KAAVALUONNOKSEN SELOSTUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN ASEMAKAAVA I JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 KAAVALUONNOKSEN SELOSTUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN ASEMAKAAVA I JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

2 1 Päivämäärä 24/10/2016 Kuvaus Laatija Tarkastaja Kotakennään asemakaava I ja asemakaavan muutos Ida Montell, Saara Melama Mikko Siitonen

3 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Nykytila Asemakaavan sisältö Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan tavoitteet Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Liikenne ja tekninen huolto Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Maisema Palvelut Maanomistus Ympäristön häiriötekijät SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Tiedottaminen Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksyminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaluonnos vaihtoehto Kaavaluonnos vaihtoehto KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 32

4 Liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Tasotarkastelu (luonnos) Liite 4. Hulevesisuunnitelma (luonnos) 3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Luonnosvaiheeseen kuuluvat asemakaavan vaihtoehdot 1 ja 2 (kartat) ja selostus liitteineen sekä havainnekuvat vaihtoehdoista 1 ja 2. Kaavaan liittyviä aikaisempia suunnitelmia ja selvityksiä ovat: - Uuden Äänekosken rakennusinventointi, 2006 (Juuso Väisänen) - Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto - Modernin rakennusperinnön inventointi, 2014 (Keski-Suomen museo) - Luontoselvityksiä, (vt 4 suunnitteluhankkeen selvitykset, lisäksi liito-oravaselvitys muilta alueilta Ag riporealis Timo Kypärä, 2016) - Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2006) Lisäksi kaavaan liittyen ovat tekeillä seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Master Plan Kotakennäs (Ramboll Finland Oy, ) - Kotakennään kaupallinen vaikutusarviointi (Ramboll Finland Oy, ) - Hulevesisuunnitelma (Ramboll Finland Oy, luonnos 2016) - Tasotakastelu (Ramboll Finland Oy, luonnos 2016) - Meluselvitys (vt 4 suunnittelun yhteydessä Finnmap Infra, 2016) - Tiesuunnitelmat (vt 4 suunnittelu, Finnmap Infra, 2016) - Äänekosken eritasoliittymäalueen kaupallisen kohteen kytkeminen liikenneverkkoon, liikenteellinen toimivuus ja toimenpidetarpeiden arviointi (muistio, WSP Finland Oy, 2016)

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 Asemakaava koskee: Osaa tiloista , , ja Asemakaavan muutos koskee: 8. kaupunginosan korttelia 801 (osa), lähivirkistys-, erityis-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: 8. kaupunginosan korttelit 801 (osa), 820, ja 22. kaupunginosan korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee osittain Laajalahden kaupunginosan (8) alueella sekä siitä länteen päin Kotakennään kaupunginosan (22) alueella noin 1,5 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Äänekosken taajamassa.

6 Kaavan nimi Kotakennään asemakaava I ja asemakaavan muutos 5 Kaavan päiväys Kaavan laatija Projektipäällikkö arkkitehti SAFA Saara Melama (YKS 578) Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, Kaavan tilaaja Tampere Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta Ilmoitus vireilletulosta (Sisä-Suomen lehti) (ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytila Asemakaava-alue on nykyisellään metsäistä rakentamatonta aluetta, jonka läpi kulkee valtatie 4. Valtatien itäpuolelle jää Äänekosken keskusta-alue palveluineen, työpaikkoineen ja asuinalueineen. Länsipuolella metsäinen rinne viettää länteen kohti vesistöä. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 51 ha. Alueelle ollaan laatimassa parhaillaan tiesuunnitelmaa, jolla nykyinen valtatie on tarkoitus linjata lännessä suorempaa uuden sillan kautta kohti pohjoista. Muutoksen seurauksen Äänekosken keskustan sisääntuloliittymä muuttuu nykyistä pohjoisemmaksi. Liittymän ja uusien tiejärjestelyjen on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavalla mahdollistetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön, liikenneaseman, liikerakennusten sekä toimitilarakennusten rakentuminen logistisesti erinomaiselle paikalle sekä alueen tarvitsemat liikennejärjestelyt. Kaavaluonnoksesta on laadittu kaksi vaihtoehtoa, joista vaihtoehdossa 1 on mahdollistettu lisäksi asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueen toteutuminen. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa on osoitettu rantaan virkistysaluetta ja kevyenliikenteen yhteys. Kaavaluonnosvaihtoehto 1:ssä rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä noin k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta e=0,06. Asuinrakentamiseen osoitettu rakennusoikeus 9000 k-m 2 vastaa noin 180 asukasta (laskentaperusteena 50 k-m 2 /asukas). Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 rakennusoikeutta on osoitettu noin k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta e=0,06. Tarkempi kuvaus kaavaluonnosvaihtoehtojen sisällöstä on kohdassa 6 Asemakaavan kuvaus. 2.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavaa laaditaan Äänekosken kaupungin aloitteesta, ja sen vireille tulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen.

7 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muodostaa logistisesti erinomaiselle paikalle ohikulkuliikenteen pysäyttävää liike- ja palvelutoimintaa, joka palvelee merkittävästi myös Äänekosken taajaman asukkaita. Alueen liittymiseen nykyiseen taajamarakenteeseen kevyen liikenteen väylillä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alueelle kaavoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue ja siihen liittyvien työpaikkojen alue, jonka enimmäiskerrosala vähittäiskaupan osalta täsmentyy suunnittelun yhteydessä. Alueen liike- ja palvelurakentamisessa suunnittelun ja toteutuksen keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan, ettei rakennettava alue vaikeuta merkittävästi Äänekosken ydinkeskustan kehittämistä ja keskustassa toimivien yritysten toimintaa. Kaavoituksella pyritään luomaan edellytykset alueen maankäytön toteuttamiselle siten, että rakentamisen alueet voisivat olla käyttöönotettavissa jo ennen valtatien 4 uusien liikenneratkaisujen valmistumista. Kaavalla pyritään kaupunkikuvallisesti hyvätasoisen ja viimeistellyn kaupallisen alueen ja työpaikkaympäristön luomiseen. Kaavaratkaisun tulee olla myös toteuttamiskelpoinen ja toimiva alueelle sijoittuvien yritysten kannalta. Kaavoituksella on myös tarkoitus mahdollistaa katuyhteys uudelta sisääntuloväylältä Laajalahden asuntoalueen pohjoispuolitse Teollisuuskadulle. Kaavoituksen avulla hyödynnetään alueen maisema- ja ympäristötekijät alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. 3.2 Alueen yleiskuvaus Pinta-alaltaan noin 51 ha laajuinen suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta. Suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu pohjoisessa olemassa olevaan junarataan ja etelässä Kuhnamo vesistöön. Suunnittelualueeseen kuuluu nykyisen valtatien 4 itäpuolisia rakentamattomia alueita sekä pohjoisessa valtatien 4 uuden tiesuunnitelman mukaisen liittymäalueen aluevaraukset. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsäistä aluetta. Rantaan sijoittuu olemassa oleva uimaranta. Kotakennään alue sijaitsee kiinni Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakenteessa, liikenteellisesti erittäin hyvällä ja näkyvällä paikalla. Kolmen kilometrin säteellä alueesta asui noin asukasta vuonna 2014, joten alue on hyvin saavutettavissa auton lisäksi myös kevyellä liikenteellä. Nykyisin Kotakennään alue ei kuitenkaan ole valtatien 4 sijainnista johtuen osa Äänekosken keskustan yhdyskuntarakennetta, vaan oma erillinen kokonaisuutensa. Kuva 2. Suunnittelualueen alustava rajaus sinisellä. Katkoviivalla oleva raja voi muuttua tiesuunnitelman valmistuttua.

8 3.3 Luonnonympäristö Kasvillisuus Suunnittelualue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta, metsävaltaista aluetta lukuun ottamatta suunnittelualuetta halkovaa tietä. Pinnanmuodoiltaan alue on tien ympäristössä suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa, joka laskee kuitenkin voimakkaasti länteen kohti rantaa. Rannassa sijaitsee uimaranta ja alueella kulkee retkeilyreitti polkuna. Metsät ovat pääosin mustikkatyypin tuoreita havulehtipuu- ja kuusikankaita sekä puolukkatyypin kuivahkoja mäntykankaita. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi koivuvaltaisia metsiä, joiden rehevä kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. FCG:n tekemässä luonto- ja ympäristöselvityksessä (2010) suunnittelualueelle osuu Pankkisalmen pohjoisrannan lehto (kuvassa 3 kohde nro 87). Lehtoalueen laajuus on 3,7 ha ja se on arvoluokiteltu seudullisesti arvokkaaksi. 7 Kuva 3. Ote luonto- ja ympäristöselvityksestä Valtatien 4 kehittäminen välillä Vehniä - Äänekoski (FCG 2010) Suojelualueet Alueen lähistöllä ei sijaitse Natura 2000 alueita eikä luonnonsuojelualueita. Eläimistö Vuonna 2016 laaditussa liito-oravaselvityksessä (FCG) suunnittelualueelle ei osunut liitooravakohteita tai mahdollisia kulkureittejä. Raportin mukaan lähimmät liito-orava-alueet sijaitsevat kaava-alueen luoteispuolella, Koukkuniemen ja Laajalahden välissä nykyisen nelostien länsipuolella, sekä kaava-alueen kaakkoispuolella, Laajaniemessä Kuhnamon pohjoisrannalla. Kaava-alueella ei ole havaittu muitakaan uhanalaisia tai direktiivilajeja.

9 8 Kuva 4. Ote Kotakennään kehittämissuunnitelman aineistosta (Ramboll 2016) Vesiolosuhteet Kaava-alue rajautuu eteläosastaan Kuhnamojärveen. FCG:n vuonna 2010 laatiman luonto- ja ympäristöselvityksen mukaan Kuhnamojärvessä vedenlaatu on selvästi heikompi kuin alueen muissa vesissä. Kuhnamo on luonteeltaan läpivirtausjärvi, jossa veden teoreettinen viipymä on noin kolme vuorokautta. Kuhnamo on veden fosforipitoisuuden perusteella arvioituna kohtalaisen rehevä. Kuhnamon kuormitusta aiheuttavat Äänekoskella puunjalostusteollisuuden jätevedet, Äänekosken kaupungin käsitellyt asumajätevedet, yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus sekä lähivalumaalueelta tuleva hajakuormitus. Kuhnamon järvisedimenteistä on löydetty vesieliöille haitallisinta tributyylitinaa (TBT). Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Maaperä ja topografia Suunnittelualue on enimmäkseen moreenimaata. Alueen laitamilla esiintyy etenkin pohjoisosassa myös hietamaata ja suunnittelualueen keskellä on kalliomaata. Alue soveltuu maaperäolosuhteiltaan hyvin rakentamiseen. Maastomuodoiltaan alue on suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa lukuun ottamatta lounaaseen vesistöä kohti laskevaa rinnealuetta. Korkeuserot suunnittelualueen sisällä muodostuvatkin paikoin suuriksi: nykyisen valtatien 4 ja rantaviivan välillä korkeusero kasvaa paikoin 20 metriin ja tiesuunnitelman mukaisen eritasoliittymän kohdalla jopa 30 metriin.

10 9 Kuva 5. Ote maaperäkartasta (1:20 000) ja selitteestä (GTK). Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella. 3.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Suunnittelualueen läpi kulkee luoteis-kaakkosuuntaisesti valtatie 4:n nykyinen linjaus 1+1 kaistaisena. Kotakennääntien liittymässä on kääntyvien kaistat länteen keskustan ja Suolahden suuntaan. Kotakennääntien liittymästä hieman pohjoiseen päin, eroaa lännen suuntaan oma hiekkapäällysteinen katuyhteys entiselle leirintäalueelle ja uimarannalle. Suunnittelualueen itäreunassa kaava-alue rajautuu junaradan suuntaiseen Teollisuuskatuun, ja pohjoisessa länteen kääntyy ajoyhteys kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle muuntamoalueelle. Kaava-alueen pohjoispuolella nykyinen valtatie 4 ja rautatie sekä rautatien suuntainen Äänekoskentie risteävät eritasossa. Valtatien 4 keskivuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa vuoden 2015 tierekisteritiedon mukaan. Nopeusrajoitus valtatiellä on keskusta-alueen kohdalla 60 km/h, mutta muuttuu pohjoisessa asuinalueen jälkeen ensin 80 km/h ja sitten 100 km/h. Keskustaan johtavalla nykyisellä Kotakennääntiellä nopeusrajoitus on 40 km/h. Valtatie 4:n kohdalla alueen jalankulku- ja pyöräväylästö kulkee ajoneuvoliikenteestä erillään: Kaava-alueen eteläpuolella Vaasantien sillan jälkeen jalankulku- ja pyöräväylä haarautuu, ja toinen väylistä jatkuu valtatien ali luoteeseen rantaan suunnittelualueelle toisen haaran kaartuessa keskustaan ennen Kotakennääntien liittymää. Suunnittelualueella jalankulku- ja pyöräväylä kulkee entiselle leirintäalueelle asti, jonka jälkeen jatkuu rannassa polkuna. Tekninen huolto Suunnittelualue on liitettävissä kunnallistekniseen verkostoon. Alueen itäpuolella kulkevat vesijohto- ja jätevesiverkostot.

11 10 Kuva 6. Karttaote kunnallisteknisistä verkostoista alueella. Oranssilla on osoitettu jätevesi-, sinisellä vesijohto- ja vihreällä sadevesiverkostot. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella. (Lähde: Äänekosken kaupunki) 3.5 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Äänekosken yhdyskuntarakenteen kehitykseen ovat vaikuttaneet sijainti vesistöjen äärellä, junarata sekä vahvat perinteet teollisuuspaikkakuntana. Suunnittelualue sijaitsee nykyisen valtatie 4:n molemmin puolin, ja alueen itäpuolelle jää Äänekosken keskustaajama. Keskustaan johtavan Kotakennääntien risteyksen tuntumassa sijaitsee Laajalahden pientaloalue, ja valtatie 4:n ja kaakko-luoteissuuntaisen junaradan välissä radan suuntainen Teollisuuskadun pienteollisuusalue. Junaradan takana koillisessa ja pohjoisessa levittäytyvät laajat pientalovaltaiset asuinalueet. Suunnittelualue lähiympäristöineen on keskeinen saapumisen paikka Äänekoskelle niin nykyään kuin suunnitteilla olevan valtatie 4:n uuden linjauksen rakentamisen jälkeenkin. Kaupunkikuva Suunnittelualueen kaupunkikuva muodostuu maantieympäristöstä sekä metsäisestä luonto- ja virkistysympäristöstä. Kotakennäänsalmi (Pankkisalmi) siltoineen tuo vesielementin voimakkaasti osaksi alueen identiteettiä. Suunnittelualueen itäpuolelle jäävän Äänekosken keskustaajaman kaupunkikuvassa näkyvät alueen perinteet teollisuuspaikkakuntana. 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä tai muitakaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Suunnittelualueen eteläpuolella on kuitenkin kaksi vuonna 2006(Keski-Suomen museo) inventoitua kohdetta. Kohde 206 on Kotakennään sillat: paikallisesti maisemallisesti merkittävät kaksi siltaa Äänekosken teollisuus- ja kaupunkimaisemassa. Kohde nro 213 on Laajaniemi: paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja historiallisesti merkittävä kartanotyyppinen ja huvilamainen päärakennus.

12 11 Kuva 7. Kulttuurihistorialliset kohteet (Maanmittauslaitos 2008) 3.7 Maisema Alueelta on laadittu Äänekosken kaupungin toimesta maisemaselvitys vuonna 2006, jossa alueen maisemakuvaa kuvaillaan seuraavasti: Suunnittelualue kuuluu maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen järviseudun maisemamaakuntaan ja sen Keski-Suomen järviseudun osa-alueeseen. Suunnittelualue on osa koillis-kaakko suuntaista, pitkänomaista ja kapeaa Kuhnamon järveä reunustavaa moreeniselännettä. Metsäinen rinne laskee melko loivana lounaaseen kohti järveä. Kallio työntyy lähelle maanpintaa korkeimmassa kohdassa. Ranta on paikoin kivikkoinen. Ranta on tärkeä osa Kotakennään sillalta avautuvaa Äänekosken sisääntulonäkymää. Kotakennäänsalmen pohjoisranta on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa. Rannassa kulkee polku ja alueella on retkeilyreitti. Metsät ovat pääosin tuoreita havulehtipuu- ja kuusikankaita sekä kuivahkoja mäntykankaita. Lehtokasvillisuutta esiintyy paikoin. Rakennettua on ainoastaan aluetta halkova tie sekä rannassa uimaranta. Rantaalueella on sekä maisemallista arvoa että virkistysarvoa. Maisemaselvityksessä suunnittelualue on osoitettu rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Selänne laskee mitä parhaaseen ilmansuuntaan eli lounaaseen. Valtatien varren kalliohuippu ja hiesualue suositeltiin jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi ranta suositeltiin varattavaksi virkistyskäyttöön.

13 12 Kuva 8. Ote Taajamien laajennusalueiden maisemaselvityksestä (Ääneosken kaupunki 2006)

14 3.8 Palvelut Julkiset palvelut Lähimmät julkiset palvelut sijaitsevat Äänekosken ydinkeskustassa, noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaupalliset palvelut Äänekosken kaupallinen tarjonta sijaitsee nykytilanteessa pääosin kaupungin ydinkeskustassa, jossa merkittävimpiä kaupan toimijoita ovat mm. Citymarket, S-market ja Lidl - päivittäistavarakaupat, Tokmanni-halpatavaratalo sekä kodintekniikkaa ja urheiluvälineitä myyvä Niskanen. Keskustassa sijaitsee myös muita pienempiä keskustahakuisen erikoistavarakaupan toimijoita sekä kaupallisia palveluita. Äänekosken keskustan ulkopuolella lähimmät kaupalliset keskittymät ovat Kotakennään ja Äänekoskentien km-merkityt alueet. Kotakennään alueella sijaitsee nykytilanteessa pääasiassa tilaa vievän kaupan toimintoja kuten rauta- ja autokauppaa sekä varaosamyyntiä. Äänekoskentien alueella puolestaan sijaitsee Ale-Makasiini halpatavaratalo. Lisäksi Äänekoskella sijaitsee Suolahden taajama lähipalveluineen ja Hirvaskankaan ABC:n alue, jossa toimii mm. kauppakeskus Spektri. Äänekoski on pohjoisen Keski-Suomen merkittävin kaupallinen keskittymä. Vuonna 2014 vähittäiskaupan liikevaihto Äänekoskella oli 111 miljoonaa euroa, josta lähes 3/4:aa tuli päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen toimialaryhmästä. Erikoistavarakaupan tarjonta on maakunnassa keskittynyt voimakkaasti Jyväskylään, minkä vuoksi sekä tilaa vievässä että keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa ostovoimaa virtaa voimakkaasti Äänekoskelta ulos. 13 Kuva 9. Kaupan sijoittuminen alueella. (Kotakennään kaupallisten vaikutusten arviointi (luonnos 25.9., Ramboll Finland Oy))

15 3.9 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Äänekosken kaupungin omistuksessa. Yksityinen omistaa nykyisen Kotakennääntien alkupäässä sijaitsevan huoltoasemakiinteistön, valtatie 4:n liikennealueet ovat valtion omistuksessa Ympäristön häiriötekijät Melu Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 45 db. Tiesuunnitelman (Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla) yhteydessä on laadittu liikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme (WSP Finland Oy 2016), jossa on tarkasteltu ennustetilannetta vuonna 2035 sekä päivä- että yömelun osalta. Kuva 10. Ote liikennemeluselvityksestä (Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla tiesuunnitelma, Liikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme). Ennustetilanne v päiväajan keskiäänitaso. (Lähde: WSP Finland Oy )

16 15 Kuva 11. Ote liikennemeluselvityksestä (Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla tiesuunnitelma, Liikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme). Ennustetilanne v yöajan keskiäänitaso. (Lähde: WSP Finland Oy ) Pilaantuneet maat Kaava-alueella ei ole tiedossa pilaantuneiden maiden kohteita. Maaperän tilan tietojärjestelmästä löytyy kohteita kaava-alueen lähistöltä. Kohteet on esitetty kuvassa 12.

17 16 Kuva 12. Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet kaava-alueen lähistöllä. Kohteet on esitetty sinisellä. (Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo )

18 4 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet vaikuttavat ylempien kaavatasojen taustalla, ja ne ohjaavat pääosin sitä kautta asemakaavasuunnittelua. Tämän alueen kannalta keskeisimpiä tavoitteita ovat ohjelmakohdat 1 ja Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu varsinaista aluevarausmerkintää. Alue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueelle (punainen paksu viiva kk2). Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu taajamatoimintojenaluetta (A). Työpaikka-aluetta (TP) on osoitettu suunnittelualueen pohjoispuolelle junaradan taakse. Junarata on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä päärata/runkoratana. Ohjeellinen moottoritie (mo) kulkee suunnittelualueella ja uusi eritasoliittymä on osoitettu punareunaisella ympyrällä. Suunnittelualuetta sivuaa harmaa pistekatkoviiva osoittaa suojavyöhykkeen (sv) alueen, jolla osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Kuva 13. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella nuolella. Suunnittelualueella vaikuttaa neljäs vaihemaakuntakaava. Vaihemaakuntakaavassa on suunnittelualueelle merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö (km) merkintä. Kotakennäs -risteysalueelle on määritelty vähittäiskaupan enimmäiskerrosalaksi k-m2.

19 18 Kuva 14. Ote Keski-Suomen 4. maakuntakaavasta ja km -merkinnästä. 4.3 Yleiskaava Äänekoskella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen on vireillä Äänekosken taajamassa. Luonnosaineisto oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Yleiskaavaa voidaan viedä ehdotuksena eteenpäin pitkän tauon jälkeen, koska valtatien 4 suunnittelu on edennyt ja sen vaikutukset Äänekosken kaupunkiin voidaan huomioida. Valtatien 4 parantamisen suunnittelussa laadittuja taustaselvityksiä käytetään osayleiskaavan lähtöaineistona. Kuva 15. Ote Äänekosken osayleiskaava 2030 luonnoksesta.

20 19 Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty marraskuussa Suunnittelualueelle sijoittuu kehitettävä kaupunkimainen alue merkintä (sininen leveä katkoviiva) ja tiivistyvä kaupunkikeskusta merkintä (punainen ruuturasteri). Kuva 16. Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta ja yhdestä merkinnästä. 4.4 Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 801 (LH), liikennealueita (LT), lähivirkistysalueita (LV) ja suojaviheralueita (EV). Kuva 17. Otteita ajantasa-asemakaavasta.

21 4.5 Selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueeseen liittyy useita jo aikaisemmin laadittuja sekä parhaillaan tekeillä olevia suunnitelmia. Aikaisempia suunnitelmia ja selvityksiä ovat: 20 - Uuden Äänekosken rakennusinventointi, 2006 (Juuso Väisänen) - Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto - Modernin rakennusperinnön inventointi, 2014 (Keski-Suomen museo) - Luontoselvityksiä, (vt 4 suunnitteluhankkeen selvitykset, lisäksi liito-oravaselvitys muilta alueilta Agriporealis Timo Kypärä, 2016) - Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2006) Lisäksi kaavaan liittyen ovat tekeillä seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Master Plan Kotakennäs (Ramboll Finland Oy, ) - Kotakennään kaupallinen vaikutusarviointi (Ramboll Finland Oy, luonnos ) - Hulevesisuunnitelma (Ramboll Finland Oy, luonnos 2016) - Tasotakastelu (Ramboll Finland Oy, luonnos 2016) - Meluselvitys (vt 4 suunnittelun yhteydessä Finnmap Infra, 2016) - Tiesuunnitelmat (vt 4 suunnittelu, Finnmap Infra, 2016) - Äänekosken eritasoliittymäalueen kaupallisen kohteen kytkeminen liikenneverkkoon, liikenteellinen toimivuus ja toimenpidetarpeiden arviointi (muistio, WSP Finland Oy, 2016) Kuva 18. Ote tiesuunnitelmasta ( ).

22 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on edennyt tiesuunnitteluvaiheeseen. Valtatien 4 siirron seurauksena on tarpeen luoda edellytykset tiesuunnitelmien toteuttamiselle ja sitä kautta mahdollisuuksia koko ympäristön maankäytön suunnittelulle. Tavoitteena on suunnitella asemakaavaa tiesuunnitelmien laadinnan rinnalla. Näin myös tuleva maankäyttö voidaan paremmin huomioida tiesuunnitelmia laadittaessa, ja saada koko aluetta parhaiten palveleva lopputulos. Valtatien 4 uuden linjauksen myötä on tullut tarpeelliseksi tarkastella teiden ympäröimäksi jäävän alueen maankäyttöä. Kaavan vireille tulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Kaavaan saattaa liittyä maankäyttösopimuksia, mikäli kaavoituksen yhteydessä nostetaan yksityisen omistuksessa olevan alueen rakennusoikeuksia. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä yritykset ja muut toimijat ja asianosaiset - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen pelastuslaitos - Äänekosken tekninen lautakunta - Äänekosken ympäristölautakunta - Äänekosken Energia Oy - TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj - Äänekosken yrittäjät ry - Vesialueen osakaskunnat Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa. 5.3 Tiedottaminen Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin kotisivuilla, kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin ilmoituslehdessä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken kaupunkisanomat) ja erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. 5.4 Luonnosvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan luonnosaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluihin (kaupungintalon 3. krs.) ja kaupungin kotisivuille ( väliseksi ajaksi. Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisesti kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. 5.5 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti välisen ajan Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa. Ehdotusvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamiseen. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet.

23 Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot: - Keski-Suomen ELY-keskukselta - Keski-Suomen liitolta - Keski-Suomen museolta - Keski-Suomen pelastuslaitokselta - Äänekosken ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta - Äänekosken Energia Oy:ltä - Äänekosken Yrittäjät ry:ltä Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväkysynyt kaavan kokouksessaan..20. Hyväksymispäätöksestä kuulutettiin paikallislehdessä ja kaupungin kotisivuilla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavaluonnos vaihtoehto 1 Mitoitus kaavaluonnos, ve1 pinta-ala m2 rak.oik. k-m2 e= AKR ,41 EV ,00 KL ,08 KLH ,11 KM ,28 KTY ,22 katualueet ,00 LH ,20 LT ,00 VL ,00 yht ,06 Korttelialueet AKR Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Asemakaavalla on osoitettu kortteli 2203, jolle on mahdollista rakentaa asuinkerros- ja rivitaloja. Asumiseen varattua rakennusoikeutta on 9000 k-m2. Kerrosluvut ovat rakennusaloilla kaksi (II), kolme (III) ja neljä (IV). Korttelin keskeltä on osoitettu yhteiseen käyttöön leikkiä ja oleskelua varten alueen osa. Korttelin itäpuoleiselta, Kotakennääntien puoleiselta sivulta ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä tonteille. Itäpuolelle korttelista on osoitettu ohjeellinen pysäköimispaikka (p), ja Kotakennääntien varteen rakennusala, jolle saa sijoitta autokatoksen (at). Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 75 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään yksi asuntoa kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä

24 23 kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita käytetään liikenteeseen, on toteutettava jäsentelyltään ja pintamateriaaleiltaan kaupunkikuvallisesti laadukkaana kokonaisuutena. Korttelin sisäisiä jalankulkuyhteyksiä on korostettava valaistuksen keinoin ja ne on pinnoitettava kiveyksellä tai muulla ympäröivästä pintamateriaalista poikkeavalla materiaalilla. Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Korttelin luoteisosaan, virkistysaluetta vasten, sekä korttelin keskelle rakennusalojen väliin on rakennettava melueste, jonka likimääräinen yläreunan korkeusasema on +3. Korttelin rakennukset on myös rakennettava keskenään yhteen niin, että ne suojaavat pihaaluetta melulta. Korttelin länsireunaan on osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa, joka käsittää myös sijainniltaan ohjeellisen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varatun alueen osan. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä liikenteeseen tms., on istutettava. KL Liikerakennusten korttelialue. Kortteli 831 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 1000 k-m2 ja kerrosluku on yksi (I). Ajoneuvoliittymiä tontille ei saa järjestää Kotakennääntien puolelta. Tontin länsi- ja eteläosaan on osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa. Eteläosan aluevaraus käsittää myös sijainniltaan ohjeellisen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varatun alueen osan. KLH-2 Liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa liikenneaseman sekä siihen liittyviä ravintola- ja liiketiloja. Lisäksi liikenneaseman yhteyteen saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätilaa enintään 500 k-m2. Kortteliin 2202 on osoitettu tontti, jolle on mahdollista rakentaa liikenneasema sekä siihen liittyviä ravintola- ja liiketiloja. Toiminnoille osoitettua rakennusoikeutta on 3000 k-m2, josta 500 k-m2 saa käyttää päivittäistavarakaupan myymälätilaksi. Kerrosluku on tontilla yksi (I). Tontin pohjoispuolelta ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä tontille. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista liiketilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin siten, että maan pinnan paikoitusalueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Tontin koilliskulmassa on osoitettu alueen osa liityntäpysäköinnille. Kortteliin on osoitettu myös sijainniltaan ohjeellisia hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattuja alueen osia. Korttelin pohjoisreunalle on osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa. Tontin länsi- ja eteläreunoille on osoitettu istutettava alueen osa, joka tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin siten, että se muodostaa peittävän metsäisen vyöhykkeen. Tontin lounaisosassa on lisäksi istutettava alueen osa, joka on varattu tasoeron vaatimaa luiskaa varten, ja joka tulee maisemoida puu ja pensasistutuksin siten, että se muodostaa peittävän, metsäisen vyöhykkeen ja olla kaltevuudeltaan enintään 1:3. KM-5 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään kaksi yksikköä, yhteensä 3500 k-m2. Yksittäisen myymälän koko ei saa olla suurempi kuin 2000 k-m2. Kortteliin 2201 on osoitettu kaksi tonttia liikerakentamiselle. Rakennusoikeutta pohjoisemmassa tontissa on 6000 k-m2 ja eteläisemmässä 3200 k-m2. Kerrosluku on molemmilla tonteilla kaksi (II). Tonteille ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä Kotakennääntien puolelta. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista liiketilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin siten, että maan pinnan paikoitusalueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Korttelin kaakkois- ja luoteisreunat on osoitettu puin ja pensain istutettaviksi. Kaakkoisreunan alueen osa käsittää myös sijainniltaan ohjeellisen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varatun alueen osa. Hulevesille on osoitettu alueen osa myös korttelin keskeltä. Korttelin pohjoisosaan on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 45 metriä korkean mainostornin.

25 KTY Toimitilarakennusten korttelialue. Korttelit 820, 832, 833 sekä korttelin 2202 tontit 2-4 on osoitettu toimitilarakentamiselle. rakennusoikeutta tonteilla 820 ja 833 on 500 k-m2, korttelissa k-m2 ja korttelissa 2202 yhteensä 5400 k-m2. Kerrosluku korttelissa 2202 on kaksi (II), muilla tonteilla yksi (I). Kortteliin 832 ei saa järjestää ajoneuvoliittymää korttelin länsipuolelta. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista liiketilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin siten, että maan pinnan paikoitusalueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Kortteleissa 820, 832 ja 833 on osoitettu tonttien reunoille puin ja pensain istutettavat alueen osat. Korttelissa 2202 tonttien länsireunat sekä tontin 2 pohjoisreuna ja tontin 4 eteläreuna on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi, joka tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin siten, että se muodostaa peittävän metsäisen vyöhykkeen. Tonttien lounaisosassa on lisäksi istutettava alueen osa, joka on varattu tasoeron vaatimaa luiskaa varten. Se tulee maisemoida puu ja pensasistutuksin siten, että se muodostaa peittävän, metsäisen vyöhykkeen ja olla kaltevuudeltaan enintään 1:3. Kortteliin on osoitettu myös sijainniltaan ohjeellisia hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattuja alueen osia. LH Huoltoaseman korttelialue Kortteli 801 on osoitettu huoltoaseman korttelialueeksi. Olemassa olevalle 801 huoltoaseman korttelille on osoitettu laajennusta länteen ja etelään päin. Korttelin tehokkuudeksi on osoitettu 0.20 ja kerrosluku on kaksi (II). KLH-1, KL, KM ja KTY kortteleita koskevat yleismääräykset Rakennusten julkisivujen tulee olla kaupunkikuvallisesti laadukkaita. Sisäänkäynnit tulee kattaa, ja niitä tulee korostaa arkkitehtuurin keinoin. Rakennusten yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 40 metriä. Tätä pidempi julkisivu tulee jäsennellä syvennyksillä, ulokkeilla, väreillä tai materiaaleilla. Katolla sijoittuvat tekniset tilat tulee integroida rakennuksen arkkitehtuuriin siten, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti laadukkaan ja yhtenäisen kokonaisuuden varsinaisen rakennuksen arkkitehtuurin ja julkisivulinjojen kanssa. Erillisiä vesikaton yläpuolelle nousevia konehuoneita ei sallita. Mainoslaitteet julkisivuissa tulee sijoittaa keskitettyinä kokonaisuuksina vain niille erikseen varatuille selkeästi määritellyille mainosalueille. Rakennuksen yhteyteen tulee sijoittaa alueen vaatimat muuntamotilat. Kyseiset tilat saa toteuttaa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Em. kerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. Jätehuolto-, huolto- ja lastaustilat tulee kattaa ja rajata muusta ympäristöstä seinällä, muurilla, aidalla tai vastaavalla rakenteella siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Avoin varastointi alueella on kielletty. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita käytetään liikenteeseen, on toteutettava jäsentelyltään ja pintamateriaaleiltaan kaupunkikuvallisesti laadukkaana kokonaisuutena. Korttelin sisäisiä jalankulkuyhteyksiä on korostettava valaistuksen keinoin ja ne on pinnoitettava kiveyksellä tai muulla ympäröivästä pintamateriaalista poikkeavalla materiaalilla. 24 Muut alueet VL Lähivirkistysalue. Nykyinen rannan viheralue sekä alueen itäosat, eli teollisuuskadun vastaiset alueet osoitetaan lähivirkistysalueiksi. Lähivirkistysalueen halki nykyiseltä Peltokadulta uudelle Kotakennääntien haaralle sekä rannan viheralueella pohjois-eteläsuunnassa on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varatut alueen osat. Lisäksi rannan jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa haarautuu pohjoiseen uudelle kokoojakadulle. Eteläisemmän lähivirkistysalueen keskiosaan on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattu alueen osa. Lisäksi rantaan on osoitettu ohjeellisena uimaranta-alue. LT Yleisen tien alue.

26 25 Kaava-alueelle sijoittuva yleisen tien alue on osoitettu uuden valtatien linjauksen mukaisesti. Ajoneuvoliittymiä yleisen tien alueelta katualueille on osoitettu kaksi. Aluevarauksella on osoitettu myös eritasoristeys katualueiden risteyskohtaan. EV-4 Suojaviheralue, jolle saa sijoittaa meluesteen sekä läjittää kaava-alueelta tulevia maamassoja. Meluesteet ja läjitetyt maamassat tulee maisemoida. Kotakennääntien pohjoispuoli kaava-alueella on osoitettu suojaviheralueeksi, jolle saa sijoittaa meluesteen ja läjittää kaava-alueelta tulevia maamassoja. Läjitykset ja meluesteet tulee maisemoida. Katualueet Uusien kokooja- ja tonttikatujen edellyttämät alueet osoitetaan katualueiksi. Kokoojakadun aluevarauksen leveys on pääsääntöisesti n. 30 metriä ja tonttikatujen noin 20 metriä. Katualueen likimääräiseksi korkeusasemaksi on osoitettu uuden kokoojakadun pohjoisemmalla risteysalueella ja eteläisemmällä risteysalueella. Lisäksi likimääräiset kadun korkeusasemat on osoitettu uuden kadun puoleenväliin (+104.0) ja virkistysalueen kohdalle (+101.0), jotta voidaan varmistua hulevesien hallitusta virtaussuunnasta, sekä +111,0 nykyiselle valtatien linjaukselle pohjoisemman risteysalueen eteläpuolelle. Vanhan valtatien linjauksen eteläosaan, Vaasantieltä rannan virkistysalueelle, on osoitettu kadun alittava kevyen liikenteen väylä. Kotakennääntien ja uuden kokoojakadun varteen on osoitettu istutettavia puurivejä. 6.2 Kaavaluonnos vaihtoehto 2 Mitoitus kaavaluonnos, ve2 pinta-ala m2 rak.oik. k-m2 e= EV ,00 KLH ,21 KM ,33 KM ,15 KTY ,21 katualueet ,00 LH ,20 LP ,00 LT ,00 VL ,00 yht ,06 Korttelialueet KLH-2 Liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa liikenneaseman sekä siihen liittyviä ravintola- ja liiketiloja. Lisäksi liikenneaseman yhteyteen saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätilaa enintään 500 k-m2. Korttelin 2201 pohjoisosaan on osoitettu tontti, jolle on mahdollista rakentaa liikenneasema sekä siihen liittyviä ravintola- ja liiketiloja. Toiminnoille osoitettua rakennusoikeutta on 3000 k-m2, josta 500 k-m2 saa käyttää päivittäistavarakaupan myymälätilaksi. Kerrosluku on tontilla yksi (I). Kotakennääntien puolelta ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä tontille. Kaavamääräysten mukaan auto-paikkoja on rakennettava yksi jokaista liiketilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa

27 26 sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin siten, että maan pinnan paikoitusalueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Korttelin pohjoisreunalle on osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa. Tontin eteläosaan on osoitettu sijainniltaan ohjeellisia hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattuja alueen osia. Korttelin pohjoisosaan on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 45 metriä korkean mainostornin. KM-5 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 2000 k-m2. Korttelin 2201 eteläosaan on osoitettu tontti liikerakentamiselle, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Rakennusoikeutta on 6000 k-m2 ja kerrosluku on kaksi (II). Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 2000 k-m2. Tontille ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä Kotakennääntien puolelta. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista liiketilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin siten, että maan pinnan paikoitusalueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Korttelin eteläreunaan on osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa, joka käsittää myös sijainniltaan ohjeellisen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varatun alueen osan. Hulevesille on osoitettu alueen osia myös tontin pohjoisreunasta. KM-6 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 1500 k-m2. Korttelin 2202 tontti 2 osoitettu liikerakentamiselle, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Rakennusoikeutta on 3200 k-m2 ja kerrosluku on kaksi (II). Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 1500 k-m2. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista liiketilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin siten, että maan pinnan paikoitusalueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Tontin länsi- ja eteläreuna on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi, joka tulee maisemoida puuja pensasistutuksin siten, että se muodostaa peittävän metsäisen vyöhykkeen. Tämä alueen osa käsittää myös sijainniltaan ohjeellisia hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattuja alueen osia. Tontin lounaisosassa on lisäksi istutettava alueen osa, joka on varattu tasoeron vaatimaa luiskaa varten. Se tulee maisemoida puu ja pensasistutuksin siten, että se muodostaa peittävän, metsäisen vyöhykkeen ja olla kaltevuudeltaan enintään 1:3. KTY Toimitilarakennusten korttelialue. Korttelit 820, 831, 832, 833, 2203 sekä korttelin 2202 tontit 1-4 on osoitettu toimitilarakentamiselle. Rakennusoikeutta tonteilla 820 ja 833 on 500 k-m2, korttelissa k-m2, korttelissa k-m2 ja korttelissa 2202 yhteensä 6600 k-m2. Kerrosluku kortteleissa on yksi (I) tai kaksi (II). Kortteleihin 831, 832, 2202 ja 2203, ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Kotakennääntien puolelta. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista liiketilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin siten, että maan pinnan paikoitusalueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Kortteleihin on osoitettu tonttien reunoille puin ja pensain istutettavat alueen osat, jotka käsittävät myös sijainniltaan ohjeellisia hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattuja alueen osia kortteleissa 831, 2202 ja Korttelin 2202 länsiosaan on osoitettu istutettava alueen osa, joka tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin siten, että se muodostaa peittävän metsäisen vyöhykkeen. Korttelin länsireunaan on lisäksi osoitettu istutettava alueen osa, joka on varattu tasoeron

28 27 vaatimaa luiskaa varten. Se tulee maisemoida puu ja pensasistutuksin siten, että se muodostaa peittävän, metsäisen vyöhykkeen ja olla kaltevuudeltaan enintään 1:3. LH Huoltoaseman korttelialue Kortteli 801 on osoitettu huoltoaseman korttelialueeksi. Olemassa olevalle 801 huoltoaseman korttelille on osoitettu laajennusta länteen ja etelään päin. Korttelin tehokkuudeksi on osoitettu 0.20 ja kerrosluku on kaksi (II). KLH-2, KM-5, KM-6 ja KTY kortteleita koskevat yleismääräykset Rakennusten julkisivujen tulee olla kaupunkikuvallisesti laadukkaita. Sisäänkäynnit tulee kattaa, ja niitä tulee korostaa arkkitehtuurin keinoin. Rakennusten yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 40 metriä. Tätä pidempi julkisivu tulee jäsennellä syvennyksillä, ulokkeilla, väreillä tai materiaaleilla. Katolla sijoittuvat tekniset tilat tulee integroida rakennuksen arkkitehtuuriin siten, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti laadukkaan ja yhtenäisen kokonaisuuden varsinaisen rakennuksen arkkitehtuurin ja julkisivulinjojen kanssa. Erillisiä vesikaton yläpuolelle nousevia konehuoneita ei sallita. Mainoslaitteet julkisivuissa tulee sijoittaa keskitettyinä kokonaisuuksina vain niille erikseen varatuille selkeästi määritellyille mainosalueille. Rakennuksen yhteyteen tulee sijoittaa alueen vaatimat muuntamotilat. Kyseiset tilat saa toteuttaa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Em. kerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. Jätehuolto-, huolto- ja lastaustilat tulee kattaa ja rajata muusta ympäristöstä seinällä, muurilla, aidalla tai vastaavalla rakenteella siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Avoin varastointi alueella on kielletty. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita käytetään liikenteeseen, on toteutettava jäsentelyltään ja pintamateriaaleiltaan kaupunkikuvallisesti laadukkaana kokonaisuutena. Korttelin sisäisiä jalankulkuyhteyksiä on korostettava valaistuksen keinoin ja ne on pinnoitettava kiveyksellä tai muulla ympäröivästä pintamateriaalista poikkeavalla materiaalilla. Muut alueet VL Lähivirkistysalue Nykyinen rannan viheralue sekä alueen itäosat, eli teollisuuskadun vastaiset alueet osoitetaan lähivirkistysalueiksi. Lähivirkistysalueen halki nykyiseltä Peltokadulta uudelle Kotakennääntien haaralle sekä rannan viheralueella pohjois-eteläsuunnassa on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varatut alueen osat. Lisäksi rannan jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa haarautuu pohjoiseen uudelle kokoojakadulle. Eteläisemmän lähivirkistysalueen keskiosaan on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattu alueen osa. Kotakennääntien varteen on osoitettu ohjeellinen pysäköimispaikka. Lisäksi rantaan on osoitettu ohjeellisena uimaranta-alue. LT Yleisen tien alue. Kaava-alueelle sijoittuva yleisen tien alue on osoitettu uuden valtatien linjauksen mukaisesti. Ajoneuvoliittymiä yleisen tien alueelta katualueille on osoitettu kaksi. Aluevarauksella on osoitettu myös eritasoristeys katualueiden risteyskohtaan. LP Yleinen pysäköintialue. Korttelin 2202 pohjoisosaan on osoitettu pysäköintialue liityntäpysäköintiä varten. Pysäköintialueelle tulee osoittaa ajo korttelin puolelta. Lisäksi korttelin 831 eteläosaan on osoitettu yleinen pysäköintialue. EV-1 Suojaviheralue, jolle saa sijoittaa meluesteen sekä läjittää kaava-alueelta tulevia maamassoja. Meluesteet ja läjitetyt maamassat tulee maisemoida. Kotakennääntien pohjoispuoli kaava-alueella on osoitettu suojaviheralueeksi, jolle saa sijoittaa meluesteen ja läjittää kaava-alueelta tulevia maamassoja. Läjitykset ja meluesteet tulee maisemoida. Katualueet Uusien kokooja- ja tonttikatujen edellyttämät alueet osoitetaan katualueiksi. Kokoojakadun aluevarauksen leveys on pääsääntöisesti n. 30 metriä ja tonttikatujen noin 20 metriä. Katualueen li-

29 28 kimääräiseksi korkeusasemaksi on osoitettu uuden kokoojakadun pohjoisemmalla risteysalueella ja eteläisemmällä risteysalueella. Lisäksi likimääräiset kadun korkeusasemat on osoitettu uuden kadun puoleenväliin (+104.0) ja virkistysalueen kohdalle (+101.0), jotta voidaan varmistua hulevesien hallitusta virtaussuunnasta, sekä +111,0 nykyiselle valtatien linjaukselle pohjoisemman risteysalueen eteläpuolelle. Vanhan valtatien linjauksen eteläosaan, Vaasantieltä rannan virkistysalueelle, on osoitettu kadun alittava kevyen liikenteen väylä. Vanhan valtatien linjauksen eteläosaan, Vaasantieltä rannan virkistysalueelle, on osoitettu kadun alittava kevyen liikenteen väylä. Kotakennääntien ja uuden kokoojakadun varteen on osoitettu istutettavia puurivejä. 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiirteistä arvioidaan tätä kaavahanketta koskevat tavoitteet. Kaavan vaikutukset kohdistuvat naapurikiinteistöihin, sosiaalisiin ja yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin sekä ympäristöllisiin ja liikenteellisiin vaikutuksiin. Vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja inventoinnit sekä kartat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta ja sen asetettuja tavoitteita nykytilanteeseen. Kaavaluonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutusten arviointi on laadittu yhtenä kokonaisuutena. Tapauskohtaisesti kaavaluonnosvaihtoehtojen vaikutukset on arvioitu merkityksellisten erojen osalta erikseen. 7.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Nykyisin täysin rakentamattomalle alueelle syntyy seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, jolla tavoitellaan alueelle ohikulkuliikenteen pysäyttävää liike- ja palvelutoimintaa, jonka on tarkoitus palvella myös paikallisia asukkaita. Muutoksen taustalla on valtatien 4 uusi linjaus, jonka mukaisesti vt4 tulee kulkemaan nykyistä etäämmällä kaupungin keskustaan johtavasta risteysalueesta. Asemakaavan ja tiesuunnitelman yhteisvaikutusten Äänekosken kaupungin yhdyskuntarakenteeseen valtatie 4:n tuntumassa voidaankin arvioida olevan merkittäviä. Alue muodostaa liike- palvelu- ja toimitilarakennusten kokonaisuuden, joka sijoittuu hyvin saavutettavalle paikalle osaksi Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakennetta. Äänekosken kaupalliseen keskustaan on matkaa noin 1,5 kilometriä. Kotakennään alueen liike- ja palvelurakentamisessa suunnittelun ja toteutuksen tavoitteeksi on asetettu, ettei rakennettava alue merkittävissä määrin kilpaile kaupallisesti Äänekosken ydinkeskustan kanssa, vaan Kotakennäälle muodostuu oma, kaupallista rakennetta täydentävä ja Äänekosken vetovoimaa lisäävä roolinsa. Kotakennään alueen keskeisenä tarkoituksena on palvelutarjonnallaan pysäyttää ohikulkuliikenne ja ohjata asiakkaita käyttämään myös keskustan palveluita. Keskustaan kohdistuvaa kilpailuvaikutusta on kaavoituksessa pyritty ehkäisemään erityisesti rajoittamalla kaavamääräyksillä päivittäistavarakaupan myymälätilojen kokoa alueella. Alueelle osoitetaan asemakaavalla rakentamista yhteensä noin k-m 2, ja alueen kehittäminen on pääosin linjassa ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden kanssa. Kaavan mahdollistama vähittäiskaupan kerrosala on kuitenkin suurempi kuin 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetun vähittäiskaupan suuryksikön (km) enimmäiskerrosala k-m 2. Lisäksi maakuntakaavassa kaupan sisältö on rajattu koskemaan vain tilaa vievän kaupan toimialoja, kun kaavaluonnoksessa sallitaan myös esim. päivittäistavarakaupan yksiköiden sijoittuminen alueelle. Näiltä osin asemakaava ei ole voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Vaihemaakuntakaavaa ollaan kuitenkin päivittämässä, ja Äänekosken kaupunki käy neuvotteluja maakuntaliiton kanssa Kotakennään aluetta koskevien tavoitteiden muuttamisesta. Lisäksi kaavaluonnosvaihtoehto 1:ssä on esitetty alueelle 9000 k-m 2 asuinrakentamista, mikä laajentaa kaupunkimaisen tiiviin asuinrakentamisen vyöhykkeen nykyisen valtatien toiselle puolelle. Asuinrakentamiseen osoitettu rakennusoikeus vastaa noin 180 asukasta (laskentaperusteena 50 k-m 2 /asukas). Asumiseen liittyviä vaikutuksia on käsitelty tarkemmin kohdassa sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset.