EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET"

Transkriptio

1 EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Hintavakauden ylläpitämiseksi eurojärjestelmällä on käytettävissään joukko rahapolitiikan välineitä, joilla vaikutetaan markkinakorkoihin, säädellään pankkijärjestelmän likviditeettiä ja viestitään rahapolitiikan yleislinjasta. Eurojärjestelmä harjoittaa rahapolitiikkaa hajautetusti: päätökset tekee EKP:n neuvosto, ja useimmat operaatiot toteutetaan kansallisissa keskuspankeissa. Ohjauskorot Tärkein ohjausväline on perusrahoitusoperaatio, jonka koron muutoksilla eurojärjestelmä viestii rahapolitiikan linjasta. Perusrahoitusoperaatioissa sovellettavan koron muutokset heijastuvat voimakkaasti lyhyisiin rahamarkkinakorkoihin. Perusrahoitusoperaatiot toteutetaan vaihtuvakorkoisina huutokauppoina monikorkoista huutokauppamenettelyä käyttäen. EKP:n neuvosto asettaa pankkien korkotarjouksille alarajan (=ohjauskorko), jonka tehtävänä on viestiä rahapolitiikan virityksestä. Lisäksi eurojärjestelmä rajoittaa pankkien välisen yön yli -koron vaihteluja maksuvalmiusjärjestelmän koroilla, joita ovat maksuvalmiusluoton korko ja talletuskorko. Rahamarkkinaoperaatiot Markkinaoperaatioilla on keskeinen sija eurojärjestelmän rahapolitiikassa. Niillä ohjataan korkoja, hallitaan markkinoiden likviditeettiä ja viestitään rahapolitiikan virityksestä. Markkinaoperaatiot toteutetaan yleensä EKP:n aloitteesta kansallisten keskuspankkien välityksellä. Markkinaoperaatiot voidaan jakaa neljään ryhmään: 1. Perusrahoitusoperaatiot ovat viikoittaisia likviditeettiä lisääviä operaatioita, jotka kansalliset keskuspankit toteuttavat vakiohuutokauppoina ja joissa sovellettava maturiteetti on yksi viikko. Perusrahoitusoperaatioilla on keskeinen asema eurojärjestelmän markkinaoperaatioiden tavoitteiden täyttämisessä, ja niiden avulla turvataan suurin osa rahoitussektorin maksuvalmiudesta. 2. Pidempiaikaiset rahoitusoperaatiot ovat kerran kuussa toteutettavia likviditeettiä lisääviä vakiohuutokauppoja. Näiden operaatioiden tarkoituksena on lisätä vastapuolten pidempiaikaista maksuvalmiutta. Niissä sovellettava maturiteetti on 3 kk. Pidempiaikaisilla rahoitusoperaatioilla ei pyritä antamaan rahapoliittisia signaaleja markkinoille. 3. Hienosäätöoperaatioita toteutetaan tarpeen mukaan, kun halutaan tasata rahamarkkinoiden likviditeetin odottamattomista muutoksista johtuvia korkovaihteluita. Hienosäätöoperaatiot suoritetaan joko pikahuutokauppoina tai kahdenvälisinä operaatioina. EKP:n neuvoston päätöksellä ja poikkeavissa olosuhteissa EKP voi keskitetysti suorittaa kahdenvälisiä hienosäätöoperaatioita. 4. Rakenteellisia operaatioita voidaan käyttää, jos halutaan vaikuttaa eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden. Maksuvalmiusjärjestelmä Maksuvalmiusjärjestelmällä pyritään rajoittamaan yön yli -koron ylisuuria liikkeitä. Sen avulla voidaan myös viestiä rahapolitiikan virityksestä. Maksuvalmiusjärjestelmä koostuu maksuvalmiusluotosta ja talletusmahdollisuudesta, joita vastapuolet voivat käyttää omasta aloitteestaan. Maksuvalmiusluoton avulla vastapuolet voivat saada kansallisilta keskuspankeilta yön yli -likviditeettiä vakuuksia vastaan. Maksuvalmiusluoton korko on käytännössä samalla pankkien välisen yön yli -koron yläraja. Talletusmahdollisuutta käyttäen vastapuolet voivat tehdä yön yli -talletuksia kansallisiin keskuspankkeihin. Näille talletuksille maksettava korko on käytännössä pankkien välisten yön yli - markkinoiden koron alaraja. 1

2 Vähimmäisvarantojärjestelmä Eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmää sovelletaan euroalueen luottolaitoksiin, ja sen tarkoituksena on ensisijaisesti tasata rahamarkkinakorkoja sekä lisätä rakenteellisen keskuspankkirahoituksen tarvetta. Kunkin luottolaitoksen on talletettava tietty osa varoistaan kansallisiin keskuspankkeihin. Vähimmäisvarantotalletuksille maksetaan korkoa, joka on sama kuin perusrahoitusoperaation korko. FINANSSIKRIISIN VAIKUTUKSET RAHAPOLITIIKKAAN EUROALUEELLA Suomessa rahapolitiikka välittyy lyhyiden rahamarkkinakorkojen kautta kotitalouksien ja yritysten lainakorkoihin voimakkaammin kuin muualla euroalueella. Esim. elokuussa 2009 kotitaloudet sitoivat 97 % uusista luotoistaan lyhyisiin korkoihin, pääosin Euribor-korkoihin. Ennen finanssikriisiä EKP:n keskeisen ohjauskoron ja Euribor-korkojen välinen yhteys oli kiinteä ja ennakoitavissa. Finanssikriisin jäljiltä niin rahapolitiikan toteuttaminen kuin sen välittyminenkin ovat olennaisesti muuttuneet. Normaaliolosuhteissa euroalueen rahapolitiikan tila määrittyy EKP:n neuvoston korkopäätösten ja niihin kohdistuvien odotusten perusteella. Euroalueen kansalliset keskuspankit toteuttavat rahapoliittisia päätöksiä markkinaoperaatioilla siten, että rahamarkkinoiden lyhyimmät korot asettuvat korkopäätösten edellyttämälle tasolle. Pidemmät markkinakorot heijastavat ohjauskorkojen lisäksi markkinoiden odotuksia tulevista korkopäätöksistä. Näihin odotuksiin EKP:n neuvoston jäsenet vaikuttavat rahapoliittisella viestinnällä, mikä antaa markkinaosapuolille välineitä ennakoida inflaatiokehitykseen kohdistuvia riskejä ja tulevia korkopäätöksiä. Finanssikriisin aikana rahapolitiikan toteutustapaan on tehty muutoksia, koska rahapoliittisten toimenpiteiden välittyminen markkinoille ei ole noudattanut samaa logiikkaa kuin normaalioloissa. Korkopäätösten ja niihin liittyvän viestinnän rinnalle on otettu epätavanomaisia rahapoliittisia toimenpiteitä, joilla on vastattu rahoitusmarkkinoilla ja rahoitusjärjestelmässä esiintyneisiin ongelmiin. Näistä epätavanomaisista toimenpiteistä sekä niiden ja perinteisen korkopolitiikan yhteisvaikutuksesta johtuen rahapolitiikan tilan määrittäminen ja sen kehittyminen ovat ajoittain tulleet vaikeammiksi ymmärtää. Finanssikriisin alkuvaihe Eurojärjestelmän näkökulmasta finanssikriisi alkoi rahoitusmarkkinoiden häiriötilana elokuussa 2007, jolloin pankkien välisillä rahamarkkinoilla luottamus heikkeni voimakkaasti. Ennen kriisiä EKP mitoitti huutokaupoissa jakamansa likviditeetin tarkasti euroalueen kokonaistarpeen mukaan. Jaettu likviditeetti ei välittömästi jakautunut pankkien todellisten tarpeiden mukaan, mutta rahamarkkinoiden toimiessa normaalisti EKP pystyi luottamaan siihen, että koko pankkijärjestelmän tarpeisiin mitoitettu likviditeetti jakaantui tehokkaasti yli- ja alijäämäisten pankkien kesken. Kun luottamus pankkien välillä alkoi horjua, likviditeetin tasaus alkoi takuta. Ylijäämäiset pankit eivät enää lainanneetkaan kaikkea ylimääräistä likviditeettiään alijäämäisille pankeille, vaan varastoivat sitä pahan päivän varalle. Likviditeetin tasauksen takkuillessa pankkijärjestelmän kokonaislikviditeetti osoittautui riittämättömäksi ja likviditeetin hinta alkoi nousta. EKP reagoi korkopaineisiin lisäten ajoittain pankkijärjestelmän likviditeettiä voimakkaasti, mutta vain väliaikaisesti ja lyhytaikaisilla lainaoperaatioilla. Pankkien välinen epäluottamus johti myös siihen, että pankit alkoivat periä toisiltaan suurempia riskipreemioita eli lainamarginaaleja. Marginaalien kasvun seurauksena Euribor-korot ja niihin sidotut lainakorot nousivat, vaikka keskuspankin ohjauskorko pysyi ennallaan. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi EKP lisäsi normaalia pidempimaturiteettisia rahapoliittisia operaatioita. Se otti käyttöön ensin ylimääräiset 3 kk:n ja myöhemmin 6 kuukauden lainaoperaatiot, joilla pyrittiin torpedoimaan riskilisien kasvu pankkienvälisillä rahamarkkinoilla. 2

3 EKP:n rahapolitiikan ohjausjärjestelmän muutokset olivat kuitenkin suhteellisen pieniä aina lokakuuhun 2008 asti, jolloin investointipankki Lehman Brothersin ajautuminen selvitystilaan syöksi rahoitusmarkkinat kaaokseen. Finanssikriisin kärjistymisen seurauksena EKP:n neuvosto laski keskeisen ohjauskoronsa 4,25 %:sta 1 %:iin seuraavien 8 kk:n aikana. Tämän lisäksi rahapolitiikkaa kevennettiin merkittävästi ottamalla käyttöön aiempaa järeämmät epätavanomaiset rahapoliittiset toimenpiteet. Likviditeettipolitiikan merkityksen korostuminen finanssikriisin kärjistyttyä Lokakuuhun 2008 asti eurojärjestelmän keskuspankit lainasivat pankeille likviditeettiä ns. vaihtuvakorkoisilla huutokaupoilla, joissa EKP hyväksyi pankkien lainapyynnöt haluamaansa kokonaismäärään asti korkeimmasta tarjouskorosta lähtien. Jos EKP:n ohjauskorko oli esim. 4,25 %, pankit saivat jättää lainapyyntönsä keskuspankin järjestämissä huutokaupoissa vain tätä korkeammilla koroilla. Huutokaupoissa EKP listasi lainapyynnöt korkeimmasta korosta matalimpaan ja toteutti ne siihen asti kunnes kokonaismäärä tuli täyteen. Alimman hyväksytyn koron eli ns. marginaalikoron alle jääneitä lainapyyntöjä ei toteutettu. Huutokaupoissa alijäämäisiksi jääneet pankit täyttivät likviditeettitarpeensa lainaamalla ylijäämäisiltä pankeilta rahamarkkinoilla. Lehman Brothersin konkurssin jälkeen jo reilun vuoden heikosti toimineet pankkienväliset rahamarkkinat tyrehtyivät kokonaan. Kun pankit eivät enää voineet luottaa rahamarkkinoihin likviditeetin vaihtoehtoisena lähteenä, ne pyrkivät varmistamaan maksuvalmiutensa tarjoamalla huutokaupoissa aiempaa korkeampia korkoja. Pankkien huutokaupoissa maksamat korot alkoivat nousta voimakkaasti. Pahimmillaan lainaoperaatioiden keskimääräinen korko nousi 0,74 %-yksikköä korkeammaksi kuin EKP:n neuvoston päättämä ohjauskorko. Tilanne kääntyi nurinkuriseksi. Sen sijaan, että EKP:n ohjauskorko olisi ohjannut markkinakorkoja, markkinakorot nostivat keskuspankin lainaaman likviditeetin korkoa. Lokakuussa 2008 kävi ilmeiseksi, että kriisi oli nopeasti leviämässä rahoitusmarkkinoilta reaalitalouteen ja inflaatiopaineet olivat vaihtumassa hintavakauteen kohdistuviksi riskeiksi. Näihin riskeihin EKP yhdessä muiden keskeisten keskuspankkien kanssa reagoi laskemalla keskeisiä ohjauskorkojaan Samalla kun tarve laskea ohjauskorkoa kasvoi, kasvoi myös tarve varmistaa, että koronalennukset siirtyvät myös markkinakorkoihin. Siihen asti käytössä ollut vaihtuvakorkoinen huutokauppamekanismi osoittautui toimimattomaksi kriisioloissa. EKP:n neuvosto päätti myös siirtyä lainaoperaatioissaan huutokauppamekanismiin, jossa se täyttää jokaisen yksittäisen pankin lainapyynnön täysimääräisesti kiinteällä korolla, joka on asetettu yhtä suureksi ohjauskoron kanssa. Tämän kiinteän koron ja täyden jaon huutokauppamekanismin käyttöönotolla EKP varmisti, että keskuspankista lainatun likviditeetin korko vastaa aina ohjauskorkoa eikä yksikään pankki, jolla on riittävästi turvaavia vakuuksia, joudu ongelmiin likviditeetin puutteen takia. Huutokauppamekanismin muutos palautti korko-ohjauksen tehokkuuden ja turvasi kunkin yksittäisen pankin maksuvalmiuden. Samalla se kuitenkin poisti EKP:n mahdollisuuden kontrolloida pankkijärjestelmän kokonaislikviditeettiä. Pankkien kokeman likviditeettiepävarmuuden vuoksi pankkien likviditeetinkysyntä oli alusta pitäen voimakasta, ja pankit ovat nykyhetkeen asti jatkaneet likviditeetin lainaamista selvästi yli pankkijärjestelmän kokonaistarpeen. Tämä ylimääräinen likviditeetti on päätynyt takaisin keskuspankkiin. Kun pankkijärjestelmässä on ylimääräistä likviditeettiä, osa likviditeettiylijäämäisistä pankeista ei löydä alijäämäistä vastapuolta pankkienvälisiltä markkinoilta, jolloin ylijäämäisten pankkien on turvauduttava keskuspankin palveluihin. Keskuspankki tarjoaa pankkien ylimääräiselle likviditeetille pääasiassa kaksi käyttökohdetta. Jos pankin likviditeettiylijäämä on väliaikainen, se voi hyödyntää vähimmäisvarantovaatimuksen keskiarvottamisominaisuutta. Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit edellyttävät, että kunkin pankin käyttelytilillään pitämän likviditeetin määrä on noin kuukauden pituisella varantojen pitoajanjaksolla keskimäärin vähintään pankille asetetun varantovelvoitteen suuruinen. Jos pankilla on esimerkiksi pitoajanjakson alussa 3

4 käyttelytilillään likviditeettiä yli velvoitteen, se voi täyttää vähimmäisvarantovelvoitteensa etupainotteisesti ja pitää pitoajanjakson lopulla velvoitetta vähemmän likviditeettiä käyttelytilillään. Pankit lisäsivätkin vähimmäisvarantovelvoitteiden etupainotteista täyttöä finanssikriisin aikana, mutta tämä vaihtoehto tarjoaa ylimääräiselle likviditeetille kuitenkin vain väliaikaisen ratkaisun pitoajanjakson aikana. Kun pankit ovat täyttäneet vähimmäisvarantovelvoitteensa, ne voivat jättää ylimääräisen likviditeetin joko käyttelytileilleen keskuspankkiin nollakorolla tai tehdä keskuspankkiin yötalletuksen, jolle tällä hetkellä maksetaan 0,25 % korkoa. Koska matalakin korko on nollakorkoa parempi, pankkien käytännöksi on muodostunut ylimääräisen likviditeetin tallettaminen keskuspankkiin yö kerrallaan. Pankit tekevät yötalletuksia keskuspankin ohella myös toisiin pankkeihin. Koska keskuspankkeja pidetään kaikkein turvallisimpina talletuskohteina, pankkien on maksettava yön yli -talletuksista jonkin verran korkeampaa korkoa kuin keskuspankit. Tätä markkinoiden lyhintä korkoa, eli yön yli -korkoa, kutsutaan euroalueella Eonia-koroksi. Pidemmät korot kuvaavat odotuksia lyhyempien korkojen kehityksestä (ks. PowerPoint-materiaali korkorakenneteorioista) Eonia-koron merkitys EKP:n rahapolitiikan toteuttamisessa on keskeinen. Pankkijärjestelmän likviditeetin ja Eonia-koron välinen yhteys on normaalisti hyvin kiinteä ja paremmin ennustettavissa kuin likviditeetin yhteys mihinkään toiseen markkinakorkoon. Koska keskuspankilla on monopoli pankkijärjestelmän likviditeetin suhteen, sillä on normaalisti vahva kontrolli myös Eonia-korkoon. Juuri em. kiinteän yhteyden vuoksi keskeiset keskuspankit asettavat rahapolitiikan operatiiviset tavoitteet suhteessa valuuttansa yön yli -korkoon. Esimerkiksi EKP on ilmoittanut operatiiviseksi tavoitteekseen pitää lyhimmät rahamarkkinakorot mahdollisimman lähellä keskeistä ohjauskorkoa eli ns. perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Eonia-koron painuminen yötalletuskoron lähelle kuvaa yötalletuskoron markkinakorkoja ohjaavan roolin korostumista runsaan ylimääräisen likviditeetin olosuhteissa. Miksi keskuspankin yötalletuksille maksama korko vetää yön yli korkoa voimakkaammin puoleensa kuin keskeinen ohjauskorko, jolla pankeille lainataan likviditeettiä? Pankkienvälisillä markkinoilla likviditeettiä lainaavat pankit voivat arvioida, kuinka merkittävästi likviditeettiylijäämäisenä pankkijärjestelmä pysyy tulevina viikkoina ja kuukausina. Pankit myös tietävät, että ylimääräinen likviditeetti viime kädessä kanavoituu takaisin keskuspankkeihin yötalletuksiksi. Tästä syystä lyhytaikaisia lainoja pankkienvälisillä markkinoilla ottavat pankit eivät ole halukkaita maksamaan yön yli -talletuksille merkittävästi korkeampaa korkoa kuin keskuspankin yötalletuksille tällä hetkellä maksama 0,25 %. Korkojen odotushypoteesin mukaan pidemmät korot perustuivat odotuksiin lyhyempien korkojen kehityksestä. Esimerkiksi jos markkinat odottavat yön yli -koron pysyvän tulevan kuukauden 0,34 %:ssa, myös kuukauden korko asettuu lähelle tätä tasoa. Jos markkinat odottavat pankkijärjestelmän pysyvän ylijäämäisenä pidemmän aikaa, ne myös odottavat Eonia-koron pysyvän lähellä yötalletuskorkoa pidemmän aikaa. Tästä syystä ylimääräinen likviditeetti on laskenut myös pidemmät rahamarkkinakorot alle EKP:n keskeisen ohjauskoron. 4

5 Euribor-korkojen määräytymismekanismi Euro on maailman toiseksi käytetyin valuutta, ja siitä seuraa, että euron ympärille kehittyneet rahoitusmarkkinat ovat monipuoliset ja likviditeetiltään vahvat. Esimerkkinä euroalueen monipuolisista johdannaismarkkinoista toimivat Eonia-swap-markkinat. Eonia-swap on sopimus, jolla sopimuksen osapuolet vaihtavat päivittäin muuttuvan Eonia-korkoon sidotun korkokassavirran kiinteään korkovirtaan. Esimerkiksi 12 kk:n Eonia-swapissa vaihdetaan päivittäin muuttuva Eonia-korkoon perustuva korkokassavirta vuodeksi kiinteänä pysyvään korkokassavirtaan. Koska Eonia-swapissa vaihdetaan vain korkovirrat eikä pääomaa, siihen ei kohdistu mainittavaa luottoriskiä. Siksi Eonia-swap-korko ei sisällä myöskään mainittavaa riskilisää, vaan se kuvastaa varsin tarkasti osapuolten odotuksia siitä, millainen Eonia-korkotaso tulee keskimäärin olemaan tulevien 12 kuukauden aikana. Esim. jos Eonia-korko on 0,34 % ja 12 kk:n Eonia-swap-korko 0,66 %, markkinat odottavat Eonia-koron nousevan 12 kuukauden aikana siten, että sen päiväkeskiarvoksi tulee seuraavien 12 kuukauden aikana 0,66 %. Nämä Eonia-swap-korkoihin sisältyvät koronnosto-odotukset sisältyvät täysimääräisinä myös Euriborkorkoihin. Toisin kuin Eonia-swap-korot, Euribor-korot ovat vakuudettomia korkoja. Vakuudettomassa lainassa lainanantaja ei vaadi lainan vakuudeksi omaisuutta, jonka voisi realisoida lainanottajan mennessä konkurssiin. Siten Euribor-korkoihin sisältyy luottoriskilisä, joka Eonia-swap-koroista puuttuu. Pankkienvälisten markkinoiden riskilisät olivat ennen finanssikriisiä lähes olemattomat, mutta finanssikriisin seurauksena ne ovat ajoittain kasvaneet erittäin suuriksi. Näiden Euriboreihin liittyvien riskilisien kasvu on rahapolitiikan välittymisen kannalta ongelmallista, koska riskilisät välittyvät suoraan Euribor-sidonnaisiin lainakorkoihin ja heikentävät ohjauskoron laskun elvyttävää vaikutusta. Likviditeetin määrän merkitys Euribor-korkojen determinanttina Ylimääräisen likviditeetin määrän kehitys riippuu jo toteutetuista lainaoperaatioista ja pankkien kysynnästä keskuspankin tulevissa lainaoperaatioissa. Koska pitkällä aikavälillä rahan lainaaminen ulos 1 %:n korolla ja tallettaminen 0,25 %:n korolla tulee pankkijärjestelmälle kalliiksi, jossain vaiheessa pankkien likviditeettiepävarmuuden hälveneminen vähentää niiden ylimääräisen likviditeetin kysyntää. EKP:n neuvosto voi luonnollisesti muuttaa rahapolitiikkaa tai rahapolitiikan ohjausjärjestelmää, jos siihen on tarvetta. Neuvosto arvioi tilannetta kuukausittaisissa kokouksissaan. EKP:n käyttämät epätavanomaiset rahapoliittiset toimenpiteet ovat väliaikaisia. Vaikka niitä on ilmoitettu jatkettavan niin pitkään kuin tarpeellista, niille on annettu myös määräaika. EKP:n kaikkien lainaoperaatioiden muuttaminen kiinteän koron ja täyden jaon huutokaupoiksi on ollut vaikutuksiltaan tehokkain epätavanomainen rahapoliittinen toimenpide finanssikriisin aikana. Ylimääräisen likviditeetin määrän kehitys riippuukin ensisijaisesti pankkien kysynnän kehityksestä. Jos ylimääräisen likviditeetin kysyntä alkaa vähentyä, jossain vaiheessa Euribor-korot voivat nousta ilman, että EKP:n neuvosto nostaa ohjauskorkoa. 5

6 PANKKIKRIISIT - erään luokittelun mukaan kansallisia tai alueellisia systeemisiä pankkikriisejä on esiintynyt vuosina yhteensä 124, joista 21 Euroopassa, 2 Pohjois-Amerikassa, 34 Etelä-Amerikassa, 25 Aasiassa ja 42 Afrikassa. Systeemisellä pankkikriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa jonkin valtion koko pankki- tai rahoitusjärjestelmä uhkaa kaatua ja lakata toimimasta normaalisti. Sen yleisiä tunnusmerkkejä ovat: kriisi koettelee useampaa kuin yhtä pankkia talletuspakoja ja/tai talletusten jäädyttämisiä esiintyy valtio ryhtyy pankkijärjestelmän pystyssäpysymisen takaajaksi pankeille annetaan laajasti julkista maksuvalmius- ja/tai pääoma-tukea järjestämättömien luottojen määrän nopea kasvu pankkien oma pääoma hupenee tappioiden seurauksena - täsmälliset syyt kriisin puhkeamiseen vaihtelevat ja ovat tapauskohtaisia, mutta silti syy-yhteydet, tapahtumien kulku ja myös kriisin ratkaisut noudattavat yleensä samaa kaavaa: 1) Pitkää tasaista kehitystä seuraa jokin tapahtuma tai rakenteellinen muutos (esim. uuden teknologian käyttöönotto laajasti tai sääntelyn muutos), jonka seurauksena kotitalouksien ja/tai yritysten taloudellinen tulevaisuus näyttää aiempaa valoisammalta. 2) Yleinen nousukausi ja taloudellisen aktiviteetin kasvu, mihin liittyy tavallisesti pankkiluottojen nopea kasvu. 3) Talous ajautuu euforiseen tai spekulatiivisen tilaan, jossa varallisuus- ja muut hinnat nousevat nopeasti, voitot kasvavat ja uusilla luotoilla luodaan lisää aktiviteettia. Samalla luottoriskit kasvavat luottoekspansion vuoksi. 4) Kasvun rajat tulevat vastaan ja kasvu-odotuksista jäädään. Talous voi myös kohdata jonkin negatiivisen shokin. Tyypillisesti jotkut markkinoiden osapuolet vetäytyvät osasta markkinoiden kaupankäyntiä esimerkiksi suuren velkaantumisen seurauksena. 5) Seuraa syöksy tai paniikkivaihe, jossa varallisuusarvojen kasvu kääntyy negatiiviseksi. Markkinoilta katoaa osapuolia, instituutioita joutuu pahoihin vaikeuksiin ja tappioita kirjataan. Markkinat alkavat suhtautua epäluuloisemmin joidenkin rahoitusalan toimijoiden sekä isojen yritysten ja instituutioiden kykyyn toimia normaalisti ja vastata omista velvoitteistaan. 6) Viranomaistoimenpiteillä vakautetaan tilanne ja pitkäkestoinen toipumisvaihe voi alkaa. - Mikäli luotonannon kasvuvauhti ylittää nimellisen markkinahintaisen BKT:n kasvuvauhdin, on seurauksena lähes aina varallisuusarvojen kasvu. Harjoitettu rahapolitiikka arvioidaan usein (viimeistään jälkikäteen) liian löysäksi, koska luotonannon kasvu edesauttoi varallisuusarvojen nopeaa nousua ja osaltaan kuumensi rahoitusmarkkinoita. 6

7 PANKKIEN TASERAKENTEEN MERKITYS KRIISIYTYMISESSÄ - pankit vastaanottavat varoja asiakkailtaan (mm. talletuksia eli ottolainausta) taseen vastattavalla puolella ja sijoittavat (mm. myöntävät luottoja eli antolainausta) sitä taseen vastaavalla puolella. Pankin tulos riippuu pitkälti vastaanotettujen ja sijoitettujen varojen korkoerosta eli korkomarginaalista ja lisäksi palkkiotuotoista sekä toimintakustannuksista. - pankit operoivat pohjimmiltaan vieraalla pääomalla eli talletusten keräämisellä ja muulla varainhankinnalla. Pankilla tulee olla omaa pääomaa (eli omia varoja) vähintään 8 % riskipainotetuista saamisistaan (esim. yrityslainojen riskipaino on 100 %). - Tappiot ja sijoitusvarallisuuden alaskirjaustarpeet vähentävät pankkien omaa pääomaa, joten pankit pitävät tavallisesti ylimääräistä pääomapuskuria vaimentaakseen tulosvaihteluiden vaikutusta toimintamahdollisuuksiinsa. Pankkikriiseissä syntyvät tavallista suuremmat tappiot tyhjentävät helposti pankkien pääomapuskurit. - Pankkien yleisessä taserakenteessa erien keskinäiset suhteet saattavat poiketa paljonkin pankkikohtaisesti (paikallisesti toimivilla pienemmillä pankeilla ja erityisesti kotitalouksia palvelevilla pankeilla asiakasottolainauksen osuus on yleensä suuri, kun taas suuremmilla ja enemmän yrityksiä palvelevilla pankeilla varainhankinta markkinoilta ja luotot muilta pankeilta ovat merkittävässä asemassa). - Pankkien ja markkinoiden käyttäytymisen kannalta oleellisia ovat myös taseen ulkopuoliset erät. Niihin kuuluvat johdannaismarkkinasopimukset, kuten futuurit, termiinit, optiot ja swapit. (pankeilla usein suuri määrä takauksia, vakuutuksia ja johdannaisia, joiden tulosvaikutus selviää vasta niiden erääntyessä). Suurimmat tappiot voivatkin piillä taseen ulkopuolella tapahtuvassa johdannaismarkkinakaupankäynnissä. Keskuspankkien likviditeettituki maksuvalmiusongelmaisille pankeille - pankkien perustoiminnassa talletusten keräämisessä ja luottojen myöntämisessä oleellinen seikka on talletusten ja luottojen maturiteettiero (talletuskanta lyhyttä, luottokanta pitkää) - koska annettujen luottojen ja hankittujen varojen välillä on merkittäviä maturiteettieroja, pankit tarvitsevat maksuvalmiuspuskurin, jolla tasapainotetaan ulos- ja sisäänvirtaavien varojen eroja. Likvidit varat, kuten keskuspankkitalletukset ja valtionobligaatiot, ovat sijoituksia, jotka voidaan helposti realisoida, kun varoja tarvitaan asiakkaiden talletuksien tai muilta pankeilta saatujen luottojen takaisinmaksuun. Sijoitukset likvideihin varoihin tuottavat vähemmän kuin riskipitoisemmat sijoitukset, joten pankit pyrkivät rajoittamaan maksuvalmiuspuskurien määrää todennäköisen tarpeen mukaiseksi. - pankit ovat varainhankinnassaan riippuvaisia markkinoista eli isoista institutionaalisista sijoittajista ja muista pankeista. Kun markkinoilla syntyy yleistä epävarmuutta, pankkienvälisten markkinoiden toiminta heikkenee ja likviditeetin tarve kasvaa. Pankit eivät ole kiinnostuneita lainamaan varoja toisilleen eivätkä etenkään ongelmissa olevalle pankille, jolloin ongelmapankki ei voi uusia erääntyviä luottojaan muilta pankeilta muuten kuin hyvin tiukoilla ja kalliilla ehdoilla. Epäluulo valtaa alaa, ja riskilisät kasvavat. - pankki, jonka maksuvalmiuspuskuri muodostuu liian pieneksi sijoitusten nopean kasvattamisen tai talletusten siirtymisen seurauksena, ajautuu helposti maksuvalmiuskriisiin puskurin tyhjentyessä. Kriisitilanteissa erilaiset huhut lisäävät varojen ulosvuotoa ja vaikeuttavat rahoituslähteiden löytämistä markkinoilta. 7

8 - varsinaista pankkikriisiä edeltää usein yhden tai useamman pankin maksuvalmiuskriisi. Keskuspankki joutuu pankkien pankkina toimiessaan lisäämään likviditeettiä markkinoille, kun rahamarkkinat lakkaavat toimimasta normaalisti. Maksuvalmiuskriisin kohteena olevissa pankeissa keskuspankkiluottojen määrä kasvaa ja pankkien sijoituksista merkittävä osa siirtyy keskuspankkiluottojen vakuuksiksi. Poikkeustapauksissa keskuspankki voi myöntää maksuvalmiuskriisissä olevalle pankille hätärahoitusta, ts. lyhytaikaista rahoitusta normaalista keskuspankkirahoituksesta poikkeavin ehdoin. Pankkien vakavaraisuuskriisit pelastamisoperaatioiden laukaisijoina - Varsinainen pankkikriisi syntyy periaatteessa siitä, että pankkien kirjaamat arvonalennukset, luottotappiot ja muut tappiot tyhjentävät niiden pääomapuskurit. Useimmiten pankin sisäiset ja ulkoisen sääntelyn rajoitukset estävät liialliset yksittäiset riskit, mutta pankkikriisiä edeltävä pitkään jatkunut luotonannon kasvu ja sijoittaminen riskejä lisäävästi synnyttävät markkinoiden pysähtyessä merkittäviä tappioita. Kriiseissä, varsinkin jos koko talous on joutunut tai joutumassa lamaan, erilaiset riskit toteutuvat tyypillisesti lähes samanaikaisesti ja niiden yhteinen vaikutus voi ylittää pääomapuskureiden kantokyvyn (ns. dominoefekti). - Pankkikriiseissä pankeille syntyy tyypillisesti erittäin paljon luottotappioita, kun asiakkaiden maksukyky heikkenee tai kun on myönnetty maksukyvyltään kyseenalaisille asiakkaille liian suuria luottoja ilman riittäviä vakuuksia. Tyypillistä on myös riskien siirtäminen eteenpäin ilman niiden täysimääräistä huomioimista esimerkiksi luottojen marginaaleissa (vrt. esim. ns. subprime-asuntolainojen arvopaperistaminen ja niihin liittyvät luottoriskijohdannaiset). - pankkien luotottaessa toisiaan niiden välille syntyy riippuvuuksia, keskinäisiä saamisia ja velkoja. Mikäli yksi pankki joutuu ongelmiin, sille lainatut varat muodostuvat toisten pankkien epävarmoiksi saatavaksi. Useat pankit voivat kärsiä tappioita myös, jos jokin kolmas iso markkinaosapuoli, kuten vakuutusyhtiö, ajautuu tilaan, jossa se ei enää voi vastata omista veloistaan. Jos pankin pääoma alittaa minimipääoman, sen toiminta joudutaan lopettamaan, ja tämän estämiseksi käynnistetään useimmiten pelastamisoperaatioita. Pankkeja pelastusoperaatioiden motiivit - Rahoitusjärjestelmän toimivuuden takaaminen; pankit ovat keskeisessä asemassa rahoituksen välittäjinä. Luottojen riittävä saatavuus, turvallinen rahavarojen talletusvaihtoehto ja maksuliikkeen toimivuus ovat tehokkaan taloudellisen toimintaympäristön perusedellytyksiä. - Luottolaman torjunta; pankkikriisi vaikuttaa oleellisesti pankkien kykyyn myöntää luottoja, ja voi syntyä luottolama. Tappiot vähentävät pankkien omia pääomia, jolloin niiden on vastaavasti supistettava sijoituksiaan oman pääoman suhteellisen osuuden ylläpitämiseksi. Asiakkaiden luottojen takaisinmaksuissa ilmenee kasvavia ongelmia, jolloin uusien lainojen myöntämismahdollisuudet vähenevät. Epävarmuuden vuoksi maksuvalmiuspuskuria on syytä kasvattaa, jolloin riskisijoituksia muutetaan likviditeettisijoituksiksi. - Myös vakavaraisten ja terveiden pankkien pääomien lisääminen julkisin varoin saattaa olla tarpeen luottolaman torjumiseksi, jos kriisi vaikeuttaa vakavasti yritysten markkinaehtoisen rahoituksen hankintaa. Pankkien keskinäinen luotonanto aiheuttaa riippuvuuksia. Mitä suuremmat riippuvuudet pankkien välillä ovat, sitä suurempi on todennäköisyys, että yksittäisen pankin ongelmat leviävät muihin pankkeihin ja vaarantavat sitä kautta koko rahoitussektorin toiminnan. - Sivullisille ja yhteiskunnalle koituisi usein suurta taloudellista vahinkoa, mikäli pankki päästettäisiin konkurssiin, koska konkurssitilanteita on vaikea hallita. Luottoa ottaneiden asiakkaiden lainat voitaisiin joutua irtisanomaan, jolloin korvaavien rahalähteiden hankinta kriisitilanteissa on vaikeaa. Konkursseihin 8

9 liittyvät nopeat sijoituksien realisoinnit jouduttaisiin luultavasti tekemään merkittävästi alihintaan kriisitilanteessa, mikä lisäisi konkurssikustannuksia. - Koko yhteiskuntaa koskevat seuraukset pankin konkurssista olisivat ennalta-arvaamattomia. Yleinen luottamus pankkeihin heikkenisi ja investointien rahoitus muodostuisi vaikeammaksi. Ulkomaankauppa, investoinnit ja kulutus kärsisivät vakavasti, mikäli pankit olisivat yleisesti maksukyvyttömiä tai konkurssinomaisessa tilassa. Pankkikriisillä on pankkisektoriin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi paljon koko talouteen kohdistuvia epäsuoria kustannuksia. - Hyvin suunniteltu ja toimeenpantu nopea pankkien pelastusoperaatio säästää yhteiskunnan varoja ja mahdollistaa tukivarojen ja vastuiden tarkemman kohdentamisen kuin enemmän sattumanvarainen pitkään kestävä konkurssiprosessi. Pelastusoperaatioihin liittyy kaksi tärkeää päämäärää: minimoida yhteiskunnan kokonaiskustannukset kriisistä ja kohdentaa kustannusrasitetta tasapuolisemmin kuin konkurssitilanteessa. Viranomaisten päätöksentekodilemma - Pankin ajautuminen kriisiin asettaa viranomaiset vaikeisiin valintatilanteisiin: Pitäisikö pankki pelastaa, vaikka se olisi jälkikäteen arvioiden toiminut vastuuttomasti? Mitkä ovat konkurssin kustannukset ja vaikutukset? Vastaavasti mitkä ovat pelastusoperaation kustannukset, joita on hyvin vaikea määritellä tarkasti etukäteen? Jotta mahdollinen kriisi voitaisiin välttää, pitää kriisipankin omaa pääomaa lisätä ja sen tappioita ja riskisijoituksia vähentää. Viranomaisilla on käytettävissään lähinnä seuraavat pelastamisvaihtoehdot yksittäisinä tai niiden yhdistelminä: 1) Yksityisen ratkaisun edesauttaminen eli yksityisen pääoman lisääminen kriisipankissa tai kriisipankin fuusioiminen vakavaraisemman pankin kanssa. Jos kriisipankissa on jäljellä merkittävää asiakasliiketoimintaa, voivat vakavaraiset pankit olla kiinnostuneita sen ostamisesta. Ostavan ja ostettavan pankin yhteisen vakavaraisuuden on riitettävä toiminnan jatkamiseen. Tämä on sekä asiakkaille että viranomaisille useimmiten yksinkertaisin ratkaisu, kunhan se tehdään tarpeeksi ajoissa. Kriisipankin osakkeenomistajat joutuvat useimmiten tyytymään saatuun neuvottelutarjoukseen. 2) Pankkituen myöntäminen kriisipankin toiminnan jatkamiseksi eli suora pääomatuki julkisista varoista, valtion takaus tai pankin riskisijoitusten siirto julkiseen omaisuudenhoitoyhtiöön (ns. roskapankkiin). - Viranomaiset voivat myöntää kriisipankille pankkitukea, jotta se voi jatkaa toimintaansa itsenäisenä pankkina. Tällöin voidaan sijoittaa julkisia varoja pankin osakepääomaan tai myöntää takaisinmaksettavaa tukea, joka rinnastetaan omaan pääomaan, jolloin vakavaraisuus paranee. Viranomaiset voivat myös antaa takauksen pankin varainhankinnalle, jolloin sen mahdollisuudet markkinapohjaiseen varainhankintaan paranevat. Tämä toimenpide on kuitenkin yksittäisen pankin tapauksessa hyvin ongelmallinen kilpailua vääristävien vaikutustensa takia. - Toinen mahdollisuus on siirtää osa pankin heikoista sijoituksista ja ongelmaluotoista hankinta- tai muuhun hintaan omaisuudenhoitoyhtiöön, jolloin pankin vakavaraisuus paranee, kun pankin tase pienenee. Omaisuudenhoitoyhtiön kautta voidaan saada pääomaa takaisin siltä osin kuin lainaasiakkaiden takaisinmaksukyky paranee tai ostettujen sijoitusten arvo nousee. 3) Pankin haltuunotto ja sen pääoman lisääminen julkisin varoin. - Jos kriisipankilla on selviä jatkamismahdollisuuksia, kun rajoitetut ongelmat saadaan järjestettyä, haltuunotto ja pääoman suora lisäys ovat toimiva vaihtoehto. Vanhojen osakkeenomistajien osakkeiden arvo joko nollataan tai annetaan sen määräytyä markkinoilla. Julkinen omistus voidaan myöhemmin myydä, kun tilanne markkinoilla on rauhoittunut. 9

10 - Jos päädytään selvitystilaan, pankin toiminta loppuu ja saamiset ja velat kuitataan konkurssilainsäädännön mukaan ja annettujen vakuuksien pohjalta. Omaisuus myydään, ja pankin asiakaslainat siirtyvät tavallisesti toiseen pankkiin. Asiakastalletuksista korvataan osa talletussuojavaroilla. Talletussuojan ulkopuolella olevat saamiset korvataan konkurssipesässä jäljellä olevan pääoman perusteella. - Usein esitetään myös vaihtoehtona kirjanpito- ja vakavaraisuussääntöjen muuttamista kriisitilanteista. Sijoitusten arviointi muulla kun markkinahintaperiaatteella antaisi mahdollisuuden piilottaa tappioita kriisitilanteissa ja voittoja hyvinä aikoina puskurien kasvattamiseksi. Käytäntö vääristäisi todellista kuvaa pankkien tilanteista ja vaikeuttaisi pankkien vertailua. Mahdollisten puskureiden tulisi olla läpinäkyviä. Vakavaraisuusvaatimuksien lieventämistä on myös esitetty, mutta viranomaisten kannalta on aina parempi ryhtyä toimenpiteisiin vielä siinä vaiheessa, kun varallisuutta on vielä jäljellä eikä sen arvo ole romahtanut. Pankkiriisien toteutumistodennäköisyyksien ja hoitokustannuksien vähentämismahdollisuudet - lähtökohtana on joko nykyriskien vähentäminen tai riskipuskurien laajentaminen. - pankkien riskienottomahdollisuuksia voidaan vähentää esimerkiksi turvaavampia vakuuksia vaatimalla, jolloin asiakkaiden luottokustannukset kasvavat ja luottoekspansion mahdollisuus vähenee. - pankeilta voidaan vaatia aiempaa laajempia maksuvalmiuspuskureita. Tällöin pankit joutuvat sijoittamaan enemmän varoja heikommin tuottaviin likviditeettisijoituksiin, minkä seurauksena joko keskimääräiset talletuskorot alenevat tai antolainauskorot nousevat, ts. asiakkaiden maksamat korkomarginaalit kasvavat pankin kannattavuuden ylläpitämiseksi. - erityyppisille riskisijoituksille asettaa suurempia pääomavaatimuksia eli kiristää oman pääoman vaatimuksia => tarve kasvattaa asiakaskorkomarginaaleja. - pankkien välisiä riippuvuuksia voidaan rajoittaa tai vaatia pankkien luotoilta laajempaa vakuudellisuutta. Tällöin voidaan alentaa kriisin leviämisen todennäköisyyttä, mutta seurauksena on pankkien likviditeettikustannuksien kasvaminen. - nopeasti kasvavilta pankeilta voidaan edellyttää suhteellisesti enemmän, koska nopea kasvu johtaa yleensä riskien kasvamiseen, eli normaalisääntöjen pääomatarpeelle laskettaisiin riskilisää. - jos sääntelyä tiukennetaan, siitä syntyy kustannuksia, joita on syytä verrata saavutettavissa oleviin hyötyihin. - kriisien havaitseminen aikaisessa vaiheessa helpottaa niistä selviytymistä. Tämä olisi mahdollista, jos pankkien riskeiltä ja sijoitussalkuilta vaadittaisiin suurempaa läpinäkyvyyttä, jota tukisivat selkeät ja kaikille osapuolille samat kirjanpitosäännöt. - mahdollisuutta taseen ulkopuolisten erien pitämiseen voitaisiin rajoittaa ja vaatia niiden läpinäkyvää raportointia ja ottamista mukaan pääomavaatimuslaskelmiin. Taseen ulkopuoliset erät eivät saisi muodostua mahdollisuudeksi kiertää pääomavaatimuksia. - omalle pääomalle voitaisiin asettaa hieman korkeampi tarkkailuraja, jonka alitettuaan pankki joutuisi tarkempaan tarkasteluun ja laajemman julkiseen raportointivelvollisuuden piiriin. - viranomaisilla tulisi myös olla riittävät valtuudet puuttua pankin riskien kasvuun riittävän ajoissa. Kaikki valvontavaltuudet edellyttävät selkeitä sääntöjä ja johdonmukaisuutta. Sääntelyyn ja valvontaan liittyy aina kustannuksia. Jos pankkien sijoitusmahdollisuuksia kavennetaan ja erilaisten varapääomien ja 10

11 vakuuksien tarvetta kasvatetaan, rahoitusmarkkinoiden toiminnan kustannukset kasvavat. Tällöin maksetaan jatkuvasti pientä lisäkustannusta suurten ja harvoin toteutuvien kriisien vähentämiseksi. - kokonaiskustannuksia minimoidaan hakemalla sopivaa tasapainoa siten, että kriisien välttämiseksi käytetään kohtuullisesti varoja ja tehokkuutta rajoittavia sääntöjä, mutta samalla sallitaan pieni riski, että joskus voi syntyä pankkikriisin kaltainen tilanne. Sellaisen ratkaisun toteuttaminen, jossa pankit eivät koskaan voisi ajautua kriisiin, olisi todennäköisesti liian kallis. - pankkien riskienottomahdollisuuksien sääntely on yhteiskuntapoliittinen kysymys, jonka ratkaisu vaihtelee aikaisempien kriisikokemusten perusteella. Lisäksi Euroopan Unionissa riskinottokyvyn sääntely on ylikansallista ja perustuu EU:n lainsäädäntöön ja sääntelyyn. - Ääripäät liian tiukka tai liian puutteellinen valvonta ovat molemmat liian kalliita malleja yhteiskunnalle. Keskeinen kysymys onkin, miten löydettäisiin sopiva ja tehokas keskitie, jonka yhteiskuntapoliittiset perusteet muistettaisiin riittävän pitkään ja vältettäisiin talouskuplien synty ja niiden aiheuttamat kustannukset. Pankkikriisistä toipuminen - Yksittäisen pankkikriisin päättymistä on vaikeaa ennakoida täsmällisesti, koska tilanteet vaihtelevat huomattavasti esimerkiksi viranomaisten toimenpiteistä riippuen. Toisaalta historian valossa laajojen pankki- ja finanssikriisien päättymiseen liittyy samoja piirteitä. - Markkinaturbulenssi rauhoittuu, kun omaisuushintojen yliarvostukset ovat poistuneet. Hintojen pudotukset voivat olla liioitellun suuriakin yleisen laman yhteydessä, ts. ylireagointia esiintyy myös negatiiviseen suuntaan. - Pankkien kärsimät luotto- ja muut tappiot rahastoidaan jossain muodossa, ja niistä syntyvä valtion- tai muu velka maksetaan vähitellen pois. Pääomia on harvoin kerätty tarpeeksi etukäteen tappioiden kattamiseksi, joten suurin osa pankkiriisin kustannuksista katetaan jälkikäteen. - Pankkien toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vanhojen tappioiden kattamiseksi ja oman pääoman rakenteen tervehdyttämiseksi. Tämä edellyttää kustannuksien karsimista ja toiminnan tehostamista. Laaja pankkikriisi voi tervehdyttää rahoitusmarkkinoiden rakenteita. - Lisäksi voidaan tiukentaa sääntelyä ja valvontaa ylisuureksi koettujen pankkiriskien vähentämiseksi. Lopulta valtion haltuun joutuneet pankit yksityistetään, kun tilanne on rauhoittunut. - Pankkisektorin tervehdyttäminen on vuosia kestävä prosessi, koska mm. pääomaa joudutaan keräämään pitkän ajan kuluessa ja sopeutuminen uuteen tasapainotilaan vaatii aikaa. Pankkikriisit toimivatkin eräänlaisena sisäänrakennettuna jarrumekanismina liian nopealle varallisuusarvojen kasvulle ja velalla rahoitetulle taloudelliselle kasvulle. Kasvulla on aina rajansa, mutta yhteiskunnalla on vaikeuksia säätää toimintaansa tasaisen ja kestävän kasvun uralle. 11

12 Finanssikriisin taustavaikuttajat - pitkään jatkunut velkaantumiskehitys (sekä pankit että kotitaloudet) - pankkien velkavivun kasvattaminen lisää niiden haavoittumisalttiutta erilaisissa markkinahäiriötilanteissa - historiallisen pitkä ekspansiivisen rahapolitiikan kausi, joka kannusti myös sijoittamiseen velkarahalla - riskienhallinan ulkoistaminen luottoluokittajille - riskien alihinnoittelu ja myynti niitä ymmärtämättömille tahoille - valvonnan pettäminen, mikä mahdollisti yllä mainitut moraalisesti kyseenalaiset toimintamallit (tämän lisäksi valvonnasta vastaavat viranomaistahot jättivät huomioimatta monet yleistaloudellisista riskeistä, jotka realisoituivat talouden kriisiytyessä) - rahoitusjärjestelmän ja koko talouden toimintaa uhkaavia järjestelmäriskejä ei huomioitu riittävästi talouspolitiikassa, sääntelyssä ja valvonnassa (sekä vakavaraisuus- että muu sääntely oli laadittu yksittäisten instituutioiden kohdalla realisoituvilta riskeiltä suojautumiseen eikä rahoituslaitosten ja muiden taloudellisten toimijoiden kollektiivisesta käyttäytymisestä aiheutuvia riskejä oltu hahmotettu kokonaisuuksina) 12

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Pankkikriisit toistavat samaa kaavaa

Pankkikriisit toistavat samaa kaavaa Pankkikriisit toistavat samaa kaavaa Euro & talous 13.2.2009 Sampo Alhonsuo ja Harry Leinonen 1 Pankkikriisit toistuvat määrävälein Miten kriisit syntyvät? Miksi pankkeja ryhdytään pelastamaan? Mitä markkinoilla

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä EUROOPAN KESKUSPANKKI MONETARY POLICY SUB-COMMITTEE YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä Syyskuu 1998 Euroopan keskuspankki, 1998

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 2.5.2005 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 111/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 3 päivänä helmikuuta 2005, eurojärjestelmän

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Talouskriisin viisi aaltoa

Talouskriisin viisi aaltoa Talouskriisin viisi aaltoa Antti Suvanto Johtokunnan neuvonantaja Martti Ahtisaari-instituutti, Oulu Maailmantalouden muutosvoimat Globalisaatio pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja/tai valuuttakurssin ohjaamista

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11)

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 1 1. Inflaatio

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, 17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot