YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 141/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 391 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 141/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 391 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Leväsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lehtimäki Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Leväsuon noin 54 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Lehtimäen kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Leväsuon suunnitellulla tuotantoalueella ei ole aiemmin ollut turvetuotantoa. Vapo Oy on vuokrannut Leväsuon turvetuotantoon tarvittavat alueet vuokrasopimuksilla, joista ensimmäisen vuokra aika päättyy ja viimeisen Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealuetta koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan Ähtärinjärven valuma alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään.

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Leväsuolla ei ole aiemmin ollut turvetuotantoa. Suunnitellun hankealueen pinta ala on noin 56 ha. Tuotantokelpoinen 54 ha:n pinta ala koostuu kolmesta lohkosta. Leväsuon turvetuotanto päättyy vuonna Leväsuolla on tarkoitus tuottaa pääasiassa jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Kokkolan, Pietarsaaren sekä Jyväskylän ja Jämsänjokilaakson voimalaitokset. Ympäristöturvetta toimitetaan lähinnä vähittäismyyntiin lähialueen maatiloille lietteen imeytykseen, kompostointiin ja maanparannukseen. Naarasnevan ja Leväsuon turvetuotantoalueiden tulevan vuosituotannon suora ja välillinen vuotuinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 40 henkilötyövuotta. Turvetuotannon jälkihoitovaihe kestää noin kaksi vuotta, mutta voi pinta alan vähittäisen poistumisen vuoksi olla huomattavasti pidempi. Turvetuotannon päättymisen jälkeen poistuneen alueen kuivatusvedet johdetaan aluksi sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja muiden vesiensuojelurakenteiden kautta. Tuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla alue palautetaan maanomistajalle, joka päättää alueen jälkikäyttömuodosta. Alueella mahdollisesti sijaitsevat, tarpeettomiksi käyneet rakennelmat ja rakennukset puretaan sekä tuotettu turve, koneet ja kantokasat viedään pois. Mahdollisia jälkikäyttömuotoja voivat olla mm. metsätalous, perinteinen maanviljely, ruokohelpin viljely tai kosteikon perustaminen. Vapo Oy Energialla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Leväsuon kuivatusvedet johdetaan sulanmaan ajan laskeutusaltailta 17 ja 18 pumppaamalla pintavalutuskentälle 2 ja edelleen laskuojan 5 kautta Leväjokeen. Pintavalutuskentän 2 pinta ala on 2,4 ha, joka on 4,1 % sen valuma alueesta (58,6 ha). Alueen turvepaksuus on 1 1,8 m ja alue on ojitettu 20 m:n sarkaojin 1980 luvun alkupuolella. Alueella kasvaa noin vuoden ikäisiä puita. Matalien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävistä rakenteista hakija esittää vesistökuormitusta vähentäviksi rakenteiksi seuraavaa: Sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen

3 Pöly, melu ja liikenne 3 Sarkaoja altaita ei kaiveta kivennäismaahan Vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, massansiirroissa syntyviä uomia ja leveitä kaivantoja ja pintavalutusta. Kunnossapidon osalta hakija on esittänyt, että mataloituneilla kentillä sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi. Laskennallinen brutto ja nettokuormitus (nettokuormitus sulkeissa) Leväsuolta pintavalutuskentän ollessa käytössä on seuraava: kiintoaine kg (1 130 kg), typpi 410 kg (300 kg) ja fosfori 12 kg (9 kg). Turvetuotannon eri työvaiheista eniten pölyä muodostaa kuormaus karheelta. Pölyn muodostumiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, valittu tuotantomenetelmä ja sääolot. Pölyn leviämiseen vaikuttavat suon sijainti ja maaston muodot sekä suojaavan kasvillisuuden määrä ja tuulen suunta. Pölyävä toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen on talviaikaista ja jää lyhytaikaiseksi, koska varastojen toimittaminen on keskitettyä. Pölyhiukkaset sisältävät myös hengitettäviä hiukkasia. Leväsuon tuotantoalueen läheisyydessä alle 500 m:n etäisyydellä on viisi asuinkiinteistöä, joista lähin sijaitsee 320 m:n päässä tuotantoalueen eteläpuolella. Tuotantokaudella työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Muulloin melua aiheutuu satunnaisesta liikenteestä ja työkoneista. Naarasnevan ja Leväsuon tulevan vuosituotannon ( m 3 ) turpeen toimitus on yhteensä noin rekan ajosuoritetta vuodessa. Energiaturve toimitetaan tavallisesti yhtenä tai kahtena intensiivijaksona lämmityskauden aikana. Ympäristöturvetta toimitetaan tasaisemmin eri vuodenaikoina asiakkaiden käyttötarpeiden mukaan. Energiaturpeet toimitetaan olemassa olevaa työmaatietä pitkin Suokonmäki Laasala yhdystielle (7069) ja edelleen seututietä 714 ja valtatietä 68 Pietarsaareen. Vimpelistä voidaan ajaa seututietä 750 valtatielle 13, jota pitkin turvetta voidaan kuljettaa Kokkolaan. Energiaturvetta voidaan toimittaa myös seututietä 714 Karstula Multia maantielle nro 58 ja edelleen valtatietä 18 ja 23 Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Energiaturvetta toimitetaan myös Leväjärventien ja seututien 697 kautta Soini Multia maantielle ja edelleen Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Työmaateiden varressa ei ole asutusta.

4 4 Varastointi ja jätteet Naarasnevan ja Leväsuon tuotannossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin l, voiteluöljyjä noin 870 l ja muita voiteluaineita yhteensä noin 190 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa farmarisäiliöissä, joista aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 7,2 tonnia. Naarasnevan ja Leväsuon turvetuotannossa vuosittain syntyvä keskimääräinen jätemäärä yhteensä on seuraava: Jätelaji Määrä Toimituspaikka Jäteöljy (l) 870 EKOKEM Oy Ab Kiinteä öljyinen jäte (kg) 145 EKOKEM Oy Ab Akut (kg) 43 EKOKEM Oy Ab Sekajäte (talousjäte m 3 ) 4 Millespakka Oy Aumamuovi (kg) Keräys ja varastointi Romurauta (kg) 580 Pohjanmaan metallivälitys Oy Tuotantoalueen tukikohta sijaitsee alueen länsiosassa. Jätteitä varten työmaalle on rakennettu jätekatos, jossa on asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle sille osoitetulle paikalle. Muovi voidaan esim. paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena tai kierrätysmuovin raaka aineena. Sekajäte noudetaan paikallisen jäteyrittäjän toimesta ja toimitetaan kaatopaikalle. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Tuotantoon suunniteltu alue on sarkaojitettu ja sen puusto sekä pintakasvillisuus on poistettu 1980 luvulla. Alueen kuntoonpano turvetuotantoa varten on ollut keskeytettynä vuodesta 1985 lukien. Leväsuon alkuperäinen suomaisema on jo muuttunut täysin valmisteltaessa suota turvetuotantoa varten. Leväsuon turvekenttäalueet ovat kasvittuneet uudelleen ja monin paikoin kasvaa hyvin tiheä 4 5 m korkea koivu mäntytaimikko ja pajukkoa. Alueella on paljon karhunsammalten ja jäkälien vallitsemia avoimia alueita. Taimikkoalueilla on enemmän varpuvaltaisia alueita kuten vaivaiskoivua, variksenmarjaa, juolukkaa ja kanervaa. Kosteamman alueen kasveina esiintyy maitohorsmaa, metsätähteä, mesimarjaa ja erilaisia heiniä.

5 Asutus ja maankäyttö 5 Tuotantoalueeksi raivattujen alueiden reunoilla on raivaamattomia, mutta ojitettuja alueita, jotka ovat alkuperältään ainakin tupasvilla, isovarpu ja rahkarämettä olevia erilaisia rämemuuttumia. Alueella havaittiin vuonna 1999 tehdyssä ympäristöselvityksessä riekko, taivaanvuohi, niittykirvinen, keltavästäräkki ja pajusirkku, mutta muutoin lintulajisto oli tavallista metsien ja pensaikkojen lajistoa. Uhanalaisia lajeja ei havaittu. Leväsuon suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Lehtimäen kunnassa noin 9 km Soinin kuntakeskuksesta länsi lounaaseen ja noin 6 km Lehtimäen kuntakeskuksesta itä koilliseen. Leväsuo on suo ja metsämaiden sekä peltoalueiden ympäröimä. Leväsuon tuotantoalueesta alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsee viisi asuinkiinteistöä hankealueen pohjois, koillis, etelä ja länsipuolella. Hankealueen ja lähimpien kiinteistöjen välissä on peltoalueita sekä suo ja metsämaita. Puustoinen metsä estää suoran näkyvyyden asuinkiinteistöiltä tuotantoalueelle. Leväsuon pölymallinnuksen mukaan suurimmat pölypitoisuudet ajoittuvat vuorokausille, jolloin turvetuotantoalueella kerätään kuivaa jyrsinturvetta aumoihin. Lähiasutusten kohdalla vuorokauden keskimääräiset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat pölyn leviämismallilaskelman perusteella suurimmillaan 30 % ilmanlaadun raja arvopitoisuuksista ja tuulen alapuolella toiminnan aikana pölypitoisuudet lähiasutuksen kohdalla ovat suurimmillaan 45 % ohjearvopitoisuudesta. Tuulen alapuolella ja toiminnan aikana pölypitoisuudet ovat hetkellisesti tätä korkeampia, mutta ilmanlaadun raja ja ohjearvopitoisuuksien ylittymiset rajoittuvat tuotantoalueen läheisyyteen. Jyrsinturvetuotannon aiheuttamien pölypitoisuuksien ei arvioida pölynleviämislaskelmien perusteella ylittävän ilmanlaadun rajaarvopitoisuuksia. Pölypitoisuuksia vähentää lisäksi suon ja asutuksen välinen puusto. Epävarmuutta tuloksiin aiheuttavat mm. puusto, tuulen nopeuden ja tuotantotoiminnan vaihtelu, suon pinnan kuivuusaste ja turpeen laatu. Tuulen nopeuden kasvaessa pölyn sekoittuminen ja laimeneminen nopeutuvat, joten suurimmat ympäristön pölyhaitat syntyvät olosuhteissa, jolloin tuuli on suhteellisen heikkoa ja sekoittuminen vähäistä. Väärälammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa asiassa tehdyn meluselvityksen mukaan jyrsin tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db (A) meluvaikutus jää noin m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, silloin kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Lisäksi 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota).

6 6 Leväsuon suunnitellusta tuotantoalueesta alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsevien viiden kiinteistön omistajille tehtyyn kaivokyselyyn vastasi kolme kiinteistönomistajaa, jotka myös ilmoittivat saavansa veden omasta kaivosta. Leväsuon alkuperäinen suomaisema on muuttunut suon turvetuotantoon valmistelun yhteydessä 1980 luvulla eikä metsäalueiden keskellä sijaitsevan Leväsuon maiseman muuttuminen näy laajalti lähiympäristöön. Naarasnevan tuotantoalue ja sen laajennusalue sijaitsee Leväsuon suunnitellun turvetuotantoalueen pohjoispuolella lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Leväsuon läheisyydessä ei ole suojelukohteita eikä pohjavesialueita. Vesistö ja vedenlaatu Leväsuo sijaitsee Leväjoen valuma alueella (35.437). Leväsuon kuivatusvedet johdetaan laskuoja 5:n kautta Leväjokeen. Leväjoki kulkee Alainen Leväjärven ja Alanen lammen kautta ja laskee Ähtärinjärveen. Valuma alueiden pinta alat, järvisyysprosentit ja hydrologiset tunnusluvut ovat seuraavat: Valuma alue Pinta ala km 2 Järvisyys % MHQ m 3 /s MQ m 3 /s MNQ m 3 /s Leväjoki, ennen Leväsuon laskuojaa 31,5 2,1 4,44 0,30 0,024 Laskuoja 5 laskussa Leväjokeen 0,6 0 0,10 0,01 0,001 Leväjoki laskussa Alainen Leväjärveen 39,5 2,1 5,57 0,38 0,030 Alainen Leväjärvi, luusua 40,8 2,4 5,5 0,39 0,033 Alanen lampi 42,8 2,3 5,2 0,41 0,028 Leväjoki laskussa Ähtärinjärveen 48,4 2,2 6,6 0,46 0,039 Ähtärinjärvi, alaraja Ähtärinsalmi 479,98 10,26 16,8 4,56 1,104 Leväjoki Leväjoki on noin 10 km pitkä ja sen valuma alue on noin 48 km 2. Pellon osuus Leväjoen valuma alueesta on noin 12 %. Jokea kuormittavat maatalous, mittavat metsä ja suo ojitukset sekä turvetuotanto. Leväjoki on rehevä ja humuspitoinen joki. Leväjoen veden laatu on korkeintaan tyydyttävä.

7 7 Alainen Leväjärvi Alainen Leväjärven pinta ala on noin 11,5 ha. Järvi on rehevä/erittäin rehevä ja humuspitoinen. Sen fosforipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Järven vesi on ollut lievästi hapanta/hapanta. Alanen lampi Alanen lammen pinta ala on noin 3,8 ha. Lampi on rehevä, ruskeavetinen ja sen vesi on lievästi hapanta. Ähtärinjärvi Ähtärinjärven pinta ala on 45 km² ja sen valuma alueen kokonaispinta ala on 480 km², josta lähivaluma alueen osuus on 170,5 km². Syvimmillään Ähtärinjärvi on 28 metriä, keskisyvyyden ollessa 6,1 metriä. Järven leveys vaihtelee yhdestä kolmeen kilometriä ja sen kokonaispituus on 28 km. Veden teoreettinen viipymä järvessä on 1,8 vuotta. Ähtärinjärvi on rehevä, lievästi hapan, humuspitoinen ja ruskeavetinen järvi, jonka puskurikyky on hyvä. Leväsuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Leväjoen valumaalueelle. Pääosa Naarasnevan tuotantoalueen kuivatusvesistä johdetaan ennen vesienkäsittelyn tehostamista myös Leväjoen valumaalueelle, mutta myöhemmin vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen pääasiassa Myllypuron valuma alueelle. Hakijan Matosuon 123,5 ha:n ja Teerisuon 67,5 ha:n suuruisten tuotantoalueiden kuivatusvedet päätyvät myös Ähtärinjärveen. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Naarasnevan tuotantoalueen laskuojan 1 kautta johdettavan ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys (nettokuormitus) alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa nykyisin ilman tehostettua vesienkäsittelyä on arvioitu seuraavaksi:

8 8 Vesistö Laskuoja 1 laskussa Naarasjärven ja Leväjärven väliseen jokeen Naarasjärven ja Leväjärven välinen joki laskussa Leväjärveen Tuotantoala ha Kiintoaine mg/l Typpi µg/l 174,9 8, Fosfori µg/l 174,9 2, ,8 Leväjärvi, luusua 174,9 2, ,3 Leväjoki, ennen Leväsuon laskuojaa 174,9 0,9 88 3,6 Leväjoki laskussa Alainen Leväjärveen 174,9 0, ,8 Alainen Leväjärvi, luusua 174,9 0,7 68 2,8 Alanen lampi 174,9 0,7 64 2,6 Leväjoki laskussa Ähtärinjärveen 174,9 0,6 57 2,3 Ähtärinjärvi, alaraja Ähtärinsalmi 174,9 0,06 5,8 0,2 Vesienkäsittelyn tehostamisen ja purkusuuntien muutosten jälkeen Naarasnevan kuivatusvesien päästöjen aiheuttama pitoisuuslisäys Leväjoen suunnan vesissä ennen Leväsuon laskuojaa on noin 1/10 ylläolevan taulukon esittämästä nykytilasta. Leväsuon ja Naarasnevan kiintoainepäästöjen aiheuttama pitoisuuslisäys Leväsuon alapuolisessa purkuvesistössä on yhteensä noin ¼ nykytilasta ja typpi ja fosforipäästöjen aiheuttama lisäys alle puolet nykytilasta. Laskennallisten pitoisuuslisien ja Leväjärven vuoden 2004 veden laatutietojen perusteella Leväjärveen kohdistunut Naarasnevan turvetuotannon ainekuormitus muodosti % järven ainekuormasta. Leväjokeen ennen Leväsuota kohdistunut Naarasnevan turvetuotannon ainekuormitus muodosti 7 14 % joen ainekuormasta. Alainen Leväjärveen kohdistunut turvetuotannon ainekuormitus muodosti 5 10 % ja Alanen lampeen kohdistunut turvetuotannon ainekuormitus 3 15 % vesistöjen ainekuormasta. Naarasnevan bruttofosforikuormitus on ollut noin 0,4 % Ähtärinjärven laskennallisesta kokonaiskuormituksesta. Tuotantoalueiden ainekuormitus kohottaa laskuojien sekä Leväjärven, Leväjoen, Alainen Leväjärven ja Alanen lammen ainepitoisuuksia. Naarasnevan lähimmät alapuolisen vesistön rantakiinteistöt sijaitsevat Leväjärven itärannalla, vesiteitse noin 1,2 kilometrin päässä hankealueesta. Leväsuota lähimmät alapuolisen vesistön rantakiinteistöt sijaitsevat Alainen Leväjärven rannalla, vesiteitse noin 4,7 kilometrin etäisyydellä.

9 Ympäristöriskit 9 Hakija katsoo, että Naarasnevan ja Leväsuon kuivatusvesien johtamisesta ei ole aiheutunut eikä jatkossakaan aiheudu haitallisia vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle. Hakijan tietojen mukaan soiden alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Kalasto ja kalastus Leväjärvessä, Leväjoessa, Alainen Leväjärvessä ja Alanen lammessa esiintyy haukea, lahnaa, särkeä ja ahventa. Ähtärinjärvessä esiintyy lisäksi salakkaa, kiiskeä, kuhaa, siikaa, kuoretta, muikkua ja sulkavaa. Alueen rapukanta on hävinnyt noin viisi vuotta sitten. Ähtärinjärveen sekä siihen laskevaan Ruokonen järveen on 2000 luvulla istutettu runsaasti kuhaa ja siikaa. Kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin, mutta siikaistutusten tulokset ovat heikentyneet. Ähtärinjärvi on kalastuksellisesti merkittävä toisin kuin Leväjärvi ja Alainen Leväjärvi, joilla on vain pieni kalastuksellinen merkitys. Leväjoella ja Alanen lammella ei ole kalastuksellista merkitystä. Leväjärvellä kalastusta harjoittaa vuosittain viisi, Alainen Leväjärvellä kuusi, Alanen lammella kaksi ja Ähtärinjärvellä 290 henkilöä. Vesistöissä harjoitetaan virkistys ja kotitarvekalastusta. Turvetuotanto aiheuttaa ympäristölle paloturvallisuusriskin. Vuosittain laadittavan palosuojelusuunnitelman sisältö on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaalle nimetään palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään paloturvallisuus ja ensiapukoulutuksella sekä toimintaharjoituksilla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. Paloviranomaiset tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.

10 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on tehnyt esityksen Leväsuon turvetuotantoalueen käyttö, päästö ja vesistötarkkailusuunnitelmaksi. Hakijan mukaan kalataloudellinen tarkkailu voidaan toteuttaa määrävuosina tehtävinä kalastustiedusteluina alapuoliseen vesistöön rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Muiden tarkkailuvelvollisuuksien asettamiselle ei hakijan mukaan ole perusteita. Korvaukset Turvetuotannon kuormituksesta aiheutuvat haitat voidaan kompensoida maksamalla Pohjanmaan TE keskukselle vuotuinen 200 kalatalousmaksu käytettäväksi Naarasnevan ja Leväsuon tuotantoalueiden alapuolisen vesistön kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaamiseen. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannon kuormituksesta ei aiheudu Ähtärinjärven kalastolle ja kalastukselle korvattavaa haittaa. Toiminnanaloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija on perustellut toiminnanaloittamishakemustaan käytössä olevien turvevarojen puutteella ja turpeen kysynnän kasvulla. Hakija on esittänyt euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on täydentänyt hakemustaan Leväsuon tuotantoaluetta koskevalla pölyn leviämismallilaskelmalla. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Soinin ja Lehtimäen kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ähtärinjärven Uutisnuotta nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Soinin ja Lehtimäen kunnilta, Soinin ja Lehtimäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Soinin ja Lehtimäen kuntien terveydensuojeluviranomaisilta.

11 11 Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan esitetty vesienkäsittelymenetelmä on riittävä, mikäli kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä ympärivuotisesti ja puhdistusteho voidaan todeta riittäväksi (kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 %, kokonaistyppi 40 %). Mikäli kenttä ei toimi odotetulla tavalla, hakijan on tehostettava vesienkäsittelyä muulla menetelmällä. Päätökseen on asetettava määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Aumat on sijoitettava yli 400 m:n päähän lähimmästä asutuksesta. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle sähköisesti TYVIpalvelimen kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet on ohjattava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa turvetuotannolle voidaan myöntää, mutta ei toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Leväsuon turvetuotantoa ei tulisi aloittaa ennen vastaavan osuuden poistumista Naarasnevan tuotantoalueesta. Vesiensuojelutoimenpiteillä ei voida riittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa ja TE keskus on edellyttänyt, että luvan saaja velvoitetaan Naarasnevan ja Leväsuon tuotantoalueiden osalta suorittamaan vuosittain euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitetta

12 Muistutukset ja mielipiteet 12 va TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Lehtimäen kunnan ympäristölautakunnan mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää alapuolisten vesistöjen ja suojelualueiden laadusta huolehtimista. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät on mitoitettava turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Kuivatusvedet on pystyttävä pumppaamaan pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Oikovirtaukset on estettävä. Tuotantoalueen ympäristön ja vesistöjen asumis, virkistys ja vapaa ajan toimintaa ei tule heikentää. 4) Lehtimäen kunnanhallituksen mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että alapuolisten vesistöjen ja suojelualueiden laadusta huolehditaan. Tuotantoalueen ympäristön ja vesistöjen asumis, virkistys ja vapaa ajan toimintaa ei tulisi heikentää. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan valuma aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luonnonarvoja. Lupaviranomaisen on edellytettävä luvanhakijalta kiintoaineiden pääsyn estämistä vesistöihin parasta mahdollista puhdistusmenetelmää käyttäen. 5) Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä on todennut, että tuotantoalueen kuivattaminen ja muut toiminnot alueella eivät saa aiheuttaa muutoksia lähialueen talousvesikaivojen veden laatuun ja määrään. Kaivovesien laatua suositellaan seuraamaan laboratoriokokein ja niiden määrää mittauksin. Pölyämistä ja melua tulee vähentää jaksottamalla tuotanto tuuliolosuhteiden mukaan sekä sijoittamalla aumat ja kuljetusreitit siten, että toiminnasta on mahdollisimman vähän haittaa häiriintyville kohteille. Myös suojapuusto ehkäisee pölyn ja melun leviämistä. Meluisimpia työvaiheita tulee välttää asutuksen läheisyydessä yöaikaan. 6) AA ja BB (Mustikkamaa RN:o 9:40 ja Hattuhonka RN:o 9:45, Lipon kylä, Lehtimäki) ovat ihmetelleet, miten turvetuotannosta ympäristölle ja asutukselle aiheutuvat pöly ja meluhaitat on arvioitu ja miten ne minimoidaan sekä kuinka lähialueilla olevien luonnonlähteiden vedentuotto ja laatu on varmistettu. Turveliikenne kuormittaa Leväjärven maantietä, joka ei tule kestämään lisääntynyttä raskasta

13 13 liikennettä ja liikenneturvallisuuden taso laskee. Leväjärventielle on tehtävä kestopäällyste. 7) CC on ilmaissut huolensa Leväjärventien kunnosta turveliikenteen vuoksi sekä läheisen lähteen vesitilanteen säilymisestä. Lisäksi hän on huolissaan turvetuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. 8) Lipo Halttusen osakaskunta ja Lehtimäen osakaskunta ovat todenneet, että jos kuivatusvesien johtaminen sellaisenaan alapuoliseen vesistöön jatkuu, niin Leväjärvi kasvaa umpeen. Samoin käy Alainen Leväjärvelle, kun Leväsuon tuotantoalue otetaan käyttöön. Päästöt lisääntyvät huomattavasti Ähtärinjärveen saakka. Kuivatusvesien puhdistuksen valvontaa olisi huomattavasti tehostettava ja valumavesien ph arvoihin tulisi kiinnittää huomiota ja ottaa käyttöön jatkuva kalkitus. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaus olisi TE keskuksen sijaan suoritettava suoraan osakaskunnalle. Ehdotettu 200 euron korvaus vuodessa on muistuttajan mukaan mitättömän suuruinen. Kuormituksesta aiheutuvista haitoista tulisi velvoittaa pitämään säännöllisiä yhteispalavereja luvan hakijan ja haitankärsijöiden kesken. Hakijan vastine Hakija on hyväksynyt Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimuksen ympärivuotisesta pintavalutuksesta ja kentän puhdistusteholle asetettavista tehovaatimuksista. Tavoitearvot voidaan kuitenkin määrätä vasta siitä lukien, kun kentän toimintakyky on vakiintunut huomioon ottaen rakentamistöiden vaikutus. Hakija on todennut Pohjanmaan TE keskuksen 2) lausunnosta, että Leväsuon kuntoonpano ja tuotanto voidaan aloittaa luvan tultua täytäntöönpanokelpoiseksi ja että toiminnanaloittamisluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Nykyinen turvetuotanto, Matosuo 123,5 ha ja Teerisuo 67,5 ha, Naarasneva 174,9 ha eli yhteensä 365,9 ha muodostaa Ähtärinjärveen valumavetensä johtavasta alasta noin 480 km 2 eli 0,76 %, jolla ei voi olla vaikutusta järven tilaan, kun vielä otetaan huomioon kuivatusvesien puhdistustehon parantuminen alueilla. Laajennusalueiden ja uusien tuotantoalueiden, mukaan luettuna Leväsuon uusi turvetuotantoalue, pinta ala on yhteensä 286 ha, joka on Ähtärinjärven valuma alueesta 0,59 %. Tuotantoala on enimmillään yhteensä 1,35 %, mutta pienenee tuotantoalan poistuessa. Lisäksi tuotantoalueet sijoittuvat valuma alueen yläosille hajanaisesti ja pitkien purkureittien päähän. Hakija on paljoksunut vaatimusta euron vuotuisesta kalatalousmaksusta.

14 14 Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa tarkkailuvaatimusten osalta. Hakija on todennut, että Lehtimäen kunnan ympäristölautakunnan 3), Lehtimäen kunnanhallituksen 4) ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän 5) vaatimukset on huomioitu hakemuksessa ja sen täydennyksissä. Hakija on todennut, että AA ja BB:n 6) kiinteistöt, jotka sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä Leväsuosta, eivät ole toiminnan vaikutusten piirissä. Yleisiä teitä koskevia kysymyksiä ei käsitellä muutoin kuin kuljetusten suojaamisen osalta. Hakijan mukaan CC:n 7) talouskeskukset sijaitsevat yli 600 m:n etäisyydellä Leväsuon pohjoispuolella. Hakija on viitannut kohdassa 6) lausumaansa. Lipo Halttusen osakaskunnan ja Lehtimäen osakaskunnan 8) muistutuksen osalta hakija on viitannut hakemuksessa ja vastineessaan aiemmin lausumaansa. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 140/2008/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Naarasnevan turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Leväsuon turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Lehtimäen kunnassa Leväjoen valuma alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan mukainen tuotantoalueen pinta ala on noin 53 ha. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa päätöksen liitteenä 2 olevaan karttaan merkityllä noin 1 ha:n suuruisella tuotantoalueen osalla lohkon 10 eteläosassa, joka määrätään suojavyöhykkeeksi. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

15 15 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2.4 b olevan piirustuksen, mittakaava 1:5 000, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 5 kautta Leväjokeen. 2) Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 2.4 b olevan piirustuksen, mittakaava 1:5 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti suunnitelman mukaisen pintavalutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle.

16 16 Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Lohkon 10 eteläpään suojavyöhykealueen on annettava metsittyä ja alue on säilytettävä mahdollisimman hyvin pölyn leviämistä estävänä suojavyöhykkeenä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Lehtimäen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöi

17 17 den on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11) Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutuksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle ja Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Ähtärinreitin kalastusalueelle. Pöly ja melutarkkailujen tulokset on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

18 18 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Leväjoen, Alainen Leväjärven ja Alanen lammen kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 350 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

19 19 Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Leväsuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on sarkaojitettu 1980 luvulla. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Leväsuon olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu päätöksen liitekarttaan 2 merkityltä osalta.

20 20 Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Leväsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnanaloittamisluvan hylkäämiselle Lupamääräysten perustelut Täytäntöönpano voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi, sillä 1980 luvulla turvetuotantoa varten kunnostettu alue on jo metsittynyt ja vaatii uuden kuntoonpanon. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Lähin asutus on luvan mukaisen turvetuotantoalueen reunasta noin 400 m:n etäisyydellä. Määräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn

21 21 puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14) on tarpeen turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimus kuivatusvesien ympärivuotisesta käsittelystä pintavalutuskentän avulla otetaan huomioon lupamääräyksistä 2) ja 3) ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentän tehon tarkkailusta määrätään käyttö ja päästötarkkailusuunnitelmassa. Puhdistustehon tavoitearvojen asettamista ei tässä vaiheessa pidetä tarpeellisena. Vaatimus melu ja pölyhaittojen minimoimisesta otetaan huomioon hylkäämällä hakemus päätöksen liitekarttaan 2 merkityltä alueelta sekä lupamääräyksistä 5) ja 6) ilmenevällä tavalla. Vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan lupamääräyksestä 8) ilmenevällä tavalla huomioon ja vaatimus ympäristökeskukselle toimitettavasta tuotantotoiminnan sekä tarkkailutietojen ja poikkeustilanteiden vuosiraportista lupamääräyksistä 10) 12) ilmenevällä tavalla huomioon. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden valmistumisen ja käyttöönoton ilmoittamisesta ympäristökeskukselle otetaan huomioon lupamääräyksestä 3) ilmenevällä tavalla ja vaatimus valumavesien ohjaamisesta tuotannon loputtua otetaan huomioon lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan TE keskuksen 2) vaatimus toiminnanaloittamisluvan epäämisestä otetaan huomioon hylkäämällä hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupavirasto toteaa TE keskuksen vaatimukseen evätä Leväsuon turvetuotanto ennen kuin vastaava osuus Naarasnevan tuotantoalueesta on poistunut, että Naarasnevan poistuma arvion mukaan sen tuotantoalasta poistuu vuoden 2010 loppuun mennessä 42 ha, mutta toisaalta uutta tuotantoalaa tulee laajennusalueelle 25 ha. Turvetuotantoalueen kuntoonpano kestää 1 3 vuotta. Ympäristölupavirasto katsoo, että Naarasnevan vesienkäsittelyn tehostumisen

22 22 ja päästöjen vähenemisen huomioon ottaen luvan epääminen vaaditulla tavalla ei ole tarpeen. Ympäristölupavirasto toteaa TE keskuksen vaatimukseen yhteensä euron suuruisesta vuosittaisesta kalatalousmaksusta Naarasnevan ja Leväsuon osalta, että huomioon ottaen tehostettu vesienkäsittely ja päästöjen arvioitu vaikutus vesistössä, 350 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Leväsuon osalta on riittävä. Kalataloudellista tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 12) ilmenevällä tavalla. Lehtimäen kunnan ympäristönsuojelulautakunnan 3) ja Lehtimäen kunnanhallituksen 4) lausunnot otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän 5) vaatimus kaivovesien laadun tarkkailusta hylätään. Ottaen huomioon kaivojen etäisyys tuotantoalueesta turvetuotannolla ei ole ennalta arvioiden vaikutusta kaivojen veden laatuun. Vaatimus toiminnasta aiheutuvien pöly ja meluhaittojen vähentämisestä otetaan lupamääräyksistä 5) ja 6) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto toteaa AA ja BB:n 6) muistutukseen hankkeen aiheuttamien pöly ja meluhaittojen minimoimisesta, että lupamääräyksissä 5) ja 6) annetaan pöly ja meluhaittoja rajoittavia määräyksiä. Muistuttajien kiinteistö ei sijaitse Leväsuon tuotantoalueen lähietäisyydellä. Myös kiinteistön ja tuotantoalueen välillä oleva puusto sitoo pölyä. Leväjärventien kunnossapito tai yleinen liikennöinti ei kuulu tämän ympäristölupa asian yhteydessä käsiteltäviin asioin. Ympäristölupavirasto viittaa CC:n 7) mielipiteen johdosta edellä kohdan 6) muistutuksen johdosta lausumaansa. Ympäristölupavirasto toteaa Lipo Halttusen osakaskunnan ja Lehtimäen osakaskunnan 8) muistutukseen kuivatusvesien puhdistuksen valvonnan tehostamisesta, että lupamääräyksissä 11) ja 12) annetaan tarkkailua koskevat määräykset. Vesienkäsittelystä annetaan lupamääräykset 2) 3) ja lupamääräyksen 3) mukaan vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Erityisen määräyksen antaminen kuivatusvesien kalkitsemisesta ei ole tarpeen. Vaatimukseen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaamisesta TE keskuksen sijaan suoraan osakaskunnalle ympäristölupavirasto toteaa, että kalatalousmaksu ei ole korvaus ja että vesilain 2 luvun 22 :n 3 momentin mukaan kalatalousmaksu tulee suorittaa kalatalousviranomaisen käytettäväksi. Ympäristölupavirasto hylkää lakiin perustumattomana vaatimuksen hakijan ja haitankärsijöiden välisten yhteispalaverien pitämisestä annettavasta määräyksestä.

23 23 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

24 24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Anne Valjakka Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

25 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 Kartta Liite 2 Luparatkaisussa suojavyöhykkeeksi määrätty alue.