Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Transkriptio

1 Vuosisuunnitelma 2015 versio Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 1

2 1. Tausta 1.1 Muutokset kuntayhtymässä Uudessa voimaan tulevassa perussopimuksessa kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien kesken tehdään palvelutasosuunnitelma valtuustokausittain. Lisäksi kuntakohtainen vuosisopimus tehdään kunnittain. Tämä tausta-aineisto on koottu perussopimuksen vaatimusten mukaisesti. 1.2 Kuntayhtymän väestö (Tilastokeskus, 2012) Seuraavassa taulukko väestön ikärakenteen arvioidusta muuttumisesta vuoteen 2040 mennessä. Kunta Väestö 2011 yli 75 v 0-14 v v v 75 - YHT. %:n osuus Eurajoki ,4 Harjavalta ,0 Kokemäki ,0 Luvia ,4 Nakkila ,8 Yhteensä ,2 % osuus 16,0 61,1 12,7 10,2 100,0 Väestöennuste v v v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki ,9 Harjavalta ,1 Kokemäki ,0 Luvia ,8 Nakkila ,8 Yhteensä ,1 % osuus 16,2 54,9 15,9 13,1 100,0 Väestöennuste v v v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki ,4 Harjavalta ,3 Kokemäki ,5 Luvia ,7 Nakkila ,8 Yhteensä ,5 % osuus 15,7 52,8 13,0 18,5 100,0 Väestöennuste v v v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki ,1 Harjavalta ,6 Kokemäki ,7 Luvia ,6 Nakkila ,1 Yhteensä ,3 % osuus 15,5 53,0 12,2 19,3 100,0 Väestöennusteen mukaan jäsenkuntien asukasmäärä tulee tasaisesti laskemaan, samalla kun yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa nopeasti. Nopein nousu ajoittuu väliseen aikaan, jolloin yli 75-vuotiaiden määrä koko kuntayhtymän 2

3 asukasmäärästä nousee 13,1 prosentista 18,5 prosenttiin. Nopeimmin yli 75 vuotiaiden lukumäärä nousee Harjavallassa. Ikääntymisen myötä kysyntäpaineet sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvavat. Kysyntä lisää myös kustannuksia. Lisäksi kustannuspaineita lisää mm. kansantautien keskimääräistä korkeampi esiintyvyys alueella. 2. Palvelutasoon vaikuttavat tekijät 2016 päättyvällä valtuustokaudella A. Lainsäädäntömuutosten vaikutukset kuntayhtymän toimintaan Toukokuussa 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki on merkittävä kuntayhtymänkin toimintaan vaikuttava säädös. Lain keskeisiä tavoitteita ovat terveyden ja hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Lisäksi lain keskeisiä tavoitteita ovat väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ja palvelujen saatavuuden ja laadun edistäminen sekä perusterveydenhuollon toimintaedellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoitoa saumattomana sektorirajat ylittävänä kokonaisuutena, jossa toiminta painottuu perusterveydenhuoltoon ja peruserikoissairaanhoitoon. Terveydenhuollon palvelujen käyttäjälle laki suo mahdollisuuden valita sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hoitopaikan rajoituksetta. Heinäkuun alusta 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki puolestaan korostaa vanhusten kotona selviytymistä ja kotona asumisen tukemista. Lain velvoitteet korostuvat mm. kotisairaanhoidossa ja kotisairaalatoiminnassa. Hoitotakuulaki puolestaan velvoittaa hoidon tarpeen määrittelyn ja kiireettömien terveyspalvelujen järjestämiseen tiettyjen hoitotakuurajojen puitteissa. Neuvola-asetus ohjaa äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa ennalta ehkäisevien palvelujen sisällöissä, laajuudessa ja henkilöstön mitoituksessa. Sosiaalipalvelujen toiminta-alueella muutokset tulevat olemaan myös suuria erityisesti kotikuntalain sekä nk. vanhuslain myötä. Hallituspuolueet yhdessä oppositiopuolueiden kanssa ovat sopineet keväällä 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta viiden alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden (ERVA) pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-alueeseen. Erityisvastuualueet ohjaavat ja sovittavat yhteen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toimintaa ja niiden järjestämiä palveluja. Kuntayhtymän toimintavalmius ja perustason alueellinen koko mahdollistavat järjestämislaissa määriteltyjen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä eräiden erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen jäsenkuntien alueella. 3

4 B. Väestörakenteen muutosten vaikutukset palvelutasoon Kuntayhtymän kaikissa jäsenkunnissa on varauduttava väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun. Palvelutarve on keskimääräistä korkeampi Kokemäellä ja Harjavallassa. Erityisesti Harjavallassa palvelutarpeen kasvu on ollut viimeisten vuosien aikana normaalia nopeampaa. Seuraavassa taulukko palvelutarpeen kehityksestä : Koko maa Satakunta Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila C. Terveyserojen vaikutus palvelutasoon Terveyseroja tässä on kuvattu sairastavuusindeksillä ja kuntayhtymän omilla PYLL- tutkimuksilla. Indeksit poikkeavat joidenkin tautiryhmien osalta sekä koko maan että Satakunnan tilanteesta. Myös kuntien väliset erot ovat huomattavan suuret, mikä tulee ehdottomasti ottaa huomioon sekä palvelujen priorisoinnissa että kuntakohtaisissa kustannuksissa. Seuraavassa taulukko kansantautien esiintyvyydestä : Satakunta , Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 109, Huomattavat nousut viimeisten vuosien aikana selittyvät osin aktiivisesta valtimotautien seulonnoista sekä tehdyistä interventioista, joiden vaikutus näkyy vasta vuosien päästä. Erityisen panostuksen tarvetta on myös päihdeongelmien hoidossa. 4

5 Seuraavassa päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden indeksi suhteessa koko maan tilanteeseen. Ongelma on erityisen suuri koko Satakunnassa Satakunta Eurajoki Harjavalta 145, Kokemäki Luvia Nakkila D. Tarvevakioitujen kustannusten kehitys kuntayhtymän alueella Vanhustenhuollon, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon käyttöä on tarkasteltu seuraavassa taulukossa tarvevakioituina kustannuksina vuosina 2006, 2008, 2010 ja Tarvevakioidut kustannukset ( /asukas) KY:ssä vv.2006, 2008 ja 2010 Perusterveydenhuolto Koko maan ka Satakunnan ka Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Erikoissairaanhoito Koko maan ka Satakunnan ka Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Vanhustenhuolto Koko maan ka Satakunnan ka Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Palvelujen tarve väestön ikääntyessä, sairastavuuden lisääntyessä sekä hoitokäytäntöjen muuttuessa kasvavat huomattavasti. Samalla paineet kustannusten kasvuun nousevat arvioitua enemmän. Tällöin erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuteen kokonaisuutena, 5

6 toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvuun, päällekkäisten toimintojen ja palvelujen purkuun, uusien toimintatapojen käyttöönottoon sekä väestön vastuun kasvattamiseen omasta ja läheisensä terveydestä. 3. Strategiset linjaukset Kuntayhtymän toiminta perustuu perussopimuksessa mainittuun valtuustokauden voimassa olevaan palvelutasosuunnitelmaan, joka on hyväksytty yhtymävaltuustossa marraskuussa Ennen lopullista hyväksymistä palvelutasosuunnitelmasta pyydettiin jäsenkuntien lausunnot. Lausunnoissa palvelutasosuunnitelman sisältöä ja linjauksia pidettiin hyvinä. Kuntayhtymän perustehtävänä on ylläpitää ja edistää alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tarpeellista sairauksien hoitoa, tuottaa asiakaslähtöisiä, tasokkaita ja kustannustehokkaita terveyspalveluja hyödyntämällä tutkimus- ja seurantatietoa sekä panostamalla vaikuttaviin hoitokäytäntöihin. Kuntayhtymä on moni ammatillinen työyhteisö, jolla on osaava henkilökunta. Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansansairauksien hillitseminen, väestön ikääntyminen, mielenterveyden ongelmat, tupakan ja päihteiden lisääntyvä käyttö. Toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet, tarvevakioidut terveydenhuollon kustannukset sekä kuntayhtymän oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan interventiosuunnitelmat. Lisäksi toimintalinjauksissa otetaan huomioon terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Kuntoutustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota hoitojaksolta kotiutuvien potilaiden tuen tarpeeseen ja läheisten tukemiseen osana kokonaisvaltaista kuntoutusta. Lisäksi tavoitteena on kehittää fysioterapian yhteistyötä jäsenkuntien kanssa niin, että potilailla/asiakkailla olisi mahdollisuus saumattomasti siirtyä tarvitsemiinsa kevyempien palvelujen piiriin. Fysioterapiassa tehdään yhteistyötä kotipalvelun kanssa ja ryhmämuotoisessa toiminnassa liikuntatoimen kanssa. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelut omana toimintana. Omaa palvelutuotantoa täydennetään tarpeellisin osin terveyskeskusten välisellä yhteistyöllä sekä yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa solmituilla ostopalvelusopimuksilla. Lähipalveluna kuntayhtymä tuottaa kaikilla terveysasemilla: lääkärin vastaanottopalvelut hammaslääkäripalvelut neuvolapalvelut sisältäen myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut, jotka pääsääntöisesti toteutetaan sektorimallin mukaisesti kotisairaanhoidon sekä kotisairaalan palvelut. Kotisairaalapalvelut tulevat olemaan keskeinen keino terveyskeskussairaalapalvelujen vähentämiselle 6

7 laboratorion näytteenotto siivouspalvelut, jotka voidaan tuottaa osin myös jäsenkunnan järjestämänä tai ulkopuolisena ostopalveluna kiinteistöhuollon palvelut, jotka voidaan tuottaa osin myös jäsenkunnan järjestämänä tahi täysin ulkopuolisen toimijan ostopalveluna Lähipalveluja varten kuntayhtymä omistaa tai vuokraa toiminnan kannalta tarpeellisen määrän toimintatilaa kustakin jäsenkunnasta. Seulontatutkimuksissa hyödynnetään lähipalvelupisteitä. Toimitiloista kuntayhtymä omistaa pääterveysaseman kiinteistötilat. Muut terveysasemat on vuokrattu joko suoraan jäsenkunnilta tai jäsenkuntien omistamilta kiinteistöyhtiöiltä. Keskitettyinä palveluina kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien asukkaille: toimisto- ja hallintopalvelut tietohallintopalvelut terveyskeskussairaalapalvelut. Vuoden 2014 aikana sairaalapalvelut keskitetään pääterveysasemalle. Vuoden 2015 alusta virallinen sairaalapaikkaluku on 52. Paikkalukua voidaan väliaikaisesti kasvattaa 3-6 sairaansijalla. Suunnittelukaudella sairaalapaikkalukua pyritään supistamaan 45:een. huollon palvelut, jotka voidaan osin hankkia myös jäsenkunnilta rtg-palvelut peruserikoissairaanhoidon palvelut asiantuntijahoitajien tukemana: a. sisätautien erikoislääkärin palvelut b. geriatrian palvelut c. korva-,nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäripalvelut tukitoimintana asiantuntijahoitajan tarjoamat audionomipalvelut d. psykiatrian palvelut e. neurologipalvelut f. maaliskuussa 2014 kuntayhtymässä on aloitettu myös ortopedian erikoislääkäritoiminta puheterapiapalvelut fysioterapiapalvelut sekä kuntoutusohjaus perheneuvolapalvelut lukuun ottamatta Kokemäkeä, joka ei ole mukana perheneuvolapalveluissa. vammaispalvelut lukuun ottamatta kehitysvammahuoltoa sekä päihdepalvelut ja lastenvalvonta. Päihdepalvelut tuotetaan osaksi ostopalveluna. työterveyshuollon palvelut Kuntalain 2a :n muutos edellyttää kilpailuilla markkinoilla tapahtuvan toiminnan yhtiöittämisen mennessä. Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitettuja lakisääteisiä 7

8 (ns. ennaltaehkäisevät terveyshuoltopalvelut). Sen sijaan vapaaehtoisia sairaanhoitopalveluja yhtiöittämisvelvollisuus koskee. Käytännön ristiriitaisen tilanteen vuoksi terveydenhuoltolain 18 :n muutos on valmisteltavana. Muutoksen myötä myös sairaanhoito tullaan säätämään kunnille lakisääteiseksi, jolloin yhtiöittämispakkoa ei synny. Osa keskitetyistä palveluistakin tarjotaan terveysasemakohtaisesti lähipalveluina tiettyinä, sovittuina viikonpäivinä. Terveyskeskuspäivystys toteutetaan toistaiseksi seuraavasti: päiväpäivystys arki-illat (ma-pe) omana toimintana pääterveysasemalla yöpäivystys klo Satakunnan keskussairaalassa viikonloppupäivystys (pe ma 08.00)Satakunnan keskussairaala Virka-aikana välitön hoitoon pääsy turvataan riittävillä henkilökohtaisilla kiireajoilla lääkäreiden vastaanottoaikojen välissä. 4. Kuntayhtymän painopisteet suunnittelukaudella 1. Tärkeimpien terveysongelmien toteamisen ja hoidon tehostaminen: a. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toimintamalleja sekä työnjakoa yhdessä jäsenkuntien kanssa. b. Jatketaan suurten kansantautien interventiota. c. Kehitetään perusterveydenhuollon vastaanoton työparitoimintaa, eri ammattiryhmien työnjakoa sekä selvennetään tehtävänkuvia. d. Kehitetään pdrg-pohjaista laskutusmallia (=perusterveydenhuollon diagnoosipohjainen hinnoittelu). 2. Lisätään panostusta päihde- ja mielenterveysongelmiin Lisätään tarpeen mukaan psykiatrian erikoislääkärin työpanosta kuntayhtymään. Lisätään psykiatrian erikoissairaanhoitajapanostusta kriisityöhön. Selvitetään yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa kalliiden hoitoketjujen syyt ja sovitaan yhteisesti hoitolinjauksista sekä vastuutoimijasta. Yhteisessä päihde- ja mielenterveystyön suunnitelmassa luodaan linjaukset perus- ja erikoistason hoitolinjauksista sekä eri toimijoiden työnjaosta tavoitteena avopalveluiden sekä poliklinikkakäytön pienentäminen asteittain valtakunnan keskitasolle. Kehitetään halvempaa tukiasumista yhdessä jäsenkuntien kanssa. 8

9 3. Kehitetään edelleen peruserikoissairaanhoitoa kuntayhtymässä Sovitaan konsultaatioista sekä hoidon porrastuksesta erikoissairaanhoidon kanssa hyödyntäen etäteknologiaa. Peruserikoissairaanhoidon toiminnassa kehitetään seulontatyyppistä toimintaa, jolla voidaan vaikuttaa terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. 4. Turvataan terveyskeskussairaalan toiminta sairaalapaikkojen supistamisen jälkeenkin, keinoina: a. kotisairaalan kehittäminen ja henkilöstöresurssien turvaaminen b. oikea-aikainen, potilaiden tarpeisiin perustuva hoidon porrastus c. sairaalatoimen, kotisairaanhoidon sekä kotisairaalan tarvitsemien erikoiskonsultaatioiden turvaaminen d. konsultaatioapu jäsenkuntien sosiaalipalveluille e. toteutetaan sairaalan b-päätyyn sulkuosasto lisääntyneen moniresitenssimikrobien vuoksi neljään huoneeseen. 5. Turvataan henkilöstön saatavuus houkuttelevalla työnantajaimagolla sekä monipuolisella ja tehokkaalla palvelutuotannolla 6. Kuntayhtymä työnantajana panostaa työhyvinvointiin, henkilökohtaista osaamista tuetaan 7. Tuottavuutta parannetaan kehittämällä työnjakoa, syventämällä toimintayksiköiden ja esimiesten kustannustietoisuutta sekä kehittämällä kannustavaa palkkapolitiikkaa 8. Kehitetään jäsenkuntien sekä sairaanhoitopiirin kanssa yhteistä alueellista saattohoitomallia 9. Valmistellaan uudenlaisia palvelujen tuottamismalleja harvaan asuttujen alueiden palvelujen turvaamiseksi 10. Valmistellaan jäsenkuntien kanssa Voimaa vanhuuteen pilotin jalkautuminen kuntayhtymän alueella 11. Päivitetään alueellinen valmiussuunnitelma 12. Valmistellaan palvelusetelin käyttöönotto kuntayhtymässä 13. Kuntayhtymän työterveyshuolto siirretään osaksi kuntayhtymän tuottamaa työterveyshuoltotoimintaa 14. Panostetaan edelleen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 9

10 15. Valmistaudutaan uuden sote-organisaation mukanaan tuomiin muutoksiin perus- ja aluetasolla Kriittiset menestystekijät a. Sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoitoa pystytään kehittämään kokonaisuutena siten, että jokapäiväinen toiminta on saumatonta ja ylittävät sektorirajat. b. Laitospalveluiden, kotisairaanhoidon, kuntoutuksen sekä jäsenkuntien huolehtimat vanhustenhuollon tavoitteet ja resurssointi pystytään pitämään yhdensuuntaisina, kuntayhtymä pystyy vaikuttamaan palvelukentän koordinointiin sekä kokonaisoptimointiin c. Käytännön yhteistyö ja työnjako toimii kitkatta. d. Kokonaiskysyntä voidaan huomioida resurssoinnissa kustannustehokkaasti (kesäaika/loma-ajat). e. Ennaltaehkäisevään toimintaan saadaan irrotettua riittävästi voimavaroja. f. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako saadaan uudessa sotetoimintaympäristössä nopeasti kuntoon. g. Kuntien heikkenevä taloudellinen tilanne johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon entistä tiukempaan priorisointiin. 5. Seurattavat suoritteet ja niiden arviomäärät : Sairaalan hoitopäivät: 2o11 2o Ta 2o14 *) Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Käytetyt sairaansijat Sairaalakäyttö Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila o11 2o Ta 2o14 *) Ta 2015 Ta 2016 *) Tarkennettu arvio, syyskuu 2014 Terveyskeskussairaalan keskimääräinen hoitoaika pyritään painamaan vuositasolla alle 10 päivään. Sairaalapaikkojen kysyntävaihteluita tasoittaa kuluvana vuonna aloitettu kotisairaalatoiminta. Sairaalapaikat tulevat laskemaan tasaisesti ollen vuonna 2016 noin 46 sairaansijaa. Tarvittavat henkilöstömuutokset voidaan toteuttaa eläkejärjestelyin. 10

11 Avohuollon keskeiset suoritteet Lääkärin vastaantto 2o11 2o *) Ta 2o14 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) peruserikoissairaanhoidon suoritteet eivät mukana Lääkärin vastaanoton suoritteet o11 2o *) Ta 2o14 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Hammaslääkärin vastaanotto 2o11 2o Ta 2o14 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Hammaslääkärisuoritteet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila o11 2o Ta 2o14 Ta 2015 Ta

12 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan terveydenhuoltolain 48, jonka mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueella. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Valintaoikeutta käyttävien asiakkaiden terveydenhuollon kustannuksista voidaan laskuttaa järjestämisvastuussa olevaa kuntaa tai kuntayhtymää terveydenhuoltolain 58 :n perusteella. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua kirjallisen ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Elokuun 2014 loppuun mennessä kyseistä valintaoikeutta oli käyttänyt yhteensä 211 asiakasta, jotka jakaantuvat terveysasemittain seuraavasti: ky:ään siirtynyt ky:stä siirtynyt Eurajoki 9 4 Harjavalta Kokemäki 4 23 Luvia 17 2 Nakkila 5 2 Yhteensä ==================== Koko vuoden arvio on 270 asiakasta. Vuonna 2015 valintaoikeutta arvioidaan käyttävän yhteensä 330 asiakasta. Käyntimäärät kuntayhtymän eri toimipisteissä tulevat olemaan arvion mukaan noin 670 käyntiä ja 20 hoitopäivää. Kysyntäpaine tulee olemaan erityisesti lääkärinvastaanotoille. Seuraavassa taulukko käyntiarvioista toimipisteittäin: lääkärikäynnit hoitokäynnit hoitopäivät Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä ====================================== Kysyntä kohdistuu pääsääntöisesti pääterveysaseman palveluihin. 12

13 Kotisairaanhoito 2o11 2o o14 *) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) Kotisairaalan käynnit mukana kotisairaanhoidon käynneissä Kotisairaalakäynnit 2015 Eurajoki 430 Harjavalta 750 Kokemäki 550 Luvia 150 Nakkila 370 Yhteensä 2250 Peruserikoissairaanhoito 2015 erik.lääkäri as.tuntijahoitaja Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muu avohoito 2o11 2o o Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2015 Yhtymähallituksen antaman jatkovalmisteluohjeen perusteella vuoden 2015 aikana perustetaan ainoastaan yksi uusi virka, joka täytetään marraskuussa Lisäksi sairaalatoiminnan supistumisen vuoksi järjestellään uudelleen koti- ja laitospalvelujen tehtäväalueen resursseja. Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta talousarvion määrärahoihin. 1. Terveyskeskuslääkärin virka Muutokset hoito- ja kirjaamiskäytännöissä yhdessä lisääntyneen kysynnän (vapaa hakeutumisoikeus) kanssa vaativat aikaisempaa enemmän lääkäriresursseja perusterveydenhuollossa. Virka täytetään marraskuun 2015 alusta. 2. Hoitotyön toiminnan uudelleen järjestelyt sairaalatoiminnan supistumisen myötä a. Kotiin annettavien, sairaalapalvelujen sekä avohoidon henkilöstöresurssimuutokset sekä koti- ja laitospalvelujen organisointimalli täsmentyy vuoden 2015 aikana. 13

14 b. Kokemäen vuodeosastotoiminnan loppuessa ja tk-sairaalatoiminnan keskittyessä Harjavallan pääterveysasemalle, Kokemäen vuodeosaston fysioterapeutti siirtyy pääterveysaseman tk-sairaalaan. Näin pystytään fysioterapiankin turvin tehostamaan välitöntä jatkokuntoutuksen aloittamista. c. Fysioterapeutin määräaikainen varahenkilövakanssi muutetaan vuoden 2015 talousarviossa vakinaiseksi. Määräaikainen varahenkilö on ollut kuntayhtymässä vakituisessa käytössä kolme vuotta. 6. Neuvolatoiminnan suunnitelma avoimien toimien osalta Neuvolatoimintaa on yhtenäistetty ja ohjeistettu v aikana. Lisäksi työnkuvia on selkeytetty, mutta kuitenkin pysytty sektorimallisessa työnjaossa. Neuvolatoiminnan henkilöstömitoitukset ovat suositusten mukaiset. Vuonna 2014 jää neuvolatoiminnasta eläkkeelle osatonhoitaja sekä Harjavallan lastenneuvolan terveydenhoitaja. Työtehtävät on jaettu uudelleen niin, että samalla on huomioitu isompia neuvolatoiminnan kokonaisuuksia ja paikat täytetty ns. terveydenhoitajakoulutuksen saaneiden työntekijöiden sisäisinä siirtoina muista toiminnoista. Vt. osastonhoitajaksi siirtyi alkaen terveyden edistämisen yhdyshenkilö, jonka töistä osa siirrettiin aikuisneuvolaan. Mahdollinen vakinaistaminen toteutetaan vuoden 2015 alusta. 7. KUNTAYHTYMÄN KUSTANNUKSET Kuntayhtymän vuoden 2015 talousarvio rakennetaan arviolle, että käyttötalouden kustannukset tulisivat nousemaan vuoden 2014 talousarviosta vain noin kaksi prosenttia. Tavoite on erittäin haastava ja edellyttää lisää asiakasmaksutuloja, myyntiä ulkopuolisille ja entistä tiukempaa kustannusten hallintaa. Lisäksi erityisen tärkeää on aikaansaada pitävä toimintamalli, jossa perusterveydenhuollon panostus näkyy myös erikoissairaanhoidon palveluissa ja sitä kautta myös kuntakohtaisissa kustannuksissa. Vuosisopimuksen liitteenä on yhteenveto toimintakuluista Luonnoksen mukaan käyttötalouden kustannukset tulisivat nousemaan 1,2 % kuluvan vuoden tasosta ja supistuvan prosenttia vuoden 2013 tilinpäätöksen tasosta. Toimintakulujen nousu kuluvaan vuoteen verrattuna on 1,6 prosenttia ja vuoteen 2013 verrattuna toimintakulut supistuvat 2,4 prosenttia. Talousarvioluonnos ei sisällä heinäkuussa 2015 tulevaa paikallista järjestelyvaraerää eikä syksyllä 2014 valtakunnan tasolta mahdollisesti tulevia kustannusten lisäyksiä. Palkkojen ja palkkioiden kasvu kuluvasta vuodesta on 1,4 prosenttia. Kasvu johtuu jo perustettujen vakanssien kasvusta. Sosiaaliturvamaksujen muutoksesta ei vielä ole tietoa. Sairaalatoiminnan keskittymisen myötä laitostoiminnan tehtäväalueen kustannukset alenevat vuoden 2013 tasosta noin kolmanneksella. Vuoden 2015 talousarviossa sairaalapalvelut sekä kotihoito ja kotisairaala keskitetään koti- ja laitospalvelujen tehtäväalueelle. Kotisairaalasta muodostetaan samalla oma tulosyksikkönsä. 14

15 Erityispalvelujen kysynnän kasvun myötä tehtäväalueen menot tulevat kasvamaan vuoden 2013 toteutuneeseen tasoon verrattuna noin 4,7 prosenttia. Psykososiaaliset asumismenot ovat kasvaneet syksystä 2013 huomattavasti. Uusia asiakkaita asumispalveluihin on tullut syksyn 2013 jälkeen yhteensä yksitoista (Eurajoki 1, Harjavalta 7, Kokemäki 1 Luvia 1 ja Nakkila 1). Asumispalvelujen poistuma puolestaan on ollut 3 (Harjavalta 1 ja Kokemäki 2). Psykososiaalisissa asumispalveluissa on tällä hetkellä 52 asiakasta. Asumispalvelusijoitukset tehdään aina yhteistyössä kotikunnan sosiaalitoimien kanssa. Osa asiakkaista (4) on sijoitettu Harjavallan sairaalasta asumispalveluihin, jossa he ovat olleet pitkiä jaksoja tai useasti lyhyillä jaksoilla. Asumispalvelut ovat kotikunnalle edullisempi vaihtoehto verrattuna sairaalahoidon kustannuksiin. Ennen sijoituspäätöstä arvioidaan aina, onko asiakkaan mahdollista asua kotona avohuollon tukitoimin. Päihde- ja mielenterveystyön asumispalvelut maksavat kuntayhtymälle ilman muita oheispalveluja keskimäärin noin /v/hlö, kun ne erikoissairaanhoidossa maksavat noin /v/henkilö (aikuispsykiatria). Vammaispalveluissa asumispalveluiden hinta vuodessa henkilöä kohden on noin , korkeimmillaan noin Vammaispalvelulain mukaiseen asumispalveluun on tullut syksyn 2013 jälkeen uusia asiakkaita 6 (Harjavalta 4 ja Kokemäki 2). Yksi asiakas on kuollut (Harjavalta) ja kaksi asiakasta on muuttanut asumispalveluista pois. Heille on myönnetty nyt palveluasuminen kotiin (Luvia ja Eurajoki). Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä kotona palveluasumisessa asuvien asiakkaiden määrä on pysynyt tasaisena alkuvuoden 2014 aikana. Vammaispalvelussa on tavoitteena vuoden 2014 aikana järjestää uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Tavoitteena on käyttää yhä enemmän Avustajakeskuksen palveluja ja ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään. Tavoitteena on siirtyä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Kuntayhtymään on vakinaistettu alkaen henkilökohtaisen avustajan toimi. Vuosisuunnitelman liitteenä kuntayhtymään vuoden 2011 alusta siirtyneiden sosiaalipalvelujen asiakkuuksien kehitys Kuljetuspalvelun asiakkaiden määrä on vähentynyt verrattuna kesän 2013 tasoon. Kuljetuspalvelua vähän käyttäneiden asiakkaiden palvelutarpeita on arvioitu uudelleen ja usealla heistä ei ole ollut enää ko. palvelun tarvetta (esim. siirtyminen laitoshoitoon). Kuljetuspalvelujen kustannuksiin asiakasmäärän vähenemisellä ei ole vaikutusta, sillä nämä asiakkaat eivät palvelua käyttäneet aiemminkaan. Suunnitelman mukaiset poistot vähenevät vuoden 2013 tasosta runsaan kolmanneksen. Poistojen vähenemisen syynä on kalustopoistojen väheneminen sekä uusien kalustohankintojen rahoittaminen vuokrarahoituksella (3-step-rahoitus). 15

16 Seuraavassa yhteenveto vuosien toteutuneista sekä kuluvan vuoden ja talousarviovuosien arvioiduista kuntakohtaisista kustannuksista. Vuoden 2017 kuntakohtaiset kustannukset on jätetty arvioimatta, koska uuden sote-järjestelmän toimeenpanosta ei ole vielä yksityiskohtaista tietoa. Yhteenveto kuntien kokonaiskustannusten kehityksestä perusterveydenhuollossa (sisältää sekä kansanterveystyön mukaiset toiminnot, peruserikoissairaanhoidon ja erityispalvelut) 2o12 /asukas 2o13 /asukas Ta 2014 /asukas Ta 2015 /asukas Ta 2016 /asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä as.luku Eurajoki 5931 Harjavalta 7407 Kokemäki 7769 Luvia 3355 Nakkila 5706 Yhteensä

17 8. YHTEENVETO VUOSISUUNNITELMAN MUKAISISTA TOIMINNALLISISTA JA TALOUDELLISISTA PAINOTUKSISTA 2015 Vuosisuunnitelman sisältämiä toimintoja on käyty lävitse yhteisessä KEHY-ryhmässä kuluvan kevään aikana viisi kertaa. Valmistelussa on pureuduttu erityisesti toimenpiteisiin, joilla erikoissairaanhoidon kustannuksia voidaan hillitä. Erityisesti psykiatriassa on mietitty jäsenkuntien kanssa avopalvelujen kehittämistä korkeiden psykiatrian kustannusten alentamiseksi. Kustannuskehityksen osalta talousarviossa on pyritty noudattamaan kuntien erikoissairaanhoidolle asettamia kustannusnousuvaatimuksia. Eurajoki: Toiminta ulkoistettu kokonaan. Varsinainen sopimus päättyy Optioiden ( 1+1 vuosi) käyttöönotosta sovittu keväällä Tunnusluvut Avopalvelujen tilamuutokset Kuntayhtymä vuokrannut noin 400 m2 uusia terveysasematiloja 2013 valmistuneesta sosiaalipalvelujen kiinteistöstä. Rakennushankkeen yhteydessä terveysaseman tilat saneerattu asianmukaisiksi. Uudet ja saneeratut tilat mahdollistavat entistä monipuolisemmat toiminnot terveysasemalla. Vuokrattavien tilojen kokonaisala m2. Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS *) Tarvevakioidut kustannukset (valtakunnallinen tilasto) **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut sekä peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Perustason toiminnassa ei tulossa suuria muutoksia. Panostus pysyy kuluvan vuoden tasolla. Vastaanoton suoritemäärissä hienoista laskua. 17

18 Peruserikoissairaanhoidon panostusta lisätään tarpeen mukaan yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa. Erikoissairaanhoidon kustannusten tarkastelua jatketaan aloitetussa laajuudessa. Hammaslääkärin vastaanotto: Hammaslääkäripalvelujen kysyntä tasaantunut. Jonoja ei esiinny. Laboratorio ja röntgen: Satadiagin yksityisille sektorille myytävien laboratoriopalvelujen hinnoitteluperusteiden muuttumisen myötä laboratorio- ja röntgenkustannukset kohdistaan suoraan kuntayhtymään. Kustannukset hyvitetään vuosisopimuksessa. Vuodeosastopalvelut: Kunnalla oma 10 -paikkainen vuodeosasto, joka on vähentänyt kuntayhtymän laitospalvelujen käyttöä. Kunnan tarve kuntayhtymän terveyskeskussairaalassa lähinnä ruuhkatilanteissa. Sosiaalipalvelut Palvelujen käyttö pysynyt tasaisena viimeisen vuoden aikana lukuun ottamatta henkilökohtaisen avun tarvetta, jossa pientä lisäystä kesäkuun 2013 tasoon. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 18

19 Harjavalta: Tunnusluvut Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS *) Tarvevakioidut kustannukset **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut ja peruserikoislääkärikäynnit 1584 Lääkärin vastaanotto: Korkeisiin erikoissairaanhoidon psykiatrian käyntimääriä sekä kustannuksia hillitään sopimalla perus- ja erikoistason hoitolinjauksista sekä eri toimijoiden työnjaoista tavoitteena avopalveluiden sekä poliklinikkakäytön pienentäminen asteittain valtakunnan keskitasolle. Tehostetaan hoitopolkujen seurantaa vakiinnuttamalla yhteiset eri toimijoiden väliset seurantapalaverit vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisätään asiakasohjausta kaupungin omiin kuntouttaviin ryhmäpalveluihin. Lääkäreiden vastaanottokäyntejä vähennetään asteittain lääkäri/hoitaja työparitoimintaa kehittämällä. Työparitoimintaa voidaan kehittää vuoden 2015 aikana pääterveysaseman vastaanottotilojen laajentumisen myötä. Ongelmaasiakkaiden sekä palvelujen suurkäyttäjien osalta luodaan kokonaisvaltaiset ratkaisut peruskunnan kanssa. Kotisairaanhoito: Keskimääräistä korkeampiin kotisairaanhoidon käyntimääriin pyritään vaikuttamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työnjakoa edelleen järkeistämällä sekä tehostamalla kotihoidon, kotisairaalan sekä sairaalan palveluketjuja. Tavoitteena on käyntimäärien vakiinnuttaminen suunnittelukauden aikana muiden jäsenkuntien tasolle. Tavoitteena, että molemmat kotihoidon tiimit työskentelevät yhteisessä tilassa. Kotisairaalan tarve huomioidaan toiminnassa ja resurssoinnissa. 19

20 Sairaalatoiminta Hoitopäivien jyrkkä kohoaminen taitetaan lisäämällä kotisairaalatoimintaa sekä kehittämällä kotiuttamisen vastaanottoa palvelutaloissa ja kotipalvelussa. Hoitopäivien määrää vähennetään kotisairaalatoimintaa tehostamalla, kehittämällä yhteisiä kotiuttamiskäytäntöjä kaupungin kanssa sekä kouluttamalla alueella olevia palveluyksiköitä oikeiden lähettämiskäytäntöjen luomiseksi. Sosiaalipalvelut Kehitetään edelleen hoidon porrastusta erikoissairaanhoidon kanssa. Kalliiden erikoistason vuodeosastopalvelujen käyttöä päihde- ja mielenterveystyössä korvataan vuonna 2015 edelleen halvemmilla asumispalveluilla, sopimalla yhteisasiakkuuksista ja kehittämällä hoidon porrastusta. Kuntayhtymä valmistelee avustajapalveluun uusia toimintamalleja. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 20

21 Kokemäki: Tunnusluvut Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS *) Tarvevakioidut kustannukset **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut sekä peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Vastaanoton hoitajapanostusta lisätään. Perustason erikoissairaanhoitoa vahvistetaan myös Kokemäen terveysasemalla. Vastaanottotoiminnassa tavoitteena käyntiä Kokemäen terveysasemalla. Resurssointi turvaa myös kiireellisten vastaanottoaikojen lisäämisen terveysasemalla. Vastaanoton henkistä kuormitusta pyritään keventämään ensisijaisesti siirtämällä/lisäämällä sairaanhoitajaresursseja vastaanotoille. Laboratorio Laboratoriopalveluiden määrä on toimipisteessä alentunut, mutta on edelleen muita terveysasemia korkeampi. Käyttömääräpoikkeamat selittyvät osaksi korkeammilla sairastavuusluvuilla.. Hammashuolto Kaupungin aikaisemmin tehdyn linjauksen mukaisesti jonot hammashuoltoon sallitaan. Tarvittava oikomishoito ostetaan edelleen yksityiseltä palvelutoimijalta (1-2 pv/viikko). Ostopalvelujen rinnalle valmistellaan palvelusetelijärjestelmää. Kotihoito Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työnjakoa edelleen kehitetään. 21

22 Sairaalapalvelut Kokemäkeläisten sairaalapotilaiden hoito turvataan osastokeskittämisen jälkeen pääterveysaseman sairaalaosastolla sekä kotisairaalassa. Päihde- ja mielenterveystyö sekä psykiatria Tarkoituksenmukaisen yhteistyön tiivistäminen tai toimintamallin muutos kuntayhtymän, kaupungin sekä A-klinikan kanssa välttämätön. Näkyy psykiatrian erikoissairaanhoidon käytön vähenemisenä. Korkeisiin erikoissairaanhoidon psykiatrian menoihin pyritään vaikuttamaan panostamalla psykiatrian perustason toimintaan yhdessä kaupungin kanssa. Psykiatrian esh:n menoihin pyritään vaikuttamaan tehostamalla seurantaa (seuranta 4kk:n välein) sekä sopimalla yhteisesti erikoissairaanhoidon kanssa asiakkaiden hoitolinjojen muutoksista. Sosiaalipalvelut Palvelujen käyttö on vähentynyt hiukan viimeisen vuoden aikana. Henkilökohtaisen avun tarve on vähentynyt kesäkuun 2013 tasoon verrattuna seitsemällä, psykososiaaliset asumispalvelut kahdella. Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista on Kokemäellä eniten verrattuna alueen muihin kuntiin. Kotona hoidetaan runsaasti palveluja ja apua tarvitsevia asiakkaita mm. yhteistyössä kotihoidon kanssa ja näiden asiakkaiden palvelujen järjestäminen on usein kalliimpaa kuin asumispalveluyksiköissä asuvien. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 22

23 Luvia: Luvia siirtyi kuntayhtymään Tunnusluvut Perusterveydenhuollon nettokustannukset / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS *) Tarvevakioidut kustannukset **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut sekä peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto Vastaanottotoiminta on toiminut 2013 noin 2-3 lääkäriresurssilla riippuen osavastuualueen ylilääkärin hallinnollisista tehtävistä koko kuntayhtymässä (mm. nuorten lääkäreiden ohjaus) sekä konsultaatioista kunnan kotihoitoon ja vanhainkoteihin. Hammaslääkärin vastaanotto: Resurssimitoitus yksi hammaslääkäri. Virassa on osa-aikainen tekijä. Lisäpanostustarve 0,5. Lisäpanostus hankittu yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kotisairaanhoito: Kotihoito jatkuu toistaiseksi kunnan omana toimintana. Juridisena ongelmana vastuujaot sairaanhoidollisissa toiminnoissa. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen kysyntä suhteessa kaikkein pienintä jäsenkunnista. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 23

24 Nakkila: Tunnusluvut Perusterveydenhuollon nettokustannukset / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (2012 ja 2013 tp ja arv) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS *) Tarvevakioidut kustannukset **) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut sekä peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Vastaanottokäynnit kuluvan vuoden tasolla. Lääkäripalvelujen kysyntä ylittää hiukan tarjonnan, mistä johtuu ylivuoto pääterveysasemalle. Lisätään vastaanottopalveluja Nakkilan terveysasemalla tarpeen mukaan. Kohoaviin erikoissairaanhoidon psykiatrian menoihin pyritään vaikuttamaan tehostamalla seurantaa (seuranta 4kk:n välein) sekä sopimalla yhteisesti erikoissairaanhoidon kanssa asiakkaiden hoitolinjojen muutoksista. Hammashuolto: Kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Sosiaalipalvelut Palvelujen käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Kotipalvelun tehokkaampi hyödyntäminen näkyisi vammaispalvelujen kysynnässä. Vammaispalveluissa tullaan järjestämään uudelleen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään ja Avustajakeskuksen palveluja lisäämään. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. 24

25 Talousarvio 2015 tulosyksiköittäin, toimintakulut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 HUOM! Luottamuselinhallinto yht ,5-4,3 Yht.toim.menettely Valtuusto ,7-3,7 Yhtymähallitus Tark.lautakunta Tark.lautakunta ,7-1,5 Valtuusto Yhtymähallitus ,9-7,2 Yht.toim.menettely ,2 0, Ta 2015 Ta 2014 Tp 2013 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 Hallinnon ja tal. Ta yht ,5 3,4 Ravintohuollon palvelut ,4-5,6 Huollon palvelut ,7 4,3 Toimistopalvelut ,3 7,4 Muut hallinnon palvelut ,9 15,0 Muut hallinnon Toimistopalvelut Huollon palvelut Ravintohuollon Ta 2015 Ta 2014 Tp 2013 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 Avohoidon ta yht ,6-7,2 LVO + päivystys ,4 0,5 Erik.lääk.palvelut Neuvola ,0 5,1 Hammashuolto ,0-0,1 Työterveyshuolto Laboratorio ,2-4,3 sis.mahasyövän seulontaan Röntgen Kotihoito sis.koti-ja laith. Kotisairaala sis.koti- ja laitosh. Kotihoito Röntgen ,3-23,3 Fysioterapia ,2 2,4 Hammashuolto Työterveyshuolto ,1 0,8 Valtimo *) LVO + päivystys Erik.lääk.palvelut ,1 145, *) Sisältyy 2015 erikoislääkäriosioon Ta 2015 Ta 2014 Tp 2013 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 Koti- ja laitoshoito ,3 36,2 Terveyskeskussairaala ,6 Kotisairaala Kotihoito Ta 2015 Kotihoito Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 N% 13/15 N% 14/15 Erityispalvelut ,7 4,6 Perheneuvola ,5 15,8 Psykologipalvelut ,1 0,6 Puheterapia ,1-2,2 Sos.tt + kuntotutusohj ,2 3,9 Päihde- ja miel.terv ,3 2,3 Vammaispalvelut ,7 5,6 Lastenvalvonta ,2 3,7 Toimintakulut yhteensä ,5 1,5 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Rahoituskulut ,1 14,3 Suunnitelman mukaiset poistot ,7-31,1 Käyttötalouden kulut yht ,1 1,0 Ta 2014 Tp Lastenvalvonta Vammaispalvelut Päihde- ja miel.terv. Sos.tt + Puheterapia Psykologipalvelut Perheneuvola Kotisairaala Terveyskeskussaira ala Ta 2015 Ta 2014 Tp

26 Sosiaalipalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrän kehitys : Päätökset: Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,1 10,3 36,4 102,6 26,7 0,0 23, Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,3 20,5 90,9 197,4 133,3 45, Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,0 33,3 109,1 207,7 126,7 37,0 26