KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto / terveysvalvonta TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITEL- MA VUODELLE 2005

Transkriptio

1 LIITE 5 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto / terveysvalvonta TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITEL- MA VUODELLE 2005 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa xx.xx.2005 xx

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 TAVOITTEET 4 3 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY 4 4 RISKIEN MÄÄRITTELY 4 5 VALVONNAN VOIMAVARAT JA SUOSITELTAVAT TARKASTUSTIHEYDET 5 6 VALVONNAN PAINOPISTEALUEET VUONNA Kuluttajaviraston valtakunnallinen valvontakampanja Oulun lääninhallituksen valvontaprojektit Kainuun maakunta -kuntayhtymän omat valvontaprojektit Kulutustavaroiden näytteenotto 8 7 TIEDOTTAMINEN 8 8 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 8 1 Yleistä

3 Kuluttajavirasto edellyttää, että kunnat laativat kulutustavaroiden ja kuluttajapalve lus-ten turvallisuudesta annetun lain (75/ 2004) 15 :n mukaisesti kirjallisen valvonta-suunnitelman tuoteturvallisuuden valvontaa varten. Valvontasuunnitelma laaditaan vuodelle 2005 ensimmäistä kertaa. Kuluttajavirasto on antanut ohjeet valvonta-suunnitelman laatimiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/ 2004). Kunnan valvontasuunnitelma käsitellään ja tarkastetaan vuosittain kunnan toimivaltaisessa lautakunnassa. Paikallinen tuoteturvallisuuden valvontasuunnitelma auttaa arvioimaan tämän hetkistä tuoteturvallisuuden valvonnan tasoa ja löytämään oleelliset kehittämisen kohteet. Suunnitelman avulla on mahdollista tarkastella tuoteturvallisuusvalvonnan nykyisiä toimintatapoja ja saada kuva Kainuun tuoteturvavalvonnan nykytilasta. Vuoden 2005 alusta aloitti toimintansa Kainuun maakunta kuntayhtymä, jonka alai nen sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa tuoteturvallisuusvalvonnan viran-omaistehtä viä Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kunnissa. Asukkaita kuntayhtymän alueella on noin Tuoteturvallisuusvalvonta kuuluu ympäristöterveydenhuollon tulos-alueen ja terveysvalvonnan vastuualueen tehtäviin. Alkanut vuosi 2005 on monella tavoin haasteellinen Kainuussa myös tuoteturva-valvonnan osalta. Kuluvana vuonna kerätään kokemuksia, hankitaan tietoa ja vertaillaan toisiinsa erilaisia valvontakäytäntöjä. Tähän asti kaikissa Kainuun kunnissa tuoteturvavalvonta on ollut riittämätöntä, koska käytettävissä olevat resurssit on jouduttu kohdentamaan muuhun ympäristöterveydenhuollon valvontatyöhön. Kainuun maakuntahallinnon myötä myös tuoteturvallisuuden valvonnan toivotaan tehostuvan, koska kuntien väliset rajat häviävät ja valvontahenkilöstöstä osa erikoistuu tuoteturvaval vontaan. Työpanosta pystytään lisäämään entiseen verrattuna, minkä lisäksi aiemmin ongelman muodostaneet sijaisjärjestelyt tulevat mahdollisiksi. Kehittyvät tietoliikenneyhteydet takaavat nopeamman ja joustavamman tiedonkulun eri yksiköiden välillä. Kaikissa kunnissa otetaan käyttöön YtBoss-tietojenkäsittely-järjestelmä. Järjestelmään voidaan tallentaa valvontakohteita koskevat tiedot kaikkien hallintokokeilukuntien alueelta ja siihen on kaikilla tarkastajilla käyttöoikeus. Kainuun maakuntahallinnon ympäristöterveydenhuolto on myös päässyt pilotti-hankkeena mu kaan Virve-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on testata viranomais-verkon toimi vuutta ja hyötyjä ympäristöterveydenhuollon yhteistyöalueella jokapäi-väisessä käy tössä ja mahdollisissa erityistilanteissa. Virve-hankkeen aikana terveysvalvonnan hen kilökunnan yhteydenpito helpottuu. Hanke kestää kuluvan vuoden loppuun. 3 2 Tavoitteet Tavoitteena on tehdä tuoteturvallisuusvalvontaa vähintään niiden kriteereiden mukai sesti, jotka kuluttajavirasto on valvonnan määrän ja laadun suhteen asettanut. Tämän lisäksi

4 4 pyritään lisäämään tuoteturvallisuuden tunnettavuutta ja ylläpitämään hyvä toimintavalmius niitä tilanteita varten, jolloin viranomaiselta vaaditaan nopeaa toimintaa ilmenneen ongelman suhteen. Tuoteturvallisuusvalvonta perustuu pääsääntöisesti lainsäädäntöön, jonka avulla varmistetaan kansalaisille terveellinen ja turvallinen ympäristö. Suunnittelulla pyritään kohdistamaan voimavaroja erityisesti tärkeinä pidettyjen osa-alueiden kehittämiseen. Kehittämistavoitteet voivat kohdistua valtakunnallisesti tärkeiksi nimettyihin osa-alueisiin tai ne voivat olla paikallisesti tärkeiksi koettuja. Selkeiden tavoitteiden asettaminen lisää toiminnan tehokkuutta. Tavoitteenasettelu helpottaa myös toiminnan tuloksellisuuden ja kehittymisen arviointia. 3 Tarkastusten määrittely Ympäristöterveydenhuollon resurssit jaetaan tasapuolisesti eri valvonta-alueille perus tuen kohteissa suoritettuun riskinarviointiin. Tarkastukset pyritään aloittamaan suuririskisimmästä ja etenemään sektori kerrallaan. Tarkastuksella vaaditaan nähtäväksi kohdetta koskevat suunnitelma- ja turvallisuusasiakirjat. Samalla haastatellaan koh teen esimiestä (yleensä itse yrittäjä) ja mahdollisesti myös työntekijöitä. Esitetyt doku mentit vaaditaan yksilöimään ja esittelemään. Tarkastuksista laaditaan aina kahden viikon kuluessa tarkastuksesta tarkastus-pöytä kirja, joka annetaan tiedoksi kohteelle ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastustoiminnassa hyödynnetään valmiita valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja ja työohjeita. Tarkastusten tarpeen ja luonteen määrittelevät yhteistyössä terveystarkasta ja ja ympäristöterveydenhuollon tulosalueen johtaja. Tuoteturvallisvalvonnan tarkastus voi olla: 1) ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus 2) jälkivalvontaan liittyvä tarkastus 3) ennalta ilmoittamaton tarkastus Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa annetaan kunnille ja kuntayhtymille mahdollisuus siirtää osa toimivallastaan viranhaltijoille. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on delegoinut 24 :n mukaisen toimivallan ympäristöterveydenhuollon tulosalueen johtajalle. Tämä päätösvallan siirto tukee lain 11 :n mukaista kiireellisten asioiden hoitamista asiakkaiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantamatta. 4 Riskien määrittely Valvontasuunnitelman keskeisimpänä tavoitteena on kehittää tuoteturvallisuuden valvontaa riskinarviointiin perustuvaksi. Riskien arvioinnissa: 1. Tunnistetaan, mitä vaaroja toimintaan liittyy, missä tilanteissa ja millaisia vaaroja tai onnettomuuksia toiminnassa voi sattua 2. Arvioidaan vaaran esiintymisen todennäköisyys ja seuraus:

5 5 kuinka todennäköistä on, että toiminnasta aiheutuu vaaraa (epätodennäköinen, mahdollinen vai todennäköinen) onko siitä syntyvä seuraus vähäinen, haitallinen vai vakava 3. Toimenpiteet vaarojen poistamiseksi, riskien pienentämiseksi tai tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi Palvelujen tarjoajan, myyntipaikan ja valmistajan itse suorittama riskien arviointi sitouttaa parhaiten turvallisuushakuiseen toimintatapaan. Kuluttajapalveluissa ja kulutustavaroissa vaara koostuu kuluttajan tai kuluttajaan rinnastettavan henkilön tervey teen tai omaisuuteen kohdistuvista tekijöistä. Välittömästi uhkaavien riskien lisäksi on huomioitava mahdolliset pidemmän ajan kuluessa ilmenevät vaikutukset (esim. syöpävaaralliset aineet). Moniin palveluihin liittyviä useita yhtäaikaisesti esiintyviä riskejä, joiden yhteisvaikutus ja pahin mahdollinen ennakoitavissa oleva tilanne, tulee arvioi da. Riskejä arvioitaessa on myös huomioitava vaaralle altistuvan kuluttajan mahdolli suudet estää vaaratilanteiden syntyminen tai mahdollisuus reagoida vaaraan. Jos tuoteturvallisuuslainsäädäntö ei anna perusteita puuttua johonkin vaaraa aiheutta vaan tilanteeseen, on harkittava, mitä muuta lainsäädäntöä on käytettävissä (esim. terveydensuojelulaki, elintarvikelaki) tai mahdollisuudet viranomaisyhteistyöhön. 5 Valvonnan voimavarat ja suositeltavat tarkastustiheydet Lähtökohdan valvontayksikön alueella olevien riskien arvioimiselle muodostaa tieto valvontakohteiden lukumääristä ja niiden tuntemus. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta ei sisällä elinkeinonharjoittajille tai muille palvelun tarjoajille tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta uusista palveluista. Lain 4 :n ilmoitusvelvollisuus koskee pelkästään vaaralliseksi todettuja palveluita ja tavaroita. Tämän takia valvontaviranomainen ei saa tietoa uusista palveluiden tarjoajista. Laadittavan tuoteturvallisuussuunnitelman valvontakohteiden määrät ovat kuntien v tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruussa kokoamia tietoja. Osalla kunnista on ollut käytössään erilaisia tietojenkeruuohjelmia (YtBoss, TerveKuu), osalla tietojenke ruu pohjautuu kokemusperäiseen arviointiin. Kainuun maakunta kuntayhtymän alueen valvontakohteiden määrät kunnittain on esitetty liitteessä (liite 1). Kuluttajavirasto on laatinut tuoteturvallisuusvalvonnalle laatukriteeristön, jossa on arvioitu eri kohdetyyppien tarkastustiheystarpeet ja arviot laadukkaan tarkastuksen kes tolle. Aika-arviot sisältävät ennakkovalmistautumisen, matkat kohteeseen, tarkastus pöytäkirjan tekemisen ja jälkivalvonnan. Edellä mainitun kriteeristön ja kohdemäärän (liite 1) perusteella laaditusta taulukosta (liite 2) ilmenee, että kuntayhtymän alueella tarvitaan vuositasolla 250 henkilötyöpäivän (noin 1,1 henkilötyövuotta) panostusta riittävän laadukkaan valvonnan toteutukseen. Taulukossa kohtien muut kuluttajapal veluiden kohteet ja myyntipaikat tarvitsema valvontapanostus on arvioitu Kulutta javiraston ohjetta vähäisemmäksi. Näissä kohteissa ei tehdä säännöllisiä tarkastuksia; kohteissa käydään tarvittaessa, esim. valitusten johdosta. Kuluttajavirasto on esittänyt tuoteturvallisuusvalvonnan vähimmäistarpeen arvioinnis ta myös karkeamman laskutavan, jossa esitetään, että jokaista asukasta kohti täytyy olla vähintään yksi kokopäiväinen viranhaltija. Kainuun maakunta kuntayhty män noin

6 asukkaan väestöpohjalla tämä tarkoittaa 0,83 henkilötyövuoden pa nostusta. Väestömäärään perustuvan laskentamallin heikkoutena on se, ettei siinä huomioida valvonta-alueen erityispiirteitä. Aiemmin esitettyä 1,1 henkilövuoden tar vetta voidaan pitää totuudenmukaisempana. Kainuun kohdalla 0,3 henkilötyövuoden ero eri laskutapojen välillä selittyy lähinnä Vuokatin alueen suurella matkailija-/ ohjelmapalveluyritysten määrällä. Valvontasuunnitelman teolle annetun aikataulun puitteissa ei vielä ole päätetty Kai nuun valvonta-alueella tuoteturvavalvontaan käytettäviä työaikaresursseja. Tuoteturvallisuusvalvontaa suorittavia viranhaltijoita on Sotkamossa, Kuhmossa, Kajaanissa ja Hyrynsalmella. 6 Valvonnan painopistealueet vuonna 2005 Tuoteturvallisuusvalvonnan kolme eri tasoa järjestävät vuosittain yhteistyössä valvontakampanjoita, joihin kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat voimavarojensa puitteissa. Kainuun maakunta kuntayhtymä osallistuu kaikkiin Kuluttajaviraston ja Oulun lääninhallituksen järjestämiin valvontaprojekteihin ja toteuttaa myös omia valvontaprojekteja. 1 Kuluttajaviraston valtakunnallinen valvontakampanja - Kuntosalien turvallisuus: Kuntayhtymän alueella toimii 19 kuntosalia. Valvontaprojektiin osallistumisen laajuudesta päätetään myöhemmin. Valvonnassa hyödynnetään Kuluttajaviraston antamaa ohjeistusta kuntosalien tarkastamisesta. 2 Oulun lääninhallituksen valvontaprojektit - Ratsastuspalvelut: Kainuun alueella toimii 16 erilaisia ratsastuspalveluita tarjoavaa yritystä. Ratsastajat ovat kasvava harrastajakunta ja ratsastuspalvelujen käyttäjinä on paljon nuoria. Ratsastuspalveluissa on sattunut runsaasti onnettomuustapauksia minkä lisäksi on ilmen nyt puutteita turvallisuusasiakirjojen ja onnettomuuskirjanpitojärjestelmän piirissä. Vuoden 2005 tavoitteena on tarkastaa Kainuun alueen kaikki ratsastuspalveluyrittäjät. Valvonnassa hyödynnetään Kuluttajaviraston antamaan ohjeistusta ratsastuspalveluyritysten tarkastamisesta. - Avantouintipaikat: Kainuun alueella on 11 aktiivisesti toimivaa avantouintipaikkaa. Valvonta kohdenne taan erityisesti kohteisiin, joissa avantouinnista peritään maksua, kuten kylpylöiden ja uimahallien yhteydessä oleviin avantouintipaikkoihin. Tavoitteena on tarkistaa kaikki

7 7 avantouintipaikat vuonna Valvonnassa hyödynnetään soveltaen Kuluttajaviraston antamaa ohjeistusta uimahal lien ja kylpylöiden turvallisuuden tarkastamisesta. 3 Kainuun maakunta -kuntayhtymän omat valvontaprojektit - Leikkikentät: Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella on yhteensä 148 valvottavaa leikkikenttää. Leikkikenttien tarkastukset pidetään myös vuonna 2005 yhtenä tärkeimmistä painopistealueista. Lapset eivät voi vaikuttaa ympäristöönsä eivätkä tunne ja hallitse erilaisia riskejä. Leikkikenttien huolto- ja kunnossapidossa on edelleen puutteita. Vuosittain toistuvalla valvontakampanjalla lisätään kuntien ja taloyhtiöiden tms. tietämystä lainsäädännön velvoitteista ja palvelujen käyttäjien luottamusta valvonnan toimivuuteen. Leikkikenttätarkastukset tehdään heti keväällä lumien sulettua, kuitenkin ennen varsinaisen leikkikenttäkauden alkamista. Tarkastukset aloitetaan isoimmista ja eniten käytetyistä leikkikentistä. Tarkastuksille pyritään saamaan mukaan myös leikki-kentistä vastaavat tahon edustaja. Kaikista tarkastuksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan tiedoksi leikkikentän hoidosta vastaavalle taholle. Puutteet ja kunnostusta vaativat asiat kirjataan ja korjauksille asetetaan aikataulu. Jälkivalvonnalla varmis-tetaan, että korjaukset on tehty. Kaikki kohteet, joille on annettu määräaika korjauk-siin, tarkiste taan. Tarkastuksilla hyödynnetään Kuluttajaviraston laatimia leikki-kenttien valvontastandardeja. - Ohjelmapalveluyritykset: Vuoden 2005 tavoitteena on kartoittaa Kainuun maakunta kuntayhtymän alueella toimivat erilaisia ohjelmapalveluja tarjoavat yritykset. Valvontakäynnit kohdistetaan erityisesti uusiin ja vasta toimintansa aloittaneisiin yrityksiin. Varsinaisina valvonta-kohteina ovat vesielementtejä hyödyntävät yrittäjät. Tavoitteena on tarkistaa vähintään puolet em. yrittäjistä. Tarkastuksilla hyödynnetään Kuluttajaviraston laatimia ohjelmapalveluyritysten tarkastusohjeita. Ympäristöterveydenhuollon eri valvontaprojekteihin ja muuhun tuoteturvallisuuden valvontaa sekä koulutukseen ja opiskeluun varattu aika ilmenee liitteestä (liite 3). Rajallisten resurssien takia valvonnassa ei tulla saavuttamaan aiemmin esitettyä (kohta 5) 250 henkilötyöpäivän panostusta. Laskelmassa esitetty 130 henkilötyöpäivän panostus merkitsisi kuitenkin toteutuessaan selvää kohennusta alueen tuoteturvalli-suuden valvontaan. 4 Kulutustavaroiden näytteenotto Kuluttajavirasto vastaa pääosin kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta. Kunnat

8 8 ottavat näytteitä kuluttajaviraston pyynnöstä. 7 Tiedottaminen Valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden ja epäkohtien tiedottamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Vakavista ja akuuteista turvallisuuspuutteista tiedotetaan kuluttajille välittömästi. Tuoteturvavalvonta tiedottaa elinkeinonharjoittajia uusista määräyksistä ja ohjeista. Neuvontaa annetaan tarkastusten yhteydessä. Kuluttajaviraston laatimaa tiedotus-materiaalia jaetaan valvontakäynneillä. Tarvittaessa ympäristöterveydenhuolto antaa opastusta ja neuvontaa oppilaitoksissa ja eri tilaisuuksissa. 8 Suunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Valvontasuunnitelman toteutuminen käsitellään vuosittain Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Helmikuun loppuun mennessä laaditaan selonteko siitä: onko valvontakohteiden tuntemus lisääntynyt onko valvonta onnistuttu kohdentamaan oikein ovatko käytetyt resurssit olleet riittäviä onko toteutettu valvonta ollut määrältään ja laadultaan vähimmäistason mukaista kuinka valvontahenkilökunnan ammattitaito on edellisen vuoden aikana kehitty nyt. Selonteko toimitetaan tiedoksi lääninhallitukseen. Tammikuun loppuun mennessä raportoidaan lääninhallitukselle ja Kuluttajavirastolle valtakunnallisesti annettujen ohjeiden mukaisesti tiedot edellisen vuoden tuoteturva-valvonnasta.