Kotakennään asemakaava I 550/ /2016

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Kotakennään asemakaava I 550/ /2016 KH Valtatien 4 moottoritien rakentamiseen Äänekosken kohdalla liittyvä tie suun ni tel man laatiminen on tekeillä ja se valmistuu kuluvan vuoden loppupuolella. Hankkeeseen liittyen Äänekosken kau pun gin valtuus to on hyväksynyt VT4:n ja Kotakennääntien risteysalueen asema kaa van kumoamisen : tiesuunnitelmaa ei olisi voitu hyväk syä, mikäli se olisi asemakaavan vastainen. Moottoritien rakentamisen yhteydessä rakennetaan Äänekosken erita so liit ty mä, jonka ympäristöön on avautumassa kaa voi tus mah dol lisuuk sia monentyyppisille erinomaista logistista sijaintia arvostaville toi min noil le. Moottoritie ja eritasoliittymä on suunniteltu valmistuvaksi vii meis tään v. 2019, jolloin viimeistään kaupungilla tulee olla kaa val linen valmius alueen kehittämiseksi. Alueelle on käynnistetty Ääneseudun Kehitys Oy:n toimesta Master Plan - suunnitelman laatiminen, jonka yhtenä tavoitteena on muodos taa toteuttamiskelpoinen suunnitelma Äänekoski 2030 osa yleiskaa van ja Kotakennään alueelle laadittavan asemakaavan pohjaksi. Mui ta Master Planille asetettuja tavoitteita ovat mm. vetovoimaisen yri tys alu een kehittäminen valtatien 4 varteen ja uudentyyppisen liiken ne pal ve lu kon sep tin suunnitteleminen ja sijoittaminen logistisesti kes kei sel le alueelle. Nykyisen sisääntuloväylän (Kotakennääntie) alkuosan maankäyttöä py ri tään kehittämään maisemallisesti, imagollisesti ja toi min nal li ses ti. Lisäksi varaudutaan biotuotetehtaan ja kasvavan met sä bio tuo tan non tarpeisiin erityisesti logistiikan ja sen tukipalveluiden tilatarpeet huomi oon ot taen. Erityinen arvo on tarkoitus laittaa kauniiden ran ta-alueiden huomioonottamiselle asumisen ja erityiskohteiden si joit ta mi sessa ja selvittää korkeatasoiseen asumiseen osoitettavien aluei den kaavoitusmahdollisuus valtatie 4:n länsipuolelle. Tiesuunnittelun edettyä vaiheeseen, missä eritasoliittymän paikka sii hen liittyvine väyläjärjestelyineen on lukkiintumassa, esittää kaupun gin maan käyt tö asemakaavoituksen käynnistämistä alueella. Suun nit te lu alue on tarkoituksenmukaista rajata siten, että kaa va-aluee seen kuuluu lännessä moottoritien pohjoinen sisääntuloramppi liiken ne aluei neen (rajaus täsmentyy jatkossa tiesuunnitelmassa määri tel tä vän LT-alueen rajauksen mukaisesti). Äänekosken keskustan

2 Kaupunginjohtajan ehdotus: puo lel la asemakaavoitettava alue rajautuisi nykyiseen VT4:n ja Ko taken nään tien risteykseen. Tällöin keskeisen suunnittelualueen muodos taa eri ta so liit ty män, kaupungin uuden sisääntuloväylän ja Kuh namon ran nan rajaama alue. Hankkeessa on tarkoitus kaavoittaa myös ka tu yh teys uudelta sisään tu lo väy läl tä Laajalahden asuntoalueen poh jois puo lit se Teol lisuus ka dul le. Kaavan laadinnassa voidaan hyödyntää tiesuunnittelun yhteydessä teh ty jä monipuolisia selvityksiä (luonto, melu). Erillisselvityksiä tehdään vielä mm. kaupallisten palvelujen, hulevesijärjestelyjen sekä pin nan ta sauk sen toteuttamisen osalta. Kaavan aloitusneuvottelu on sovittu pidettäväksi Keski-Suomen ELY-kes kuk ses sa (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Kotakennään asemakaava I saatetaan vireille. Päätös: KH Hyväksyttiin pidettiin ELY-keskuksessa kaavahankkeen aloi tus neu votte lu, jossa sovittiin pienehköistä täydennyksistä osallistumis- ja arvioin ti suun ni tel maan. Konsulttina asemakaavan laatimisessa toimii Rambollin Tampereen toi mis to, joka on laatimassa myös Master Plan - suunnitelmaa nyt ase ma kaa voi tet ta vaa aluetta laajemmalle alueelle uuden Ää ne kosken eritasoliittymän ympäristöön. Keskeisiä asemakaavatyölle asetettuja tavoitteita ovat seuraavat: - muodostaa logistisesti erinomaiselle paikalle ohikulkuliikenteen py säyt tä vää liike- ja palvelutoimintaa, joka palvelee myös Ää ne kosken taajaman asukkaita (mm. alueen liittämiseen nykyiseen taa ja mara ken tee seen kevyen liikenteen väylästöllä kiinnitetään erityistä huomio ta) - kaavoittaa alueelle seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryk si köi den alue, jonka enimmäiskerrosala vähittäiskaupan osalta täs men tyy suunnittelun yhteydessä - muodostaa kaupunkikuvallisesti hyvätasoinen ja viimeistelty kaupal li nen alue ja työpaikkaympäristö, joka on myös to teut ta mis kel poi-

3 nen ja toimiva alueelle sijoittuvien yritysten kannalta - rakennettava alue ei saa merkittävästi vaikeuttaa Äänekosken ydin kes kus tan kehittämistä ja keskustassa toimivien yritysten toi mintaa - mahdollistaa katuyhteys uudelta sisääntuloväylältä Laajalahden asun to alu een pohjoispuolitse Teollisuuskadulle Konsultin toimesta on koottu ja laadittu monipuolinen läh tö tie to aineis to, joista yksi keskeisimmistä on Kotakennään kaupallisten vaiku tus ten arviointi. Selvityksessä arvioidaan Kotakennään alueen kau pal li sen kehittämisen vaikutukset erityisesti suhteessa Ää ne kosken keskustan palveluiden kehittämisedellytyksiin. Luon nos vai heessa oleva arviointi tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edel lyt tä mässä laajuudessa ja se täyttää asemakaavan kaupallisten vaikutusten ar vioin nil le asetetut vaatimukset. Lopullinen raportti valmistuu marras kuus sa. Raporttiluonnoksen johtopäätösten ja suositusten perusteella Ko taken nään alue kehittyy suhteessa keskustan rooliin ennen kaikkea tilaa vievän kaupan toimialojen sijoittumispaikkana. Alueen kau pal lis ta toimintaa voisi lisäksi täydentää erityisesti ohikulkevaan lii ken teeseen perustuvilla liikenne-, matkailu- ja elämyspalveluilla, päivittäisja erikoistavarakaupan palveluilla, tehtaanmyymälöillä sekä ras kaaseen liikenteeseen liittyvällä myynti- ja huoltotoiminnalla. Raporttiluonnos suosittaa, että alueen kaavoituksessa kaa va mer kinnöil lä ja -määräyksillä rajataan alueen käyttötarkoitus pääosin tilaa vie vän kaupan toiminnoille sekä liikenneasemapalveluille so vel tu vaksi. Kotakennään alueelle ei tulisi sallia pääkäyttötarkoitukseltaan päivit täis ta va ra kau pan tai keskustahakuisen erikoistavarakaupan toimin to jen sijoittumista kuin maksimissaan noin k-m2: näin turvataan Äänekosken keskustan elinvoimaisuus ja ke hit ty misedel ly tyk set. Päivittäistavarakaupan osalta tulisi rajata myös myy mälä koh tais ta maksimimitoitusta niin, ettei koko mitoitusta ole mah dollis ta osoittaa yksittäiselle myymälälle. Toisaalta sallimalla päi vit täis tava ra kau pan sijoittuminen Kotakennäälle mahdollistetaan kil pai lun toteu tu mi nen sekä kaupan tarjonnan kehittyminen Ää ne kos kel la. Asemakaavan laatimista ohjaa osaltaan myös Keski-Suomen 4. vaihe maa kun ta kaa va, jossa tarkastelualuetta koskee Kotakennään seu dul li ses ti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä (km, enim mäis mi toi tus k-m2). Kaavamääräyksen mukaan vä hittäis kau pan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään lä hei syy teen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, jo ka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huo ne ka lu-, puutarha- ja maatalouskauppaa.

4 Tarkastelualueen pohjoispuolella Äänekoskentien varrella sekä Hirvas kan kaal la on vastaava suuryksikkömerkintä (km), jonka kau pal linen enimmäismitoitus on myös k-m2. Äänekosken keskusta on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C), jonka kau palli nen suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m2. ASEMAKAAVALUONNOKSET Alueelle on laadittu edellä tarkastellut lähtökohdat huomioon ottaen kak si vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta, jotka poikkeavat toi sistaan alueelle esitettävän maankäytön toimintojen sisällön ja si joit tumi sen sekä rakentamistehokkuuden puolesta. Katuverkko ja muun inf ra struk tuu rin (mm. hulevedet) järjestelyperiaate ja rakentamista oh jaa vat yleismääräykset ovat vaihtoehdoissa samanlaiset. Myös ns. keskeisen kaupallisen alueen (uuden sillan, eri ta so liit tymän, kaupungin uuden sisääntuloväylän ja Kuhnamon rannan ra jaama alue) ulkopuolelle suunniteltu maankäyttö ei juuri poikkea eri vaih to eh dois sa: Teollisuuskadulle johtavan uuden kadun varteen esite tään kolmea uutta toimitilarakennusten tonttia (KTY) ja nykyistä Nes teen huoltoaseman tonttia (LH) esitetään laajennettavaksi. Vaasan tie hen ja Kotakennääntiehen rajautuva kolmio on suunniteltu VE1:s sä lii ke ra ken nus ten korttelialueeksi (KL) esimerkiksi pi ka ruo kalaa varten kun VE2:s sa käyttötarkoitusmerkintä on toi mi ti la ra ken nusten korttelialue (KTY). Nykyinen valtatie 4 Laajalahden asuntoalueen länsipuolella muuttuu ka tu alu eek si (Kotakennääntie), joka johtaa LT-merkinnällä osoitetun moot to ri tien rampeista sisääntuloväylänä Äänekosken keskustaan ja jat kos sa myös nyt asemakaavoitettavan alueen länsipuolelle suun nitel ta vil le alueille. Uuden keskeisen kaupallisen alueen kulku jär jes tetään molemmissa vaihtoehdoissa kahden liittymän kautta: valtatien 4 itäpuoliseen ramppiin rakennettavasta kiertoliittymästä ja nykyisen ns. leirintäalueen liittymän paikkeille järjestettävästä liittymästä. Uusi Teollisuuskadulta Kotakennääntielle suunniteltu katuyhteys liittää Teollisuuskadun nykyistä paremmin ulkoiseen liikenneverkkoon. Mo lem mis sa vaihtoehdoissa on myös kaavalliset varaukset kevyen lii ken teen väylien johtamiseksi nykyiseltä Kotakennääntieltä ns. leirin tä alu een liittymään. Merkittävänä kevyen liikenteen yhteytenä toimii myös Kuhnamon rantaan kaavoitettu lähivirkistysalue (VL), jonka kaut ta keskeinen kaupallinen alue liittyy nykyisiin jalankulku- ja pyörä tei hin. VAIHTOEHTO 1 Keskeiselle kaupalliselle alueelle on esitetty kaksi vähittäiskaupan

5 suur yk si kön tonttia (KM-5), yksi liikennemyymälä (KLH-2), kolme toimi ti la ra ken nus ten tonttia (KTY) ja nykyisen Kotakennääntien päätteek si uimarannan tuntumaan II-IV - kerroksisten asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR). Liikennemyymälän paikka olisi uu den sillan kupeessa ja vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuisivat vie rek käin nykyisen VT4:n (tuleva Kotakennääntie - niminen katu) reu naan. Päivittäistavarakaupan myymälätiloja saisi olla KM-5 - alueella enintään kaksi yksikköä (yhteensä 3500 k-m2) ja yksittäisen myymälän ko ko saa olla korkeintaan 2000 k-m2. Lisäksi liikenneaseman yh teyteen saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätilaa enintään 500 k-m2. Keskeisen kaupallisen alueen rakennusoikeus on k-m2, mis tä asumisen osuus on 8000 k-m2. Vaihtoehdossa I koko suun nit te lualu een rakennusoikeus on noin k-m2. VAIHTOEHTO 2 Keskeisellä kaupallisella alueella VE1:n asuntoalueen kohdalle on suun ni tel tu toimitilarakennusten kortteli (KTY). Vähittäiskaupan suuryk si köt (KM-5 ja KM-6) sijoittuvat tässä vaihtoehdossa kadun vas takkai sil le puolille ja liikennemyymälä (KLH-2) olisi toisen suur yk si kön vie res sä nykyisen VT4:n reunassa. Uuden sillan kupeeseen si joit tui si neljä toi mi ti la ra ken nus ten tonttia (KTY). Vaihtoehdossa 2 keskeisen kaupallisen alueen rakennusoikeus on k-m2 koko suunnittelualueen rakennusoikeuden ollessa noin k-m2. YLEISMÄÄRÄYKSET Yleismääräyksissä on mm. osoitettu keskeisen kaupallisen alueen ton teil le oh jeel li set alueet hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn: kaa vas sa va rau du taan siihen, että suuri osa rakentamisalueesta muut tuu vettä lä päi se mät tö mäk si pinnaksi (katot, päällystetyt py säköin ti alu eet, pi hat ym.). Lisäksi koko kaava-aluetta koskevat hu le vesien viivytyksen jär jes tä mis tä koskevat ohjeet. Pysäköintialueet esitettään jäsennettäviksi puu- ja pensasistutuksin. Kort te lin sisäisiä jalankulkuyhteyksiä tulee korostaa valaistuksen keinoin ja ne on pinnoitettava kiveyksellä tai muulla ympäröivästä pin tama te ri aa lis ta poikkeavalla materiaalilla. Myös pyö rä py sä köin ti paik kojen toteuttamisesta sisäänkäyntien läheisyyteen on kaavassa oh jeistus (vähintään 1pp /100 k-m2). Tavoitteeksi asetettuun hyvätasoiseen kaupunkikuvaan pyritään myös määrittelemällä, että rakennusten julkisivujen tulee olla kau-

6 Kaupunginjohtajan ehdotus: pun ki ku val li ses ti laadukkaita. Sisäänkäynnit tulee kattaa ja yli 40 met rin pituiset yhtenäiset rakennusten julkisivut tulee jäsennellä syven nyk sil lä, ulokkeilla, väreillä tai materiaaleilla. Avoin varastointi koko kaava-alueella alueella on kielletty. Valmisteluvaiheessa on tarkoitus asettaa nähtäville molemmat vaihto eh toi set asemakaavaluonnokset. Ehdotusvaiheeseen valitaan myö hem min yksi lopulliseksi asemakaavaksi kehitettävä maan käyttö rat kai su, joka voi myös olla yhdistelmä vaihtoehtoisista luon nok sista. Kaavaluonnokset, havainnekuvat ja yritysvaikutusten arviointi (luonnos) toimitetaan liitteenä. Muuhun kaava-aineistoon voi tutustua kaupun gin ta lol la kaavoitusyksikössä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen valmisteluvaiheen kuuleminen Kotakennään asema kaa va I:n osalta suoritetaan päivättyjen karttojen perus teel la. Oikeutetaan kaavoituspäällikkö päättämään mahdollisista tek nis luon tei sis ta tarkistuksista ennen kaavaluonnosten näh tä villeaset ta mis ta. Pyydetään luonnoksista lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Kes ki-suo men liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen pelas tus lai tok sel ta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Äänekosken Yrittäjät ry:ltä sekä tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Päätös: YMPLTK Hyväksyttiin Kaavaselostuksessa on arvioitu melko laajasti hankkeen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) sekä yhdyskuntatalouteen. Kaavaa varten ei ole erikseen laadittu luontoselvityksiä, vaan suunnitelussa on tukeuduttu mm. seuraaviin aikaisempiin selvityksiin: vt 4 suunnitteluhankkeen selvitykset, liito-oravaselvitys muilta alueilta Agriporealis Timo Kypärä, 2016 sekä Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2006).

7 Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta metsäaluetta, joten alueen rakentumisen myötä nykyinen metsäinen ympäristö muuttuu rakennetuksi ja suurelta osin päällystetyksi ympäristöksi. Kaava-alueen länsiosassa osittain sijaitseva seudullisesti arvokas Pankkisalmen pohjoisrannan lehto jää käytännössä uuden valtatien ja sen eritasoliittyväjärjestelyiden alle, mutta asia on ratkaistu ennen asemakaavan suunnittelua jo tiesuunnitelmassa. Lisäksi teollisuuskadun läheisyydessä sijaitseva kosteikko jää osittain Teollisuuskadulle johtavan uuden kadun varteen osoitettujen KTY-korttelien alle, mutta tärkeä valtaoja jää korttelialueen ulkopuolella olevalle virkistysalueelle. Uhanalaisia tai direktiivilajeja alueella ei ole todettu. Rakentaminen ja laajat pysäköintialueet vaikuttavat alueen pintavesiolosuhtaisiin merkittävästi läpäisemättömän pinnan lisääntyessä, ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi asemakaavaan liittyen käynnissä on hulevesisuunnitelman laadinta. Asemakaava merkinnöillä- ja määräyksillä pyritäänkin varmistamaan, ettei alapuolisten vesistöjen vedenlaatu ei vaarannu. Tästä syystä viivyttämisessä ja puhdistamisessa tulee suosia erityisesti avoimia kasvipeitteisiä painanteita ja biosuodattamoita, ja velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia järjestelyitä. Lisäksi liikenneaseman tontti tulee varustaa öljynerotusjärjestelmällä. Myös alueen maisemakuva muuttuu merkittävästi, kun vesistön yli näkyvällä paikalla olevan alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä metsäalueesta voimakkaasti rakennetuksi. Alueen toteuttaminen tulee vaatimaan laajoja maatäyttöjä ja muita mittavia maarakennustoimenpiteitä, joten nykyisen puuston säilyttäminen alueella ei ole käytännössä mahdollista korttelialueilla, vaan olemassa olevaa puustoa säilyy lähinnä rantaan osoitetulla virkistysalueella. Ajan mittaan rantametsän vyöhyke täydentyy kuitenkin jonkin verran korttelialueiden vesistön puoleiseen reunaan osoitettujen laajahkojen istutettavien alueen osien muodostaessa peittävän metsäisen vyöhykkeen uuden kasvillisuuden kasvaessa. Myös Kotakennääntien itäpuolinen maisema muuttuu jonkin verran paitsi rakentamisen seurauksena myös suojaviheralueille mahdollisesti rakennettavien meluesteiden ja kaava-alueelta rakentamisen seurauksena syntyvien ylijäämämaamassojen läjittämisen seurauksena. Asemakaavalla on kuitenkin määrätty, että sekä meluesteet että läjitetyt maamassat tulee maisemoida. Muita merkittäviä vaikutuksia luontoon ja maisemaan ei ole toistaiseksi todennettu. Kotakennääntien kautta kulkee paljon raskasta liikennettä, ja lisäksi kaavan mahdollistamat kaupalliset palvelut aiheuttavat Kotakennään alueelle suuntautuvaa uutta asiointiliikennettä. Nykyisen valtatien

8 muuttuessa kaupungin kaduksi liikennemäärät vähenevät sen osalta kuitenkin merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, mutta samalla asiointiliikenteen osuuden kasvaessa korostuu alueen liikenneturvallisuuden merkitys aikaisempaa enemmän. Tästä syystä katusuunnitelmien laadinnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuutta lisääviin suunnitteluratkaisuihin kuten keskisaarekkeisiin ja hidasteisiin. Myös rakentamisen aikaisten liikennejärjestelyjen turvallisuudesta tulee varmistua. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 Kotakennääntien länsipuolelle on osoitettu myös asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR). Tiesuunnitelmaan laadinnassa tehtyjen meluselvityskarttojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että paikka on haasteellinen asuinrakentamiselle liikennemeluolosuhteista johtuen: asuinkorttelin alueelle kulkeutuu melua sekä viereiseltä Kotakennääntien katualueelta että vesistön yli uudelta valtatieltä, eivätkä melulle asetetut ohjearvot ennustetilanteessa täyty, vaan ylittyvät selvästi. Rantaan laskevat maastomuodot tekevät puolestaan korttelin ulko-oleskelualueiden melusuojauksen vesistön suunnasta erityisen haastavaksi, koska käytännössä suojattava ulko-oleskelualue on aina ylärinteessä melusuojarakenteeseen nähden, mistä johtuen suojarakenteelta edellytetään suurempaa korkeutta kuin tasaisemmassa ympäristössä. Kotakennääntien puolelle osoitettujen lamellikerrostalojen puolestaan voidaan arvioida suojaavan korttelin keskelle jäävää ulko-oleskelualuetta melulta kohtuullisen hyvin meluesteellä täydennettynä. Eri suunnista kortteliin kulkeutuvan melun takia ulko-oleskelualueet tuleekin sijoittaa korttelin keskelle, myös rivitalojen asuntokohtaisten pihojen osalta. Kaavamääräyksillä on melusuojauksen varmistamiseksi määrätty rakennukset kytkettäviksi yhteen (jyht-1), minkä lisäksi niiden väliin on määrätty vielä meluesteitä. Kaavaehdotusvaiheessa tulee kuitenkin teettää asuinrakentamiseen liittyen erillinen meluselvitys, jotta ulko-oleskelualueiden melusuojaus voidaan varmistaa asemakaavalla hyväksyttävällä tavalla. Meluselvityksen perusteella kaavassa voidaan joutua antamaan määräyksiä myös asuinrakennusten rakennusosien ja parvekkeiden ääneneristävyydestä. Kotakennään alue sijoittuu myös maakuntakaavassa osoitetun suojavyöhykkeen reunamalle. Suojavyöhykkeen tarkoituksena on osoittaa alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Osoitettu suojavyöhyke liittyy kaupungin keskusta-alueen kaakkoispuolella sijaitseviin teollisuustoimintoihin, eikä sen siten arvioida asettavan merkittäviä reunaehtoja Kotakennään alueen käyttötarkoitukselle ottaen huomioon paitsi alueiden välisen etäisyyden, niin myös sen tosiseikan, että kaupungin ydinkeskusta sijaitsee alueiden välissä.

9 Virkistysmahdollisuudet alueella säilyvät jokseenkin entisellään tai osittain jopa paranevat kaavan toteutumisen myötä, koska rannassa nykyisin kulkeva polku on tarkoitus rakentaa kevyenliikenteen yhteydeksi, ja nykyinen uimaranta on tarkoitus säilyttää. Alueiden virkistysarvoa heikentää kuitenkin rantaan vesistön yli kantautuva liikenteen melu, joka ennustetilanteessa ylittää ulko-oleskelualueiden ohjearvot lähivirkistysalueella (VL). Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 vanhan valta-tien sillan kupeeseen osoitettu puisto (VP) vaikuttaisi kuitenkin jäävät melukatveeseen. Alueen maastonmuodot ovat esteettömän jalankulkuympäristön kannalta haastavat, mutta korttelialueille ja bussipysäkeille pyritään järjestämään esteettömät yhteydet. Sen sijaan rannan virkistysalueelle johtavaa esteetöntä yhteyttä kaava-alueen läpi ei välttämättä pystytä tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollistamaan. Kaavaselostuksessa on lueteltu alueelta tehdyt luontoselvitykset. Alueelta on laadittu Äänekosken kaupungin toimesta myös maisemaselvitys vuonna 2006: Suunnittelualue kuuluu maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen järviseudun maisemamaakuntaan ja sen Keski-Suomen järviseudun osa-alueeseen. Suunnittelualue on osa koillis-kaakko suuntaista, pitkänomaista ja kapeaa Kuhnamon järveä reunustavaa moreeniselännettä. Metsäinen rinne laskee melko loivana lounaaseen kohti järveä. Kallio työntyy lähelle maanpintaa korkeimmassa kohdassa. Ranta on paikoin kivikkoinen. Ranta on tärkeä osa Kotakennään sillalta avautuvaa Äänekosken sisääntulonäkymää. Kotakennäänsalmen pohjoisranta on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa. Rannassa kulkee polku ja alueella on retkeilyreitti. Metsät ovat pääosin tuoreita havulehtipuu- ja kuusikankaita sekä kuivahkoja mäntykankaita. Lehtokasvillisuutta esiintyy paikoin. Rakennettua on ainoastaan aluetta halkova tie sekä rannassa uimaranta. Ranta-alueella on sekä maisemallista arvoa että virkistysarvoa. Maisemaselvityksessä suunnittelualue on osoitettu rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Selänne laskee mitä parhaaseen ilmansuuntaan eli lounaaseen. Valtatien varren kalliohuippu ja hiesualue suositeltiin jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi ranta suositeltiin varattavaksi virkistyskäyttöön. Kaavaluonnokset ja havainnekuvat toimitetaan oheisaineistona. Muuhun kaava-aineistoon voi tutustua kaupungintalolla kaavoitusyksikössä. Kaavaselostus on luettavissa myös kaavoituksen verkkosivuilla. (valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ja johtava rakenustarkastaja Arto Tavaststjerna, puh )

10 Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää todeta lausuntonaan seuraavaa: Keski-Suomen järviseudun luonnonmaiseman ominaispiirteiden säilymisen kannalta paras ratkaisu olisi ns. 0-vaihtoehto, eli ympäristön jättäminen kokonaan rakentamatta, samoin ympäristönsuojelun näkökulmasta. Voimakas rakentaminen lisää hulevesien muodostusta ja vähentää ilmastonmuutosta hillitsevän metsäalueen pinta-alaa. Erityisesti asuinrakentamisen kannalta alue on vaikea, koska suunnitellun asuinkorttelin alueelle kulkeutuu melua sekä Kotakennääntien katualueelta että vesistön yli uudelta valtatieltä, ja meluohjearvot ennustetilanteessa ylittyvät selvästi. Vertailtavaksi asetetuista vaihtoehdoista on meluvaikutusten perusteella arvioiden parempi vaihtoehto 2, koska siihen ei sisälly asuntorakentamista. Mikäli asuntorakentamista alueelle kuitenkin osoitetaan, tulee ennen kaavaehdotusvaihetta teettää asuinrakentamiseen liittyen erillinen meluselvitys. Molemmat kaavaluonnosvaihtoehdot ottavat huomioon tarpeen jättää Kuhnamon rantaan lähivirkistysalue, joka samalla on tärkeä maisemallinen elementti. Kevyenliikenteen väylä rannassa suositellaan toteutettavaksi kapeana ja luonnonläheisenä ja siten, että maiseman kannalta tärkeää puustoa ja jää rantakaistalle runsaasti. Rakentamisella ei näytettäisi tuhottavan erityisiä luontoarvoja, ottaen huomioon valtatien rakentamisen yhteydessä jo tapahtuva luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Yleismääräyksissä on rakennuskorttelien osalta otettu huomioon kaupunkikuvan kannalta merkityksellisiä istutuksiin, hulevesiin, julkisivuihin ja varastointiin liittyviä asioista. Yleismääräyksissä todetaan, että mainoslaitteet julkisivuissa tulee sijoittaa keskitettyinä kokonaisuuksina vain niille erikseen varatuille alueille. Lisäksi kortteliin 2201 tontin 1 pohjoiskulmaan on kaavamerkinnälle osoitettu rakennusala enintään 45 metriä korkealle mainostornille. Kaavaprosessin jatkuessa olisi hyvä selvittää se, että onko ulkomainoslaitteiden tyyppiä tarpeen rajata liikenneturvallisuustekijöiden perusteella. (KHO 2016:122,123) Päätös: Hyväksyttiin