Rykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet Asemakaava

Transkriptio

1 1(11) Asianumero 1213/503/2008 Käsittelypäivämäärä Ksl Aluenumero Rykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 16. toukokuuta 2006 päivättyä ja 1. päivänä joulukuuta 2008 muutettua, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee pohjoisen Lintuvaaran ja Helsingin pohjois-konalan välisellä vyöhykkeellä, rajoittuen etelässä Helmipöllönmäkeen, Uusmäki- Nybackaan, idässä Helsingin Konalaan ja lännessä Muuttolinnunmäkeen, joten kaava-alue tulee sijaitsemaan Lintuvaaran ja Hämevaaran välisellä alueella. Rykmentinmäen pohjoispuolelle jää Vantaan ja Helsingin kaupunkien rajoihin asti ulottuva alue, tuleva Uusvaara. Alueen pinta-ala on noin 30ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa osana Uusimäki pohjoisen asemakaavaluonnosta.

2 2(11) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Laura Tuokko etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Asemakaavan sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS JA VAIKUTUKSET SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 9 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uudenmaan maakuntakaavaote Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Maaperäkartta Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Katukartta Ohjeelliset poikkileikkaukset Meluselvitys Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaava (kartta), selostus liitteineen, kunnallistekninen yleissuunnitelma ym.

4 4(11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Rykmentinmäen alue on nykytilassaan maastoprofiililtaan voimakkaasti vaihtelevaa metsäaluetta, joka vaihtelee soistuvista kosteikoista kalliolakien kuiviin katajikkoihin. Kaava-alueen itäosassa on poikkeusluvin rakennettu ns. Alokastien alue. Rakentaminen on tapahtunut useana sodan jälkeisenä vuosikymmenenä. Lisäksi Vanhan Hämeenkyläntien itälaidalla on yksi omakotitalo 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Muuten koko kaava-alue on rakentamatonta ja lähes tietöntä. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu tiiviille ja matalalle asuinrakentamiselle. Uusmäki pohjoisen asemakaavaluonnos, johon Rykmentinmäki kokonaisuudessaan kuuluu, esitti asuinrakentamista alueelle tonttitehokkuuksin 0,25-0,30. Rykmentinmäen kaava-alue rajoittuu etelässä Uusmäki-Nybackaan ja Helmipöllönmäkeen, idässä Helsingin Konalaan, lännessä tulevaan Muuttolinnunmäen asemakaava-alueeseen ja pohjoisessa Uusvaaran tulevaan asemakaavaalueeseen. 1.2 Suunnittelu Tavoitteena on muodostaa keskenään erilaisia ja tunnistettavia asuinkortteleita, jotka edustavat eri tavoin modernia kaupunkimaista pientaloasumista. Alueen länsiosan asuinkorttelit jatkavat Helmipöllönmäen tiivistä ja kaupunkimaista ympäristöä samoin periaattein kuin Helmipöllönmäessä. Alueen itälaidalle, suhteellisen tasaiseen maastoon, on tavoitteena saada "moderni rintamamiesalue", joka koostuisi yhtenäisen ohjeistuksen mukaan omatoimisesti toteutetuista omakotitaloista. Tavoitteena yhtenäinen, muttei monotoninen, tiivis omakotialue. Alueen keskelle varataan korttelialuetta yhtiömuotoiselle tiiviille pientalototeutukselle suhteellisen vaikeaan maastoon. Alokastien alueelle osoitetaan täydennysrakentamismahdollisuus. Lisäksi alueelle sijoitetaan kaksi Y-tonttia päiväkoteja varten ja yksi Y-tontti alakoulua varten. Asemakaava rajaa omalta osaltaan alueellisesti tärkeää keskeistä purolaaksopuistoa, Huhuilijanpuistoa. 1.3 Asemakaavan sisältö Rykmentinmäen suunnittelu perustuu Uusmäki pohjoisen asemakaavaluonnokseen sekä siitä saatuun palautteeseen. Helmipöllönmäen asemakaavaehdotus on vaikuttanut erityisesti Rykmentinmäen länsiosan suunnitteluun, koska se on luonteva Helmipöllönmäen suurkorttelin jatke. Omatoimisesti toteutettavat omakotitalot haluttiin sisällyttää kaavaan, koska kyseisistä tonteista on suuri kysyntä, alue on pääosin kaupungin maata ja maasto on tarkoitukseen sopiva. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava on valmisteilla Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt kaavasta oikaisukehotuksen ja lisäksi yleiskaavasta on jätetty 11 valitusta. Oikaisukehotus ja tehdyt valitukset eivät koske Rykmentinmäen aluetta.

5 5(11) Asemakaava Alueella ei ole lainvoimaista asemakaavaa, mutta alue sisältyy Uusmäki pohjoisen asemakaavaluonnokseen Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5. ). Valtuusto määräsi (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman Rakennuskiellot Alueella on rakennuskielto asemakaavan laatimista varten Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Suurimman osan alueesta omistaa Espoon kaupunki. Alueen kaakkoisosassa omistaa laajahkon alueen Riksföreningen Finlands Svenska Synskadade rf. Tämän lisäksi on joukko yksityisiä tontinomistajia palstoituksen seurauksena Alokastien alueella Rakennettu ympäristö Maankäyttö Rykmentinmäen kaava-alue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta. Alueen itälaidassa kulkevan Vanhan Hämeenkyläntien varteen on vuoden kuluessa rakennettu parikymmentä pientaloa, suurin osa näistä Alokastien tuntumassa. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueen itälaidalla kulkee Vanha Hämeenkyläntie, joka toimii kokoojakatuna ja yhdistää alueen muuhun tie- ja katuverkkoon. Lisäksi alueella on yksi asuntokatu Alokastie. Muuta tie- tai katuverkkoa alueella ei ole. Vanhan Hämeenkyläntien keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli noin ajon/vrk syksyllä Kevyt liikenne Alueelle ei ole rakennettu kevyen liikenteen verkostoa. Joukkoliikenne Vanhalla Hämeenkyläntiellä kulkevat sekä Espoon sisäinen bussilinja että seudullinen bussilinja. Sisäisen bussilinjan päätepysäkki sijaitsee Vanhan Hämeenkyläntien itäpuolella Alokastien läheisyydessä. Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Konalassa ja Myyrmäessä. Leppävaaran kauppakeskus on noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Kaava alueen lounais-

6 6(11) puolella sijaitsee Lintumetsän koulu. Lehtovuoren päiväkoti Helsingin puolella sijaitsee vain noin sadan metrin etäisyydellä kaava-alueen itäreunalta. Yhdyskuntatekninen huolto Alokastien palsta-alueella on vanha viemäriverkko Suojelukohteet Alueen kaksi purolaaksoa on tarkoin huomioitava puistosuunnittelussa. Molempiin laaksoihin saattaa tulla rakennettavaksi tulvaniitty Ympäristön häiriötekijät 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteina on muodostaa erilaisia omaluonteisia osa-alueita. Aivan alueen itälaidalle esitetään noin 60 omakotitonttia omatoimisille rakentajille. Asemakaava määrittelee suhteellisen tarkkaan tontin käytön ja rakennusten yleishahmon ja maksimimitat. Tavoitteena on rauhallinen ja riittävän yhdenmukainen asuinympäristö, joka kuitenkin sallii yksilölliset vaihtelut annetuissa puitteissa. Alokastien alue esitetään täydentyvänä pientaloalueena, jossa saa toteuttaa ympäristöä suhteellisen vapaasti niin kuin tähänkin asti on tapahtunut. Rykmentinmäen keskeinen korttelialue mäkisessä maastossa esitetään varattavaksi yhtiömuotoiseen pientalototeutukseen. Lintulaaksontien itäpuolinen asuinkortteli jatkaa Helmipöllönmäen kaupunkirakennetta melumuurimaisine pienkerrostaloineen Lintulaaksontien varressa. Pienkerrostalojen tuntumaan esitetään myös päiväkoti-alakoulutontteja. Näiden yhteyteen tullaan sijoittamaan myös neuvolapalveluja ja nuorisotiloja. Toinen Y- tontti päiväkotia varten esitetään Vanhan Hämeenkyläntien länsipuolelle. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 30 ha, josta korttelialueita noin 15 ha ja kokonaiskerrosala on noin k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Kaava-alueen korttelit sijoittuvat Vanhan Hämeenkyläntien ja Lintulaaksontien varteen. Alueen kaksi etelään johtavaa purolaaksoa jää korttelialueiden ulkopuolelle. Korttelialueet jakautuvat AP-korttelialueisiin yhtiömuotoisesti toteutettaville pientaloille, AO-korttelialueisiin uutta omatoimisesti rakennettavaa omakotialuetta varten ja AO1-lorttelialueisiin Alokastien alueen täydennysrakentamisen tarpeisiin. Y-korttelialueet on tarkoitettu kahta päiväkotia, alakoulua, nuorisotiloja ja neuvolatoimintaa varten. Virkistysalueet Rykmentinmäen kaava-alueen pohjoislaidalla sijaitsee seudullinen itälänsisuuntainen viher- ja kevyen liikenteen yhteys ja kaava-alueen keskellä on Huhuilijanpuiston purolaakson viheralue, joka muodostaa kevyen liikenteen yhteyden etelään päin.

7 7(11) Liikenne Ajoneuvoliikenne Katuverkon runko muodostuu alueen länsiosassa kulkevasta alueellisesta kokoojakadusta Lintulaaksontiestä ja alueen itäosassa kulkevasta paikallisesta kokoojakadusta Vanhasta Hämeenkyläntiestä. Etelässä Lintulaaksontie liittyy Mäkkylän puistotiehen ja sitä kautta edelleen Kehä I:lle. Pohjoisessa Lintulaaksontie liittyy Uusmäenkaareen ja sitä kautta edelleen Kehä II:lle ja Vihdintielle. Vanha Hämeenkyläntie liittyy puolestaan pohjoisessa Lintulaaksontiehen ja etelässä Konalantiehen. Alueen muut kadut ovat suunniteltu asuntokaduiksi. Liikenne-ennuste vuodelle 2030, ajon/vrk Kevyt liikenne Alueen keskeiset kevyen liikenteen yhteydet sijoittuvat Lintulaaksontien ja Vanhan Hämeenkyläntien varteen. Alueen pohjoisreunalla kulkee itälänsisuuntainen seudullinen ulkoilureitti, josta haarautuu ulkoiluyhteys etelään Painiityn ja Mäkkylän kautta Taliin. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen linjastot sijoittuvat Lintulaaksontielle ja Vanhalla Hämeenkyläntielle. Vanhalla Hämeenkyläntiellä bussipysäkit on suunniteltu ajoratapysäkeiksi. Lisäksi Lintulaaksontien katualueen tilanvarauksessa on varauduttu raitiotieyhteyteen. Pysäköinti Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:

8 8(11) A-korttelialueet 1 ap/85kem 2, kuitenkin vähintään 1,2 ap/asunto AO-korttelialueet 2 ap/asunto AP-korttelialueet 1 ap/85 kem 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto Y-korttelialueet 1 ap/200 kem 2 Lisäksi alueelle on suunniteltu muutama LP-alue. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Lintulaaksontien liikenne aiheuttaa liikennemelua, joka leviää lähiympäristöön. Alueelle on tehty meluselvitys kunnallistekniikan yleissuunnittelun yhteydessä. 4.5 Nimistö Alueen nimistössä on käytetty kahta pääteemaa. Osa nimistä kuuluu sotilasaihepiiriin, joka jatkuu Uusmäestä ja perustuu Mäkkylän sotilasvirkataloon ja Nybackan sotilastorppaan. Toisaalta alueen länsiosan nimistössä jatkuu Lintuvaaran ja Helmipöllönmäen nimistön lintuteema. Alueen itäosaa pohjois-eteläsuunnassa halkova kokoojakatu on Vanha Hämeenkyläntie Gamla Tavastbyvägen; samalla paikalla ollut maantie vei aikoinaan Hämeenkylään. Jo pitkään käytössä ollut kadunnimi Alokastie Rekrytvägen saa ympärilleen nimet Alokaskuja Rekrytgränden, Korpraalintie Korpralvägen, Korpraalinpolku Korpralstigen, Rykmentintie Regementsvägen ja Rykmentinmetsä Regementsskogen. Muodostuva suurkortteli on Rykmentinmäki Regementsbacken. Huhuilijanpuistosta Itärajanpuistoon vievä ulkoilutie on nimeltään Rykmentinmäenpolku Regementsbacksstigen. Kaupungin rajaa vasten olevan puiston nimi Itärajanpuisto Östgränsparken ja kadunnimi Itärajantie Östgränsvägen viittaavat suoranaisesti sijaintiin ja samalla myös historiallisen sodan ja rauhan aihepiirin kannalta valtiollista rajaa koskeneisiin rauhansopimuksiin. Torpan, myöhemmin tilan, nimestä Nybacka on saatu alueennimi Uusmäki Nybacka. Alueennimeen perustuu Uusmäenpuisto Nybackaparken. Sen eteläpuolisen ulkoilutien suomenkielisessäkin nimessä Nybackanpolku Nybackastigen on säilytetty torpan alkuperäinen nimi. Aluetta rajaa lännessä Mäkkylän ja Uusmäen välinen pääkatu, Lintulaaksontie Fågeldalsvägen, joka perustuu alueennimeen Lintulaakso Fågeldalen. Sen itäpuolella olevat nimet Viirupöllönaukio Slaguggleplatsen, Viirupöllönkatu Slagugglegatan, Viirupöllönpolku Slagugglestigen, Lehtopöllönreitti Kattugglestråket, Helmipöllönkatu Pärlugglegatan, Huhuilijanpuisto Uggleparken ja Huhuilijanreitti Ugglestråket jatkavat Helmipöllönmäen nimiaihepiiriä. Viirupöllönkadun ja Korpraalintien välinen ulkoilutie Korpinreitti Korpstråket yhdistää lintu- ja sotilasaihepiirien alueita myös nimellään (sotilasslangissa korppi 'kopraali'). 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS JA VAIKUTUKSET Asemakaava mahdollistaa alakoulun, neuvolan ja nuorisotilojen sekä kahden päiväkodin toteuttamisen Uusmäen alueelle. Alueen itäreunasta voidaan luovuttaa omakotirakentajille noin 60 omakotitonttia. Asemakaavan myötä saadaan myös nykyään vaarallinen ja jalkakäytävätön Vanha Hämeenkyläntie rakennetuksi asianmukaiseksi kaupunkikaduksi. 6 SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Uusmäki pohjoisen asemakaavaluonnos oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Saadussa palautteessa korostui huoli Huhuilijanpuiston saniaiskorvesta, jota viheraluetta onkin sen jälkeen laajennettu.

9 9(11) Heinäkuu 2008 Helmipöllönmäen asemakaava sai lainvoiman. Rykmentinmäki liittyy etelässä suoraan Helmipöllönmäkeen jatkaen samaa kaupunkirakennetta. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Laura Tuokko. Liikennesuunnittelijana on ollut Tarja Pennanen. 6.3 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Huomioon on otettu Uusmäki pohjoisen kaavaluonnoksen ne lausunnot ja mielipiteet, jotka kohdistuvat Rykmentinmäkeen. Koulun ja päiväkodin tontti siirrettiin tässä kaavaehdotuksessa Lintulaaksontien itäpuolelle, koska koululaiset tulevat pääosin kouluun Lintulaaksontien itäpuolisilta alueilta. Koulun yhteyteen lisättiin varaus nuorisotiloille sekä äitiysneuvolalle. Alokastien alueen eteläreunalle lisättiin saadun asukaspalautteen perusteella vihervyöhyke.

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Laura Tuokko Arkkitehti Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö

11