Sähköopin mittauksia 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköopin mittauksia 1"

Transkriptio

1 Sähköopin mittauksia 1 Sisällysluettelo Pikaohje LoggerPro mittausohjelma... 2 Pikaohje sähköopin anturit... 3 Kytkentäalusta... 4 Sähkövirran perusominaisuudet... 6 Jännitteen perusominaisuudet... 8 Virtapiirin potentiaali... 9 Ohmin laki Erilaisia vastuksia Komponentin ominaiskäyrä Säätövastus ja potentiometri Pariston sisäinen resistanssi Sähköteho Kondensaattori Kondensaattorin kapasitanssi... 23

2 Sähköopin mittauksia 2 Pikaohje LoggerPro mittausohjelma Mittauksen aloittaminen 1. Kytke anturit työohjeessa mainittuihin portteihin CH1,CH2 jne. 2. Monissa mittauksissa kannattaa maadoittaa LabPro seuraavan sivun ohjeiden mukaisesti. 3. vaa työohjeessa mainittu mittauspohja, sillä se sisältää kutakin mittausta varten suunnitellut asetukset. Jos, anturit on kytketty eri tavalla kuin mittauspohjassa, ohjelma huomauttaa tästä. Mittausasetusten tekeminen Jokaista mittausta varten on valmis mittauspohja, jossa on valmiiksi tarvittavat asetukset. Mittausaikaa ja mittaustaajuutta voi tarvittaessa itse muuttaa. nturien nollaus (ZERO) Virta- ja jänniteanturien nollakohta voidaan asettaa nollaus - toiminnon(zero) avulla. Tämä on usein hyödyllistä tehdä ennen mittausten aloittamista. Mittauksen käynnistäminen Mittaus käynnistetään tällä painikkeella. Mittaus käynnistyy ja pysähtyy myös [space] näppäimellä. Mittaustulokset tallennetaan valitsemalla Experiment valikosta Store latest run tai pikanäppäimellä [ctrl]+[l]. Tulosten analysointi Suoran sovitus Valitse ensin kuvaajasta väli, johon haluat suoran sovittaa. Klikkaa suoran sovitustyökalua ja valitse haluamasi mittauskerta. Pinta-alan määritys Valitse ensin kuvaajasta väli, jolle haluat pinta-alan laskun suorittaa. Klikkaa pinta-alatyökalua ja valitse haluamasi mittauskerta. Kuvaajan akselien muokkaus kseleja voi säätää mieleisekseen ottamalla niistä hiirellä kiinni ja vetämällä haluttuun suuntaan. kselin pienintä tai suurinta lukua kerran klikkaamalla pääsee niitä muokkaamaan. Työkalurivin näppäimillä voi myös automaattisesti skaalata tai zoomata kuvaajaa halutulla tavalla.

3 Sähköopin mittauksia 3 Pikaohje sähköopin anturit Sähkövirran mittaaminen virta-anturilla (Current probe 0,6 ) Virta-anturi kytketään kanavaan 1-4. Mittauskytkennässä virta-anturi kytketään virtapiirin muiden komponenttien kanssa peräkkäin, sarjaan. Virta-anturi on rakenteeltaan sellainen, ettei se juurikaan vastusta sähkövirran kulkua. Siksi se saattaa rikkoutua, jos sen läpi kulkee liian suuri sähkövirta. Jännitteen mittaaminen jänniteanturilla (Differential Voltage probe 6,0 V) Jänniteanturi kytketään kanavaan 1-4. Kytkennässä jänniteanturi kytketään mitattavan kohteen kanssa rinnakkain. Jänniteanturin rakenne on sellainen, että se vastustaa mahdollisimman paljon sähkövirran kulkua, joten mittarin kautta kulkeva pieni sähkövirta ei häiritse virtapiirin toimintaa. Häiriöiden / kohinan vähentäminen mittauksista Tiedonkeräin, tietokone ja jännitelähde ovat kytkettyinä verkkovirtaan, mikä saattaa aiheuttaa häiriöitä mittaustuloksiin. LabPro tiedonkeräimen mukana toimitettavan 10 V:n jänniteanturin avulla tiedonkeräin voidaan kytkeä jännitelähteen negatiiviseen napaan ja näin vähentää mahdollisia häiriöitä. Mittausasetuksilla voi myös vähentää häiriöitä ja esim. Oversampling -valinnalla tiedonkeräin keskiarvoistaa mittausdataa.

4 Sähköopin mittauksia 4 Kytkentäalusta Sähköopin mittauksissa käytettävän kokeilusarjan keskeisin osa on kytkentäalusta, jolle kytkennät rakennetaan. Tutustutaan kytkentäalustaan seuraavan ohjeen avulla. Välineet paristo (4,5 V) hehkulamppu (3,8 V/ 0,07 ) vaihtokytkin johtimia kytkentäalusta 1. Tutustu kytkentäalustaan. Mitkä osat alustassa ovat keskenään yhteydessä ja missä on eriste? 2. Tutki alustalla olevaa hehkulamppua. Piirrä suurennettu kuva hehkulampusta. Piirrä kuvaan lampun sisällä kulkevat johtimet ja niiden yhteys alustan banaanipistokkeisiin. 3. Tutki kahden johtimen, pariston ja lampun avulla, miten virtapiiri tulee rakentaa, jotta lamppu hehkuisi. Piirrä rakentamasi kytkennän kytkentäkaavio ja merkitse kuvaan myös komponenttien nimet. Virtapiirissä on aina jokin jännitelähde ja komponentteja. Koulukokeissa tyypillinen jännitelähde on paristo. Vastukset, lamput ja erilaiset puolijohdekomponentit voivat olla virtapiirin komponentteja.

5 Sähköopin mittauksia 5 Virtapiirin katkaisemiseen ja muuttamiseen käytetään kytkintä. Kokeilusarjaan kuuluva vipukytkin on nk. ON-ON vaihtokytkin. Tällaisessa kytkimessä vivulla on kaksi asentoa, joista riippuu kumpaan äärinastaan keskinasta on yhteydessä. Vipukytkimiä on saatavilla myös ON-OFF ja ON-OFF-ON tyyppiä. Jälkimmäisessä kytkintyypissä vivulla on kolme asentoa. B B C C B B C C 4. Tutki, kuinka kokeilusarjan vaihtokytkin toimii. Rakenna ensin virtapiiri, jossa yksi lamppu syttyy ja sammuu kytkimestä. Rakenna sitten kuvan mukainen kytkentä ja selvitä, miten kytkentä toimii. Piirrä rakentamiesi kytkentöjen kytkentäkaaviot ja lyhyt kuvaus piirin toiminnasta. B C

6 Sähköopin mittauksia 6 Sähkövirran perusominaisuudet Sähkövirta mitataan virta-anturilla, joka on hehkulampun tapaan kaksinapainen. Kun hehkulampun läpi kulkeva sähkövirta halutaan mitata, virta-anturi kytketään siten, että mitattava virta kulkee sen kautta. Sanotaan, että mittari kytketään sarjaan. Mitataan erilaisissa virtapiireissä kulkevaa sähkövirtaa. Välineet Virta-anturi ( 0,6 ), Ch 1 paristo (4,5 V) hehkulamppu (3,8 V/ 0,07 ) 3 vastusta (220 ) 2 johdinkappaletta johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset mittausaika: 18 s mittaustaajuus: 10 1/s (0,10 s) mittauspohja: Virta1.cmbl 1. Rakenna kuvan mukainen kytkentä ja mittaa hehkulampun läpi kulkeva sähkövirta. Siirrä virta-anturi lampun toiselle puolelle ja mittaa sähkövirta. Piirrä kytkentöjen kytkentäkaaviot ja merkitse niihin sähkövirran suuruus. Miten virta-anturin paikka vaikuttaa mittaustulokseen?

7 Sähköopin mittauksia 7 2. Kytke kolme 220 :n vastusta kuvan mukaisesti sarjaan. Valitse mittausajaksi 18 s. Mittaa aina 4 s ja kytke uusi vastus edellisen vastuksen kanssa sarjaan siirtämällä oikeanpuoleista johdinta aina viiden sekunnin jälkeen oikealle. Piirrä kytkentöjen kytkentäkaaviot ja merkitse niihin sähkövirran suuruudet. Mikä yhteys on piirissä kulkevan sähkövirran ja piirissä sarjaan kytkettyjen samanlaisten vastusten lukumäärän välillä? 3. Tutki vastusten kytkemistä rinnan. seta ensin yksi 220 :n vastus alustalle kuvan mukaisesti. Valitse mittausajaksi 18 s. Mittaa aina 4 s ja kytke uusi vastus edellisen vastuksen kanssa rinnan. Mittaa, kuinka suuri sähkövirta kulkee kahden, kolmen rinnan kytketyn vastuksen läpi, kun vastukset kytketään 4,5 V:n paristoon. Piirrä kytkentöjen kytkentäkaaviot ja merkitse niihin sähkövirran suuruudet. Mikä yhteys on sähkövirran ja rinnan kytkettyjen samanlaisten vastusten lukumäärän välillä?

8 Sähköopin mittauksia 8 Jännitteen perusominaisuudet Pariston, komponentin tai sähkölaitteen napojen välinen jännite mitataan jänniteanturilla. Jänniteanturi ilmaisee omien napojensa välisen jännitteen, joten jänniteanturin navat kytketään niihin virtapiirin kahteen pisteeseen, joiden välinen jännite halutaan mitata. Kun jänniteanturilla mitataan virtapiirissä olevan laitteen tai komponentin napojen välinen jännite, sanotaan, että mittarilla mitataan jännitehäviö laitteessa tai komponentissa. Seuraavissa tutkimuksissa mitataan jännitteitä ja jännitehäviöitä erilaisissa kytkennöissä. Sähkötekniikassa merkitään usein kytkentäkaavioon jännitteet ja jännitehäviöt nuolilla. Jännitenuolen suunnaksi on sovittu pariston miinusnavasta plusnapaan ja komponentin jännitehäviönuolen suunnaksi sähkövirran suunta. Välineet Jänniteanturi ( 6,0 V), Ch 1 3 paristoa (1,5 V) 3 vastusta (220 ) 2 johdinkomponenttia jänniteanturi johtimia kytkentäalusta sähkövirran suunta 1,5V 1,5V pariston jännitenuoli Mittausasetukset komponentin jännitehäviönuoli mittausaika: 18 s mittaustaajuus: 10 1/s (0,10 s) mittauspohja: Jannite1.cmbl 1. Mittaa pariston jännite. Piirrä kytkennän kytkentäkaavio ja merkitse siihen jännitteen suuruus. Käännä paristo toisinpäin ja mittaa jännite. Piirrä kytkennän kytkentäkaavio ja merkitse siihen jännitteen suuruus. 2. Valitse mittausajaksi 18 s. Mittaa aina 4 s ja kytke uusi paristo edellisen pariston kanssa sarjaan. Kokeile myös sellaisia kytkentöjä, joissa kaikki paristot eivät ole samoinpäin. Piirrä kunkin kytkennän kytkentäkaavio ja merkitse siihen paristosysteemin jännite. Millä tavalla paristojen kytkentä vaikuttaa systeemin jännitteeseen?

9 Sähköopin mittauksia 9 Virtapiirin potentiaali Jännitteen mittaaminen Kuvan mukaisella kytkennällä mitataan jännitehäviö vastuksessa. Jännitehäviö on virtapiirin pisteiden ja B välinen jännite U B. Virtapiirin kunkin pisteen tilaa kuvataan myös suureella potentiaali V. Pisteen potentiaalia merkitään V. Pisteiden ja B välistä potentiaalieroa sanotaan jännitteeksi U B = V - V B. Potentiaalitarkasteluissa virtapiirin jonkin kohdan potentiaali sovitaan nollaksi. V U B V B B 1,5 V Välineet Jänniteanturi ( 6,0 V), Ch 1 2 paristoa (1,5 V) 3 vastusta (220 ) 2 johdinkappaletta johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset mittausaika: 18 s mittaustaajuus: 10 1/s (0,10 s) mittauspohja: Jannite2.cmbl 1. Rakenna kytkentä, jossa on kolme samanlaista vastusta sarjassa ja jonka lähteenä on kaksi sarjaan kytkettyä paristoa. Mittaa aina 5 s ja siirrä jänniteanturin johdinta kuvan mukaisesti kytkennän kohdasta kohtaan B, kohdasta B kohtaan C jne. Piirrä kytkentöjen kytkentäkaaviot ja merkitse jänniteanturin lukema kuvan viereen. Tarkastele mittausten perusteella piirin potentiaalia V paikan funktiona. Jos valitset pisteen maadoituspisteeksi eli V = 0, oletkin mitannut jänniteanturilla muiden pisteiden potentiaalit. Esimerkiksi pisteen C potentiaali on V C = U C.

10 Sähköopin mittauksia 10 V U D E C B V C = U C B C D E Esitä graafisesti piirin potentiaali virtapiirin paikan funktiona. 2. Tutki, miten kuvaaja muuttuu, kun a) piste B, b) piste D maadoitetaan eli kytketään konkreettisesti vesijohtoon. Kytke jänniteanturin miinusnapa virtapiirin maadoitettuun kohtaan. Piirrä potentiaalin kuvaaja.

11 Sähköopin mittauksia 11 Ohmin laki Saksalainen George Simon Ohm ( ) tutki 1820-luvulla, miten metallilangan napojen välinen jännite vaikuttaa langassa kulkevaan sähkövirtaan. Tehdään Ohmin tutkimus siten, että korvataan Ohmin käyttämä metallilanka metallikalvovastuksella. Välineet Jänniteanturi ( 6 V), Ch 1 Virta-anturi ( 0,6 ), Ch 2 Tarvittaessa häiriöiden poistamiseksi kytke jänniteanturin ( 10 V) Ch 3 tai 4 musta johdin jännitelähteen negatiiviseen napaan. säädettävä jännitelähde vastuksia (100, 220 k ) johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset mittausaika: 18 s mittaustaajuus: 10 1/s (0,10 s) mittauspohja: Ohmin_laki.cmbl Tutustu jännitelähteen käyttöön. Noudata seuraavia ohjeita: Ennen kytkentää säädä jännitelähteen säätönupit nollaan. Tee tarvittava kytkentä. Näytä se opettajalle ennen kuin kytket jännitelähteen päälle. Älä ylitä jännitelähteen etupaneeliin merkittyä suurinta virtaa. Käännä aina säätönupit nollaan ennen kuin sammutat jännitelähteen. 1. Tutki, miten vastuksen läpi kulkeva sähkövirta riippuu vastuksen napojen välisestä jännitteestä. Kytke vastuksen navat säädettävän jännitelähteen napoihin. Käynnistä mittaus ja lisää jännitettä kiertämällä jännitelähteen jännitteensäätönupista. Älä ylitä virta- tai jänniteanturien suurimpia sallittuja arvoja.

12 Sähköopin mittauksia 12 Millainen verrannollisuus jännitteen ja virran välillä mittauksesi perusteella on? Tallenna tekemäsi mittaus näppäinyhdistelmällä ctrl + L. Toista sama mittaus muillekin vastuksille. Miten kuvaajat eroavat toisistaan? Sovita kuvaajiin suorat painamalla Linear Fit näppäintä: Valitse mittaukset(run1, run2 jne.), joihin haluat suoran sovittaa. Suorien kulmakertoimet, eli jännitteen suhde virtaan, on kullekin vastukselle ominainen vakio. Tätä suhdetta sanotaan vastuksen resistanssiksi. Resistanssin yksikkö on ohmi = 1 V 1. Koska vastuksen napojen välinen jännite U on samalla jännitehäviö vastuksessa, koordinaatistossa oleva suora ilmaisee jännitehäviön riippuvuuden virrasta. Graafisesta esityksestä havaitaan, että jännitehäviö on suoraan verrannollinen sähkövirtaan: U = R I Tätä jännitteen ja virran välistä verrannollisuutta kutsutaan Ohmin laiksi ja koska lämpötila vaikuttaa vastuksen resistanssiin, tämä pätee vain vakiolämpötilassa. Määritä suorien yhtälöiden avulla: Kuinka suuri jännite tarvitaan, jotta pienimmän vastuksen läpi kulkisi a) 0,02 :n, b) 0,04 :n sähkövirta? Määritä suorien yhtälöiden avulla: Kuinka suuri virta kunkin vastuksen läpi kulkee, kun vastuksen napojen välinen jännite on 3 V?

13 Sähköopin mittauksia 13 Erilaisia vastuksia Vastuksia, joiden resistanssi muuttuu ulkoisten tekijöiden, kuten valon tai lämpötilan, vaikutuksesta, kutsutaan aktiivisiksi vastuksiksi. Niitä käytetään hyväksi mm. valaistuksen ja lämpötilan mittaamisessa. LDR-vastuksen resistanssiin voidaan vaikuttaa valaistuksella. NTC- ja PTC- termistorien resistanssiin voidaan vaikuttaa lämpötilalla. Välineet Virta-anturi ( 0,6 ), Ch 1 paristo (4,5 V) PTC- termistori NTC-termistori LDR-vastus 2 johdinkappaletta johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset mittausaika: 18 s mittaustaajuus: 10 1/s (0,10 s) mittauspohja: vastus1.cmbl Rakenna kuvan mukainen virtapiiri paristosta, aktiivisesta vastuksesta ja virta-anturista. Vaihda aktiivinen vastus kussakin tutkimuksessa sopivaan. 1. Tutki, miten kädellä lämmittäminen vaikuttaa PTC-ja NTC-termistorin resistanssiin. Piirrä kytkentäkaaviot ja raportoi sen viereen tutkimuksesi tulos. 2. Tutki, miten valaistus vaikuttaa LDR-vastuksen resistanssiin. Piirrä kytkentäkaaviot ja raportoi sen viereen tutkimuksesi tulos. Kokeile valaista LDR vastusta myös kirkkaalla lampulla, esim. ledillä. 3. NTC-vastuksen nimi tulee sanoista Negative Temperature Coefficient ja LDR-vastuksen nimi tulee sanoista Light Dependent Resistor. NTC PTC LDR Miten suomentaisit nämä nimen? Miten nimi liittyy vastuksen resistanssimuutokseen?

