Saunalahdenportti 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli sekä lähivirkistysja katualueet Asemakaavan muutos Tonttijaon muutos

Transkriptio

1 1 (8) Asianumero 3323/503/2009 Aluenumero Saunalahdenportti 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli sekä lähivirkistysja katualueet Asemakaavan muutos Tonttijaon muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä syyskuuta 2009 päivättyä, 7. päivänä kesäkuuta 2010 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Saunalahdessa, Saunalahdenpuiston reunalla, nykyisen Heimolantien varressa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tavoitteena on päiväkodille varatun tontin laajentaminen sekä rakennusoikeuden ja kerrosluvun korottaminen. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksessa Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Marko Lassila etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Maaperä Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja perittävät maksut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Käsittelyvaiheet... 7 LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Havainnekuva Liite 3 Maaperäkartta Liite 4 Puistosuunnitelma, 5810/201 Liite 5 Tonttijaonmuutos Liite 6 Asemapiirustus Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen,

3 3 (8) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Kortteli on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi. Alue on rakentamaton. Saunalahdenpuiston puistopolut on rakennettu. Muutoin alueen kunnallistekniikan rakentaminen on vielä keskeneräinen. 1.2 Suunnittelu Suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutoksen hakijana on tekninen keskus, joka on myös tehnyt tulevan päiväkodin esisuunnitelmat. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 1.3 Mitoitus Suunnittelualueen yhteenlaskettu pinta-ala on n m² ja, jolle rakennusoikeutta on osoitettu 1500 k-m². 1.4 Muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksella julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeseen liitetään osa lähivirkistysaluetta ja rakennusoikeutta korotetaan 800 k-m²:sta 1500 k-m²:aan. Suurin sallittu kerrosluku korotetaan yhdestä kahteen. Muutokseen liittyy tonttijaon muutos. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavassa osoitettu tiiviiksi ja matalaksi asuinalueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Saunalahdenportti asemakaava, joka on saanut lainvoiman kun kaavaa koskevat valitukset oli hylätty. Kortteli on osoitettu kaavassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi, johon saa rakentaa 800 k-m² yhteen (I) kerrokseen. Korttelin itäosaan on osoitettu rakennusala pysäköintiä varten. Tontille pitää toteuttaa vähintään 1 autopaikkaa 200 k-m² kohti. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Saunalahdenpuisto on lähivirkistysaluetta (VL) ja Heimolanpolku kevyelle liikenteelle tarkoitettua katualuetta (pp) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5. ). Valtuusto määräsi (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman Tonttijako Tonttijako on hyväksytty Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset.

4 4 (8) 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Espoon kaupunki Maaperä Alavan merenranta-alueen maanpinta on tasovälillä Maapohja on pehmeää savikkoa, jossa savikerroksen paksuus on 4 7 metriä. Saven vesipitoisuus kuiva-aineksen määrästä on 100 % ja siipikairalla määritetty leikkauslujuus alle 10 kpa. Pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Alue sijoittuu paaluperustettavaan rakennettavuusluokkaan 4. Alue on suorassa yhteydessä mereen, joten maanalainen rakentaminen ei ole mahdollista ilman vesitiiviitä rakenteita. Alimman lattian rakenteiden (eristeet mukaan lukien) alin sallittu korkeus on Katujen ja piha-alueiden korottaminen edellyttää maapohjan lujittamista syvästabiloimalla Rakennettu ympäristö Maankäyttö Saunalahdenportin asuinalueen rakentaminen on kesken. Alue tulee olemaan kerrostalovaltainen asuinalue, joka jatkuu lännessä Saunaniemen puolella pientaloalueena. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Meriviitantien perällä, joka on alueellinen asuntokatu. Kevytliikenne Alueelta on erinomaiset kevyen liikenteen yhteydet alueen virkistysalueiden kautta aina Keskuspuistoon asti. Alueen kadut ovat vielä osin toteuttamatta, mutta rakennettaviin katuihin liittyy poikkeuksetta rinnalla kulkevat kevyen liikenteen yhteydet. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Lähialueella ei ole julkisia pysäköintipaikkoja. Asuntokohtaiset autopaikat sijoitetaan omille tonteille. Meriviitantien kääntöpaikalle on suunniteltu sijoitettavan lyhytaikaista (15 min, liikennemerkein) pysäköintiä päiväkodin saattoliikennettä helpottamaan. Päiväkodin huoltoliikenne mahdollistetaan kulkemaan Meriviitantieltä Heimolanpolun kautta. Julkinen liikenne Saunalahdenkadulla kulkee julkisen liikenteen bussilinjat 65, 65K, 140N, 150A, 165, 165N sekä P60. Palvelut Suunnittelualueelta tulevalle ostoskeskukselle on n. 600 m. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen kunnallistekniikka on vielä osin rakenteilla Suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. Muutosalueen itäisen kulman läpi on rakennettu hulevesiviemäri. HSY Vesi ei vastaa em. viemärin siirtokustannuksista Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei kohdistu erityisiä häiriötekijöitä. Rakentaminen tulee häiritsemään alueen asutusta ja toimintaa vielä useita vuosia, koska kyseessä on uusi asuntoalue.

5 5 (8) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Sosiaali- ja terveystoimi on esittänyt päivähoidon kasvaneiden tarpeiden mukaisesti päiväkotitontin rakennusoikeuden ja kerrosluvun korottamista vastaamaan nykyistä tarvetta. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella vastataan Saunalahden alueen akuuttiin päivähoitopaikkojen tarpeeseen. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m 2. Kokonaiskerrosala on 1500 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta n. e = 0, Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Asemakaavayksikössä on valmisteltu asemakaavan muutos, jolla kortteliin liitetään osa Saunalahdenpuiston lähivirkistysaluetta ja alue osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Muutokseen sisältyy sitova tonttijako, jolla muodostuu korttelin tontti 2. Kortteliin osoitetaan rakennusoikeutta 1500 k-m 2 ja kerrosluvuksi osoitetaan kaksi (II). Korttelin eteläja länsiosa rajataan rakennusalan ulkopuolelle. Muutoin kaava mahdollistaa rakentamisen rajoihin kiinni. Korttelialueen länsiosa tulee säilyttää avoimena. Korttelialueen aitaaminen tulee toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu haittaa Saunalahdenpuiston puistoteiden kunnossapidolle. Aitojen ja puistopolkujen välinen alue tulee istuttaa matalin pensain ja istutuksin. Julkisivumateriaalin tulee olla tiilipintaan tehtyä rappausta sekä täydentäviltä osin puuta. Kattomuodon, -värin ja -materiaalin tulee soveltua rakennettuun ympäristöön. Muutoin rakentamisessa tulee soveltaa alueelle aiemmin laadittua lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaa (päivätty ). Ilmanvaihtokonehuone yms. tilat saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi ja ne tulee integroida rakennusmassaan. Em. tilojen julkisivuissa tulee noudattaa pääjulkisivujen materiaaleja. Autopaikkoja tulee toteuttaa käyttötarkoituksen edellyttämä määrä rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 1 ap/200k-m². Saattoliikenteelle osoitetut autopaikat voidaan osoittaa Meriviitantien kääntöpaikan yhteyteen liikennemerkein. Huoltoajo kortteliin mahdollistetaan Meriviitantieltä muuttamalla entinen Heimolanpolku Meriviitantien jatkoksi (kaduksi), jolta on ajoneuvoliittymäkielto pohjoisen puolella sijaitsevaan kortteliin Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei kohdistu erityisiä häiriötekijöitä. Rakentaminen tulee häiritsemään alueen asutusta ja toimintaa vielä useita vuosia, koska kyseessä on uusi asuntoalue. 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia nimistöön.

6 6 (8) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella ei muuteta korttelin käyttötarkoitusta, jolloin liikenteen jaksottuminen säilyy päiväkodin saattoliikenteen mukaisena. Koska rakennusoikeutta korotetaan, liikenteen määrä kasvaa lähes puolella. Meriviitantien katualue on kuitenkin mitoitettu niin reiluksi, että katu voidaan toteuttaa turvallisena. Muutoksella ei ole oleteta olevan vaikutuksia teknisen huollon järjestämiseen ja ihmisten elinoloihin, koska kaavan käyttötarkoitus säilyy entisellään. Vastaavasti Saunalahden alueen päiväkotipaikkatarjonnalle suurempi yksikkö on äärimmäisen tärkeä. Kaavamuutoksen vaikutusta rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja maisemaan voidaan pitää positiivisena, koska alue liittyy alueen rakenteeseen muutoksen johdosta kaksikerroksisena nykyistä kaavaa paremmin. Tällöin myös avointa piha-aluetta jää saman verran kuin yksitasoissa ratkaisussa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kun kaava on saanut lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille Espoon kaupungin teknisen keskuksen hakemuksesta ja siitä on tiedotettu kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla ( Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Valmisteluaineiston mielipiteen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavamuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liitty-

7 7 (8) en maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Suunnittelu ja perittävät maksut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin teknisen keskuksen talonsuunnittelun (arkkitehti Mika Rantala), viherpalveluiden (viheraluepäällikkö Leena Ihalainen) sekä sosiaali- ja terveystoimen tila- ja yhdyskuntasuunnittelun (suunnittelija Kaisa Kivelä) kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Marko Lassila. Suunnitteluun on osallistunut suunnitteluinsinööri Kaisuliina Vihanti (liikenne) sekä vastaava suunnitteluavustaja Ruusu-Marja Kärkkäinen. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelukunnan (32 ) tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Lisäksi tonttijaon muutoksesta laskutetaan erikseen kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/ Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksenvalmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin 2 kirjallista mielipidettä, jotka ovat vastineineen asian liitteenä. Asemakaavan muutoksen selostusta sekä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkennettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään kirjallista muistutusta. Saadut lausunnot vastineineen ovat asian liitteenä. Asemakaavan muutokseen on korjattu entinen Heimolanpolku Meriviitantien jatkoksi (kaduksi), jolta on ajoneuvoliittymäkielto kortteliin Lisäksi kaavan otsikkoon on tehty tekninen korjaus ja selostukseen vähäisiä muutoksia. 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto Kp Nähtävillä MRA Tarkistettu Ksl Nähtävillä MRA Tarkistettu Ksl

8 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Marko Lassila Asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö