Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat
|
|
- Susanna Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEESSÄ MARJA-TERTTU SAHA LT, erikoislääkäri PÄIVI KESKINEN dosentti, erikoislääkäri TAYS, lastentautien klinikka Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat Lähtökohdat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on käyttänyt vuodesta 2000 lähtien diabetespotilaiden seurantaan tarkoitettua Prowellness-rekisteriä, jonka avulla voidaan potilasmäärien lisäksi seurata mm. potilaiden hoitotasapainoa. Menetelmät Retrospektiivisessä tutkimuksessa tarkasteltiin TAYS:n lastenklinikan rekisteritietojen perusteella potilasmäärien kehitystä sekä hoidon tuloksia. Näiden tietojen avulla pyrittiin selvittämään, onko hoitotasapainossa tapahtunut muutoksia. Uusien potilaiden vuosittaisen määrän kirjauksia tarkasteltiin myös rekisteriä edeltäneeltä ajalta. Tulokset TAYS:n lasten diabetesyksikössä diagnosoidaan diabetes vuosittain noin 50 lapsella ja nuorella. Uusien potilaiden vuosittainen määrä on yli kaksinkertaistunut 30 vuodessa ja kasvaa edelleen. Vuonna 2000 diabetespotilaiden hoitotasapainoa kuvaavan glykosyloituneen hemoglobiinin prosenttiosuuden (HbA 1c ) keskiarvo oli 9,4 % ja vuonna 2008 (tammi lokakuu) 8,1 %. Hyvässä tai kohtalaisen hyvässä hoitotasapainossa olevien (HbA 1c alle 8 %) potilaiden osuus on kasvanut, samalla kun erittäin huonossa tasapainossa (HbA 1c yli 10 %) olevien osuus on pienentynyt. Päätelmät TAYS:n lastenklinikan seurannassa ja hoidossa olevien tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotasapaino on selvästi kohentunut 8 viime vuoden aikana. Suotuisaan kehitykseen on useita syitä, mutta tärkeimpiä on todennäköisesti diabeteksen hoitoon sitoutuneen pysyvän moni - ammatillisen ryhmän toiminta potilaiden ja heidän perheidensä tukena. Parantuneista tuloksista huolimatta osa potilaista on edelleen erittäin huonossa hoitotasapainossa. Suomessa sairastuu vuosittain noin 500 alle 15-vuotiasta lasta ja nuorta diabetekseen ja sairastuneiden määrä on lisääntymässä edelleen (1). Lasten ja nuorten sairaus on useimmiten tyypin 1 diabetes. Nykyaikaisten hoitomenetelmien (mm. uudet pitkävaikutteiset insuliinianalogit, monipistoshoidon soveltaminen myös nuorimpien hoidossa, insuliinipumppuhoito ja jatkuvan kudossokerisensoroinnin käyttö) avulla on mahdollista parantaa diabeetikon hoitotasapainoa (2,3,4). Tehostetun insuliinihoidon avulla tavoitellun HbA 1c -tason paranemisen on pelätty johtavan hypoglykemioiden määrän lisääntymiseen (5), ja tästä syystä on monen lapsen ja nuoren hoidossa aikaisemmin hyväksytty turhan korkea verensokeritaso varmuuden vuoksi. Viime aikoina on kuitenkin myös lasten hoidossa kiinnitetty huomiota hyperglykemian välttämiseen ja siihen, että pienikin muutos tavoitellumpaan HbA 1c -tasoon vaikuttaa diabeteskomplikaatiota vähentävästi (6). Hiljattain raportoitiin HUS:n Lasten ja Nuorten Sairaalasta, että diabetesta sairastavien lasten päivystyskäynnit hypoglykemoiden takia ovat vähentyneet, mutta saman - aikaisesti HbA 1c -keskiarvo on kuitenkin jäänyt tavoitetasoa korkeammaksi (7). Myös aikuisten tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotasapaino on jäänyt etäälle tavoitteesta (8,9) eikä muutoksia parempaan ole nähty viime vuosien seurannassa. DEHKO:n raportissa todettiin terveyskeskuksen seurannassa olevilla yli 15-vuotiailla diabeetikoilla hoitotasapainon pysyneen muuttumattomana verrattaessa vuosien 1993 ja tuloksia; molemmissa ryhmissä HbA 1c -arvojen mediaani oli 8,5 % (8). Suomen Lääkärilehti 27 32/2009 vsk
2 Kirjallisuutta 1 Harjutsalo V, Sjöberg L, Tuomilehto J. Time trends in the incidence of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 2008;371: Scrimgeour L, Cobry E, McFann K ym. Improved glycemic control after long-term insulin pump use in pediatric patients with type 1 diabetes. Diabetes Technol Ther 2007;9: Deiss D, Bolinder J, Riveline JP ym. Improved glycemic control in poorly controlled patients with type 1 diabetes using real-time continuous glucose monitoring. Diabetes Care 2006;29: Mohn A, Dunger DB, Chiarelli F. The potential role of insulin analogues in the treatment of children and adolescents with type 1 diabetes mellitus. Diabetes Nutr Metab 2001;14: Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. N Engl J Med 1993;329: DCCT/EDIC Research Group. Beneficial effects of intensive therapy of diabetes during adolescence: outcomes after the conclusion of the Diabetes Control and Complications Trial. J Pediatr 2001;139: Miettinen P, Otonkoski T. Nykyaikainen lasten ja nuorten diabeteshoito. Suom Lääkäril 2008;63: Tuomi T. Miksi tyypin 1 diabeteksen hoitotasapaino ei parane? Pääkirjoitus Duodecim 2005;121: Valle T, Tuomilehto J. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina DEHKOraportti 2004:1. Diabetesliitto 10 Højberg AS, Hansen D, Svensson J, Johannesen J, Eising S, Birkebaek NH; Danish Registry of Chidhood Diabetes. First 10 years with the Danish Registry of Childhood Diabetes. Ugeskr Laeger 2007;169: Gerstl EM, Rabl W, Rosenbauer J ym. Metabolic control as reflected by HbA1c in children, adolescents and young adults with type-1 diabetes mellitus: combined longitudinal analysis including 27,035 patients from 207 centers in Germany and Austria during the last decade. Eur J Pediatr 2008;167: DeBeaufort C, Swift P, Skinner C ym. Continuing stability of center differences in pediatric diabetes care: do advances in diabetes treatment improve outcome? The Hvidoere Study Group on Childhood Diabetes. Diabetes Care 2007;30: Brinks SJ, Miller M, Moltz KC. Education and multidisciplinary team care concepts for pediatric and adolescent diabetes mellitus. J Pediatr Endocrinol Metab 2002;15: Saha M-T, Huupponen T, Knip M, Juuti M, Komulainen J. Continuous subcutaneous insulin infusion in the treatment of children and Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten diabetesyksikössä uusia diabetespotilaita on viime vuosina diagnosoitu noin 50 vuodessa. Yksikössä seurataan diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria 15-vuotiaiksi saakka, ja sen jälkeen he siirtyvät sisätautiklinikan yhteydessä toimivan nuorisopoliklinikan seurantaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käyttöön otetun Prowellness-rekisterin avulla hoitoyksikössä on seurattu potilasmäärien kehitystä ja keskimääräistä HbA 1c -tasoa. Tämä tutkimus perustuu Prowellness-rekisterin tietoihin alkaen vuodesta TAYS:n lastenklinikan kaikkien diabetespotilaiden tiedot ovat rekisterissä, ja jokaisen poliklinikkakäynnin yhteydessä rekisteriin kirjataan mm. seuraavat tiedot: pituus ja paino, HbA 1c, käyntivälillä esiintyneet vakavat hypoglykemiat ja ketoasidoosit, pistospaikkojen kunto ja insuliiniannokset. Vuositarkastuskäynnillä rekisteriin merkitään myös verenpaine, puberteettikehitysaste, jänneheijasteet ja kosketus- sekä värinätuntomittausten tulokset. Jokaisella käynnillä lääkärillä ja hoitajalla on mahdollisuus tehdä merkintöjä lapsen voinnista, hoidonohjauksesta tai jostain erityisongelmasta, jota vastaanottokäynnillä on käsitelty. Aineisto ja menetelmät Tähän tutkimukseen kerättiin Prowellnessrekisterin poimintatyökalun avulla tiedot vuo- KUVIO 1. TAYS:n lastenklinikan uudet diabetespotilaat vuosina sittaisista potilasmääristä, HbA 1c -tasosta (vuosittainen keskiarvo) sekä hyvässä tai kohtalaisen hyvässä (HbA 1c alle 8 %) ja erittäin huonossa (HbA 1c yli 10 %) hoitotasapainossa olevien potilaiden määrästä vuosittain. Vakavien hypoglykemioiden kirjaamiskäytäntö on vasta muotoutunut, joten toistaiseksi rekisteristä ei ole saatavissa luotettavia lukuja hypoglykemioiden esiintymisestä. HbA 1c -määritykset on vuodesta 1997 lähtien suoritettu tavanomaisten seurantakäyntien yhteydessä pikamittarilla (DCA Vantage Siemens) ja vuosikäynneillä pikamittauksen lisäksi laboratoriomäärityksenä (Laboratoriokeskus). Kumpikin määritys on DCCT-standardin mukainen, ja tulosten yhtenevyyttä seurataan vuosittaisten kaksoismääritysten avulla. Tulokset TAYS:n lasten diabetesyksikköön tuli luvulla uusia potilaita keskimäärin 25 vuodessa luvulla lukumäärä on lähestynyt 50:tä ja näyttää olevan edelleen kasvussa (kuvio 1). Prowellness-rekisterin käyttöaikana HbA 1c :n keskiarvon kuvastama hoitotasapaino on parantunut kaikissa ikäryhmissä, mutta suurin muutos on tapahtunut vuotiaiden ryhmässä, jossa myös keskimääräisen HbA 1c :n lähtöarvo oli korkein (kuvio 2). Keskimääräisen HbA 1c -arvon tasaisen laskun myötä hyvässä tai kohtalaisen hyvässä 2454 Suomen Lääkärilehti 27 32/2009 vsk 64
3 TIETEESSÄ adolescents with type 1 diabetes. J Pediatr Endocrinol Metab 2002;15: Brown AF, Ettner SL, Weinberger M ym. Socioeconomic position and health among persons with diabetes mellitus: a conceptive framework and review of the literature. Epidemiol Rev 2004;26: Sidonnaisuudet: Kirjoittajat ovat toimineet useiden eri lääkeyritysten tilaisuuksissa esiintyjinä ja osallistuneet lääkeyritysten kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. KUVIO 2. hoitotasapainossa (HbA 1c alle 8 %) olevien potilaiden osuus on kasvanut ja erittäin huonossa hoitotasapainossa (HbA 1c yli 10 %) olevien potilaiden osuus vastaavasti pienentynyt (kuvio 3). Insuliinihoitomuotoja on kaikissa ikäryhmissä käytössä useita (taulukko 1). HbA 1c :n keskiarvon muutokset ikäryhmittäin vuosina KUVIO 3. Hyvässä tai kohtalaisen hyvässä (HbA 1c < 8 %) ja erittäin huonossa (HbA 1c >10 %) hoitotasapainossa olevien potilaiden osuus vuosina Pohdinta Tämän tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten diabeteksen hoidon kehitys TAYS:n lasten diabetesyksikössä on HbA 1c -keskiarvon valossa edennyt suotuisasti. Samansuuntainen tulos raportoitiin hiljattain Tanskasta (10), jossa valtakunnallinen lasten ja nuorten diabetesrekisteri on ollut käytössä vuodesta Myös laaja saksalais-itävaltalainen seuranta-aineisto osoitti HbA 1c -keskiarvon laskeneen kymmenen viime vuoden aikana (11). Samalla kun TAYS:n lapsipotilaiden HbA 1c :n keskiarvo on vuosien kuluessa vähitellen laskenut, on hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden osuus kasvanut. Selvää yksittäistä syytä hoitotasapainon paranemiseen on mahdotonta esittää. Muutos on todennäköisesti useiden tekijöiden summa. Mukana vaikuttamassa ovat sekä insuliinihoidon ja teknologian kehitys että diabetes - ohjaukseen osallistuvien ammattihenkilöiden työpanos. Suurin insuliinihoidossa tapahtunut muutos viime vuosien aikana on ollut uusien insuliinianalogien käyttöönotto myös lapsipotilaiden hoidossa. Laajassa lasten ja nuorten diabeteshoidon tulosten seurantatutkimuksessa (12) todettiin, että yksittäisen hoitomuodon vaikutus hoitotasapainoon oli vähäinen, eikä tutkimuksessa voitu osoittaa, että monipistos- tai pumppuhoidolla saavutettaisiin välttämättä parempaa hoitotulosta kuin kaksi- tai kolmipistoshoidolla. TAYS:n lasten diabetesyksikössä insuliinihoito pyritään valitsemaan ja tarvittaessa räätälöimään yksilöllisten tarpeiden ja perheiden toiveiden mukaiseksi. Lapsen ikä, taidot ja verensokerien käyttäytyminen otetaan huo - mioon hoidon suunnittelussa, samoin esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa käytettävissä oleva apu. Vaikka suuri osa prepubertaalisista potilaista käyttää edelleen perinteistä kolmipistoshoitoa NPH-insuliinin ja lyhytvaikutteisen insuliinin avulla (taulukko 1), ovat perheet omaksuneet pikainsuliinin tilapäisen käytön esimerkiksi poikkeuksellisten herkuttelujen yhteydessä. Joillekin lapsille insuliinipistos koululounaalla tuntuu niin vaikealta, että hoitoa halutaan mieluummin toteuttaa kolmipistosmallilla, vaikka kotona aterioilla käytettäisiinkin yleensä pikainsuliinia (jolloin pistosten määrä toki on enemmän kuin kolme päivässä). Osalla lapsista on perheen toivomuksesta erilainen insuliinipistosohjelma kouluja vapaapäiviä varten. Toisaalta, mikäli pienen diabeetikon hoitotasapaino tai hoidon joustava toteuttaminen vaatii monipistoshoitoa, pitäisi pistosavun löytyä koulusta (esim. koulunkäyntiavustaja). Joillakin kolmipistoshoi- Suomen Lääkärilehti 27 32/2009 vsk
4 Tuttu lääkäri tai hoitaja uskaltaa kysellä hoidon epävarmuus - kohdista. TAULUKKO 1. dossa olevista lapsista on yöllisen hypoglykemiataipumuksen takia iltainsuliinina pitkävaikutteinen detemir-insuliini, jolla pyritään parempaan aamuverensokeritasoon ja pienempään yöhypoglykemiariskiin. Kun tehdään yksilöllisesti räätälöityjä hoitoratkaisuja, saatetaan joutua tilanteeseen, jossa lapsella on neljä erilaista insuliinia päivittäisessä käytössä. Tällöin hoidonohjauksen merkitys korostuu. Hoidonohjauksella voidaan auttaa perheitä hallitsemaan lapsen hoitoa (13), jolloin turvallisuudentunne lisääntyy. Lapsen varttuessa vastuu diabeteshoidosta siirtyy vähitellen hänelle itselleen ja myös tähän prosessiin tarvitaan hoidonohjausta. Hoitotiimien ja perheiden välille syntyvä luottamuksellinen suhde edistää hoidon sujumista. Kokemuksemme mukaan tuttu lääkäri tai hoitaja uskaltaa helpommin kysellä hoidon epävarmuuskohdista, jolloin niihin päästään yhdessä pureutumaan. Toisaalta hoitotiimin valmius yksilöllisten hoitomallien laatimiseen todennäköisesti parantaa potilaiden ja perheiden hoitomyöntyvyyttä ja hoitotasapainoa. Insuliinipumppujen käytön lisääntyminen voi myös olla yksi syy hoitotasapainon paranemiseen. Insuliinipumpun avulla insuliinin annostelu on yksilöllistä ja pumppu saatetaan kokea pistoshoitoa joustavammaksi ratkaisuksi. Insuliinipumppuhoidon on ainakin lyhytkestoisissa seurantatutkimuksissa osoitettu parantavan hoitotasapainoa (2,14). Suomalaisessa tutkimuksessa osoitettiin hoitotasapainon parantuneen eniten niillä, joilla lähtö - tilanne oli huonoin (14). Diabetespotilaiden Insuliinihoitomuotojen jakauma marraskuussa 2008 TAYS:n lasten diabetesyksikön potilailla eri ikäryhmissä. Insuliinihoito Ikäryhmä 0 5 v 6 10 v v % % % 1-pistoshoito pistoshoito pistoshoito Monipistoshoito Insuliinipumppu Muu hoitomuoto käytännön hoidossa nähdään usein, että melkein mikä tahansa muutos, joka aiheuttaa lisähuomion kiinnittämisen hoitoon (insuliinihoitomuodon vaihtaminen, verensokeriseurannan tehostaminen, hoitoon liittyvät kotitehtävät ), johtaa hoitotasapainon paranemiseen. Tämä paraneminen on kuitenkin monesti lyhyt - kestoista: kun alkuinnostus menee ohi, palataan entisiin hoitotapoihin. Tämän tutkimuksen mukaan kuitenkin hoitotasapaino on parantunut parantumistaan usean vuoden ajan, joten pelkästään insuliinipumppujen määrän lisääntyminen tai monipistoshoidon uusien insuliinien käyttöönotto ei riitä selitykseksi. TAYS:n lastenklinikassa on viime vuosina järjestetty yhä enemmän hoitajan vastaanottoja. Nämä ovat tavanomaisten noin 3 kuukauden välein tapahtuvien lääkärin vastaanotolla käyntien väleihin tarpeen mukaan sovittavia käyntejä, joiden tarkoituksena on esimerkiksi motivoida kotiseurantaan, tarkistaa, että huonompaan suuntaan luisunut diabetestasapaino saadaan palaamaan oikeille raiteille, tarkistaa tehostetun seurannan tulokset tai suorittaa kudosglukoosin jatkuva monitorointijakso sensorilaitteen avulla. Hoitajan vastaanotolla käynti ei korvaa käyntiä lääkärin vastaanotolla, vaan täydentää sitä. Joskus teiniikäinen potilas toivoo välikäyntiä hoitajan vastaanotolla, jotta jaksaisi paremmin hoitaa. Hoitajan vastaanottojen ohella diabeteshoitotiimin säännölliset kokoontumiset auttavat hahmottamaan jokaisen potilaan ja hänen perheensä erityistarpeita; opimme tuntemaan potilaamme ja heidän taustaryhmänsä. Diabeteslääkärien ja -hoitajien, ravitsemussuunnittelijan, psykologin, sosiaalityöntekijän ja kuntoutusohjaajan jokaviikkoisissa kokouksissa suunnitellaan tavanomaiselle seurantakäynnille tulevien potilaiden vastaanotot ja käsitellään myös esiin tulleet ongelmat. Näissä kokouksissa voidaan yhdessä pohtia, miten potilaan hoidossa päästäisiin parhaiten eteenpäin, tarvitaanko yhteydenottoja päivähoitoon tai kouluun tai erityistyöntekijän vastaanottokäyntiä. Henkilöiden vaihtuvuus hoitotiimissä on viime vuosina ollut erittäin vähäinen, ja tämä on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut myös hoitotuloksiin. Prowellness-rekisteri on lisännyt mahdollisuuksia seurata hoidon laatua. Tämän aineiston analyysin jälkeen olemme havainneet 2456 Suomen Lääkärilehti 27 32/2009 vsk 64
5 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Lasten ja nuorten sairastuminen diabetekseen on lisääntymässä. Hoidon laatua voidaan seurata rekisteritietojen avulla. Tämä tutkimus opetti Diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotasapaino paranee. Hyvässä hoitotasa - painossa olevien potilaiden osuus kasvaa. HbA 1c -keskiarvossa hienoista nousua. Tämä korostaa mielestämme sellaisen rekisterin käyttöä, joka mahdollistaa hoitotuloksen jatkuvan seurannan. Tällöin hoitotuloksissa havaittuihin huolestuttaviin suuntauksiin voidaan puuttua viivytyksettä, toisin kuin silloin, kun selvityksiä tehdään vain esimerkiksi vuoden tai kahden vuoden välein. Tämän tutkimuksen ongelmana oli tiedon puuttuminen hypoglykemioiden määrästä: yhtenäinen kirjaamiskäytäntö on muotoutunut vasta viime aikoina ja tästä syystä hypoglykemiat jätettiin raportoimatta. Koska tietoa hypoglykemioista ei kerätty tähän tutkimukseen, jätettiin myös ketoasidoosit pois. Jatkossa rekisterin käyttöä tehostetaan seuraamalla systemaattisesti myös vakavien hypoglykemioiden ja ketoasidoosien esiintymistä. Kokemustemme perusteella yhdymme Suomen Lääkärilehdessä olleeseen pääkirjoitukseen (7), jossa korostetaan lasten ja nuorten diabeteksen hoidon keskittämistä osaaviin, asiantunteviin käsiin hoitopaikkojen riittävät resurssit varmistaen. Hyvä hoitotasapaino lapsena ja nuorena ennustaa hyvää selviytymistä diabeteksen kanssa myös myöhempinä vuosina (15). Hyvä selviytyminen diabeteksen hoidossa puolestaan heijastuu yhteiskunnan tasolla terveydenhuollon kustannuksiin ja yksilötasolla elämänlaatuun. ELÄMÄSI LÄÄKÄRIKOULU koulutuskalenterissa! Koulutustilaisuuksien päivitetyt tiedot sähköisestä koulutuskalenterista Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto Suomen Lääkärilehti 27 32/2009 vsk
Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?
Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö
LisätiedotUudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016
Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c
LisätiedotInsuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona
Alkuperäistutkimus TIMO SANE, TIMO TULOKAS, PAULA NIKKANEN, PIRJO HEIKKILÄ, ERJA HUTTUNEN JA LEO NISKANEN Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona Insuliinipumppua on käytetty tyypin 1 diabeteksen
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotSinun elämääsi varten.
Sinun elämääsi varten. Helppo. Luotettava. Huomaamaton. Helppo Luotettava Huomaamaton Accu-Chek Insight Experience what s possible. Accu-Chek Insight on täydellinen järjestelmä helpottamaan diabeetikon
LisätiedotDiabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito
Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotLEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto
KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotToimintakertomus. Lasten diabetes Päivi Miettinen
Toimintakertomus 2015 Lasten diabetes Päivi Miettinen Sisällysluettelo 1. Lastenendokrinologian vastaanotto... 1 2. Diabeteksen hoidon resurssit... 2 3. Potilasmäärät... 2 4. Hoitomuodot... 3 5. Hoidon
LisätiedotMitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)
Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia
LisätiedotDiabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä
TIETEESSÄ SATU VEHKAVAARA LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian pkl Helsingin yliopisto, kliininen laitos satu.vehkavaara@hus.fi
LisätiedotSystemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen
Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotPiuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen
Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista
LisätiedotMiten hoitaa lasten ja nuorten tyypin 1 diabetesta?
Mari Pulkkinen, Tiina Laine ja Päivi Miettinen KATSAUS Miten hoitaa lasten ja nuorten tyypin 1 diabetesta? Insuliinijohdosten, insuliinipumppujen ja reaaliaikaisten kudosglukoosimittarien tultua markkinoille
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotUudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot. Ilkka Sipilä ja Tero Saukkonen
Lasten ja nuorten diabetes Uudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot Ilkka Sipilä ja Tero Saukkonen Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito on vajaan vuosikymmenen aikana edistynyt, ja tämä on heijastunut
LisätiedotToimintakertomus 2016 LASTEN DIABETES. Päivi Miettinen
Toimintakertomus 2016 LASTEN DIABETES Päivi Miettinen Sisällys Yksikön esittely Yksikön esittely 3 Diabeteksen hoidon resurssit 4 Potilasmäärät 5 Hoitomuodot 7 Hoidon laatu 8 Muutostarpeet vuodelle 2017
LisätiedotAnna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES
Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES Monet vanhemmat, joiden lapsella diagnosoidaan tyypin 1 diabetes pohtivat seuraavia asioita:
LisätiedotDiabetesliiton laatukyselyn tuloksia
Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa 2016 2018 Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia ANU HEIKKILÄ LT, lastentautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Diabetesliiton asiantuntijalääkäri
LisätiedotMINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES
Dominika Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Tyypin 1 diabeteksen diagnoosi voi olla järkytys ja saattaa herättää monia kysymyksiä, kuten:
LisätiedotINSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015
INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 LUENTORUNKO JATKUVA GLUKOOSISEURANTA INSULIINIPUMPPUHOIDON ALOITUS INSULIINIPUMPUN KÄYTTÖ INSULIINIANNOSTELU
LisätiedotKumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?
Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotLT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,
LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotTOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta
TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta Eesti Laste ja Noorte Diabeedi Ühing 5.11.2010 Riitta Koivuneva Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto
LisätiedotKuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue
Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotDiabeetikon elämänlaadun arviointi
Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2009 2010 ADDQoL-mittari ja sen käyttö Suomessa Timo Valle ja työryhmä Helena Nuutinen DEHKO-raportti 2010:5 2009:4 DEHKO-raportti
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotDiabetesta sairastava lapsi koulussa
Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotMITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI?
Christian Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI? Monet tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat huolissaan mahdollisista
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotDEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto
DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotSinun elämääsi varten.
Accu-Chek Insight -diabeteksenhoitojärjestelmä Sinun elämääsi varten. Esitäytetyt insuliiniampullit Kohti vapaampaa elämää Diabeteksen hallinta ja hyvän hoitotasapainon saavuttaminen voi olla haastavaa.
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotDIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali
Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotMiten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä. Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2014 Hilkka Tauriainen Lisäsairaudet vaatii resursseja terveydenhuollolta Suomessa diabeteksen hoitokustannuksiin kuluu n.15 % terveydenhuollon
LisätiedotAsia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta
Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta Käytössä olevan insuliinihoidon tulisi vastata potilaan elimistön oman insuliinin pitoisuuksia ja vaikutuksia.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 49
19.04.2017 Sivu 1 / 1 4693/2016 00.01.01.00 49 Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 Anna-Mari Leppäkoski, puh. 043 824 6699 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt
Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt Aapeli Leminen Nuorempi tutkija Historia- ja maantieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 30.8.2018 Aapeli Leminen 1 30.8.2018
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotSinun diabetes. Sinun tarpeesi.
Sinun diabetes. Sinun tarpeesi. Jokaisella diabeetikolla on yksilöllisiä tarpeita, johtuen elämäntavoista ja liikunnasta. Accu-Chek Insight -infuusiosettien tuotevalikoima tarjoaa kahdenlaisia infuusiosettejä
LisätiedotLasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainoa huonontavat tekijät
Lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainoa huonontavat tekijät Meri Öhman Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääke- ja biotieteiden tiedekunta 2018 Tampereen yliopisto
LisätiedotHYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI
Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotDiabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen
Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen 24.1.2017 VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS JATKUVAN GLUKOOSIMITTAUKSEN KEHITYS MiniMed CGMS Dexcom FreeStyle Seven Libre 1999
LisätiedotTerveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton
Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen
LisätiedotTOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA
Simon Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2004 TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA Hypoglykemia voi olla tyypin 1 diabetesta sairastavan suurimpia huolenaiheita erityisesti
LisätiedotAlhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito
LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,
LisätiedotFiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini
Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini Opas tyypin 1 ja tyypin 2 diabetespotilaille potilasopas_12s_a5_ida_novo Nordisk_Fiasp potilasopas_7791_10.indd 1 23.8.2017 14.55 2 Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini
LisätiedotDiabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS
Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS 27.1.2015 Sairaalapotilaiden hyperglykemia Hyperglykemian yleisyys Diagnostiset kriteerit Veren glukoosin vaikutus
LisätiedotViisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi
Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotGlukoosipitoisuuden jatkuva seuranta diabeteksen hoidossa
KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: IRIS PASTERNACK LL, tutkijalääkäri THL/Finohta RIITTA GRAHN informaatikko THL/Finohta SIRPA-LIISA HOVI FT, erikoistutkija THL/Finohta KARITA SADEHARJU LT, erikoislääkäri Seinäjoen
LisätiedotMITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA?
Lydia Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2011 MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla raskauden
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke
Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä
LisätiedotINSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen
INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa
Lisätiedot1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa
1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa Tämän oppaan tarkoituksena on antaa teille perustietoa 1-tyypin diabeteksesta sairautena. Lisäksi toivomme, että oppaan antaman tiedon avulla osaatte
LisätiedotTiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!
Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua
tieteessä Hilkka Tirkkonen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Joensuun terveyskeskus, Outokummun terveysasema Maija Sikiö FM Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotLääkkeiden hintalautakunta
Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotInsuliinipumppu aikuisten tyypin 1 diabeteksen hoidossa
Julkaistu 19.11.2012 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN tieteessä HALO-ryhmä: Jorma Lahtela LKT, dosentti, osastonylilääkäri, sisätaudit TAYS Markku Saraheimo LT, sisätautien erikoislääkäri,
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4
DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotOmahoidon tukeminen -case Rovaniemi
Omahoidon tukeminen -case Ilona Mikkola terveyskeskuslääkäri, laatuvastaava LT, yleislääke5eteen erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan erityispätevyys Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Marina Congress Center,
LisätiedotInsuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli
Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen
LisätiedotLassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el
Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016
LisätiedotPisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset
Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta
LisätiedotLaadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus
Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä
MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotFinDiabKIDS -diabetestiimin muutosprosessi Ruotsin mallin (Swediabkids IQ) mukaan
FinDiabKIDS -diabetestiimin muutosprosessi Ruotsin mallin (Swediabkids IQ) mukaan Mari Pulkkinen, LT, Lastenendokrinologi, HUS, Jorvin sairaala, lastentautien pkl XIV Valtakunnallinen Diabetespa iva 17.11.2015,
Lisätiedot/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä
LisätiedotDiabeteskäsikirja 2016
Diabeteskäsikirja 2016 Versio 1/2016 Lastentautien poliklinikan diabetestyöryhmä: Lääkärit: Päivi Keskinen (vastaava), Marja-Terttu Saha, Nina Hutri-Kähönen Diabeteshoitajat: Riitta Kiiveri (vastaava),
Lisätiedot