Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat"

Transkriptio

1 Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Campus Conexus -projekti

2 Campus Conexus -projekti toimiva ESR-rahoitteinen kansallinen projekti, jota koordinoi Tampereen yliopisto. Korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä tutkivan osaprojektin tavoitteena - Tuottaa käsitteellistä sekä empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä sekä keinoista sen ehkäisemiseksi - Auttaa ymmärtämään opiskelemattomuuden syitä ja seurauksia - Tutkimus- ja julkaisutoiminta

3 Campus Conexus aineisto Rekisteriaineisto (vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneet perustutkinto-opiskelijat) - Helsingin yliopisto (HY) n= Tampereen yliopisto (TaY) n= Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) n= Jyväskylän yliopisto (JY) n= 4775 Kyselyaineisto, sähköisenä postitse - Hitaasti etenevät opiskelijat, JY ja TaY - Vastausprosentti 25 %, n= 231 Haastattelut, kyselyaineiston pohjalta - Opinnäytetöiden tekijät toteuttaneet haastatteluja, noin 50 kpl.

4 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Keskustelu korkeakouluopiskelijoiden riskistä syrjäytyä koulutuksesta kohdistuu pääasiassa opintojen hitaaseen käynnistymiseen, opintojen pitkittymiseen, alan vaihtoon ja opintojen keskeyttämiseen, ja aiheesta on sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimustietoa (mm. Orr, Cwos C & Netz 2011; Hovdhaugen & Aamodt 2009; Rautopuro Korhonen 2011; Saarenmaa, Saari Virtanen 2010). Kaikille tutkimuksille on yhteistä huoli pitkittyneistä opinnoista aiheutuvista (oletetuista) kustannuksista yksilölle, korkeakoululle ja yhteiskunnalle.

5 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Euroopan tasolla tärkein korkeakoulutuksen suunnannäyttäjä on ollut Bolognan prosessi, joka sai alkunsa vuonna Suomen korkeakoululuissa on opiskeltu Bolognan prosessin mukaisesti syyslukukaudesta 2005 lähtien. Prosessin mukainen ihanneaika maisterintutkinnolle on viisi vuotta ja opintojen maksimiaika seitsemän vuotta. Bolognan prosessin päämääränä oli luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Prosessin keskeisenä tavoitteena oli yhtenäistää Euroopan korkeakoulujen tutkintorakenteita, lisätä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä parantaa heidän siirtymistään työmarkkinoille. Suomessa tavoitteisiin lisättiin myös opiskelijoiden valmistumisaikojen lyhentäminen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009, 2012)

6 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Vuonna 2009 Belgiassa järjestetyssä kokouksessa 46 maan korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit arvioivat Bolognan prosessin saavutuksia ja määrittelivät Euroopan korkeakoulutusalueen uusia painotuksia tälle vuosikymmenelle. Uuden vuosikymmenen painopisteinä mainittiin sosiaalinen ulottuvuus (tasapuolinen pääsy korkeakoulutukseen ja valmistuminen), elinikäinen oppiminen, työllistyvyys, opiskelijalähtöinen oppiminen ja korkeakoulujen opetustehtävä, kansainvälinen avoimuus, liikkuvuus, tiedonkeruu, läpinäkyvyyden lisääminen, rahoitus, koulutus, tutkimus ja innovaatio (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009, 2012)

7 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Virkkunen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaarissa 2010: opintojen pitkittyminen on edelleen haaste ja että yliopistojen läpäisyastetta on nostettava selvästi (Virkkunen 2010) HS 2005: vuoden 2005 syksyllä Bolognan prosessin mukaan aloittaneesta noin opiskelijasta lähes joka kolmas (30 %) voisi teoriassa menettää opinto-oikeutensa vuoden 2012 heinäkuun lopussa (Liiten 2012). Syksyllä 2012 opinto-oikeuden oli vaarassa menettää moni, suurimmalle osalle hyväksyttiin jatkoaikaa.

8 Korkeakoulutus Suomessa Vuonna 2010 Suomen korkeakouluissa opiskeli noin opiskelijaa, naisten osuus hieman yli puolet. Suomen yliopistoissa vuonna 2003 kokopäiväisesti opiskelevia (lukukaudessa 20 opintopistettä tai enemmän suorittavia) oli 45 prosenttia opiskelijoista, kun taas Eurostudent-tutkimuksen mukaan keskimäärin 86 prosenttia opiskelijoista Euroopassa opiskeli kokopäiväisesti. Maiden väliset erot ovat suuria, eikä kaikkialla virallisesti osa-aikaisia opiskelijoita (esim. Suomessa). (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2011; Orr, Cwos c & Netz 2011, 82.)

9 Korkeakoulutus Suomessa PAM, opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö ja HY:n ristipaineessa tutkimus: 1. vuoden opiskelijoista 90 opiskeli täyspäiväisesti, puolet heistä myös työskenteli sivutoimisesti opintojen ohella vuotta opiskelleista puolet opiskeli päätoimisesti, 40 työskenteli päätoimisesti ja opiskeli sivutoimisesti. Opiskelijoiden mukaan työkokemus, osaaminen ja kontaktit merkittävimpiä menestymisen tekijöitä työmarkkinoilla 40 sitä mieltä että työnteko hidastaa opintojen etenemistä hieman ja 20 %:in mielestä, että hidastaa paljon. (Kemppainen 2011, 17-42)

10 Korkeakoulutus Suomessa Suomessa opiskelut aloitetaan keskimääräistä vanhempina ja opinnot kestävät pitkään. Suomalaisista vuotiaista nuorista yli 40 on opiskelijoita, OECD-maiden keskiarvo on 25 Vertailu hankalaa, koska korkeakouluissa sekä työmarkkinoille siirtymisessä eroja maiden välillä, esim. Suomalaiset ja Norjalaiset aloittavat opiskelun myöhään ja opinnot kestävät pidempään mutta siirtyvät työelämään valmistumisen jälkeen melko pian. Keskimääräinen työelämään siirtymisen aika vaihtelee Euroopassa suuresti, vajaasta vuodesta kymmeneen vuoteen. Erot suuria onko mahdollista odottaa samanlaisia työllistymisuria? Onko Bolognan prosessin tavoitteet mahdottomia saavuttaa? (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, Kivinen Nurmi 2011; Ursin 2010, Honkanen 2010)

11 Syrjäytyminen Syrjäytymiseen liittyy erilaisia toisiinsa sidoksissa olevia ongelmia, voidaan nähdä ongelmallisena yhteiskunnan, instituution ja yksilön kannalta. Yhteiskunta: Nuori, joka syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta on aiheuttanut yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset täytettyään 60-v. Instituutio: ylempi korkeakoulututkinto maksaa keskimäärin Yksilö: Hyvinvoinnin ja elämänhallinnan ongelmat (Ursin, Rautopuro Välimaa 2011; Valtiontalouden tarkastusvirasto 2007, 17; Yleisradio 2009.)

12 Käsitteenä sekä ilmiönä laaja Syrjäytyminen Syrjäytyneeksi määrittely leimaavaa, mielletään usein yksilön ongelmaksi. Kuitenkaan kaikki samassa tilanteessa olevat eivät ole syrjäytyneitä, eikä jonkun tietyn ongelman esiintyminen suoraan aiheuta syrjäytymistä. Syrjäytymiselle on tunnusomaista ongelmien kasautuminen, mutta esimerkiksi köyhyys ei yksinään tee kenestäkään syrjäytynyttä. (Lämsä 2009, ) Syrjäytyminen on muutosprosessi, jonka syytä voidaan hakea yksilöstä (syrjäytyjiä, epäonnistuneita), yhteiskunnasta ja kulttuurista tai näiden välisistä suhteista (Lämsä 2009, 29, 36) Nuorten ovat syrjäytymiselle alttiita, koska nuoruuteen kuuluu siirtymät ja muutokset jotka tapahtuvat melko lyhyellä aikavälillä (Jyrkämä 1986)

13 Syrjäytyminen Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella olemista, voi olla tietoista ja vapaaehtoista. Voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyminen yksilön tai ihmisryhmän kasautuvaa huono-osaisuutta, pysyvämpi tila.

14 Syrjäytyminen Nuorten syrjäytymisriskistä keskusteltaessa on koululla keskeinen asema, koska koulu on merkittävä osa nuoren elämää. Kouluun liittyvät ongelmat, kuten heikko koulumenestys, alisuoriutuminen ja alhainen koulutusmotivaatio, lisäävät koulutuksesta syrjäytymisen riskiä. Nämä ongelmat ovat yhteydessä opiskelijan yksilöllisiin piirteisiin ja myös rakenteellisiin tekijöihin, jotka ovat usein koulun vaikutusalueen ulkopuolella. Onkin tärkeää erotella niitä tekijöitä, joihin koulu voi vaikuttaa ja jotka ovat koulusta lähtöisin. (Alatupa, Karppinen, Keltikangas-Järvinen & Savioja 2007, 117.)

15 Syrjäytyminen Syrjäytymisen ulottuvuudet (Jyrkämä 1986, Lämsä 2009, 32 mukaan): Koulutuksellinen Työmarkkinallinen Sosiaalinen Vallan-käytöllinen Normatiivinen Alueet Koulutus-instituutiot Työmarkkinat ja työelämä Perhe ja lähiyhteisöt Yhteiskunnalliset vaikutuskanavat Julkisuus, kansalaismielipiteet Sisällöt Tietojen, taitojen ja valmiuksien vähäisyys tai puuttuminen Työn sisällyksettömyys, huonot työolot, työttömyys tai sen uhka Siteettömyys, ystävättömyys, sivullisuus Vallan ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen Normaalisuuden rikkominen Mekanismit Valikoiminen ja valikoituminen koulutusaloille ja - tasoille Valikoituminen huonoihin työmarkkina-asemiin, urautuminen työttömäksi Avioerot, eristäminen tai eristyminen lähiyhteisöstä Joutuminen vallankäytön ja kontrollinen erityiskohteeksi Leimautuminen ja leimaaminen poikkeavaksi norminrikkojaksi Syyt ja taustatekijät Kilpailu koulutuspaikoista, koulutuskulttuuri, yksilölliset resurssit Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset Perheen kriisi, lähiyhteisöjen mureneminen Vallankäytön monimutkaistuminen, kontrollin yhteiskunnallistuminen ja kontrollikoneistojen kasvu Yhteiskunnallisen ilmapiirin koveneminen Seuraukset Resurssien vähäisyys kovenevassa kilpailussa Toimeentuloon, terveyteen ym. liittyvät ongelmat Primaarin sosiaalisen tuen ja kontrollin heikkeneminen Vähäiset mahdollisuudet itseä koskeviin ratkaisuihin Itseleimaaminen, identiteetiongelmat

16 Syrjäytymisvaara Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Hyvinvointi Hyvä elintaso Normaalius Työ- ja toimintakyky Turvallisuus Hyvinvointipuutteet Elinolojen puutteet Sosiaaliset ongelmat Toimintavajeet Riskit Marginaalisuus Huono-osaisuus Poikkeavuus Avuttomuus Turvattomuus Toiseus Svedberg 1994, 41, Lämsä 2009 mukaan Nuorten kohdalla puhutaan mieluummin syrjäytymisvaarasta kuin syrjäytymisestä. Ihmiset eivät ole samalla tavalla syrjäytyneitä. Syrjäytyminen myös vaihtelee elämäntilanteen mukaan. vältettävä leimaamista

17 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen Ajankohtaiseksi korkeakoulutuksen laajenemisen ja massoittumisen myötä. Koko Suomen väestöstä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut vuonna 1970 vähemmän kuin yksi kymmenestä (9 %), mutta vuonna 2010 jo enemmän kuin joka neljäs (28 %). Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita oli jopa yhdeksän kertaa enemmän vuonna 2010 kuin vuonna Tämä kehitys on tuonut poliittiseen keskusteluun uusia teemoja, kuten korkeakoulutuksen laadun, opiskelijoiden työelämään siirtymisen sekä erilaiset opiskelijoiden ongelmat, esimerkiksi korkeakoulutuksesta syrjäytymisen. Perinteisesti korkeakouluopiskelijat nähty etuoikeutettuina voivatko olla syrjäytyneitä? (Ursin ym. 2011; Suomen virallinen tilasto (SVT) 2011a.)

18 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen Kuka on syrjäytynyt kuka sen määrittelee? Kenen ongelma se on? Drop out -opiskelijat, kokonaan opintonsa keskeyttävät Stop-out/Return opiskelijat, keskeyttävät opintonsa eri syistä lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa Transfer-opiskelijat siirtyvät toiseen oppilaitokseen. Keskeyttämisen syitä (Tinto 1996, Rautopuoro & Korhonen 2011 mukaan): - Opiskeluun liittyvät vaikeudet - Sopeutumiseen liittyvät vaikeudet - Omiin tavoitteisiin tai orientaatioon liittyvät vaikeudet - Heikko tai ulkokohtainen sitoutuminen - Taloudelliset vaikeudet - Opiskelijan ja yliopiston yhteensopimattomuus - Eristäytyneisyys irrallisuus

19 Aineisto Tavoitteena löytää opiskelijoita, jotka ovat vaarassa syrjäytyä korkeakoulutuksesta. Campus Conexus projektin rekisteriaineisto, Jyväskylän yliopisto, 4775 opiskelijaa. Tiedekunnittain: - Informaatioteknologia (418), - Humanistinen 28 (n=1349), - Kasvatustieteellinen 13 (n=600) - Liikunta- ja terveystiede 10 (n=454), - Matemaattis- luonnontieteellinen 22 (n=1039) - Taloustieteellinen 8% (n=361) - Yhteiskuntatieteellinen 12 (n=554)

20 Valmistuako vaiko eikö valmistua Bolognan julistuksen mukainen ihanneaika 5-v edellyttää n. 30 op lukukausi. Opintojen maksimiaika 7-v edellyttää n. 24 op lukukausi Luokittelu ja prosenttiosuus kaikista opiskelijoista Jyväskylän yliopistossa (kaikki läsnäolokuukaudet) : - Nollat 4 (n= 195) IT 11 n=46, liikunta ja terveystiede n=28 - Ei kandi 7v =korkeintaan 11 op läsnäololukukausi 10 (n=480) IT 18 n= 77, mat-luonn. 14 n=146 - Ehkä kandi 7v op läsnäololukukausi (n= 129) IT n= 18, mat-luonn. n= 31 - Kandi, ehkä maisteri 7v op läsnäololukukausi 19 (n= 916) IT 24 n= 102, humanistinen 23 n= Varma maisteri yli 21 op /läsnäololukukausi 64 (n=3055) Heikoin IT 42 n= 175, mat-luonn. 58 n=602

21 Opintojen eteneminen Ei kandi ehkä kandi (korkeintaan 13 op /läsnäololukukausi) - Tapauksia yhteensä kaikista opiskelijoista 13 (n= 609) - Tiedekunnittain kaikista tiedekunnan opiskelijoista): - Humanistinen 12 (n= 157), - Informaatioteknologia 23 (n= 95) - Kasvatustieteellinen (n= 52) - Liikunta- ja terveystiede 13 (n=58) - Matemaattis-luonnontieteellinen 17 (n=177) - Taloustieteellinen 7 % (n= 24) - Yhteiskuntatieteellinen (n=46) p=.000

22 Opintojen eteneminen Informaatioteknologian, matemaattis-luonnontieteellisen, liikunta- ja terveystieteiden ja humanistisen tiedekuntien opiskelijat etenevät hitaimmin opinnoissaan. p=.000 Myöhemmällä iällä aloittaneet opiskelijat etenevät hitaammin kuin nuorempina aloittaneet. p=.000

23 4. vuoden opiskelijat: ka 178, hajonta 61, n= 771 Miehet: ka 169, hajonta 64,6 n= 275 Naiset: ka 183, hajonta 58,4, n= 496 Opintojen eteneminen Sukupuoli p=.021 Tiedekunta p=.000 Yhteisvaikutus p=.465

24 Campus Conexus: Työssäkäynti Opinnoissaan hitaasti etenevistä (n= 231) 26 työskenteli sivutoimisesti, 15 työskenteli ja opiskeli sivutoimisesti, ilmoitti työskentelevänsä päätoimisesti. Puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä koulutustaan vastaavaa työtä.

25 Ketkä ovat vaarassa syrjäytyä korkeakoulutuksesta? Rekisteriaineiston pohjalta ei mahdollista saada syvempää tietoa syrjäytymisestä ilmiönä, tietoa yleisellä tasolla lukujen valossa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteiden opiskelijat etenevät hitaammin kun muiden tiedekuntien opiskelijat. Vanhemmalla iällä aloittaneet etenevät keskimäärin hitaammin kuin nuorempana opintonsa aloittaneet. Naiset etenevät keskimääräisesti nopeammin opinnoissaan kuin miehet. Informaatioteknologian puolella (muillakin teknisillä aloilla) voi olla kyse myös työelämään siirtymisestä. Näillä aloilla työelämässä usein omat koulutusohjelmat. Vanhemmalla iällä aloittaneet opiskelevat osin työnsä ohella tai siirtyvät työelämään herkemmin?

26 Lähteet Alatupa, S., Karppinen, K., Keltikangas-Järvinen, L. Savioja, H Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Helsinki: Sitran raportteja 75. Honkanen, V Yrittäjäksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen työssä menestyminen viidessä Euroopan maassa. Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE). Raportti 75. Turku: Uniprint Hovdhaugen, E. Aamodt, P. O Learning environment: Relevant or not to students decision to leave university? Quality in Higher Education 15 (2), Jyrkämä, J Nuoret sivuraiteelle? Nuorisosta, syrjäytymisestä, yhteiskunnasta. Teoksessa: Mikkola (toim.) Suomalaista nuorisotutkimusta. Tutkijoiden puheenvuoroja. Kansalaiskasvatuksen keskus ry. Nuorisopoliittinen kirjasto ja tietopalvelu. Tutkimuksia ja selvityksiä 1/86, Kemppainen, T Ristipaineessa. Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytymisestä. Helsinki: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Kivinen, O. Nurmi, J Opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi korkeakoulupolitiikan dilemma? Yhteiskuntapolitiikka 76 (5). Liiten, M HS-selvitys: Opinto-oikeuden voisi menettää liki opiskelijaa. Helsingin Sanomat Luettu Lämsä, A-M Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Acta Universitatis Ouluensis E Scientiae Rerum Socialium 102. Oulun yliopisto. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ei paikoillanne vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 11. Opetus- ja kulttuuriministeriö Bolognan prosessi. Luettu Opetus- ja kulttuuriministeriö Ministereiden julkilausuma. Bolognan prosessi 2020 Euroopan korkeakoulualue uudella vuosikymmenellä. Euroopan korkeakoulutuksesta vastaavien ministereiden konferenssin julkilausuma, Leuven ja Louvain-la- Neuve, Alustava käännös. Luettu

27 Lähteet Orr, D.,Cwos c, C. Netz, N Social and Economic Conditions of Student Life in Europe. Synopsis of Indicators. Final Report. Eurostudent IV W. Bertelsmann Verlag GmbH Co. KG, Berliini. Luettu Rautopuro, J. Korhonen, V Yliopisto-opintojen keskeyttämisriski ja opintoihin kiinnittymisen ongelmat. Teoksessa: M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd, V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press, Saarenmaa, K., Saari, K. Virtanen, V Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 18. Suomen virallinen tilasto (SVT). 2011b. Yliopistokoulutus. Yliopistotutkinnon suorittaneet Helsinki: Tilastokeskus. Luettu Ursin, J Loppupohdinta: Yliopistokoulutusta työelämän tarpeisiin? Teoksessa A. Puhakka V. Tuominen (toim.) Kunhan kuluu viisi vuotta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Aarresaari-verkosto Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino Oy. Ursin, J., Rautopuro, J. Välimaa, J Opiskelijoiden syrjäytymisriski korkeakoulupoliittisessa keskustelussa. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd, V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press, Valtiontalouden tarkastusvirasto Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Yleisradio Yliopistokoulutuksen kustannukset koulutusaloittain ja yliopistoittain. Luettu Virkkunen, H Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeiset linjaukset. Esitelmä seminaarissa Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen pdf. Luettu

Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan?

Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan? Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan? Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Haastavat ohjaustilanteet, Helsingin yliopisto 11.01.2012 Tutkimuksen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski)

Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski) Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski) Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos http://www.campusconexus.fi/ Tampere 27.1.2011 Syrjäytymisen käsitteestä Elämänhallinnan

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Akateemiset työt, työurat ja työmarkkinat

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina 1. Korkeakoulutukseen hakeutuminen, toisen asteen ja korkeaasteen nivelvaihe Työryhmässä paneudutaan erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheeseen, opinto-ohjaukseen, toisen asteen ja korkeakoulujen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Vesa Hämäläinen Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Vesa Hämäläinen 24.9.2010 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Elina Sutela, projektitutkija, Turun yliopisto Luento 22.11.2016 Kaupunkitutkimushanke: Nuori aikuisuus sosiaalisena

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Ursin Jani, Rautopuro Juhani, Välimaa Jussi Opiskelijoiden syrjäytymisriski

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA-seminaari

KOTA-AMKOTA-seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotietojen tilastointi ja tiedonkeruu korkeakouluista KOTA-AMKOTA-seminaari Vesa Hämäläinen 14.11.2008 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Koulutus 2017 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi OPI-ohjausryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle

Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle Piia Valto & Jan Lundell piia.k.valto@jyu.fi, jan.c.lundell@jyu.fi Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle Kirjoituksessa esitellään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari 1.3.2016, Paasitorni Ohjelma 10.00 Seminaarin avaus ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun

Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI käynnistysseminaari 1.3.2016 Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun Marita Mäkinen,

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Osaamisdiskurssin tulkintoja korkea-asteen yhteisöissä (peruuntunut) Marita Mäkinen & Johanna Annala

Osaamisdiskurssin tulkintoja korkea-asteen yhteisöissä (peruuntunut) Marita Mäkinen & Johanna Annala 1 Työryhmäkoordinaattorit: Antero Puhakka ja Päivi Vuorinen Torstai 4.11.2010, klo 14.00 17.00, Päätalo RH C3 Huom! Mäkisen & Annalan esitys peruuntunut 14.00 14.15 Avaus Antero Puhakka & Päivi Vuorinen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä

NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt Hilton Helsinki Kalastajatorppa Ammattiopisto Nurmes Kaija Mattila NonStop

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014 Koulutus 2016 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014 Vastavalmistuneet työllistyivät edellistä taantumaa heikommin Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Satu Tuomainen Yliopisto-opiskelija voi osoittaa opintoihinsa kuuluvaa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot