b) keskusjyvänen eläinsolujen solulimassa lähellä tumaa, 2 kpl toimivat mitoosissa ja meioosissa sukkularihmojenkiinnittymiskohtina.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "b) keskusjyvänen eläinsolujen solulimassa lähellä tumaa, 2 kpl toimivat mitoosissa ja meioosissa sukkularihmojenkiinnittymiskohtina."

Transkriptio

1 Bi5 kertaustehtäviä, mallivastauksia 1. Selosta lyhyesti, missä sijaitsevat seuraavat solun osat: a) tumajyvänen b) keskusjyvänen (sentrioli, sentrosomi), c) soluneste, d) mitokondrio, e) solulimakalvosto ja f) ribosomi. Selosta myös lyhyesti, millaisia tehtäviä näillä solun osilla on. a) tumajyvänen solun tumassa tumajyvänen tuottaa (ribosomaalisen) RNA:n b) keskusjyvänen eläinsolujen solulimassa lähellä tumaa, 2 kpl toimivat mitoosissa ja meioosissa sukkularihmojenkiinnittymiskohtina. c) soluneste kasvisoluissa (myös sieni- ja leväsoluissa) kalvon ympäröimissä nesterakkuloissa, joihin solu varastoi vettä ja erilaisia aineita. Soluneste ylläpitää solun nestejännitystä. (Vanhoissa kasvisoluissa solunesterakkulat usein täyttävät lähes koko solun) d) mitokondrio aitotumallisen solun solulimassa soluhengityksen keskuksia, (joissa tapahtuu sitruunahappokierto ja vedyn palaminen), jotka tuottavat ATP:tä. e) solulimakalvosto aitotumallisten solujen solulimassa kalvorakennelma jolla on monia tehtäviä solun toiminnasta riippuen, kuten toimia ribosomien kiinnittymisalustana ja muodostaa aineiden kuljetusväyliä. (Muita tehtäviä: toimia proteiinien kiinnittymisalustana, muokata proteiineja, kuroa kalvorakkuloita joiden sisällä on solusta poistettavia kuona-aineita) f) ribosomi esitumallisilla solulimassa; aitotumallisilla solulimassa, solulimakalvoston pinnalla, mitokondrioissa ja viherhiukkasissa ribosomin pinnalla tapahtuu aminohappojen liittäminen proteiineiksi 2. Vertaa mitokondrioita ja viherhiukkasia toisiinsa. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja niiden rakenteessa ja toiminnassa on? Miten viherhiukkaset ja mitokondriot liittyvät varhaisten eliöiden evoluutioon? Yhtäläisyydet: molemmat ovat aitotumallisten solujen sytoplasmassa sijaitsevia kaksoiskalvon ympäröimiä soluorganelleja useita solussa sisältää DNA:ta ja ribosomeja itsenäisiä, lisääntyvät jakautumalla

2 liittyvät solujen energiatalouteen molemmat tuottavat ATP:ta Erot rakenteessa ja toiminnassa mitokondrio eläin-, kasvi- ja sienisoluissa sauvamainen ulkokalvo sileä, sisäkalvo poimuinen sisältää hengitysketjun entsyymejä (sisäkalvo) sekä sitruunahappokierron entsyymejä (sisätilassa) solun voimalaitoksia, tuottavat ATP:tä, pääosa glukoosin sitoutuneesta energiasta vapautuu mitokondrioissa tuottavat hiilidioksidia ja kuluttavat happea viherhiukkanen vain kasvisoluissa linssimäinen ulkokalvo ja sisällä yhteyttämiskalvostoa ja sisätila yhteyttämiskalvot sisältävät klorofyllejä ja karotenoideja, jotka sitovat auringon valoenergiaa sisätila sisältää pimeäreaktion entsyymit (hiilidioksidin sitominen) yhteyttävät, muodostavat auringon valoenergian avulla hiilidioksidista ja vedestä glukoosia käyttävät hiilidioksidia ja tuottavat happea Liittyminen varhaisten eliöiden evoluutioon molempien soluelinten uskotaan olevat peräisin bakteereista mitokondrioiden otaksutaan syntyneen symbioottisista aerobisista bakteereista ja viherhiukkasten fotosynteesiin kykenevistä sinibakteereista. symbioositeoriaa puoltaa: o koko bakteereiden luokkaa o lisääntyvät jakautumalla (kuten bakteerit) o molemmilla on omaa DNA:ta, joka on niissä renkaana o molemmilla on omat ribosomit nämä johtivat aitotumallisten eläin- ja kasvisolujen kehittymiseen 3. a) Piirrä kaavakuva bakteerista ja merkitse piirrokseen sen tärkeimmät rakenneosat. b) Selosta esimerkein bakteerien käyttöä elintarvikkeiden valmistuksessa. a) Kuvassa tulee olla seuraavat rakenneosat:

3 Värekarvat tai siima(t), kapseli (limakerros), soluseinä (mureiinia), solukalvo, solulima, DNA -molekyyli (kromosomi, usein rengasmainen, sykkyrällä) ja ribosomit. b) Käyttö elintarvikkeiden valmistuksessa: Maitohappobakteerien (mukana voi olla muitakin mikrobeja) avulla valmistetaan jogurttia, piimää ja viiliä (maitohappobakteerit käyttävät maitosokerin ja tuottavat aineenvaihdunnassaan maitohappoa). Juustojen tuottamiseksi pastöroituun maitoon lisätään maitohappobakteereja (=hapate) sekä juoksutinta (entsyymi, joka saostaa maidon kaseiinin) halutun juustolaadun mukaisesti. Hapate ja bakteerien tuottama maitohappo saostavat juustomassan erilleen paljon vettä sisältävästä herasta. Kypsytyksessä (säilytys kullekin juustolaadulle sopivissa olosuhteissa) juusto saa luonteenomaisen makunsa. Hapattaminen on käymiseen perustuva menetelmä, jossa maitohappobakteerien avulla elintarvike säilötään ja sille annetaan makua (hapankaali, venäläinen suolakurkku). Etikkahappobakteereja tarvitaan kun etanolista (etyylialkoholista) tuotetaan aerobisissa olosuhteissa etikkaa. Bakteereja käytetään monien elintarviketeollisuuden tarvitsemien entsyymien tuottamisessa. 4. Miten antibiootit vaikuttavat bakteerisoluihin? Millä mekanismeilla bakteereista voi tulla vastustuskykyisiä (resistenttejä) antibiooteille? Antibiootit (ovat mikrobien tuottamia tai synteettisesti valmistettuja aineita, jotka) tappavat bakteereita häiritsemällä bakteereiden lisääntymistä ja kasvua. Laajavaikutteiset antibiootit tuhoavat useita bakteerilajeja, kapeakirjoiset vaikuttavat vain muutamiin bakteerilajeihin. Antibioottien teho on heikentynyt, koska niille vastustuskykyisiä bakteerikantoja kehittyy jatkuvasti. Penisilliini (homeen tuottama ensimmäinen tunnettu antibiootti) estää (erityisesti grampositiivisten) bakteereiden soluseinän rakentumisen. Toiset antibiootit (esim. erytromysiini tai tetrasykliini) estävät proteiinisynteesin/eräät (esim.rifampisiini) nukleiinihapposynteesin. Antibioottiresistenssissä bakteeri sietää jotain antibioottia. Resistenssigeenit sijaitsevat usein bakteerisolun rengasmaisissa plasmideissa. Bakteereista voi tulla resistenttejä rekombinaation tai geenimutaatioiden kautta. Bakteereiden rekombinaatiomekanismeja ovat (vaaditaan kaksi seuraavista): - Kromosomaalista DNA:ta tai plasmideja siirtyy kuolleelta resistentiltä bakteerilta elävään bakteeriin (transformaatio). Resistenssigeeni voi siirtyä näin. - Bakteerin DNA:ta (yleensä luovuttajabakteerin kahdentunut plasmidi) siirtyy bakteerista toiseen (konjugaatio) (bakteerien liittyessä väliaikaisesti toisiinsa ulokkeen eli piluksen kautta). Luovuttajabakteerin DNA (plasmidi) voi sisältää antibioottiresistenssigeenin. - Bakteereissa lisääntyvä virus eli bakteriofagi voi kuljettaa bakteerin resistenssigeenin toiselle bakteerille (transduktio). Bakteereissa tapahtuu geenimutaatioita. Koska bakteereilla on vain yksi kromosomi, tulee kromosomissa tapahtunut vastustuskyvyn tuottava geenimutaatio heti näkyviin. Koska kahdentuminen tapahtuu nopeasti kasvaa geenimutaatioiden mahdollisuus. Lisätietoa: Sairaalabakteerit voivat olla resistenttejä monille antibiooteille.

4 Tunnetuin on MRSA eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, joka voi aiheuttaa haavaan päästessään verenmyrkytyksen. Clostridium difficile sairaalabakteeri on ollut viime aikoina esillä mediassa. 5. Monet virustaudit leviävät nopeasti ihmispopulaatioissa, koska niihin ei ole tehokkaita rokotteita. Mitkä virusten rakenne- ja lisääntymisominaisuudet tekevät niiden torjumisen vaikeaksi? Käytä esimerkkeinä erilaisia virustauteja. Rakenne: Viruksella on proteiinikuori, joka mahdollistaa viruksen tunkeutumisen isäntäsoluun. Joillakin viruksilla on lisäksi vaippa, (joka on peräisin isäntäsolun solukelmusta). Virukset ovat yleensä erittäin lajispesifisiä ( tuntevat isäntänsä tarkkaan), esim. tunnistavat isäntäsolun solukalvon sen pintarakenteesta. Virus sisältää joko DNA:ta tai RNA:ta, joka liittyy osaksi isäntäsolun DNA:ta (retrovirusten RNA muuttuu ensin DNA:ksi) tai alkaa ohjata proteiinisynteesiä korvaten isäntäsolun RNA:n. Lisääntyminen ja muuntelevuus: Isäntäsolun jakaantuessa viruksenkin DNA kopioituu, jolloin kaikki tytärsolut sisältävät virusgenomin. Virusgenomi voi säilyä latenttina tai aktivoitua, jolloin virulentit solut alkavat valmistaa viruksen tarvitsemia rakenneosia ja entsyymejä. Syntyneet uudet virukset infektoivat tehokkaasti uusia soluja ja virusinfektio leviää. Virusten nopea muuntelevuus perustuu mutaatioihin ja rekombinaatioon. Virus voi sisältää myös geenejä isäntäsolusta, jolloin se toimii vektorina. Perintöainesta voi näin siirtyä yksilöstä toiseen, jopa lajista toiseen. Torjumisen vaikeudet: Sekä virusinfektion torjunta että immuniteetti perustuvat kehon omaan vastaainetuotantoon (T- ja B-solut). Rokotukset ovat saman mekanismin lääkesovelluksia. Virusten infektoimat solut pyrkivät torjumaan viruksia myös erittämillään interferoineilla. Myös niitä käytetään nykyään virustautien torjunnassa. Ongelmallisia ovat eläimestä ihmiseen siirtyneet virustaudit, joihin ihmisen puolustusjärjestelmä ei ole ehtinyt sopeutua (HIV, SARS, lintuinfluenssa) sekä vuosittain epidemioina esiintyvät, hiukan muuntuneet virusinfluenssat (A- ja B-virukset), joiden muuntelevuus vaikeuttaa rokotteiden kehittelyä. Lisäksi ihmisten liikkuvuus nopeuttaa virustautien leviämistä ja maailmanlaajuiset pandemiat ovat tulleet yhä yleisemmiksi. 6. Selosta, mikä on geeni ja mistä toiminnallisista osista se rakentuu. Määrittely: Geeni on osa kromosomin DNA-ketjua, joka koodaa kolmen emäksen jaksoina (kodonit) (RNA:ta ja edelleen) yhtä peptidiketjua (josta voidaan lopulta tehdä useitakin proteiineja). Geeni on kromosomissa sijaitseva perintötekijä. (Siitä voi samassa lokuksessa olla eri alleeleja).

5 Rakenne: Prokaryooteilla geenin koodaava jakso on yhtenäinen, mutta eukaryooteilla se on usein jaksottunut koodaaviin alueisiin eli eksoneihin ja ei-koodaaviin eli introneihin, jotka silmukoidaan pois niin, että niitä ei ole enää lopullisessa lähetti RNA:ssa. Geeni rakentuu osa-alueista: säätelyalue (promoottori) ja varsinainen koodaava alue, josta DNApolymeraasi aloittaa toimintansa. Prokaryooteilla sama säätelyalue voi säädellä useiden peräkkäisten geenien toimintaa (operoni). Geenien säätelyyn voi osallistua tehostajajaksoja, jotka voivat sijaita hyvinkin kaukana itse geenistä. 7. Miten aitotumallisen solun DNA ja RNA eroavat rakenteeltaan ja tehtäviltään ja missä niiden toiminta tapahtuu? Esitä vertailu lyhyesti vastauspaperillasi mallin mukaisena taulukkona 8. Mitä ovat a. restriktioentsyymi b. plasmidi c. geenikirjasto ja miten niitä hyödynnetään?

6 a) Restriktio- eli katkaisuentsyymit ovat DNA-kaksoisketjun katkaisevia entsyymejä. Restriktioentsyymit ovat emäsjärjestysspesifisiä eli kukin katkaisee DNA:n tietyn emäsjärjestyksen (4-8 emästä) tietystä kohdasta. Katkaisuentsyymejä käytetään hyväksi geenien kloonauksessa, kun halutaan katkaista DNA-paloja ja liittää niitä taas yhteen. Katkaisukohtaan jää yksijuosteinen pää, joka voidaan liittää toiseen DNA-palaan, jos se on katkaistu samalla entsyymillä. (Katkaisuentsyymejä käytetään myös hyväksi geneettisen sormenjäljen muodostamisessa, jolloin eliön kromosomien DNA katkaistaan paloiksi aina emäsjärjestyksen samanlaisista kohdista, ajetaan geelissä ja saadut samanpituisten DNA-palojen muodostamat juovakuviot muodostavat tälle yksilölle tyypillisen 'geneettisen sormenjäljen'.) b) Plasmidi on bakteereille tyypillinen pieni DNA-rengas, joka jakautuu bakteerin rengasmaisesta kromosomista erillään. Plasmidi on myös helppo eristää bakteereista. Plasmideja käytetään geenitekniikassa yleisesti vektoreina, joissa vieraita DNA-paloja voidaan kätevästi monistaa eli kloonata: Plasmidi katkaistaan katkaisuentsyymillä ja samalla katkaisuentsyymillä irrotettu vieras geeni liitetään plasmidiin liittäjäentsyymin avulla. c) Geenikirjastolla tarkoitetaan jonkin eliön kaikkien geenien kokoelmaa, jossa geenit ovat sattumanvaraisina paloina vektoreissa kuten plasmideissa tai bakteriofageissa. Geenikirjastoa käytetään säilyttämään eliölajien, mm. uhanalaisten lajien, viljelykasvi- ja kotieläinkantojen perimää. Kirjastosta voidaan poimia geenejä tunnettujen sekvenssipalojen, koettimien, avulla. TAI Geenikirjastolla voidaan myös tarkoittaa geenisekvensseistä koostuvaa tietopankkia, jota voidaan käyttää hyödyksi erityisesti tutkimuksessa. 9. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Yhdysvalloissa on siirretty hämähäkin geenejä bakteeriin, ja saatu tämä tuottamaan hämähäkin seitin kaltaista kuituainesta. Tästä lujasta materiaalista voidaan tehdä esimerkiksi kankaita. Selvitä vaihe vaiheelta, kuinka hämähäkin seittigeeni saadaan toimimaan bakteerissa. Seittigeenin käsittely ennen siirtoa - hämähäkki on aitotumallinen, bakteeri esitumallinen. Aitotumallisen geeni suoraan bakteeriin siirrettynä ei toimi, koska - aitotumallisen geeneissä on introneita (, jotka eivät sisällä tietoa geenin tuottaman proteiinin aminohappojärjestyksestä). Aitotumallisilla intronit silmukoituvat pois lähetti- RNA:sta. Intronittomissa bakteereissa ei ole silmukointimekanismia. - siirrossa tulee käyttää intronitonta DNA:ta. Se valmistetaan hämähäkin seittigeenin tuottamasta l-rna:sta käänteiskopioijaentsyymin (eristetty RNA-viruksista) avulla. Entsyymi kopioi RNA:n kaksijuosteiseksi DNA:ksi (cdna), joka bakteerissa toimii. Toiminnan varmistaminen - että siirtogeeni ilmenisi = ohjaisi proteiinisynteesiä bakteerissa, on koodittavan alueen eteen liitettävä bakteerissa toimiva säätelyalue.

7 Siirto plasmidissa - bakteereista eristetään plasmideja (pieniä rengasmaisia molekyylejä) vektoreiksi - plasmidit avataan restriktio- (pilkkoja-)entsyymillä, samalla entsyymillä, jolla seittigeeni on irrotettu. - säätelyalue + introniton seittigeeni-yhdistelmä ja avattu plasmidi saatetaan koeputkessa yhteen. Liittäjä- (ligaasi-) entsyymi kiinnittää ne uudenlaiseksi plasmidirenkaaksi. Syntyy yhdistelmäplasmidi. - isäntäbakteerin annetaan imeä yhdistelmäplasmidi sisäänsä - viljelmässä bakteerit lisääntyvät nopeasti ja yhdistelmäplasmidin saaneet bakteerit siirtävät sen aina tytärsoluihin ja alkavat tuottaa hämähäkin seittiproteiinia - siirron onnistuminen varmistetaan antibioottivalinnalla - proteiinia tuottavia soluja viljellään suuria määriä - seittiaines eristetään bakteerien elatusalustasta tai bakteerimassasta ja puhdistetaan. 10. Lue oheinen Helsingin Sanomien uutinen siitä, miksi tutkijat ovat kiinnostuneita presidentti Abraham Lincolnin DNA:sta. Yli 100 vuotta sitten päähän ampumalla murhatun Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln oli pitkä ja laiha mies. Tutkijat ovat päättäneet ruveta geeniteknologian keinoin etsimään Lin-colnin perimästä solakkuuden salaisuudeksi arveltua Marfanin syndroomageeniä. Marfanin oireyhtymä on periytyvä tauti, jonka ulkoisia tuntomerkkejä ovat mm. henkilön huomiota herät-tävä pituus ja hoikkuus sekä raajojen ja sormien luisevuus. Vaarallisinta taudissa on äkilliseen verenvuotoon ja kuolemaan johtava aortan seinämän haurastuminen. Lähteiden mukaan Lincolnin hautaa ei kuitenkaan tarvitse tutkimuksia varten avata, sillä riittävästi monistamiseen tarvittavaa DNA:ta on tallella Yhdysvaltain puolustusvoimien patologian laitoksella Washingtonissa. Laitoksella säilytetään kymmentä Lincolnin kallosta peräisin olevaa luunsirua ja hiuksia. Tallella on myös lääkärin työtakki, jossa on Lincolnin verta. Selvitä, a) miksi on yhdentekevää, mistä jäännöksestä monistettava DNA otetaan, (1 p.) b) miksi ja miten itse monistus tapahtuu. Selitä lyhyesti. (2 p.) c) menetelmä, jolla jäljitetään tautigeeniä Lincolnin DNA-näytteestä olettaen, että Marfanin oireyhtymägeenin rakenne tunnetaan. Miten tulosta tulkitaan? (3 p.) a) Yksilön kaikissa soluissa on samat geenit (DNA); samantekevää on, mistä analysoitava DNA-näyte saadaan. b) Monistaminen on tarpeen, jotta DNA:ta saataisiin analysointia varten riittävästi. Monistaminen on mahdollista PCR- (polymeraasiketjureaktio)-menetelmällä, joka perustuu lämmönkestävien entsyymien ja alukkeiden käyttöön. Reaktioon tarvitaan lisäksi monistettavasta DNA:sta malli sekä nukleotideja. Monistuminen tapahtuu automaattisesti sitä varten kehitetyllä laitteella. Lämpötilaa säätelemällä saadaan DNA-juoste avautumaan, alukkeet kiinnittymään monistettavan jaksonalku- ja loppupäähän sekä entsyymi syntetisoimaan uusia kopioita alukkeiden väliin jäävästäjaksosta. Lyhyessä ajassa syntyy suuri määrä kopioita.

8 c) Tautigeenin jäljittämistä varten tuotetaan kyseiselle taudille spesifinen geenikoetin. Geenikoetin on yksijuosteinen ja leimattu (radioaktiivinen, värjätty tai fluoresoiva). Geenikoetin saatetaan kosketuksiin kuumentamalla avattujen Lincolnin DNA- juosteiden kanssa. Liuoksen jäähtyessä koetin hakeutuu emäsparisäännön mukaan kohtaan, joka vastaa sen emäsjärjestystä. Tapahtuu hybridisaatio. Kun koetin on merkitty, on tutkittava geenialue mahdollista jäljittää ja tulkita tulos. Jos koettimen kiinnittyminen on täydellistä, vastaavat koettimen ja tutkittavan DNA:n emäsjärjestykset täydellisesti toisiaan. Silloin presidentillä olisi ollut Marfanin tautigeeni, muuten ei. c) kohdassa sekvensointi ei ole oikea menetelmä, koska ei tunneta DNA:n oikeaa kohtaa. 11. Kahden alleeliparin suhteen heterotsygoottisia banaanikärpäsiä (Drosophila melanogaster) risteytettiin homotsygoottisten banaanikärpästen kanssa. Alleelit olivat A: normaali ruumis, a: tumma ruumis B: normaalit siivet, b: lyhytsiipinen C: ruumis karvainen, c: ruumis karvaton D: punaiset silmät, d: värittömät silmät. Kolmessa eri risteytyksessä (a c) jälkeläisiä syntyi seuraavasti: a) b) c) AaBb x aabb AaCc x aacc AaDd x aadd kaikkia mahdollisia vain vanhempien vanhempien genotyyppejä genotyyppejä genotyyppejä 92 %, yhtä paljon muita mahdollisia genotyyppejä yhteensä 8 % Laadi risteytyskaaviot ja selosta, mistä erot jälkeläistöjen genotyyppien lukusuhteissa johtuvat.

9 12. a) Alla olevat sukupuut kuvaavat kolmen perinnöllisen sairauden esiintymistä eri suvuissa A C. Missä sukupuussa sairaus näyttäisi periytyvän mitokondriaalisesti, missä autosomaalisesti dominoivasti ja missä X-kromosomaalisesti dominoivasti? Valitse kuhunkin vaihtoehtoon yksi sukupuu ja perustele vastauksesi. (3 p.) b) DNA-mikrosirutekniikan avulla voidaan kartoittaa perinnöllisiä sairauksia aiheuttavien mutaatioiden esiintymistä ihmisyksilössä. Kuvaa lyhyesti DNA-mikrosirutekniikan (DNA-sirutekniikan) periaate ja menetelmän edut. (3 p.) a) Sukupuu A edustaa dominoivaa X kromosomaalista periytymistä, koska sairaus

10 periytyy isältä 2 kaikille tyttärille, mutta ei pojalle (6). Sairaus ei myöskään periydy kolmannen sukupolven mieheltä 10 hänen pojilleen (18 ja 19) vaan ainoastaan tyttärelle (20). Äideiltä 4, 7 ja 16 sairaus periytyy sekä pojille että tytöille. Sukupuu B edustaa dominoivaa autosomaalista periytymistä, koska sairaus ilmenee kaikissa kantaisän 4 jälkeläissukupolvissa, keskimäärin vähintään puolella jälkeläisistä. (Periytyminen ei ole sukupuoliriippuvaista, vaan sairaus ilmenee niin tytöillä kuin pojilla). Sukupuu ei voi edustaa X kromosomaalista dominoivaa periytymistä, koska isän 12 poika (17) on sairas. Sukupuu C edustaa mitokondriaalista periytymistä, koska siinä ominaisuus periytyy äidiltä 7 kaikille hänen jälkeläisilleen, mutta ei hänen poikansa (12) jälkeläisille. Vastaavasti sairaus esiintyy kaikilla äidin 10 jälkeläisillä. b) DNA sirutekniikan avulla voidaan tutkia sairauksia aiheuttavien mutaatioiden ilmenemistä potilasnäytteissä. DNA sirulla (mikrosirulla, DNA lastulla) tarkoitetaan levymäiselle alustalle määrätyssä järjestyksessä (pisaramaisesti) kiinnitettyjen yksinauhaisten DNA koettimien koostetta. Koettimet vastaavat tunnettuja geenejä tai geenimutaatioita. Yhdellä sirulla voi olla kaikki ihmisen geenit tai esimerkiksi tiettyyn perinnölliseen sairauteen liittyvät mutatoituneet geenit tai vastaavat geenijaksot. DNA sirutekniikan tavoitteena on selvittää, mitkä aluslasilla olevat koettimet pariutuvat (hybridisoituvat) näytteestä valmistetun, fluoresoivalla väriaineella (esim. punainen tai vihreä) leimatun DNA:n tai komplementaarisen DNA:n (cdna) kanssa. cdna valmistetaan käänteiskopioijaentsyymin avulla potilasnäytteestä eristetystä lähetti RNA:sta (tai kokonais RNA:sta). Jos esimerkiksi potilaan vihreällä väriaineella leimattu DNA tai cdna pariutuu (hybridisoituu) sirulla olevan koettimen kanssa, tiedetään, että potilaalla on kyseinen mutaatio. (joko DNA:n tai cdna:n esittely riittää) DNA sirutekniikan etuina on mahdollisuus tutkia kerralla suurta määrää geenejä. Pitkälle automatisoidulla tekniikalla saadaan nopeasti selville, onko henkilö esimerkiksi tietyn mutaation tai sairausgeenin kantaja (esim. Suomi sirun käyttö suomalaisen tautiperinnön geenitutkimuksissa). 13. Selvitä, mitä on eliöiden kloonaus ja mitä hyötyä siitä on. Klooni on saman perimän omaavien eliöiden tai solujen joukko. Klooni voi syntyä suvuttoman lisääntymisen kautta joistain yksilöistä (yleistä kasveilla, esim. rönsyt). Mikrobit: Bakteerien, hiivojen ja homeiden kloonausta käytetään biotekniikassa (esimerkiksi lääke- ja elintarviketeollisuudessa) Kasveja voidaan kloonata helposti mikrolisäyksen (solukkoviljelyn) avulla. Kasvupisteen (alkion jne.) soluja kasvatetaan ravintoalustalla ja niitä voidaan jakaa rajattomasti. Solukkomassa saadaan kasvihormonien avulla saada erilaistumaan taimiksi. Solukkoviljely voidaan aloittaa yhdestä ainoasta solusta. Nisäkkäät: Ensimmäinen kloonattu aikuinen nisäkäs oli Dolly-lammas onnistuttiin siirtämään aikuisen lampaan diploidisen ihosolun (utareen) tuma hedelmöitettyyn munasoluun, jonka

11 tuma oli poistettu. Solu alkoi toimia tsygootin tavoin eli kehittyä alkioksi, joka siirrettiin toisen lampaan kohtuun kasvamaan. Näin saatiin aikaan aikuisen lampaan kanssa perimältään identtinen (kloonattu) lammas. (Menetelmällä on kloonattu myös sika, hiiri, lehmä, apinalajeja). Nisäkkäitä (esim. lehmiä) voidaan kloonata jakamalla hedelmöityksen jälkeen syntynyt varhainen alkio osiin ja siirtämällä ne vastaanottajiin (lehmiin). Alkioiden jakamista tehdään myös Suomessa. Hyödyt: Kloonauksen avulla voidaan keinotekoisesti tuottaa perinnöllisesti samankaltaisia yksilöitä yhdestä tai muutamasta solusta monistamalla. Kloonauksen avulla voidaan nopeasti monistaa monia (jalostettuja) koriste- tai hyötykasveja (esim. orkideat, viiniköynnös) sekä metsäpuita. Myös lajiristeymiä, jotka ovat usein steriilejä, voidaan kloonata. (Lisäksi sen avulla voidaan tuottaa terveitä, viruksettomia kasviyksilöitä.) Kloonaamalla voidaan monistaa huippueläinyksilöä sekä myös pelastaa uhanalaisia lajeja lisäämällä kantaa. Bakteerikloonien avulla voidaan kloonata geenejä. 14. Miten ja missä tarkoituksessa biotekniikassa käytetään hyväksi toisaalta arkkien kuumuudensietokykyä ja toisaalta taas siittiöiden ja alkioiden kylmänkesto-ominaisuutta? Arkit (arkkibakteerit) - kuumuudensieto - mm. kuumissa lähteissä elämään kykenevistä arkeista on eristetty DNA-polymeraasientsyymi, jota - käytetään PCRrakentaa uutta juostetta avautuneen DNA-juosteiden toimiessa malleina => saadaan nopeasti ja runsaasti bioteknisiin sovelluksiin tarvittavaa DNA:ta. Siittiöt ja alkiot - kylmyydenkesto - kestävät elinkykyisinä pakastamisen, kun lämpötila lasketaan nopeasti => solurakenteita rikkovia jääkiteitä ei ehdi muodostua - helppo säilyttää/kuljettaa pienessä tilassa (- tautiriski pieni) Siittiöiden käyttö - perinteistä nautakarjalla, yleistä myös sioilla - jälkeläisarvostelussa hyvät testiarvot saaneen urosyksilön spermaa pakastetaan nestetyppeen (- keinosiemennyksessä => halutun geeniaineksen saaminen nopeasti populaatioon (- maatiloilla ei tarvita turhia uroseläimiä) Alkioiden käyttö - alkionsiirtoihin lajeilla, joilla jälkeläisten määrä muuten pieni, kuten esim. naudalla => hyväperintäisten yksilöiden määrän moninkertaistaminen Menetelmistä jompikumpi seuraavista: * huipputasoisen lehmän kerralla tuottamien munasolujen määrää lisätään hormonikäsittelyllä (superovulaatio), munasolut hedelmöitetään keinosiemennyksellä tai

12 koeputkessa, varhaisalkiot kerätään ja pakastetaan heikkotuottoisempien lehmien kohtuihin siirtoa varten. * huipputuotoksen omaavan lehmän munasolu (= munanjohtimista huuhdottu) hedelmöitetään koeputkessa, varhaisalkio pilkotaan: yksi osa (soluista sukupuolikin todettavissa), siirretään vuokrakohtuun, loput pakastetaan. Mikäli syntynyt jälkeläinen omaa laadukkaat ominaisuudet, pakastetut, kaikkikykyiset alkio-osat siirretään nekin sijaisiin => huippuyksilöiden klooni

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä Ekologiset ympäristöongelmat 10. Geeniteknologia Dna:n ja rna:n käsittely Eristäminen Puhdistaminen Lähetti-rna:t voidaan muuntaa niiden emäsjärjestystä vastaavaksi ns. komplementaariseksi dna:ksi (c-dna)

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45 Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus

Nimi sosiaaliturvatunnus Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa

Lisätiedot

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia 1. Sukupuut Seuraavat ihmisen sukupuut edustavat periytymistä, jossa ominaisuuden määrää yksi alleeli. Päättele sukupuista A-F, mitä periytymistapaa kukin niistä voi edustaa. Vastaa taulukkoon kirjaimin

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 8 Ravitsemustiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. Lisäksi A-osasta on saatava yhteensä vähintään

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Biologia ylioppilaskoe

Biologia ylioppilaskoe Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

3 Eliökunnan luokittelu

3 Eliökunnan luokittelu 3 Eliökunnan luokittelu YO Biologian tehtävien vastausohjeista osa on luettelomaisia ja vain osa on laadittu siten, että ohjeen mukainen mallivastaus riittää täysiin pisteisiin esimerkiksi ylioppilaskokeessa.

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 3 MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= W-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot Geenitekniikka - menetelmiä, joiden avulla dna:ta ja rna:ta voidaan eristää, muokata ja siirtää muihin soluihin tai eliöihin kromosomit koostuvat dna-rihmasta ja siihen

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

Geeninsiirron peruskäsitteet

Geeninsiirron peruskäsitteet Geeninsiirron peruskäsitteet GMO = muuntogeeninen eliö, eliö johon on siirretty toisen eliön perimää Käyttö: biologinen perustutkimus, maatalous (esim. tuottavammat lajikkeet), teollisuus (esim. myrkkyjen

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Molekyylien kloonaus ja siihen liittyvät taidot ja temput, osa 1 Restriktioentsyymit, elektroforeesi Moniste sivulta 24-: Geenien kloonaus CELL 491- Isolating, cloning,

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. A-OSA, maksimi

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus:

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus: Esseekysymyksistä 1 ja 2 voi saada enintään 5 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 4 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään yhden pisteen, mikäli

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1. Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.

Lisätiedot

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot