SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
|
|
- Pia Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä ja aine 15 Viikko 3 MagneeNken>ä 18 Viikko 4 Kertausta Viikko 5 Sähköken>ä johimissa 19 Viikko 5 sähköiset piirit, komponenit 20 Viikko 6 MagneeNnen voima 21 Viikko 7 Viikko 8 Kertausta tenn
2 TAVOITTEET Kerrata tasavirtapiirien ratkaisuperiaa>eet osata ratkaista RC- piirien toiminta Virtapiiri: virtalähteiden, johimien ja sähkölai>eiden muodostama sähkövirran kulkurein. Tasavirtapiiri (DC, Direct Current): sähköinen virtapiiri jossa virta kulkee kokoajan samaan suuntaa RC piiri (Resistor Capacitor): vastuksen ja kondensaa>orin muodosta virtapiiri. Käytetään esim. low/high pass fil>ereinä. (AC signaali, suoda>aa vain Ietyt taajuudet)
3 SÄHKÖINEN VIRTAPIIRI: ELEMENTTEJÄ Virtalähde (paristo): aiheu>aa virtapiiriin jänni>een joka kulje>aa elektroneja Johdin: missä virta kulkee vastus: vastustaa sähkövirran kulkua, vastuksen läpi kulkevien elektronien energia muu>uu lämmöksi. (komponennen suojaus, virran/jänni>een rajoitus). Kondensaa>ori: varastoi energiaa DC piireissä, ja tasaa AC piireissä. Kytkin Solmukohta (node) missä useampi virtapiirin elemenn kohtaa
4 SÄHKÖINEN VIRTAPIIRI: KYTKENNÄT Virtapiirin komponen>eja (kondensaa>ori, vastus) voidaan kytkeä virtapiiriin joko sarjaan tai rinnan Rinnan kytke>y Sarjaan kytke>y Sarjaankytke8y: sama virta I virtaa kaikkien komponennen läpi Rinnankytke8y: Sama jännite kaikkien komponennen läpi
5 KONDENSAATTORIEN RINNANKYTKENTÄ Kondensaa>orit on kytke>y rinnan, kun niiden saman- merkkiset levyt kytketään yhteen. Levyjen varaus jakautuu kaikkien kondensaa>oreiden kesken. (riippuu kapasitanssista) Mikä on vas'nkondensaa+ori joka vastaa ylemmän kuvan piirin kondensaa>oreita yhdessä? Sama jännite levyjen yli vaiku>aa sama jännite Q 1 =C 1 ΔV Q 2 =C 2 ΔV Q=Q 1 +Q 2
6 KONDENSAATTORIEN RINNANKYTKENTÄ à Rinnankytketyt kondensaa>orit voidaan siis korvata vasinkondensaa>orilla, jolla on sama jännite ja sama kokonaisvaraus kuin erillisillä kondensaa>oreilla. Eli jos meillä on N kpl rinnankytke>yä kondensaa>oria joille: Q 1 =C 1 V, Q 2 =C 2 V,, Q N =C N V à Q=Q 1 + Q Q N = (C 1 + C C N )V Entäs si+en vas'nkondensaa+orin kapasitanssi? Sijoita yllä oleva varauksen lauseke kapasitanssin määritelmään Q/V niin näet hei, e>ä C = C 1 + C 2 + C N
7 KONDENSAATTORIENSARJANKYTKENTÄ kondensaa>orit ovat ketjussa peräkkäin siten, e>ä erimerkkiset levyt on yhdiste>y. Jännite V koko systeemin yli on sama kuin pariston piiriin tuo>ama jännite: V=V 1 +V V N sama Q à sama varaus ei ne>o- varausta V=V 1 +V 2 V = Q C = Q( 1 C C C N ) 1 C = 1 C C C N
8 VIRTAPIIRIN KULUTTAMA TEHO Oheisessa virtapiirissä vastus on kytke>y paristoon, joka saa aikaan poteniaalieron vastuksen yli. Oletetaan e>ä varaus dq kulkee ajassa dt vastuksen läpi. à sen poteniaalienergia pienenee määrällä du = dqv ab = I dtv ab V=V X a Tämä poteniaalienergian muutos aikayksikössä on vastuksessa kuluva teho P du P= = IV dt ab V=0 b à Koska resistanssi on R=V/I, lai>een kulu>ama teho on P=I 2 R (tai P=V 2 /R)
9 VASTUKSET SARJASSA Kytketään kaksi vastusta sarjaan sama virta sama virta ΔV ab =ΔV 1 +ΔV 2 ΔV ab Kaikkien vastusten läpi kulkee sama virta. Erillisten vastusten piirin tehonkulutus P ab pisteiden a ja b välillä on summa.
10 VASTUKSET SARJASSA Voidaan nyt vastaavasi laskea vasinvastuksen ominaisuudet. Eli korvataan sarjaan kytketyt vastukset yhdellä. P ab = P 1 + P P N = R 1 I 2 + R 2 I R N I 2 Yhden vastuksen piirille pätee (muistele aikaisempaa) P=RI 2 tehonkulutuksien tulee olla samat eli RI 2 =(R 1 +R R N )I 2 Eli saadaan R=R 1 +R R N Kaksi sarjassa olevaa vastusta toimivat jänni>eenjakajana, sillä vastusten yli mita>ujen poteniaalierojen suhde on
11 VASTUKSET RINNAKKAIN Kuvassa on kolme vastusta on kytke>y rinnakkain. Paristosta tuleva virta I haarautuu virroiksi I 1, I 2 ja I 3 jotka kulkevat vastusten 1,2 ja 3 läpi. a b Iedämme, e>ä haarautumiskohdissa kokonaisvirta säilyy Eli yleisesi N:lle vastukselle: I=I 1 +I 2 + +I N Pisteiden a ja b välillä on poteniaaliero V ab =R 1 I 1 =R 2 I 2. = =R N I N à virrat vastusten läpi ovat siis I 1 = V ab R 1, I 2 = V ab R 2,...I N = V ab R N,
12 !# " + $# R 1 Virralle I pätee siis I =V AB 1 V ab R =V ab!# " $# 1 R 1 + VASTUKSET RINNAKKAIN 1 R % & # '# Yhden vastuksen piirissä virta on I=V ab /R, joten saadaan % & # 1 R 2 '# R = R 1 R 2
13 Todellisuudessa paristolla on aina sisäistä resistanssia. Merkitään tätä pariston sisäistä resistanssi pienellä r- kirjaimella. Mikä onkaan siis pariston napojen välillä mita>u jännite, kun sillä on sisäinen resistanssi r ja kun piirissä kulkee virta I? Δ V = V V = ε Ir b a PARISTON NAPAJÄNNITE Tämä poteniaaliero on pariston tai jännitelähteen napajännite. Se on jännite, joka lähteestä voidaan o>aa piiriin, jossa kulkee virta I. ΔV b a b a
14 KIRCHHOFFIN SÄÄNNÖT TASAVIRTAPIIRILLE Sääntö 1 Piirin johimien haaraan tulevien virtojen summa on yhtä suuri kuin siitä lähtevien virtojen summa. (perustuu varauksen säilymiseen) Sääntö 2: Suljetussa virtapiirissä poteniaalien muutosten summa on nolla, kun poteniaalimuutosten suunnat otetaan huomioon etumerkeillä. (perustuu energian säilymiseen) Kierre>äessä vastuksen yli virran suuntaan pienenee poteniaali jännitehäviön verran: yhtälöön kirjoitetaan IR. Jos toiseen suuntaan, merkki vaihtuu. Kun ylitetään jännitelähde navasta + napaan kasvaa poteniaali ε :n verran: yhtälöön kirjoitetaan +ε. Jos toiseen suuntaan, merkki vaihtuu. Gustav Kirchhoff
15 KYSYMYS Mikä on virta I oikealla alhaalla olevassa johimen haarassa? 1 A 2 A 3 A 4 A 5 A 6 A 7 A 8 A
16 KIRCHHOFFIN SÄÄNNÖT TASAVIRTAPIIRILLE Tehdään kierros virtapiirin ympäri jännitelähteestä alkaen. suljetun silmukan poteniaalierojen summa = jännitelähteen smv. Kirjataan poteniaalierot yhtälöksi kuvan suljetulla kierroksella myötäpäivään. Lähdetään V a : sta Pa>erin suunnasta näkee e>ä virta on myötäpäivään ε V + IR= V a a ε IR = 0 I = ε R a määritä jännite jokaiselle elemenille
17 Harjoitus 5, Tehtävä 2 Tasavirtapiirin paristojen napajänni>eet ovat V 1 = 3 V ja V 2 = 6 V, vastusten resistanssit R 1 = 10 Ω, R 2 = 20 Ω, R 3 = 10 Ω ja R 4 = 5 Ω. Määritä piirin eri osissa kulkevat virrat. Harjoitus Kirchoffin sääntöjen käy>ämisestä. Ei kannata liikaa alussa mienä mihin suuntaan virran menee. Tarkkana si>en etumerkkien kanssa. Jos huomaat e>ä vastus lisää poteniaalia niin vaihda merkki. Voi valita niin lenkit e>ä saa vain yhden jännitelähteen per lenkki.
18 Harjoitus 5, Tehtävä 3 Kun kytkin on auki kulkee virtami>arin kau>a A virta, kun kytkin on sulje>u, virta on A. Mikä on pariston a) smv b) sisäinen resistanssi r? (tämän saat ensin!) Tässä mieitään varsinkin pariston ominaisuuksia. Kirchhoffin sääntöjen harjoi>elua. Pariston sisäinen jännite voidaan ajatella siihen sarjaan kytketyksi.
19 Harjoitus 5, Tehtävä 4 Kondensaa>orin (C = 50 µf) jännite puretaan vastuksen yli kuvan mukaisesi. a) Mikä on vastuksen resistanssi? b) Mikä on virta vastuksen läpi ajan funkiona? c) Kuinka monta elektronia kulkee vastuksen läpi kunnes virta lakkaa?
20 KYSYMYS Mikä on poteniaaliero V määri>elemä>ömän virtapiirin elemenin (harmaa neliö) läpi? Kasvaako vai pieneneekö tämä kun kuljetaan tämän elemenin läpi virran suuntaisesi A. V pienenee 2 V B. V kasvaa 2 V C. V pienenee 10 V D. V kasvaa by 10 V E. V kasvaa by 26 V
21 RC- PIIRIT Piiri, jossa vastus ja kondensaa>ori on kytke>y sarjaan, ja jota ajaa virtalähde (esim. paristo). Käytetään mm. Low/high pass fil>ereinä (eli suoda>avat Ie>yjä taajuuksia) Yksinkertaisimmillaan piiri koostuu varatusta kondensaa>orista, joka puretaan vastuksen kau>a (esim. lamppu) Olkoon kondensaa>ori vara>u. Sen varaus on Q 0 ja kapasitanssi C Kondensaa>ori voidaan purkaa vastuksen kau>a sulkemalla kytkin kytkin auki kytkin kiinni ΔV R =0 ΔV R =-IR R R varaus Q 0, ΔV C0 =Q 0 /C varaus Q, ΔV C =Q/C virta vähentää varausta
22 RC- PIIRIT: KONDESAATTORIN PURKU Hajaken>ä (fringe field) on merki>ävässä osassa, ks. luku 20 ja 16. Puretaan vara+u kondensaa>ori vastuksen kau>a* à Alussa poteniaali on suuri levyjen välillä ja piirissä kulkee suhteellisen iso virta (I 0 =V 0 /R=Q 0 /RC), eli lamppu palaa kirkkaasi. Varausta poistuu pikkuhiljaa levyltä (Q(t)). Huomaa, e>ä negaiivisen levyn ulkopuolella hajakentän elektroniin kohdistuva voima kiihdy>ää nyt sitä poispäin levystä, eli se on samaan suuntaan kuin pinta- varausten aiheu>ama ken>ä johimessa à hajaken>ä pienenee à virta pienenee, lopulta varaus levyillä ja virta à 0 I R E +Q(t) E E -Q(t) hajaken>ä à *tässä siis kondensaa>ori tavallaan paristo, jonka emf pienee ajan mukana
23 RC- PIIRIT: KONDESAATTORIN VARAAMINEN piiri ilman kondensaa>oria (ideaalinen paristo): Kulkee virta I=V/R Laitetaan nyt si>en varaamaton kondensaa>ori piirin jossa on ideaalinen virtalähde (emf) ja vastus (lamppu, R). Ihan aluksi lamppu loistaa niin kuin kondensaa>oria ei ole à Si>en varausta kertyy pikkuisen levyille ja jännite alkaa kasvamaan levyjen välillä (nyt hajaken>ä on vastakkainen johimen kentän suunnalle, emf ansiosta varausta siis tuodaan tätä ken>ää vastaan, vrt. virran suuntaa lampun yli edellisessä kalvossa) à virta piirissä pienenee ja lamppu alkaa himmetä à lopulta virta menee nollaan ja tällöin V levyjen välillä = emf (Kirchhoff II) I R + E - E E
24 RC- PIIRI: KIRCHOFFIN LOOPPISÄÄNTÖ Kirchhoff II (KII) kuvan RC- piirille: Q Δ V = emf RI = C 0 huomaa tässä nyt Q=Q(t) ja I=I(t) riippuvat ajasta
25 RC- PIIRIT: KONDENSAATTORIN PURKAMINEN Puretaan kondensaa>ori vastuksen kau>a, oleteaan, e>ä ei virtalähde>ä eli emf=0 KII à R dq(t) dt Ratkaisu on + Q(t) C = 0 Qt () = Qe trc e = Q t 0 Missä siis Q 0 on nyt kondensaann varaus alussa τ=rc on aikavakio, joka kertoo kuinka nopeasi kondensaa>ori purkautuu. Aika, joka kuluu kondensaa>orin purkautumiseen riippuu siis vastuksen resistanssista ja kapasitanssista kertaluvun differen'aaliyhtälö. τ
26 RC- PIIRIT: KONDENSAATTORIN VARAAMINEN Nyt loppublanne (final state, f) on Ilanne kun kondensaa>ori on latautunut. Tällöin virta I f =0 à Q f =emf C (varaus Q f riippuu siis vain pariston lähdejänni>eestä ja kondensaa>orin kapasitanssista, vastus ei vastuksesta) Virta kondensaa>oria vara8aessa on I(t) = emf Q(t ) C R AlkuBlanne, kun kondensaa>ori on varaamaton, Q(t=0)=0 ja virta piirissä sama kuin ilman kondensaa>oria eli I(t=0)=emf/R Nopeus, jolla varaus kerääntyy kondensaa>oriin on dq(t)/dt, eli ajassa dt kondensaa>ori saa varauksen dq=idt
27 RC- PIIRIT:KONDENSAATTORIN VARAAMINEN KII à " dq(t) = $ # emf Q(t ) C R % ' dt & Numeerinen integroini à saadaan eksponteniaalikäyrää muistu>ava tulos, arvata, ratkaisun muoto. Tai laskea ensin ratkaisu virralle di/dt=-(1/rc)i (emf on siis vakio) à ratkaisu I=(emf/R)e -t/rc muoto ja varaukselle saadaan tästä dq=idt ja integroi: Q(t) = C(emf )(1 e t τ ) Vara>aessa varaus kasvaa eksponen- IaalisesI nollasta arvoon Q f =(emf)c ja virta pienenee eksponeniaalisesi arvosta I(t=0)=emf/R nollaan. Taas τ=rc
28 RC- PIIRIT: KONDESAATTORIN PURKU/VARAAMINEN Mitenkähän lampun resistanssi vaiku+aa varaamiseen? - ohut lanka à iso R à pieni virta à kestää kauan - paksu lanka à pieni R à iso virta à nopeasi (miei tätä myös edellisten kalvojen kau>a) Entäpä purkakamiseen? R = ρl A ß langan paksuus vaiku>aa siis tänne
29
30 Harjoitus 5, Tehtävä 5 Kondensaa>ori, jonka kapasitanssi on C varataan, siten e>ä sen levyjen välinen jännite on V. Tämän jälkeen kondensaa>oriin kytketään toinen samanlainen kondensaa>ori ja vastus (ks. kuva). a) Kuinka suuria ovat kondensaa>oreiden jänni>eet kun tasapaino on saavute>u? b) Määritä piirissä kulkeva virta ajan funkiona Pohdi tarkkaan mikä nyt on tasapainoilanne ja miten kondensaa>ori varautuu ja purkautuu. b)- kohdassa joutuu mienmään differeniaaliyhtälön ratkaisua. Muista e>ä varaus säilyy.
31 Harjoitus 5, Tehtävä 6 Jatkoa edelliseen tehtävään. Määritä kondensaa>oreihin varastoitunut sähköstaannen energia alku- ja loppuilanteessa ja osoita, e>ä ero on yhtä suuri kuin vastuksessa lämmöksi muu>unut energia. Hyvä aina välillä tarkistaa, e>ä energia säilyy. Muistele aikaisempaa käsi>elyä kondensaa>orin energialle.
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotRC- PIIRIT: KONDENSAATTORIN PURKAMINEN
RC PIIRIT: KONDENSAATTORIN PURKAMINEN Puretaan kondensaa
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotKatso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/
4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotSMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO
SMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO LiikeJla vaiku5aa siihen, miten kentät syntyvät ja miten hiukkaset kokevat kenben väli5ämät vuorovaikutukset ja miltä kentät näy5ävät. Vara5u hiukkanen kokee sähkömagneebsen
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Tasasähköpiirien systemaattinen ratkaisu: kerrostamismenetelmä, silmukkavirtamenetelmä, solmupistemenetelmä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet silmukkavirtamenetelmä
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotKYSYMYS: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan.
: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan. Protoni Elektroni 17 protonia 19 electronia 1,000,000 protonia 1,000,000 elektronia lasipallo puu*uu 3 elektronia (A) (B) (C) (D) (E)
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
Lisätiedot14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.
Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,
Lisätiedot( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset
SMG-11 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset. Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W saadaan lausekkeesta t1 t1,
LisätiedotSATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä
ST1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät 018 1 /9 Tehtävä 1. Määritä alla esitetyssä piirissä kuormassa (vastuksessa) R L lämmöksi kuluva teho käyttäen hyväksi kerrostamismenetelmää. 0 kω, R 5 kω, R 0 kω, 0 kω,
Lisätiedot5. Sähkövirta, jännite
Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotLuku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä
Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotLuento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotVASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
LisätiedotErään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.
DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä
Lisätiedot2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )
DEE- Piirianalyysi, kesäkurssi, harjoitus (3) Tehtävien ratkaisuehdotukset. Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W saadaan lausekkeesta t t () ()()
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotLuento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen
SMG-00 Piirianalyysi I Luento 4 / Kerrostamismenetelmä Lineaarisuus = Additiivisuus u u y y u + Homogeenisuus u y y Jos verkossa on useita energialähteitä, voidaan jokaisen lähteen vaikutus laskea erikseen
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotKun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla
Lisätiedota) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?
Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
Lisätiedot1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotLuku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
LisätiedotTEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO
TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.
LisätiedotELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)
1 ELEC-C3230 Elektroniikka 1 Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit) 1 luennon pääaiheet Motivointi Piirianalyysin kertaus Vahvistinmallinnus (liuku 2. luentoon) 2 https://www.statista.com/outlook/251/100/consumer-electronics/worldwide
LisätiedotFy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13
Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen
LisätiedotSMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset
SMG- Piirianalyysi, kesäkurssi, harjitus (3) Tehtävien ratkaisuehdtukset 6 Tarkitus n laskea V ja eveninin ekvivalentin avulla Tämä tarkittaa sitä, että mudstetaan kytkennälle eveninin ekvivalentti vastuksen
Lisätiedota P en.pdf KOKEET;
Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6
Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotFysiikka 1. Kondensaattorit ja kapasitanssi. Antti Haarto
Fysiikka Konensaattorit ja kapasitanssi ntti Haarto 4..3 Yleistä Konensaattori toimii virtapiirissä sähköisen potentiaalin varastona Kapasitanssi on konensaattorin varauksen Q ja jännitteen suhe Yksikkö
LisätiedotSilmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä 1 Verkon systemaattinen ratkaisu Solmupisteiden lukumäärä n (node) Haarojen lukumäärä b (branch) 2 Verkon systemaattinen ratkaisu Muodostetaan
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA LKTONKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu Kimmo Silvonen Tentti 4.5.0: tehtävät,3,4,6,8.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi
Sähköstatiikka ja magnetismi Konensaattorit ja kapasitanssi ntti Haarto 1.5.13 Yleistä Konensaattori toimii virtapiirissä sähköisen potentiaalin varastona Kapasitanssi on konensaattorin varauksen Q ja
LisätiedotSOVELLUS: SYKLOTRNI- KIIHDYTIN
SOVELLUS: SYKLOTRNI- KIIHDYTIN sähköken+ä levyjen välissä vaihtuu jaksollisesj taajudella f cyc, niin e+ä se kiihdy+ää vara+ua hiukkasta aina kun se kulkee välikön ohi. potenjaali ΔV oskilloi ns. syklotroni
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan
LisätiedotNIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.
NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotJakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)
Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään
LisätiedotRESISTANSSIMITTAUKSIA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 ESSTNSSMTTUKS 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Harjoittelet digitaalisen yleismittarin käyttöä
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä
Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 1 Kirchoffin ensimmäinen laki: Missä tahansa virtapiirin liitoskohdassa pisteeseen saapuvien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin siitä poistuvien sähkövirtojen
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien Identifiointi 4. harjoitus 1. a) Laske valkoisen kohinan spektraalitiheys. b) Tarkastellaan ARMA-prosessia C(q 1 )y = D(q 1 )e,
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotSähköopin mittauksia 1
Sähköopin mittauksia 1 Sisällysluettelo Pikaohje LoggerPro mittausohjelma... 2 Pikaohje sähköopin anturit... 3 Kytkentäalusta... 4 Sähkövirran perusominaisuudet... 6 Jännitteen perusominaisuudet... 8 Virtapiirin
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Lisätiedot