14 Sähköopin mittauksia 14 Komponentin ominaiskäyrä Vastuksessa kulkeva sähkövirta riippuu jännitteestä. Erilaisissa vastuksissa ja erilaisissa kytkennöissä sama jännite aiheuttaa erisuuruiset sähkövirrat. Sähkövirta I riippuu jännitteestä U tavalla, joka on kullekin vastukselle tai komponentille ominainen. Tämän riippuvuuden I = I(U) tai U = U(I) graafista kuvaajaa sanotaan komponentin ominaiskäyräksi. I U I U Välineet Jänniteanturi ( 6 V), Ch 1 Virta-anturi ( 0,6 ), Ch 2 säädettävä jännitelähde vastus (220 PTC- ja NTC-termistori LDR-vastus hehkulamppu (3,8 V/0,07 ) johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset mittausaika: 18 s mittaustaajuus: 10 1/s (0,10 s) mittauspohja: Ominaiskayra.cmbl 1. Tutki, miten vastuksessa (220 kulkeva sähkövirta riippuu komponentin napojen välisestä jännitteestä. Kytke komponentin navat jännitelähteeseen, jonka napojen välistä jännitettä U voidaan säätää. Käynnistä mittaus ja säädä jännitettä hitaasti. Piirrä kytkennän kytkentäkaavio. Mittaa vastuksen ominaiskäyrä.

15 Sähköopin mittauksia Vaihda kytkennän 1 vastuksen tilalle LDR-vastus. Tutki, miten LDR-vastuksen läpi kulkeva sähkövirta riippuu komponentin napojen välisestä jännitteestä. Käynnistä mittaus ja säädä jännitettä hitaasti. Toista mittaus siten, että siirrät LDR-vastuksen hämärään paikkaan. Mittaa samaan kuvaan uusi käyrä. Piirrä kytkennän kytkentäkaavio. Piirrä LDR-vastuksen ominaiskäyrä. Kuinka valaistus vaikuttaa ominaiskäyrään? 3. Vaihda kytkennän 1 vastuksen tilalle NTC-termistori. Tutki, miten NTC-termistorin läpi kulkeva sähkövirta riippuu komponentin napojen välisestä jännitteestä. Käynnistä mittaus ja säädä jännitettä hitaasti. Toista mittaus siten, että ensin lämmität NTCtermistoria. Mittaa samaan kuvaan uusi käyrä. Piirrä kytkennän kytkentäkaavio. Piirrä PTC-termistorin ominaiskäyrä. Kuinka termistorin lämmitys vaikuttaa ominaiskäyrään? 4. Vaihda kytkennän 1 vastuksen tilalle hehkulamppu. Tutki, miten hehkulampun läpi kulkeva sähkövirta riippuu komponentin napojen välisestä jännitteestä. Käynnistä mittaus ja säädä jännitettä hitaasti. Piirrä kytkennän kytkentäkaavio. Piirrä hehkulampun ominaiskäyrä.

16 Sähköopin mittauksia 16 Säätövastus ja potentiometri Säätövastuksia ja potentiometrejä käytetään sähkövirran ja jännitteen säätämiseen erilaisissa virtapiireissä. Säätövastus- ja potentiometritoiminnot saadaan samasta potentiometriksi nimetystä komponentista. Säätövastuksessa käytetään potentiometrin kahta napaa ja potentiometrissä kaikkia kolmea napaa. Potentiometrin resistanssi ilmaisee äärinastojen välisen resistanssin. keskinasta äärinasta Potentiometrissä on äärinastojen välillä vastusrata. Potentiometrin äärinastojen ja keskinastan välistä resistanssia säädetään kiertämällä liukua kulman verran. Välineet Virta-anturi ( 0,6 ), Ch 1 säätövastus (esim ) tai vastuslanka hehkulamppu (3,8 V / 0,3 ) paristo (4,5 V) yleismittari johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset (Data collection) mittausaika: 18 s mittaustaajuus: 10 1/s (0,10 s) mittauspohja: Saatovastus.cmbl Rakenna kuvan mukainen kytkentä. Tutki sähkövirran suuruutta virtapiirissä, kun säätövastusta kierretään. HUOM! Älä kytke säätövastusta yksin paristoon, vaan kytke aina säätövastuksen kanssa sarjaan etuvastus tai lamppu. Muutoin säätövastus saattaa vioittua, kun sen resistanssi on säädetty pieneksi, jolloin sähkövirta kasvaa suureksi. Piirrä kytkennän kytkentäkaavio. Mihin tarkoitukseen säätövastusta voidaan mielestäsi käyttää?

17 Sähköopin mittauksia 17 Pariston sisäinen resistanssi Virtapiirissä olevan paristonkin läpi kulkee sähkövirta, minkä seurauksena paristo saattaa lämmetä. Tavallinen vastuskin lämpenee, kun sen läpi johdetaan virtaa, joten voisiko pariston sisällä ajatella olevan vastus ja sen myötä resistanssia? Jos paristolla on virrankulkua vastustava resistanssi, niin tässä pariston sisäisessä vastuksessa tapahtuu silloin jännitehäviö, joka on Ohmin lain mukaisesti verrannollinen pariston läpi kulkevaan virtaan. Tutkitaan miten pariston napojen väliltä mitattu napajännite muuttuu, kun pariston läpi kulkeva virtaa muutetaan. V Välineet Jänniteanturi ( 6 V), Ch 1 Virta-anturi ( 0,6 ), Ch 2 Erilaisia paristoja Vastus (10 Säätövastus (0-10 johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset (Data collection) mittausaika: 18 s mittaustaajuus: 10 1/s (0,01 s) mittauspohja: Paristo.cmbl 1. Tutki, miten pariston napajännite U n riippuu paristosta läpi kulkevasta virrasta I. Kytke pariston navat säätövastukseen, jonka resistanssia voidaan säätää. Käynnistä mittaus ja säädä vastuksen resistanssia hitaasti pienemmäksi. Miten pariston napajännite muuttuu, kun virta kasvaa? Määritä suoran kulmakerroin. Suora laskee sitä jyrkemmin, mitä suurempi pariston sisäinen resistanssi on, koska pariston sisällä tapahtuva jännitehäviö on suoraan verrannollinen pariston läpi kulkevaan virtaan. Pariston lähdejännite E on paristolle ominainen suure. Lähdejännitteen voi määrittää jatkamalla mittaustuloksiin sovitettua suoraa jänniteakselille, sillä tässä leikkauspisteessä virran arvo on nolla ja pariston sisällä ei tapahdu jännitehäviötä. Määritä lähdejännite sovittamasi suoran yhtälöstä: U n = E - R s I Kun kuvaajaa jatketaan eteenpäin aina virta-akselille asti, saadaan selvillä suurin paristosta saata virta, eli oikosulkuvirta I max. Pariston ollessa oikosulussa virta kasvaa suureksi, koska ainoa piirin vastus on pariston sisäinen vastus. Pariston napajännite laskee siten nollaan, kun pariston sisällä tapahtuu lähdejännitteen suuruinen jännitehäviö. Oikosulkuvirtaa ei voi suoraan mitata, koska virtamittarilla on aina pieni resistanssi ja oikosulkuvirta on usein virtamittarille liaan suuri. Paristo myös kuumentuu liikaa ja vahingoittuu, jos se kytketään oikosulkuun. Määritä oikosulkuvirta kuvaajan avulla. 2. Kytke kaksi samanlaista paristoa rinnakkain ja määritä tämän kytkennän lähdejännite ja oikosoluvirta. Miten nämä suureet muuttuvat verrattuna yhden pariston tilanteeseen? Toista mittaus kytkemällä paristot sarjaan.

18 Sähköopin mittauksia 18 Sähköteho Virtalähde syöttää energiaa virtapiiriin. Sähkövirran vaikutukset kuluttavat tätä energiaa. Esimerkiksi paristoon kytketty sähkömoottori synnyttää liike-energiaa. Energian säilymislain perusteella virtapiirin laitteissa ja johtimissa kuluva teho on aina yhtä suuri kuin virtalähteen piiriin syöttämä teho. Tutkitaan säädettävän jännitelähteen moottoriin syöttämää tehoa. Välineet Jänniteanturi ( 10 V), Ch 1 Virta-anturi ( 1 ), Ch 2 säädettävä jännitelähde sähkömoottori generaattori/sähkömoottori aurinkopari johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset (Data collection) mittausaika: 30 s mittaustaajuus: 20 1/s (0,05 s) mittauspohja: s Sahkoteho.cmbl loita mittaus ja lisää jännitettä. Miten virtapiiriin syötetty teho muuttuu, kun jännitettä kasvatetaan? Miten moottorin liike muuttuu?

19 Sähköopin mittauksia 19 Tehonkulutukseen voidaan myös vaikuttaa ottamalla kevyesti kiinni moottorin akselista. Ota varovasti kiinni moottorin akselista, kun se pyörii. Miten moottorin käyttämä teho muuttuu, kun moottoria kuormitetaan? Kytke generaattori tai edellisessä tutkimuksessa käytetty moottori kuvan mukaisesti jännite- ja virta-anturiin. Käynnistä mittaus ja pyöritä generaattorin veiviä tai moottorin akselia. Miten generaattorin tuottama teho riippuu pyöritysnopeudesta? Kytke aurinkopari kuvan mukaisesti jännite- ja virta-anturiin. Käynnistä mittaus ja vie aurinkopari välillä valoisaan ja välillä pimeään. Miten aurinkoparin teho riippuu valaistuksesta?

20 Sähköopin mittauksia 20 Kondensaattori Kaksi lähekkäistä johdelevyä muodostavat kondensaattorin. Levyjen välissä on eriste. Kondensaattoreita ladataan jännitelähteellä siten, että jännitelähteen navat kytketään kondensaattorin levyihin. Tällöin kondensaattorin levyjen välille muodostuu sama jännite. Jännite aiheuttaa varausten liikkumista ja kondensaattorin levyt saavat yhtä suuret vastakkaismerkkiset varaukset +Q ja - Q. U U -Q +Q eriste Tutkitaan kondensaattorin latautumista ja purkautumista. Kondensaattorin varaus on verrannollinen levyjen väliseen jännitteeseen, joten saat tutkimuksessa tietoa kondensaattorilevyjen varautumisesta. Välineet Jänniteanturi ( 10 V), Ch 1 vastus (1 k vastus (15 k 2 elektrolyyttikondensaattoria (2200 F elko) kytkin paristo (4,5 V) hehkulamppu (3,8 V/0,07 ) johtimia johdinkappale kytkentäalusta Mittausasetukset (Data collection) mittausaika: 60 s mittaustaajuus: 20 1/s (0,05 s) mittauspohja: Kondensaattori.cmbl 1. Lataa kondensaattori kuvan mukaisesti. Huomaa, että elektrolyyttikondensaattori pitää kytkeä siten, että sen negatiivinen napa kytketään pariston negatiiviseen napaan. Kyljessä oleva raita osoittaa kondensaattorin miinus-navan. Irrota paristo kondensaattorista. Kytke hehkulamppu kondensaattorin kanssa rinnan. Mitä tapahtuu? Mihin tarkoitukseen kokeen perusteella kondensaattoria voidaan käyttää? + napa - napa

21 Sähköopin mittauksia Lataa kondensaattori (2200 F elko) paristolla käyttämällä etuvastusta (1 k kuvan kytkennän mukaisesti. Käynnistä mittaus ja sulje virtapiiri kytkimellä. Seuraa kondensaattorin latautumista. Esitä graafisesti kondensaattorin jännite ajan funktiona Kuinka suuri on kondensaattorin napojen välinen jännite, kun kondensaattori on latautunut? HUOM! Pura kondensaattori ennen tutkimusta yhdistämällä johtimella kondensaattorin navat. Kondensaattorin purkaminen ennen tutkimusta. RNGE DT NPN PNP Piirin aikavakioksi kutsutaan sitä aikaa, jona kondensaattoria ladattaessa levyjen välinen jännite on saavuttanut 63 % latausjännitteestä. Määritä kuvasta piirin aikavakio. Määritä kondensaattorin jännite, kun aikaa lataamisen alusta on kulunut 10 s. 15 k 2200 F nf F Hz hfe V - m V~ OFF OFF mcx COM V F 15 k 2200 F Piirin aikavakio voidaan myös laskea kertomalla latauspiirissä olevan vastuksen resistanssi ja kondensaattorin kapasitanssi keskenään = RC. ikavakion yksikkö on 1 F = 1 s Laske komponenttien arvojen perusteella piirin aikavakio. Vertaa tuloksia. HUOM 1 KILOOHMIN VSTUS off on Virtapiirin sulkeminen

22 Sähköopin mittauksia 22 Kun kondensaattori on latautunut, käännä kytkin off-asentoon. Poista paristo ja aseta pariston tilalle johdinkappale. Käynnistä mittaus ja käännä kytkin on-asentoon. RNGE DT NPN PNP Pura kondensaattori kuvan mukaisesti vastuksen läpi. Esitä graafisesti kondensaattorin jännite ajan funktiona nf F Hz hfe V - m V~ OFF OFF mcx COM V F 15 k 2200 F Vaihda piiriin suurempi vastus (15 k ) ja tutki latautumista ja purkautumista. Miten vastuksen resistanssi vaikuttaa kondensaattorin latautumiseen ja purkautumiseen? Kytke toinen samanlainen kondensaattori ensimmäisen kanssa rinnan asettamalla se kytkentäalustalle jänniteanturin johtimien päälle. Tutki latautumista ja purkautumista. Miten piirin aikavakio muuttuu?

23 Sähköopin mittauksia 23 Kondensaattorin kapasitanssi Tutkitaan kondensaattorin varauksen ja jännitteen välistä riippuvuutta. Kondensaattorin varausta ei voida mitata suoraan millään mittarilla. Se voidaan määrittää mittaamalla kondensaattorin purkuvirta ajan funktiona I = I(t) ja määrittämällä purkuvirran kuvaajan ja akselin väliin jäävä pinta-ala, sillä virran ja varauksen välisen yhteyden, Q = I t, perusteella pinta-ala esittää kondensaattorin varausta. Pinta-ala voidaan määrittää myös graafista laskinta hyväksi käyttäen. m 20 I 10 Q t s Välineet Jänniteanturi ( 6 V), Ch 1 Virta-anturi ( 0,6 ), Ch 2 vastuksia (10 1 k elektrolyyttikondensaattori (2200 F elko) kytkin 5 paristoa (1,5 V) hehkulamppu (3,8 V/0,07 ) johtimia kytkentäalusta Mittausasetukset (Data collection) mittausaika: 0,2 s mittaustaajuus: /s (0,001 s) mittauspohja: Kondensaattori.cmbl 1. Lataa kondensaattori (kaksi rinnan kytkettyä kondensaattoria) viidellä eri jännitteellä, esimerkiksi käyttämällä sarjaan kytkettyjä 1,5 V:n paristoja (1,5 V, 3 V, 4,5 V, 6 V). Voitte myös sopia luokassa, että kukin ryhmä tekee tutkimuksen eri latausjännitteen arvoilla. RNGE V - V~ OFF DT NPN PNP nf F Hz hfe m OFF 1 k 2200 F mcx COM V F 2 k Kondensaattorin lataaminen. HUOM Elektrolyyttikondensaattori on kytkettävä oikein eli kondensaattorin kyljessä oleva raita osoittaa kondensaattorin miinus-navan F Mittaa kondensaattorin purkautumisvirta jokaisen latauskerran jälkeen, kun se puretaan suuriresistanssisen etuvastuksen kautta. Esitä kutakin latausjännitettä vastaava

24 Sähköopin mittauksia 24 purkuvirta I = I(t) graafisesti ajan funktiona. Virran ja varauksen välisen yhteyden, Q = I t, perusteella kuvaajan I = I(t) alle jäävä pinta-ala esittää kondensaattorin varausta. Määritä kutakin latausjännitettä vastaava kondensaattorin varaus. Esitä kutakin latausjännitettä vastaava varaus UQ-koordinaatistossa. Miten kondensaattorin varaus riippuu latausjännitteestä? Määritä suoran kulmakerroin. U/ V Q / mc

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13 Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen. 25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592

KÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592 KÄYTTÖOPAS DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592 SISÄLTÖ 1. Johdanto a. Yleistä... 3 b. Erityisominaisuuksia... 3 c. Pakkauksesta poistaminen ja tarkastus... 3 2. Tekniset tiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi

Sähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi Sähköstatiikka ja magnetismi Konensaattorit ja kapasitanssi ntti Haarto 1.5.13 Yleistä Konensaattori toimii virtapiirissä sähköisen potentiaalin varastona Kapasitanssi on konensaattorin varauksen Q ja

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

Elektroniikka ja sähkötekniikka

Elektroniikka ja sähkötekniikka Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

5.6.2013. a. Tavallisesti

5.6.2013. a. Tavallisesti Fysiikan oppilaslaboratorio 5.6.2013 Katja Kuitunenn LOGGER PRO 1 Johdanto KÄYTTÖOHJE Fysiikan oppilaslaboratoriossa useissa töissä käytössä oleva Logger Pro 3 on ohjelma, jolla ohjetaan tietotokoneistettuja

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570 KÄYTTÖOPAS PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570 Sisällysluettelo: 1. Johdanto a. Yleistä b. Erikoisominaisuudet c. Pakkauksesta purkaminen ja tarkastus 2. Tekniset tiedot a. Yleiset tekniset

Lisätiedot

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2 Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton

Lisätiedot

testo 610 Käyttöohje

testo 610 Käyttöohje testo 610 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 610 Pikaohje testo 610 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Kosteus- ja lämpötilasensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset

Lisätiedot

RACE-KEEPER COMPARO PC-OHJELMAN PIKAOHJE

RACE-KEEPER COMPARO PC-OHJELMAN PIKAOHJE RACE-KEEPER COMPARO PC-OHJELMAN PIKAOHJE SISÄLLYS 1 Mittausten (outing) avaus ja analysointi 2 HD videoiden teko 1 MITTAUSTEN AVAUS JA ANALYSOINTI Asenna Comparo PC-ohjelma ja käynnistä ohjelma pikakuvakkeesta.

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval

Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260 langaton käsimittari Nokeval Yleiskuvaus KMR260 on helppokäyttöinen käsilämpömittari vaativiin olosuhteisiin. Laite on koteloitu kestävään roiskevesisuojattuun

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

SISÄLTÖ SISÄLTÖ. Esittely. Käyttövinkkejä. Digitaalinen yönäkö-monokulaari SISÄLTÖ DENVER NVI-500 DENVER NVI-500

SISÄLTÖ SISÄLTÖ. Esittely. Käyttövinkkejä. Digitaalinen yönäkö-monokulaari SISÄLTÖ DENVER NVI-500 DENVER NVI-500 SISÄLTÖ SISÄLTÖ Digitaalinen yönäkö-monokulaari Käyttöohje Malli: SISÄLTÖ Esittely 3 Käyttövinkkejä 4 Osien esittely 5 7 Paristojen asennus 7 Virta päälle 8 Virran sammuttaminen 8 Ympäristön tarkkailu

Lisätiedot