Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 12: / Vastaanotto luentojen yhteydessä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Mikä on pankki? Yksinkertainen juridinen vastaus: Yritys, jolla asianmukainen toimilupa talletuspankkitoimintaan Luottolaitoksen toimiluvan myöntää Finanssivalvonnalle tehtävästä hakemuksesta EKP (vielä hiljattain luvan myönsi FIVA) Pääomat min. 5 milj Omistajat / perustajat luotettavia Luvanvarainen toimiala käytännössä kaikkialla Ainakin koko EU Tammikuussa 2015 Suomessa 11 liikepankkia, 21 säästöpankkia, 5 säästöpankkiosakeyhtiötä, 181 jäsenosuuspankkia ja 34 paikallisosuuspankkia. Lisäksi on luottomarkkinoilla toimivia ei-pankkeja ja ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita Tämänkaltaisten yritysten velat voivat olla rahaa Raportointivelvollisia Eurojärjestelmän tilastoinnissa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Mikä on pankki? Olennaista etenkin se, että kerää yleisöltä takaisinmaksettavia varoja (+myönnetään luottoja tai muuta rahoitusta) Pikavippifirma ei kerää takaisinmaksettavia varoja => ei ole luottolaitos eikä pankki Muu kuin talletuspankki, Suomen Pankki tai Pohjoismaiden Investointipankki saa toiminimessään käyttää sanaa "pankki" ainoastaan, jos on ilmeistä, että sanan käyttäminen ei viittaa harhaanjohtavasti talletuspankin toimintaan. (Luottolaitoslaki 2 luku, 4 ) Esim. panttilainaamo, pikavippiyhtiö tms ei saa esiintyä nimellä pankki K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Raha ei sikiä pankeissa, työmies! Väärin! Raha sikiää nykyään pankeissa! Tosin: raha ei ole sama kuin varallisuus Varsinkaan nettovarallisuus ei suoraan synny pankkijärjestelmän generoidessa rahaa; raha = jonkun osapuolen velkaa => rahan luomisen vaikutus nettovarallisuuteen maailmassa = 0 Rahaperusta ja luotonlaajenemisprosessi => raha-aggregaatit K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Raha syntyy pankeissa Raha nykyään enimmäkseen merkintöjä pankkien tietojärjestelmissä Ei reaalista vastinetta => helppo ymmärtää, että raha muodostunut pankkijärjestelmässä. Missä muualla olisi voinut muodostua? Pankkien velat ovat nykyään suurin osa rahaaggregaateista kaikissa hiukankin kehittyneissä talouksissa Muistakaa M1, M2 Etupäässä pankkien velkoja Talletuskannan muutokset vastaavat suurimmasta osasta rahamäärän muutoksista Seteleiden ja kolikoiden osuus vähäinen K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Rahaperusta Rahan synty pankkijärjestelmässä alkaa keskuspankkirahasta Tai oletetaan aluksi näin, syy- seuraussuhteista erilaisia näkemyksiä Rahaperusta = keskuspankkiraha = M0 Keskuspankin velkoja Monetary base Käteinen + pankkien talletukset keskuspankissa Muu raha = oikeus keskuspankkirahaan Korottomia, tai hyvin alhainen korko => normaalioloissa pankit haluttomia pitämään enempää kuin välttämätöntä Eurojärjestelmän keskuspankeissa pakollisen minimin (johon palataan myöhemmin) ylittävä osuus nykyään -0,20 % (siis <0), pakollisen osan korko 0,05 % Finanssikriisissä riskittömyys tehnyt houkuttelevan sijoituskohteen Pankit maksavat keskinäiset velkansa yleensä (lähes aina) keskuspankkirahalla Pankkien raha (jos sitä onkaan) on keskuspankkirahaa Pankin maksuvalmius = kyky maksaa keskuspankkirahaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Rahaperusta Pankki voi saada keskuspankkirahaa seuraavilla tavoilla: Lainaamalla keskuspankista Laina tai repokauppa Täysin rutiinimenettely, esim. euroalueella standardi luottomahdollisuus viikoittain, tarvittaessa muutenkin Viime aikoina Suomessa ei juuri käytössä, paljon talletuksia muualta euroalueelta Myymällä jotain keskuspankille (käytännössä arvopapereita) Esim. Yhdysvaltojen ja Japanin rahapolitiikan toimeenpanossa rutiinimenettely Merkitys korostui finanssikriisissä (Quantitative easing, etenkin Yhdysvallat) Muilta pankeilta (lainaamalla, myymällä niille arvopapereita) Asiakkaittensa talletusten kasvaessa Nämä kaksi jälkimmäistä eivät lisää keskuspankkirahan määrää taloudessa, saldo vain siirtyy keskuspankkitililtä toiselle K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Rahaperusta Pankkijärjestelmä ei voi saada keskuspankkirahaa muualta kuin keskuspankista, vaikka yksittäinen pankki voi saada muilta pankeilta tai (seteleitä) asiakkailta Keskuspankilta lainaaminen tai omaisuuden myyminen keskuspankille Reservit = pankkien hallussa oleva keskuspankkiraha Muilla nykyään harvoin tilejä keskuspankeissa (valtio, pörssi etc) Pankkijärjestelmän hallussa oleva keskuspankkiraha supistuu vastakkaisissa operaatioissa Pankki maksaa lainan takaisin, ostaa arvopapereita keskuspankeilta Maksaa takaisin = hankkii tililleen keskuspankissa saldoa; tilin saldo ja velka pyyhitään liikepankin ja keskuspankin kirjanpidoista K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Rahaperusta Rahan luonti alkaa keskuspankkirahasta Viime kädessä pankkitalletus arvokas, koska oikeuttaa rahaperustaan kuuluviin eriin: Pankkitalletus = saamaoikeus keskuspankkirahaan Voi nostaa käteisenä Voi käyttää maksuvälineenä (tilisiirto, pankkikortti, sekki) Pankkitalletus asiakkaan kannalta kunnollista rahaa vain, jos pankilla keskuspankkirahaa joko valmiiksi tai nopeasti ja varmasti saatavilla Muuten saamisia maksukyvyttömältä pankilta; ei voi nostaa käteisenä, ei lähettää tilisiirtona, pankkikortti ei kelpaa Keskuspankkiraha (esim. seteli) arvokas, koska kaikki uskovat muiden pitävän sitä arvokkaana KESKUSPANKKIRAHA ON PERIMMÄINEN FIAT-RAHA! Muun rahan arvo perustuu uskomukseen/tietoon, että sen voi vaihtaa keskuspankkirahaan Yhä useammin: teoriassa vosisi vaihtaa keskuspankkirahaan K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Chilen keskuspankin tase miljardia pesoa Omat pääomat pakkasella! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Miksi pankilla oltava keskuspankkirahaa? Voi olla julkisen vallan säädöksiä Useimmissa maissa on vähimmäisvarantovaatimuksia. Asiakkaiden tarpeet Käteisnosto, triviaali tapaus: keskuspankkirahan oltava kassassa käteisenä Eihän siinä mitään keskuspankkirahaa tarvita, jos maksan kännykkälaskun tilisiirrolla? Kyllä tarvitaan! (Paitsi jos operaattorin ja asiakkaan tilit samassa pankissa.) Maksuliikenne pankkien välillä selvitetään keskuspankkirahalla Tilirahan käyttö maksuvälineenä selvitys keskuspankkirahalla Maksujärjestelmissä paljon eroja, mutta tilirahalla maksamisen perusajatus aina sama Maksu tilisiirtojärjestelmässä pankista toiseen kulkee keskuspankin kautta => pankkikortilla maksajakin käyttää välillisesti keskuspankkirahaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Tilisiirto ja keskuspankkiraha Tapaus kuluttajan kännykkälasku Keskuspankki Keskuspankkirahaa -100 Velka pankille A Pankki A +100 Velka pankille B Pankki B Saaminen keskuspankista Talletusvelat asiakkaille Kuluttajan tase -100 Operaattorin tase +100 Kuluttajan saamiset pankilta supistuvat 100 Keskuspankin velkojen määrä ei muutu, mutta 100 rahaa siirtyy yhden pankin tililtä toiselle. Kännykkäoperaattorin saamiset pankiltaan kasvavat 100 Jos pankilla A ei keskuspankkirahaa, sähköyhtiö ei näe maksusuoritusta tilillään K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Rahaperustasta rahan tarjontaan Perinteinen tapa kuvata luotonlaajeneminen: keskuspankkirahan lisäys johtaa mekanistisiin seurauksiin Olettamukset Eksogeeninen rahaperusta Yleisön käteissuhde vakio Käteissuhde = käteinen / talletukset Esim. käteistä aina 10 % talletuksista Siis EI käteinen /(käteinen+talletukset) Pankeilla aina sama reservisuhde (esim. talletukset keskuspankissa aina 5 % asiakkaiden talletuksista) Mitä ei talleteta keskuspankkiin, se lainataan asiakkaille Näiden olettamusten järkevyyttä kritisoitu voimakkaasti (Palataan myöhemmin) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Luotonlaajeneminen Yleisö pitää aina 10 % rahoistaan käteisenä Esim 5000 rahaa, josta 500 käteistä ja 4500 talletuksia Käteissuhde = 500/4500 = Reservisuhde 5 % suhteessa talletuksiin Sisältää sekä pakolliset että vapaaehtoiset reservit, voitaisiin mallittaa erikseen Reservit sisältävät nyt käteiskassat Keskuspankki lainaa pankille 100 milj. Keskuspankkirahaa syntyy Pankki lainaa asiakkailleen koko summan 100 milj Yleisön käteinen kasvaa 10 milj Siis 90 milj talletetaan pankkeihin Ei väliä, onko sama pankki kuin mistä laina otettiin Asiakkaat käyvät kauppaa keskenään, mikä ei vaikuta rahan määrään Pankit tallettavat 0,05*90 = 4,5 milj. keskuspankkiin ja lainaavat loput 90-4,5 = 85.5 milj. asiakkailleen Yleisö pitää käteisenä 85,5/10 milj ja tallettaa loput pankkeihin K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Luotonlaajeneminen Rahaperustan lisäys:100 Yleisö pitää käteisenä 10 % nostetuista lainoista 5 % talletuksista pankki tallettaa kesksupankki in Kierros Pankki antaa lainaksi Yleisön talletuksia etc Setelit + reservit K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Luotonlaajeneminen Lopputulos: geometrisen sarjan summa Talletusten lisäys lopulta 100 [1/( )] = Kaava: Tallet. lisäys = (Rahaperustan kasvu)/(r+c) Missä r = reservisuhde = (vähimmäisvarantotalletukset + mahd. ylimääräiset keskuspankkitalletukset + käteinen pankkien kassoissa) / yleisötalletukset r:ssä mukana kaikki pankkien keskuspankkiraha Ja c = yleisön käteissuhde, käteinen / pankkitalletukset Lisäksi käteisen määrä yleisöllä lisääntyi n * = Loput keskuspankkirahasta päätyi takaisin keskuspankkiin Luotonlaajeneminen ei riipu siitä, mihin pankkiin ne tallettivat rahansa, jotka myivät jotain lainanottajille K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Luotonlaajeneminen Luotonlaajenemiskerroin (rahakerroin, money multiplier) m = (1+c)/(r+c) M = (1+c)/(r+c)*MB Missä MB = monetary base, rahaperusta M = yleisön pankkitalletukset + yleisön hallussa oleva käteinen Esimerkissä m= ( )/( ) = Luotonlaajenemiskerroin voidaan aina laskea, jos tilastot saatavissa Voidaan laskea M1:lle tai M2:lle. Viralliset tahot harvoin (ei koskaan) laskevat ja julkistavat tilastoja luotonlaajenemiskertoimesta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Rahan tarjonnan supistuminen pankkijärjestelmän häiriöiden takia Friedman & Schwartz (A Monetary History of the United States); 1930-luvun lama Pankkikonkurssit Bank of United States ym. Ei talletussuojaa => talletuspakoja käteissuhde kasvoi Pankit varautuivat pitämällä suurempia reservejä => reservisuhde kasvoi Yhteisvaikutus: rahan tarjonnan voimakas supistuminen; M1-25 % muutamassa vuodessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Luotonlaajeneminen - kritiikkiä Pätee aina identiteettinä: M = m * MB Käteissuhde ja reservisuhde määritelty ja laskettu siten, että yhtälö pätee aina; identiteetti Mitkä ovat syy-seuraussuhteet? Kertooko malli oikeasti jotain niistä? Jos rahaperusta muuttuu keskuspankin toimenpiteiden aiottuna seurauksena, muuttuuko rahan määrä vai luotonlaajenemiskerroin? Goodhartin kritiikki (1994; H&B) Käytännössä luotonlaajenemismallia ei sovelleta eikä voitaisikaan soveltaa rahapolitiikassa; rahapolitiikan tavoitteena ei ole muuttaa rahaperustaa, jotta talletuskanta muuttuisi Yritys soveltaa aiheuttaisi liikaa korkovolatiliteettia Päätetään, paljonko luottoja tarjotaan pankeille, korko määräytyy kysynnän mukaan Keskuspankin vaikea säädellä rahaperustaa riittävän tarkasti Pankeilla sitovia luotonantolupauksia Rahan tarjonnan supistaminen vaikeaa (luottokanta ei eräänny tarpeeksi nopeasti => pankkien taseet eivät supistu tarpeeksi nopeasti) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Lisää kritiikkiä yksinkertaista luotonlaajenemismallia kohtaan Käteissuhde lienee endogeeninen Esim. korkeat korot => käteisen pitäminen ei houkuttele; Epäluulo pankkeja kohtaan (syksy 2008) Sesonkivaihtelua käteisen kysynnässä Jouluostosten aikaan käteisen määrä kasvaa Suomessa Onko jossain todistettu, ettei käteissuhde riipu yleisön hallussa olevan rahan määrästä? Intuitio: käteisen kysynnän ensimmäinen derivaatta tulojen suhteen positiivinen, toinen negatiivinen Empiirinen evidenssi käteissuhteesta usein kehitysmaista Ndanshau (2004): Tansaniassa käteisen kysynnän tulojousto < 1; pankkitilit ja käteinen etäisiä substituutteja Hossain (1993): Käteissuhde Bangladeshissa melko vakaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Lisää kritiikkiä Mikä on syy ja mikä seuraus pankkien taseiden ja keskuspankkirahan välillä? Luultavasti useimpien pankinjohtajien olisi vaikea hyväksyä ajatusta, että luotonannon volyymi määräytyisi suoraan talletusten mukaan. Osin perspektiiviharha:yksittäinen pankki voi muuttaa asemaansa pankkien välisillä rahamarkkinoilla, joten lainojen ja talletusten suhde voi olla melkein mikä vain. Pankkijärjestelmä kokonaisuutena ei voi tehdä näin, koska pankkien rahamarkkinavelat rahamarkkinasaamiset = 0. Keskuspankkirahaa tarjolla => pankit voivat ensin päättää taseittensa loppusumman muilla perusteilla, sitten lainata reserveiksi tarvittavan määrän keskuspankkirahaa keskuspankista => syy-seuraussuhde kääntyy! Siis: otto- ja antolainauksen volyymi määrittää, paljonko keskuspankkirahaa on olemassa Tyypillinen tilanne, jos keskuspankki myöntää rajattomasti lainoja hyvin monenlaisia vakuuksia vastaan. Tilanne euroalueella vuodesta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Lisää kritiikkiä yksinkertaista luotonlaajenemismallia kohtaan Pankkeja ei voi pakottaa antolainaukseen, vaikka niillä olisi reservejä Narulla ei voi työntää Toisinpäin helpompaa: voidaan rajoittaa keskuspankkirahan saatavuutta ja nostaa vähimmäisvarantovaatimusta => luotonanto vähenee Reservisuhde endogeeninen Epävarmoina aikoina pankit haluavat pitää enemmän keskuspankkirahaa (reservejä, varantoja) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 Kuinka kävi reservisuhteen? Aiemmin euroalueen pankeilla tuskin lainkaan pakollisen minimin ylittäviä talletuksia keskuspankeissa Finanssikriisi, syksy 2008 ja jossain määrin sen jälkeenkin. Pankit eivät luottaneet toisiinsa, haluttomuus keskinäiseen lainanantoon => ei voi luottaa siihen, että rahaa saa rahamarkkinoilta => pakko varautua maksuvelvoitteisiin hamstraamalla keskuspankkirahaa yli välittömän tarpeen, varmuuden vuoksi Rahapoliittisesti yritettiin elvyttää / tukea taloutta ja pankkeja mm. laajentamalla hyväksyttyjen vakuuksien listaa ja jakamalla rajattomasti vakuudellisia lainoja perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorolla Keskuspankkiraha äärimmäisen vähäriskisenä sijoituskohteena Keskuspankkirahan määrä kasvoi voimakkaasti, yleisötalletusten ja antolainausten määrä muuttui maltillisesti Reservisuhde nousi voimakkaasti K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 2005Jan 2005Apr 2005Jul 2005Oct 2006Jan 2006Apr 2006Jul 2006Oct 2007Jan 2007Apr 2007Jul 2007Oct 2008Jan 2008Apr 2008Jul 2008Oct 2009Jan 2009Apr 2009Jul 2009Oct 2010Jan 2010Apr 2010Jul 2010Oct 2011Jan 2011Apr 2011Jul 2011Oct 2012Jan 2012Apr 2012Jul 2012Oct 2013Jan 2013Apr 2013Jul 2013Oct Kuinka kävi luotonlaajenemisen? Lokakuu 2008 =M2/base money, euroalue K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 MUTTA: MUTTA: vaikka yksinkertainen luotonlaajenemismalli on huono kuvaamaan syyseuraussuhteita, eikä sen avulla voi laatia osuvia ennusteita rahan määrän kehityksestä, se havainnollistaa pankkien roolin rahan luomisessa Mistä raha tulee? Vastaus: Raha sikiää pankeissa. Pankkien taseet menevät umpeen => anto- ja ottolainauksen välillä pakko olla yhteys kaikissa olosuhteissa Laina on olemasta vasta jos joku on saanut rahat tililleen K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Osapuolten taseet suljetussa taloudessa - Rahapoliittiset lainat pankeille Keskuspankki esimerkki 50 Setelistö 30 Pankkien reservit 80 Jokaisen osapuolen velka on toisen saaminen Jos kaikki velat maksettaisiin, rahataloudesta ei jäisi mitään jäljelle! Liike- säästö- ja osuuspankit Yleisö Lainat yleisölle Velat keskuspankille Talletukset Pankkivelat Reservit Talletukset Käteinen 40 Käteiskassat Tästä esimerkistä puuttuvat ulkomaat, korot, muu varallisuus ja pankkien oma pääoma K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Endogeeninen raha Raha syntyy, kun pankki haluaa antaa ja asiakas ottaa lainan. Johtopäätös: kukaan tai mikään ei päätä rahan määrästä taloudessa määrä muodostuu pankkien ja asiakkaiden lainasopimusten perusteella, vaikka kumpikaan osapuoli erityisesti pyri vaikuttamaan rahan määrään. Lukuisia rajoitteita sille, kuinka paljon pankki voi luoda rahaa myöntämällä lainaa Lainsäädännön asettamia rajoitteita Likviditeettiriski asiakas tuskin pitää rahaa tilillä, pankilla oltava valmiiksi keskuspankkirahaa tai nopea keino saada sitä. Luottotappioriskit K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Säädöksiin liittyviä rajoitteita luotonannolle Vakavaraisuusvaatimukset Pankilla oltava omia varoja vähintään 8 % laskennallisista riskeistä Antolainauksen lisääminen kasvattaa luottoriskiä ja pääomavaatimusta Likviditeettiriskiä koskevia säädöksiä Tätä sääntelyä vähennettiin ennen finanssikriisiä, nyt ollaan lisäämässä/ on jo lisätty EU-tasolla (osa Basel III-uudistusta) Asiakkaan käyttelytilitalletus = potentiaalinen velvoite maksaa keskuspankkirahaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Likviditeettirajoite lainanannossa Taseen mentävä umpeen Aivan aluksi laina rahoittaa itsensä, mutta harva asiakas ottaa lainaa tallettaakseen sen takaisin samaan pankkiin. Itserahoitus maksimissaan päiviä. Asiakas ostaa jotain muun pankin asiakkaalta => pankin voitava maksaa keskuspankkirahalla asiakkaansa puolesta Käytännössä tilanne pankin kannalta sama kuin jos rahoitus lainanantoa varten olisi hankittava etukäteen Keskuspankkirahaa oltava valmiiksi, tai pankin pitää voida järjestää sitä helposti Pienikin häiriö pankin maksuvalmiudessa kohtalokas K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Endogeeninen raha 1) Asiakas ja pankki sopivat lainasta. Pankki kirjaa talletuksen veloikseen ja lainan saatavikseen. 2) Tämän jälkeen asiakas lähettää rahan tilisiirtona, jolloin pankin taseesta poistuu velka asiakkaalle ja tilalle tulee keskuspankkitalletusten supistuminen Nyt jollain toisella asiakkaalla on rahaa jossain muussa pankissa Jollain muulla pankilla on lisää saldoa keskuspankissa. Kukaan ei ota lainaa tallettaakseen rahat takaisin samaan pankkiin 3) Kun asiakas maksaa lainan takaisin, ensin asiakas saa suorituksen muusta pankista, jolloin pankin velka asiakkaalle kasvaa, ja saaminen keskuspankista kasvaa. 4) Lainan takaisinmaksu = pankin ja asiakkaan keskinäiset velat ja saamiset kumoutuvat K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Endogeeninen raha Aika Vastaavaa Asiakassaamiset 100 Vastattavaa 100 Talletus, kun asiakas saa lainan Keskuspankkitalletus supistuu, asiakas lähettää maksun Asiakkaan talletus lähtee maksuna Keskuspankkitalletus kasvaa 100 Pankin tase 100 Asiakas saa rahaa tilisiirtona Asiakkaan velka kirjataan maksetuksi Asiakas käyttää rahansa lainan maksuun 0 0 Tässä esimerkissä ei ollut korkoja; todellisuudessa pankille jäisi nettoa, sillä lopussa asiakkaan talletus supistuisi enemmän kuin 100, jolloin pankin nettovarallisuus kasvaisi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 Endogeeninen raha Jos raha syntyy lainanannon sivutuotteena, voiko muodostua tilanne, jossa rahaa on liikaa tai liian vähän verrattuna siihen, mitä yleisö haluaa pitää hallussaan? Mahdollisia selityksiä: Rahaa ollaan aina valmiita pitämään hallussa, kysynnällä ei ylärajaa Pankkien antolainaus ei sittenkään lisää rahan määrää; joku aina maksaa velkansa pankeille saatuaan jostain rahaa, jolloin pankkien taseet supistuvat Rahaa tulee lisää => obligaatioiden hinnat nousevat => niitä ei kannata ostaa => entistä useampi haluaa pitää varallisuutta talletuksina ja seteleinä Rahan määrän kasvu lisää tuotantoa ja kiihdyttää inflaatiota => lisärahalle tarvetta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Luotonanto ja raha-aggregaatit Jos raha syntyy kun pankit myöntävät lainoja, niin luotonantohan määrää rahaaggregaattien suuruuden? Ääriesimerkki: rahoitusmarkkinoiden liberalisointi 1980-luvun puolivälissä Suomessa 1988 talletuspankkien markkaantolainauskanta kasvoi 30 %, M2 kasvoi 23 %. Korrelaatio selvä joskin epätäydellinen rauhallisempinakin aikoina K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Pankkien luotot ja ottolainaus Pankkien ottolainaus Pankkien luotot yleisölle 30 %-muutos Lähde: Suomen Pankki K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

35 1/2003 4/2003 7/2003 9/ /2003 3/2004 6/2004 9/ /2004 3/2005 6/2005 9/ /2005 3/2006 6/2006 9/ /2006 3/2007 6/2007 9/ /2007 3/2008 6/2008 9/ /2008 3/2009 6/2009 9/ /2009 3/2010 6/2010 9/ /2010 3/2011 6/2011 9/ /2011 3/2012 6/2012 9/2012 joulu.12 maalis.13 kesä.13 elo.13 marras.12 helmi.14 touko.14 elo.14 marras.14 Antolainauksen ja rahan kehitys Suomessa euroaikana 250, , , ,000 50,000 0 M2:een sisältyvät erät Luotot euroalueen julkiselle ja yksityiselle sektorille K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

36 Anto- ja ottolainaus euroaikana Lyhyellä aikavälillä selvää korrelaatiota talletus- ja luottokannoissa Pitkällä aikavälillä voivat poiketa Pankeilla muitakin velkoja kuin talletuksia Sijoitustodistuksia, joukkolainoja Pankki myy tällaisen paperin => talletukset kasvavat, luotonannoksi tilastoidut velat eivät Jos kaikki pankkien velat lasketaan rahaksi, korrelaatio lähes % Erotus muodostuu pankkien omista pääomista ja muista varoista kuin saatavista; molemmat pankeilla yleensä vähäisiä. Saamiset suunnilleen yhtä suuria kuin velat K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Kansalaiselle keskuspankkitili?

Kansalaiselle keskuspankkitili? Kansalaiselle keskuspankkitili? Talousdemokratian keskustelutilaisuus Ravintola Punavuoren Ahven, Helsinki 16.11.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Mitä raha on? Yleisimmät

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Pankkitoiminnan perusteet. Versio 1.02

Pankkitoiminnan perusteet. Versio 1.02 Pankkitoiminnan perusteet Versio 1.02 Alkuperäinen teksti: Positive Money How Banks Create Money: The Balance Sheets Suomennos: Patrizio Lainà, Tomi Meilahti ja Toma Kavonius Suomen Talousdemokratia Sisällys

Lisätiedot

Lyhyt johdatus rahaan

Lyhyt johdatus rahaan BoF Online 5 2011 Lyhyt johdatus rahaan Karlo Kauko Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia. Raha ja velka Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Pankin maksukyvyttömyys. Maaliskuu 2013, versio 1.00

Pankin maksukyvyttömyys. Maaliskuu 2013, versio 1.00 Pankin maksukyvyttömyys Maaliskuu 2013, versio 1.00 Alkuperäinen teksti: Positive Money How do banks become insolvent and the importance of deposit insurance Suomennos: Tomi Meilahti ja Patrizio Lainà

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Keskuspankkitili kaikille

Keskuspankkitili kaikille Aloite on Vasemmistofoorumin julkaisusarja, jossa tutkijat ja muut toimijat esittävät tiiviitä ja perusteltuja yhteiskunnallisia avauksia. 1 / 2015 Keskuspankkitili kaikille ESITYS #1/2015 Siirrytään sähköiseen

Lisätiedot

Raha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi

Raha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Raha ja velka Alppilan lukio 19.9.2013 Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk rahamarkk 1 kk inakorko korko Saksan markan arvo 31.1.1991

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Yliopisto ja rahajärjestelmän uudistaminen

Yliopisto ja rahajärjestelmän uudistaminen Yliopisto ja rahajärjestelmän uudistaminen Porthania, P1 22.9.2015 Valtteri Aaltonen Suomen Talousdemokratia ry Agenda Talousdemokratia liikkeenä Nykyinen raha- ja pankkijärjestelmä Nykyjärjestelmän seurauksia

Lisätiedot

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Kommentti: kansalaiselle keskuspankkitili?

Kommentti: kansalaiselle keskuspankkitili? Kommentti: kansalaiselle keskuspankkitili? Toimistopäällikkö Samu Kurri Kommentti Patrizio Lainàn alustukseen Disclaimer: esitetyt kommentit ovat omiani 16.11.2014 Julkinen 1 Teemat Yleisiä huomioita alustuksesta

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Moderni rahatalousjärjestelmä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Luennon sisältö 1. Liikepankkiraha ja keskuspankkiraha 2. FunkBonaalinen rahoitus 3. FunkBonaalinen rahoitus ja inflaabo Liikepankkiraha

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt AUTOMAATTISIA VAKUUSTOIMINTOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT Määritelmät Näissä säännöissä tarkoitetaan 1. automaattisella vakuustoiminnolla (auto-collateralisation) euroalueen kansallisen keskuspankin keskuspankkirahassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio.

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio. Yo-tehtäviä Mb06 kurssista Sarja 1 k09/12. Mikä on suurin arvo, jonka lauseke x + y saa epäyhtälöiden x 0, y 0, 2x + 3y 24, 5x + 3y 30 määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit.

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Pörssisäätiön Sijoituskoulu Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä,

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1 Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Tarvitseeko sijoittaja suojaa?

Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

AY-VÄEN RAUHANPÄIVÄT KOUVOLA 16.-17.2.2016

AY-VÄEN RAUHANPÄIVÄT KOUVOLA 16.-17.2.2016 AY-VÄEN RAUHANPÄIVÄT KOUVOLA 16.-17.2.2016 Teemaryhmä 4 Vaihtoehtoinen ajattelu talouskeskustelussa Alustus: Pasi Hentunen, Suomen Talousdemokratia ry Vallitsevan talousajattelun kritiikki Rahan neutraliteetti

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot