YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 112/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-374 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 112/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-374 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Koppelonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Alajärvi Mäkelä-Yhtymä Oy Kyyjärventie MÖKSY HAKEMUS Mäkelä-Yhtymä Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt Länsi- Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 86/1998/2 lupamääräysten tarkistamista asiassa, joka koskee Koppelonevan tuotantopinta-alaltaan 41,9 ha:n suuruista toiminnassa olevaa turvetuotantoaluetta Alajärven kaupungissa. Ympäristölupavirasto on päivätyssä täydennyskehotuksessaan ilmoittanut hakijalle hankkeen edellyttävän ympäristölupaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Länsi-Suomen vesioikeus oli antamallaan päätöksellä nro 86/1998/2 myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan luvan Koppelonevan 43,6 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Savonjokeen Alajärven kaupungissa. Päätöksen lupamääräyksen 11) mukaan luvan saajan oli viimeistään jätettävä vesioikeudelle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakija omistaa hankealueesta 45,07 ha (kiinteistötunnus ) ja on vuokrannut 6,6 ha kiinteistöstä Vanha-Kivelä (kiinteistötunnus ) turvetuotannon päättymiseen saakka.

2 2 Hankealueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Ähtävänjoen vesistöalueella on voimassa suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Koppelonevan turvetuotantoalue on pantu kuntoon vuonna 1999 ja turvetuotanto aloitettu vuonna Alue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden alkuperäisen hakemuksen mukainen tuotantopinta-ala oli yhteensä 41,9 ha. Ympäristölupavirastoon toimitetun hakemussuunnitelman muutoksen mukaan kummallekin lohkolle rakennetaan kosteikko, jolloin tuotantopinta-ala on noin 39,9 ha. Lisäksi alueen etelä- ja pohjoispäässä on auma-alue (yhteensä 0,65 ha) ja luoteiskulmassa tukikohta-alue (1,35 ha). Hankealueen kokonaispinta-ala on 43,9 ha. Tuotannosta ei ole vielä poistunut alueita. Tuotanto jatkuu lohkon 1 eteläosalla yli 10 vuotta, lohkon 1 ja 2 pohjoisosilla 2 5 vuotta sekä muilla osilla 5 10 vuotta. Koppelonevalla tuotetaan jyrsinturvetta Haku-menetelmällä energiakäyttöön Oy Alholmens Kraft Ab:n Pietarsaaren voimalaitokselle. Vuodessa on tuotantopäivää. Vuodessa turvetta tuotetaan noin m 3. Koppelonevan tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2020, mutta jälkikäyttöön siirtyy laajoja osia jo ennen sitä. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan alueelta. Alueen todennäköinen jälkikäyttömuoto on metsitys tai ruokohelven viljely. Turvetuotanto vaikuttaa positiivisesti lähialueen elinkeinotoimintaan. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvedet on käsitelty vesioikeuden päätöksen nro 86/1998/2 mukaisesti sarkaojien päissä olevilla sarkaoja-altailla, kolmella laskeutusaltaalla, sarkaojien päissä olevilla lietekuopilla ja vedenkorkeutta säätelevällä lietteenpidättimellä varustetuilla päisteputkilla sekä kokoojaojiin rakennetuilla virtaamansäätöpadoilla. Vesienkäsittelyä tehostetaan ympäristölupavirastoon toimitetun suunnitelman mukaan kahdella kosteikolla. Läntisen osan kuivatusvedet johdetaan lohkolle 2 rakennettavan 1,2 ha:n suuruisen kosteikko A:n ja itäisen osan kuivatusvedet lohkolle 1 rakennettavan 0,8 ha:n suuruisen kosteikko B:n kautta. Kosteikko A:n pinta-ala on 5 % sen valuma-alueesta ja kosteikko B:n pinta-ala 5,1 % sen valuma-alueesta. Kosteikot rakennetaan tiiviistä maasta pengertämällä nykyiselle tuotantoalueelle ja kosteikko A pieneltä osin myös viereiselle metsäalu-

3 3 eelle. Kosteikkojen alkupäihin kaivetaan hieman syvemmät vesialueet, jotka toimivat samalla laskeutusaltaina. Kosteikkoihin rakennetaan virtausohjaimia, joilla oikovirtaukset vähenevät. Kosteikoilta vedet purkautuvat putken kautta. Vedet pumpataan tuotantokautena tarpeen mukaan. Talvella alueelta ei johdeta vettä vesistöön, vaan vesi saa kerääntyä tuotantoalueelle. Kosteikot toimivat kasvillisuuskentän tyyppisinä kosteikkoina pumppauksen alkuvaiheessa ja avovesipintaisina kosteikkoina, kun vedenpinta on noussut purkuputken alareunan tasolle. Koppelonevan tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttama vuosittainen nettokuormitus alapuoliseen Savonjokeen nykyisillä vesienkäsittelymenetelmillä on seuraava: Fosfori Typpi Kiintoaine 10 kg 300 kg kg Kosteikkokäsittelyn tehoksi arvioidaan fosforin osalta 40 %, typen osalta 25 % ja kiintoaineen osalta 40 %. Arvio Koppelonevan tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttamasta vuosittaisesta nettokuormituksesta alapuoliseen Savonjokeen, kun käytössä on kosteikkokäsittely, on seuraava: Fosfori Typpi Kiintoaine 6 kg 225 kg 1020 kg Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyä tuottava toiminta painottuu kesän tuotantokaudelle. Pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja tuulen nopeus. Keräily, aumaus ja lastaus muodostavat eniten pölypäästöjä. Työvaiheet, jossa käsiteltävä turve on kostaa ja jotka tapahtuvat kentän pinnassa, muodostavat vähemmän pölyä. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Pienillä tuotantoalueilla pölynmuodostus jää vähäiseksi, koska työskentelyajat ovat lyhyempiä kuin suurilla tuotantoalueilla. Itse tuotantotoiminnasta aiheutuva pölyäminen ajoittuu kesäkauteen. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti syys- tai talvikauteen. Hakijan mukaan pölyhaittaa voidaan vähentää välttämällä merkittävästi pölyä tuottavia työvaiheita silloin, kun tuuli on lähiasutuksen suuntaan.

4 4 Varastointi ja jätteet Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa kuljetuskalusto. Turvekuljetuksia on pääasiassa syksyisin ja niiden määrä on noin neljä rekkakuljetusta vuorokaudessa. Toimitukset tapahtuvat Vimpelin kautta Pietarsaareen. Voiteluöljyä kuluu 100 l ja polttoainetta noin l vuodessa. Aineet säilytetään tukikohta-alueella pohjaltaan tiiviillä alustalla. Pohja on tiivistetty muovilla ja täytetty hiekalla paloviranomaisten määräämän mukaisesti. Käytettävä polttoainesäiliö on kooltaan litraa. Säiliössä on ylitäytönestin. Polttoainesäiliöt säilytetään siten, että mahdolliset vuodot on havaittavissa heti. Säiliöitä ei säilytetä ojien eikä vesistöjen läheisyydessä. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 100 l, kiinteää öljyjätettä noin 0 10 l, yhdestä kahteen akkua, sekajätettä l, aumamuovia kg ja rautaromua kg vuodessa. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, kiinteän öljyjätteen ja akut kunnan ongelmajäteasemalle. Sekajäte toimitetaan kunnan jäteasemalle ja rautaromu kunnan romukeräykseen. Aumamuovit toimitetaan kunnan hyötyjäteasemalle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Koppelonevan tuotantoalue on pantu kuntoon vuonna 1999 ja turvetuotanto aloitettu vuonna Koppelonevan korkeustaso N 60 - järjestelmässä on m. Koppelonevan turvetuotantoalue sijaitsee Möksyn kylässä Alajärven kaupungissa Möksy-Vimpelin paikallistien (17763) itäpuolella, noin 18 km kaupungin keskustasta koilliseen. Koppelonevan tuotantoalueesta alle 500 m luoteeseen on seitsemän asuttua kiinteistöä, joista lähin on noin 200 m:n etäisyydellä. Kyseinen kiinteistö toimii vapaa-ajan asuntona. Asutuksen ja tuotantoalu-

5 5 een välissä on tiheää mäntymetsää, joka toimii suojavyöhykkeenä pölyn ja melun vaikutuksille. Hakija omistaa suojapuuston. Tuotantoaluetta ympäröivät metsät, metsäojitetut suoalueet ja pellot. Savonjoki rajaa aluetta pohjoisen ja idän puolelta. Asutut kiinteistöt sijaitsevat Savonjoen pohjoispuolella, jossa on kunnan vesijohto. Kiinteistöjen mahdollisiin kaivoihin hankkeella ei ole vaikutusta. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole virkistyskäyttökohteita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura verkostoon kuuluvia alueita eikä muitakaan suojeltavia kohteita. Lähin suojelualue on Koppelonevasta luoteeseen noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitseva luontodirektiivin perusteella Natura verkostoon kuuluva Huosianmaankallio (FI ) ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Kalkkikankaan lehto. Suojelualueiden rajaukset ovat päällekkäiset. Pitkien etäisyyksien vuoksi tuotantoalueella ei arvioida olevan vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on Purnaahonkankaan alue 6,5 km hankealueesta luoteeseen. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat joen toisella puolella ja ne on liitetty vesijohtoon. Tuotantoalue sijaitsee Ähtävänjoen (47) vesistöalueeseen kuuluvan Savonjoen eli Vimpelinjoen (47.08) valuma-alueella. Kuivatusvedet johdetaan kahta laskuojaa pitkin Savonjoen keskiosaan (47.082). Savonjoki laskee 19,5 km:n päässä Lappajärveen. Vimpelinjoen valuma-alue on 377 km 2 ja järvisyys 1,07 %. Savonjoen keskiosan vesistön valuma-alue on noin 152 km 2 ja järvisyys 1,64 %. Turvetuotantoalueen osuus Savonjoen keskiosan valumaalueesta on noin 0,03 %.

6 6 Savonjoen alivirtaamat (NQ), keskialivirtaamat (MNQ), keskivirtaamat (MQ), keskiylivirtaamat (MHQ) ja ylivirtaamat (HQ) (m 3 /s) arvioidaan seuraaviksi: NQ MNQ MQ MHQ HQ Savonjoki Kivelässä 0,00 0,07 1,26 17,9 46,7 F=142,5 km 2 Savonjoki alarajalla (Lappajärvi) F=377,6 km 2 0,03 0,17 3,34 47,5 123,8 Kalasto ja kalastus Maataloudesta, joka on Savonjoen suurin fosforikuormittaja, aiheutuu 46 % joen kokonaiskuormituksesta. Maatalous ja luonnonhuuhtouma vastaavat yhteensä yli 70 % typen kuormitusosuudesta. Muita ravinnekuormittajia ovat Vapo Oy:n Korpisalonnevan (330 ha) ja Savonnevan alueen turvetuotantoalueet (yhteensä 260 ha) sekä Savonnevan turpeen Savonnevan (45 ha) ja Raimo Mäen Veteläsuon (42 ha) turvetuotantoalueet. Lisäksi Savonjokeen johdetaan Vimpelin kunnan jätevedenpuhdistamon jätevedet. Savonjoen keskiosan vesi on ravinteikasta ja siinä on runsaasti humusta. Vesi on lievästi hapanta. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Savonjoki kuuluu luokkaan välttävä. Lappajärven pinta-ala on 142 km 2 ja sen keskisyvyys on 7,5 m ja suurin syvyys 38 m. Valuma-alueen pinta-ala on km 2, josta peltoa on noin 20 % sekä metsää ja suota noin 68 %. Järvestä vedet laskevat Välijokea pitkin Evijärveen ja edelleen Ähtävänjoen kautta Luodon-Öjanjärveen. Lappajärvi on rehevöitynyt. Viime vuosikymmeninä Lappajärven kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 612 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 25 µg/l, COD Mn :n 13 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 2,1 mg/l. Sähkökoekalastusten mukaan Savonjoessa esiintyviä kalalajeja ovat taimen, särki, kivisimppu ja kivennuoliainen. Savonjoessa esiintyy lisäksi ainakin siika, hauki, ahven, made, kiiski ja ympyräsuisiin kuuluva pikkunahkiainen. Joella harjoitetaan vapaa-ajan kalastusta kaikilla vapaa-ajan kalastustavoilla kuten vapa- ja verkkokalastusta sekä katiskapyyntiä. Pyydettävistä kalalajeista tärkeimpiä ovat ahven, purotaimen, made, siika ja hauki. Saalistilastoja ei ole. Lappajärven kalasto on monilajinen. Lajeja ovat ahven, hauki, kuha, lahna, made, muikku, siika, särki, taimen ja kiiski. Lappajärveen on istutettu siikaa, kuhaa ja taimenta. Ahven on ollut viime vuosikymmeninä Lappajärven kalaston runsain laji.

7 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön 7 Koppelonevan tuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat laskuojiin ja Savonjoen keskiosaan. Turvetuotantoalueen osuus Savonjoen keskiosan valuma-alueesta on vain noin 0,03 %. Vesistötarkkailun perusteella hankealueen vaikutukset veden laatuun ovat olleet hyvin vähäisiä eikä niitä voida erottaa maa- ja metsätalouden kuormituksesta. Pitoisuuden keskimääräinen lisäys Savonjoessa Kivelässä on arvioitu seuraavaksi: Fosfori Typpi Kiintoaine 0,15 µg/l 5,66 µg/l 25,67 µg/l Hankealueen alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Tuotantoalueiden kuormitus tulee vähentymään tuotannosta poistuvan alan kasvaessa. Ympäristöriskit Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto. Alueella on kaksi tuhatlitraista ja yksi kolmetuhatlitrainen siirrettävä palovesisäiliö, polttomoottoripumppuja, kelluva pumppu ja 500 m paloletkua. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vaikutusten seuraamista jatketaan käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailulla. Koppelonevan päästö- ja vaikutustarkkailu on osana Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailuohjelmaa. Koppelonevan kalataloustarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa tarkennetaan tarpeen mukaan Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Korvaukset Kalatalousmaksu Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Vesioikeuden päätöksen nro 86/1998/2 lupamääräyksen 9) mukaan luvan saajan on maksettava vuodesta 1999 alkaen vuosittain 336,38 euron (2 000 mk) suuruista kalatalousmaksua Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle. Aikaisemmin kalatalousmaksua on käytetty Savonjoella virtapaikkojen kunnostuksiin ja taimenen istutuksiin. Hoito- ja kunnostustoimenpiteet ovat olleet tuloksellisia. Esitys tulevalle kaudelle tullee olemaan vastaava. Kalatalousmaksua on käytettävissä /5 vuotta Järviseudun koko kalastusalueelle.

8 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selvitystä alapuolisen vesistön kalastuksesta, nykyisessä luvassa määrätyn kalatalousmaksun käytöstä ja arvion hoitotoimenpiteiden tuloksellisuudesta, suunnitelman kuivatusvesien käsittelyn tehostamisesta kahdella erillisellä kosteikolla sekä arvion tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttamasta ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuuslisäyksestä alapuolisessa vesistössä ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehostamisen. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Alajärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Alajärven kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Alajärven kaupungilta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että suunnitelman mukaiset kasvillisuusaltaat ovat riittävät vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Tuotantoalueen länsi-luoteispuolella alle 500 m:n etäisyydellä on useita lämmitettäviä rakennuksia, minkä vuoksi tuotanto on keskeytettävä, kun tuulee itä-kaakosta ja tuulen nopeus on yli 3 m/s. Luvan saajan on tehtävä käyttö-, päästö-, vesistötarkkailua Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten.

9 9 Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä tai kunnes kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että hakemuksessa esitetyt kokonaisfosforin 40 %:n ja -typen 25 %:n sekä kiintoaineen 40 %:n reduktiot vastaavat yleisesti käytettyjä kasvillisuuskentän reduktioarvoja. Suunnitelman mukaiset kosteikot eivät ole varsinaisesti kasvillisuuskenttiä. Kosteikkojen puhdistusteho ei vastaa kasvillisuuskenttien puhdistustehoa. Vuonna 2007 julkaistussa Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus -tutkimuksen mukaan kosteikon reduktion keskiarvot kokonaisfosforin osalta olivat 25 %, kokonaistypen osalta 10 % ja kiintoaineen osalta 34 %. Monet luonnonkasvit kestävät veden johtamisen myös talvella, joten kasvillisuuskenttää/kosteikkoa voidaan käyttää myös talvella. Hakemuksesta ei käy ilmi, mitä kasvillisuutta kosteikoille kasvatetaan vai annetaanko niiden kasvittua itsestään. Suunnitelman mukaan laskeutusaltaat tulevat sijaitsemaan perustettavien kosteikkojen jälkeen. Tämä heikentää kosteikkojen puhdistustehoa ja lisää niiden kunnossapitotarvetta. Normaalisti laskeutusaltaat sijaitsevat ennen pintavalutuskenttää, kasvillisuusallasta tai kosteikkoa. TE-keskuksen mukaan esitetyt vesienkäsittelyrakenteet eivät edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuivatusvedet tulee johtaa vesienkäsittelyrakenteiden kautta ympärivuotisesti ja luvassa on määriteltävä tarkemmin kosteikkojen perustamis-, kunnossapito- ja toimintatapa sekä vesien johtaminen. Vaihtoehtoisesti puhdistukselle voidaan asettaa päästörajat. Siinä tapauksessa kuivatusvesien aiheuttamaa kuormitusta tulee tarkkailla tehostetusti. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten selvittämiseksi luvan saajan on jatkossakin tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Luvan saajan on maksettava vuosittain 350 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan TE-keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Aiemmin kertyneellä kalatalousmaksulla on vuonna 2003 istutettu Savonjokeen järvitaimenia. Järviseudun kalastusalueelle tulevien kalatalousmaksujen käytöstä on Pohjanmaan TE-keskuksessa tehty vuoteen 2013 ulottuva yhteinen käyttösuunnitelma, joka on hyväksytty Sen mukaan alueelle kertyneillä kalatalousmaksuilla voidaan muun muassa selvittää lohikalojen ja rapujen elinympäristön

10 10 kunnostusmahdollisuuksia ja tehdä pienimuotoisia kunnostuksia sekä toteuttaa tuki-istutuksia kaloilla ja ravuilla. Muistutus Hakijan vastine 3) Järviseudun kalastusalueen mukaan turvetuotanto huonontaa osaltaan Savonjoen ja Lappajärven vedenlaatua. Muistuttajan mukaan kalatalousmaksuja voitaisiin käyttää Lappajärveen laskevien virtavesien kunnostamiseen ja siten mahdollistaa virtakutuisten lohikalojen lisääntyminen vesistöalueella. Luvan saajan suoritettavaksi tulee määrätä riittävän suuruinen kalatalousmaksu ja maksut käyttää entistä tarkemmin turvetuotannon haitoista kärsivien vesistöalueiden omistajien hyödyksi. Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta, että hakija esittää tuotantoalueen vesienkäsittelystä erillisen suunnitelman turvetuotannon loputtua koko alueella. Tuotantoalueen valumavesien pumppaus tuotannon loputtua ei ole taloudellisesti tai ekologisesti kannattavaa, koska vesienkäsittely voidaan järjestää ilman ulkoista energiaa. Hakija on todennut Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) lausuntoon kosteikkojen puhdistustehosta, että TE-keskuksen viittaaman teoksen kosteikot edustavat erilaisia ja erikokoisia kosteikkoja. Saman teoksen yhdessä kuvassa, jossa ravinteiden poistuma on esitetty valuma-alueen pinta-alan funktiona, ravinteiden poistuma hakemussuunnitelman mukaisella kosteikon mitoituksella olisi parempi mitä hakija on esittänyt. Kasvillisuuskentistä ei ole yhtä hyvää tutkittua tietoa, minkä vuoksi suunnittelussa on käytetty ylimitoitusta, jolla varmistetaan kosteikon/kasvillisuuskentän mitoituksen riittävyys. Kasvillisuuden annetaan juurtua kosteikoille/kasvillisuuskentille luontaisesti. Tarvittaessa alueille voidaan istuttaa tai siirtää kasveja kuten ruokohelpeä ja varsinaisia kosteikkokasveja kuten saroja. Talviaikaisella pumppauksella ei saavuteta sellaista vesiensuojelullista hyötyä, että sen edellyttämät investoinnit ja huoltotoimet olisivat kannattavia. Talviaikainen pumppaus sopii lähinnä suurille tuotantoalueille, joilla valumavesien varastointia ja kevätaikaista pumppausta ei voida toteuttaa teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Hakemussuunnitelman mukaan kosteikoissa on syvemmät osuudet, jotka toimivat laskeutusaltaina ja parantavat typen poistoa. Nykyiset laskeutusaltaat eivät vaikuta vedenlaatuun, vaikka niiden kautta johdetaan kosteikosta tulevaa vettä. Hakijan mukaan vesienkäsittelyrakenteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on esittänyt kalatalousmaksun määräksi 350 euroa vuosille Hakija on esittänyt lisäksi, että kalatalousmaksua tarkistetaan kolmen vuoden välein siten, että maksua pienennetään samassa suhteessa kuin tuotantopinta-ala on muuttunut kasvipeittei-

11 11 seksi alueeksi tai vastaavaksi pienen kuormituspotentiaalin omaavaksi alueeksi. Ensimmäinen tarkistus tehtäisiin vuonna Hakija on todennut Järviseudun kalastusalueen 3) muistutuksesta, että Koppelonevan turvetuotanto ei lisäänny, vaan vähenee osien tuotantoalueesta muuttuessa vesienkäsittelyalueiksi. Tuotannon vähentyminen ja vesienkäsittelytason nostaminen pienentävät yhdessä vesistön kuormitusta. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä vesioikeuden antama lupapäätös nro 86/1998/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto myöntää Mäkelä-Yhtymä Oy:lle ympäristöluvan Koppelonevan turvetuotantoon Alajärven kaupungissa Savonjoen valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen tuotantopinta-ala on noin 40 ha. 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan, päivätyn, asemapiirroksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Savonjokeen. 2) Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen "Turvetuotannon lupahakemus, vesienkäsittely, Asemapiirros", mittakaava 1:5 000 ja pohjapiirustusten 03-01, kosteikko A ja kosteikko B, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, ennen kosteikkoja sijaitsevien laskeutusaltaiden ja kosteikkojen avulla ympärivuotisesti. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökes-

12 12 kuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen länsiosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee idän ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen ja asutuksen välisen alueen puusto on säilytettävä pölyn ja melun leviämistä estävänä suojapuustona niin kauan kuin tuotanto jatkuu. 6) Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7.

13 Varastointi ja jätteet 13 Tuotantoalueen länsiosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella ei saa tehdä tuotantotoimia klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Alajärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11) Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

14 14 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailujen vuosiraportit on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kalataloustarkkailun tulokset lisäksi Järviseudun kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 240 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskuk-

15 15 selle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi- Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Korvattava päätös Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 86/1998/2. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Koppelonevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue, jonka toiminnan arvioidaan päättyvän 2020-luvun alussa. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kosteikkokäsittelyllä. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Asutuksen ja tuotantoalueen välissä oleva alue on määrätty pöly- ja meluhaittoja vähentäväksi suojavyöhykkeeksi lupamääräyksestä 5) ilmenevällä tavalla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

16 Lupamääräysten perustelut 16 Kun otetaan huomioon Koppelonevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 2) 4). Lupamääräyksessä 2) laskeutusaltaat määrätään sijoitettaviksi ennen kosteikkoja ja tehostettu vesienkäsittely määrätään tehtäväksi ympärivuotisesti. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Lähin asutus on noin 200 m:n etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana asutuksen kannalta epäsuotuisilla tuulensuunnilla ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöaikaan aiheuttaisi todennäköisesti lähellä olevien asuntojen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen asutusta lähinnä olevalla tuotantolohkon osalla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Lupamääräyksessä 5) edellytetään, että tuotantoalueen ja asutuksen välissä olevaa suojapuustoa ei saa poistaa ennen kuin turvetuotanto on päättynyt. Määräykset 7) ja 8) annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11) ja 12) tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä kosteikko- ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon

17 17 parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 2) 4) ilmenevällä tavalla. Tarkkailuja ja tarkkailujen raportointia koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 11) ja 12) ilmenevällä tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimus toiminnan rajoittamisesta tuulen suunnan ollessa asutukseen päin otetaan huomioon lupamääräyksestä 5) ilmenevällä tavalla. Vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 8) ilmenevällä tavalla. Vaatimus kuivatusvesien johtamisesta vesienkäsittelyrakenteiden kautta tuotannon lopettamisen jälkeen otetaan huomioon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimus kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Järviseudun kalastusalueen 3) kalatalousmaksua koskevaan vaatimukseen, että lupamääräyksessä 14) luvan saajan maksettavaksi määrätään 240 euron vuosittainen kalatalousmaksu Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöstä nro 86/1998/2 noudattaen.

18 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 18 Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

19 19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Anne Valjakka Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastolle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle sen kirjaamoon saakka ja alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Kartta Liite 2 Alue, jota koskevat lupamääräysten 5) ja 6) toimintarajoitukset

22 KOPPELONEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojiin 1 ja 2 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoja ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kolmen vuoden ajan kosteikkojen valmistumisen jälkeen ja jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.