Tiehallinnon tieverkon varusteiden ja laitteiden inventointi ja tiedon ylläpito rekistereissä -selvitys

Transkriptio

1 Tiehallinnon tieverkon varusteiden ja laitteiden inventointi ja tiedon ylläpito rekistereissä -selvitys Yhteenveto Eera Finland Oy Marko Vanhatalo ja Kaius Artimo

2 Tiehallinnolle välttämättömät varuste- ja laitetiedot Selvityksen päätavoitteena on mallintaa yhtenäistä pohjaa ja toimintatapaa Tiehallinnon tieverkon varuste- ja laitetietojen keräämiseen ja ylläpitämiseen. Se on osa väyläomaisuus haltuun -tutkimusohjelmaa. Varusteiden ja laitteiden hallinnasta on jo aikaisemmin tehty mm. kaksi julkaisua: Tiehallinnon selvityksiä 49/2003, Varusteiden ja laitteiden hallinta Tarveselvitys Tiehallinnon selvityksiä 33/2004, Varusteiden ja laitteiden hallinta Inventoitavat varusteet ja laitteet, niiden ominaisuustiedot ja kuntoluokitus Edellä mainituissa selvityksissä on kuvattu varsin laajasti ja kattavasti kaikkien Tiehallinnon tieverkkoon kuuluvien varusteiden ja laitteiden inventointiin liittyvät yksityiskohdat. Tietomäärän hallittavuuden ja käytettävyyden kannalta on määriteltävä se yhtenäinen tiedonkeruutaso, joka valtakunnallisesti on eri osapuolille välttämätöntä. Selvityksessä kartoitettiin varusteiden ja laitteiden osalta: Suunnittelun välttämättömät tietotarpeet Hankinnan välttämättömät tietotarpeet Liikenteen palvelujen ja viranomaispalvelujen välttämättömät tietotarpeet Haastattelujen ja tausta-aineiston pohjalta annetaan suositus varuste- ja laitetiedon keräämiselle ja ylläpidolle jatkossa. 2

3 Haastatellut joulukuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana Haastatellut: Jukka Karjalainen Hankinta Markku Tervo Hankinta Harri Jalonen Hankinta Pertti Hirvi Hankinta Toivo Javanainen Suunnittelu Olli Penttinen Suunnittelu Jyri Mustonen Liikenteen palvelut ja viranomaispalvelut Timo Paavilainen YIT Matti Ruuti - Talouspäällikkö (tulosohjaus) Kari Hiltunen Kehittämispäällikkö (liikenteen ohjaus, telematiikka) Pertti Virtala Ylläpitovastaava Tuomas Toivonen Suunnittelu Raimo Tapio Asiantuntijapalvelut 3

4 Esitys jakaantuu kahteen osaan Yhteenveto haastatteluista Johtopäätökset ja suositukset 4

5 Yhteenveto haastatteluista Johtopäätökset ja suositukset 5

6 Lähtökohta VOH:n ympärille on synnytetty paljon erilaisia hankkeita, työryhmiä ja selvityksiä. Pelkkä keskustelu ja dokumentaatio ei enää riitä, vaan asioista on tehtävä päätöksiä. Kaikkien haastateltavien mielestä Tiehallinnon varuste- ja laitetietojen ylläpito on huonosti organisoitu. Tiehallinnossa on pitkään ollut kaksi inventoinnin koulukuntaa tarkka ja otanta. Sama jako on edelleenkin olemassa. Myös urakoitsijoiden laadun raportoinnin luottamiseen on kaksi koulukuntaa uskovaiset ja ei uskovaiset. Varusteiden merkitys on liikenteenhallinnan ja tienkäyttäjien näkökulmasta oleellinen ne kytkeytyvät tiiviisti liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Varusteet, niiden kunto ja toimivuus ovat päällysteen kunnon rinnalla se osa-alue, minkä tienkäyttäjät tieverkon toimivuudesta näkevät ja minkä perusteella mielikuvat syntyvät. Varusteiden ja laitteiden kirjo on huomattava, joten niitä koskeva tiedontarve on moninaista ja osapuolten näkemykset vaihtelevat. 6

7 lähtökohta Tiedon laajuus ja ajantasaisuus vaihtelevat piireittäin. Valtakunnallisen kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa ja usein mahdotonta. Vaikka varuste- ja laitetiedon eteen tehdään piirikohtaisesti paljon työtä, sen hyödynnettävyys on usein vähäistä. Keskushallinnon näkökulmasta resurssien jakamisessa joudutaan toimimaan kokemusperäisten arvioiden tai asiantuntevien arvausten varassa. Toimenpiteiden osuvuus on hiljaisen tiedon varassa. Samaan kysymykseen saa erilaisia vastauksia sen mukaan, keneltä kysyy. Tämän selittää se, että vastaajilla ei ole yhteistä lähdettä käytettävissään. Varuste- ja laitetiedon keräämisen ja ylläpidon yhdenmukaistamisen tarpeesta ja valtakunnallisesta hyödynnettävyydestä ovat kaikki haastatellut samaa mieltä. Varsinaisesta toimintamallista ei kuitenkaan kahta samanlaista ehdotusta tule. 7

8 Suunnittelun tietotarpeet ovat tiedonhyödyntäjistä kaikkein helpoimmat tyydyttää Suunnittelun näkemys on suhteessa laitteen ja varusteen arvoon. Mottona on elinkaaren kannalta edullisimmat kustannukset. Esim. bulkkivarusteiden (liikennemerkit) osalta inventointia pidetään kalliina suhteessa inventoitavaan kohteeseen. Vaikutusalue, kokonaismäärä ja otantatieto riittää liikennemerkkien osalta. Urakoitsijan rooli tulee jatkossa korostumaan tiedon tallentajana. Tiedon laadun varmistamiseen on oltava luotettavat toimintamallit. Suunnittelu miettii vastauksia kysymyksiin: Mitä maksaa, kun laitteet pidetään tietyssä laatutasossa? Mikä on keskimääräinen vaikutus, jos laatua muutetaan? Suunnittelun pohjana on yleensä otannat, pilotoinnit ja keskimääräinen tieto. Uusimistarve on iän perustella helppo selvittää. Alkusuunnittelussa ei tarvita yksityiskohtaista tietoa, otanta riittää. Loppusuunnittelu tarvitsee tietoa päätöksenteon pohjaksi ohjelmien osalta kertainventointi. (Expertit valmistelevat ohjelmat.) Tarpeena pääsääntöisesti varustetyyppi, määrä, vaikutusalue. 8

9 Hankinnan tietotarpeet perustuvat tuleviin urakkamuotoihin ja toimivuusvaatimuksiin kuntotiedon merkitys korostui Alueurakoiden sisältö laajenee ja aikajänne pitenee (7 10 v) alkaen urakoissa on tavoitteena sisällyttää varusteet ja laitteet urakkaan laajemmin. Urakat tulevat myös varusteiden ja laitteiden osalta olemaan jatkossa toimivuusvaatimuspohjaisia palvelusopimuksia, joten kuntotiedon merkitys korostuu. Jos laitteiden rakenteellisen kunnon nykytilaa ei voida kuvata, ei voida siirtyä toimivuusvaatimuspohjaiseen urakointiin. Kuka ottaa riskin? Jos tiedot ovat otosluontoisia, urakoitsija sisällyttää hinnoitteluunsa riskivarauksen. Keväällä 2006 tehdään hankintastrategia, joten tämä selvitys tuli hyvään aikaan. Tarpeena pääsääntöisesti varustetyyppi, sijainti/vaikutusalue, määrä ja kuntotieto (lähinnä toimivuusvaatimusurakoita varten jatkossa). 9

10 Liikenteen palvelujen ja viranomaispalvelujen tietotarpeet vaihtelevat hyödyntäjän mukaan Liikenteen palvelujen ja viranomaispalvelujen tietotarpeet vaihtelevat hyödyntäjien mukaan. Liikenteenhallinnan tarpeet on helppo tyydyttää. Viranomaispalvelujen ja erikoiskuljetusten osalta tarvitaan tarkkaa sijainti, tyyppi ja vaikutusaluetietoa. Liikenteen palvelujen maantieteelliset vastuualueet kasvavat, päätöksenteko keskittyy ja samalla paikallistietämys häviää. Yksityiskohtainen ja valtakunnallinen tietojärjestelmistä saatava tieto on toiminnan perusedellytys. Esim. erikoiskuljetusreitit kasvavat helposti umpeen (alikulut, keskikorokkeet, liittymät jne.). Jos yksityiskohtaista tietoa ei ole, tulee Tiehallinnolla olla aikaa ja resursseja kenttäkäyntien tekemiseen (läpimenoajat, raha). Millainen palvelutaso halutaan aikaansaada? Tarpeena pääsääntöisesti varustetyyppi ja yksityiskohtainen sijainti/vaikutusalue. 10

11 Urakoitsijoiden näkökulmasta oleellinen kysymys on riskien hallinta riskit hinnoitellaan aina niiden laajuuden mukaan Keskimääräinen tietotaso varusteista on riittävä, jos varusteiden ja laitteiden huolto ja uusiminen on suoritepohjaista. Nykyinen urakkamalli on hyvä. Jos se tulee muuttumaan, ollaan siihen myös valmiita. Urakoihin voidaan sisällyttää laajimmillaan jopa telematiikka. Tarjousvaiheen tiedontaso riippuu urakkamallista. Jos (ja kun) urakat laajenevat palvelutasopohjaisiksi kokonaisvastuuurakoiksi, on kuntotiedon tarve oleellista. Muuten urakoihin on hinnoiteltava riskivaraus. Digikuvaus ei auta tarjousvaiheessa tieto ei välttämättä ole ajan tasalla tai siitä on vaikea todentaa lähtötietoja. Urakoitsijoilla on valmius tehdä varusteiden muutosraportoinnit suoraan tietojärjestelmiin. Tilaajan on tarjottava kaikki tietojärjestelmät maksutta käyttöön. Vastaanottovaiheen oikea kuntotieto on urakoitsijan intresseissä. Urakoitsija tekee urakan aloitusvaiheessa Tiehallinnon katselmuksen lisäksi tarkan kierroksen (1 2 vkoa) urakka-alueellaan ja kattavan listan puutteista. Kierroksen tulee tapahtua lumettomaan aikaan. Urakoiden laajentaminen toisaalta vähentää kilpailua. Kuinka laajoihin urakoihin on tarpeen mennä? Nykyisenä tarpeena pääsääntöisesti varustetyyppi ja määrä. Jos urakoihin tulee toimivuusvaatimukset, on kuntotiedon todentaminen tarpeellinen. 11

12 Tienkäyttäjä näkökulma nousi esille vain muutamissa haastatteluissa Oikea varuste- ja laitetieto on liikenneturvallisuuskysymys. Sen tulee olla tienkäyttäjää varten ajantasaista ja oikeaa. Ajoneuvoteknologian kehittymisen huomioiminen on itsestäänselvyys. Esim. ajoneuvokohtaisen teknologian kehittyessä mm. liikennemerkkien vaikutusalueen ja opasteiden sijaintitiedon tulee olla ajan tasalla. 12

13 Haastateltavien näkemykset painottuivat selkeästi tiedon tarkkuuteen ja kumppanin luotettavuuteen Tarkka Tiedon tarkkuus Yleinen Urakoitsija Tiedon yläpito Tiehallinnon teettämä inventointi Ei voi luottaa urakoitsijoihin. Miten varmistetaan tiedon laatu? 13

14 Varusteiden ja laitteiden priorisointia pyrittiin selvittämään nelikentällä Ohjeistus haastatelluille nelikentän täyttämiseksi: Tiehallinnon johto on asettanut joulukuussa 2005 käynnistetyn selvityksen tavoitteeksi tunnistaa eri osapuolten kriittiset tietotarpeet varusteiden ja laitteiden osalta. Oheisten taulukoiden avulla on analysoitu Tiehallinnon toiminnassaan tarvitsemat varusteet ja niistä kerättävät tiedot. Varusteet on jaettu kahteen luokkaan sen mukaan (1), onko kyseessä yksittäisenä kohteena hallittava varuste (jolloin ne voidaan hallita Tierekisterissä) vai (2), edellyttääkö varusteen hallinta sen osien tunnistamista ja hallintaa (jolloin niiden hallinta edellyttää myös yksilöivän tunnisteen avulla Tierekisteriin yhteydessä olevaa erikoisrekisteriä). Nämä on edelleen jaettu kuntotiedon tarpeellisuuden mukaan kahteen ryhmään. Järjestelmiin tallennettavien varusteiden ja laitteiden kunnon todentamista sekä tietolajien määrän vähentämistä voidaan tukea digikuvien ja kehitettävien toimivuusstandardien avulla. Käykää kriittisesti läpi oheiset taulukot: Tukeeko esitetty lähestymistapa varusteiden ja laitteiden hallintaa ja tietomäärän hallintaa? Sijoittakaa varusteet ja laitteet mielestänne oikeaan sarakkeeseen tiedon tarpeen laajuuden mukaan. (Dia 3.) Kirjatkaa lyhyet perustelut sille, miksi olette päätyneet esittämäänne ratkaisuun. 14

15 Varusteiden ja laitteiden kategoriat/luokat Ohjeistus: Luokka 1. Varuste (Tietolajeina sijainti + tyyppi) 2. Monimuotoinen varuste, jossa on erikseen yksilöitäviä osia tai teknologiaa (Tietolajeina sijainti + osien ominaisuus/rakennetiedot) Kuntotieto (tallennetaan rekisteriin) 1 a 1 b 2 a 2 b Järjestelmä Tierekisteri Tierekisteri + erikoisrekisteri Varusteen tai laitteen kuntotiedon todentaminen oleellista 15

16 Esimerkkejä varusteiden ja laitteiden tietosisällöstä 1 a) Pohjavesisuojaus Alku- ja loppupiste Suojattu Tyyppi - millä suojattu? (Muovi, bentoniittimatto) Ikä tai rakennusaika 1 b) Rummut Pistekohtainen sijainti Rummun materiaali Ikä Viisiportainen kuntoluokitus (1=uuden veroinen, 5=korjattava välittömästi) Ongelman kuvaus (esim. liettynyt) 2 a) Valaistus Alku- ja loppupiste sekä ID löytyy tierekisteristä Erikoisrekisteristä yksittäisten tolppien ja lamppujen sijainti- /ominaisuustiedot ja ikä 2 b) Tienvarsiteknologia Pistekohtainen sijainti sekä ID löytyy tierekisteristä Erikoisrekisteristä laitteen osien tiedot Huoltotiedot Toimivuus (reaaliaikainen kunto) 16

17 Kyselyn tulokset Tiehallinnon toiminnassaan tarvitsemat varusteet ja niiden luokittelu Luokka 1. Varuste (Tietolajeina sijainti + tyyppi) Hankinnan esittämät muutokset kuvattu väreillä. 2. Monimuotoinen varuste, jossa on useita osa-alueita tai teknologiaa (Tietolajeina sijainti + osien ominaisuus/rakenn etiedot) Johdot ja kaapelit Viemäröinti Pohjavesisuojaus Ilmajohteet Rajoitus- ja varoitusalueet Liikennemerkit ja portaalit Tiemerkinnät Meluvalli Suoja-, riista- ja lumiaidat Pysäkit ja pysäkkikatokset (+ mahd. valokuva katoksesta) Kaiteet (ei riitä kuntotieto, vaan 1a kerrottava puute: matala, kolhittu jne.) Reunapaalutus Hiekkalaatikot Reunakiveys Kiveys Portaat Sulkupuomit moottoriteillä Salaojat Liikennesaarekkeet Erikoisrakenteet 2 a Valaistus Levähdysalueet varusteineen Viheralueet pensaineen Kuntotieto Rummut Liikennemerkit Opastusjärjestelmän taulut (+valokuva) Tiemerkinnät ja pienmerkinnät (Tiemerkintöjen hallintajärjestelmässä on) Suojatiet ja hidasteet Ojitus 1b Tienvarsiteknologia 2 b(toimivuus) Taitorakenteet (ml. meluaidat, tukimuurit) 17

18 Liite luokittelutaulukkoon Tienvarsiteknologia sisältää: Kamerat (poliisin kanssa yhdessä ylläpidettävät) Kelikamerat Liikennevalot Lämpötilanäytöt Liikenteenmittauslaitteet (LAM) Mo-kk-puomit Nopeusnäytöt ja muuttuvat merkit Pumppaamot Reaaliaikaisen matka-ajan seurantajärjestelmän laitteet Tiesääasemat 18

19 Kaikkea tietoa ei voida tallentaa samaan rekisteriin Tiehallinnolla tulee olla yhtenäinen perustietokanta, josta osapuolet hyödyntävät sitä kukin omaan tarpeeseensa Se huomioi mahdolliset tulevaisuuden muutokset Tiepiirien rakenteessa. Se ohjaa toimintamalleja yhdenmukaisuuteen. Se mahdollistaa valittujen toimintojen keskittämisen tulevaisuudessa (esim. tietyissä viranomaispalveluissa). Rekisterit koostuvat: Tierekisteristä, josta löytyy perustieto kaikista varusteista ja laitteista. Erikoisrekistereistä, jotka toimivat urakoitsijoiden tai suunnittelun tietokantana. Rekisterien ylläpito ja tarvittava inventointitoiminta voi olla Tiehallinnon tai ulkopuolisen palveluntarjoajan vastuulla. Rekisterien rajapintojen tulee mahdollistaa urakoitsijoiden omaehtoisen tiedon tallentamisen. Rekisterien tietolajimäärää voidaan merkittävästi supistaa tiettyjen varusteiden ja laitteiden digikuvaamisella. Rekistereiden (tietojärjestelmien) uusiminen ei ole riippuvainen siitä, kenen operoima rekisteri on. Samat rekisterit ja toteutusperiaatteet pätevät oli ylläpitäjänä: Tiehallinto Urakoitsija tai Erillinen palveluntarjoaja. Tieto tulee tallentaa vain kerran eri rekisterien rajapintojen tulee olla toimivia. 19

20 Väliyhteenveto haastatteluista Varusteiden ja laitteiden inventoinnista ja tiedon ylläpidosta tulee olla valtakunnallinen toimintamalli. Yhteisistä tietokannoista osapuolet hyödyntävät tietoa kukin omaan tarpeeseensa. Keskushallinto tarvitsee informaatiota tuotteiden suunnittelemiseen ja resurssien mitoittamiseen valtakunnan tasolla. Otantapohjainen tieto riittää resurssien jakamiseen ja mitoitukseen keskushallinnossa (ml. suunnittelussa), kun ohjelmoidut mallit ensin on luotu esim. paikka- ja laitetietoon perustuvien pilottien kautta. Liikenteen ohjaukseen tarvitaan täsmällistä paikka- ja laitetietoa. Tiepiirit tarvitsevat tietoa strategioidensa perustaksi ja operatiivisen toiminnan impulssiksi. Kuntotiedon merkitys korostui hankinnan näkemyksissä varusteet kuuluvat alueurakkaan ja toimivuusvaatimukset tulevat kriteereiksi. Kun tietolajiksi riittää sijainti ja tyyppi, ei Tiehallinnon sisäisiä näkemyseroja juurikaan ole. Kun tietolaji laajenee kuntotiedon tarpeellisuuteen, syntyy merkittäviä sisäisiä näkemyseroja. Tiehallinnon strategian ja tiepiirien strategioiden välillä on epäjatkuvuuskohta. Keskushallinnon ohjausote on heikko. 20

21 Yhteenveto haastatteluista Johtopäätökset ja suositukset 21

22 Varusteiden ja laitteiden inventointitiedon ylläpitoon on rakennettavissa lähes aukoton, mutta kallis järjestelmä Teknologian tarjoamat mahdollisuudet saattavat tehdä tiedon keruusta helposti tiedettä ja itseisarvon. Teknologisia vaihtoehtoja on rajattomasti ja lisää tulee. Ne kehittyvät kovalla vauhdilla ja mahdollistavat tarkan ja monipuolisen tiedon keräämisen ja ylläpidon: 3 D tietojärjestelmät, GPS, mobiilipäätelaitteet, digikuvaus, konenäkö jne. Esimerkiksi digikuvaus on hyvä tapa saada selville tieverkon hetkellinen tilanne, mutta tieto on staattista. Se on vanhaa heti, kun kuva on otettu. Tietoa voidaan hyödyntää esim. yleisen tason tilannekuvan muodostamiseen. Urakkatarjouslaskennassa sitä ei kuitenkaan voida hyödyntää. Tarkoituksenmukaisuus ja kustannus/hyötysuhteen on ohjattava päätöksiä. 22

23 Suomen tieverkko inventoi itse itseään miksi Tiehallinnon tulisi ylläpitää/kehittää raskasta inventointijärjestelmää? Tienkäyttäjät havainnoivat jatkuvasti tieverkon ja varusteiden kuntoa. Tien tai tiettyjen varusteiden toiminnan heikosta kunnosta ja puutteellisuuksista (esim. telemaattiset laitteet) raportoidaan tienkäyttäjän linjalla. Tietoa saadaan erityisesti turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen liittyvistä laitteista. Urakoitsijat havainnoivat jatkuvasti varusteiden kuntoa samalla kun suorittavat alueurakkaan kuuluvia rutiinejaan. Jos poikkeamat sisältyvät urakkaan, ne korjataan ja niistä raportoidaan. Jos poikkeamat eivät sisälly urakkaan niistä raportoidaan Tiehallinnolle. Viranomaiset (poliisi, palo ja pelastus) raportoivat poikkeamista Tiehallinnolle. Erityisesti turvallisuuteen liittyvät puutteet. Tiehallinnon edustajat havainnoivat jatkuvasti tieverkon varusteiden kuntoa liikkuessaan alueella. Toimintatapana on poikkeamiin puuttuminen. Tienkäyttäjien kautta saadaan niin varusteiden ja laitteiden rakenteellinen kuin vauriokuntokin urakoitsijoiden ja Tiehallinnon tietoon. Tiehallinnon ei kannata investoida jatkuvaan ylimääräiseen laatuinventointiin. 23

24 Kerättävään kuntotietoon on suhtauduttava kriittisesti päätös voi johtaa massiiviseen operaatioon Yhdenmukaisen, 100 %:sti oikean kuntotiedon aikaansaaminen on mahdotonta niin koneilta kuin ihmisiltäkin. Samalla se on myös kallista. Esim. liikennemerkkien inventointiin ei ole mahdollista saada aukotonta toimintatapaa. Varusteen ja laitteen kunto on arvioija silmissä. Muuttujia on liikaa oikean tilanteen selville saamiseksi: merkin jalan korkeus, merkin suunta ja kulma, vuodenaika, vuorokauden aika, säätila, pintamateriaali jne. Kuntokriteerit on kuvattava tarkkaan ja inventoijia on koulutettava keskitetysti yhdenmukaisen toimintatavan aikaansaamiseksi. Koulutuksen tulee olla säännöllistä. Molemmat toimenpiteet ovat jatkuvia ja maksavat. Rakenteellisen kuntotiedon keräämisessä ja tallentamisessa on oltava erittäin kriittinen. On tarkkaan päätettävä, mistä varusteista ja laitteista rakenteellista kuntotietoa kuvaavia ominaisuuksia pitää kerätä. Kuntotiedon kerääminen tuo myös paineita tietojärjestelmien laajuudelle ja tiedon ylläpitämiselle. Se johtaa rekistereiden paisumiseen, tiedon vanhenemiseen ja turhan tiedon keräämiseen. Esimerkiksi liikennemerkkien osalta tarkan kuntotiedon kerääminen ja tallentaminen ei ole suositeltavaa. 24

25 Varusteiden kuntotyyppien todentamiselle on kullekin sovittavissa oma menetelmänsä Tieto kuntotilasta (väliaikainen tila) Toimenpide - Pudistus Tiedon lähde - Tienkäyttäjät, urakoitsijat, viranomaiset ja Tiehallinnon edustajat Ei edellytä inventointia Kuntotieto vaurioista ja yksittäisistä rakenteellisista puutteista Toimenpide - Korjaaminen, huoltaminen tai uusiminen Tiedon lähde - Tienkäyttäjät, urakoitsijat, viranomaiset ja Tiehallinnon edustajat Muutoksen tekijä tallentaa tiedon Ei edellytä inventointia Rakenteellinen kuntotieto Toimenpide Kunnostaminen ja uusiminen parannusohjelmien avulla Tiedon lähde Rekisterit, elinkaariennusteet ja tilastot Lähtötietona pääsääntöisesti uusimisajankohta ja valittujen varusteiden ja laitteiden osalta rekisterissä oleva kuntotieto Perustiedon saattaminen rekistereihin valituissa laitteissa edellyttää inventointia Tiedon ylläpito muutoksentekijän vastuulla Parannusohjelmien loppusuunnittelua varten tehdään kohdistettuja inventointeja 25

26 Varustestandardeilla yksinkertaistetaan varuste- ja laitetietojen ylläpitoa Standardeja voisivat olla esimerkiksi: Liikennemerkkistandardit tieosalla liikennemerkkien sijainti ja määrä on standardoitu. Levähdysaluestandardi levähdysalueet on standardoitu ja luokiteltu perusteena tieluokat ja levähdysalueen varusteet Liittymästandardi liittymätyypit on luokiteltu ja kussakin tyypissä on määritelty kiveys, tiemerkinnät jne. Valaistusstandardi Tiehallinnon on määriteltävä, mistä varusteista on jo otettavissa käyttöön standardit ja mistä on järkevää tehdä standardit. Puuttuvien standardien kuvaamiseksi on muodostettava työryhmät. 26

27 Tiedon päivittämisestä vastaa muutoksentekijä, johon on luotettava oikeellisuus varmistetaan sopimuksin ja sanktioin Vastuu varuste- ja laitetiedon ajan tasalla pitämisestä on urakoitsijalla tai tiedon muuttajalla. Tiedon tallentajaan on luotettava. Järjestelmä ei voi rakentua huijareiden perusteella tiukkaan poliisitoimintaan ja yksityiskohtaisiin tarkistusinventointeihin. Moninkertaisesta laadunvarmistuksesta on päästävä pois. Laadun todentamiseksi tehdään säännöllisesti (esim. kerran vuodessa) ennalta mainitsemattomalla osa-alueella otosluontoinen inventointi. Tiedon oikeellisuus on sidottava sopimuksiin. Sopimuksissa on oltava selkeät kohdat hyvittämisistä ja sanktioista. Poikkeamiin liittyvien sanktioiden on oltava tuntuvia, jotta ne ohjaavat luotettavaan toimintaan. Todettuihin poikkeamiin on puututtava tiukalla kädellä. Liikenneturvallisuuteen liittyvät vastuut on kuvattava tarkasti sopimuksissa urakoitsijan on otettava hoidon lisäksi vastuu turvallisuudesta. Kattavia urakkajakson aikaisia perusinventointeja ei pidä tehdä. 27

28 Keskimääräinen tilastoihin perustuva tieto riittää useimpien varusteiden ja laitteiden parannusohjelmiin Varusteiden ja laitteiden rakenteellisen kunnon kehittyminen ja uusimisohjelmat voidaan laatia rekistereihin tallennetun muutosajankohdan, pilotoinnin ja tilastojen perusteella. Yksittäisten varusteiden ja laitteiden kunnostaminen ja uusiminen tehdään tienkäyttäjien (ml. urakoitsijat ja viranomaiset) havaintojen perusteella. Uusimisen perusteena ovat vauriot ja laaditut standardit. 28

29 Varuste- ja laitetiedon tallentaminen rekisteriin Varusteista ja laitteista tallennetaan tiedot esim. esityksessä aikaisemmin kuvatun nelikenttäluokituksen perusteella: 1 a) Tietovarastona Tierekisteri. Tallennettavat tiedot: sijainti ja tyyppi. Tietoja täydennetään digikuvin. 1 b) Tietovarastona Tierekisteri. Tallennettavat tiedot: sijainti, tyyppi ja rakenteellinen kunto. Tietoja täydennetään digikuvin. 2 a) Tietovarastona Tierekisteri ja Erikoisrekisteri. Tallennettavat tiedot: sijainti, tyyppi ja ominaisuudet. Tietoja täydennetään digikuvin. 2 b) Tietovarastona Tierekisteri ja Erikoisrekisteri. Tallennettavat tiedot: sijainti, tyyppi, ominaisuudet ja rakenteellinen kunto. Tietoja täydennetään digikuvin. Kuntotiedon tallentamista tulee minimoida. Tietomäärä pohjautuu pääsääntöisesti Liikenteen palvelujen tarpeen perusteella. 29

30 Suositus Luokka 1. Varuste (Tietolajeina sijainti + tyyppi) 2. Monimuotoinen varuste, jossa on useita osa-alueita tai teknologiaa (Tietolajeina sijainti + osien ominaisuus/rakenn etiedot) Johdot ja kaapelit Viemäröinti Pohjavesisuojaus Ilmajohteet Rajoitus- ja varoitusalueet Liikennemerkit ja portaalit Opastusjärjestelmän taulut (+ valokuva) Tiemerkinnät ja pienmerkinnät Meluvalli Suoja-, riista- ja lumiaidat Pysäkit ja pysäkkikatokset (+ valokuva) Kaiteet (ei riitä kuntotieto, vaan kerrottava puute: matala, kolhittu jne.) 1a Reunapaalutus Hiekkalaatikot Suojatiet ja hidasteet Reunakiveys Kiveys Portaat Sulkupuomit moottoriteillä Salaojat Liikennesaarekkeet Erikoisrakenteet 2 a Valaistus Levähdysalueet varusteineen Viheralueet pensaineen Rummut Ojitus Kuntotieto Luokkaan 1 b kuluvien 1b varusteiden ja laitteiden määrän tulee olla pieni! 2 Tienvarsiteknologia b (toimivuus) Taitorakenteet (ml. meluaidat, tukimuurit) 30

31 Tieverkkoon liittyvän varuste- ja laitetiedon päivittäminen ja soveltaminen suositus valtakunnalliseksi toimintamalliksi 1. Palvelutasotavoitteen määrittely (Tiehallinto): Varusteiden ja laitteiden standardimallit Kelpoisuusmääritteet (uusi uuden veroinen toimiva kulunut viallinen) ja Standardikustannustiedon päivittäminen 2. Urakoitsija inventoi kohteen tarjouksen perusteeksi Standardimenettely Tiehallinnon tarjouspyynnön mukaisesti Urakoitsija määrittelee itse, tekeekö se inventoinnin vai määritteleekö urakkaan riskivarauksen Urakoitsija vastaa alueensa varusteiden ja laitteiden standardinmukaisuudesta ja siten turvallisuudesta 3. Ennakoitavia toimenpiteitä vaativat laitteet (mm. valaistus, telematiikka) Perustiedon tallentaa asentaja Toimenpidetiedon tallentaa tekijä Tiedot tallennetaan päätietokantaan kytkeytyvään erikoislaitetietokantaan 4. Standardikustannustietoa käytetään tarjousten arvioinnin perusteena ja ennakointitietona parannusohjelmiin (Tiehallinto strateginen suunnittelu) 31

32 Tieverkkoon liittyvän varuste- ja laitetiedon päivittäminen ja soveltaminen suositus valtakunnalliseksi toimintamalliksi 5. Toimenpiteitä edellyttävä tieto kerääntyy automaattisesti: Urakoitsija kerää toteuttaessaan urakkaansa Palautetieto tienkäyttäjiltä siirretään urakoitsijalle 6. Sujuva operatiivinen päätöksenteko palvelutasotavoitteen toteutuminen (urakoitsija) 7. Varusteiden ja laitteiden osalta on käytössä luottamusperiaate Urakkatasoinen seuranta Tiepiireissä (sopimusperusteiset sanktiot ja kannusteet) Otantaperusteinen laatutasoa todentava seuranta on valtakunnallista (Tiehallinto) 8. Päärekisteriin (tierekisteriin) tallennetaan liikenteenpalveluissa tarvittava täsmätieto Varuste, sijainti ja tyyppi Esim. opasteiden paikat ja niiden sisältämä informaatio, väylän mitat 9. Jos oikean lähtökohdan aikaansaaminen edellyttää joidenkin varusteiden ja laitteiden osalta lähtökohtainventointia, tehdään se kertaluontoisena valtakunnallisena toimenpiteenä 32

33 Jatkuvalle varuste- ja laitekeskustelulle on saatava päätös ja suunnattava energia keskustelun sijasta tekemiseen Ensin on sovittava, kuka Tiehallinnossa päättää varuste- ja laitetiedon inventoinnista ja ylläpidosta. Päätöksen on oltava yksiselitteinen, jotta sen mukaan voidaan toimia. Päätös on saatettava kaikkien asianosaisten tietoon kaikilla alueilla. Sitten on toimittava tehdyn päätöksen mukaan. Päätöksen toteutumista seurataan ja poikkeamiin puututaan. Tiehallinnon on tehtävä valtakunnallinen päätös ja vietävä se käytäntöön! 33