Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat"

Transkriptio

1 Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Campus Conexus -projekti

2 Campus Conexus -projekti toimiva ESR-rahoitteinen kansallinen projekti, jota koordinoi Tampereen yliopisto. Korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä tutkivan osaprojektin tavoitteena - Tuottaa käsitteellistä sekä empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä sekä keinoista sen ehkäisemiseksi - Auttaa ymmärtämään opiskelemattomuuden syitä ja seurauksia - Tutkimus- ja julkaisutoiminta

3 Campus Conexus aineisto Rekisteriaineisto (vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneet perustutkinto-opiskelijat) - Helsingin yliopisto (HY) n= Tampereen yliopisto (TaY) n= Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) n= Jyväskylän yliopisto (JY) n= 4775 Kyselyaineisto, sähköisenä postitse - Hitaasti etenevät opiskelijat, JY ja TaY - Vastausprosentti 25 %, n= 231 Haastattelut, kyselyaineiston pohjalta - Opinnäytetöiden tekijät toteuttaneet haastatteluja, noin 50 kpl.

4 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Keskustelu korkeakouluopiskelijoiden riskistä syrjäytyä koulutuksesta kohdistuu pääasiassa opintojen hitaaseen käynnistymiseen, opintojen pitkittymiseen, alan vaihtoon ja opintojen keskeyttämiseen, ja aiheesta on sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimustietoa (mm. Orr, Cwos C & Netz 2011; Hovdhaugen & Aamodt 2009; Rautopuro Korhonen 2011; Saarenmaa, Saari Virtanen 2010). Kaikille tutkimuksille on yhteistä huoli pitkittyneistä opinnoista aiheutuvista (oletetuista) kustannuksista yksilölle, korkeakoululle ja yhteiskunnalle.

5 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Euroopan tasolla tärkein korkeakoulutuksen suunnannäyttäjä on ollut Bolognan prosessi, joka sai alkunsa vuonna Suomen korkeakoululuissa on opiskeltu Bolognan prosessin mukaisesti syyslukukaudesta 2005 lähtien. Prosessin mukainen ihanneaika maisterintutkinnolle on viisi vuotta ja opintojen maksimiaika seitsemän vuotta. Bolognan prosessin päämääränä oli luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Prosessin keskeisenä tavoitteena oli yhtenäistää Euroopan korkeakoulujen tutkintorakenteita, lisätä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä parantaa heidän siirtymistään työmarkkinoille. Suomessa tavoitteisiin lisättiin myös opiskelijoiden valmistumisaikojen lyhentäminen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009, 2012)

6 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Vuonna 2009 Belgiassa järjestetyssä kokouksessa 46 maan korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit arvioivat Bolognan prosessin saavutuksia ja määrittelivät Euroopan korkeakoulutusalueen uusia painotuksia tälle vuosikymmenelle. Uuden vuosikymmenen painopisteinä mainittiin sosiaalinen ulottuvuus (tasapuolinen pääsy korkeakoulutukseen ja valmistuminen), elinikäinen oppiminen, työllistyvyys, opiskelijalähtöinen oppiminen ja korkeakoulujen opetustehtävä, kansainvälinen avoimuus, liikkuvuus, tiedonkeruu, läpinäkyvyyden lisääminen, rahoitus, koulutus, tutkimus ja innovaatio (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009, 2012)

7 Korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Virkkunen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaarissa 2010: opintojen pitkittyminen on edelleen haaste ja että yliopistojen läpäisyastetta on nostettava selvästi (Virkkunen 2010) HS 2005: vuoden 2005 syksyllä Bolognan prosessin mukaan aloittaneesta noin opiskelijasta lähes joka kolmas (30 %) voisi teoriassa menettää opinto-oikeutensa vuoden 2012 heinäkuun lopussa (Liiten 2012). Syksyllä 2012 opinto-oikeuden oli vaarassa menettää moni, suurimmalle osalle hyväksyttiin jatkoaikaa.

8 Korkeakoulutus Suomessa Vuonna 2010 Suomen korkeakouluissa opiskeli noin opiskelijaa, naisten osuus hieman yli puolet. Suomen yliopistoissa vuonna 2003 kokopäiväisesti opiskelevia (lukukaudessa 20 opintopistettä tai enemmän suorittavia) oli 45 prosenttia opiskelijoista, kun taas Eurostudent-tutkimuksen mukaan keskimäärin 86 prosenttia opiskelijoista Euroopassa opiskeli kokopäiväisesti. Maiden väliset erot ovat suuria, eikä kaikkialla virallisesti osa-aikaisia opiskelijoita (esim. Suomessa). (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2011; Orr, Cwos c & Netz 2011, 82.)

9 Korkeakoulutus Suomessa PAM, opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö ja HY:n ristipaineessa tutkimus: 1. vuoden opiskelijoista 90 opiskeli täyspäiväisesti, puolet heistä myös työskenteli sivutoimisesti opintojen ohella vuotta opiskelleista puolet opiskeli päätoimisesti, 40 työskenteli päätoimisesti ja opiskeli sivutoimisesti. Opiskelijoiden mukaan työkokemus, osaaminen ja kontaktit merkittävimpiä menestymisen tekijöitä työmarkkinoilla 40 sitä mieltä että työnteko hidastaa opintojen etenemistä hieman ja 20 %:in mielestä, että hidastaa paljon. (Kemppainen 2011, 17-42)

10 Korkeakoulutus Suomessa Suomessa opiskelut aloitetaan keskimääräistä vanhempina ja opinnot kestävät pitkään. Suomalaisista vuotiaista nuorista yli 40 on opiskelijoita, OECD-maiden keskiarvo on 25 Vertailu hankalaa, koska korkeakouluissa sekä työmarkkinoille siirtymisessä eroja maiden välillä, esim. Suomalaiset ja Norjalaiset aloittavat opiskelun myöhään ja opinnot kestävät pidempään mutta siirtyvät työelämään valmistumisen jälkeen melko pian. Keskimääräinen työelämään siirtymisen aika vaihtelee Euroopassa suuresti, vajaasta vuodesta kymmeneen vuoteen. Erot suuria onko mahdollista odottaa samanlaisia työllistymisuria? Onko Bolognan prosessin tavoitteet mahdottomia saavuttaa? (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, Kivinen Nurmi 2011; Ursin 2010, Honkanen 2010)

11 Syrjäytyminen Syrjäytymiseen liittyy erilaisia toisiinsa sidoksissa olevia ongelmia, voidaan nähdä ongelmallisena yhteiskunnan, instituution ja yksilön kannalta. Yhteiskunta: Nuori, joka syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta on aiheuttanut yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset täytettyään 60-v. Instituutio: ylempi korkeakoulututkinto maksaa keskimäärin Yksilö: Hyvinvoinnin ja elämänhallinnan ongelmat (Ursin, Rautopuro Välimaa 2011; Valtiontalouden tarkastusvirasto 2007, 17; Yleisradio 2009.)

12 Käsitteenä sekä ilmiönä laaja Syrjäytyminen Syrjäytyneeksi määrittely leimaavaa, mielletään usein yksilön ongelmaksi. Kuitenkaan kaikki samassa tilanteessa olevat eivät ole syrjäytyneitä, eikä jonkun tietyn ongelman esiintyminen suoraan aiheuta syrjäytymistä. Syrjäytymiselle on tunnusomaista ongelmien kasautuminen, mutta esimerkiksi köyhyys ei yksinään tee kenestäkään syrjäytynyttä. (Lämsä 2009, ) Syrjäytyminen on muutosprosessi, jonka syytä voidaan hakea yksilöstä (syrjäytyjiä, epäonnistuneita), yhteiskunnasta ja kulttuurista tai näiden välisistä suhteista (Lämsä 2009, 29, 36) Nuorten ovat syrjäytymiselle alttiita, koska nuoruuteen kuuluu siirtymät ja muutokset jotka tapahtuvat melko lyhyellä aikavälillä (Jyrkämä 1986)

13 Syrjäytyminen Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella olemista, voi olla tietoista ja vapaaehtoista. Voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyminen yksilön tai ihmisryhmän kasautuvaa huono-osaisuutta, pysyvämpi tila.

14 Syrjäytyminen Nuorten syrjäytymisriskistä keskusteltaessa on koululla keskeinen asema, koska koulu on merkittävä osa nuoren elämää. Kouluun liittyvät ongelmat, kuten heikko koulumenestys, alisuoriutuminen ja alhainen koulutusmotivaatio, lisäävät koulutuksesta syrjäytymisen riskiä. Nämä ongelmat ovat yhteydessä opiskelijan yksilöllisiin piirteisiin ja myös rakenteellisiin tekijöihin, jotka ovat usein koulun vaikutusalueen ulkopuolella. Onkin tärkeää erotella niitä tekijöitä, joihin koulu voi vaikuttaa ja jotka ovat koulusta lähtöisin. (Alatupa, Karppinen, Keltikangas-Järvinen & Savioja 2007, 117.)

15 Syrjäytyminen Syrjäytymisen ulottuvuudet (Jyrkämä 1986, Lämsä 2009, 32 mukaan): Koulutuksellinen Työmarkkinallinen Sosiaalinen Vallan-käytöllinen Normatiivinen Alueet Koulutus-instituutiot Työmarkkinat ja työelämä Perhe ja lähiyhteisöt Yhteiskunnalliset vaikutuskanavat Julkisuus, kansalaismielipiteet Sisällöt Tietojen, taitojen ja valmiuksien vähäisyys tai puuttuminen Työn sisällyksettömyys, huonot työolot, työttömyys tai sen uhka Siteettömyys, ystävättömyys, sivullisuus Vallan ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen Normaalisuuden rikkominen Mekanismit Valikoiminen ja valikoituminen koulutusaloille ja - tasoille Valikoituminen huonoihin työmarkkina-asemiin, urautuminen työttömäksi Avioerot, eristäminen tai eristyminen lähiyhteisöstä Joutuminen vallankäytön ja kontrollinen erityiskohteeksi Leimautuminen ja leimaaminen poikkeavaksi norminrikkojaksi Syyt ja taustatekijät Kilpailu koulutuspaikoista, koulutuskulttuuri, yksilölliset resurssit Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset Perheen kriisi, lähiyhteisöjen mureneminen Vallankäytön monimutkaistuminen, kontrollin yhteiskunnallistuminen ja kontrollikoneistojen kasvu Yhteiskunnallisen ilmapiirin koveneminen Seuraukset Resurssien vähäisyys kovenevassa kilpailussa Toimeentuloon, terveyteen ym. liittyvät ongelmat Primaarin sosiaalisen tuen ja kontrollin heikkeneminen Vähäiset mahdollisuudet itseä koskeviin ratkaisuihin Itseleimaaminen, identiteetiongelmat

16 Syrjäytymisvaara Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Hyvinvointi Hyvä elintaso Normaalius Työ- ja toimintakyky Turvallisuus Hyvinvointipuutteet Elinolojen puutteet Sosiaaliset ongelmat Toimintavajeet Riskit Marginaalisuus Huono-osaisuus Poikkeavuus Avuttomuus Turvattomuus Toiseus Svedberg 1994, 41, Lämsä 2009 mukaan Nuorten kohdalla puhutaan mieluummin syrjäytymisvaarasta kuin syrjäytymisestä. Ihmiset eivät ole samalla tavalla syrjäytyneitä. Syrjäytyminen myös vaihtelee elämäntilanteen mukaan. vältettävä leimaamista

17 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen Ajankohtaiseksi korkeakoulutuksen laajenemisen ja massoittumisen myötä. Koko Suomen väestöstä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut vuonna 1970 vähemmän kuin yksi kymmenestä (9 %), mutta vuonna 2010 jo enemmän kuin joka neljäs (28 %). Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita oli jopa yhdeksän kertaa enemmän vuonna 2010 kuin vuonna Tämä kehitys on tuonut poliittiseen keskusteluun uusia teemoja, kuten korkeakoulutuksen laadun, opiskelijoiden työelämään siirtymisen sekä erilaiset opiskelijoiden ongelmat, esimerkiksi korkeakoulutuksesta syrjäytymisen. Perinteisesti korkeakouluopiskelijat nähty etuoikeutettuina voivatko olla syrjäytyneitä? (Ursin ym. 2011; Suomen virallinen tilasto (SVT) 2011a.)

18 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen Kuka on syrjäytynyt kuka sen määrittelee? Kenen ongelma se on? Drop out -opiskelijat, kokonaan opintonsa keskeyttävät Stop-out/Return opiskelijat, keskeyttävät opintonsa eri syistä lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa Transfer-opiskelijat siirtyvät toiseen oppilaitokseen. Keskeyttämisen syitä (Tinto 1996, Rautopuoro & Korhonen 2011 mukaan): - Opiskeluun liittyvät vaikeudet - Sopeutumiseen liittyvät vaikeudet - Omiin tavoitteisiin tai orientaatioon liittyvät vaikeudet - Heikko tai ulkokohtainen sitoutuminen - Taloudelliset vaikeudet - Opiskelijan ja yliopiston yhteensopimattomuus - Eristäytyneisyys irrallisuus

19 Aineisto Tavoitteena löytää opiskelijoita, jotka ovat vaarassa syrjäytyä korkeakoulutuksesta. Campus Conexus projektin rekisteriaineisto, Jyväskylän yliopisto, 4775 opiskelijaa. Tiedekunnittain: - Informaatioteknologia (418), - Humanistinen 28 (n=1349), - Kasvatustieteellinen 13 (n=600) - Liikunta- ja terveystiede 10 (n=454), - Matemaattis- luonnontieteellinen 22 (n=1039) - Taloustieteellinen 8% (n=361) - Yhteiskuntatieteellinen 12 (n=554)

20 Valmistuako vaiko eikö valmistua Bolognan julistuksen mukainen ihanneaika 5-v edellyttää n. 30 op lukukausi. Opintojen maksimiaika 7-v edellyttää n. 24 op lukukausi Luokittelu ja prosenttiosuus kaikista opiskelijoista Jyväskylän yliopistossa (kaikki läsnäolokuukaudet) : - Nollat 4 (n= 195) IT 11 n=46, liikunta ja terveystiede n=28 - Ei kandi 7v =korkeintaan 11 op läsnäololukukausi 10 (n=480) IT 18 n= 77, mat-luonn. 14 n=146 - Ehkä kandi 7v op läsnäololukukausi (n= 129) IT n= 18, mat-luonn. n= 31 - Kandi, ehkä maisteri 7v op läsnäololukukausi 19 (n= 916) IT 24 n= 102, humanistinen 23 n= Varma maisteri yli 21 op /läsnäololukukausi 64 (n=3055) Heikoin IT 42 n= 175, mat-luonn. 58 n=602

21 Opintojen eteneminen Ei kandi ehkä kandi (korkeintaan 13 op /läsnäololukukausi) - Tapauksia yhteensä kaikista opiskelijoista 13 (n= 609) - Tiedekunnittain kaikista tiedekunnan opiskelijoista): - Humanistinen 12 (n= 157), - Informaatioteknologia 23 (n= 95) - Kasvatustieteellinen (n= 52) - Liikunta- ja terveystiede 13 (n=58) - Matemaattis-luonnontieteellinen 17 (n=177) - Taloustieteellinen 7 % (n= 24) - Yhteiskuntatieteellinen (n=46) p=.000

22 Opintojen eteneminen Informaatioteknologian, matemaattis-luonnontieteellisen, liikunta- ja terveystieteiden ja humanistisen tiedekuntien opiskelijat etenevät hitaimmin opinnoissaan. p=.000 Myöhemmällä iällä aloittaneet opiskelijat etenevät hitaammin kuin nuorempina aloittaneet. p=.000

23 4. vuoden opiskelijat: ka 178, hajonta 61, n= 771 Miehet: ka 169, hajonta 64,6 n= 275 Naiset: ka 183, hajonta 58,4, n= 496 Opintojen eteneminen Sukupuoli p=.021 Tiedekunta p=.000 Yhteisvaikutus p=.465

24 Campus Conexus: Työssäkäynti Opinnoissaan hitaasti etenevistä (n= 231) 26 työskenteli sivutoimisesti, 15 työskenteli ja opiskeli sivutoimisesti, ilmoitti työskentelevänsä päätoimisesti. Puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä koulutustaan vastaavaa työtä.

25 Ketkä ovat vaarassa syrjäytyä korkeakoulutuksesta? Rekisteriaineiston pohjalta ei mahdollista saada syvempää tietoa syrjäytymisestä ilmiönä, tietoa yleisellä tasolla lukujen valossa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteiden opiskelijat etenevät hitaammin kun muiden tiedekuntien opiskelijat. Vanhemmalla iällä aloittaneet etenevät keskimäärin hitaammin kuin nuorempana opintonsa aloittaneet. Naiset etenevät keskimääräisesti nopeammin opinnoissaan kuin miehet. Informaatioteknologian puolella (muillakin teknisillä aloilla) voi olla kyse myös työelämään siirtymisestä. Näillä aloilla työelämässä usein omat koulutusohjelmat. Vanhemmalla iällä aloittaneet opiskelevat osin työnsä ohella tai siirtyvät työelämään herkemmin?

26 Lähteet Alatupa, S., Karppinen, K., Keltikangas-Järvinen, L. Savioja, H Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Helsinki: Sitran raportteja 75. Honkanen, V Yrittäjäksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen työssä menestyminen viidessä Euroopan maassa. Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE). Raportti 75. Turku: Uniprint Hovdhaugen, E. Aamodt, P. O Learning environment: Relevant or not to students decision to leave university? Quality in Higher Education 15 (2), Jyrkämä, J Nuoret sivuraiteelle? Nuorisosta, syrjäytymisestä, yhteiskunnasta. Teoksessa: Mikkola (toim.) Suomalaista nuorisotutkimusta. Tutkijoiden puheenvuoroja. Kansalaiskasvatuksen keskus ry. Nuorisopoliittinen kirjasto ja tietopalvelu. Tutkimuksia ja selvityksiä 1/86, Kemppainen, T Ristipaineessa. Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytymisestä. Helsinki: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Kivinen, O. Nurmi, J Opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi korkeakoulupolitiikan dilemma? Yhteiskuntapolitiikka 76 (5). Liiten, M HS-selvitys: Opinto-oikeuden voisi menettää liki opiskelijaa. Helsingin Sanomat Luettu Lämsä, A-M Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Acta Universitatis Ouluensis E Scientiae Rerum Socialium 102. Oulun yliopisto. Opetus- ja kulttuuriministeriö Ei paikoillanne vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 11. Opetus- ja kulttuuriministeriö Bolognan prosessi. Luettu Opetus- ja kulttuuriministeriö Ministereiden julkilausuma. Bolognan prosessi 2020 Euroopan korkeakoulualue uudella vuosikymmenellä. Euroopan korkeakoulutuksesta vastaavien ministereiden konferenssin julkilausuma, Leuven ja Louvain-la- Neuve, Alustava käännös. Luettu

27 Lähteet Orr, D.,Cwos c, C. Netz, N Social and Economic Conditions of Student Life in Europe. Synopsis of Indicators. Final Report. Eurostudent IV W. Bertelsmann Verlag GmbH Co. KG, Berliini. Luettu Rautopuro, J. Korhonen, V Yliopisto-opintojen keskeyttämisriski ja opintoihin kiinnittymisen ongelmat. Teoksessa: M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd, V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press, Saarenmaa, K., Saari, K. Virtanen, V Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 18. Suomen virallinen tilasto (SVT). 2011b. Yliopistokoulutus. Yliopistotutkinnon suorittaneet Helsinki: Tilastokeskus. Luettu Ursin, J Loppupohdinta: Yliopistokoulutusta työelämän tarpeisiin? Teoksessa A. Puhakka V. Tuominen (toim.) Kunhan kuluu viisi vuotta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Aarresaari-verkosto Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino Oy. Ursin, J., Rautopuro, J. Välimaa, J Opiskelijoiden syrjäytymisriski korkeakoulupoliittisessa keskustelussa. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd, V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press, Valtiontalouden tarkastusvirasto Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Yleisradio Yliopistokoulutuksen kustannukset koulutusaloittain ja yliopistoittain. Luettu Virkkunen, H Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeiset linjaukset. Esitelmä seminaarissa Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen pdf. Luettu

Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat

Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Campus Conexus -projekti Campus Conexus -projekti 2009-2012 toimiva ESR-rahoitteinen

Lisätiedot

Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset

Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Vesa Korhonen Tampereen

Lisätiedot

CC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta?

CC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta? CC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta? Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Esitys Campus Conexus -projektien ohjausryhmän

Lisätiedot

Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan?

Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan? Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan? Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Haastavat ohjaustilanteet, Helsingin yliopisto 11.01.2012 Tutkimuksen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski)

Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski) Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski) Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos http://www.campusconexus.fi/ Tampere 27.1.2011 Syrjäytymisen käsitteestä Elämänhallinnan

Lisätiedot

Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä

Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä TOIMITTANEET Vesa Korhonen Marita Mäkinen OPISKELIJAT KORKEAKOULUTUKSEN NÄYTTÄMÖILLÄ Campus Conexus Korkeakouluopiskelijan syrjäytymisen ehkäiseminen on Euroopan

Lisätiedot

Eurostudent V (2012-2015) tutkimus. Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT

Eurostudent V (2012-2015) tutkimus. Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT Eurostudent V (2012-2015) tutkimus Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT Eurostudent V -maat Lähtökohdat Relevanssi - kansalliselle

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Kansainvälisyys kuuluu kaikille totta vai tarua? seminaari Jyväskylässä 26.-27.11.2012 Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto,

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Vesa Korhonen vesa.a.korhonen@uta.fi Campus Conexus hanke Tampereen yliopisto

Vesa Korhonen vesa.a.korhonen@uta.fi Campus Conexus hanke Tampereen yliopisto Koulutuksellisesta syrjäytymisestä kiinnittymiseen vai päinvastoin? Onko ohjauksella merkitystä hitaasti etenevien tai opiskelemattomien yliopisto-opiskelijoiden tilanteessa? Vesa Korhonen vesa.a.korhonen@uta.fi

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle

Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle Sosiaalinen ulottuvuus korkeakoulutuksessa -tapahtuma Helsinki 2.11.2015 Arto Nevala Dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Opintoihin kiinnittyminen

Opintoihin kiinnittyminen Opintoihin kiinnittyminen Marita Mäkinen Tutkimusjohtaja, Campus Conexus Eka vuosi -työpaja 16.1.2012 Kiinnittymisdiskurssi I: Opetushenkilöstön ambivalentti suhde opetukseen Tutkimuksen status korkeampi

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Akateemiset työt, työurat ja työmarkkinat

Lisätiedot

Uraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista

Uraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista Uraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista KOTA-seminaari 22.8.2017 Jyväskylä Juha Sainio, TY Mitä kertoisit nyt generalistitutkintoa aloittavalle hänen mahdollisuudesta löytää töitä v. 2022? 1. Mitä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2015 Opintojen kulku 2013 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2013 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2017 Opintojen kulku 2015 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistokoulutuksen suorittaminen nopeutui. Kaikkiaan viidessä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2017 EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin

Opiskelijatutkimus 2017 EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin Anna-Kaarina Potila, TK Johanna Moisio, OKM Twitter @okm #korkeakoulu2020 #eurostudent Eurostudent-aineistot

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Ursin Jani, Rautopuro Juhani, Välimaa Jussi Opiskelijoiden syrjäytymisriski

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien tilastoinnin yhteismitallistaminen

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien tilastoinnin yhteismitallistaminen RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien tilastoinnin yhteismitallistaminen Muutosehdotus FTE-laskentaan ja 55-op-indikaattoriin Korkeakoulujen

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Opiskelua eri elämäntilanteissa

Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelijuuden kehystyyppejä metsästämässä EUROSTUDENT-aineistosta Juhani Saari (Otus) Opintojen aikainen työssäkäynti 2007-15 AMKopiskelijoiden keskuudessa (tilastokeskus)

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2016 Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina 1. Korkeakoulutukseen hakeutuminen, toisen asteen ja korkeaasteen nivelvaihe Työryhmässä paneudutaan erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheeseen, opinto-ohjaukseen, toisen asteen ja korkeakoulujen

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Perus- ja korkeakoulutus muutoksessa

Perus- ja korkeakoulutus muutoksessa Marita Mäkinen Tampereen yliopisto Perus- ja korkeakoulutus muutoksessa Turvallisuuskulttuurin haaste ja mahdollisuus Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin tutkimus- ja kehittämissymposium Hämeenlinna 8.-9.2.

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

FARMASIAN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

FARMASIAN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT FARMASIAN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050 5935019

Lisätiedot

ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.

Lisätiedot

Marita Mäkinen Vesa Korhonen Johanna Annala Pekka Kalli Päivi Svärd Veli-Matti Värri. Korkeajännityksiä. Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta

Marita Mäkinen Vesa Korhonen Johanna Annala Pekka Kalli Päivi Svärd Veli-Matti Värri. Korkeajännityksiä. Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta Korkeajännityksiä Marita Mäkinen Vesa Korhonen Johanna Annala Pekka Kalli Päivi Svärd Veli-Matti Värri Korkeajännityksiä Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta Campus Conexus Korkeakouluopiskelijan

Lisätiedot

TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050 5935019

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Hitaasti opinnoissaan etenevät nuoret: korkeakouluopintoihin hakeutumisen motiivit ja kokemukset opiskeluympäristöstä

Hitaasti opinnoissaan etenevät nuoret: korkeakouluopintoihin hakeutumisen motiivit ja kokemukset opiskeluympäristöstä Hitaasti opinnoissaan etenevät nuoret: korkeakouluopintoihin hakeutumisen motiivit ja kokemukset opiskeluympäristöstä Vesa Korhonen, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö Juhani Rautopuro, Jyväskylän

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Elina Sutela, projektitutkija, Turun yliopisto Luento 22.11.2016 Kaupunkitutkimushanke: Nuori aikuisuus sosiaalisena

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Eväitä hyvän työuran rakentamiseen

Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Aarresaari-verkoston maisteriuraseuranta 2016 Juha Sainio Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit yliopistojen työelämäja urapalvelujen sivuille.

Lisätiedot

Osaamisdiskurssin tulkintoja korkea-asteen yhteisöissä (peruuntunut) Marita Mäkinen & Johanna Annala

Osaamisdiskurssin tulkintoja korkea-asteen yhteisöissä (peruuntunut) Marita Mäkinen & Johanna Annala 1 Työryhmäkoordinaattorit: Antero Puhakka ja Päivi Vuorinen Torstai 4.11.2010, klo 14.00 17.00, Päätalo RH C3 Huom! Mäkisen & Annalan esitys peruuntunut 14.00 14.15 Avaus Antero Puhakka & Päivi Vuorinen

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Esr-hanke Campus Conexus. Mitä verkostotoiminta edellyttää?

Esr-hanke Campus Conexus. Mitä verkostotoiminta edellyttää? ITK 2011 Workshop 6.4.2011 Verkostoituva opettajankoulutus mistä nyt tuulee? Esr-hanke Campus Conexus Mitä verkostotoiminta edellyttää? Pekka Kalli, yliopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle

Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle Piia Valto & Jan Lundell piia.k.valto@jyu.fi, jan.c.lundell@jyu.fi Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle Kirjoituksessa esitellään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Vesa Hämäläinen Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin

Lisätiedot

JULKAISU JA MATERIAALILUETTELO 8.3.2012 1 (8) CAMPUS CONEXUS PROJEKTIEN JULKAISUT

JULKAISU JA MATERIAALILUETTELO 8.3.2012 1 (8) CAMPUS CONEXUS PROJEKTIEN JULKAISUT 8.3.2012 1 (8) CAMPUS CONEXUS PROJEKTIEN JULKAISUT Annala, J. & Mäkinen, M. 2011. Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma tulkintojen kohteena. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd

Lisätiedot

Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun

Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI käynnistysseminaari 1.3.2016 Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun Marita Mäkinen,

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden uralla eteneminen yliopistoissa selviämistä vai suunnitelmallisuutta?

Nuorten tutkijoiden uralla eteneminen yliopistoissa selviämistä vai suunnitelmallisuutta? Nuorten tutkijoiden uralla eteneminen yliopistoissa selviämistä vai suunnitelmallisuutta? Edistyksen päivät, Tieteiden talo Taru Siekkinen, projektitutkija, jatko-opiskelija, Koulutuksen tutkimuslaitos,

Lisätiedot

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 23.8.2017 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2016 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston

Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston Suuntaviivoja yhteisölliseen toimintakulttuuriin korkeakoulussa Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Vesa Hämäläinen 24.9.2010 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa Elina Lavikainen Kehittämispäällikkö, tutkija Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari 1.3.2016, Paasitorni Ohjelma 10.00 Seminaarin avaus ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

KASVATUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT KASVATUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot