Työ on muutoksessa Suomen työelämän lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia
|
|
- Onni Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ on muutoksessa Suomen työelämän lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi
2 Työpaikalla on toteutettu viimeisen 3 vuoden aikana mittavia uudelleenorganisointeja (%) (EWCS 2010) Kyllä 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa UK Ranska Italia EU27 Kyllä Copyright Tekes 10/2009
3 Katsoo, että pystyy tekemään nykyistä työtään 60-vuotiaana (%) (EWCS 2010) Norja Irlanti A-maat Ruotsi UK Tanska Suomi Saksa EU v. 50+ v. Copyright Tekes 10/2009
4 Vanhushuoltosuhteen (65+/15 64-vuotiaat) kehitys Suomessa ja EU25-maissa (%) (Eurostat 2007) Suomi EU Copyright Tekes 10/2009
5 Miten tuotantoelämän rakenne muuttuu Suomessa? Vahvat kansalliset metalli-, metsä- ja ICT-klusterit eivät ole Suomelle enää yhtä tärkeitä kasvun edellytysten luojia. Entistä tärkeämmäksi kasvun mahdollistajaksi tulee, kuinka suomalaiset yritykset pääsevät vastaamaan arvonlisäyksen kannalta strategisesti tärkeimmistä toiminnoista ylikansallisissa arvoverkoissa: tutkimus, tuotekehitys ja tähän liittyvä ensivaiheen valmistus, design, huolto, markkinointi, myynti, brändäys, konseptointi sekä arvoketjujen koordinointi ja orkestrointi. Perinteisen valmistavan teollisuuden merkitys Suomen talouden moottorina muuttuu nykyistä vähäisemmäksi. Kasvavia aloja voivat olla esimerkiksi teolliseen toimintaan yhdistettävät palvelut, vihreä energia, kauppa, liike-elämän palvelut sekä hoito- ja hoivapalvelut ja muiden erilaisten ja laajemmin ymmärrettyjen hyvinvointipalvelujen tuotanto.
6 Suomen työelämän lähihistorian ja -tulevaisuuden muutosjaksot Ajanjakso Ketkä tulevat? Ketkä lähtevät? Mitä tapahtuu? Ensimmäinen suuri murros ( ) Hiljainen vallankumous ( ) Toinen suuri murros ( ) Suuren murroksen sukupolvi Lähiöiden sukupolvi ja X-sukupolvi Y-sukupolvi Sodan ja pulan sukupolvi Jälleenrakennuksen ja nousun sukupolvi Suuren murroksen sukupolvi ja osa lähiöiden sukupolvesta Työelämän pelisäännöt modernisoidaan Osaaminen kasvaa huimasti. Vuosina prosessi- ja tiimiajattelu lyövät läpi. Johtaminen muuttuu? Työkulttuuri muuttuu? Copyright Tekes 10/2009
7 Miten työvoiman sukupolvijakauma muuttuu vuoteen 2030? Sukupolvi Luonteenomaisia piirteitä Sodan jälkeisten suurten ikäluokkien sukupolvi ( ) edistys- ja koulutususko, kasvuhakuisuus, suhteellisen vakaat työurat, televisiosukupolvi, viimeinen massatuotantomallin sukupolvi X-sukupolvi ( ) edistys- ja koulutususkon rapautuminen, katkonaisemmat työurat, ensimmäinen tietokone- ja internet-sukupolvi (1.0), 1990-luvun alun lamasta työuransa alussa kärsinyt sukupolvi Y-sukupolvi ( ) vapaudenhalu, yksilöllisyys, mielihyvän etsintä, kärsimättömyys, vaativuus, arvoherkkyys, uudenlainen (osin digitaalisperustainen) sosiaalisuus, yhteistyökykyisyys ja neuvottelevuus, innovatiivisuus, vuorovaikutteisen internetin (2.0) sukupolvi, pelaajasukupolvi Z-sukupolvi (1998 ) 20 konnektiivisuus, syntynyt ja elänyt ensimmäiset vuotensa murroskaudella YHTEENSÄ (%)
8 Tulevaisuuden johtamisen periaatteita avoimuus (mm. valmius hankkia ja hyödyntää oman organisaation ulkopuolista tietoa sekä antaa sitä vastavuoroisesti ulospäin) yhteistoiminnallisuus (mm. valmius yhteistyöhön oman organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa) kokeilevuus (mm. valmius edistää uusien ideoiden kehittelyä ja kokeilemista omassa organisaatiossa) moniarvoisuus (mm. valmius edistää, hyödyntää ja yhdistää moninaista ja monenlaisista lähteistä saatavaa tietoa ja osaamista) yhteisöllisyys (mm. valmius ymmärtää yhteisöllisen toiminnan tuottavuuspotentiaali ja edistää ja hyödyntää sitä) meritokraattisuus (mm. valmius hankkia ja hyödyntää erilaista tietoa ja osaamista sekä erilaisia näkemyksiä niiden esittäjän hierarkia- tai statusasemasta riippumatta) Copyright Tekes 10/2009
9 Miten ihmisten johtaminen muuttuu? Taustaideologioiden muutos: rationaalisista ja konemaisuutta korostavista opeista kohti normatiivisia ja kulttuuria merkityksiä korostaviin oppeihin. Rakenteiden muutos: rajatuista, hierarkkisista ja suhteellisen pysyvistä organisaatioista kohti avoimempia, hajautuneita ja joustavasti muuntuvia verkostoja. Johtamis- ja organisointityön: muutos johdon ja esimiesten yksinoikeudesta kohti jaettua johtamista ja lisääntyvää itseorganisoitumista.
10 Ihmisen kriittiset ominaisuudet arvonluonnin näkökulmasta ja johtamisosaamisen tilanne 2010-luvun alussa (alkuperäinen idea Hamel 2007) Ihmisen kriittiset ominaisuudet Merkitys arvonluonnille Tilanne johtamisen kannalta 2010-luvun alussa Kuuliaisuus 0 % Tuttuja asioita, joiden hallintaan on vuosien varrella kehittynyt paljon liikkeenjohdollista Ahkeruus 5 % Älyllinen osaaminen osaamista. Globalisaatio ja teknologinen murros ovat johtaneet merkityksen radikaaliin vähenemiseen arvonluonnissa. 15 % Asia, jota on viime vuosina opittu ymmärtämään johtamisessa yhä paremmin. Globalisaatio ja teknologinen murros ovat samalla lailla johtamassa merkityksen vähenemiseen kilpailuedun lähteenä. Aloitteellisuus 20 % Asioita, joiden merkitys on alettu vähitellen ymmärtää, mutta joiden systemaattinen Luovuus 25 % Innostunut 35 % sitoutuminen hyödyntäminen kilpailuedun lähteenä on osaamisen puutteen johdosta vielä alkuvaiheessa.
11 Työntekijöiden rooli innovoinnissa kasvaa Suomalaiset yritykset kilpailevat globaalissa taloudessa yhä enemmän innovaatioiden liiketoimintaansa synnyttämillä kilpailueduilla. Innovaatiot ovat yhä useammin aineettomia ja kohdistuvat palveluihin (ml. teollisuuden palvelut). Tämä edellyttää uudenlaisia tapoja tuottaa innovaatioita. Työntekijöiden rooli innovoinnissa korostuu ja siitä tulee jatkossa entistä tärkeämpi kilpailu- ja menestystekijä, koska markkinat muuttuvat nopeammin: tarvitaan nopeaa ja kevyesti organisoitua ideointia, innovointia ja muuta kehittämistä, jolle on ominaista asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden hyvä tuntemus sekä läheinen yhteistyö näiden kanssa. talous verkostoituu: innovaatiotoimintaa siirtyy isoista yksiköistä pieniin, joissa myös erikoistuneet t&k-resurssit ovat tavallisesti pienemmät. Ne joutuvat innovoimaan osallistamalla henkilöstöään laajemmin. työvoiman osaaminen nousee: työvoiman koulutus- ja osaamistaso on nykyään Suomessa maailman huippua ja ihmisillä on hyvät valmiudet osallistua työpaikoillaan monimutkaistenkin ongelmien käsittelyyn.
12 Henkilöstöä osallistava innovointi Henkilöstön aktiivista ja systemaattista osallistumista tuotteiden, palvelujen ja niiden tuottamisen tapojen uudistamisen ideointiin, ideointiin perustuvan innovoinnin kautta syntyvien uusien ratkaisujen tuottamiseen ja tätä kautta aikaansaatavaan arvonluontiin asiakkaille. Liiketoimintaa ja työelämää kokonaisvaltaisesti uudistava, uudenlainen tapa toimia, jota ei tule sekoittaa esimerkiksi omiin työtehtäviin ja työympäristöön välittömästi kohdistuvaan suoraan osallistumiseen tai johdon määrittelemissä rajoissa tapahtuvaan inkrementaaleihin innovaatioihin tähtäävään jatkuvaan parantamiseen. Ulottuu täysin työntekijälähtöisestä toiminnasta organisaation johdon, asiakkaiden tai sidsoryhmien toimeksiannosta syntyneisiin aloitteisiin ja toimeksiantoihin. Copyright Tekes 10/2009
13 Henkilöstöä osallistava innovointi Johtamisen periaatteet Johtamisen prosessit Työn organisointi ja työnteon tavat Työn tukirakenteet Henkilöstön osallistumista innovointiin tukevat arvot ja kulttuuri Henkilöstöä osallistava innovointi Ideointi Ideoiden jalostaminen Arvon luonti Hyvinvointi työssä Työn tuottavuus
14 Tulevaisuuden kriittisiä johtamisen prosesseja innovaatioiden johtaminen (mm. miten voidaan vahvistaa työntekijöiden ja näiden muodostamien verkostojen roolia ideoinnissa ja innovoinnissa) osaamisen johtaminen (mm. miten voidaan kehittää työntekijöiden yksilöllistä ja yhteisöllistä osaamista ja luovuutta) moninaisuuden johtaminen (mm. miten voidaan hyödyntää erilaisten ihmisten osaamisen ja valmiuksien erilaisuutta) strateginen henkilöstöjohtaminen (mm. miten voidaan saada aikaan sellaiset yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt, jotka tukevat ihmisten valmiuksia osaamisensa ja luovuutensa hyödyntämiseen) arvojohtaminen (mm. miten voidaan saada aikaan sellaisia yhteisesti ymmärrettyjä ja hyväksyttyjä arvoja ja päämääriä, jotka innostavat, energisoivat ja mobilisoivat ihmisiä) Copyright Tekes 10/2009
15 Tulevaisuuden työn organisoinnin periaatteita hajautuneisuus (päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan) itseohjautuvuus (yksiköillä on merkittäviä vapausasteita toiminnassaan) prosessisuuntautuneisuus (yksiköt vastaavat suurista prosessikokonaisuuksista) asiakasohjautuvuus (yksiköt ohjautuvat asiakkaan arvonluonnin vaatimusten mukaisesti) kehkeytyvyys (organisaatio elää ja kehittyy myös alhaalta käsin) tiimimäisyys (päätösvaltaa käytetään ja vastuuta otetaan yhteisöllisesti) verkostoituneisuus (yksiköt hyödyntävät erilaisia kumppanuuksia) ketteryys (organisaatio kykenee rakenteellisiin muutoksiin ja uudistumaan) Copyright Tekes 10/2009
16 Organisatoriset innovaatiot Johtamisen periaatteet Työn organisoinnin periaatteet hajautuneisuus itseohjautuvuus prosessisuuntautuneisuus asiakasohjautuvuus kehkeytyvyys tiimimäisyys verkostoituneisuus ketteryys Uudet työnteon tavat, joille ominaista jaettu johtajuus yksilöllisyys verkostokumppanien moninaisuus ja vaihtelevuus hajautuneisuus ajan ja paikan suhteen Työn tuottavuus Hyvinvointi työssä Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ICT:n luomat edellytykset
17 Työn lisääntyvä hajautuneisuus: negatiivinen kehityskulku Työ on luonteeltaan entistä enemmän projektimaista tai se voi vain muuten vaatia jatkuvaa varuillaanoloa, jossa joutuu reagoimaan nopeasti kulloinkin tuleviin pyyntöihin ja vaatimuksiin. Tällainen työ ei pitkään jatkuessaan pysty synnyttämään iloa eikä mielekkyyden kokemusta. Vaarana on ylikuormittuminen sekä työhön liittyvien oppimisen mahdollisuuksien ja koko ammatillisen identiteetin ja itsetunnon rapautuminen. Työntekijää uhkaa jääminen profiilittomaksi generalistiksi, yleisosaajaksi, jolle ei synny työmarkkinoilla mitään erityistä osaamisetua muihin työntekijöihin nähden. Pitkällä aikavälillä tämä voi merkitä sitä, että työntekijä voi joutua myymään omaa työpanostaan yhä halvemmalla.
18 Työn lisääntyvä hajautuneisuus: positiivisen kehityskulun edellytyksiä 1) Työntekijä kehittää jatkuvasti ja aktiivisesti osaamistaan siten, että hänelle syntyy muista erottuvaa erityislaatuista osaamista jollain alueella. Pitkällä aikavälillä tärkeäksi tulee kyky luoda useampia tällaisia alueita ja yhdistää niitä keskenään. Tällainen hybridiosaaminen tukee ihmisten mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen ja innovointiin työelämässä. Se myös vahvistaa ihmisten asemaa työmarkkinoilla. Ideaalitapauksessa ihminen kykenee luomaan osaamisprofiilinsa ja työnsä tasapainoisesti omaan identiteettiinsä ja elämäntilanteeseensa yhdistyväksi. 2) Työntekijä verkostoituu erilaisiin osaamisyhteisöihin ja tätä kautta kasvattaa sosiaalista pääomaansa. Kuuluminen osaamisyhteisöihin auttaa työntekijöitä saamaan tukea omaan työhön liittyvässä ongelmanratkaisussa, tekee omaa osaamista laajemmin tunnetuksi oman alan muiden asiantuntijoiden keskuudessa ja edistää uusien työmahdollisuuksien löytämistä.
19 Generalistit ja aktivistit Generalistit Työ pilkkoontunutta. Mahdollisuudet työmarkkinoilla kapenevat ilman määrätietoista oman osaamisen kehittämistä ja omien verkostojen aktiivista etsimistä. Ratkaisu: työn, koulutuksen ja muulla tavalla tapahtuvan systemaattisen oppimisen yhdistäminen sekä joustavat tehtävän- ja ammatinvaihtoihin joustavasti työuran eri vaiheissa. Tarvitaan uudenlaisia oppimisen tapoja, jotka hyödyntävät uusien teknologian mahdollisuuksia ja uusien sukupolvien pelaamisorientaatiota sekä uudenlaisia yhteistyön muotoja työorganisaatioiden ja erilaisten koulutusten tarjoajien kesken. Aktivistit Kehittävät määrätietoisesti osaamisensa erityislaatuisuutta ja moninaisuutta sekä verkostoituvat aktiivisesti osaamisyhteisöihin. Pystyvät halutessaan vähentämään sidonnaisuuttaan yksittäisiin organisaatioihin työnantajina. Avautuu organisaatioiden avoimemmaksi ja hajautetummiksi muuttuvan kehittämisen ja innovoinnin myötä mahdollisuuksia etsiytyä uusiin mielenkiintoisiin projekteihin ja erilaisiin yhteiskehittelyä tai ns. crowdsourcingajattelua soveltaviin verkostoihin. Elämässä sekoittuvat entistä pidemmälle erilaiset roolit työntekijöinä, esimiehinä, yrittäjinä, asiakkaina, harrastajina jne.
20 Työelämän pelisääntöjen (toivottavia) muutoksia Suomen työelämässä työskentelee jatkossa yhdessä hyvin eri-ikäisiä ihmisiä. On tärkeää, että työelämässä tällä hetkellä jännitteitä aiheuttava sukupolvikonflikti on onnistuttu kääntämään voimavaraksi ja innovaatioiden lähteeksi arvomaailman ja tuotantomallin muutosten myötä. Työntekijät ilmentävät jatkossa toimijuuttaan monella tapaa enemmän vielä nykyään. Suomessa on siirrytty moninaisen tasa-arvon edistämiseen, minkä seurauksena työelämä on jatkossa tasa-arvoisempi kuin tällä hetkellä. Työn sisällöt ja organisaatioiden toimintatavat vastaavat jatkossa nykyistä paremmin työntekijöiden ja asiakkaiden arvoja ja etiikkaa, mikä merkitsee, että yrityksissä on otettu monipuolisesti huomioon yhteiskuntavastuun eri osa-alueet. Saadakseen nuoret sukupolvet sitoutumaan ja innostumaan työnantajien on jatkossa räätälöitävä yhä useammin kullekin aivan omanlaisensa ja ihmisen elämäntilanteen mukaan muuntuva ja joustava diili.
21 Kuinka työvoiman osaamisrakenne muuttuu? ICT:n kehitys vaikuttaa kaikilla toimialoilla sekä kaikentyyppisissä organisaatioissa ja toiminnoissa. Muutokset ovat radikaaleimpia tehtävissä, joiden sisältöä voidaan muuttaa digitaaliseen muotoon ja joiden tuloksia voidaan siirtää tällä tavalla. Monet tällaiset työt katoavat prosessien digitalisoinnin ja virtaviivaistamisen myötä tai ulkoistetaan kustannustasoltaan halvempiin maihin. Entistä suurempi osa työskentelee asiantuntijatehtävissä arvoverkkojen strategisesti tärkeimmissä toiminnoissa. Symbolianalyyttisessa työssä on olennaista kyky tunnistaa ja ratkaista ongelmia. Työn tuotokset eivät ole standardoituja tuotteita tai palveluita, vaan niihin sisältyy neuvottelutaitoa, räätälöintiä, jopa ainutkertaisuutta, ja itsenäistä ajattelukykyä edellyttävää, monipuoliseen asiantuntemukseen perustuvaa näkemystä. Rajat perinteisten, teolliselta ajalta peräisin olevien ammattiryhmittelyjen ovat häilyvämpiä. Esim. moniin perinteisiin työntekijätehtäviin yhdistyy lisääntyvästi mm. sellaista suunnittelua, kehittämistä tai asiakasyhteyksien ylläpitoa, joka on totuttu yhdistämään toimihenkilötyöhön. Ositettuja ja tayloristisesti organisoituja työtehtäviä jää ja syntyy lisää erityisesti työvoimavaltaisella palvelualoilla.
22 Tulevaisuuden kriittisiä työelämäosaamisia valmiudet hajautettuun johtajuuteen innovaatio-osaaminen reflektointikyky ja arvo-osaaminen valmiudet neuvotella ja solmia erilaisia sopimuksia ja diilejä kyky rakentaa työyhteisöjä, eli verkostoja ja merkitys-/arvoyhteisöjä sekä toimia niissä valmiudet hallita omaa osaamista, työaikaa ja työnteon paikkoja (myös rajaamisosaaminen) ICT:n ja sosiaalisen median osaaminen kyky hyödyntää erilaisuutta ja rakentaa kokonaisuuksia valmius oman ja muiden terveyden ja jaksamisen vaalimiseen
Osallistava innovaatiotoiminta
Osallistava innovaatiotoiminta Uusi tapa oppia ja tuottaa innovaatioita Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Työntekijöiden rooli innovoinnissa kasvaa Suomalaiset yritykset
LisätiedotInno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus
Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan
LisätiedotKohti Euroopan parasta työelämää. Johanna Ek, Tekes
Kohti Euroopan parasta työelämää Johanna Ek, Tekes TEM:in johdolla valmisteltu työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN
LisätiedotHyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää?
Hyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää? Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Vanhushuoltosuhteen (65+/15 64-vuotiaat) kehitys
LisätiedotJohtamisen tulevaisuus Intohimoisesti sitoutunut vetovoimainen henkilöstö
Johtamisen tulevaisuus Intohimoisesti sitoutunut vetovoimainen henkilöstö Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Työpaikalla on toteutettu viimeisen 3 vuoden aikana mittavia uudelleenorganisointeja
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotTyöelämän muutostrendit Kohteena 2010-luku
Työelämän muutostrendit Kohteena 2010-luku Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Suomen työelämään 2010-luvulla kohdistuvia keskeisiä muutoksia Työvoiman määrä supistuu Työvoiman
LisätiedotMiltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?
Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään? Suomalainen työelämämalli eurooppalaisessa vertailussa Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi Millainen on suomalainen työelämämalli ja mikä siinä
LisätiedotAmmatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia
Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna 2030 Opetushallitus 10.2.2015 Petri Haltia If I knew where jazz was going, I d be there already Humphrey Lyttelton Työn sisällön symbolianalyyttinen luonne ei ole suoraan
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotMatkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?
LisätiedotTekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma
Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma Alustavia ajatuksia Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Ohjaava visio Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Euroopan
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotEuroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.
Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,
LisätiedotY-sukupolven johtaminen
Y-sukupolven johtaminen Näkökulmia työelämäja sukupolvitutkimuksen pohjalta Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes Dosentti, Helsingin yliopisto Uuden työelämän keskeisiä muutostekijöitä ja korostuvia piirteitä
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
Lisätiedottyöelämän laadun kehittämiseksi? Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes
Mitä tarvitaan tuottavuuden tt ja työelämän laadun kehittämiseksi? Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Elintaso = bruttokansantuote/väestö = bkt/työtunnit (työn tuottavuus)
LisätiedotElinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita
Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotTekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotInterreg Pohjoinen 2014-2020
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus
LisätiedotTyöelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja
Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotPilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)
Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen
LisätiedotOpetushallitus Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta NELJÄ TEEMAA TULEVAISUUDESTA
Opetushallitus Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta NELJÄ TEEMAA TULEVAISUUDESTA Ritva Rajander-Juusti 5.2.2013 Ennakointihankkeessa tunnistetut osaamistarpeet
LisätiedotFINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET
FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18
LisätiedotHei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy
Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy
LisätiedotTyöelämän kehittämisessä onnistumisen avaimet ja tulevaisuus
Työelämän kehittämisessä onnistumisen avaimet ja tulevaisuus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi Työelämän kehittämisen keskeiset kohdealueet Suomessa 1995-2010 (Alasoini 2011) Työprosessit Oppivat
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotLiisa Hakala Johtaja TTO /TY
27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotTyöhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?
Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa
Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotParas työpaikka tulevaisuuden osaajalle
Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotTyöelämän trendit. Terttu Pakarinen
Työelämän trendit Terttu Pakarinen Kymmenen väitettä työelämästä, Alasoini 2010 Työelämä ei ole huonontunut Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän Työssäoloajat ovat pidentyneet eivät lyhentyneet
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema
LisätiedotKaikkien osaaminen käyttöön
Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotKOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET
KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET HAVAINTOJA RAPORTISTA PITKÄN AIKAVÄLIN POLITIIKALLA LÄPI MURROKSEN TAHTOTILOJA TYÖN TULEVAISUUDESTA Johannes Koponen / Demos Helsinki / +358 41 540
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotTyöyhteisöjen rajat ja rajattomuudet
Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotHyvä työpaikka menestyy
Hyvä työpaikka menestyy Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 13.1.2011 Nuppu Rouhiainen (etunimi.sukunimi@tekes.fi) www.tekes.fi/tyke Tekesin rahoituksen kolme kivijalkaa Teknologian ja palveluiden
LisätiedotInsinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.
Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman
LisätiedotTulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste
Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste - Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos: verkostotalouden viitekehykseen siirtyminen - Hajautunut tieto, osaaminen ja älykkyys - Johtamisen innovaatio:
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotTulevaisuuden työkulttuurit ja -yhteisöt. Tuomo Alasoini Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi
Tulevaisuuden työkulttuurit ja -yhteisöt Tuomo Alasoini Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Johtamisen osaamishaasteet yritysjohdon näkemysten perusteella (Deloitte 2015) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tärkeysindeksi
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotLounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010
Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotTYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU
TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotMARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen
MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino
LisätiedotTyöelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015
Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA
LisätiedotKestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009
Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen
LisätiedotSUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma
SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen
LisätiedotForesight Friday Kohti jaettua ymmärrystä suomalaisen työn tulevaisuudesta
Foresight Friday 3.3.2017 Kohti jaettua ymmärrystä suomalaisen työn tulevaisuudesta #FSightFriday #ennakointi #tulevaisuudentyö @Tyontulevaisuus @VTTFinland @Ennakointi @SitraFund Ohjelma Tulevaisuusselonteko
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä
Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen
LisätiedotMiksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
LisätiedotTyöelämän osaamistarpeita
Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin
Lisätiedot