuosina uutisia, joissa kerrotaan istumisen olevan hengenvaarallista.

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto 2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli

Lisätiedot

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot