Helmipöllönmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Korttelit 50219,50220, ja 50238, puisto- ja katualueet Asemakaava

Transkriptio

1 1 (7) Asianumero 5852/503/2007 Toimielinkäsittely Ksl Aluenumero Helmipöllönmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Korttelit 50219,50220, ja 50238, puisto- ja katualueet Asemakaava Lintumetsä I 50.kaupunginosa, Lintuvaara Erityisalue sekä osa virkistysaluetta Asemakaavan muutos Nybacka 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa virkistysaluetta Asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä (Uusmäki pohjoinen, piir.nro 6182) ja muutettua, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, Helmipöllönmäki, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lintuvaarassa Lintumetsän koulun pohjoispuoleisella mäellä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Laura Tuokko etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Maankäyttö Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 6 LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Kolmen kaupungin yleiskaavayhdistelmä Liite 3 Havainnekuva 1/1000, Liite 4 Katukartta 1/1000 Liite 5 Seudullinen viheryhteysverkosto

3 3 (7) 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset toteuttaa Helmipöllönmäen alue pidetyn tontinluovutuskilpailun voittaneiden ehdotusten pohjalta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava on valmisteilla. Alueella ei ole lainvoimaista asemakaavaa, alueelle on tehty Uusmäki pohjoisen asemakaavaluonnos. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5 ). Valtuusto määräsi (5 ) maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla hyväksytyn rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan lukien ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Asemakaava-alueella on rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Espoon kaupunki omistaa koko asemakaava-alueen. Alueella ei ole rakennuksia eikä katuja tai teitä. Palvelut Kaupalliset palvelut ovat Leppävaaran keskuksessa, sosiaalipalveluja on myös Lintuvaaran keskuksessa. Aivan kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Lintumetsän koulu. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- eikä viemäriverkostoa. Liikenne Alueella ei ole katuverkkoa. Alue rajautuu etelässä Lintukorventiehen. Alueen eteläreunaan ulottuu myös Lintulaaksontie-niminen katuyhteys, joka on esitetty Lintulaakson asemakaavassa. Kaava-alueen itäosa saniaiskorpi on sellainen luontokohde, jonka arvo on otettava huomioon puiston suunnittelussa. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset toteuttaa alueen rakentaminen Helmipöllönmäen tontinluovutuskilpailun voittoehdotusten pohjalta.

4 4 (7) 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt alueelle tavoiteohjelman, jonka mitoitusperiaatteet ovat olleet asemakaavan muutoksen laadinnan pohjana. Alueen katuverkon runkona tulee olemaan Lintulaaksontie, jonka katualueelle varataan mahdollisuus raitiotieyhteyden muodostamiseen Myyrmäen suuntaan. 3.2 Yleisperustelu ja -kuvaus Yleisperustelu Asemakaava seuraa yhteen sovitettua puu- ja kivikorttelin korttelisuunnitelmaa, joka perustuu tontinluovutuskilpailun voittoehdotuksiin. Asemakaavamääräykset on sovellettu erikseen puu- ja kivikorttelille. Asemakaavan kuvaus Asemakaava alueen asuinkorttelit sijoittuvat kaava-alueen keskeiselle mäelle välittömästi Nybackan kaava-alueen pohjoispuolelle. Kaupunkirakenne on tiivistä ja matalaa, pääosin omapihaista asuntorakentamista. Rakennukset rajaavat katu- ja aukiotiloja ja autojen pysäköinti on piilotettu pois katunäkymästä joko talojen väliin tai toiselle puolelle taloja. Aluetta lävistävä Helmipöllönkatu mutkittelee sen verran, ettei tuulelle muodostu läpijohtavaa tuulisolaa. Puukorttelissa on ydinajatuksena asuntokohtainen laajentamismahdollisuus, mikä on maksimissaan lähes 50% asunnon koosta. Lisärakentaminen osoitetaan asuntoja jakavien palomuurien väliin sekä vähäisessä määrin pihan puolelle. Ympäristöministeriö on valinnut puukorttelin puurakentamisohjelmansa kärkihankkeeksi seitsemän hankkeen joukkoon. Lintulaaksontien varren pienkerrostalot ja rivitalot muodostavat meluntorjuntavyöhykkeen alueen sisäpihoille. Tiiviitä asuinkortteleita ympäröivät puistometsät, joista arvokkain on kaavaalueen itäosan Huhuilijanpuisto saniaiskorpineen. Purolaakso rakennetaan kevyellä patorakennelmalla tulvaniityksi, joka tasaa tulvahuippuja ja estää tulvimisen alempana Nybackan asemakaava-alueella. 3.3 Mitoitus Maankäyttö Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 20 ha ja kokonaiskerrosala kem2, lisäksi puukorttelin laajennusvara, noin 3000 kem2. Korttelialueet Korttelialueet muodostuvat suurehkoista pientaloyhtiöistä, joiden alueelle jää kortteleiden sisäisiä kujia (jotka ovat siis A-aluetta). Kerroslukuna on kaksi. Miljööltään Helmipöllönmäki on tiivis ja matala kaupunkimainen alue selkeine katutiloineen ja pihoineen. Katualueet Alueen sisäiset kadut ovat kapeahkoja, rakennusten rajaamia. Kaksi aukiota jäsentää aluetta ja hidastaa läpikulkevaa liikennettä. Alueen länsilaidalla on Lintulaaksontien joukkoliikennekatu, joka tulevaisuudessa yhdistää Myyrmäen Leppävaaran keskukseen. Virkistysalueet Alueen itäosassa sijaitsee Huhuilijanpuisto, joka purolaaksoineen ja saniaisalueineen on suunniteltava erityisellä huolella. Liikenne Ajoneuvoliikenne Katuverkon rungon muodostaa alueen läpi kulkeva Lintulaaksontie, joka eteläpäässä liittyy Mäkkylän puistotiehen ja pohjoispäässä Uusmäenkaareen ja sitä kautta edelleen Vihdintiehen ja Rajatorpantiehen. Ennusteiden mukaan liiken-

5 5 (7) nemäärä Lintulaaksontiellä tulee olemaan noin ajon/vrk. Ajoneuvoliikenteen aiheuttama liikennemelu Lintulaaksontiellä on selvitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelman teon yhteydessä. Kevyt liikenne Keskeinen kevyen liikenteen yhteys sijoittuu Lintulaaksontien varteen. Alueen pohjoispuolella kulkee Leppävaaran urheilupuistosta Malminkartanon ulkoilualueille länsi-itäsuuntainen ulkoilureitti, josta haarautuu etelään ulkoiluyhteys Painiityn ja Mäkkylänkallion sekä Mäkkylän aseman kautta Taliin. Joukkoliikenne Lintulaaksontiellä varaudutaan bussiliikenteen linjoihin, jotka hoitavat sekä seudullista että liityntäliikennettä. Lintulaaksontien katualueelle varataan mahdollisuus raitiotieyhteyden muodostamiseen Myyrmäen suuntaan Nimistö Alueen pääkatu, Lintulaaksontie Fågeldalsvägen, jatkuu pohjoiseen lähelle Vihdintietä. Kadun länsipuolelle jäävän Lintumetsän suurkorttelin kadut on nimetty lintuaiheisin nimin. Lintumetsä Fågelskogen on myös puiston nimenä. Puistoon tulevat kevyenliikenteen reitit saavat nimet Lintumetsänpolku Fågelskogsstigen ja Punarinnanpolku Rödhakestigen (Punarinnantien jatke). Lintuaihepiiriä käytetään tämän kaava-alueen muussakin nimistössä, koska Uusmäen pohjoisosan metsissä ei valitettavasti ole perinnäistä paikannimistöä kaupunkinimistössä hyödynnettäväksi. Suuri osa täkäläisestä lintulajistosta on jo saanut nimikkonsa Lintuvaaraan tai muualle pääkaupunkiseudulle, mutta pöllölajien nimitykset ovat vielä käyttämättä ja sopivat alueen vaihtelevaan metsäiseen maastoon. Nimien aiheiksi valittuja pöllölajeja pesii ainakin jonkin verran myös pääkaupunkiseudun metsissä. Tietoja pöllöistä on saatu Antti Mikalalta Espoon ympäristökeskuksesta. Suurkortteli on nimeltään Helmipöllönmäki Pärlugglebacken. Aluetta halkova asuntokatu saa nimekseen Helmipöllönkatu Pärlugglegatan ja sen eteläosassa oleva aukio Helmipöllönkulma Pärlugglehörnet. Aukiolta kaakkoon lähtevä kevyenliikenteen reitti on Tarhapöllönrinne Pärlugglebranten: tarhapöllö on yksi helmipöllön kansanomaisista nimityksistä. Kadusta länteen haarautuu Sarvipöllönkuja Hornugglegränden, johon liittyvä aukio on Sarvipöllönpiha Hornuggleplatsen. Aukiolta itään lähtevä kevyenliikenteen reitti saa nimen Sarvipöllönpolku Hornugglestigen. Polku johtaa puistoon, jonka nimi Huhuilijanpuisto Uggleparken on sekin pöllöaiheinen; puistossa kulkee myös Huhuilijanreitti Ugglestråket. Pöllöjen ääntelyyn liittyvät myös alueen pohjoislaidalla olevan puiston ja kevyenliikenteen reitin nimet Puputtajanpuisto Kvillrarparken ja Puputtajanpolku Kvillrarstigen. Sana puputtaja on myös helmipöllön kansanomainen nimitys. Kaava-alueen eteläkulman Sotilastorpanpuisto Soldattorpsparken ja Sotilastorpankenttä Soldattorpsplanen liittyvät Uusmäen vanhan osan alueenja kadunnimiin. Helmipöllönmäen nimistösuunnitelman on laatinut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä (SBS, MVL 3/06; KM, SBS 11/07). 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Helmipöllönmäen kilpailun tavoitteena oli saada alueen tontit luovutuskuntoon jo vuonna , mikä asettaa suuret vaatimukset alueen kunnallistekniikan toteutukselle. 5 SUUNNITTELUN VAIHEET Helmipöllönmäen tontinluovutuskilpailun aloitusseminaari pidettiin marraskuussa 2006 ja kilpailu ratkaistiin toukokuussa Sen jälkeen asemakaavaehdotus laadittiin mahdollisimman tarkkaan voittoehdotusten pohjalta.

6 6 (7) 5.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Itse Helmipöllönmäen alueella ei ole rakennuksia eikä asukkaita. Helmipöllönmäen kohdalla noudatetaan Uusmäki pohjoisen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 5.2 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Laura Tuokko. Huomioon on otettu Uusmäki pohjoisen kaavaluonnoksen ne lausunnot ja mielipiteet, jotka kohdistuvat Helmipöllönmäkeen. Asemakaavassa ei ole tutkittu vaihtoehtoja, koska kaava perustuu suoraan tontinluovutuskilpailun voittoehdotuksiin. Tavoitteena on saada Helmipöllönmäkeen lainvoimainen asemakaava ennen kesää 2008.

7 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Laura Tuokko Arkkitehti Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö