TALOUSARVIO VUODELLE 2015

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE versio 2 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

2 1 Sisällysluettelo 1 Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat Yleistä Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp , talousarvio 2013 ja 2015 ja arviot Tehtäväalueiden talous menolajeittain sekä resurssit Vuoden 2014 talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Virkojen ja toimien muutokset Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista Avohoito Terveyskeskussairaala Psykososiaaliset palvelut Sosiaalipalvelut Talousarvion 2014 määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Yhteenvedot tehtäväalueittain Luottamuselinhallinto Hallinnon ja talouden tehtäväalue Avohuollon tehtäväalue Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Investoinnit Rahoitus Yksikköhintalaskelmat.. 24

3 2 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleistä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta perusterveydenhuollon sekä suppeassa mittakaavassa terveydenhuoltolaissa mainittua peruserikoissairaanhoitoa. Lisäksi kuntayhtymälle on siirretty osa jäsenkuntien sosiaalitoimen palveluista (vammaispalvelut pois lukien kehitysvammahuolto, päihde- ja mielenterveystyön avopalvelut, lastenvalvonta). Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän asukasmäärä on asukasta. Kokemäen kaupunki ei ole mukana päihde- ja perheneuvolapalvelujen osalta. Kuntayhtymän talousarvio ja toimintasuunnitelma perustuvat valtuustokaudelle hyväksyttyyn palvelutasosuunnitelmaan. Yhtymähallitukselle ja -valtuustolle tuodaan erikseen perussopimuksen edellyttämä vuosisuunnitelma (sopimus), jota on käyty jäsenkuntien edustajien kanssa lävitse koko alkuvuoden. 1.2 Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on valtakunnallisesti sovittu maaliskuussa Toimeenpano on toistaiseksi avoimena. Tarkemmat lainsäädännölliset järjestämisperusteet selviävät vasta myöhemmin valtioneuvoston antaessa kuntien lausuntojen jälkeen lopullisen lakiehdotuksensa. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu kaudelle painottuu pääsääntöisesti vuosiin Talousarvio vuodelle 2015 on tehty erittäin kireäksi huomioiden kuntatalouden kiristynyt taloustilanne. Talousarvioehdotus turvaa kuitenkin lainsäädännön edellyttämät perusterveydenhuollon palvelut. Talousarvion sisältämien toimintojen muutoksissa on huomioitu erityisesti vaikutukset koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä. Talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa painopistettä siirretään edelleen avopalveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Sairaalapalveluissa Kokemäen vuodeosastotoiminta on loppunut kesällä 2014, ja toiminta on keskitetty talousarviovuonna yhteen terveyskeskussairaalaosastoon Harjavallan pääterveysasemalla. Sairaansijamäärän arvioidaan putoavan vuoden 2015 aikana 49:ään. Suunnitelmakauden aikana terveyskeskussairaalan sairaansijamäärä asettunee noin 45 sairaansijaan. Sairaalatoimintaa tukee vuoden 2013 aikana aloitettu ja 2014 vakiintunut kotisairaalatoiminta. Sairaansijojen vähentäminen edellyttää aktiivista kotiutustoimintaa hoitoneuvotteluineen sekä jäsenkuntien omaa aktiivista panostusta hoivapalveluihin. Lisäksi henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä eri-ikäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden tukeminen tulee olemaan erityisen tärkeää. Varhaisen tuen mallin mukaan kuntayhtymä pyrkii alentamaan poissaoloja. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan myös hyvällä ja oikea-aikaisella työterveyshuollolla. Kuntayhtymän kokonaismenot tulevat arvion mukaan laskemaan vuoden 2013 toteutuneista menoista -3,0 prosenttia. Kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna käyttötalouden menot kasvavat vain 1.2 prosenttia. Kuntien maksuosuuksien muutos vuodesta 2013 on keskimää-

4 rin -0.4 % vaihdellen kunnittain -12,6 prosentista +3,9 prosenttiin. 3 Sosiaalipalveluissa asumispalvelujen tarve on kasvanut olennaisesti sekä vammaispalveluissa että psykososiaalisissa palveluissa vuoden 2014 aikana. Muissa palveluissa palvelujen tarve on tasaantunut. Kuntayhtymään on vakinaistettu alkaen henkilökohtainen avustaja ja henkilökohtaisen avun järjestämistavoissa painopistettä siirretään edelleen työnantajamallilla toteutettavaksi. Samalla ostopalvelua pyritään vähentämään.. Yhteistyötä Avustajakeskuksen kanssa kehitetään edelleen. Kuntayhtymä suunnittelee yhdessä jäsenkuntien kanssa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämistä osaksi omana toimintana. Perheneuvola- ja psykologipalveluissa viimeisinä vuosina on ollut selkeästi nouseva kysyntä. Luvian liittyminen kuntayhtymään 2013 on lisännyt kysyntää entisestään. Tämän vuoksi kuluvana vuonna on täytetty perheneuvolaan toinen työpari (psykologi ja sosiaalityöntekijä), jonka kustannusvaikutukset 2015 ovat koko vuodelta noin Kuntalain yhtiöittämistä koskeva muutos ei tällä hetkellä näyttäisi koskevan sen enempää työterveyshuoltoa kuin ateriapalvelujakaan. Kuntalain 2a :n mukaanhan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitettuja lakisääteisiä palveluja (ns. ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut). Kunnan hoidettaviin lakisääteisiin työterveyspalveluihin ollaan lisäämässä myös työterveyshuollossa annettavat sairaanhoitopalvelut. Näin työterveyshuolto muuttuu kokonaisuudessaan kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi, jota yhtiöittämisvelvoite ei koske. Ravintohuoltopalvelujen osalta kuntayhtymän ja yksityisen tehostetun asumisen palveluja myyvän yksityisen palveluntuottajan välillä oleva sopimus ateriapalveluista päättyy Tämän jälkeen kuntayhtymä tuottaa ateriapalvelut vain yhden jäsenkunnan vanhainkodille sekä kotipalveluasiakkaille ja palvelukeskukselle sekä väliaikaisesti ( ) myös Harjavallassa sijaitseville Satakunnan sairaanhoitopiirin laitoksille (Harjavallan ja Satalinnan sairaala). Kuluvana vuonna sairaanhoitopiirille on tuotettu vain viikonlopun ateriapalvelut. Vuoden 2015 alusta palvelu on tarkoitus laajentaa myös arkipäiviin. Tuotettavien ateriapalvelujen kokonaismäärä tuolloin on noin ateriasuoritetta. Kyseinen toiminta toteutetaan palvelusopimuksella. Kyseiset ateriapalvelut voidaan tuottaa ilman yhtiöittämisvelvoitteita. Vuoden 2015 talousarvio sisältää tehtäväalueiden välillä jonkin verran muutoksia. Koti- ja sairaalapalveluiden sisäistä työnjakoa kehitetään entisestään. Sairaalaosaston toiminta turvataan sairaalapaikkojen supistumisen jälkeenkin kehittämällä voimakkaasti kotisairaalatoimintaa sekä integroimalla kotisairaanhoito, kotisairaala ja terveyskeskuksen sairaalaosaston toiminta yhdeksi kiinteäksi tehtäväalueeksi. Tehtäväalueen toimintaa koordinoidaan sairaalaosaston vastuullisen lääkärin toimesta. Sairaalaosastolla toteutetaan kahteen potilashuoneeseen myös erilliset sulkutilat yksittäisiä tartuntatautitapauksia varten. Laajempia epidemioita (10 potilasta) varten voidaan eristää kokonaisuudessaan yksi osastosiipi. Pääterveysaseman toimitilat ovat käyneet ahtaiksi, minkä vuoksi 2014 kuntayhtymä on vuokrannut Harjavallan kaupungilta noin 550 m2:n lisätilat, johon ovat sijoittuneet sosiaalipalvelut sekä toimisto- ja talouspalvelut. Vuokrakustannuksia muutos aiheuttaa vuositasolla noin Sairaalaosastojen keskittyminen ja siitä johtuva vuokratilojen piene-

5 4 neminen Kokemäen terveysasemalla puolestaan vähentää vuokrakustannuksia vuositasolla vastaavan määrän. Investointeihin kuntayhtymä varaa noin Suurin investointi on tyhjilleen jääneiden toimistotilojen saneeraus neuvolatiloiksi. Neuvolatilojen siirtymisen myötä lääkäritoiminnan tila-ahtautta voidaan olennaisesti helpottaa. Samalla pääterveysasemalla voidaan kehittää lääkäri/hoitaja työparitoimintaa. Muut investointikohteet 2015 ovat sairaalan sulkutilojen toteuttaminen sekä tarkkailutilojen muutos. Tilojen tarvitsema kalustus sekä tietojärjestelmähankinnat toteutetaan pääsääntöisesti aikaisempien vuosien tapaan 3stepvuokraussopimuksella. Hankkeet on esitetty tarkemmin kohdassa 4.6 investoinnit. 1.3 Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp , talousarvio 2014 ja 2015 ja arviot Kuntayhtymä yhteensä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Mu % TA 2016 Ta 2017 Muutos % tarkista! 2014/2015 suun.kaudella TOIMINTATUOTOT My-tuotot jäs.kunnilta , ,1 Muut my-tuotot , ,6 My-tuotot yht , ,0 Maksutuotot yht , ,2 Tuet ja avustukset , ,3 Muut toim. Tuotot yht , ,6 Toimintatuotot yht , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,0 Palvelujen ostot , ,0 Aineet tarv. Ja tavarat , ,9 Avustukset , ,8 Muut toimintakulut , ,5 Toimintakulut yht , ,0 TOIMINTAKATE , ,3 Rahoitustuotot ja -kulut , ,6 VUOSIKATE , ,6 Poistot , ,3 TILIKAUDEN TULOS Luvia mukaan kuntayhtymään 2013 alusta

6 5 2. Tehtäväalueiden talous menolajeittain sekä resurssit Seuraavassa on esitetty tehtäväalueiden painopisteet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset sekä henkilötyövuosien muutokset vastaavalta ajalta. Henkilötyövuosien määrään vaikuttaa toiminnan laajentuminen sekä mahdolliset siirtymät oman toiminnan ja ostopalvelujen välillä. Henkilöitä siirtyy myös eri tehtäväalueiden ja toimintayksiköiden välillä. 2.1 Vuoden 2015 talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Kuntayhtymä tehtäväalueittain Luottamus- Hallinto ja Avo- Laitos Erityis Yhteensä elin hallinto talous hoito hoito palvelut TOIMINTATUOTOT My-tuotot jäs.kunnilta *) Muut my-tuotot My-tuotot yhteensä Maksutuotot yht Tuet ja avustukset Muut toim. Tuotot yht Toimintatuotot yht TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet tarv. Ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot TILIKAUDEN TULOS *) Luottamuselinhallinnon ja hallinnon ja talouden kustannukset vyörytetään muille tehtäväaloille käytön mukaisessa suhteessa

7 2.2 Virkojen ja toimien muutokset Vakanssit Virkojen ja toimien muutokset suunnittelukaudella yht Lähiesimies Yleishallinto ja talous 1 1 KYJ Toimisto henkilöstöpäällikkö Atk kyj Inf./puhelinpalvelu 3 3 henkilöstöpäällikkö Tekninen huolto 2 2 huoltomestari Varasto 2 2 huoltomestari Ravintohuolto 16 1*) 17 ruokapalvelun esimies Siivouspalvelut siivoustyön ohjaaja Huom! osastoavustajat siirtyneet 2013 aikana henkilöstöpäällikön alaisuuteen *) varahenkilöstö atk-palveluja ostetaan toistaiseksi 0.20%:n verran Kokemäen kaupungilta varaston toinen vakanssi täyttämättä siivouspalveluissa vähentyy toimet Kokemäen vo:n toiminnan siirtyessä kaup. Avohoito Eurajoen terveysasema täysin ulkoistettu johtava ylilääkäri Lvo 41, ,5 avohoidon ylilääkäri/os.hoitaja Hammashuolto vast.hl; ylihammasl.täyttämättä Neuvola johtava hoitaja Kotisairaanhoito/-sairaala osastonhoitaja Työterveyshuolto 8 8 työterveyslääkäri/os.hoitaja Fysioterapia osastonhoitaja Laboratorio 7 7 vastuuhoitaja Röntgen 2 2 lvo:n osastonhoitaja Tk-sairaala 53, ,5 ylilääkäri/osastonhoitaja 2014 sairaalaosastot yhdistetty tk-sairalaan paikkaluku 2015 lasketaan paikkalukutavoite 45 Sosiaalipalvelut johtava sosiaalityöntekijä henk.koht. avustaja Erityispalvelut johtava ylilääkäri Perheneuvola psykologi Puheterapeutit 3 3 vastuupuheterapeutti Kunt.suunnittelija 1 1 jyl Kuntoutusohjaaja 1 1 jyl sos.ohj./pot.asiamies 1 1 jyl ktt-psykologit 2 2 psykologi Perustason erikoishoito (sis.geriatrian,sisätaudit,knk,neurologian,psykiatrian yms. erikoisalat) 0 johtava ylilääkäri lääkärityöpanos 2,5 1,5 4 hoitajatyöpanos 6, ,5 Kuntayhtymän asettamien tavoitteiden mukaisesti toiminnan painopiste tulee edelleen siirtymään avopalveluiden suuntaan, Laitospalveluissa hoitopaikkojen supistumisen myötä myös henkilöstö tulee vähenemään luonnollisten poistumien kautta. Mitoitus terveyskeskussairaalassa on suositusten mukainen eli 0,7. Sijaisten saatavuusongelmiin ratkaisuna nähdään varahenkilöstön käyttöönotto, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös kotisairaanhoidossa ja kotisairaalassa. Varahenkilöstön määrä suunnittelukaudella on noin viisi henkilötyövuotta. Laboratorio- tai röntgentoiminnan keskittämistä erikoissairaanhoitoon ei tässä vaiheessa esitetä. Perusteluna on nykyinen kustannustehokas oma toiminta sekä terveydenhuollon muuttumassa oleva tilanne.

8 7 Uuden sote-organisoinnin myötä koko terveydenhuollon organisointijärjestelmä tulee uudelleen tarkasteltavaksi Henkilöstökulut muodostavat noin 55 prosenttia kuntayhtymän toimintakuluista. 3. Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista Avohoito Suoritteet 2013 lopulliset LVO HH KSH Muu avohoito Yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä arvio LVO HH KSH Muu avoh. Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) tilannearvio kahdeksan kuukauden toteuman perusteella Suoritearviot 2015 LVO E-lääk. Puh.kons. HH KSH Kotisair. Ast.hoitajat Muu av.hoito Avohoito yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Lyhenteiden selitteet: LVO = lääkärikäynnit kaikilla suorituspaikoilla(ei e-lääk.käy) E-lääk. = peruserikoissairaanhoidon lääkärikäynnit HH = hammashuollon vastaanottokäynnit (sis. oik.hoidon) Puh.kons. = lääk. käynnin korvaavat puhelinkonsultaatiot KSH = kotisairaanhoidon hoitajakäynnit Muu avohoito = sisältää sekä ennaltaehkäisevän hoidon että hoitajavastaanoton käynnit kaikilla suorituspaikoilla Ast-hoitajat = asiantuntijahoitajakäynnit P-neuvola = perheneuvolakäynnit Puheterapia jakaantuu peruskäyntiin (60 min) ja laajaan käyntiin (yli 60 minuuttia) VO-hoitopäivät = terveyskeskussairaalan hoitopäivät

9 3.2 Terveyskeskussairaala Sairaalakäyttö Tp 2012 SS Tp 2013 SS Ta 2014 *) SS Ta 2015 SS Ta 2016 SS Eurajoki 702 1, , , , ,8 Harjavalta , , , , ,0 Kokemäki , , , , ,6 Luvia 0 0, , , , ,0 Nakkila , , , , ,1 Yhteensä *) Tarkennettu arvio, elokuu 2014 Luvia tullut mukaan kuntayhtymään 2013 Eurajoen sairaalakäyttö nk. ylivuotoa (oma vuodeosasto vanhainkoti Jokisimpukassa) Suunnittelukauden hoitopäiväarviot esitetty tarkemmin palvelutasosuunnitelmassa Psykososiaaliset palvelut Perheneuvolapalvelut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki *) Luvia Nakkila Yhteensä *) Kokemäen kaupunki järjestää itse perheneuvolapalvelunsa Toinen työpari perheneuvolaan (psykologi ja sos.työntekijä) vuoden 2014 aikana Puheterapiapalvelut Tp 2012 Tp 2103 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä

10 3.4 Sosiaalipalvelut Kuntakohtaiset kustannukset: Sos.palvelut Tp2012 Tp 2013 Nou % Ta 2014 Nou % Ta 2015 Nou % Eurajoki , , ,6 Harjavalta , , ,8 Kokemäki , , ,9 Luvia ,2 Nakkila , , ,6 Yhteensä , , ,2 Sosiaalipalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrän kehitys : Päätökset: Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,1 10,3 36,4 102,6 26,7 0,0 23, Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,3 20,5 90,9 197,4 133,3 45, Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,0 33,3 109,1 207,7 126,7 37,0 Lainsäädännön muutoksen myötä henkilökohtaisen avun määrät ovat kasvaneet vuosittain.

11 TALOUSARVION 2015 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ( :na) *) vuosikatetasolla (ei poistoja) sitovuus Br-menot Tuloarvio Nettomenot KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamuselinhallinto N Yleishallinto- ja talous N Avohoito N Laitoshoito N Erityispalvelut: 0 Päihde- ja mielenterveyspalv Lastenvalvonta Vammaispalvelut Muut erityispalvelut Erityispalvelut yht. N Kuntien kustannusosuudet YHTEENSÄ TULOSLASKELMAOSA Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoituskulut B Poistot B Satunnaiset erät B 0 0 YHTEENSÄ INVESTOINTIOSA Asfaltointi B Vuosikorjaukset B Muut investoinnit B Pääomahankinnat B (SUMU-poistoilla rahoitettavat) 0 YHTEENSÄ RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. B Pitkäaikaisten lainojen väh. B Lyhytaikaisten lainojen muutos B Oman pääoman muutokset *) B 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA

12 4. YHTEENVEDOT TEHTÄVÄALUEITTAIN LUOTTAMUSELINHALLINTO Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen Luottamuselinhallinnon muodostavat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seuraa valtuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Peruskunnat ovat hyväksyneet 2012 uuden perussopimuksen, jossa määritellään mm. eri luottamuselinten miehitykset Luvian kunnan mukaantulon jälkeen. Uusi yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin on valittu valtuustokautta varten. Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä määrittelee valtuustokauden kattavan palvelutason yhdessä jäsenkuntien kanssa, tarvittaessa priorisoi perusterveydenhuollon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. KUSTANNUKSET: TP 2012 TP 2013**) TA 2014 TA 2015 Ta 2016 Ta 2017 Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Poistot Tilikauden tulos as.luku /as 2,3 2,8 3,2 3,1 3,4 3,4 Nousu% 33,2 16,7-4,5 3,4 3,4 Kok. lkm /kokous *) Eurajoki mukaan kuntayhtymään. Lasten isyyteen, elatukseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvät lakisääteiset tehtävät sekä päihdehuollon avopalvelut, katkaisuhoito, päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ohjaus ja tuki sekä kotiuttaminen sekä asumispalvelut siirtyvät jäsenkunnista kuntayhtymään **) Talousarvio sisältää Luvian mukaantulon kuntayhtymään

13 HALLINNON JA TALOUDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut lukuun ottamatta vuodeosastoja, varastotoiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja muut hallinnon palvelut (tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu Tehokkaat ja joustavat tukipalvelut Kustannuslaskentaa kehitetään edelleen. Kehitetään pdrg -pohjaista laskutusta jäsenkuntien laskutuksen läpinäkyvyys pa- suunnittelukauden aikana. ranee - toimintakustannukset kohdistuvat nykyistä Kehitetään DRG -monitoroinnin ja raportoinnin paremmin järjestelmää. - PTH:n mahdollisuus seurata koko terveydenhuollon kustannuskehitystä ja kustannustehokkuutta paranee Sähköisen ostolaskujärjestelmän vakiinnuttaminen Asiakirjahallinnan kehittäminen Sähköisen arkiston hyödyntäminen Päivityskoulutukset Sähköinen AMS sekä sähköinen allekirjoitus Pöytäkirjat sähköiseen tallennusarkistoon. Palkkahallinnon asiakirjat ja listaukset sähköiseen tallennusarkistoon Tietotekniikan yhteensovittaminen ja hyödyntäminen - kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteiset ohjelmat vähentävät kustannuksia ja parantavat asiakkaiden palvelua ProConsona-ohjelmiston hyödyntäminen jäsenkunnissa. Mobiilipegasoksen käyttöönotto kuntayhtymässä sekä sen jäsenkuntien kotipalveluissa. Sähköisen tiedonkeruujärjestelmän käyttöönotto varastotoiminnassa Tietoteknisten perusvalmiuksien lisääminen erityisesti Pegasos-ohjelmissa. Kotipalvelun ja osasto-ohjelman käyttöönotto Nakkilan sosiaalitoimessa, mobiilijärjestelmän hankkiminen ky:n sekä peruskuntien sos.toimiin Henkilöstöhallinnon ohjeistuksen uusiminen Henkilöstöhallinnon käsikirja 2015 Kannustavan palkkapolitiikan edistäminen - kuntayhtymä kilpailukykyinen työmarkkinoilla - osaamista tuetaan myös palkkapoliittisin keinoin Valmistellaan tuloksellisuuspalkkiojärjestelmän kriteerit

14 13 Työhyvinvoinnin kehittäminen Ravintopalvelujen toiminnan turvaaminen Kehityskeskustelujen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa Työturvallisuuden kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittämissuunitelmien toteuttaminen ja seuranta Laajennetaan ateriapalvelutoimintaa määräajaksi myymällä vapautuvaa keittiökapasiteettia Satakunnan sairaanhoitopiirille (HS ja Satalinnan sairaalan ateriapalvelut kokonaisuudessaan) Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen, käytyjen kehityskeskustelujen seuranta Koulutussuunnitelmat koko henkilöstölle: yhteiset / yleiset koulutukset, sisäiset / ulkoiset yksilöllisten koulutustarpeiden määrittely kehityskeskustelujen kautta Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen (mm. kuntotukset/aslak) Päihdeohjelman laatiminen Raportoinnin kehittäminen (sairauspoissaolot) Työpaikkaselvitysten toteuttaminen ja läpikäynti Sisäiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle (aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen, liikenneturvallisuus, kemikaalimerkinnät), esimieskoulutukset KUSTANNUKSET: Tp 2012 Tp 2013 ') Ta 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos As.luku /asukas 92,2 126,4 113,7 116,8 116,5 119,4 Nousu % 50,1-5,1 0,2 2,3 2,5 *) Luvia mukaan kuntayhtymään Vuoden 2014 talousarviossa henkilöstöä siirretty muilta tehtäväalueilta yleishallintoon (JYL, JH, osastoavustajat) Toteutettavat atk- ohjelmisto- ja järjestelmähankkeet 2014: Sähköinen asiointi ja -allekirjoitus sekä asiahallinta ostolaskujen sähköinen kierrätys sähköinen tiedonkeruu varastotoimintaan

15 AVOHUOLLON TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, hammashuolto), laboratoriotoiminta, välinehuolto), keskitetty avohuolto (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto, peruserikoissairaanhoito) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu 1. Tärkeimpien terveysongelmien 1. Laatuverkostoyhteistyön aktivoiminen toteamisen ja hoidon edelleen tehostaminen ja tulosten sekä tuotettujen toimintamallien hyödyntäminen käytännössä 2. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen - seulontatutkimuksiin osallistutaan aktiivisesti toimintamalleja koko tehtävä- - tupakoivien ja ylipainoisten määrä vähenee - päihteiden käyttö vähenee - jokaisella potilaalla on päivitetty hoitosuunnitelma - ydinprosessit on kuvattu alueella. 3. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa 4. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä. - toiminta on Käypä hoito -suositusten 5. Jokainen palvelutapahtuma kirjataan ja mukaista ja näyttöön perustuvaa tilastoidaan yhdenmukaisesti ja kattavasti. - väestö ymmärtää omahoidon sekä oman Rekisterin tietoja palvelujen sisällöstä, terveyden ylläpidon merkityksen (= terveydenlukutaito ) saatavuudesta ja palvelun käytön syistä hyödynnetään toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. 6. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja -menetelmien hyödyntäminen (erilaiset käypähoitosuositukset, verkko/mobiilipohjaiset menetelmät ) -verkko -painonhallintaryhmä - Lapset puheeksi -tupakasta vieroitusryhmät 7. Kehitetään pdrg-pohjaista ajattelua 8. Aikuisneuvolassa toteutetaan terveystarkastuksia hyväksytyn seulontamallin mukaisesti 9. Moniammatillisten arviointimallien kehittäminen/käyttö vanhusten ongelmien varhaisen toteamisen tueksi 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista - terveydenhuollon kokonaiskustannukset sovittujen erikoislääkäripalvelujen osalta vähenevät - hoitotakuu toteutuu - uusintakäyntien määrä vähenee - kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluun - kuntien vanhainkotien ja vanhusten 1. Laajennetaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkäripalveluissa 2. Muokataan tarvittaessa joustavasti vastaanottojen päiväohjelmia. Erityisesti Kokemäen terveysaseman lääkärin vastaanoton toimintaa lisätään kaupungin vaatimuksesta niin, että se entistä paremmin turvaa kokemäkeläisten lääkäritarpeen omalla terveysasemalla. 3. Tulevat palvelutarpeet ennakoidaan 2015-

16 palvelukotien asiakkaiden lääkäri/päivystyskäynnit vähenevät tehostetun kotisairaanhoidon/kotisairaalatoiminnan johdosta tilasto- ja tietovarantojen avulla. 4. Kehitetään edelleen hoitajavastaanottoja, sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyötä sekä työnjakoa. Lisätään tiimityöskentelyä tilojen niin mahdollistaessa. 5. Monisairaiden ja paljon terveyskeskuspalveluja käyttävien asiakkaiden vastuuhoitaja-palvelumalli 6. Selvitellään palvelusetelien käyttömahdollisuuksia Hammashuollon palvelujen turvaaminen Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä jatketaan alueellisena yhteishankkeena. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiirellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä astunee voimaan Alueellisia neuvotteluja iltapäivystyksen järjestämisestä käydään syksyn kuluessa. Vastaanottopalvelut turvataan tarvittaessa ostopalveluin. Useamman hammaslääkärin siirtyminen eläkkeelle tulee aiheuttamaan ongelmia hoidon järjestämisessä. Toimiin on edelleen vaikea löytää tekijöitä, joten ostopalveluihin jouduttaneen turvautumaan entistä enemmän. Hammashoitajia on myös jäämässä eläkkeelle lähitulevaisuudessa ja useampia pitkiä sairauslomia on jo ollut. Oppisopimuskoulutuksen kautta ollaan saamassa yksi uusi hammashoitaja kuntayhtymään. Hyvien kokemusten perusteella oppisopimus-koulutusta tullaan mahdollisuuksien mukaan jatkamaan. 4. Hyvinvoinnin edistäminen neuvolatyössä - lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointi lisääntyy - terveydenedistämisaktiivisuus on alueen huippua - ylisukupolvisten ongelmien periytyminen ja syrjäytyminen vähenee - perhekeskeisyyttä ja vanhemmuutta tuetaan/ korostetaan neuvolatoiminnassa - palvelujen tavoitettavuus, joustavuus ja tehokkuus lisääntyvät -asiakastyytyväisyyden seuranta tehostuu ja sitä ylläpidetään korkealla tasolla 1. Aktivoidaan poikkihallinnollista yhteistyötä kuntien kanssa. 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä. 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista. 4. Yhtenäistetään edelleen toimintamalleja eri terveysasemilla, toimintaohjelmien tavoitteiden arviointi 5. Otetaan käyttöön valtakunnallisesti hyväksytyt ja näyttöön perustuvat mallit esim. Vahvuutta vanhemmuuteen, Neuvokas perhe 6. Sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen. 7. Osallistuminen valtakunnalliseen THL:n neuvolatoiminnan asiakastyytyväisyyskyselyyn 2016-

17 16 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen - palvelujen saavutettavuus ja tuloksellisuus paranevat ja ne saadaan näkyviksi - toimintaprosessien kehittyminen jatkuvan arviointiprosessin kautta - terveyskeskussairaalan kuntoutusprosessien tehostuminen 6. Työterveyshuollon kehittäminen - työpaikkojen kanssa suunniteltu toiminta toteutuu sovittujen aikataulujen mukaan - sairauspoissaolot vähenevät ja sairauslomien pituudet lyhenevät - työnkevennykset ja uudelleensijoitukset onnistuvat 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen - kuvanlaatu pysyy erinomaisen hyvänä - säteilyn käyttö on turvallista - tutkimukset ovat oikeutettuja ja lähetteet sisällöltään ensiluokkaisia - palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan olemassa olevilla resursseilla - kalliiden laitteiden käyttö on maksimoitu -toimintaa jatketaan omana toimintana taloudellisesti ja tehokkaasti 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa. 2. Toimintamallien luominen ja fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa 4. Sovitaan arvioinnista ja käyttöönotettavista mittareista yhteistyössä Satakunnan sh-piirin kanssa. 1.Valtioneuvoston asetuksen vaatiman, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen kirjallisen laatujärjestelmän laatiminen 2. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen. 1. Kuvantamistoiminnan edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2. Laboratorionäytteiden otto toteutetaan lähipalveluna, näytteiden analysoinnissa jatketaan toimipisteiden yhteistyön lisäämistä. 3. Marevan-potilaiden näytteenotto toteutetaan osana vastaanottotoimintaa INR-poliklinikoilla 4. Sähköistä ajanvarauksen käyttöönottoa selvitetään Peruserikoissairaanhoito - tuottaa laadukasta polikliinistä erikoissai - raanhoitoa lähellä asiakasta - tuotetaan yleislääkäritoiminnan tueksi kysytyimpien erikoisalojen konsultaatio- ja vastaanottopalveluja lähipalveluna. - useampien sairauksien kokonaisvaltainen hoito - vähentää potilaiden tarpeetonta juoksutusta 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon. 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla. 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatkokuntoutuspaikkaan. 5. Hyödynnetään erikoislääkäritasoista osaamista lakisääteisissä asiakastyöryhmissä

18 17 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä - päivystyksen painopiste siirtyy elektiiviseen toimintaan - potilasturvallisuus on varmistettu - Kanta-arkiston käyttöönoton myötä tiedonsiirto, potilaan hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus paranevat Tehostetaan edelleen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia ja tarkennetaan välitöntä hoitoa tarvitsevan potilaan hoitoketjua yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. 10. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen - vapautuviin toimiin ja virkoihin saadaan tarvittava määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilöstörakennetta muutetaan koulutetumpaan suuntaan hoidon vaativuuden lisääntyessä. - henkilöstö on pysyvää - työmotivaatio on korkea - henkilöstön terveys on hyvä - henkilöstöhallinnollisin toimenpitein vaikutetaan kuntayhtymän hyvään ja houkuttelevaan imagoon 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä. 2. Koottua tutkimusaineistoa hyödynnetään väitöskirjatöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen. 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön Toimintamittarit: * asiakaspalautteet ja laatumittaukset, asiakastyytyväisyysmittaukset * haipro-palautteet * TEA-viisari * Audit * kouluterveyskyselyt * hoitotakuun toteutuminen/jonotilanne * hyvinvointi-indikaattori * DMF-indeksi * asiakasmäärät * /käynti KUSTANNUKSET: Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Toimintakulut Toimintatuotot Jäs.kuntien mo Toimintakate Poistot Tilikauden tulos As.luku /asukas 23,2 87,3 77,9 117,1 Nousu % 261,0-6,9 32,3

19 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: vt. ylilääkäri Mirva Lehtopolku Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää terveyskeskussairaalatoiminnan, kotisairaanhoidon ja kotissairaalatoiminnan. Tavoitteena akuuttisairaansijapaikkojen supistaminen suunnittelukaudella alle 45 ss:an. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen - terveyskeskussairaalassa hoidetaan sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja siirtyminen jatkohoitoon tapahtuu viiveet minimoiden potilaan turvallisuutta laiminlyömättä - terveyskeskussairaala ja kotisairaala toimivat toisiaan tukien - keskimääräisen hoitojakson pituus laskee - potilasvaihtuvuus lisääntyy hoitotulosten vaarantumatta 1. Terveyskeskussairaalatoiminnan keskittäminen, turvataan sairaalapaikkojen riittävyys 2. Sairaalapaikkojen edelleen vähentäminen 3. Yhteistyö ja rajapintojen poistaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä 4. Yhteistyön parantaminen jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 5. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkärikonsultaatioiden turvaaminen 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen - kotiutusprosessien yhtenäistyminen kuntayhtymän alueella - jatkohoitopaikan valintaa ohjaavat potilaan toimintakyky ja sovitut kriteerit 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen - potilaan osallisuus omaan hoitoonsa lisääntyy - moniammatilliset hoitosuunnitelmat yhtenäistyvät kuntayhtymän alueella 4. Hoidon laadun parantaminen - saattohoidon ja päihdevieroitushoitojen laatu paranee - terveyskeskussairaalatasoinen hoito jalkautuu potilaan kotiin kotisairaalatoimin- 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen 3. Omaisten mukaanotto potilaan hoidon suunnitteluun 4. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 1. Yhteistyön rakentaminen koti- ja tksairaalahoidon sekä yksityisiä palveluja tuottavan geriatrin kanssa 2. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus

20 nan tehostuminen - terveyskeskussairaala ja kotisairaala turvaavat reaaliaikaisen tuen alueen hoivalaitoksille -terveyskeskussairaalan toiminnat ja hoitokäytännöt yhtenäistyvät (Kokemäen vuodeosasto lopetettiin 6/2014 ) 3. Tele-yhteyksien ja suoran konsultaatiokanavan rakentaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon, kotisairaalan sekä alueen hoivalaitoksien välille (palvelutalot / vanhainkodit) 4. Uusien toimintamallien ja raportointimenetelmien käyttöönotto työpäivien optimoimiseksi Vanhuspalveluiden kehittäminen - kotona asuvien yli 70-vuotiaiden toimintakyky säilyy tai paranee - vanhuspalvelujen laatu ja saatavuus paranevat - palvelurakenne on suositusten mukainen - vanhuspalvelulain velvoitteet ja periaatteet toteutuvat toiminnassa 6. Kotihoidon laajentaminen - kotihoito on ennakoivaa - potilaille on nimetty vastuuhoitaja ja - lääkäri, jotka koordinoivat kotihoitoa - potilaat hoidetaan heidän toimintakykyään vastaavassa paikassa - kotisairaalatoiminnalla korvataan tksairaalahoitoa myös ilta- ja viikonloppuaikaan - vanhuspalvelulain periaatteet näkyvät toiminnassa - hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa - ensisijainen hoitopaikka on aina koti, jos kotisairaalatoiminnalle asetetut kriteerit täyttyvät; Hoito liikkuu, ei asiakas 1. Jatketaan vastaanotto/neuvontapalvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa. 2. Priorisoidaan toiminnassa kotiin vietäviä palveluja laitoshoitoa korvaavina vaihtoehtoina. 3. Vahvistetaan alueellista yhteistyötä hoidon koordinoinnin avulla. 4. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 5. Kehitetään ennaltaehkäiseviä moniammatilliseen asiantuntemukseen perustuvia arviointimalleja vanhusten kotona asumisen turvaamiseksi, Yhteisvoimin kotona hankkeen myötä saatavan toimintamallin hyödyntäminen 6. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa. 1. Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja alueen vanhustenhuollon kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kotisairaala mielletään osana tksairaalatoimintaa. 2. Otetaan käyttöön vastuuhoitajamalli yhteistyössä kuntien kotipalvelun kanssa. 3. Kotisairaalan toimintamallia ja arviointia tarkennetaan; kohdentaminen mahdollisesti myös yöaikaan. 4. Kotihoidon toiminnassa hyödynnetään Pegasos-järjestelmän mobiilimahdollisuutta yhdessä jäsenkuntien kotipalvelutoiminnan kanssa. 5. Nykyisen etäkonsultaatiomallin lisäksi mahdollistetaan hoitoon liittyvät erikoislääkärikonsultaatiot myös asiakkaan kotona etäteknologian avulla Henkilöstön työkyvyn ylläpito - Perehdytys toteutuu suunnitelmallisesti - Täydennyskoulutus on lain ja suosituksen mukaista 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielek