Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat

Transkriptio

1 Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Campus Conexus -projekti

2 Campus Conexus -projekti toimiva ESR-rahoitteinen kansallinen projekti, jota koordinoi Tampereen yliopisto. Korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä tutkivan osaprojektin tavoitteena - Tuottaa käsitteellistä sekä empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä sekä keinoista sen ehkäisemiseksi - Auttaa ymmärtämään opiskelemattomuuden syitä ja seurauksia - Tutkimus- ja julkaisutoiminta

3 Campus Conexus aineisto Rekisteriaineisto (vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneet perustutkinto-opiskelijat) - Helsingin yliopisto (HY) n= Tampereen yliopisto (TaY) n= Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) n= Jyväskylän yliopisto (JY) n= 4775 Kyselyaineisto, sähköisenä postitse - Hitaasti etenevät opiskelijat, JY ja TaY - Vastausprosentti 25 %, n= 231 Haastattelut, kyselyaineiston pohjalta - Opinnäytetöiden tekijät toteuttaneet haastatteluja, noin 50 kpl.

4 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Keskustelu korkeakouluopiskelijoiden riskistä syrjäytyä koulutuksesta kohdistuu pääasiassa opintojen hitaaseen käynnistymiseen, opintojen pitkittymiseen, alan vaihtoon ja opintojen keskeyttämiseen, ja aiheesta on sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimustietoa (mm. Orr, Cwos C & Netz 2011; Hovdhaugen & Aamodt 2009; Rautopuro Korhonen 2011; Saarenmaa, Saari Virtanen 2010). Kaikille tutkimuksille on yhteistä huoli pitkittyneistä opinnoista aiheutuvista (oletetuista) kustannuksista yksilölle, korkeakoululle ja yhteiskunnalle.

5 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Euroopan tasolla tärkein korkeakoulutuksen suunnannäyttäjä on ollut Bolognan prosessi, joka sai alkunsa vuonna Suomen korkeakoululuissa on opiskeltu Bolognan prosessin mukaisesti syyslukukaudesta 2005 lähtien. Prosessin mukainen ihanneaika maisterintutkinnolle on viisi vuotta ja opintojen maksimiaika seitsemän vuotta. Bolognan prosessin päämääränä oli luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Prosessin keskeisenä tavoitteena oli yhtenäistää Euroopan korkeakoulujen tutkintorakenteita, lisätä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä parantaa heidän siirtymistään työmarkkinoille. Suomessa tavoitteisiin lisättiin myös opiskelijoiden valmistumisaikojen lyhentäminen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009, 2012)

6 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Vuonna 2009 Belgiassa järjestetyssä kokouksessa 46 maan korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit arvioivat Bolognan prosessin saavutuksia ja määrittelivät Euroopan korkeakoulutusalueen uusia painotuksia tälle vuosikymmenelle. Uuden vuosikymmenen painopisteinä mainittiin sosiaalinen ulottuvuus (tasapuolinen pääsy korkeakoulutukseen ja valmistuminen), elinikäinen oppiminen, työllistyvyys, opiskelijalähtöinen oppiminen ja korkeakoulujen opetustehtävä, kansainvälinen avoimuus, liikkuvuus, tiedonkeruu, läpinäkyvyyden lisääminen, rahoitus, koulutus, tutkimus ja innovaatio (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009, 2012)

7 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Virkkunen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaarissa 2010: opintojen pitkittyminen on edelleen haaste ja että yliopistojen läpäisyastetta on nostettava selvästi (Virkkunen 2010) HS 2005: vuoden 2005 syksyllä Bolognan prosessin mukaan aloittaneesta noin opiskelijasta lähes joka kolmas (30 %) voisi teoriassa menettää opinto-oikeutensa vuoden 2012 heinäkuun lopussa (Liiten 2012). Syksyllä 2012 opinto-oikeuden oli vaarassa menettää moni, suurimmalle osalle hyväksyttiin jatkoaikaa.

8 Korkeakoulutus Suomessa Vuonna 2010 Suomen korkeakouluissa opiskeli noin opiskelijaa, naisten osuus hieman yli puolet. Suomen yliopistoissa vuonna 2003 kokopäiväisesti opiskelevia (lukukaudessa 20 opintopistettä tai enemmän suorittavia) oli 45 prosenttia opiskelijoista, kun taas Eurostudent-tutkimuksen mukaan keskimäärin 86 prosenttia opiskelijoista Euroopassa opiskeli kokopäiväisesti. Maiden väliset erot ovat suuria, eikä kaikkialla virallisesti osa-aikaisia opiskelijoita (esim. Suomessa). (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2011; Orr, Cwos c & Netz 2011, 82.)

9 Korkeakoulutus Suomessa PAM, opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö ja HY:n ristipaineessa tutkimus: 1. vuoden opiskelijoista 90 opiskeli täyspäiväisesti, puolet heistä myös työskenteli sivutoimisesti opintojen ohella vuotta opiskelleista puolet opiskeli päätoimisesti, 40 työskenteli päätoimisesti ja opiskeli sivutoimisesti. Opiskelijoiden mukaan työkokemus, osaaminen ja kontaktit merkittävimpiä menestymisen tekijöitä työmarkkinoilla 40 sitä mieltä että työnteko hidastaa opintojen etenemistä hieman ja 20 %:in mielestä, että hidastaa paljon. (Kemppainen 2011, 17-42)

10 Korkeakoulutus Suomessa Suomessa opiskelut aloitetaan keskimääräistä vanhempina ja opinnot kestävät pitkään. Suomalaisista vuotiaista nuorista yli 40 on opiskelijoita, OECD-maiden keskiarvo on 25 Vertailu hankalaa, koska korkeakouluissa sekä työmarkkinoille siirtymisessä eroja maiden välillä, esim. Suomalaiset ja Norjalaiset aloittavat opiskelun myöhään ja opinnot kestävät pidempään mutta siirtyvät työelämään valmistumisen jälkeen melko pian. Keskimääräinen työelämään siirtymisen aika vaihtelee Euroopassa suuresti, vajaasta vuodesta kymmeneen vuoteen. Erot suuria onko mahdollista odottaa samanlaisia työllistymisuria? Onko Bolognan prosessin tavoitteet mahdottomia saavuttaa? (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, Kivinen Nurmi 2011; Ursin 2010, Honkanen 2010)

11 Syrjäytyminen Syrjäytymiseen liittyy erilaisia toisiinsa sidoksissa olevia ongelmia, voidaan nähdä ongelmallisena yhteiskunnan, instituution ja yksilön kannalta. Yhteiskunta: Nuori, joka syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta on aiheuttanut yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset täytettyään 60-v. Instituutio: ylempi korkeakoulututkinto maksaa keskimäärin Yksilö: Hyvinvoinnin ja elämänhallinnan ongelmat (Ursin, Rautopuro Välimaa 2011; Valtiontalouden tarkastusvirasto 2007, 17; Yleisradio 2009.)

12 Käsitteenä sekä ilmiönä laaja Syrjäytyminen Syrjäytyneeksi määrittely leimaavaa, mielletään usein yksilön ongelmaksi. Kuitenkaan kaikki samassa tilanteessa olevat eivät ole syrjäytyneitä, eikä jonkun tietyn ongelman esiintyminen suoraan aiheuta syrjäytymistä. Syrjäytymiselle on tunnusomaista ongelmien kasautuminen, mutta esimerkiksi köyhyys ei yksinään tee kenestäkään syrjäytynyttä. (Lämsä 2009, ) Syrjäytyminen on muutosprosessi, jonka syytä voidaan hakea yksilöstä (syrjäytyjiä, epäonnistuneita), yhteiskunnasta ja kulttuurista tai näiden välisistä suhteista (Lämsä 2009, 29, 36) Nuorten ovat syrjäytymiselle alttiita, koska nuoruuteen kuuluu siirtymät ja muutokset jotka tapahtuvat melko lyhyellä aikavälillä (Jyrkämä 1986)

13 Syrjäytyminen Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella olemista, voi olla tietoista ja vapaaehtoista. Voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyminen yksilön tai ihmisryhmän kasautuvaa huono-osaisuutta, pysyvämpi tila.

14 Syrjäytyminen Nuorten syrjäytymisriskistä keskusteltaessa on koululla keskeinen asema, koska koulu on merkittävä osa nuoren elämää. Kouluun liittyvät ongelmat, kuten heikko koulumenestys, alisuoriutuminen ja alhainen koulutusmotivaatio, lisäävät koulutuksesta syrjäytymisen riskiä. Nämä ongelmat ovat yhteydessä opiskelijan yksilöllisiin piirteisiin ja myös rakenteellisiin tekijöihin, jotka ovat usein koulun vaikutusalueen ulkopuolella. Onkin tärkeää erotella niitä tekijöitä, joihin koulu voi vaikuttaa ja jotka ovat koulusta lähtöisin. (Alatupa, Karppinen, Keltikangas-Järvinen & Savioja 2007, 117.)

15 Syrjäytyminen Syrjäytymisen ulottuvuudet (Jyrkämä 1986, Lämsä 2009, 32 mukaan): Koulutuksellinen Työmarkkinallinen Sosiaalinen Vallan-käytöllinen Normatiivinen Alueet Koulutus-instituutiot Työmarkkinat ja työelämä Perhe ja lähiyhteisöt Yhteiskunnalliset vaikutuskanavat Julkisuus, kansalaismielipiteet Sisällöt Tietojen, taitojen ja valmiuksien vähäisyys tai puuttuminen Työn sisällyksettömyys, huonot työolot, työttömyys tai sen uhka Siteettömyys, ystävättömyys, sivullisuus Vallan ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen Normaalisuuden rikkominen Mekanismit Valikoiminen ja valikoituminen koulutusaloille ja - tasoille Valikoituminen huonoihin työmarkkina-asemiin, urautuminen työttömäksi Avioerot, eristäminen tai eristyminen lähiyhteisöstä Joutuminen vallankäytön ja kontrollinen erityiskohteeksi Leimautuminen ja leimaaminen poikkeavaksi norminrikkojaksi Syyt ja taustatekijät Kilpailu koulutuspaikoista, koulutuskulttuuri, yksilölliset resurssit Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset Perheen kriisi, lähiyhteisöjen mureneminen Vallankäytön monimutkaistuminen, kontrollin yhteiskunnallistuminen ja kontrollikoneistojen kasvu Yhteiskunnallisen ilmapiirin koveneminen Seuraukset Resurssien vähäisyys kovenevassa kilpailussa Toimeentuloon, terveyteen ym. liittyvät ongelmat Primaarin sosiaalisen tuen ja kontrollin heikkeneminen Vähäiset mahdollisuudet itseä koskeviin ratkaisuihin Itseleimaaminen, identiteetiongelmat

16 Syrjäytymisvaara Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Hyvinvointi Hyvä elintaso Normaalius Työ- ja toimintakyky Turvallisuus Hyvinvointipuutteet Elinolojen puutteet Sosiaaliset ongelmat Toimintavajeet Riskit Marginaalisuus Huono-osaisuus Poikkeavuus Avuttomuus Turvattomuus Toiseus Svedberg 1994, 41, Lämsä 2009 mukaan Nuorten kohdalla puhutaan mieluummin syrjäytymisvaarasta kuin syrjäytymisestä. Ihmiset eivät ole samalla tavalla syrjäytyneitä. Syrjäytyminen myös vaihtelee elämäntilanteen mukaan. vältettävä leimaamista

17 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen Ajankohtaiseksi korkeakoulutuksen laajenemisen ja massoittumisen myötä. Koko Suomen väestöstä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut vuonna 1970 vähemmän kuin yksi kymmenestä (9 %), mutta vuonna 2010 jo enemmän kuin joka neljäs (28 %). Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita oli jopa yhdeksän kertaa enemmän vuonna 2010 kuin vuonna Tämä kehitys on tuonut poliittiseen keskusteluun uusia teemoja, kuten korkeakoulutuksen laadun, opiskelijoiden työelämään siirtymisen sekä erilaiset opiskelijoiden ongelmat, esimerkiksi korkeakoulutuksesta syrjäytymisen. Perinteisesti korkeakouluopiskelijat nähty etuoikeutettuina voivatko olla syrjäytyneitä? (Ursin ym. 2011; Suomen virallinen tilasto (SVT) 2011a.)

18 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen Kuka on syrjäytynyt kuka sen määrittelee? Kenen ongelma se on? Drop out -opiskelijat, kokonaan opintonsa keskeyttävät Stop-out/Return opiskelijat, keskeyttävät opintonsa eri syistä lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa Transfer-opiskelijat siirtyvät toiseen oppilaitokseen. Keskeyttämisen syitä (Tinto 1996, Rautopuoro & Korhonen 2011 mukaan): - Opiskeluun liittyvät vaikeudet - Sopeutumiseen liittyvät vaikeudet - Omiin tavoitteisiin tai orientaatioon liittyvät vaikeudet - Heikko tai ulkokohtainen sitoutuminen - Taloudelliset vaikeudet - Opiskelijan ja yliopiston yhteensopimattomuus - Eristäytyneisyys irrallisuus

19 Aineisto Tavoitteena löytää opiskelijoita, jotka ovat vaarassa syrjäytyä korkeakoulutuksesta. Campus Conexus projektin rekisteriaineisto, Jyväskylän yliopisto, 4775 opiskelijaa. Tiedekunnittain: - Informaatioteknologia (418), - Humanistinen 28 (n=1349), - Kasvatustieteellinen 13 (n=600) - Liikunta- ja terveystiede 10 (n=454), - Matemaattis- luonnontieteellinen 22 (n=1039) - Taloustieteellinen 8% (n=361) - Yhteiskuntatieteellinen 12 (n=554)

20 Valmistuako vaiko eikö valmistua Bolognan julistuksen mukainen ihanneaika 5-v edellyttää n. 30 op lukukausi. Opintojen maksimiaika 7-v edellyttää n. 24 op lukukausi Luokittelu ja prosenttiosuus kaikista opiskelijoista Jyväskylän yliopistossa (kaikki läsnäolokuukaudet) : - Nollat 4 (n= 195) IT 11 n=46, liikunta ja terveystiede n=28 - Ei kandi 7v =korkeintaan 11 op läsnäololukukausi 10 (n=480) IT 18 n= 77, mat-luonn. 14 n=146 - Ehkä kandi 7v op läsnäololukukausi (n= 129) IT n= 18, mat-luonn. n= 31 - Kandi, ehkä maisteri 7v op läsnäololukukausi 19 (n= 916) IT 24 n= 102, humanistinen 23 n= Varma maisteri yli 21 op /läsnäololukukausi 64 (n=3055) Heikoin IT 42 n= 175, mat-luonn. 58 n=602

21 Opintojen eteneminen Ei kandi ehkä kandi (korkeintaan 13 op /läsnäololukukausi) - Tapauksia yhteensä kaikista opiskelijoista 13 (n= 609) - Tiedekunnittain kaikista tiedekunnan opiskelijoista): - Humanistinen 12 (n= 157), - Informaatioteknologia 23 (n= 95) - Kasvatustieteellinen (n= 52) - Liikunta- ja terveystiede 13 (n=58) - Matemaattis-luonnontieteellinen 17 (n=177) - Taloustieteellinen 7 % (n= 24) - Yhteiskuntatieteellinen (n=46) p=.000

22 Opintojen eteneminen Informaatioteknologian, matemaattis-luonnontieteellisen, liikunta- ja terveystieteiden ja humanistisen tiedekuntien opiskelijat etenevät hitaimmin opinnoissaan. p=.000 Myöhemmällä iällä aloittaneet opiskelijat etenevät hitaammin kuin nuorempina aloittaneet. p=.000

23 4. vuoden opiskelijat: ka 178, hajonta 61, n= 771 Miehet: ka 169, hajonta 64,6 n= 275 Naiset: ka 183, hajonta 58,4, n= 496 Opintojen eteneminen Sukupuoli p=.021 Tiedekunta p=.000 Yhteisvaikutus p=.465

24 Campus Conexus: Työssäkäynti Opinnoissaan hitaasti etenevistä (n= 231) 26 työskenteli sivutoimisesti, 15 työskenteli ja opiskeli sivutoimisesti, ilmoitti työskentelevänsä päätoimisesti. Puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä koulutustaan vastaavaa työtä.

25 Ketkä ovat vaarassa syrjäytyä korkeakoulutuksesta? Rekisteriaineiston pohjalta ei mahdollista saada syvempää tietoa syrjäytymisestä ilmiönä, tietoa yleisellä tasolla lukujen valossa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteiden opiskelijat etenevät hitaammin kun muiden tiedekuntien opiskelijat. Vanhemmalla iällä aloittaneet etenevät keskimäärin hitaammin kuin nuorempana opintonsa aloittaneet. Naiset etenevät keskimääräisesti nopeammin opinnoissaan kuin miehet. Informaatioteknologian puolella (muillakin teknisillä aloilla) voi olla kyse myös työelämään siirtymisestä. Näillä aloilla työelämässä usein omat koulutusohjelmat. Vanhemmalla iällä aloittaneet opiskelevat osin työnsä ohella tai siirtyvät työelämään herkemmin?

26 Lähteet Alatupa, S., Karppinen, K., Keltikangas-Järvinen, L. Savioja, H Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Helsinki: Sitran raportteja 75. Honkanen, V Yrittäjäksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen työssä menestyminen viidessä Euroopan maassa. Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE). Raportti 75. Turku: Uniprint Hovdhaugen, E. Aamodt, P. O Learning environment: Relevant or not to students decision to leave university? Quality in Higher Education 15 (2), Jyrkämä, J Nuoret sivuraiteelle? Nuorisosta, syrjäytymisestä, yhteiskunnasta. Teoksessa: Mikkola (toim.) Suomalaista nuorisotutkimusta. Tutkijoiden puheenvuoroja. Kansalaiskasvatuksen keskus ry. Nuorisopoliittinen kirjasto ja tietopalvelu. Tutkimuksia ja selvityksiä 1/86, Kemppainen, T Ristipaineessa. Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytymisestä. Helsinki: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Kivinen, O. Nurmi, J Opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi korkeakoulupolitiikan dilemma? Yhteiskuntapolitiikka 76 (5). Liiten, M HS-selvitys: Opinto-oikeuden voisi menettää liki opiskelijaa. Helsingin Sanomat Luettu Lämsä, A-M Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Acta Universitatis Ouluensis E Scientiae Rerum Socialium 102. Oulun yliopisto. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ei paikoillanne vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 11. Opetus- ja kulttuuriministeriö Bolognan prosessi. Luettu Opetus- ja kulttuuriministeriö Ministereiden julkilausuma. Bolognan prosessi 2020 Euroopan korkeakoulualue uudella vuosikymmenellä. Euroopan korkeakoulutuksesta vastaavien ministereiden konferenssin julkilausuma, Leuven ja Louvain-la- Neuve, Alustava käännös. Luettu

27 Lähteet Orr, D.,Cwos c, C. Netz, N Social and Economic Conditions of Student Life in Europe. Synopsis of Indicators. Final Report. Eurostudent IV W. Bertelsmann Verlag GmbH Co. KG, Berliini. Luettu Rautopuro, J. Korhonen, V Yliopisto-opintojen keskeyttämisriski ja opintoihin kiinnittymisen ongelmat. Teoksessa: M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd, V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press, Saarenmaa, K., Saari, K. Virtanen, V Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 18. Suomen virallinen tilasto (SVT). 2011b. Yliopistokoulutus. Yliopistotutkinnon suorittaneet Helsinki: Tilastokeskus. Luettu Ursin, J Loppupohdinta: Yliopistokoulutusta työelämän tarpeisiin? Teoksessa A. Puhakka V. Tuominen (toim.) Kunhan kuluu viisi vuotta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Aarresaari-verkosto Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino Oy. Ursin, J., Rautopuro, J. Välimaa, J Opiskelijoiden syrjäytymisriski korkeakoulupoliittisessa keskustelussa. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd, V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press, Valtiontalouden tarkastusvirasto Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Yleisradio Yliopistokoulutuksen kustannukset koulutusaloittain ja yliopistoittain. Luettu Virkkunen, H Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeiset linjaukset. Esitelmä seminaarissa Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen pdf. Luettu