Uusmäki pohjoinen 50. kaupunginosa, Lintuvaara Korttelit ja sekä katu-, tie- ja virkistysalueet ja suojaviheralueen Asemakaava

Transkriptio

1 ( (11) Asianumero 2900/503/2006 Toimielinkäsittely Ksl Aluenumero Uusmäki pohjoinen 50. kaupunginosa, Lintuvaara Korttelit ja sekä katu-, tie- ja virkistysalueet ja suojaviheralueen Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä toukokuuta 2005 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee koillis-leppävaarassa, Lintuvaaran kaupunginosassa, rajoittuen lännessä Lintuvaaraan, etelässä Uusmäkeen, idässä Helsingin kaupungin ja pohjoisessa Vantaan kaupungin rajaan. Alueen pinta-ala on noin 130 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Laura Tuokko etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö Suunnittelu LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Seutukaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri ja tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Väestö ja työpaikat Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Alueen miljöö Virkistysalueet Liikenne Palvelut Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 10

3 3(11) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liite 3 Ote maakuntakaavasta Liite 4a Ote Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksesta Liite 4b Kuntien yleiskaavat (Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen) Liite 5 Maaperäkartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Uusmäki-Painiityn luontoselvitys - Uusmäen arkkitehtuurikilpailun ohjelma - Uusmäen arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirja - Arkkitehtuurikilpailuja-lehden Uusmäki-numero Kartta Finngridin voimajohdon siirtovaihtoehdoista

4 4(11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Asemakaava-alue on laaja asemakaavoittamaton metsäinen alue, joka rajoittuu idässä Helsingin rajaan, pohjoisessa Vantaan rajaan, lännessä Lintuvaaran pientaloalueeseen ja etelässä Uusmäen pientaloalueeseen. Alueen pinta-ala on noin 1,3km2. Alueesta on tehty Uusmäki-Painiityn luontoselvitys. Alueelle tyypillisiä piirteitä ovat pohjois-eteläsuuntaiset purolaaksot ja jyrkkien mäkien väliin jäävät soistuneet alangot. Puusto on kuusivoittoista, joukossa leppää ja koivua ja kallioiden lakialueilla mäntyä ja katajaa. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu tiiviille ja matalalle asuinrakentamiselle. Alueen poikki kulkee itä-länsisuunnassa Finngridin hallinnoima 110kw voimajohto. Vanhan Hämeenkyläntien varteen on rakennettu sodan jälkeisinä vuosikymmeninä poikkeusluvin pientalokortteli, ns. Alokastien alue. 1.2 Asemakaavan sisältö Tavoitteena on sijoittaa vaihtelevaan maastoon arvokkaita alueita säästäen ja tiivistä ja matalaa rakennustapaa käyttäen alla mainittu määrä kerrosalaa niin, että muodostuu mielenkiintoista ja virikkeistä katutilaa, yksilöllisiä, tunnistettavia kotikatuja ja suojaisia pihoja. Viheralueet muodostavat verkoston, joka kattaa laajempana purolaaksot ja arvokkaat kallionlakialueet ja yhdistää kapeampana viheryhteydet seudullisesti yli kaupunkien rajojen. 1.3 Suunnittelu Alueen suunnittelusta pidettiin keväällä 2005 avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka voittaneen ehdotuksen "Tuhatjalkainen" perusteella voittajat ovat kehitelleet kilpailuehdotuksen sisällön asemakaavayksikön ohjauksessa asemakaavaluonnokseksi. Tarkemmin Uusmäen arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirjassa tai Arkkitehtuurikilpailuja-lehden numerossa Yleiskaavayksikkö on asettanut alueen mitoitustavoitteeksi kem2, joka sisältäisi sekä asuinkerrosalan että toimistokerrosalan. Sama mitoitus otettiin myös kilpailuohjelmaan ja Uusmäen asemakaavaluonnoksen sisältämä asunkerrosala on kem2 ja muu kerrosala kem2. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6).

5 5(11) Seutukaava Maakuntakaava on valmisteilla. Seutukaavojen tilanne on seuraava: Maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet ja suojelualueet käsittävä seutukaava (I) Seutukaava I:n muutos Suojelualueet, virkistysalueet ja maa- ja metsätalousalueet käsittävä seutukaava (II) Jätehuollon alueet käsittävä seutukaava (III) Arvokkaat harjumaisemat käsittävä seutukaava Energiahuollon seutukaava Taajama-alueet ja liikenneväylät ja -alueet käsittävä seutukaava Ministeriö vahvistanut Ministeriö vahvistanut Ministeriö vahvistanut eräin poikkeuksin Ministeriö vahvistanut Ministeriö vahvistanut Ministeriö vahvistanut Ministeriö vahvistanut eräin poikkeuksin eräin poikkeuksin Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Ote Espoon yleiskaavaluonnoksesta on liitteenä 1. Yleiskaavassa alue on merkitty tiiviin ja matalan asuinrakentamisen alueeksi Asemakaava Alueella ei ole koskaan ollut asemakaavaa. Ympäröivien alueiden asemakaavat selviävät voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta, joka on liitteenä Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5 ). Valtuusto määräsi (5 ) maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla hyväksytyn rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan lukien ennen kuin päätös on saanut lainvoiman Kiinteistörekisteri ja tonttijako Alueen kiinteistöt ovat kiinteistörekisterissä. Rakennettuja kiinteistöjä sijaitsee vain Alokastien alueella vanhan Hämeenkyläntien varressa Rakennuskiellot Asemakaava-alueella on rakennuskielto asemakaavan laatimista varten Pohjakartta Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Päämaanomistaja on Espoon kaupunki. Sen lisäksi on yksityisiä maanomistajia.

6 6(11) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta metsämaata. Ainoa rakennettu alue on Alokastien pientalokortteli Vanhan Hämeenkyläntien varrella, jonka rakennukset on rakennettu menneinä vuosikymmeninä poikkeusluvin. Liikenne Alueen lävistää itälaidalla pohjois-eteläsuuntainen Vanha Hämeenkyläntie ja alueen koillisnurkan läpi kulkee Vihdintie. Muuten alueella ei ole tiestöä Väestö ja työpaikat Alueella asuu noin sata asukasta, työpaikkoja ei ole Suojelukohteet Alueen luonnon arvokkaat kohteet on selvitetty Uusmäki-Painiityn luontoselvityksessä. Arvokkaita kohteita ovat mm. pohjoisen kallionlakialue sekä eteläosan purolaakson saniaiskorpi. Pohjoisella kallioalueella on tehty lepakkohavainto. Lepakot tullaan tutkimaan ennen asemakaavaehdotusta Ympäristön häiriötekijät Vihdintie aiheuttaa lähialueelleen meluhaittaa. Alueen läpi johdettu 110kw voimajohto on sekä esteettinen, maankäytöllinen että muunkinlainen haitta. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tavoitteena on sijoittaa alueelle luonnon arvokkaita alueita säästäen tiivistä ja matalaa asuinrakentamista kem2 ja toimitilarakentamista 35000kem2. Mielenkiintoiset, yksilölliset ja virikkeiset katutilat sekä suojatut pihat ovat miljöötavoitteita. 3.2 Osallisten tavoitteet Uusmäen arkkitehtuurikilpailun järjestäjinä oli Espoon kaupungin ohella myös kivi- ja puuteollisuus. Järjestäjien tarkoituksena on yhteistyössä kehittää Uusmäessä kivi- ja puurakenteista kaupunkimaista pientaloasumista. Kehittäminen tapahtuu erillisen kehittelyryhmän vetämänä, työkaluinaan korttelitasoiset kilpailut. Helmipöllönmäen kutsukilpailu on tarkoitus pitää talvella , jolloin sen tuottama palaute saadaan hyödyttämään asemakaavaehdotusta. Alokastien alueen sekä ympäröivien pientaloalueiden asukkaiden mielipiteitä tullaan kuulemaan kaavoitustyön aikana. Paikallisten asukkaiden tavoitteena on riittävän laajojen yhtenäisten viheralueiden säilyminen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Uusmäki pohjoisen alue sijaitsee keskeisellä paikalla Suur-Helsingin kaupunkirakenteessa. Johtuen mm. Kehä II:n useasta eri linjausvaihtoehdosta alue on jäänyt tähän asti rakentamatta. Alue soveltuu erinomaisesti tiiviille kaupunkimaiselle pientaloasumiselle, joka täydentäisi naapurialueiden asuntotarjontaa. Alue jää Myyrmäen ja Leppävaaran aluekeskuksien väliin näitä keskuksia yhdistävän rakennettavan joukkoliikennekadun varteen. Alue tukisi ostovoimallaan molempia aluekeskuksia ja liikenteellisesti liittyisi luontevasti lähinnä Vihdintiehen ja tulevaan Kehä II:een. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu pääosin tiiviille ja matalalle asuinrakentamiselle.

7 7(11) 4.2 Mitoitus Kaava alueen kokonaispinta-ala on noin 1,3 km2. Asemakaava-alueelle esitetään sijoitettavaksi asuinkerrosalaa kem2, toimitilakerrosalaa kem2, Y-kerrosalaa kem2 ja lisäksi AL-kortteleihin sijoittuvaa liiketilaa. Asukkaita koko alueella tulee olemaan noin Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Korttelien rakenne perustuu siihen, että Lintulaaksontietä reunustaa yhtenäinen talomuuri, joka koostuu osin rivitaloasunnoista, itsenäisistä taloista ja pienkerrostaloista. Korttelin keskelle sijoitetaan Lintulaaksontien suuntainen hidaskatu, johon pientalojen "kotikadut" liitetään. Melunlähdettä (Lintulaaksontietä) lähinnä olevat rakennukset ovat tiiviisti toisiinsa kytkettyjä ja 2-3 kerroksisia, niiden takana rakennukset ovat pareittain tai riviksi kytkettyjä asuntoja ja kotikatujen varren talot ovat erillisomakotitaloja, jotka ovat puolitoista-kaksikerroksisia Alueen miljöö Alueen miljöö muodostuu erillisistä suurkortteleista, jotka varioivat mainittua korttelirakenneperiaatetta. Suurkorttelien väliin jää yhtenäinen jatkuva viherverkko, joka levenee purolaaksojen kohdalla ja jättää pohjoisen kalliolakialueen rakentamatta. Lintulaaksontien katukuva on vuoroin avoin, toiselta puolelta rajattu ja molemmilta puolilta rajattu katutila. Katutila ei ole tasaleveä, vaan siinä vaihtelee leveämpi katutila ja kapeammat "kurkut". Koulu on selvästi näkyvissä kaupunkikuvassa, lähestyttiinpä sitä mistä suunnasta tahansa. Korttelien hidaskadut ovat myös vaihtelevia leveydeltään ja sisältävät siellä täällä paikoitusruutuja ja istutettuja puita. Hidaskatua rajaavat talojen päädyt, eli miljöö poikkeaa siten esimerkiksi Lintulaaksontiestä, jota reunustavat talomuurit. Omakotitalokadut, "kotikadut", ovat jokainen omanlaisensa, tunnistettavissa helposti toisistaan. Näillä kaduilla pyritään siihen, että jokainen katu muodostaa harmonisen kokonaisuuden. Tiiviistä rakennustavasta johtuen näkösuojaus sekä kadulta asuntoon että pihojen näkösuojaus on erityisen tärkeää ja siitä tullaan antamaan erityisohjeet kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmien yhteydessä Virkistysalueet Viheralueet muodostavat yhtenäisen jatkuvan verkoston, joka liittää alueen ulkoilureitit Suur-Helsingin verkostoon yli kaupunkien rajojen. Uusmäki-Painiityn luontoselvityksessä mainitut arvokkaat luontokohteet huomioidaan viheralueiden rajauksissa. Rakentamatta jätetään pohjoinen kallionlakialue sekä eteläinen keskeinen purolaakson saniaiskorpi. Koulun yhteyteen sijoitetaan asukaspuisto Liikenne Uusmäki pohjoisen liikenneverkko perustuu Leppävaaran keskusta ja Myyrmäkeä yhdistävään joukkoliikennekatuun, Lintulaaksontiehen ja Konalasta Uusmäenkaarelle johtavaan Uusmäentiehen (entinen Vanha Hämeenkyläntie). Lintulaaksontien katualueella on myös raitiotievaraus. Lintulaaksontien kokonaan valmistuttua vähenevät läpiajopaineet Uusmäen kautta merkittävästi.

8 8(11) Uusmäenkaari on osa tulevan Kehä II:n ja Vihdintien risteystä ympäröivää kolmen kaupungin kautta kiertävää katukehää ja koska Uusmäenkaari johdetaan myöhemmässä vaiheessa Vihdintien yli, on myös Helsingin puolella sijaitsevan Lehtovuoren tuleva katuyhteys varauduttu asemakaavassa järjestämään Espoon kautta. Lintulaaksontieltä esitetään kaavassa katuyhteyttä (Kissapöllöntie) Lintuvaaraa pohjois-eteläsuunnassa lävistävälle Hämeenkyläntielle Palvelut Uusmäki pohjoisen alueelle esitetään sijoitettavaksi yksi alakoulu ja kolme päiväkotia, yksi niistä koulun yhteydessä. Uusmäenkaaren varteen varataan tilat palvelukeskukselle, joka voi sisältää sekä kunnallisia että kaupallisia lähipalveluja. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Alueen itä-länsisuunnassa lävistävä 110 kw voimajohto kaapeloidaan tulevan Kehä II:n katualueelle ja sinne lounaasta johtavalle virkistysalueelle. Vihdintien melu torjutaan rakennusmassoilla ja tulevan Kehä II:n melu tulee jäämään tunneliin ja kallioleikkaukseen. 4.5 Nimistö Asuinalueen ja nimistön synty Uusmäen tienoilla Mäkkylän kylän pohjoisimmilla takamailla oli entisaikaan vain vähän asutusta luvun alkupuolella alueella oli Nybacka-niminen tila, alkujaan torppa, jonka rakennukset sijaitsivat nykyisen Uudenkujan pohjoispuolella. Alueennimi Uusmäki Nybacka tulee tilannimestä. Tilan maita alettiin 1938 lohkoa omakotipalstoiksi, ja palstoitus jatkui vilkkaana 1950-luvulla. Mäkkylän kantatilaan kuuluneet Nybackan pohjoispuoliset metsämaat jäivät silti edelleen asumattomiksi. Kaksi vuosisataa sitten Mäkkylän sotilasvirkatalo oli Viaporin komendantin asuntona, ja puustellin maihin kuului koko Mäkkylän kylä nykyistä Uusmäkeä myöten. Mäkkylän isäntinä olivat niinä aikoina muun muassa kenraalimajuri Carl Natanael af Klercker ja amiraali Carl Olof Cronstedt. Tähän historiaan ja Mäkkylän mailla olleisiin sotilastorppiin perustuvat Uusmäen vanhan sotilaselämän aihepiirin tiennimet kuten Krenatöörintie, Muskettitie, Mitalitie ja Ruutisarvi. Kaikki nämä vuoden 1960 tienoilla annetut nimet sisältyvät uusiinkin nimistösuunnitelmiin. Uusmäki on Lintuvaaran kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Alueennimi Uusmäki kattaa sekä 1900-luvun puolessavälissä syntyneen omakotialueen että nyt kaavoitettavat pohjoisemmat alueet. Uusmäki koostuu useasta suurkorttelista, joilla on omat alueidentiteettiä luovat nimensä. Aluetta palveleva koulu saa nimen Uusmäen koulu. Uusmäen pohjoisosan metsissä ei valitettavasti ole (tai ei ainakaan ole säilynyt) juurikaan vanhaa maastonimistöä käytettäväksi kaupunkinimistön pohjana. Lähellä Vantaan rajaa olevalla korkealla mäelläkään ei tiedetä olleen nimeä. Uudessa kaavanimistössä jatketaan täydentävästi sotilasaihepiirin käyttöä, mutta koska sotilaallisia nimiä on Uusmäessä, Mäkkylässä ja Perkkaalla jo paljon, niiden vastapainoksi annetaan rauhanaiheisiakin nimiä. Lintuvaaran lintuaihepiiriä voidaan lisätä jonkin verran lähimpänä Lintumetsää olevassa suurkorttelissa. Uusmäen kokoojat Pääkaduista Lintulaaksontie Fågeldalsvägen jatkuu pohjoiseen lähelle Vihdintietä. Sotilastorpantie Soldattorpsvägen on Uusmäen vanhan osan sisäinen kokooja. Vanha Hämeenkyläntie Gamla Tavastbyvägen tulee Uusmäkeen Helsingin puolelta Konalasta. Koska sen nimi on pitkä ja muistuttaa lännempänä Lintuvaarassa olevaa Hämeenkyläntietä ja lisäksi tien pohjoispään linjaus siirretään osin pois vanhan maantien linjalta, Sotilastorpantien itä-

9 9(11) päästä pohjoiseen vievä pääkatu saa alueennimen mukaan nimen Uusmäentie Nybackavägen. Nimi vahvistaa samalla Uusmäen vanhan ja uuden osan yhteenkuuluvuutta. Vihdintien ja suunnitellun Kehä II:n risteyskohtaa kiertävä uusi katu on Uusmäenkaari Nybackabågen. Suurkorttelit, asuntokadut ja puistot Jo pitkään käytössä ollut kadunnimi Alokastie Rekrytvägen saa ympärilleen nimet Korpraalintie Korpralvägen, Rykmentintie Regementsvägen ja Rykmentinkuja Regementsgränden. Muodostuva suurkortteli on Rykmentinmäki Regementsbacken. Kaupungin rajaa vasten olevan puiston nimi Itärajanpuisto Östgränsparken viittaa suoranaisesti sijaintiin ja samalla myös historiallisen sodan ja rauhan aihepiirin kannalta valtiollista rajaa koskeneisiin rauhansopimuksiin. Alokastien pohjoispuolella on porttimainen tulokatu Rauhanportti Fredsporten, jonka päästä eri suuntiin vievät Rauhantekijäntie Fredsstiftarvägen ja Linnarauhantie Borgfredsvägen. Opastuksen selkeyden vuoksi nämä kaksi yhtä pitkää katua on aiheellista nimetä kumpikin omalla nimellään. Rauhanaihepiirin nimiä ovat myös Lintulaaksontien toisella puolella Soputie Sämjevägen ja Sopukuja Sämjegränden. Pohjoisen korkean mäen laen käsittävällä puistolla ja mäen rinteessä olevalla suurkorttelilla on nimi Uusvaara Nyberga. Sana vaara ei ole eteläsuomalaisessa nimistössä aivan aito, vaan se tuli Albergan 1900-luvun alussa muodostettuun suomenkieliseen käännösvastineeseen romanttisen sointinsa ansiosta. Leppävaaran mallin mukaan on nimetty tälle seudulle myös Lintuvaara, Hämevaara ja Koivuvaara, joita nyt täydennetään vielä Uusvaaralla. Mäelle nousevat kadut ovat Uusvaarantie Nybergavägen ja Uusvaarankuja Nybergagränden. Lintumetsän suurkorttelin ja samannimisen puiston tuntumassa olevat Uusmäen kadut nimetään lintuaiheisin nimin. Suuri osa täkäläisestä lajistosta on jo edustettuna kaupunkinimistössä Lintuvaarassa tai muualla pääkaupunkiseudulla, mutta pöllölajien nimitykset ovat vielä käyttämättä ja sopivat tähän vaihtelevaan metsäiseen maastoon. Asuntokadut ovat Helmipöllöntie Pärlugglevägen, Sarvipöllönkuja Hornugglegränden ja Viirupöllönkuja Slagugglegränden ja suurkortteli on Helmipöllönmäki Pärlugglebacken. Nimien aiheiksi valittuja pöllölajeja pesii ainakin jonkin verran pääkaupunkiseudunkin metsissä, ja esimerkiksi viirupöllö voi joskus syksyllä liikkua asuinalueillakin. Tietoja pöllöistä on saatu Antti Mikalalta Espoon ympäristökeskuksesta. Uusmäen koululta länteen johtaa uusi kokoojakatu Kissapöllöntie Kattugglevägen, jonka varrella ei ole asuintontteja. Nimeen on otettu lehtopöllön kansanomainen nimitys kissapöllö paikallisvärin vuoksi. Lisäksi Lehto-alkuisia nimiä on käytössä runsaasti, muun muassa Konalan pohjoiskolkan Lehtovuoresta jatkuu Espoon puolelle Lehtovuorenkatu Lundbergagatan. Sen suuntaan Kissapöllöntieltä vievälle ulkoilutielle puolestaan sopiikin Lehtopöllöalkuinen nimi Lehtopöllönreitti Kattugglestråket. Pöllöaiheinen on myös Helmipöllönmäen itäpuolisen puiston nimi Huhuilijanpuisto Uggleparken. Kissapöllöntien pohjoispuolisen puiston nimi Rökullsmossen tulee sitä aluetta tarkoittaneesta vanhasta suonnimestä, jonka taustaa ei tunneta. Muista puistoista Uusmäenpuisto Nybackaparken ja Sotilastorpanpuisto Soldattorpsparken liittyvät alueen- ja kadunnimiin. Uusmäen laajetessa voi olla joissain yhteyksissä tarpeen erityisesti "Vanhaa Uusmäkeä" tarkoittava suurkorttelinnimi, ja sellaisessa tilanteessa on mahdollista käyttää alueennimeä Sotilastorppa Soldattorpet. Uusmäen nimistösuunnitelman on laatinut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä (SBS, MVL 3/06).

10 10(11) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Toteutettuna Uusmäki pohjoinen muodostaa yhdistävän linkin Leppävaaran, Hämevaaran, Myyrmäen ja osin Konalan välille ja siis käytännössä yhdistää kolmen kaupungin kaupunkirakenteen yhteen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Alueen sisäinen pääväylä Lintulaaksontie on osa Myyrmäen ja Leppävaaran keskuksen välistä seudullisesti merkittävää joukkoliikennekatua. Valmistuttuaan Lintulaaksontie jatkoyhteyksineen kaupunginrajojen yli ja tulevalle Kehä II:lle tulee keventämään liikenteen läpiajopaineita niin Lintuvaarassa kuin Uusmäessäkin. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Näin laaja rakentaminen tulee muuttamaan merkittävästi alueen luontoa ja maisemaa. Noin 60 % alueesta tulee olemaan tonttimaata, joilla luonnonpuuston säilyminen on kyseenalaista johtuen matalasta ja tiiviistä rakennustavasta. Kallioalueilla voidaan pihapuustoa säilyttää paremmin kuin alavilla kuusikkoalueilla, joilla puusto valtaosin tulee rakentamisen myötä uusiutumaan. Puistoiksi kaavoitetuilla alueilla voidaan paremmin edellytyksin pyrkiä säästämään nykyistä puustoa ja kasvikantaa, erityisesti saniaiskorven saniaisia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentaminen voidaan aloittaa lähivuosina (2008-9) Vanhan Hämeenkyläntien varresta. Sen sijaan läntisen ja pohjoisen osan rakentaminen edellyttää sekä Lintulaaksontien toteuttamista että voimajohdon maakaapelointia ja ajoittunee siksi vasta vuosille SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset Uusmäki pohjoinen on kaavoitusohjelmassa alkaen vuodesta Sen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut kaupunkisuunnittelukeskuksessa nähtävillä syksyllä 2005 ja siitä on tiedotettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Uusmäki pohjoisen asemakaava perustuu yleisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Asemakaavaluonnoksessa on kuitenkin hyödynnetty myös muita palkittuja tai lunastettuja ehdotuksia. Asemakaavan on sisällöllisesti suunnitellut Uusmäen kilpailun voittaja arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy asemakaavayksikön arkkitehdin Laura Tuokon ohjaamana, liikennesuunnittelua on asemakaavayksikössä ohjannut Pertti Nappa. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Noudatetaan Uusmäki pohjoisen päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

11 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Laura Tuokko arkkitehti Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö