YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 115/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 388 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 115/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 388 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Matosuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Soini ja Ähtäri Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Matosuon 123,5 ha:n suuruisen jo toiminnassa olevan tuotantoalueen ja 128,2 ha:n suuruisen laajennusalueen turvetuotantoon Soinin kunnassa ja Ähtärin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Matosuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Matosuon toiminnassa oleva turvetuotantoalue on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Länsi Suomen ympäristökeskus velvoitti antamallaan päätöksellä Vapo Oy:n jättämään Matosuon turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristölupavirastoon mennessä. Vapo Oy omistaa 300 ha:n suuruisen alueen Matosuosta ja hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 101,4 ha:n suuruista aluetta. Vuokrasopimukset ovat voimassa (78,2 ha) ja (20,0 ha) saakka. Vapo Oy on vuokrannut UPM Kymmene Oyj:ltä tiealuetta varten 3,2 ha:n suuruisen alueen saakka.

2 2 Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealuetta koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan Ähtärinjärven valuma alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Soinin kunnassa voimassa olevan rantayleiskaava säätelee vaikutusalueella olevien järvien rantojen maankäyttöä. Hakijan mukaan YVA menettelyllä ei saavuteta hankkeessa ympäristönsuojelulain ja asetuksen mukaisen hakemuksen lupamenettelyn lisäksi uutta tai lisäarvoa. Hankkeeseen ei sisälly sellaisia olennaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamista. Hakija on todennut olevansa selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista myös YVA lain 25 :n edellyttämällä tavalla. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Matosuon ojitukset nykyisin tuotannossa olevalla alueella on aloitettu vuonna 1976 ja turvetuotanto vuonna Tuotannossa olevan alueen pinta ala on 123,5 ha, joka koostuu kuudesta lohkosta: 10,2 ha, 27,4 ha, 21,3 ha, 1,5 ha, 35,7 ha ja 27,4 ha. Valmistelemattoman alueen pinta ala 128,2 ha, johon kuuluvista lohkoista lohko 7 (65,9 ha) ja lohko 8 (8,8 ha) sijaitsevat nykyisen tuotantoalueen osittain metsäojitetulla pohjoispuolella sekä lohko 9 (35,9 ha) ja lohko 10 (17,6 ha) nykyisen tuotantoalueen lähes ojittamattomalla eteläpuolella. Tuotannosta poistuneita alueita oli vuoden 2006 lopussa 49,3 ha. Vuonna 2011 tuotannosta arvioidaan poistuneen 50,7 ha ja vuonna ,1 ha. Turvetuotanto Matosuolla päättyy vuonna Tuotantopäiviä on vuodessa noin Matosuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta energiaturpeeksi UPM Alholmens Kraft Oy:n voimalaitokselle Pietarsaareen, Fortum Power and Heat Oy:n Rauhalahden voimalaitokselle Jyväskylään ja UPM Jämsänkosken ja Kaipolan voimalaitoksille sekä Mäntän energialle. Hankealue sijaitsee km:n etäisyydellä toimituskohteista ja on merkittävä voimalaitosten energiahuollon kannalta. Tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunua ja imuvaunua. Matosuon nykyinen vuosituotanto on m 3. Koko tuotantokelpoisen alueen (251,7 ha) keskimääräinen vuosituotanto on noin m 3, jonka kuljetus vastaa rekan ajosuoritetta vuodessa. Hankealueen energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskauden (syyskuu huhtikuu) aikana, mutta turvetta toimitetaan kulutuskohteisiin myös suoratoimituksena kesäaikaan. Matosuon (251,7 ha) ja Teerisuon (67,5 ha) tuotantoalueiden suora työllisyysvaikutus on yhteensä noin 20 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus noin 24 henkilötyövuotta, kun molempien tuotantoalueiden

3 3 koko tuotantokelpoinen ala (319 ha) on tuotannossa ja niiden keskimääräinen vuosituotanto yhteensä on m 3. Tuotantovaiheen jälkeen alue siistitään. Tällaisia jälkihoitotoimenpiteitä ovat mm. alueella mahdollisesti sijaitsevien, tarpeettomaksi käyneiden rakennelmien ja rakennusten purkaminen sekä tuotetun turpeen, koneiden ja kantokasojen poisvienti sekä mahdollisesti tarvittava suopohjan kuivatustilan parantaminen. Matosuon jo tuotannosta poistuneet alueet ovat vielä turvetuotannon tukialueina ja niitä käytetään myös vesiensuojelussa allasalueina lisäämään kuivatusveden viipymää tuotantoalueella. Vapo Oy:n omistamia tuotannosta poistuneita alueita on ensisijaisesti tarkoitus ottaa mukaan ruokohelpin viljelyyn tai myydä ja vuokrata perinteiseen maatalouskäyttöön. Todennäköisimmät jälkikäyttömuodot tasaisilla alueilla ovat viljely ja kivisillä alueilla metsätalous. Vapo Oy Energialla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Lohkojen 1 4 (yht. 60,4 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 1 ja lohkojen 5 ja 6 (yht. 63,1 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 2. Vesiensuojelurakenteina ovat päisteputkipidättimin varustetut sarkaoja altaat sekä laskuojaan 1 johdettavien vesien osalta kaksi laskeutusallasta ja laskuojaan 2 johdettavien vesien osalta kolme laskeutusallasta. Kaikissa laskeutusaltaissa on pintapuomit. Matosuolla on lisäksi massansiirtomenetelmän myötä syntyneitä, pituuskaltevuudeltaan vähäisiä kaivantoja, jolloin vesi voi levittäytyä suurelle alalle. Uomat tasaavat laskeutusaltaisiin tulevaa virtaamaa ja kuormitusta. Laajennusalueiden lohkojen 7, 8, 9 ja 10 (yht. 128,2 ha) valmistelun yhteydessä kaikki kuivatusvedet tuotannossa olevien alueiden kuivatusvedet mukaan lukien tullaan johtamaan laskuojaan 1. Laskuojaan 2 johdetaan ainoastaan tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Koko laskuojan 1 valuma alue on laajennusalueen valmistelun jälkeen 386,8 ha. Laskuojan 1 valuma alueelle on suunniteltu jakokaivo, neljä uutta laskeutusallasta (LA 7 ja 8 rinnan ja LA 9 ja 10 rinnan) aiempien laskeutusaltaiden tilalle ja pintavalutuskenttä, joiden kautta kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti. Jakokaivon avulla laskuojan 1 virtaama jaetaan kahdelle allasparille ja laskeutusaltailta edelleen kahdella jako ojalla pintavalutuskentän yläpäähän kumpikin omaan laitaansa. Tällä varmistetaan veden jakautuminen koko pintavalutuskentän yläpään leveydelle. Uudet altaat ja pintavalutuskenttä sijaitsevat nykyisen tuotantoalueen sekä vielä valmistelemattoman tuotantoalueen eteläpuolella. Pintavalutuskenttä on 15,3 ha:n suuruinen eli 4,0 % valumaalueesta. Alue on lähes luonnontilaista nevaa ja rämettä, jossa tur

4 4 peen paksuus on keskimäärin 95 cm. Alueen pohjoisreunaan johdettavat vedet virtaavat luontaisen kallistuksen ohjaamina kohti etelää, jossa ne lopulta kertyvät eteläreunan metsäojaan ja siitä edelleen Alajokeen. Oikovirtausten estämiseksi alueen harvoja metsäojia tukitaan sopivista kohdista. Kun tuotantokentät mataloituvat, vesistökuormitusta vähennetään seuraavasti: Sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen Sarkaoja altaita ei kaiveta kivennäismaahan Vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen sarkaoja altaita, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita sekä pintavalutusta. Kunnossapidon osalta hakija on esittänyt, että mataloituneilla kentillä sarkaojat, reuna ja kokoojaojat tarkistetaan ainakin kerran vuodessa ja puhdistetaan tarvittaessa. Matosuon tuotantoalueen kuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen kuormitustarkkailusoiden keskimääräisiin veden laatu ja virtaamatietoihin perustuen. Netto ominaiskuormitus on saatu vähentämällä mittapatojen keskimääräisistä ainehuuhtoutumista luonnontilaista suota vastaavat ainehuuhtoumat. Jäljelle jäävän osan oletetaan kuvaavan turvetuotannon nettokuormitusta. Vuotuiset laskennalliset huuhtoumat Matosuolta nykyisellä vesienkäsittelytasolla sekä laajennusalueiden ja pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen ovat seuraavat: Matosuo Tuotantokelpoinen pinta (kg) (kg) (kg) Kiintoaine Typpi Fosfori ala (ha) Nykyinen Tuleva Vuotuiset laskennalliset kokonaishuuhtoumat Matosuolta ja Teerisuolta nykyisellä vesienkäsittelytasolla sekä Matosuon valmistelemattomien alueiden ja pintavalutuskenttien käyttöönoton jälkeen ovat seuraavat: Matosuo ja Teerisuo yhteensä Tuotantokelpoinen pintaala (ha) Kiintoaine (kg) Typpi (kg) Fosfori (kg) Nykyinen Tuleva

5 5 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvetuotannon eri työvaiheista eniten pölyä muodostaa kuormaus karheelta. Pölyn muodostumiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, valittu tuotantomenetelmä ja sääolot. Pölyn leviämiseen vaikuttavat suon sijainti ja maaston muodot sekä suojaavan kasvillisuuden määrä ja tuulen suunta. Pölyävä toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen on talviaikaista ja jää lyhytaikaiseksi, koska varastojen toimittaminen on keskitettyä. Pölyhiukkaset sisältävät myös hengitettäviä hiukkasia. Tuotantokaudella työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Muulloin melua aiheutuu satunnaisesta liikenteestä ja työkoneista. Energiaturpeen toimitus tapahtuu pääasiassa lämmityskauden (syyskuu huhtikuu) aikana, mutta myös jonkin verran suoratoimituksena kesäaikaan. Nykyisellä vuosituotannolla turvekuljetukset vastaavat yhteensä noin 370 rekan ajosuoritetta tuotantoalueilta käyttökohteisiin. Laajennusalueiden käyttöönoton jälkeen turvekuljetukset vastaavat noin rekan ajosuoritetta. Turve kuljetetaan paikallistien (Kolu Raitaperä) ja edelleen maantien 7140 pitkin pääasiassa Pietarsaareen, Jyväskylään, Jämsään ja Jämsänkoskelle, sekä Mänttään. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Matosuon turvetuotantoalueella laajennusalueineen (251,7 ha) ja Teerisuon turvetuotantoalueella (67,5 ha) yhteensä kuluu polttoainetta noin l, voiteluöljyä noin 950 l ja muita voiteluaineita noin kg vuodessa. Matosuon osuus em. määristä on noin neljäviidesosa. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Jätteille ja jäteöljylle on Matosuolla korjaamohalli tukikohta alueella. Kauppa ja teollisuusministeriön määräysten mukaan yli 15 m³:n suuruinen säiliö tai yhteistilavuudeltaan sen ylittävät useammat yhteneväisen tai yhteneväiseksi katsottavan öljyvarastokohteen muodostavat säiliöt on ympäröitävä sadevedenpoistolaitteilla varustetulla vallilla, jonka korkeus on vähintään 0,15 m. Voiteluaineet säilytetään lukitussa voiteluainevarastossa. Tuotantoalueilla on polttoaineita varastoituna enintään noin l, voiteluöljyjä 400 l ja vaseliinia noin 50 kg. Määräykset eivät vaadi öljysäiliöiden säilyttämistä suojakaukaloissa.

6 6 Nykyisellä tuotantomäärällä Matosuolla ja Teerisuolla vuosittain syntyvien jätteiden määrä on yhteensä seuraava: Jätelaji Määrä Toimituspaikka Jäteöljy (l) 950 EKOKEM, Riihimäki Kiinteä öljyinen jäte (kg) 160 EKOKEM, Riihimäki Akut (kg) 50 EKOKEM, Riihimäki Sekajäte (talousjäte m 3 ) 5 Millespakka Oy Aumamuovi (kg) Keräys ja varastointi Romurauta (kg) 630 Pohjanmaan metallivälitys Oy Hankealueelle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, josta ilmenevät työmaan yleistiedot, työmaalla säilytettävät polttoaineet, syntyvät jätteet ja niiden määrät sekä jätteiden työmaalta toimitus ja hyötykäyttö. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Matosuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna Matosuon valmistelemattomat alueet ovat kasvillisuuden peittämää suoluontoa syrjäisellä alueella metsien keskellä. Nykyisen tuotantoalueen pohjoispuolella olevaan alueeseen rajoittuvalta valmistelemattomalta Sikosuolta tehtiin ympäristöselvitys vuonna Selvityksen mukaan alueelta ei löytynyt uhanalaisia suotyyppejä, kasveja tai lintuja. Matosuon turvetuotantoalue sijaitsee pääosin Soinin kunnan ja vähäiseltä osin Ähtärin kaupungin alueella noin km Soinin kuntakeskuksesta etelään. Soinin kunta sijaitsee Suomenselän vedenjakaja alueella, josta vedet virtaavat kolmeen eri suuntaan. Suomenselällä on vaaroja ja laajoja suoalueita ja niiden välissä pieniä järviä ja lampia. Lähialueen suurin järvi on Ähtärinjärvi. Turvetuotantoalueen ympäristö on turvekerrostumia ja harjumuodostumia sisältävää pohjamoreenialuetta. Matosuon lähiympäristö on asumatonta, pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa maata. Osa ympäristön soista on metsäojitettu ja osa ojittamattomia. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Hanke muuttaa maaluontoa ja maisemaa Matosuon tuotantoalueen laajennusalueilla, joiden suoluonto muuttuu nykyisestä kasvillisuuden peittämästä alueesta paljaaksi turvepintaiseksi kentäksi. Kasvillisuus häviää ja eläimistö joutuu siirtymään muualle. Maisemakuvassa ei tapahdu suuria muutoksia. Hankealueet sijaitsevat syrjäisellä alueella metsien keskellä eikä niiltä ole suoraa näköyhteyttä lähimpiin asutuksiin tai teille.

7 7 Teerisuon tuotannossa oleva 67,5 ha:n suuruinen turvetuotantoalue sijaitsee lähimmillään 6 km:n etäisyydellä Matosuon turvetuotantoalueesta Soinin kunnassa. Matosuon ja Teerisuon tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan samaan alapuoliseen vesistöön. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Noin 800 m Matosuon tuotantoalueesta pohjoiseen sijaitsee Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI alueena kuuluva Matosuo (FI ). Alue muodostuu Pohjanmaan karusta aapasuosta, jossa on myös eksentrisen keidassuon piirteitä. Aluetta luonnehtivat laajat, osin rimpiset ja ravinteisuudeltaan karut suursara, kalvakka ja lyhytkorsinevat sekä pienialaiset rämeiköt. Paikoin on myös korpijuotteja ja luhtavaikutteisia alueita. Myös muutama rehevämpi lettoinen suo sekä lähdevaikutusta ilmentävä alue tuovat vaihtelua suoluontoon. Suojuottien väliin jää kuivia ja kuivahkoja kankaita, joiden valtapuulajit ovat mänty ja koivu. Puusto on valtaosin vuotiasta, luonnontilaista vanhaa metsää edustaa Kaipaisen pohjoisosan vanha kuusikko ja Kurkilehdon alueen halki virtaavan puron ylitiheä rantapuusto. Alueella on myös luonnonsuojelullisesti arvokkaita pienvesikokonaisuuksia, puroja ja jokia sekä pieniä lampia. Alueen eläimistöä ovat karhu, susi ja ilves, kaakkuri, kurki ja suokukko. Noin 150 m Matosuon tuotantoalueesta länteen sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva Matosuonniemi (FI ). Matosuonniemi on 32 ha:n suuruinen vanha, avara kuivan kankaan mäntymetsä, jossa on paljon isoja kilpikaarnaisia noin 200 vuotiaita vanhoja mäntyjä. Pensaskerros on avara, vain muutamia männyn ja kuusentaimia sekä katajaa. Aluspuustossa on paikoitellen muutamia kuusia, hieskoivuja, harmaaleppiä sekä nuoria haapoja. Pystykeloja ja maapuuta on vähän. Natura alueen läpi kulkee hiekkatie. Alueeseen kuuluu myös kaksi pientä luonnontilaista rämettä ja isompi neva. Avosuon läpi kulkee vanha, umpeutunut, perkaamaton oja ja toinen oja kulkee nevan reunassa. Alue koostuu seuraavista EU:n luontodirektiivin mukaisista luontotyypeistä: aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella pesii palokärki sekä metsäviklo, joka on luokiteltu muuten tärkeiden eläinlajien ryhmään. Matosuon turvetuotannosta aiheutuu Natura alueelle ajoittain työkoneiden (traktoreiden) ääntä sekä satunnaisesti vähäinen määrä turvepölyä työkoneiden toimiessa Matosuon lohkon 2 pohjoisosassa ja tuulen puhaltaessa tuotantoalueelta suojelualueelle päin. Voimakkaat äänet ja ihmistoiminta voivat periaatteessa karkottaa alueen tyyppilajeja palokärkeä ja metsävikloa. Erityisesti palokärki ei kuitenkaan ole mitenkään ihmisarka laji, sillä se pesii yleisesti myös suomalaiskaupunkien esikaupunkialueilla sekä puistoissa. Ottaen huomioon, että Natura alueen läheisyydessä on jo vakiintunutta turvetuotantotoimintaa, eivätkä vaikutukset lisäänny, hanke ei vaikuta haitallisesti Natura alueeseen. Turvepöly ei vaikuta Natura alueen kasvillisuuteen tai eläimistöön. Matosuonniemen Natura alueelle ei joh

8 8 deta kuivatusvesiä. Etäisyys huomioon ottaen tuotantoalueen ojituksilla ei ole kuivatusvaikutuksia Natura alueelle. Matosuon tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueita. Kaihiharjun (II luokka) pohjavesialue Matosuon Natura 2000 alueen pohjoisosassa on noin 4,5 km:n etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen itä eteläpuolitse virtaa Löytöjoki Alajoki, joka on 1990 luvun pienvesiselvityksessä luokiteltu asumattomassa erämaassa virtaavaksi isoksi purovesistöksi, jonka pääuoma välillä Housunkallionkorpi Syväjoki on luonnontilainen. Purolla on erämaisuutensa vuoksi tärkeä merkitys eläimille kuten majavalle ja saukolle. Koskikara talvehtii sulapaikoissa. Purovesistö on laajuutensa vuoksi alueellisesti harvinainen maisemakokonaisuus. Matosuon turvetuotantoalue oli jo toiminnassa, kun Löytöjoki Alajoki luokiteltiin arvokkaaksi purovesistöksi eikä turvetuotannon arvioitu häiritsevän purovesistön erämaista luonnetta. Hankealue ei lisää maisemallista haittaa purovesistölle. Uoman kaivu ja suurentamistöitä ei suoriteta. Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Matosuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Alajoen valuma alueella (35.464). Laskuojan 1 (60,4 ha) kuivatusvedet johdetaan reittiä Alajoki Syväjoki Kolunjärvi Keskinen Alanen Huikurinlampi Kolunjoki Ähtärinjärvi (Mytkänlahti) ja laskuojan 2 (63,1 ha) kuivatusvedet reittiä Löytöjoki Alajoki Syväjoki Kolunjärvi Keskinen Alanen Huikurinlampi Kolunjoki Ähtärinjärvi (Mytkänlahti). Matosuon laajennusalueiden valmistelun yhteydessä kaikki kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta Alajokeen. Valuma alueiden pinta alat ja järvisyysprosentit ovat seuraavat: Valuma alue Pinta ala Järvisyys (%) (km 2 ) Kolunjoki 198,03 2,56 Kolunjärvi 11,04 6,88 Alajoki 57,65 1,41 Löytöjoki Löytöjoen veden laatu on havaintopaikan veden suuren fosforipitoisuuden ja voimakkaan humusleiman perusteella ollut välttävä.

9 9 Alajoki Alajoen vesi on erittäin humuspitoista, ruskeaa, hapanta ja ravinteikasta. Veden laatu on välttävä. Syväjoki Syväjoen vesi on rehevää, humuspitoista, hapanta/hyvin hapanta ja väriltään ruskeaa. Syväjoen veden laatu on lähempänä tyydyttävää kuin Alajoen, mutta luokitellaan välttäväksi. Kolunjärvi Kolunjärven vesi on ollut rehevää, tummaa, humuspitoista ja ajoittain hapanta. Syvänteen happi kuluu usein lähes loppuun talvikerrostuneisuuskauden lopulla, mutta syksyisin tilanne on parempi. Kolunjärven veden laatu on välttävä. Kolunjoki, Kiuaskoski Kiuaskoski sijaitsee Kolunjoessa, Kolunjärven, Keskisen ja Alasen lampien alapuolella. Vesi on ollut tummaa, humuspitoista, hapanta ja ravinteikasta. Veden väriarvo on ollut keskimäärin alhaisempi kuin ylempänä vesistössä. Kiuaskosken veden laatu on välttävä. Huikurinlampi Huikurinlammen veden laadun tiedot ovat 1980 luvulta. Lammen veden laatu on paljolti samankaltaista kuin ylempänä vesistössä. Matalan lammen happipitoisuus on yleensä laskenut jonkin verran lopputalvesta, mutta täydellistä hapettomuutta ei aiempien tulosten valossa ilmennyt. Väriarvo oli kasvussa koko 1980 luvun ajan, mutta tämän päivän tilanteesta ei ole havaintoja. Huikurinlammen veden laatu oli 1980 luvun tulosten mukaan välttävä. Kolunjoki alajuoksu Kolunjoen alajuoksun veden laatu on hyvin samankaltainen kuin yläpuolisen vesistön. Humuksen määrä ja veden fosforipitoisuus ovat tasaisen korkeita ja vesi on ajoittain myös hapanta. Havaintopaikan veden laatu on ollut välttävä. Ähtärinjärvi Kalasto ja kalastus Ähtärinjärven vesi on selvästi kirkkaampaa kuin Kolunjoen vesistössä ja sen kemiallinen hapenkulutus on normaalitasolla. Vesi on kohtalaisen rehevää ja järven veden laatu on ollut tyydyttävä. Kolunkylän osakaskunnan Löytöjoesta Kolunjokeen hallinnoimalla 150 ha:n alueella harjoitetaan virkistys ja kotitarvekalastusta. Kolun

10 10 järvi ja sen alapuoliset lammet ovat kalastollisesti heikkoja järviä, joissa kalastusaktiivisuus on alhainen. Saalislajit ovat: ahven, hauki, kuha, lahna, made ja siika. Nyyssölän Ollikalan osakaskunnan Ähtärinjärvessä hallinnoiman ha:n alueen kalastuksellinen merkitys on suuri ja kalastusaika koko vuosi. Alueella harjoitetaan virkistys ja kotitarvekalastusta. Saalislajit ovat: ahven, hauki, kuha, kuore, lahna, made, muikku, siika, särki, salakka ja kiiski. Ähtärinjärveen on istutettu kuhaa ja siikaa. Kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin, mutta siika on menestynyt kuhaa huonommin. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Arvio Matosuon nykyisen (perustason vesienkäsittely) ja tulevan ainekuormituksen (Matosuo ympärivuotinen pintavalutus ja Teerisuo sulanmaan ajan pintavalutus) aiheuttamasta laskennallisesta ja prosentuaalisesta pitoisuuslisäyksestä hankealueen alapuolisen vesistön eri osissa keskivirtaamatilanteessa on seuraava: Vesistö Tuotantoala (ha) Kiintoaine (mg/l) Typpi (µg/l) Fosfori (µg/l) Matosuo, nykyinen Alajokeen 123,5 ha 0,16 (4 %) 44 (6 %) 1,4 (4 %) Matosuo, pintavalutuksen 251,7 0,18 (5 %) 69 (10 %) 1,7 (5 %) jälkeen Alajokeen Matosuo, nykyinen Kolunjärveen 123,5 0,06 (1 %) 17 (2 %) 0,5 (1 %) Matosuo, pintavalutuksen 251,7 0,07 (2 %) 26 (3 %) 0,7 (1 %) jälkeen Kolunjärveen Mato ja Teerisuo, 191,0 0,08 (4 %) 20 (3 %) 0,6 (2 %) nykyinen Ähtärinjärveen Mato ja Teerisuo, pintavalutuksen jälkeen Ähtärinjärveen 319,2 0,07 (3 %) 27 (4 %) 0,7 (2 %) Ympäristöriskit Matosuon tuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Löytö, Ala ja Syväjokeen sekä Kolunjärveen. Alapuolisista vesistöistä suurin virkistyskäyttöarvo on Kolunjärvellä ja Ähtärinjärvellä. Kolunjärven virkistyskäyttöarvo on ollut viime vuosina huonosta veden laadusta johtuen melko alhainen. Hakijan mukaan hankkeen kalataloudelliset vaikutukset Ähtärinjärveen ovat vähäiset. Turvetuotanto aiheuttaa ympäristölle paloturvallisuusriskin. Vuosittain laadittavan palosuojelusuunnitelman sisältö on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään paloturvallisuus ja ensiapukoulutuksella sekä toimintaharjoituksilla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja en

11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset 11 siapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma, joka on päivitetty vuonna Nykyisessä ohjelmassa Matosuolla ei ole kuormitustarkkailupistettä. Alueella ei ole toteutettu kalastotarkkailua. Hakija ei pidä hankealueen jatkuvaa ympärivuotista päästötarkkailua tarpeellisena. Hankealueiden vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kuitenkin kahtena vuotena vesinäytteitä Teeri ja Matosuon pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa touko syyskuun välisellä jaksolla. Hakija on esittänyt vesistötarkkailun suorittamista Kolunjoessa ja Kolunjärvessä. Lisäksi Alajoesta otetaan vesinäytteet samoina vuosina kuin päästötarkkailu toteutetaan. Hakijan mukaan perusteita muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä täydentänyt hakemustaan selostuksella Matosuonniemen Natura alueesta ja arviolla hankkeen vaikutuksesta siihen, tarkemmalla suunnitelmalla poltto ja voiteluaineiden sekä jäteöljyn varastoinnista. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mi

12 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 12 neraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakija on ilmoittanut ympäristölupavirastolle hankkineensa pintavalutuskenttää varten tarvittavan alueen omistukseensa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Soinin kunnassa ja Ähtärin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ähtärinjärven Uutisnuotta nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Soinin kunnalta ja Ähtärin kaupungilta, Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Soinin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan lupa Matosuon nykyiselle turvetuotannolle voidaan myöntää, jos vesiensuojelumenetelmät edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskus on todennut pintavalutuskentän alueen olevan sopiva pintavalutukseen. Pintavalutuskentän maanhankintaa koskevat neuvottelut tulee käydä ennen luvan myöntämistä. Ympäristökeskuksen mukaan laskeutusaltaan valuma alueen on oltava ha. Hakijan esittämä rinnakkaisten laskeutusaltaiden järjestelmä on altis häiriöille ja vaatii toimiakseen erittäin tarkkaa seurantaa, jotta vesien tasainen jakautuminen altaisiin ja pintavalutuskentälle voidaan taata. Matosuon ja Teerisuon turvetuotanto lisää osaltaan Ähtärinjärven ravinnekuormitusta, mikä on ristiriidassa järven kuormituksen vähentämistavoitteen ja maakuntakaavan määräysten kanssa. Syväjoen alueella sijaitsee myös Vapo Oy:n Kalliosuon turvetuotantoalue. Matosuon alapuolella on vesilain 17a :n mukaan luonnontilaiseksi uomaksi luokiteltava Alajoki Löytöjoki. Uomaa ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Ympäristökeskuksen mukaan Matosuon laajennusaluetta ei tule ottaa turvetuotantoon ennen vastaavan suuruisten alueiden poistumista tuotannosta. Hakijan on ilmoitettava ympäristökeskukselle alueiden poistumisesta hyvissä ajoin ennen uusien alueiden kuntoonpanotöitä. Ympäristölupapäätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja asutukselle aiheuttaen. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toimintaa tulee rajoittaa vähintään hakijan esittämällä tavalla.

13 13 Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVIpalvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet on ohjattava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Matosuon laajennusosien kuntoonpanovaiheen aikana päästötarkkailun ja virtaamamittauksen on oltava intensiivisempää kuin ympäristökeskuksen Matosuon turvetuotannon osalta antamassa lausunnossa on edellytetty. Matosuon tuotantoalue laajennuksineen ylittää 150 hehtaaria. Ympäristökeskus on jättänyt Länsi Suomen ympäristölupaviraston harkintaan, tuleeko asiassa erikseen selvittää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa turvetuotannolle voidaan myöntää edellyttäen, että kaikkien tuotantoalueiden kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä. Matosuon valmistelemattomia alueita ei tule ottaa turvetuotantoon ennen vastaavan suuruisten alueiden poistumista tuotannosta Matosuolta tai Teerisuolta. Vesiensuojelutoimenpiteillä ei voida riittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa ja TE keskus on edellyttänyt sekä Teerisuon että Matosuon osalta yhteisesti, että luvan saaja velvoitetaan suorittamaan vuosittain euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.

14 Muistutukset ja mielipiteet 14 3) Soinin kunnan rakennuslautakunta on todennut, että Soinin kunnan loma asutus on keskittynyt turvetuotantoalueen valumaalueilla sijaitsevien lampien ja järvien ympärille ja alueella olevat vesistöt kuuluvat rantayleiskaavan piiriin. Turvetuotanto huonontaa vesistön veden laatua, jolloin loma asuntojen arvo alenee ja halukkuus lisärakentamiseen huomattavasti vähenee. Turvetuotannon vaikutukset rajoittavat huomattavasti virkistyskäyttöä likaannuttamalla pyydykset, haittaamalla kalaistutuksia, aiheuttamalla maku, väri ja hajumuutoksia kaloissa ja vaikuttamalla ympäristön yleiseen viihtyvyyteen. Rakennuslautakunta on edellyttänyt, että toiminnassa käytetään parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja huolehditaan siitä, että vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa ja niiden käyttö asianmukaista. Puhdistusmenetelmiä ja niiden tarkkailua on tehostettava. Laajennusalueen osalta hakemus on hylättävä, koska turvetuotannon vaikutukset vesistöön kasvavat. 4) Ähtärin kaupungin tekninen lautakunta on todennut, että Matosuon turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät mitoittaa turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiin kuuluu huolehtia alapuolisten vesistöjen ja suojelualueiden laadusta. Lupaehdoilla on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Tuotantoalueen ympäristön ja vesistöjen asumis, virkistys ja vapaa ajan toimintaa ei tule heikentää vaan tukea. Erityisesti pintavalutuskentän maanhankintaa koskevat neuvottelut tulee käydä ennen luvan myöntämistä. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa annettuihin turvetuotantoa koskeviin suunnittelumääräyksiin. 5) Ähtärin kaupunginhallitus on yhtynyt kohdassa 4) selostettuun teknisen lautakunnan lausuntoon. 6) Metsähallitus on todennut, että Matosuon tuotantoalueen laajentaminen tulee voimistamaan Matosuon Natura alueen eteläosan kuivumista ja aiheuttamaan haittaa suojeltaville suoluontotyypeille aapasuot ja puustoiset suot. Matosuon eteläpuolella sijaitsevalla osittain Natura alueen sisäpuolelle ulottuvalla ojitusalueella mahdollisesti tehtävät kunnostusojitukset ja / tai ojien syventämiset voimistaisivat ojituksen haittavaikutuksia Natura alueen sisäpuolella merkittävästi. Mikäli ojia ei kunnosteta eikä syvennetä laajennusalueen ja Natura alueen välillä, laajennusalueen aikaansaama kuivuminen voidaan estää patoamalla Natura alueen puolella sijaitsevan Pienen Peuralammen eteläpäästä lähtevät kaksi laskuojaa. Metsähallitus on

15 15 esittänyt, että Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut suunnittelee ja toteuttaa patoamisen ja että suunnittelu ja toteuttamiskustannuksista vastaa Vapo Oy. Metsähallituksen mukaan Matosuon turvetuotannolla laajennuksineen ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Matosuonniemen Natura alueeseen. 7) AA ja BB (Lisä Lampimäki RN:o 12:126 ja Lampimäki RN:o 12:37) ovat edellyttäneet vedenlaadun puolueetonta tutkimusta ennen turvetuotantoalueen laajentamiselle myönnettävää lupaa. Vedenlaatua tulee seurata jatkuvasti ja vesienkäsittelymenetelmiä on heti tarpeen mukaan tehostettava. 8) CC:n oikeudenomistajat (Mannila RN:o 12:81, Soini) ovat kertoneet veden laadun Alajoessa, Kolujärvessä ja Kolunjoessa heikentyneen välittömästi Matosuon turvetuotannon alettua. Mikäli laajennusalueelle myönnetään lupa, muistuttajien mukaan seuraukset vesistöihin voivat olla kohtalokkaat. Soinin kunnassa on myös Kalliosuon turvetuotantoalue, jonka kuivatusvedet päätyvät Kolunjoen vesistöihin. Vastoin hakijan esittämiä näkemyksiä muistuttajien mukaan Kolunjärven ja sen alapuolisten lampien kalakanta on ollut hyvä ja lisäksi alueita on kaavoitettu virkistyskäyttöön. Kolunjärvi on kuulunut tärkeimpiin vesistöihin Soinin Kolunkylän lähialueella. Muistuttajat ovat edellyttäneet Vapo Oy:n huolehtivan riittävästä kuivatusvesien käsittelystä. Veden laatua tulisi tarkkailla puolueettomasti usean vuoden ajan ennen hankkeen toteutusta. Vapo Oy:n tulisi olla korvausvelvollinen toimintansa aiheuttaman vesien laadun heikentymisestä johtuvasta luonnon turmeltumisesta kuin myös vesialueen osakkaille ja rannanomistajille aiheuttamasta haitasta ja taloudellisesta vahingosta. Aiemman turvetuotannon vaikutukset vesistöön ja sen virkistyskäyttöön on otettava huomioon harkittaessa hankkeen toteuttamista. Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta, että Matosuon toiminnassa olevan tuotantoalan perustason puhdistusta allastuksen osalta tehostetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lisäksi vesienkäsittelymenetelmiin sisältyy pintavalutuskenttä. Toiminnassa olevan tuotantoalan vesistökuormitus vähenee nykytasostaan parannustoimenpiteillä. Tuotantokenttien turpeen ehtymisen vuoksi alueita siirtyy kasvipeitteelliseen käyttöön, minkä vuoksi vesienkäsittelymenetelmät huomioon ottaen laajennusalueiden käyttöönotto ei huononna kuormitustilannetta. Hakijan mukaan perusteita luvan epäämiselle tai vaiheittaisen käyttöönoton määräykselle ei ole laajennusalueenkaan osalta. Hakija on todennut omaavansa käytännön kokemusta ja pätevyyden rinnakkaisen allastuksen yms. asianmukaiselle toteuttamiselle.

16 16 Alajoki Löytöjoki uomaan ei kohdisteta uoman luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Hakijan mukaan raportointia koskevat tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Hakija on viitannut Pohjanmaan TE keskuksen 2) lausunnon osalta ympäristökeskuksen lausuntoon vastaavilta osin antamaansa vastineeseensa ja on paljoksunut vaaditun kalatalousmaksun määrää. Hakija on todennut Soinin kunnan rakennuslautakunnan 3), Ähtärin kaupungin teknisen lautakunnan 4) ja Ähtärin kaupunginhallituksen 5) lausunnoissa sekä AA:n ja BB:n 7) ja CC:n oikeudenomistajien 8) muistutuksissa esitettyjen vaatimusten ja huomautusten tulleen hakemuksessa, sen täydennyksessä ja hakijan edellä antamassaan vastineessa riittävästi huomioiduiksi. Hakija on todennut Metsähallituksen 6) muistutuksesta, että Matosuon turvetuotannon pohjoisen laajennuksen ojitukset eivät vaikuta yläpuolisen Natura alueen vesitalouteen, koska etäisyys Naturaalueeseen on lähes 700 m. Vaaditut ojien tukkimiset hakijan kustannuksella ovat tarpeettomat. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 116/2008/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Teerisuon turvetuotantoon. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Matosuon jo toiminnassa olevan tuotantoalueen turvetuotantoon ja sen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Soinin kunnassa ja Ähtärin kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta ala laajennusalueineen on noin 251,7 ha. 1) Turvetuotantoalueen lohkojen 1 4 vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2.10 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 1 kautta Alajokeen sekä lohkojen 5 ja 6 vedet laskuojan 2 kautta Löytöjokeen. Lupamääräyksessä 2) määrätyn vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen turvetuotantoalueen ja sen laajennusalueen kaikki kuivatusvedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan mukaisesti laskuojan 1 kautta Alajokeen.

17 17 2) Kaikki turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden avulla. Lisäksi vedet on johdettava viimeistään lupamääräyksessä 3) asetetun ajan jälkeen pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Pintavalutuskenttä on rakennettava ja otettava käyttöön ennen laajennusalueiden kuntoonpanon aloittamista, mutta kuitenkin viimeistään mennessä ja uudet laskeutusaltaat ennen laajennusalueiden kuntoonpanon aloittamista. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön.

18 18 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 7) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet 8) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

19 19 Tarkkailut 10) Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle sekä Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan TE keskukselle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13) Luvan saajan on osallistuttava enintään vaikutusosuutensa suhteessa Ähtärinjärven kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskuksen suunnitelman mukaisesti, jos lupakauden aikana käynnistetään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 14) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa ja tuotantoalueen laajennusalueen valmistelun alkamisen jälkeen euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen

20 20 Korvaukset Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

21 21 Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Matosuon turvetuotantoalueesta 123,5 ha on tuotannossa olevaa aluetta ja sen laajennusalueesta 74,7 ha on osittain metsäojitettua ja 53,5 lähes kokonaan ojittamatonta aluetta. Tuotannossa olevasta alueesta arvioidaan poistuneen 50,7 ha vuonna 2011 ja 76,1 ha vuonna Kaikki kuivatusvedet käsitellään vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen perustason lisäksi ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Hankealueen läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Selvityksen perusteella hanke ei merkittävästi heikennä Matosuon (FI ) ja Matosuonniemen (FI ) alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Kun otetaan huomioon Matosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

22 22 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Lupamääräykset 6) ja 7) on annettu jätteiden vähentämiseksi sekä roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveysja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8) ja 9). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10) ja 11) annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 13) on tarpeen turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 14) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

23 23 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) ja Pohjanmaan TEkeskuksen 2) mukaan laajennusaluetta ei tule ottaa turvetuotantoon ennen vastaavan suuruisten alueiden poistumista tuotannosta. Ympäristölupavirasto toteaa, että tuotannosta poistuneita alueita oli hakijan mukaan vuoden 2006 lopussa 49,3 ha. Hakijan arvion mukaan vuonna 2011 tuotannosta on poistunut 50,7 ha ja vuonna ,1 ha. Huomioon ottaen lupamääräyksissä 2) ja 3) edellytetyn vesienkäsittelyn tehostamisen, tuotantoalueiden asteittaisen poistumisen ja ympäristölupaviraston päätöksessä nro 116/2008/4 määrätyn samalla valuma alueella sijaitsevan Teerisuon tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyn tehostamisen vaikutukset päästöjen määrään ympäristölupavirasto katsoo, että ympäristölupa laajennusalueen kuntoonpanoon ja sen tuotantotoimintaan voidaan myöntää. Ympäristökeskuksen vaatimukseen säilyttää Alajoki Löytöjoen uoma luonnontilaisena ympäristölupavirasto toteaa, että hakijan suunnitelman mukaan uomaa ei tulla muuttamaan. Ympäristölupavirasto toteaa lisäksi, että Alajoki Löytöjoki on pienvesiselvityksessä luokiteltu isoksi purovesistöksi. Se ei siten ole vesilain 1 luvun 17a :ssä tarkoitettu uoma. Ympäristökeskuksen lausunto laskeutusaltaiden osalta otetaan huomioon lupamääräyksessä 2), jonka mukaan laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Ympäristölupavirasto ottaa ympäristökeskuksen vaatimuksen alueiden tuotannosta poistumisen ilmoittamisesta ympäristökeskukselle ja vaatimuksen tuotantoalueen valumavesien johtamisesta vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto toteaa ympäristökeskuksen vaatimukseen lupamääräyksestä, jossa tuotantoa edellytetään harjoitettavan mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja asutukselle aiheuttaen, että Matosuon läheisyydessä ei ole asutusta ja että lupamääräys 5) on riittävä pölystä ja melusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristölupavirasto ottaa ympäristökeskuksen vaatimuksen voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä huomioon lupamääräyksestä 9) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen päästötarkkailusta lupamääräyksestä 10) ja päästötarkkailusuunnitelmasta ilmenevällä tavalla huomioon. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Lisäksi vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset kuivatusvesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja tarvittaessa suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen tuotantotoiminnan vuosiraportin sekä tarkkailutietojen ja poikke

24 24 ustilanteiden toimittamisesta ympäristökeskukselle lupamääräyksistä 9) 11) sekä vaatimuksen vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta lupamääräyksestä 3) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto toteaa ympäristökeskuksen 1) kannanottoon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn harkinnasta asiassa, että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n mukaan alueellinen ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätös on lain 6 :n mukaan tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun alueellinen ympäristökeskus on saanut hankkeesta riittävät tiedot. Länsi Suomen ympäristökeskus ei ole edellyttänyt asiassa suoritettavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen euron suuruisesta vuosittaisesta kalatalousmaksusta sekä Matosuon että Teerisuon osalta, että huomioon ottaen tuotantoalueiden pinta alan ja perustasoa tehokkaamman vesienkäsittelyn euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Matosuon jo toiminnassa olevan tuotantoalueen osalta ja Matosuon tuotantoalueen laajennusalueen kuntoonpanon alkamisen jälkeen euron suuruinen kalatalousmaksu on riittävä. Ympäristölupavirasto ottaa TE keskuksen kalataloustarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksestä 11) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto hylkää Soinin kunnan rakennuslautakunnan 3) vaatimuksen lupahakemuksen epäämisestä Matosuon laajennusalueen osalta, koska luparatkaisun perusteluosassa "Luvan myöntämisen edellytykset" mainituilla perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Ympäristölupavirasto ottaa Soinin kunnan rakennuslautakunnan vaatimuksen parhaan mahdollisen vesiensuojelutekniikan käyttämisestä huomioon lupamääräyksistä 1), 2) ja 3), vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta ja käytöstä lupamääräyksestä 4) sekä puhdistusmenetelmien ja niiden tarkkailun tehostamisesta lupamääräyksistä 3) ja 10) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto toteaa ympäristökeskuksen sekä Ähtärin kaupungin teknisen lautakunnan 4) ja Ähtärin kaupunginhallituksen 5) lausuntoon pintavalutuskentän maanhankintaneuvotteluista, että hakija on kirjallisesti ilmoittanut ympäristölupavirastoon omistavansa pintavalutuskenttää varten tarvittavan alueen. Vaati

25 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 25 mukset parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksistä 1), 2) ja 3) ilmenevällä tavalla. Metsähallitus 6) on katsonut, että Matosuon laajennusalueesta pohjoiseen sijaitsevan Natura 2000 verkostoon kuuluvan Matosuon eteläosa kuivuu aiheuttaen haittaa suojeltaville suoluontotyypeille aapasuot ja puustoiset suot, minkä vuoksi Metsähallitus on edellyttänyt, että Pienen Peuralammen eteläpäästä lähtevät kaksi laskuojaa on tukittava. Ympäristölupavirasto katsoo, että huomioon ottaen laajennusalueen etäisyyden Natura alueesta ja sen, että alue on osittain metsäojitettua, hanke ei heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Ympäristölupavirasto toteaa AA:n ja BB:n 7) vaatimukseen veden tutkimisesta ennen turvetuotantoalueen laajentamiselle myönnettävää lupaa, veden laadun seurannasta ja vesienkäsittelymenetelmien tehostamisesta, että lupamääräyksessä 11) luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vesienkäsittelyn tehostamisesta annetaan lupamääräykset 1), 2) ja 3). Hakemussuunnitelmaan sisältyy kuvaus alapuolisen vesistön vedenlaadusta. Ympäristölupavirasto ottaa CC:n oikeudenomistajien 8) vaatimuksen vesienkäsittelystä huomioon lupamääräyksistä 2) ja 3) ilmenevällä tavalla. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15

26 26 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

27 27 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Anne Valjakka Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

28 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

29 Liite 2 Kartta