YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 116/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 389 Annettu julkipanon jälkeen Teerisuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Soini

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 116/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 389 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Teerisuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Soini Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Teerisuon 67,5 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Soinin kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Teerisuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Teerisuon turvetuotantoalue on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Länsi Suomen ympäristökeskus velvoitti antamallaan päätöksellä Vapo Oy:n jättämään Teerisuon turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristölupavirastoon mennessä. Vapo Oy hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 83,5 ha:n suuruista aluetta. Vuokrasopimukset ovat voimassa (82,1 ha) saakka. Vapo Oy on vuokrannut tiealuetta varten 1,4 ha:n suuruisen alueen ja saakka. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealuetta koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan Ähtärinjärven valuma alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten,

2 2 että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Soinin kunnassa voimassa olevan rantayleiskaava säätelee vaikutusalueella olevien järvien rantojen maankäyttöä. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Teerisuon ojitukset on aloitettu vuonna 1976 ja turvetuotanto vuonna Tuotannossa olevan alueen pinta ala on 67,5 ha, joka koostuu kahdesta lohkosta: 15,6 ha ja 51,9 ha. Tuotannosta poistuneita alueita ei ole. Vuonna 2011 tuotannosta arvioidaan poistuneen 1,4 ha ja vuonna ,1 ha. Turvetuotanto Teerisuolla päättyy vuonna Tuotantopäiviä on vuodessa noin Teerisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta energiaturpeeksi UPM Alholmens Kraft Oy:n voimalaitokselle Pietarsaareen, Fortum Power and Heat Oy:n Rauhalahden voimalaitokselle Jyväskylään ja UPM Jämsänkosken ja Kaipolan voimalaitoksille sekä Mäntän energialle. Hankealue sijaitsee km:n etäisyydellä toimituskohteista ja on merkittävä voimalaitosten energiahuollon kannalta. Tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunua ja imuvaunua. Teerisuon nykyinen vuosituotanto on m 3, jonka toimitus vastaa 280 rekan ajosuoritetta vuodessa. Hankealueen energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskauden (syyskuuhuhtikuu) aikana. Teerisuon ja Matosuon tuotantoalueiden suora työllisyysvaikutus on yhteensä noin 20 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus noin 24 henkilötyövuotta, kun molempien tuotantoalueiden koko tuotantokelpoinen ala (319 ha) on tuotannossa ja niiden keskimääräinen vuosituotanto yhteensä on m 3. Tuotantovaiheen jälkeen alue siistitään. Tällaisia jälkihoitotoimenpiteitä ovat mm. alueella mahdollisesti sijaitsevien, tarpeettomaksi käyneiden rakennelmien ja rakennusten purkaminen sekä tuotetun turpeen, koneiden ja kantokasojen poisvienti sekä mahdollisesti tarvittava suopohjan kuivatustilan parantaminen. Vapo Oy:n omistamia tuotannosta poistuneita alueita on ensisijaisesti tarkoitus ottaa mukaan ruokohelpin viljelyyn tai myydä ja vuokrata perinteiseen maatalouskäyttöön. Todennäköisimmät jälkikäyttömuodot tasaisilla alueilla ovat viljely ja kivisillä alueilla metsätalous. Vapo Oy Energialla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä.

3 3 Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Teerisuon tuotantoalueen lohkon 1 kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 1 ja lohkon 2 kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 2. Vesiensuojelurakenteina ovat päisteputkipidättimin varustetut sarkaojaaltaat sekä laskuojaan 1 johdettavien vesien osalta yksi laskeutusallas ja laskuojaan 2 johdettavien vesien osalta kaksi laskeutusallasta. Kaikissa laskeutusaltaissa on pintapuomit. Vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman mukaan Teerisuon lohkon 1 kuivatusvedet johdetaan nykyisen laskuojan 1 sijasta uudella ojalla lohkolle 2 ja edelleen pintavalutuskentän kautta laskuojaan 2. Laskuojan 2 valuma alueelle on suunniteltu jakokaivo, pumppaamo pumppausaltaineen, kaksi uutta rinnakkaista laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä on käytössä sulanmaan aikaan. Talviaikana vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta laskuojaan 2. Pintavalutuskenttä on 2,8 ha:n suuruinen eli 4,0 % valuma alueesta. Alue on kosteaa, puustoa kasvavaa suoaluetta, jossa turvepaksuus on keskimäärin 1,5 m. Alue pengerretään pintavalutusalueeksi ja alueella olevia ojastoja tukitaan tarpeen mukaisesti oikovirtausten estämiseksi. Kun tuotantokentät mataloituvat, vesistökuormitusta vähennetään seuraavaksi: Sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen Sarkaoja altaita ei kaiveta kivennäismaahan Vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen sarkaoja altaita, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita sekä pintavalutusta. Kunnossapidon osalta hakija on esittänyt, että mataloituneilla kentillä sarkaojat, reuna ja kokoojaojat tarkistetaan ainakin kerran vuodessa ja puhdistetaan tarvittaessa. Vuotuiset laskennalliset huuhtoumat Teerisuolta nykyisellä vesienkäsittelytasolla ja pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen ovat seuraavat: Teerisuo Tuotantokelpoinen Kiintoaine Typpi Fosfori pinta (kg) (kg) (kg) ala (ha) Nykyinen 67, Tuleva 67, ,9

4 4 Vuotuiset laskennalliset kokonaishuuhtoumat Matosuolta ja Teerisuolta nykyisellä vesienkäsittelytasolla sekä Matosuon valmistelemattomien alueiden ja pintavalutuskenttien käyttöönoton jälkeen ovat seuraavat: Matosuo ja Teerisuo Tuotantokel Kiintoaine Typpi (kg) Fosfori yhteensä poinen pinta (kg) (kg) ala (kg) Nykyinen Tuleva Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvetuotannon eri työvaiheista eniten pölyä muodostaa kuormaus karheelta. Pölyn muodostumiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, valittu tuotantomenetelmä ja sääolot. Pölyn leviämiseen vaikuttavat suon sijainti ja maaston muodot sekä suojaavan kasvillisuuden määrä ja tuulen suunta. Pölyävä toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen on talviaikaista ja jää lyhytaikaiseksi, koska varastojen toimittaminen on keskitettyä. Pölyhiukkaset sisältävät myös hengitettäviä hiukkasia. Tuotantokaudella työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Muulloin melua aiheutuu satunnaisesta liikenteestä ja työkoneista. Teerisuon keskimääräisen vuosituotannon kuljetus vastaa noin 280 rekan ajosuoritetta. Turpeet kuljetetaan paikallistien kautta tarpeen mukaan joko pohjoiseen tielle 7091 ja edelleen Soinin kautta Pietarsaareen tai vaihtoehtoisesti etelään Ähtärin kautta Jyväskylään, Jämsänkoskelle, Jämsään tai Mänttään. Sään salliessa voidaan käyttää Kolu Raitaperä tietä Jyväskylän suuntaan. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Teerisuon turvetuotantoalueen (67,5 ha) ja Matosuon turvetuotantoalueen laajennusalueineen (251,7 ha) tuotantotoiminnassa polttoainetta kuluu yhteensä noin l, voiteluöljyä noin 950 l ja muita voiteluaineita noin kg vuodessa. Teerisuon osuus em. määristä on noin viidesosa. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Jätteille ja jäteöljylle on Teerisuolla katos tukikohtaalueella. Kauppa ja teollisuusministeriön määräysten mukaan yli 15 m³:n suuruinen säiliö tai yhteistilavuudeltaan sen ylittävät useammat yh

5 5 teneväisen tai yhteneväiseksi katsottavan öljyvarastokohteen muodostavat säiliöt on ympäröitävä sadevedenpoistolaitteilla varustetulla vallilla, jonka korkeus on vähintään 0,15 m. Voiteluaineet säilytetään lukitussa voiteluainevarastossa. Tuotantoalueilla on polttoaineita varastoituna enintään noin l, voiteluöljyjä 400 l ja vaseliinia noin 50 kg. Määräykset eivät vaadi öljysäiliöiden säilyttämistä suojakaukaloissa. Nykyisellä tuotantomäärällä Teerisuolla ja Matosuolla vuosittain syntyvien jätteiden määrä on yhteensä seuraava: Jätelaji Määrä Toimituspaikka Jäteöljy (l) 950 EKOKEM, Riihimäki Kiinteä öljyinen jäte (kg) 160 EKOKEM, Riihimäki Akut (kg) 50 EKOKEM, Riihimäki Sekajäte (talousjäte m 3 ) 5 Millespakka Oy Aumamuovi (kg) Keräys ja varastointi Romurauta (kg) 630 Pohjanmaan metallivälitys Oy Hankealueelle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, josta ilmenevät työmaan yleistiedot, työmaalla säilytettävät polttoaineet, syntyvät jätteet ja niiden määrät sekä jätteiden työmaalta toimitus ja hyötykäyttö. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Teerisuon turvetuotanto on aloitettu vuonna Teerisuon turvetuotantoalue sijaitsee Soinin kunnassa noin 7 km Matosuosta lounaaseen. Soinin kunta sijaitsee Suomenselän vedenjakaja alueella, josta vedet virtaavat kolmeen eri suuntaan. Suomenselällä on vaaroja ja laajoja suoalueita ja niiden välissä pieniä järviä ja lampia. Lähialueen suurin järvi on Ähtärinjärvi. Turvetuotantoalueen ympäristö on turvekerrostumia ja harjumuodostumia sisältävää pohjamoreenialuetta. Teerisuon ympärillä on peltoja suon lounais, kaakkois ja pohjoispuolella. Muutoin alue rajoittuu metsiin. Teerisuon tuotantoalueesta 500 m:n etäisyydellä on kolme ja alle 500 m:n etäisyydellä kaksi asuinkiinteistöä tai vapaa ajan kiinteistöä. Riittävän korkea, tiheä ja leveä puustovyöhyke voi pidättää pölyä hyvinkin tehokkaasti ja puuston vaikutus on sitä suurempi mitä lähempänä ja korkeampaa puusto päästölähteeseen verrattuna on. Muualla tehtyjen mittausten mukaan tuulen nopeuden ollessa 4 m/s

6 6 pölypitoisuudet aukealla olivat µg/m 3 ja puuston takana noin 1 µg/m 3, kun puuston korkeus oli alle m ja puustovyöhykkeen leveys oli 50 m. Myöhemmissä pölymallinnuksissa riittävänä puuston keskikorkeutena on mittausten perusteella käytetty 10 metriä, jonka ylittyessä puuston on arvioitu estävän lähisarkojen pölyvaikutuksen. Paras puusto olisi melko tiheä monilaatuinen metsä. Pinnaltaan rosoisessa metsässä puuston vaikutus tehostuu. Tasalaatuinen metsä aiheuttaa vähemmän ilmamassan pyörteisyyttä ja siten vähäisempää depositiota. Havu ja lehtipuiden oletetaan kumpienkin pidättävän hiukkasia. Useiden mallitarkastelujen perusteella pölyhaitan ilmeneminen on hyvin epätodennäköistä m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Ottamalla tuulen suunta huomioon tuotantotoiminnassa pölyhaitat voidaan kuitenkin välttää myös tuotantokentän läheisyydessä. Hakija on todennut kiinteistön Etumaa RN:o 12:22 sijaitsevan lähimmillään noin 160 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Mökistä tuotantoalueelle päin on noin 100 m leveä kuusta ja mäntyä kasvava keskikorkeudeltaan noin 2 m:n suuruinen taimikkoalue. Tuotantoalueen laidassa on noin 50 m leveä, pääasiassa m korkeita mäntyjä kasvava vyöhyke. Sekapuustona on myös hieman koivuja, jotka estänevät näkyvyyden tuotantokentälle kesäaikana, kun lehvästö on kehittynyt. Puustoa on kuitenkin kaadettu mökin ja tuotantoalueen välistä siten, että tuotantoalueelle on rajoitettu näkyvyys myös kesäaikaan. Kiinteistöllä oleva rakennus ei hakijan käsityksen mukaan ole kelvollinen vapaa ajan käyttöön, eikä sitä hakijan saaman tiedon mukaan käytetä asumiseen, minkä vuoksi pölyhaittaakaan ei voi syntyä. Kiinteistö Eteläpää RN:o 12:7 sijaitsee lähimmillään noin 150 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Kiinteistöllä on loma asuntona käytettävä talo ja siihen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusten eteläpuolella on pienehkö peltoalue. Talon ja tuotantoalueen välissä on tiheää koivua, kuusta ja mäntyä kasvava, korkeudeltaan noin m:n suuruinen puusto. Puustovyöhyke alkaa välittömästi rakennuksen pihapiiristä ja ulottuu tuotantoalueen reunaan saakka. Metsikkö estää täysin näkyvyyden tuotantoalueelle ja ehkäisee tehokkaasti myös pölyn leviämistä. Hakija on todennut, että kiinteistön haltijan mukaan turvetuotannosta ei ole aiheutunut melu tai pölyhaittoja eikä turvetuotannon ojituksilla ole ollut vaikutusta kaivon veden laatuun tai riittävyyteen. Kiinteistöt Kytölä RN:o 12:3 ja Peltosenniemi RN:o 16:29 sijaitsevat tuotantoalueen luoteispuolella noin 500 m:n etäisyydellä lähimmästä tuotantokentän reunasta. Pihapiirit rajautuvat osin peltoalueisiin ja osin puustoisiin alueisiin. Näköyhteyttä tuotantoalueelle ei ole kummaltakaan kiinteistöltä. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välisestä alueesta valtaosa on noin 15 m korkeaa kasvatusmännikköä, jossa alikasvustona esiintyy kuusta ja katajaa. Tuotantoalueen puoleisessa osassa on enemmän sekapuu tai koivuvaltaisia alueita, joissa puusto on korkeampaa (noin 20 m) ja tiheämpää kuin kasvatusmännikös

7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet 7 sä. Suon laidassa sekapuusto on tiheää ja m korkeaa. Hakijan mukaan kiinteistöille ei aiheudu pölyhaittaa. Hakija on täydennyksessään ilmoittanut, että kiinteistö Vainio RN:o 26:5 on alkuperäisessä hakemuksessa virheellisesti esitetty vakituisesti asutuksi. Kiinteistön rakennukset ovat huonokuntoisia eikä niitä käytetä todennäköisesti edes vapaa ajan tarkoituksiin. Lyhin etäisyys tuotantoalueelta kiinteistön päärakennukseen on noin 450 m. Kiinteistön ja tuotantoalueen välinen alue on pääasiassa metsäojitettua rämettä, jossa kasvaa harvahkoa 5 10 m korkeaa mäntyä. Tuotantoalueen reunassa muuta ympäristöään hieman korkeammalle kohoaa kivennäismaasaareke, jonka metsä on kuusivaltaista ja verraten tiheää. Kuusikon latvuskorkeus on noin m. Vainion kiinteistön läheisyydessä on myös avohakkuualue. Siitä huolimatta kiinteistön ja tuotantoalueen välillä on runsaasti puustoa eikä kiinteistöltä ole näköyhteyttä tuotantoalueelle. Arviointihetkelllä kiinteistö oli asumaton. Pölyhaittaa ei voi esiintyä huomioon ottaen etäisyys sekä tuotantoalueen ja kiinteistön välinen puusto. Ruismäen kiinteistö RN:o 17:7 on vakituisesti asuttu ja sijaitsee Teerisuon lohkon 1:n koillispuolella korkean mäen päällä noin 20 m tuotantokentän reunaa korkeammalla. Päärakennuksen ja tuotantoalueen välinen etäisyys on lyhimmillään noin 560 m, eikä 230 m kuten hakemuksessa on erheellisesti esitetty. Rakennusten ympärillä on noin 200x300 m:n suuruinen peltokuvio. Tuotantoalueen ja kiinteistön välimaastossa on kaksi hakkuuaukeaa, mutta pääosin maasto on puustoista. Tuotantoalueen puoleisella osalla maasto on karua, jopa kallioista ja puusto koostuu pääasiassa m korkeista männyistä. Lähempänä Ruismäen kiinteistöä puusto muuttuu tiheämmäksi ja kuusivaltaisemmaksi. Hakijan mukaan kiinteistölle ei aiheudu pölyhaittaa. Hakijan vuoden 2006 loppupuolella suorittamaan kaivokyselyyn vastasivat kiinteistöjen Vainio ja Kytölä omistajat. Molemmilla kiinteistöillä oli tuolloin kunnoltaan hyvät rengaskaivot, joihin oli estetty pintaveden pääsy. Veden laatu ja riittävyys ovat olleet hyvät. Matosuon tuotannossa oleva 123,5 ha:n suuruinen turvetuotantoalue ja sen 128,2 ha:n suuruinen laajennusalue sijaitsevat lähimmillään 6 km:n etäisyydellä Teerisuon turvetuotantoalueesta Soinin kunnassa ja osaksi Ähtärin kaupungissa. Matosuon ja Teerisuon tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan samaan alapuoliseen vesistöön. Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 115/2008/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Matosuon turvetuotantoon. Teerisuon tuotantoalueen lähistöllä ei sijaitse Natura 2000 alueita eikä muita suojeltavia kohteita.

8 8 Teeriperän II luokan pohjavesialue sijaitsee noin 800 m:n etäisyydellä Teerisuon tuotantoalueesta etelään. Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Teerisuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Kolunjoen alaosan valuma alueella (35.461). Kuivatusvedet johdetaan laskuojien 1 (15,6 ha) ja 2 (51,9 ha) kautta reittiä Teeripuro Likopuro Kolunjoki Ähtärinjärvi (Mytkänlahti). Uuden suunnitelman mukaan Teerisuon lohkon 1 kuivatusvedet tullaan johtamaan laskuojan 1 sijasta laskuojaan 2. Kolunjoen valuma alueen pinta ala on 198 km 2 ja järvisyys 2,56 %. Teeripuro Teeripuron vedenlaatutieto on vuodelta 1995, jolloin Teerisuon tuotantoalue oli ojitettu ja turvetuotanto oli alkamassa. Puron vesi oli hyvin hapanta, humuksen tummaksi värjäämää ja typpi sekä ammoniumpitoisuudet olivat erittäin suuria. Veden laatu oli välttävä. Kolunjoki alajuoksu Kolunjoen alajuoksun veden laatu on hyvin samankaltainen kuin yläpuolisen vesistön. Humuksen määrä ja veden fosforipitoisuus ovat tasaisen korkeita ja vesi on ajoittain myös hapanta. Havaintopaikan veden laatu on ollut välttävä. Ähtärinjärvi Kalasto ja kalastus Ähtärinjärven vesi on selvästi kirkkaampaa kuin Kolunjoen vesistössä ja sen kemiallinen hapenkulutus on normaalitasolla. Vesi on kohtalaisen rehevää ja järven veden laatu on ollut tyydyttävä. Nyyssölän Ollikalan osakaskunnan Ähtärinjärvessä hallinnoiman ha:n alueen kalastuksellinen merkitys on suuri ja kalastusaika koko vuosi. Alueella harjoitetaan virkistys ja kotitarvekalastusta. Saalislajit ovat: ahven, hauki, kuha, kuore, lahna, made, muikku, siika, särki, salakka ja kiiski. Ähtärinjärveen on istutettu kuhaa ja siikaa. Kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin, mutta siika on menestynyt kuhaa huonommin. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Arvio Teerisuon nykyisen (perustason vesienkäsittely) ja tulevan ainekuormituksen (Teerisuo sulanmaan ajan pintavalutus ja Matosuo ympärivuotinen pintavalutus) aiheuttamasta laskennallisesta ja pro

9 9 sentuaalisesta pitoisuuslisäyksestä hankealueen alapuolisen vesistön eri osissa keskivirtaamatilanteessa on seuraava: Vesistö Tuotantoala (ha) Kiintoaine (mg/l) Typpi (µg/l) Fosfori (µg/l) Teerisuo nykyinen Kolunjokeen 67,5 ha 0,27 (5 %) 69 (9 %) 2,3 (4 %) Teerisuo, tuleva Kolunjokeen 67,5 0,14 (3 %) 52 (7 %) 1,2 (2%) Mato ja Teerisuo, 191,0 0,08 (4 %) 20 (3 %) 0,6 (2 %) nykyinen Ähtärinjärveen Mato ja Teerisuo, pintavalutuksen jälkeen Ähtärinjärveen 319,2 0,07 (3 %) 27 (4 %) 0,7 (2 %) Mato ja Teerisuon tuotantoalueiden alapuolisista vesistöistä eniten virkistyskäytöllistä merkitystä on Kolunjärvellä ja Ähtärinjärvellä. Mato ja Teerisuon yhteiskuormitus voi näkyä ajoittain lievänä myös Ähtärinjärven Mytkänlahdella. Kauempana Ähtärinjärvessä vaikutukset eivät ole enää havaittavia. Teerisuon kuormitus näkyy lähinnä Teeripurossa ja Likopurossa sekä Kolunjoen alaosassa, mutta vaikutus vähenee vesienkäsittelyn tehostuttua. Hankealueiden yhteiskuormitus Ähtärinjärveen pysyisi likimain nykyisellä tasollaan. Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Turvetuotanto aiheuttaa ympäristölle paloturvallisuusriskin. Vuosittain laadittavan palosuojelusuunnitelman sisältö on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään paloturvallisuus ja ensiapukoulutuksella sekä toimintaharjoituksilla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma, joka on päivitetty vuonna Nykyisessä ohjelmassa Teerisuolla ei ole

10 10 kuormitustarkkailupistettä. Alueella ei ole toteutettu kalastotarkkailua. Hakija ei pidä hankealueen jatkuvaa ympärivuotista päästötarkkailua tarpeellisena. Hankealueiden vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kuitenkin kahtena vuotena vesinäytteitä Teeri ja Matosuon pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa touko syyskuun välisellä jaksolla. Hakija on esittänyt vesistötarkkailun suorittamista Kolunjoessa ja Kolunjärvessä. Lisäksi Alajoesta otetaan vesinäytteet samoina vuosina kuin päästötarkkailu toteutetaan. Hakijan mukaan perusteita muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole. Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä täydentänyt hakemustaan tarkemmalla suunnitelmalla poltto ja voiteluaineiden sekä jäteöljyn varastoinnista sekä tarkemmalla kuvauksella Teerisuon tuotantoalueen ja lähiasutuksen välisestä alueesta, sen omistuksesta, puuston korkeudesta, tiheydestä ja lajista, kasvillisuudesta sekä sen pölyhaittoja estävästä vaikutuksesta. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Soinin kunnassa ja Ähtärin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Soinin kunnalta ja Ähtärin kaupungilta, Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Soinin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

11 11 Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan lupa Teerisuon turvetuotannolle voidaan myöntää, jos vesiensuojelumenetelmät edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koska Teerisuon alue on tuotannossa vielä pitkään, hakijan tulee esittää selvitys mahdollisuudesta ympärivuotiseen pintavalutukseen. Kentän ojat on tukittava ja kentälle on asetettava puhdistustehon tavoitearvot. Ympäristökeskuksen mukaan laskeutusaltaan valuma alueen on oltava ha. Hakijan esittämä rinnakkaisten laskeutusaltaiden järjestelmä on altis häiriöille ja vaatii toimiakseen erittäin tarkkaa seurantaa, jotta vesien tasainen jakautuminen altaisiin ja pintavalutuskentälle voidaan taata. Matosuon ja Teerisuon turvetuotanto lisää osaltaan Ähtärinjärven ravinnekuormitusta, mikä on ristiriidassa järven kuormituksen vähentämistavoitteen ja maakuntakaavan määräysten kanssa. Ympäristölupapäätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja asutukselle aiheuttaen. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toimintaa tulee rajoittaa vähintään hakijan esittämällä tavalla. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVIpalvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet on ohjattava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Teerisuon pintavalutuskentän tehoa on tarkkailtava ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Päästötarkkailun vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesäheinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä.

12 12 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa turvetuotannolle voidaan myöntää edellyttäen, että tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä. Vesiensuojelutoimenpiteillä ei voida riittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa ja TE keskus on edellyttänyt sekä Teerisuon että Matosuon osalta yhteisesti, että luvan saaja velvoitetaan suorittamaan vuosittain euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Soinin kunnan rakennuslautakunta on todennut, että Soinin kunnan loma asutus on keskittynyt turvetuotantoalueen valumaalueilla sijaitsevien lampien ja järvien ympärille ja alueella olevat vesistöt kuuluvat rantayleiskaavan piiriin. Turvetuotanto huonontaa vesistön veden laatua, jolloin loma asuntojen arvo alenee ja halukkuus lisärakentamiseen huomattavasti vähenee. Turvetuotannon vaikutukset rajoittavat huomattavasti virkistyskäyttöä likaannuttamalla pyydykset, haittaamalla kalaistutuksia, aiheuttamalla maku, väri ja hajumuutoksia kaloissa ja vaikuttamalla ympäristön yleiseen viihtyvyyteen. Rakennuslautakunta on edellyttänyt, että toiminnassa käytetään parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja huolehditaan siitä, että vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa ja niiden käyttö asianmukaista. Puhdistusmenetelmiä ja niiden tarkkailua on tehostettava. Laajennusalueen osalta hakemus on hylättävä, koska turvetuotannon vaikutukset vesistöön kasvavat. 4) Ähtärin kaupungin tekninen lautakunta on todennut, että Teerisuon turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät mitoittaa turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiin kuuluu huolehtia alapuolisten vesistöjen ja suojelualueiden laadusta. Lupaehdoilla on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Tuotantoalueen ympäristön ja vesistöjen asumis, virkistys ja vapaa ajan toimintaa ei tule heikentää vaan tukea.

13 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 13 Lausunnossa on kiinnitetty huomiota Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa annettuihin turvetuotantoa koskeviin suunnittelumääräyksiin. 5) Ähtärin kaupunginhallitus on yhtynyt kohdassa 4) selostettuun teknisen lautakunnan lausuntoon. 6) Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä on todennut, että tuotantoalueen kuivattaminen saattaa aiheuttaa muutoksia lähialueen talousvesikaivojen veden laatuun ja määrää. Tuotantotoiminnasta saattaa aiheutua pöly ja meluhaittaa lähimmille asuinkiinteistöille. Haittoja voidaan vähentää merkittävästi jaksottamalla tuotanto tuuliolosuhteiden mukaan, sijoittamalla aumat ja kuljetusreitit mahdollisimman etäälle häiriintyvistä kohteista sekä säilyttämällä suojapuustoa. Melusimpia työvaiheita tulee välttää asutuksen läheisyydessä yöaikaan. 7) AA ja BB (Lisä Lampimäki RN:o 12:126 ja Lampimäki RN:o 12:37) ovat edellyttäneet vedenlaadun puolueetonta tutkimusta ennen turvetuotantoalueen laajentamiselle myönnettävää lupaa. Vedenlaatua tulee seurata jatkuvasti ja vesienkäsittelymenetelmiä on heti tarpeen mukaan tehostettava. Hakija on todennut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta, että Teerisuon perustason puhdistusta allastuksen osalta tehostetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lisäksi vesienkäsittelymenetelmiin sisältyy pintavalutuskenttä. Teerisuon pintavalutus voidaan määrätä suoritettavaksi ympärivuotisesti ilman tavoiterajaarvoja. Toiminnassa olevan tuotantoalan vesistökuormitus vähenee nykytasostaan parannustoimenpiteillä. Hakija on todennut omaavansa käytännön kokemusta ja pätevyyden rinnakkaisen allastuksen yms. asianmukaiselle toteuttamiselle. Hakijan mukaan raportointia koskevat tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Hakija on viitannut Pohjanmaan TE keskuksen 2) lausunnon osalta ympäristökeskuksen lausuntoon vastaavilta osin antamaansa vastineeseensa ja on paljoksunut vaaditun kalatalousmaksun määrää. Hakija on todennut Soinin kunnan rakennuslautakunnan 3), Ähtärin kaupungin teknisen lautakunnan 4) ja Ähtärin kaupunginhallituksen 5) ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän 6) lausunnoissa sekä AA:n ja BB:n 7) muistutuksessa esitettyjen vaatimusten ja huomautusten tulleen hakemuksessa, sen täydennyksessä ja hakijan edellä antamassaan vastineessa riittävästi huomioon otetuiksi.

14 14 MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 115/2008/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Matosuon turvetuotantoon. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Teerisuon turvetuotantoon Soinin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta ala auma alueineen on noin 67,5 ha. 1) Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2.10 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien 1 ja 2 kautta Teeripuroon. Lupamääräyksessä 2) määrätyn vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen turvetuotantoalueen kaikki kuivatusvedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan 2.11 mukaisesti laskuojan 2 kautta Teeripuroon. 2) Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden avulla. Lisäksi vedet on johdettava viimeistään lupamääräyksessä 3) asetetun ajan jälkeen pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 15 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkolla 2 liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee idän ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Alueen turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoalueen lohkolla 2 liitekarttaan merkityllä alueella ei saa tehdä tuotantotoimia klo 22 7.

16 16 Varastointi ja jätteet 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Soinin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11) Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

17 17 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle sekä Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan TE keskukselle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14) Luvan saajan on osallistuttava enintään vaikutusosuutensa suhteessa Ähtärinjärven kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 540 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden

18 18 kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä

19 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 19 arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Teerisuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen perustason lisäksi ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Teerisuon ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Lähin asutus on noin 150 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöaikaan aiheuttaisi todennäköi

20 20 sesti lähellä olevien asuntojen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen asutusta lähimmällä tuotantolohkolla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Määräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14) on tarpeen turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimuksen, joka koskee pintavalutuksen määräämistä ympärivuotiseksi kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi lupamääräyksessä 2). Lupamääräyksessä 2) pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on määrätty tukittaviksi.

21 21 Puhdistuksen tehokkuutta tullaan tarkkailemaan lupamääräyksessä 11) määrätyn ja tämän päätöksen liitteenä olevan päästötarkkailusuunnitelman perusteella ympäristökeskuksen vaatimuksen mukaisesti. Luvan saajan on toimitettava päästötarkkailun mittausten tulokset niiden valmistuttua Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskuksen lausunto laskeutusaltaiden osalta otetaan huomioon lupamääräyksessä 2), jonka mukaan laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Ympäristökeskuksen vaatimus turvetuotannon harjoittamisesta mahdollisimman vähän pöly ja meluhaittoja aiheuttaen otetaan huomioon lupamääräyksistä 5) ja 6) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa ympäristökeskuksen vaatimuksen voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä huomioon lupamääräyksestä 8) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen päästötarkkailusta lupamääräyksestä 11) ja päästötarkkailusuunnitelmasta ilmenevällä tavalla huomioon. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Lisäksi vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset kuivatusvesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja tarvittaessa suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen tuotantotoiminnan vuosiraportin sekä tarkkailutietojen ja poikkeustilanteiden toimittamisesta ympäristökeskukselle lupamääräyksistä 10) 12) sekä vaatimuksen vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta lupamääräyksestä 3) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto ottaa ympäristökeskuksen vaatimuksen alueiden tuotannosta poistumisen ilmoittamisesta ympäristökeskukselle ja vaatimuksen tuotantoalueen valumavesien johtamisesta vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen euron suuruisesta vuosittaisesta kalatalousmaksusta sekä Matosuon että Teerisuon osalta, että huomioon ottaen tuotantoalueen pinta alan ja perustasoa tehokkaamman vesienkäsittelyn 540 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Teerisuon jo toiminnassa olevan tuotantoalueen osalta on riittävä. Ympäristölupavirasto ottaa TE keskuksen kalataloustarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksestä 12) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto ottaa Soinin kunnan rakennuslautakunnan 3) vaatimuksen parhaan mahdollisen vesiensuojelutekniikan käyttä

22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 22 misestä huomioon lupamääräyksistä 1), 2) ja 3), vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta ja käytöstä lupamääräyksestä 4) sekä puhdistusmenetelmien ja niiden tarkkailun tehostamisesta lupamääräyksistä 3) ja 11) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto ottaa Ähtärin kaupungin teknisen lautakunnan 4) ja Ähtärin kaupunginhallituksen 5) vaatimukset parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämisestä huomioon lupamääräyksistä 1), 2) ja 3) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän 6) vaatimukset pöly ja meluhaittojen vähentämiseksi huomioon lupamääräyksistä 5) ja 6) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa AA:n ja BB:n 7) vaatimukseen veden tutkimisesta ennen turvetuotantoalueen laajentamiselle myönnettävää lupaa, veden laadun seurannasta ja vesienkäsittelymenetelmien tehostamisesta, että lupamääräyksessä 12) luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vesienkäsittelyn tehostamisesta annetaan lupamääräykset 1), 2) ja 3). Hakemussuunnitelmaan sisältyy kuvaus alapuolisen vesistön vedenlaadusta. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

23 23 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista ( )

24 24 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla 1) Valitusosoitus 2) Kartta 2a ja 2b 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Anne Valjakka Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

25 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 Liite 2a Kartta 2a Alue, jolla turvetuotanto on kielletty, kun tuulee idän ja kaakon väliltä ja klo 22-7 välisenä aikana.

27 Liite 2b Kartta 2b

28 Liite 3 TEERISUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojiin 1 ja 2 johdettavista vesistä. Pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen vesinäytteet otetaan vain laskuojaan 2 johdettavista vesistä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

29 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.

30 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4