TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE YH / 117 YV / Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

2 1 Sisällysluettelo 1 Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat Yleistä Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp , talousarvio 2015 ja 2016 ja arviot Tehtäväalueiden talous menolajeittain sekä resurssit Vuoden 2016 talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Virkojen ja toimien muutokset Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista Avohoito Terveyskeskussairaala Psykososiaaliset palvelut Sosiaalipalvelut Talousarvion 2016 määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Yhteenvedot tehtäväalueittain Luottamuselinhallinto Hallinnon ja talouden tehtäväalue Avohuollon tehtäväalue Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Investoinnit Rahoitus Yksikköhintalaskelmat.. 24

3 2 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleistä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta perusterveydenhuollon sekä suppeassa mittakaavassa terveydenhuoltolaissa mainittua peruserikoissairaanhoitoa. Lisäksi kuntayhtymälle on siirretty osa jäsenkuntien sosiaalitoimen palveluista (vammaispalvelut pois lukien kehitysvammahuolto, päihde- ja mielenterveystyön avopalvelut, lastenvalvonta). Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän asukasmäärä on asukasta. Kokemäen kaupunki ei ole mukana päihde- ja perheneuvolapalvelujen osalta. Kuntayhtymän talousarvio ja toimintasuunnitelma perustuvat kuntalakiin sekä valtuustokaudelle hyväksyttyyn palvelutasosuunnitelmaan. Yhtymähallitukselle ja valtuustolle tuodaan erikseen perussopimuksen edellyttämä vuosisuunnitelma (sopimus), jota on jäsenkuntien edustajien kanssa valmisteltu yhteisessä kehittämistyöryhmässä. 1.2 Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat Kuntayhtymän toiminta perustuu perussopimuksessa mainittuun valtuustokauden kattavaan palvelutasosuunnitelmaan, joka on hyväksytty yhtymävaltuustossa marraskuussa Palvelutasosuunnitelman mukaan kuntayhtymän perustehtävänä on ylläpitää ja edistää alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tarpeellista sairauden hoitoa, tuottaa asiakaslähtöisiä, tasokkaita ja kustannustehokkaita terveyspalveluja hyödyntämällä tutkimus- ja seurantatietoa sekä panostamalla vaikuttaviin hoitokäytäntöihin. Kuntayhtymä on moniammatillinen työyhteisö, jolla on osaava henkilöstö. Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansantautien hillitseminen, väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät toiminnan vaatimukset, mielenterveyden ongelmat sekä päihteiden lisääntyvä hallitsematon käyttö. Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelut pääsääntöisesti omana toimintana, jota täydennetään tarpeellisin osin yksityisten toimijoiden kanssa solmittavilla sopimuksilla. Talousarvio vuodelle 2016 vastaa perusturvajohtajien kanssa valmisteltua vuosisuunnitelmaa. Se ottaa huomioon vallitsevan kuntatalouden vaikean taloudellisen tilanteen. Talousarvioehdotus turvaa kuitenkin kohtuullisesti lainsäädännön edellyttämät perusterveydenhuollon palvelut. Talousarvion sisältämien toimintojen muutoksissa on huomioitu erityisesti vaikutukset koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä. Talousarviossa ja toimintasuunnitelman painopiste on aikaisempien vuosien tapaan avopalveluissa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Sairaalapalvelut on keskitetty pääterveysaseman 43-paikkaiselle akuuttiosastolle. Sairaalatoimintaa tukee vuoden 2014 aikana vakiintunut kotisairaalatoiminta. Suunnitelmakauden aikana terveyskeskussairaalan sairaansijamäärä asettunee noin 40 sairaansijaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä eri-ikäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden tukeminen tulee olemaan suunnittelukaudella erityisen tärkeää. Varhaisen tuen mallin mukaisella toiminnalla kuntayhtymä pyrkii alentamaan poissaoloja. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan myös hyvällä ja oikea-aikaisella työterveyshuollolla. Työterveyshuoltoa toteutetaan kuntayhtymän omana toimintana.

4 Kuntayhtymän kokonaismenot tulevat arvion mukaan laskemaan vuoden 2014 toteutuneista menoista 2,9 prosenttia. Kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna käyttötalouden menot kasvavat vain 0,4 prosenttia. Kuntien maksuosuuksien muutos vuodesta 2014 on keskimäärin - 0,37 % vaihdellen kunnittain -2,9 prosentista +1,9 prosenttiin. Perinteisen kansanterveystyön kustannuksia kuntayhtymä on pystynyt alentamaan erityisesti ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja sekä kehittämällä ja tehostamalla omaa tuotantoaan. Erityisesti lääkärin vastaanottopalveluissa sekä sairaalatoiminnassa pitkäjänteinen työ on tuottanut hyvää ja tavoitteiden mukaista tulosta. Sosiaalipalveluissa asumispalvelujen tarve on kasvanut tasaisesti, mikä näkyy myös kustannusten tasaisena nousuna. Henkilökohtaisen avun kustannuksia on pystytty hillitsemään siirtymällä entistä enemmän työnantajamalliin ja tuettuun työnantajuuteen. Vammaispalvelulain muutoksen myötä kuntayhtymä selvittää vuoden 2016 aikana jäsenkuntien kanssa mahdollisuudet kehitysvammahuollon siirtämisestä kuntayhtymän toiminnaksi. Vammaispalveluun laaditaan yhteinen toimintasuunnitelma. Lisäksi vuoden 2016 alusta voimaan tuleva isyyslaki muuttaa sekä lastenvalvojien että neuvolan työntekijöiden toimenkuvia ja tarvittavaa yhteistyötä. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Isyyden selvittelyssä siirrytään verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa myös lastenvalvojan luona. Isyyslain muutokset lisäävät tarvetta yhteistyön tiivistämiseen kuntayhtymän sisällä. Sairaalaosaston toiminta turvataan kehittämällä edelleen Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalueen sisäistä tehtäväjakoa ja yhteistyötä vastaanottotoiminnan ja jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa. Vanhainkotien kliininen toimintavastuu siirtyy tehtäväalueelle. Työterveyshuollon yhtiöittämistä koskeva muutos astuu voimaan Kuntalain 2a :n muutoksen myötä kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitettuja lakisääteisiä palveluja, eli nk. ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluja. Vuoden 2016 aikana kuntayhtymässä valmistellaan työterveyshuollon toiminnan organisointi lain edellyttämäksi. Työterveyshuoltopalvelujen kysyntä on laajenemassa kuluvan syksy aikana, kun Puustelli Group Oy Harjavallan tehtaat tulevat kuntayhtymän asiakkaaksi. Tehtaan henkilöstömäärä on 250 työntekijää. Tehtaan lääkäripalvelut ja osa fysioterapiapalveluista on tarkoitus ostaa ostopalveluna. Työterveyshoitajan palvelut ko. tehtailla turvataan vuoden 2016 alusta perustettavalla ja täytettävällä työterveyshoitajan vakanssilla. Perheneuvola- ja psykologipalveluissa viimeisinä vuosina on ollut selkeästi nouseva kysyntä. Osa jäsenkunnista on ilmoittanut ostavansa kuntayhtymältä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia psykologipalveluja. Vuoden 2016 alusta psykologi-, perheneuvola sekä puheterapiaja kuntoutussuunnittelutoiminta yhdistetään yhdeksi psykososiaaliseksi yksiköksi, jolloin yksikön toimintaa pystytään nykyistä joustavammin organisoimaan. 3

5 Investointeihin kuntayhtymä varaa noin Suurin investointi on pääterveysaseman piha-alueiden asfaltoinnin uusiminen, joka toteutetaan vaiheittain vuosina Kokonaiskustannusarvio noin Asfaltoinnin uusiminen käsittää myös tarvittavat pohjamuutostyöt sekä sadevesi- ja salaojaputkiston ja kaivojen uusimisen tarpeellisin osin. Kiinteistökorjauksiin varataan vuodelle 2016 noin Kiinteistökorjaukset käsittävät seinäelementtien saumausten uusimista, potilashuoneiden ikkunoiden uusintaa (22 kpl) ja ikkunoiden aurinkosuojien hankkimista. Toimistokalusteiden uusimiseen on varattu yhteensä Tilojen tarvitsema kalustus sekä tietojärjestelmähankinnat toteutetaan pääsääntöisesti aikaisempien vuosien tapaan 3step-vuokraussopimuksella. Hankkeet on esitetty tarkemmin kohdassa 4.6 Investoinnit Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp , talousarvio 2015 ja 2016 ja arviot Kuntayhtymä yhteensä TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Mu % TA 2017 Ta 2018 Muutos % /2016 suun.kaudella TOIMINTATUOTOT My-tuotot jäs.kunnilta , ,4 Muut my-tuotot , ,0 My-tuotot yht , ,0 Maksutuotot yht , ,3 Tuet ja avustukset , ,1 Muut toim. Tuotot yht , ,5 Toimintatuotot yht , ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,8 Palvelujen ostot , ,2 Aineet tarv. Ja tavarat , ,7 Avustukset , ,8 Muut toimintakulut , ,0 Toimintakulut yht , ,2 TOIMINTAKATE , ,5 Rahoitustuotot ja -kulut , ,4 VUOSIKATE , ,6 Poistot , ,6 TILIKAUDEN TULOS Luvia mukaan kuntayhtymään 2013 alusta

6 5 2. Tehtäväalueiden talous menolajeittain sekä resurssit Seuraavassa on esitetty tehtäväalueiden painopisteet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset sekä henkilötyövuosien muutokset vastaavalta ajalta. Henkilötyövuosien määrään vaikuttaa toiminnan laajentuminen sekä mahdolliset siirtymät oman toiminnan ja ostopalvelujen välillä. Henkilöitä siirtyy myös eri tehtäväalueiden ja toimintayksiköiden välillä. 2.1 Vuoden 2016 talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Kuntayhtymä tehtäväalueittain Luottamus- Hallinto ja Avo- Koti- ja sair. Erityis Yhteensä elin hallinto talous hoito hoito palvelut TOIMINTATUOTOT My-tuotot jäs.kunnilta *) Muut my-tuotot My-tuotot yhteensä Maksutuotot yht Tuet ja avustukset Muut toim. Tuotot yht Toimintatuotot yht TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet tarv. Ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot TILIKAUDEN TULOS *) Luottamuselinhallinnon ja hallinnon ja talouden kustannukset vyörytetään muille tehtäväaloille käytön mukaisessa suhteessa

7 6 2.2 Virkojen ja toimien muutokset Vakanssit yht Huom. Yleishallinto ja talous Kuntayhtymän johtaja 1 1 Johtava ylilääkäri 1 1 Johtava hoitaja 1 1 Sos.ohj./pot.asiamies 1 1 Toimisto Atk 2 2 Info/puhelinpalvelu 3 3 Tekninen huolto 2 2 sos.ohjaaja/pot.asiamies erityispalveluista yleishallintoon v potilastietojärjestelmävastaava siirtynyt toimistopalv. V Varasto 2 2 varaston toinen vakanssi täyttämättä Ravintohuolto Siivouspalvelut Avohoito Eurajoen terveysasema täysin ulkoistettu Lvo Hammashuolto Neuvola Tk-lääkäri v. 2015, potilastietojärjestelmävastaava -1 (siirtyi toimistopalveluihin) v. 2015, sairaanhoitaja tksairaalasta vastaanotolle v Työterveyshuolto työterveyshoitaja Fysioterapia fysioterapeutti v Laboratorio 7 7 Röntgen 2 2 Koti- ja sairaalapalvelut v sairaalaosastot yhdistetty Kotisairaanhoito/-sairaala Sosiaalipalvelut 5 5 Kotisairaanhoito/-sairaala siirretty avohoidon tehtäväalueelta koti-ja sairaalapaveluihin v Erityispalvelut Perheneuvola 4 4 Puheterapeutit 3 3 Kunt.suunnittelija 1 1 Kuntoutusohjaaja 1 1 Sos.ohj./pot.asiamies Tk-psykologit 2 2 erikoispsykologi 1 1 Perustason erikoishoito (sis.geriatrian,sisätaudit,knk,neurologian,psykiatrian yms. erikoisalat) lääkärityöpanos 4 4 hoitajatyöpanos sairaanhoitaja kotisairaanhoidosta muistihoitajaksi v. 2015

8 Kuntayhtymän asettamien tavoitteiden mukaisesti toiminnan painopiste tulee edelleen siirtymään avopalveluiden suuntaan, Laitospalveluissa hoitopaikkojen supistumisen myötä myös henkilöstö tulee vähenemään luonnollisten poistumien kautta. Mitoitus terveyskeskussairaalassa on suositusten mukainen eli 0,7. Sijaisten saatavuusongelmiin ratkaisuna nähdään varahenkilöstön käyttöönotto, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös kotisairaanhoidossa ja kotisairaalassa. Varahenkilöstön määrä suunnittelukaudella on noin viisi henkilötyövuotta. Laboratorio- tai röntgentoiminnan keskittämistä erikoissairaanhoitoon ei tässä vaiheessa esitetä. Perusteluna on nykyinen kustannustehokas oma toiminta sekä terveydenhuollon muuttumassa oleva tilanne. Henkilöstökulut muodostavat noin 55 prosenttia kuntayhtymän toimintakuluista. 3. Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista Avohoito Suoritteet 2014 lopulliset LVO HH KSH Muu avohoitoyhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä arvio LVO HH KSH Muu avoh. Yht. Eurajoki Kotisairaanhoito siirretty v alusta Koti - ja Harjavalta sairaalapalveluiden tehtäväalueelle Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) tilannearvio kahdeksan kuukauden toteuman perusteella Suoritearviot 2016 Lääkäri Psyk.sos. LVO E-lääk. konsult. HH KSH Kotisairaala Ast.hoitajat palvelut Muu av.hoito Avohoito yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Lyhenteiden selitteet: LVO = lääkärikäynnit kaikilla suorituspaikoilla(ei e-lääk.käynnit) E-lääk. = peruserikoissairaanhoidon lääkärikäynnit HH = hammashuollon vastaanottokäynnit (sis. oik.hoidon) Lääkärikons. = lääk. käynnin korvaavat puh. ja muut konsultaatiot KSH = kotisairaanhoidon hoitajakäynnit Ast-hoitajat = asiantuntijahoitajakäynnit Muu avohoito = sisältää muut avohoidon käynnit kaikilla suorituspaikoilla (esimerkiksi laboratorio- ja röntgen jne.) Psykososiaaliset käynnit = aikaperusteiset käynnit perheneuvolassa,psykologikäynnit,puheterapiakäynnit ja kuntoutussuunnittelukäynnit (käynnin aikaperuste 45 minuuttia) Hoitopäivät = terveyskeskussairaalan hoitopäivät Sosiaalipalvelulaskutukseen sisältyy lastenvalvojan, päihde-ja mielenterveys sekä vammaispalv.todelliset menot

9 3.2 Terveyskeskussairaala Jäsenkuntien sairaalakäyttö , ennuste Tp 2013 SS Tp 2014 SS Ta 2015 SS Ta 2016 SS Ta 2017 SS Ta 2018 Eurajoki 565 1, , , , ,9 700 Harjavalta , , , , , Kokemäki , , , , , Luvia , , , , ,1 950 Nakkila , , , , , Yhteensä , , Luvia tullut mukaan kuntayhtymään 2013 Eurajoen sairaalakäyttö nk. ylivuotoa (oma 10 paikkainen vuodeosasto vanhainkoti Jokisimpukassa) 3.3 Psykososiaaliset palvelut Perheneuvolapalvelut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Eurajoki Harjavalta Kokemäki *) Luvia Nakkila Yhteensä *) Kokemäen kaupunki järjestää itse perheneuvolapalvelunsa Toinen työpari perheneuvolaan (psykologi ja sos.työntekijä) vuoden 2015 aikana Psykologipalvelut TP 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset psykologitehtävät 2015 kuntayhtymään Harjavallan, Nakkilan ja Luvian osalta (myöhemmin mahd. myös Eurajoki ja Kokemäki mukaan Puheterapiapalvelut TP 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Kuntoutussuunnittelu (tulee mukaan aikaperusteiseen suoritteeseen 2016) Tp 2103 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta2017 Ta2018 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä

10 9 3.4 Sosiaalipalvelut Kuntakohtaiset kustannukset: Sos.palvelut Tp 2013 Tp 2014 Nou % Ta 2015 Nou % Ta 2016 Nou % Ta 2017 Ta 2018 Eurajoki , , , , ,0 Harjavalta , , , , ,0 Kokemäki , , , , ,0 Luvia , , , , ,0 Nakkila , , , , ,0 Yhteensä , , , , ,0 Sosiaalipalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrän kehitys Päätökset: Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,7 20,5 100,0 197,4 133,3 44, Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,0 35,9 109,1 243,6 113,3 40, Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,4 38,5 118,2 259,0 106,7 36,7 Lainsäädännön muutoksen myötä henkilökohtaisen avun määrät ovat kasvaneet vuosittain.

11 3.5 TALOUSARVION 2016 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ( :na) *) vuosikatetasolla (ei poistoja) sitovuus Br-menot Tuloarvio Nettomenot KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamuselinhallinto N Yleishallinto- ja talous N Avohoito N Koti- ja sairaalatoiminta N Erityispalvelut: 0 Päihde- ja mielenterveyspalv Lastenvalvonta Vammaispalvelut Muut erityispalvelut Erityispalvelut yht. N Kuntien kustannusosuudet YHTEENSÄ TULOSLASKELMAOSA Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoituskulut B Poistot B Satunnaiset erät B 0 0 YHTEENSÄ INVESTOINTIOSA Asfaltointi B Vuosikorjaukset B Muut investoinnit B 0 Pääomahankinnat B (SUMU-poistoilla rahoitettavat) 0 YHTEENSÄ RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. B 0 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. B Lyhytaikaisten lainojen muutos B Oman pääoman muutokset *) B 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA N = sitovuus nettotuloarvio/-määräraha, B = bruttomääräraha/-tuloarvio 10

12 11 4. YHTEENVEDOT TEHTÄVÄALUEITTAIN 4.1 LUOTTAMUSELINHALLINTO Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen Luottamuselinhallinnon muodostavat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seuraa valtuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Peruskunnat ovat hyväksyneet 2012 uuden perussopimuksen, jossa määritellään mm. eri luottamuselinten miehitykset Luvian kunnan mukaantulon jälkeen. Uusi yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin on valittu valtuustokautta varten. Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä määrittelee valtuustokauden kattavan palvelutason yhdessä jäsenkuntien kanssa, tarvittaessa priorisoi perusterveydenhuollon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. KUSTANNUKSET: TP 2013*) Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Ta 2017 Ta 2018 Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Poistot Tilikauden tulos as.luku /as 2,8 2,0 2,9 2,6 2,6 2,6 Nousu% -27,9 45,7-12,5 2,6 2,6 Kok. lkm /kokous *) Talousarvio sisältää Luvian mukaantulon kuntayhtymään

13 4.2 HALLINNON JA TALOUDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut ja välinehuolto, varastotoiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja muut hallinnon palvelut (tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu Tehokkaat ja joustavat tukipalvelut Kustannuslaskentaa kehitetään edelleen. - jäsenkuntien laskutuksen läpinäkyvyys pa- Kehitetään DRG - raportoinnin ranee järjestelmää. - toimintakustannukset kohdistuvat nykyistä paremmin - PTH:n mahdollisuus seurata koko terveydenhuollon kustannuskehitystä ja kustannustehokkuutta paranee 12 Asiakirjahallinnan kehittäminen Sähköisen arkiston hyödyntäminen Sähköinen AMS sekä sähköinen allekirjoitus Pöytäkirjat sähköiseen tallennusarkistoon. Palkkahallinnon asiakirjat ja listaukset sähköiseen tallennusarkistoon Tietotekniikan yhteensovittaminen ja hyödyntäminen - kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteiset ohjelmat vähentävät kustannuksia ja parantavat asiakkaiden palvelua Henkilöstöhallinnon ohjeistuksen uusiminen Kannustavan palkkapolitiikan edistäminen - kuntayhtymä kilpailukykyinen työmarkkinoilla - osaamista tuetaan myös palkkapoliittisin keinoin ProConsona-ohjelmiston hyödyntäminen jäsenkunnissa. Tietoteknisten perusvalmiuksien lisääminen erityisesti Pegasos-ohjelmissa. Kotipalvelun ja osasto-ohjelman käyttöönotto Nakkilan sosiaalitoimessa, Mobiilijärjestelmän hankkiminen Nakkilan sosiaalitoimeen Valmistellaan tuloksellisuuspalkkiojärjestelmän kriteerit Työhyvinvoinnin kehittäminen Ravintopalvelujen toiminnan turvaaminen Työhyvinvoinnin kehittämissuunitelmien toteuttaminen ja seuranta Laajennetaan ateriapalvelutoimintaa mahdollisuuksien mukaan. Sopeutetaan henkilöstöresurssit kysyntää vastaavaksi

14 13 Kehityskeskustelujen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa Työturvallisuuden kehittäminen Siivous- ja välinehuollon kehittäminen Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen, käytyjen kehityskeskustelujen seuranta Koulutussuunnitelmat koko henkilöstölle: yhteiset / yleiset koulutukset, sisäiset / ulkoiset yksilöllisten koulutustarpeiden määrittely kehityskeskustelujen kautta Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen (mm. kuntoutukset/aslak) Raportoinnin kehittäminen (sairauspoissaolot) Työpaikkaselvitysten toteuttaminen ja läpikäynti Sisäiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle (aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen, liikenneturvallisuus, kemikaalimerkinnät), esimieskoulutukset Siivousvälineiden päivitys olemassa olevien normien mukaisiksi (esim. jätteidenlajittelun vaatimukset jne.) Välinehuoltajien koulutus Pääterveysaseman ja Kokemäen terveysaseman avo-osastojen mitoitusten tarkistaminen KUSTANNUKSET: Tp 2013 ') Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos As.luku /asukas 126,4 134,5 116,6 128,0 129,9 131,9 Nousu % 9,4-13,2 9,4 1,5 1,5 *) Luvia mukaan kuntayhtymään Vuoden 2014 talousarviossa henkilöstöä siirretty muilta tehtäväalueilta yleishallintoon (JYL, JH, osastoavustajat) Ravintohuollon myynnit yksityisille loppunut 2015 (Kuntalain 2a :n määräys yhtiöittämispakosta)

15 AVOHUOLLON TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, hammashuolto, laboratoriotoiminta), keskitetty avohuolto (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto, peruserikoissairaanhoito) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu 1. Tärkeimpien terveysongelmien 1. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toteaminen ja hoidon edelleen tehostaminen toimintamalleja koko tehtävä- - seulontatutkimuksiin osallistutaan aktiivisesti - tupakoivien ja ylipainoisten määrä vähenee - päihteiden käyttö vähenee - jokaisella potilaalla on päivitetty hoitosuunnitelma - ydinprosessit on kuvattu alueella. 2. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa 3. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä. 4. Vahvistetaan potilaan osallisuutta ja varmistetaan hoidon jatkuvuus 5. Jokainen palvelutapahtuma kirjataan ja - toiminta on Käypä hoito -suositusten tilastoidaan yhdenmukaisesti ja kattavasti. mukaista ja näyttöön perustuvaa Rekisterin tietoja palvelujen sisällöstä, - väestö ymmärtää omahoidon sekä oman saatavuudesta ja palvelun käytön syistä terveyden ylläpidon merkityksen (= terveydenlukutaito ) hyödynnetään toiminnan seurannassa ja laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. 6. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja -menetelmien hyödyntäminen (erilaiset käypähoitosuositukset, verkko/mobiilipohjaiset menetelmät ) 7. Kehitetään pdrg-pohjaista ajattelua 8. Moniammatillisten arviointimallien kehittäminen/käyttö ikääntyneiden ongelmien varhaisen toteamisen tueksi 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista - terveydenhuollon kokonaiskustannukset sovittujen erikoislääkäripalvelujen osalta vähenevät - hoitotakuu toteutuu - uusintakäyntien määrä vähenee - kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluun - kuntien vanhainkotien ja vanhusten palvelukotien asiakkaiden lääkäri/päivystyskäynnit vähenevät tehostetun kotisairaanhoidon/kotisairaalatoiminnan johdosta 1. Jatketaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkäripalveluissa 2. Muokataan tarvittaessa joustavasti vastaanottojen päiväohjelmia ja vakiinnutetaan iltavastaanotot. 3. Tulevat palvelutarpeet ennakoidaan tilasto- ja tietovarantojen avulla. 4. Kehitetään edelleen hoitajavastaanottoja, sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyötä sekä työnjakoa. 5. Monisairaiden ja paljon terveyskeskuspalveluja käyttävien asiakkaiden vastuuhoitaja-palvelumalli 6. Selvitellään palvelusetelien käyttömahdollisuuksia

16 15 3. Hammashuollon palvelujen turvaaminen Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä jatketaan alueellisena yhteishankkeena. - Ostopalveluihin turvautuminen ammattitaitoisen henkilöstön turvaamiseksi - Oppisopimuskoulutusta tullaan mahdollisuuksien mukaan jatkamaan. 4. Hyvinvoinnin edistäminen neuvolatyössä - lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointi lisääntyy - terveydenedistämisaktiivisuus on alueen huippua - ylisukupolvisten ongelmien periytyminen ja syrjäytyminen vähenee - perhekeskeisyyttä ja vanhemmuutta tuetaan/ korostetaan neuvolatoiminnassa - palvelujen tavoitettavuus, joustavuus ja tehokkuus lisääntyvät -asiakastyytyväisyyden seuranta tehostuu ja sitä ylläpidetään korkealla tasolla 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen - palvelujen saavutettavuus ja tuloksellisuus paranevat ja ne saadaan näkyviksi - toimintaprosessien kehittyminen jatkuvan arviointiprosessin kautta - terveyskeskussairaalan kuntoutusprosessien tehostuminen 1. Aktivoidaan poikkihallinnollista yhteistyötä kuntien kanssa. 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä. 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista. 4. Jatketaan neuvolan toimintaohjelmien jalkauttamista ja näyttöön perustuvien toimintamallien sovellusta. 5. Hyödynnetään toteutetun asiakaspalvelukyselyn tuloksia toiminnan kehittämisessä (mm. sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen). 6. Aikuisneuvolassa toteutetaan terveystarkastuksia hyväksytyn seulontamallin mukaisesti. 7. Kehitetään työttömien terveystarkastusten sisältöä ja yhteistyötä TE-keskuksen kanssa. 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa. 2. Toimintamallien luominen ja fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa 4. Sovitaan arvioinnista ja käyttöönotettavista mittareista yhteistyössä Satakunnan sh-piirin kanssa. 6. Työterveyshuollon kehittäminen - työpaikkojen kanssa suunniteltu toiminta toteutuu sovittujen aikataulujen mukaan - sairauspoissaolot vähenevät ja sairauslomien pituudet lyhenevät - työnkevennykset ja uudelleensijoitukset onnistuvat 1.Valtioneuvoston asetuksen vaatiman, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen kirjallisen laatujärjestelmän laatiminen 2. Selvitetään osakeyhtiömuotoisen yhteistoiminnan mahdollisuudet 3. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen.

17 16 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen - kuvanlaatu pysyy erinomaisen hyvänä - säteilyn käyttö on turvallista - tutkimukset ovat oikeutettuja ja lähetteet sisällöltään ensiluokkaisia - palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan olemassa olevilla resursseilla - kalliiden laitteiden käyttö on maksimoitu -toimintaa jatketaan omana toimintana taloudellisesti ja tehokkaasti 1. Kuvantamistoiminnan edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2. Laboratorionäytteiden otto toteutetaan lähipalveluna, näytteiden analytiikka keskitetään Harjavallan terveysasemalle. 3. Valmistellaan sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa Peruserikoissairaanhoito - tuottaa laadukasta polikliinistä erikoissai - raanhoitoa lähellä asiakasta - tuottaa yleislääkäritoiminnan tueksi kysytyimpien erikoisalojen konsultaatio- ja vastaanottopalveluja lähipalveluna. - useampien sairauksien kokonaisvaltainen hoito - vähentää potilaiden tarpeetonta juoksutusta 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon. 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla. 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatkokuntoutuspaikkaan. 5. Vahvistetaan tiimityöskentelyä Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä - päivystyksen painopiste siirtyy elektiiviseen toimintaan - potilasturvallisuus on varmistettu - Kanta-arkiston käyttöönoton myötä tiedonsiirto, potilaan hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus paranevat Tehostetaan edelleen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia ja tarkennetaan välitöntä hoitoa tarvitsevan potilaan hoitoketjua yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. 10. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen - vapautuviin toimiin ja virkoihin saadaan tarvittava määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilöstörakennetta muutetaan koulutetumpaan suuntaan hoidon vaativuuden lisääntyessä. - henkilöstö on pysyvää - työmotivaatio on korkea - henkilöstön terveys on hyvä - henkilöstöhallinnollisin toimenpitein vaikutetaan kuntayhtymän hyvään ja houkuttelevaan imagoon 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä. 2. Koottua tutkimusaineistoa hyödynnetään väitöskirjatöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen. 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön

18 17 Toimintamittarit: * asiakaspalautteet ja laatumittaukset, asiakastyytyväisyysmittaukset * haipro-palautteet * TEA-viisari * Audit * kouluterveyskyselyt * hoitotakuun toteutuminen/jonotilanne * hyvinvointi-indikaattori * DMF-indeksi * asiakasmäärät * /käynti KUSTANNUKSET: Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Toimintakulut Toimintatuotot Jäs.kuntien mo Toimintakate Poistot Tilikauden tulos As.luku /asukas 87,3 148,8 67,6 67,3 Nousu % 68,8-23,1-55,2 Kotisairaanhoito on siirretty Avohoidosta Koti- ja laitoshoitoon v lähtien

19 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: vt. ylilääkäri Mirva Kallio Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää terveyskeskussairaalatoiminnan, kotisairaanhoidon ja kotissairaalatoiminnan. Tavoitteena akuuttisairaansijapaikkojen vakiinnuttaminen suunnittelukaudella 40 ss:aan. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen - terveyskeskussairaalassa hoidetaan sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja siirtyminen jatkohoitoon tapahtuu viiveet minimoiden potilaan turvallisuutta laiminlyömättä - terveyskeskussairaala ja kotisairaala toimivat toisiaan tukien - keskimääräisen hoitojakson pituus laskee - potilasvaihtuvuus lisääntyy hoitotulosten vaarantumatta 1. Yhteistyö ja rajapintojen poistaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä 2. Yhteistyön jatkuva parantaminen jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 3. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkärikonsultaatioiden turvaaminen 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen - kotiutusprosessien yhtenäistyminen kuntayhtymän alueella - jatkohoitopaikan valintaa ohjaavat potilaan toimintakyky ja sovitut kriteerit 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen - potilaan osallisuus omaan hoitoonsa lisääntyy - moniammatilliset hoitosuunnitelmat yhtenäistyvät kuntayhtymän alueella 4. Hoidon laadun parantaminen - saattohoidon ja päihdevieroitushoitojen laatu paranee - terveyskeskussairaalatasoinen hoito jalkautuu potilaan kotiin kotisairaalatoiminnan tehostuminen - terveyskeskussairaala ja kotisairaala turvaavat reaaliaikaisen tuen alueen hoivalaitoksille 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen 3. Omaisten mukaanotto potilaan hoidon suunnitteluun 1. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 2. Tele-yhteyksien ja suoran konsultaatiokanavan rakentaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon, kotisairaalan sekä alueen hoivalaitoksien välille (palvelutalot / vanhainkodit) 4. Uusien toimintamallien ja raportointimenetelmien käyttöönotto työpäivien optimoimiseksi

20 19 5. Vanhuspalveluiden kehittäminen - kotona asuvien yli 70-vuotiaiden toimintakyky säilyy tai paranee - vanhuspalvelujen laatu ja saatavuus paranevat - palvelurakenne on suositusten mukainen - vanhuspalvelulain velvoitteet ja periaatteet toteutuvat toiminnassa 6. Kotihoidon laajentaminen - kotihoito on ennakoivaa - potilaille on nimetty vastuuhoitaja ja - lääkäri, jotka koordinoivat kotihoitoa - potilaat hoidetaan heidän toimintakykyään vastaavassa paikassa - kotisairaalatoiminnalla korvataan tksairaalahoitoa myös ilta- ja viikonloppuaikaan - vanhuspalvelulain periaatteet näkyvät toiminnassa - hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa - ensisijainen hoitopaikka on aina koti, jos kotisairaalatoiminnalle asetetut kriteerit täyttyvät; Hoito liikkuu, ei asiakas 1. Jatketaan vastaanotto/neuvontapalvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelu-tarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa. 2. Priorisoidaan toiminnassa kotiin vietäviä palveluja laitoshoitoa korvaavina vaihtoehtoina. 3. Vahvistetaan alueellista yhteistyötä hoidon koordinoinnin avulla. 4. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 5. Kehitetään ennaltaehkäiseviä moniammatilliseen asiantuntemukseen perustuvia arviointimalleja vanhusten kotona asumisen turvaamiseksi, Yhteisvoimin kotona hankkeen myötä saatavan toiminta-mallin hyödyntäminen 6. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa. 1. Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja alueen vanhustenhuollon kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kotisairaala mielletään osana tksairaalatoimintaa. 2. Otetaan käyttöön vastuuhoitajamalli yhteistyössä kuntien kotipalvelun kanssa. 3. Kotisairaalan toimintamallia ja arviointia tarkennetaan; kohdentaminen mahdollisesti myös yöaikaan. 4. Kotihoidon toiminnassa hyödynnetään Pegasos-järjestelmän mobiilimahdollisuutta yhdessä jäsenkuntien kotipalvelutoiminnan kanssa. 5. Nykyisen etäkonsultaatiomallin lisäksi mahdollistetaan hoitoon liittyvät erikoislääkärikonsultaatiot myös asiakkaan kotona etäteknologian avulla. 7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito - Perehdytys toteutuu suunnitelmallisesti - Täydennyskoulutus on lain ja suosituksen mukaista - Hoitovirheet minimoidaan - Työnjako- ja hoitovastuurakenne on selkeä - Työntekijät ovat motivoituneita - Työntekijöiden terveydentilan ylläpitäminen turvataan - Sairaala- ja kotihoidon sisäinen viestintä parantuu 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielekkyyden ja turvallisuuden takaamiseksi 3. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus ja koulutuspalautteet 4. Ergonominen työvuorosuunnittelu 5. Riskikartoituksen tulosten arviointi ja toimenpiteet 6. Tupakoinnin lopettamisen tukitoimet

21 20 8.Saattohoidon kehittäminen - kehitetään kuolemaansa lähestyvien potilaiden hoitoa kuntayhtymän alueellisen saattohoitomallin pohjalta - luodaan matalan kynnyksen toimintamalli saattohoidossa oleville potilaille ja heidän omaisilleen - kehitetään edelleen verkostoyhteistyötä ja vahvistetaan saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden erityisosaamista 7. Johdon jalkautuminen ja infopalaverit viestinnän parantamiseksi 1. Keväällä 2015 aloitetun saattohoitopoliklinikan toimintaa kehitetään edelleen 2. Syksyllä 2015 esitellyn saattohoitomallin mukainen saattohoitotoiminta juurrutetaan käytäntöön ja toimintaa kehitetään edelleen 3. Saattohoitopotilaiden ohjaus avovastaanotolta ja erikoissairaanhoidosta saattohoitopoliklinikalle juurrutetaan käytäntöön 4. Saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden lisäkoulutus Toimintamittarit: * asiakaspalautteet * haipro-palautteet * hoitopäivät ja -jaksot * keskimääräinen hoitoaika (vrk) * kuormitusprosentti * hoitohenkilöstön määrä/potilas * koulutusrekisteri * RAVA-luokitus * toimintakykymittarit * työtyytyväisyys * sairauspoissaolot 2016 KUSTANNUKSET: Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Toimintakulut Toimintatuotot Jäs.kuntien mo Toimintakate Poistot Tilikauden tulos As.luku /asukas 36,6 31,5 52,6 50,8 Kotisairaanhoito on siirretty Avohoidosta Koti- ja laitoshoitoon v lähtien

22 4.5 ERITYISPALVELUJEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen (sos.palv) johtava ylilääkäri Mika Kallio Tehtäväalue jakautuu vuoden 2016 alusta kahteen vastuualueeseen, jotka ovat: Psykososiaaliset palvelut käsittäen perheneuvola-, psykologi- ja puheterapiapalvelut sekä kuntoutussuunnittelun; vastuualueen lähiesimiehenä toimii erikoispsykologi Janne Sihvonen Sosiaalipalvelut käsittäen psykososiaaliset asumispalvelut, vammaispalvelut sekä lastenvalvonnan palvelut; vastuualueen lähiesimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Koskela TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoite Keinot/toimintamittarit Aikataulu 1. Yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen eri toimijoiden kanssa - palvelujen joustavuus paranee - hoito- ja palveluketjut selkiintyvät - palvelujen ja resurssien tehokkaampi käyttö - Tehostetaan eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja asiakaskohtaista yhteistyötä lähiorganisaatioiden kanssa. - verkostotyön jatkaminen ja kehittäminen Kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen tarpeenmukaisella asiakaspalvelulla yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa Sosiaalipalvelujen sisällön ja organisoinnin kehittäminen - sosiaali- ja terveydenhuolto yhtenäinen kokonaisuus - asumispalvelujen ja henkilökohtaisen avun palvelurakenteen kehittäminen - Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tiivistetään, painopiste palvelutarpeiden arvioinnissa ja palvelusuunnitelmien laatimisessa/ päivittämisessä - Laaditaan toimintasuunnitelma ja päivitetään soveltamisohjeet. - Oikea-aikainen palvelutarjonta asiakkaan kokonaistilanne huomioiden, tuetaan avopalveluin omassa kodissa selviytymistä ja siirrytään ostopalveluista työnantajamalliin Tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden sisäisen konsultoinnin kehittäminen - asiantuntijuus hyödynnetään paremmin ja tuotetaan laadukasta ja tarpeenmukaista erityispalvelua 4. Asiakastyön laadun ylläpito Hoito ja kuntoutus on vaikuttavaa ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa - Tehostetaan sisäistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. - Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologin toimenkuvan suunnittelu Annettavien palveluiden suunnittelu ja suunnitelmien hyvä kirjaaminen 2016

23 22 KUSTANNUKSET: Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Toimintakulut Toimintatuotot Jäs.kuntien mo Toimintakate Poistot Tilikauden tulos As.luku INVESTOINNIT Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen Investointiosassa osoitetaan kuntayhtymän hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu Korjausvelan välttäminen - tarkoituksenmukaiset työtilat sekä toiminnan että työyhteisön edun mukaisia - piha-alueiden hyvä kunto Vuosikorjauksiin varataan riittävät määrärahat KUSTANNUKSET: Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate As.luku /asukas 20,0 2,2 11,6 9,3 Investointilista (yli :n hankinnat: Tp 2o13 Tp 2o14 Ta 2o15 Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Vuosikorjaukset Sairaanhoidon laitteisto Hammashuollon laitteisto Muut inv.hankinnat Keittiön saneeraus Asfaltointiin Neuvolatilojen saneeraus Tarkkailutilan muutostyöt Yhteensä

24 RAHOITUS Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen Rahoitusosassa osoitetaan rahanlähteet ja rahankäyttö kokonaisuudessaan. Sisältää korkomenot, muut rahoitusmenot, talousarviolainojen muutokset, jäsenkuntien maksuosuudet, korkotulot ja muut rahoitustulot sekä toiminta-avustukset. TP 2014 Ta 2015 Ta 2016 Toiminnan rahavirta: Vuosikate Satunnaiset erät Tulor.korj.erät Investointien rahavirta: Investointimenot Rah.os.inv.menoihin Pys.vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta: Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset 0 Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate Kassan riittävyys,pv

25 24 KESKI-SATAKUNNAN TH:N KY AVOHOIDON YKSIKKÖHINTA V Hammashuollon yksikköhinta v Nettomenot ,00 Nettomenot ,00 Vyörytyserät ,83 Vyörytysmenot ,71 Käyttötalousmenot ,83 Käyttötalousmenot ,71 Käynnit arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 63,95 Yksikköhinta 96,26 Korkomenot ,00 Korkomenot 3 664,00 Korkotulot ,00 Korkotulot -480,00 Muut tulot ,00 Muut tulot -460,00 Lainan lyhennys 0,00 Lainan lyhennys 0,00 Peruspääomankorko 4 800,00 Peruspääomankorko 960,00 Yhteensä ,00 Yhteensä 3 684,00 Käynnit arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 0,09 Yksikköhinta 0,14 KAIKKI YHTEENSÄ Á 64,05 KAIKKI YHTEENSÄ Á 96,40 Tp ,54 Tp ,35 Tp ,94 Tp ,09 Ta ,32 Ta ,86 Ta ,05 Ta ,40 Lääkärinvastaanoton yksikköhinta v. Muun avohuollon yksikköhinta v Nettomenot ,00 Nettomenot ,00 Vyörytyserät ,53 Vyörytyserät ,67 Käyttötalousmenot ,53 Käyttötalousmenot ,67 Käynnit arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 109,34 Yksikköhinta 37,28 Korkomenot 5 496,00 Korkomenot 7 328,00 Korkotulot -720,00 Korkotulot -960,00 Muut tulot -690,00 Muut tulot -920,00 Lainan lyhennys 0,00 Lainan lyhennys 0,00 Peruspääomankorko 1 440,00 Peruspääomankorko 1 920,00 Yhteensä 5 526,00 Yhteensä 7 368,00 Käynnit arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 0,13 Yksikköhinta 0,06 KAIKKI YHTEENSÄ Á 109,47 KAIKKI YHTEENSÄ Á 37,34 Tp ,61 Tp ,13 Tp ,25 Tp ,44 Ta ,57 Ta ,29 Ta ,47 Ta ,34 Erikoislääkäripalvelut v Asiantuntijahoitajapalvelut v Nettomenot ,00 Nettomenot ,00 Vyörytyserät ,46 Vyörytyserät ,46 Käyttötalousmenot ,46 Käyttötalousmenot ,46 Käynnit arvio Käynnit arvio KAIKKI YHTEENSÄ Á 197,24 KAIKKI YHTEENSÄ Á 66,78 Tp ,32 Tp ,24 Ta ,33 Ta ,70 Ta ,24 Ta ,78

26 25 TK-SAIRAALAN YKSIKKÖHINTA V KOTISAIRAANHOIDON YKSIKKÖHINTA V Nettomenot ,00 Nettomenot ,00 Vyörytyserät ,29 Vyörytyserät ,68 Käyttötalousmenot ,29 Käyttötalousmenot ,68 Käynnit arvio Hoitopäivät arvio Yksikköhinta 70,71 Yksikköhinta 219,24 Korkomenot 1 832,00 Korkomenot ,00 Korkotulot -240,00 Korkotulot ,00 Muut tulot -230,00 Muut tulot ,00 Lainan lyhennys 0,00 Lainan lyhennys 0,00 Peruspääomankorko 480,00 Peruspääomankorko 4 800,00 Yhteensä 1 842,00 Yhteensä ,00 Käynnit arvio Hoitopäivät arvio Yksikköhinta 0,11 Yksikköhinta 1,19 KAIKKI YHTEENSÄ Á 70,82 KAIKKI YHTEENSÄ Á 220,43 Tp ,79 Tp ,17 Tp ,37 Tp ,12 Ta ,08 Ta ,07 Ta ,82 Ta ,43 KOTISAIRAALAN YKSIKKÖHINTA V Nettomenot ,00 Vyörytyserät ,31 Yhteensä ,31 Käynnit arvio Yksikköhinta 84,48 Ta ,38 Ta ,48 PSYKOSOSIAALISET PALVELUT (perheneuvola, psykologit, puheterapeutit ja kuntoutusterapia) Nettomenot ,00 Vyörytyserät ,95 Yhteensä ,95 Käynnit arvio Yksikköhinta 76,79 Ta ,79