YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 122/2008/4 Dnro LSY 2008 Y 80 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 122/2008/4 Dnro LSY 2008 Y 80 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Aitanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Alavus Vapo Oy HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Aitanevan turvetuotannolle sekä lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakemus sisältää vesienkäsittelyn tehostamisen tuotantoalueelle rakennettavalla kosteikkoalueella. Aiempi hakemus Vapo Oy oli ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Aitanevan turvetuotannolle. Ympäristölupavirasto hylkäsi antamallaan päätöksellä nro 24/2006/4 hakemuksen, koska Aitanevan alueen vesienkäsittely ei ollut parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vaasan hallinto oikeus pysytti antamallaan päätöksellä nro 08/0067/1 ympäristölupaviraston päätöksen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Aitanevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Peruskartassa Aitaneva on nimel

2 2 lä Lehmiahonneva. Hakija omistaa alueesta 68,5 ha ja on vuokrannut 14,5 ha sopimuksella, joka on voimassa vuoteen 2016 saakka. Turvetuotantoalue on ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle tietojärjestelmään merkitsemistä varten vuonna 2001 ja merkitty siihen Vapo Oy:n tuli jättää Aitanevaa koskeva lupahakemus Länsi Suomen ympäristölupavirastoon mennessä. Etelä Pohjanmaan seutukaavassa alue on merkitty turvetuotantoalueeksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Aitanevan alapuoliset ojat on perattu ja työ on luovutettu vuonna 1961 ojitusyhtiölle. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Aitaneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka valmistelu aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto 70 ha:n alalla vuonna Aitaneva on yhtenäinen turvetuotantoalue, jonka tuotantoala on nykyisellään 69,0 ha ja auma ala 2,5 ha eli yhteensä 71,5 ha. Tukikohta on alueen eteläpäässä. Auma alueita on sekä alueen etelä että pohjoisosissa. Vuosittain alkaa poistua tuotannosta pieniä alueita. Tuotannon arvioidaan päättyvän noin vuonna Alueella on tuotettu ympäristöturvetta ja jyrsinpolttoturvetta imuvaunu tai HAKU menetelmällä. Energiaturvetta on alueelta tuotettu m 3 ( MWh) ja jäljellä arvioidaan olevan vuoden 2008 kartoituksen perusteella vielä noin MWh. Ympäristöturvetta on alueelta tuotettu noin m 3. Aitanevan tuotantoalueen suora työllisyysvaikutus on noin viisi henkilötyövuotta ja välillisen vaikutuksen on arvioitu olevan saman verran. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Vapo Oy:llä on standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja laatujärjestelmä. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Aitanevan kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta ja kosteikkoallas. Virtaamansäätöpato rajoittaa virtaamaa 50 ha:n osalta.

3 3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Vedet johdetaan kosteikolle sähköverkkoon liitetyllä pumpulla ympärivuotisesti. Kosteikon pinta ala on 4,0 ha ja valuma alue 72,3 ha. Kentän pinta ala on 5,5 % valuma alueestaan. Kenttä rakennetaan turvetuotantosaroille, joilla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset yms. toimenpiteet toimintakyvyn varmistamiseksi. Kosteikon keskelle tehdään välipato ja siihen settipato, mistä vesi lasketaan alemman alueen alapuolisen settipadon kautta laskuojaan 1. Kosteikon välipadon tarkoituksena on pitää kosteikko matalavetisenä, jolloin penkereetkin voivat olla matalat. Matalavetisyys mahdollistaa lisäksi kasvillisuuden kehittymisen ajan kuluessa kosteikolle. Aitanevan vuosittaisen bruttovesistökuormituksen on arvioitu kosteikkoaltaan rakentamisen jälkeen olevan kg kiintoainetta, 9,9 kg fosforia ja 313 kg typpeä ja nettokuormituksen 678 kg kiintoainetta, 5,2, kg fosforia ja 159 kg typpeä. Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääoloista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Aitanevalla on vuodesta 1997 lähtien käytetty toisioerottimilla varustettua imuvaunua, jonka pölypäästöt ovat pieni osa vanhan imuvaunumallin päästöistä. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusaikoina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Energiaturve kuljetetaan 320 rekkakuormalla 2 3 jaksossa talven aikana työmaatien kautta valtatie 18 :lle ja siitä Seinäjoelle. Työmaateiden varteen ei sijoitu asutusta. Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain 215 l, muuta öljyistä jätettä 40 kg, paristo ja akkuromua 11 kg, metalleja 140 kg, sekajätettä 1 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle jälkikäyttöä varten.

4 4 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Aitanevan turvetuotantoalue on kokonaan tuotannossa. Turvekerroksen paksuus alueen reunoilla on alle 1 m ja keskiosassa 1,5 2 m. Aitanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä noin 12 km Alavuden keskustasta länteen. Tuotantoalueen ympäristö on pääosin metsäojitettua suota ja metsää. Pienehköjä peltoalueita on suon eri puolilla. Lähimmät vesistöt ovat tuotantoalueen koillispuolella noin 500 m päässä oleva Kuotesjärvi ja kaakkoispuolella noin 1 km päässä oleva Putulanjärvi sekä niitä yhdistävä Välijoki. Tuotantoalueen koillispuolella on kaksi asuinrakennusta noin 350 metrin päässä lähimmästä tuotantokentän reunasta sekä yksi asuinrakennus tuotantoalueen lounaispuolella noin 450 metrin päässä. Vapaa ajan asuntoja on runsaasti Aitanevan koillispuolella Kuotesjärven rannalla. Tuotantoalueen vähäinen koko ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei saata aiheutua naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Turvepölyä saattaa ajoittain laskeutua myös tuotantoalueen koillispuolella sijaitsevan Kuotesjärven pinnalle, jossa se näkyy lyhyen aikaa veden kalvolla, kunnes vettyy ja painuu pohjaan. Kyseessä on satunnainen ja lyhytaikainen ilmiö, joka ei välttämättä aiheuta viihtyvyyshaittaa, sillä ko. järvien rannoilla ei ole vakituista asutusta. Vesistöjen veden laatuun vähäisillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Työmaateiden varteen ei sijoitu asutusta. Alueella voi metsästää tuotantokauden ulkopuolella. Tuotantoalueella ei voi marjastaa, mutta lähiympäristössä on siihen sopivia alueita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen lähellä ei ole suojelualueita eikä arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä.

5 5 Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Alueen lähellä on käytössä ainakin yhdeksän kaivoa, joiden veden riittävyydessä tai laadussa ei ole ollut ongelmia. Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei ole ollut eikä tule olemaan vaikutusta kaivojen veden laatuun tai määrään. Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Aitaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Jääskänjärven Allasjoen (44.098) valuma alueella, joka kuuluu Nurmonjoen valuma alueeseen (44.09). Kuivatusvedet johdetaan laskuojan ja metsäojan kautta Housunlampeen ja siitä Korpiojaa pitkin noin 4 km:n päässä sijaitsevan Saarijärven kautta Myllyjokeen, Jääskänjärveen, Ahvenjokeen ja Nurmonjokeen. Tuotantoalue on 8,4 % Korpiojan valuma alueesta. Korpiojan keskivirtaama on 0,09 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,01 m 3 /s. Myllyjoen keskivirtaama on 0,29 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,02 m 3 /s. Housunlampea on kuivattu ja se on umpeenkasvanut. Sen läpi kulkevaan ojaan on kaivettu noin m 2 :n suuruinen allas. Saarijärvi on säännöstelty järvi, jonka pinta ala on 86 ha ja keskisyvyys 1 m. Vesi on laadultaan välttävän ja huonon rajalla ja se on humuspitoista ja hapanta. Veden fosforipitoisuus on kaksinkertaistunut 1980 luvulla. Veden happipitoisuus on talvisin huono. Järven valumaalueella on peltoja ja turvetuotantoa. Saarijärveen tuleva ravinnekuormitus on liian suuri järven sietokykyyn nähden. Järven rannalla on loma asuntoja. Jääskänjärven pinta ala on 340 ha, keskisyvyys 1,2 m ja veden viipymä 55 vrk. Sen vedenkorkeutta säännöstellään. Järven vesi on humuspitoista, runsasravinteista ja laadultaan välttävää. Järveen tuleva ravinnekuormitus on liian suuri järven sietokykyyn nähden. Fosforikuormituksesta 60 % tulee pelloilta. Järven rannoilla on noin 100 vapaa ajanasuntoa. Jääskänjärven Allasjoen valuma alueella on hankealueen lisäksi toinen turvetuotantoalue, jonka pinta ala on 54,5 ha ja jonka kuivatusvesiä voidaan ajoittain johtaa Jääskänjärveen. Vaikutukset vesistöön Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti ojiin, Housunlampeen ja Saarijärveen. Ojilla ja Housunlammella ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä. Vuonna 1994 tehdyn selvityksen mukaan Aitanevan osuus Saarijärveen tulevasta fosforikuormituksesta oli noin 8 %. Ha

6 Ympäristöriskit Kalasto ja kalastus Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 6 kemuksessa on arvioitu, että Aitanevan kuivatusvedet lisäävät Saarijärven veden fosforipitoisuutta 1 µg/l, typpipitoisuutta 34 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,14 mg/l. Hakemuksen mukaan kuivatusvedet aiheuttavat Saarijärvessä lievää humus ja ravinnepitoisuuden nousua, mutta Aitanevan vaikutus peittyisi käytännössä luontaisen veden laadun vaihtelun alle. Vaikutukset eivät ulotu Jääskänjärveen. Saarijärvessä ja Jääskänjärvessä kalastetaan verkoilla, katiskoilla ja vapapyydyksillä. Saaliiksi saadaan lähinnä ahventa ja haukea, järvissä on myös kuhia, mateita, särkiä ja lahnoja. Jääskänjärvessä on myös rapuja. Saarijärveen on aiemmin yritetty istuttaa siikaa ja kuhaa, mutta istutukset ovat epäonnistuneet. Jääskänjärveen on onnistuneesti istutettu kuhaa. Saarijärvestä ja Jääskänjärvestä on poistettu vähäarvoista kalaa pauneteilla. Kaloissa ei ole ilmennyt erityisiä makuhaittoja eivätkä pyydykset ole limoittuneet erityisesti. Aitanevan alapuolisilla ojilla ja Housunlammella ei ole kalataloudellista merkitystä. Hakemuksen mukaan turvetuotanto voi ylläpitää Saarijärven kalaston särkikalavaltaista rakennetta. Rehevyys lisää pyydysten limoittumista. Alueelle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Hakemuksen liitteenä on käyttö, päästö ja vaikutustarkkailusuunnitelma. Suunnitelman mukaan vesistövaikutuksia tarkkaillaan Saarijärven näytepaikalta. Aitaneva on tarkoitus liittää Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymään Lapuanjoen valuma alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailun yhteistarkkailuohjelmaan. Tuotantotoiminnan pölyvaikutuksia on tarkoitus tarkkailla aistinvaraisesti. Hakija lähettää jokaisen tuotantokauden alussa kaikille 500 metrin etäisyydellä olevalle rakennetulle kiinteistölle kirjeen, jossa ilmoitetaan turvetuotannosta ja pyydetään kiinteistön haltijaa ottamaan yhteyttä hakijan yhteyshenkilöön, mikäli pölyhaittoja ilmenee. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena melun vaikutusten tarkkailua.

7 7 KORVAUKSET HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Alavuden kaupungilta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että ympäristöluvan edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Esitetyn kosteikon koko on 5,5 % valuma alueesta ja kuivatusvesi pumpataan kosteikolle ympärivuotisesti. Ympäristökeskus on suorittanut alueella tarkastuksen ja todennut, että esitetyt vesienkäsittelyrakenteet on jo rakennettu lähes valmiiksi. Ympäristökeskus on pitänyt esitettyä käsittelymenetelmää riittävänä. Hakijan on varmistettava veden tasainen jakautuminen rinnakkaisten laskeutusaltaiden kesken. Turvetuotannon harjoittamisesta tulee aiheutua asutukselle mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla ja kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Ympäristökeskukselle tulee toimittaa vuosiraportti tarkkailutiedoista. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta on tehtävä ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet on ohjattava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta sillä edellytyksellä, et

8 Muistutukset ja mielipiteet 8 tä kosteikkoallas otetaan käyttöön välittömästi ja siihen istutetaan kasvillisuutta puhdistustehon nopeuttamiseksi. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Aitanevan alapuoliset vesistöt ovat voimakkaasti ylikuormitettuja ja erityisesti Saarijärven tilan parantamiseen on selkeä tarve. Järven palauttaminen hyvään tilaan edellyttää mittavia panostuksia vesiensuojelun alalla. Kuivatusvesien käsittelyssä on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikä edellyttää pintavalutuskentän tai muun vastaavan puhdistusmenetelmän käyttöönottoa. TE keskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa. Koska kysymyksessä on turvetuotantokäyttöön vielä kehittyvä vesienkäsittelymenetelmä, on luvan saaja velvoitettava jättämään hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi viimeistään viisi vuotta siitä kun kasvillisuuskenttä on otettu käyttöön. Vesiensuojelutoimenpiteillä ei voida riittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa ja luvan saaja on tämän vuoksi määrättävä suorittamaan vuosittain euron suuruinen kalatalousmaksu. Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, että hakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella edellyttäen, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkastetaan ja rakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Rakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Alavuden kaupunki on puoltanut hakemusta, mikäli tuotantoaluetta käytetään ja hoidetaan lupaehtojen mukaisesti, koska hanke edesauttaa kotimaisen energian käyttöä ja työllisyyttä ja on aikaisempaa hakemusta paremmin ympäristövaikutuksen huomioonottava. 5) Alavus Töysä Kuortane kalastusalue on katsonut, että korvaus vesialueeseen kohdistuvasta haitasta ja rasituksesta tulee maksaa vesialueen omistajille suoraan. 6) 6.1 (Korkeamäki RN:o 14:96), 6.2 (Mäntypusku RN:o 16:78), 6.3 (Joenniemi RN:o 14:155), 6.4 (Marinka RN:o 14:154), 6.5 (Saarijärvi RN:o 151:2), 6.6 (Lepola RN:o 14:111), 6.7 (Lepola RN:o 14:117), 6.8 (Hietalahti RN:o 15:75), 6.9 (Lahdenpohja RN:o 14:157), 6.10

9 9 (Koivulehto RN:o 16:37), 6.11 (Isosaari RN:o 14:152), 6.12 (Vanhavainio RN:o 14:126), 6.13 (Hietaranta RN:o 14:61), 6.14 (Hietalahti RN:o 15:76), 6.15 (Rantamökki RN:o 16:62), 6.16 (Uusivainio RN:o 14:74), 6.17 (Yli Saarijärvi RN:o 14:101), 6.18 (Köykänmetsä RN:o 15:28), 6.19 (Koivikko RN:o 16:82), 6.20 ja 6.21 (Lepola RN:o 14:102), 6.22 (Kesantola RN:o 14:95), 6.23 (Isomänty RN:o 14:156), 6.24 (Huvimaja RN:o 14:94), 6.25 (Heltelä RN:o 14:60), 6.26 ja 6.27 (Kesämaja RN:o 14:93), 6.28 (Vapala RN:o 14:118) ja 6.29 (Myllymäki RN:o 14:129) ovat pääosin samansisältöisissä muistutuksissaan muun muassa todenneet, että Aitanevan turvetuotannon aloittamisen jälkeen Saarijärven tila on huonontunut oleellisesti eikä järvi kestä enää yhtään lisäkuormitusta. Suunniteltu kosteikko ei muistuttajien mielestä edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tämän vuoksi he ovat vaatineet, että mikäli lupa myönnetään, puhdistusmenetelmänä tulee olla, suunniteltujen lisäksi, vähintään riittävän suuruinen pintavalutuskenttä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin kaikki parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset suodatusjärjestelmät on rakennettu valmiiksi sekä tarkastettu ja katselmoitu. Luvan hakijan on hoidettava vuosittain Housunlampeen rakennettujen laskeutusaltaiden tyhjennys, osallistuttava jatkossa Saarijärven puhdistamisoperaatioon todellisella aiheuttamisosuudellaan sekä hoidettava jatkuvana toimintana turvetuotantoalueelta lähtevän ja Saarijärveen ulottuvan vesistön tarkkailu ja tutkimustoiminta on lisäksi vaatinut, että Korpiojan suulla tulisi olla ympärivuotinen veden happipitoisuuden ja happamuuden seuranta on pyytänyt huomioimaan myös edellisen hakemuksen (dnro LSY 2003 Y 154) yhteydessä ja Vaasan hallinto oikeudelle tekemässään vastineessa lausumansa. Tuolloin hän oli vaatinut puhdistusmenetelminä käytettäväksi pintavalutuskenttää, tehokasta suodatusta, haihduttamista ja tulva aikoina kemiallista käsittelyä. 7) Saarijärven järvitoimikunta on katsonut, että mikäli lupa myönnetään, puhdistusmenetelmänä tulee olla suunniteltujen lisäksi toimivat menetelmät, esim. erilliselle soveltuvalle alueelle rakennettu riittävän suuri pintavalutuskenttä ja/tai kosteikkoallas. Lupahakemuksen tulee perustua todellisiin Aitanevan kuormitustietoihin, ei keskimääräisarvioihin. Aitanevalta lähtevissä vesissä tulee olla jatkuva päästötarkkailu. Mikäli lupaa ei myönnetä ja/tai tuotanto lopetetaan, luvanhakijan tulee hoitaa vesienkäsittely vastaavalla tavalla sekä hoitaa tuotantoalue ja sen maisemointi sellaiseen kuntoon että haittoja alapuolisille vesistöille ei ole. Lisäksi luvan hakijan tulee hoitaa kustannuksellaan vuosittain Housunlampeen rakennettujen laskeutusaltaiden tyhjentäminen, osallistua jatkossa Saarijärven puhdistamisoperaatioon todellisella aiheuttamisosuudellaan sekä hoitaa jatkuvana toimintana myös turvetuotantoalueelta Saarijärveen ulottuvan vesistön tarkkailu ja tutkimustoiminta.

10 10 Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Hakija on vastineessaan todennut, että asumukset sijoittuvat lähimmillään noin 350 m etäisyydelle tuotantoalueen koillispuolelle ja noin 450 m etäisyydelle lounaispuolelle muiden kuin myös lähimpien vesistöjen sijoittuessa 500 metrin päähän tai etäämmälle. Tuotantoalueen ja em. kohteiden väliin jää puustoista vyöhykettä. Tämän vuoksi toiminnasta ei saata aiheutua kohtuutonta rasitusta asutukselle pölyn eikä myöskään melun muodossa. Lähimmän järven, Kuotesjärven veden laatuun toiminnan pölyn muodostuksella ei ole heikentävää vaikutusta. Toimintaa ei ole tarpeen rajata ja rajoittaa. Kuivatusvesien purkumatka ennen merkittävää vesistöä on noin 4,5 km. Kosteikon käyttöönotto tarkoittaa kuivatusvesien puhdistuksen tehostumista ja Saarijärveen kohdistuvan kuormituksen pienentymistä nykytasostaan. Pintavalutuskentän rakentamiseen Aitanevalle ja sen läheisyyteen ei ole mahdollisuutta. Hakija ei ole sopimuksella sitoutunut Housulammen vuosittaiseen puhdistamiseen, eikä sellaisen velvoitteen asettamiselle ole myöskään hakijan mielestä aihetta. Hakija on ottanut osaa Housulammen hankkeen toteuttamiskustannuksiin 10 %:n osuudella, joka vastaa Aitanevan perustason mukaan määräytyvää kuormitusosuutta. Kiintoaineen kiinniotto on ollut Aitanevalla muuhun lammen valumaalueeseen nähden tehokkaampaa ja tehostuu kosteikolla lisää. Toiminnasta ei hakijan näkemyksen mukaan aiheudu rahakorvauksia perustavia vaikutuksia, joten Alavus Töysä Kuortane kalastusalueen vaatimus rahakorvausten suorittamisesta on aiheeton. Hakija on paljoksunut TE keskuksen kalatalousvaatimusta /v. Luvan ehtojen tarkistamiskausi tulee olla tavanomaiset 10 vuotta. Kosteikko tulee olemaan osalla aikaa kokonaan veden peittämä ja osalla aikaa sen pohja on kokonaan kuiva. Kosteikon toiminnan kannalta parasta on sen kasvittuminen luontaisesti, jolloin lajeiksi valikoituvat olosuhteet hyvin kestävät kasvilajit. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Aitanevan jo aiemmin toiminnassa olleen tuotantoalueen turvetuotantoon Alavuden kaupungissa Lapuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta ala auma alueineen on noin 71,5 ha.

11 11 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitekohdassa 3 olevan kartan, Aitanevan lähiympäristö mittakaava 1:10 000, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 1 kautta Housunlampeen johtavaan metsäojaan. 2) Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7 olevan vesienkäsittely ja tuotantosuunnitelmapiirustuksen MK 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden avulla. Lisäksi vedet on johdettava viimeistään lupamääräyksessä 3) asetetun määräajan jälkeen kosteikon 1 kautta ympärivuotisesti. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

12 12 Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja latteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty liitekarttaan merkityllä alueella tuotantoalueen koillisosassa, kun tuulee lounaan ja lännen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Alavuden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (liite 4).

13 13 Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11) Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Alavus Töysä Kuortane

14 14 kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14) Luvan saajan on osallistuttava enintään vaikutusosuutensa suhteessa Saarijärven kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 550 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2009 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

15 15 Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Aitanevan turvetuotantoalue on jo aiemmin ollut kokonaan tuotannossa. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen perustason vesien käsittelyn lisäksi ympärivuotisesti kosteikkoalueen kautta. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

16 16 Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Aitanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Kyseessä on aiemmin toiminnassa ollut turvetuotantoalue, jonka vesienkäsittelyä tehostetaan tuotantoalueelle rakennettavalla kosteikkoalueella. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Lähin asutus on noin 350 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Lupamääräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi sekä roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon, ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveysja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi

17 17 on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräykset 13) ja 14) ovat tarpeen turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Luvan epäämistä tarkoittavat vaatimukset ympäristölupavirasto hylkää, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen ympäristöluparatkaisuosasta ja luvan myöntämisen edellytyksiä sekä toiminnan aloittamislupaa koskevista perusteluista ilmenevällä tavalla. Vesienkäsittelymenetelmiä ja niiden kuntoa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 1) 4). Melua ja pölyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 5) ja 6) ilmenevällä tavalla. Poltto ja voiteluaineita sekä jäteöljyjä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 8). Tarkkailuja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 11) ja 12). Saarijärven kunnostukseen osallistumista tarkoittavat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 14) ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Toiminnan lopettami

18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 18 seen ja jälkihoitoon liittyvät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 16). Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 101 Jätelain 4, 6 ja 15 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) 2.

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Sinikka Laitakari Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 KARTTA Liite 2 Lupamääräyksessä 5) asetettu toimintarajoitusalue.

22 AITANEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoaluetta ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kolmen vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N, ph, NH 4 N, PO 4 P (suod) ja Fe. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevien, jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.

23 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4