Helsingin Koulumetsäkysely

Transkriptio

1 METSO yhteistimintaverksthanke Kulumetsät arvnsa - yhteistyöllä sujelua ja ympäristökasvatusta Helsingin Kulumetsäkysely RAPORTTI Virpi Sahi ja Jenny-Maria Bergman

2 Sisällysluettel KYSELYN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 KYSELYN TOTEUTTAMINEN... 4 TULOSTEN ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI... 5 KYSELYN TULOKSET... 6 Tiedt vastaajasta... 6 Metsä... 8 Metsän käyttö Hulenaiheet, tiveet ja tavitteet Metsän mistaja Kaavitustilanne, selvitykset ja suunnitelmat Muuta TULOKSIEN YHTEENVETOA JA ARVIOINTIA LIITTEET LIITE 1 Valtuustalite LIITE 2 Kyselyn saate LIITE 3 Kyselylmake LIITE 4: Vastaajat alueittain Yhteystiedt: Sumen lunnnsujeluliitt ry Ktkankatu 9, Helsinki kulumetsa@sll.fi 2

3 KYSELYN TAUSTA JA TAVOITTEET Sumen lunnnsujeluliitt krdini vusina hanketta "Kulumetsät arvnsa - yhteistyöllä sujelua ja ympäristökasvatusta". Yhteistyökumppaneita vat Kuntaliitt, Sumen Ympäristökasvatuksen Seura, Lunt-Liitt, Bilgian ja maantieteen pettajien liitt sekä Sumen Latu. Mukaan timintaan n hankkeen kuluessa lähtenyt mnia kuluja ja päiväkteja sekä kaupunkeja kuten Esp, Lahti ja Helsinki. Hanketta rahittaa maa- ja metsätalusministeriö ja se n Etelä-Sumen metsien mnimutisuuden timintahjelman (METSO) rahittama yhteistiminverksthanke. Kulumetsät arvnsa -hankkeen tarkituksena n turvata kulujen ja päiväktien lähimetsiä, jilla n ympäristökasvatuksen kannalta merkittäviä ssiaalisia arvja sekä lunt- ja virkistysarvja. Kulutuksen ja kasvatuksen kannalta arvkkaita metsiä tunnistetaan ja pyritään edistämään niiden humiintia suunnittelussa ja päätöksentessa siten, että mukana vat ppilaitkset, lapset ja nuret sekä maanmistaja. Hanke myös rhkaisee kuluja ja päiväkteja käyttämään lähimetsiä ppimisympäristönä sekä leikki- ja liikuntapaikkana. Hankkeen mukaan kulumetsä n kulua tai päiväktia lähellä leva pysyvä metsäluntkhde, jka spii lasten ja nurten petuksen, kasvatuksen ja virkistyksen tarpeisiin. Ulkna ppiminen aineesta ja aiheesta riippumatta sekä metsälunnn mnimutisuuden vaaliminen vat tärkeitä tavitteita. Helsingin Kulumetsäkyselyn mut ja tteutustapa phjautuvat hankkeen alkukartituksena tteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn, jka tteutettiin vunna 2012 ja jlla mm. haettiin hankkeelle yhteistyökumppaneita. Valtakunnallisen kyselyn raprtti n nähtävillä verkssa ->kulumetsäkysely. Helsingin kaupunginvaltuustssa tehtiin syksyllä 2012 valtuustalite, jssa ehdtettiin kulujen ja päiväktien tärkeiden lähimetsien selvittämistä yhteistyössä Sumen lunnnsujeluliitn kanssa. Valtuustalitetta (liite 1) käsiteltiin virastissa ja se hyväksyttiin tteutettavaksi. Sumenkielisen peruspetuksen yksiköihin khdennetun kyselyn valmistelu käynnistyi npeasti j tammikuussa 2013 petusvirastn, ympäristökeskuksen ja Sumen lunnnsujeluliitn yhteistyönä. On tärkeää humata, että tämä selvitys kskee pelkkiä kuluja. Vastaava selvitys lisi mahdllista tteuttaa myös Helsingin päiväkdeissa. Helsingissä kaupunkimetsiin khdistuvat maankäyttöpaineet vat suuret, samalla kun luntsuhteen rakentamisen ja ympäristökasvatuksen merkitys vat nusemassa enenevästi arvnsa, ja lunnn hyvinvintivaikutuksia väestölle n alettu tutkia. Kulujen petussuunnitelmatyössä krstetaan kulun ulkpulisten petusympäristöjen merkitystä, ja kkemuksellinen ja ilmiöphjainen ppiminen tekevät tulaan. Helsingin ympäristökeskus tteuttaa ympäristökasvatustyötä paitsi luntkuluissaan myös mm. kulujen ja päiväktien lähiluntkhteissa. 3

4 Tältä phjalta Helsingin Kulumetsäkyselyn tavitteena n llut selvittää, mitä metsiä Helsingin kulut käyttävät sana timintaansa, mitä metsälunt kuluille merkitsee ja mitä tarpeita ja tiveita näihin metsäluntkhteisiin ja niiden käyttöön liittyy. KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kysely tteutettiin sähköisenä Surveypal-kyselynä. Kyselylmakkeen laati kulumetsäkrdinaattri, maatalus- ja metsätieteiden maisteri Virpi Sahi Sumen lunnnsujeluliitsta. Phjana käytettiin valtakunnallisen Kulumetsäkyselyn lmaketta, jka li valmisteltu hulella testaten sekä paperisena että sähköisenä tdellisilla testihenkilöillä (yhteistyökumppanien asiantuntijat, vapaaehtisten päiväktien ja kulujen edustajat). Teknisistä syistä jhtuen lmake siirrettiin Helsingin kyselyä valmistettaessa Webrpl-hjelmasta Surveypal-hjelmaan. Samalla lmaketta räätälöitiin spimaan paremmin kaupunkikhtaiseen käyttöön ja se testattiin petusvirastn sittamilla testihenkilöillä. Lpullisessa lmakkeessa kysymykset li ryhmitelty viiteen sin: 1)Tiedt vastaajasta, 2) Metsä, 3) Metsän käyttö, 4) Hulenaiheet, tiveet ja tavitteet sekä 5) Maanmistaja sekä metsää kskevat selvitykset ja suunnitelmat. Jkainen si sisälsi sekä mnivalintakysymyksiä että avimia kysymyksiä. Kaikkiaan lmakkeessa li nin 30 kysymystä, jista li 10 pakllisia. Kyselylmake n liitteenä 3. Vastauksiaan lähettäessään vastaajat hyväksyivät, että yhteystiedt tallennetaan vastauksien mukana mahdllista myöhempää Kulumetsät arvnsa -hankkeen yhteydentta varten, ja että vastauksia n myös mahdllista käyttää aineistna kulumetsäaiheissa pinnäytetyössä, jllin kuitenkaan vastaajien tai vastauksissa esiintyvien tahjen henkilöllisyyttä ei tuda ilmi. Kyselyn vastausaika alki ja päättyi Vastaaminen tapahtui henkilökhtaisen linkin kautta eli jkainen vastaaja sai sähköpstiinsa linkin vastauslmakkeeseen. Henkilökhtaisen linkin käyttäminen mahdllisti sen, että myöhemmin raprtintivaiheessa vastaussarjat n mahdllista yhdistää vastaajan antamiin yhteystietihin, ja kukin vastauslmake erttaa aineiststa erikseen. Kyselykutsut lähetettiin kaikille Helsingin kaupungin peruspetuksen rehtreille petusvirastn jakelun mukaan. Kyselykutsut lähetti kulumetsäkrdinaattri Virpi Sahi suraan Surveypal-hjelman kautta. Rehtreille ja ektukihenkilöille li j aiemmin lähtenyt petusviraststa tiedte, jssa kerrttiin kyselyn tarkituksesta sekä hjeistettiin vastaamaan kyselyyn kulukhtaisesti. Usein lpullinen vastaaja n llut kulun ektukihenkilö. 4

5 TULOSTEN ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI Määräaikaan mennessä kyselykutsun saaneista 90 kulusta vastauksia li saapunut 42 kappaletta. Kyselyn vastausprsentiksi mudstui näin llen 46,7 %. Vastausprsenttia vidaan pitää melk hyvänä, ttaen humin, että muutamat kulut kertivat sähköpstiviestissä jättäneensä vastaamatta kska heillä ei le lähimetsää. Kerätty aineist ajettiin Surveypal-hjelmasta autmaattisina raprtteina dcx-mudssa, pptxmudssa sekä xlsx-datana. Ohjelmasta ajettiin myös ristiintaulukinteja, jissa vastausjakaumat näkyivät esimerkiksi ppilaitstyypeittäin (ala-asteen, yläasteet ja yhtenäiskulut). Ristiintaulukintien analysinti jäi raprtintivaiheessa ajankäyttösyistä melk vähäiseksi. Yksittäisten kulujen vastauslmakkeita ei tässä vaiheessa ajettu hjelmasta tai luettu erikseen, vaan aineista käsiteltiin kysymyksittäin yhtenä kknaisuutena. Raprtin vat laatineet kulumetsäkrdinaattri Virpi Sahi ja Helsingin ylipistn ympäristötieteen laitksen piskelija Jenny-Maria Bergman. Bergman työsti hjelmasta ajettuja raakaraprtteja, laati tarvittavat täydentävät graafit sekä lukitteli avimiin kysymyksiin saapuneita runsaita vastauksia tiiviisti raprtitavaan mutn. Virpi Sahi vastasi raprtintityöstä ajaen raakaraprtit Surveypalhjelmasta, hjaten analysintia, kirjittaen jhdant- ja yhteenvet-sit sekä viimeistellen raprtin. Raprtissa esitettävien graafien luvut tarkittavat vastauksien kappalemäärää, prsenttisuuksia n mainittu vaihtelevasti tekstissä. 5

6 KYSELYN TULOKSET Tiedt vastaajasta Oppilaitkset Kyselyyn vastasi yhteensä 42 kulua, jtka n lueteltu liitteessä 4. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtehdista ppilaits jta he edustavat. Oppilaitksista 29 (69 %) li ala-asteita, 10 (24 %) yhtenäistä peruskulua ja yksi yläaste. Vastausvaihtehdn jkin muu, mikä valinneet livat erityiskuluja. Ala-aste ( lk) 29 Yläaste ( lk) 1 Yhtenäinen peruskulu ( lk) 10 Luki 0 Jkin muu, mikä 2 n= Helsingin peruspetuksen aluejassa kaupunki n jaettu neljään alueeseen, jiden salta kulumetsäkyselyyn vastanneet jakautuivat seuraavasti (n=38, erityiskulut ja kulun sivutimipisteet eivät le aluejaktarkastelussa mukana): Alue 1 Itä-Kaakk: 11 vastausta Alue 2 Killinen: 11 vastausta Alue 3 Länsi-Phjinen: 9 vastausta Alue 4 Etelä-Keskinen: 7 vastausta Metsien käyntiaktiivisuudessa n alueellisia erja. Kuluista, jtka ilmittivat käyvänsä metsässä vähintään kerran viikssa, lähes pulet sijaitsee alueella 1 (Itä-Kaakk). Alue 4:lla (Etelä-Keskinen) sijaitsevista kuluista yksikään kulu ei ilmittanut käyvänsä metsässä viikittain. Alueelliset ert metsien käyntiaktiivisuudessa jhtuvat tdennäköisesti metsien sijainnista. Alue neljään kuuluvat kulut sijaitsevat pääsin Helsingin keskustassa alueilla, jilla ei le metsää. 6

7 Oppilaitksen yhteydessä timivat muut yksiköt Vastaajia pyydettiin kuvaamaan valmiiden vaihtehtjen avulla mitä muuta timintaa ppilaitksessa n. Päiväkti 7 Ryhmäperhepäiväkti 0 Esipetus 7 Ala-aste ( lk) 4 Yläaste ( lk) Yhtenäinen peruskulu ( lk) 1 1 Luki Ammatillinen ppilaits Jkin muu, mikä Ei muita yksiköitä kuin edellisessä khdassa mainitut n=

8 Kuluista lähes pulet, (20 vastaajaa) ilmitti, että samassa kiinteistössä n man ppilaitksen lisäksi muuta timintaa. Vastaajista 7 ilmitti muuksi timinnaksi päiväkdin, 7 esipetuksen, 4 ala-asteen, 1 ylä-asteen ja 1 yhtenäisen peruskulun. Vastaajista 22 ilmitti, ettei samassa kiinteistössä le man ppilaitksen lisäksi muuta timintaa. Lisäksi 10 vastaajaa valitsi vaihtehdn jkin muu, mikä. Samassa kiinteistössä li jissakin tapauksissa useita eri timintja. Nuristal mainittiin 4 kertaa, iltapäiväkerh tai iltapäivätiminta 4, ja kirjast 2 kertaa. Hammashitla, terveyskeskus, työväenpist, leikkipuist ja timinta-alueittain järjestetty petus (TOI-petus) saivat kaikki yhden maininnan. Vastaajien asema Vastaajia pyydettiin vapaasti kuvaamaan asemaansa työyhteisössä. Aineenpettaja 5 Apulaisrehtri 2 Erityislukanpettaja 6 Lukanpettaja 20 Opettaja 4 Rehtri 3 Resurssipettaja Vastaajien yleisin asema li lukanpettaja (20 mainintaa), mikä n ymmärrettävää, kska vastaajista suurin sa li ala-asteita. Erityislukanpettajia li tiseksi eniten (6 mainintaa) ja aineenpettajia klmanneksi eniten (5 mainintaa). Seitsemän henkilöä mainitsi levansa kulun ektukihenkilö ja yksi ympäristöasiiden krdinaattri. Metsä Mitä metsiä kulunne käyttää petus- tai retkikhteinaan? Mikä näistä n erityisen tärkeä? Vastaajia pyydettiin kertmaan virallinen tai keksitty nimi metsälle, jta he käyttävät petus- tai retkikhteenaan. Metsiä sai mainita niin mnta kuin tarpeen. 8

9 Enemmistö (32 vastaajaa) mainitsi käyttävänsä useampaa kuin yhtä metsää retkikhteenaan. Vastaajista klmella ei llut lähimetsää. Suurin sa metsistä li nimetty lähialueiden mukaan (52 mainintaa) ja tiseksi eniten mainittiin metsän virallinen nimi (36 mainintaa). Metsiä li myös nimetty etäisyyden mukaan lähimetsäksi (4 mainintaa) tai kulumetsäksi (1 maininta), kn mukaan pikkumetsäksi (3 mainintaa) tai ismetsäksi (1 maininta). Alueelta löytyvät erikispiirteet livat vaikuttaneet metsien nimiin kuten jätemäki ja kalkkikalli. Lisäksi metsiä li nimetty mm. kenkämetsäksi, leijametsäksi ja viiripuistksi. Kysymyksessä Mikä näistä metsistä n kulunne kannalta erityisen tärkeä? vastaajia pyydettiin mainitsemaan yksi heille erityisen tärkeä metsä. Lput kysymykset kskevat tätä yhtä metsää Kuinka kaukana ppilaitksesta erityisen tärkeä metsä sijaitsee? Kuvailkaa metsän sijaintia. Vastaajia pyydettiin valitsemaan klmesta vaihtehdsta parhaiten spiva kuvaamaan metsän etäisyyttä ppilaitksesta. 300 metriä tai vähemmän 17 yli 300 metriä, mutta vähemmän kuin kilmetri 15 n=42 Kilmetri tai enemmän, kuinka kaukana: Vastausten perusteella 77 % erityisen tärkeistä lähimetsistä sijaitsee alle kilmetrin päässä kulusta. Vastaajista 17 (41 %) ilmitti että metsään n matkaa krkeintaan 300 metriä ja 10 (36 %) että metsään n yli 300 metriä, mutta alle kilmetri. Vaihtehdn Kilmetri tai enemmän, kuinka kaukana li valinnut 10 vastaajaa (24 %). Metsistä, jtka sijaitsivat yli kilmetrin päässä kulusta, neljä sijaitsi reilun kilmetrin päässä, yksi kahden kilmetrin päässä ja yksi 3 4 kilmetrin päässä kulusta. Pisin etäisyys metsään li 5 km (1 maininta). Vastaajia pyydettiin lisäksi kuvailemaan metsän sijaintia esim. ilmansuuntien perusteella tai suhteessa alueen tiestöön esim. "kulun phjispulella" tai "Kulukadun ja Päiväkdintien risteyksessä", mikä helpttaa metsän paikantamista kartalta. Metsän sijainnin kuvailu helpttaa metsän löytymistä kartalta ja muita mahdllisia jatktimia. 9

10 5. Minkälaisesta metsästä n kysymys? Vastaajia pyydettiin parhaiten spivan vastausvaihtehdn avulla kuvaamaan, minkä tyyppistä metsäaluetta heidän lähimetsänsä n. Samalla li mahdllista arviida metsän kka hehtaareina, lunnehtia metsää vapaasti sekä kerta liittyykö kulun lähimetsä laajempaan viheraluekknaisuuteen. Metsä tai metsikkö, jta talt ja kadut rajaavat 16 Metsäinen virkistysalue 19 Lunnnsujelualue 3 Talusmetsäkäytössä leva metsä 0 Muu lunnehdinta 3 n=42 En saa sana Enemmistö vastaajista kuvaili metsäänsä jk metsäiseksi virkistysalueeksi (45 %) tai taljen ja katujen rajaamaksi metsäksi tai metsiköksi (38 %). Vastaajista 7 % kerti metsän levan lunnnsujelualuetta. Khdan muu lunnehdinta, mikä li valinnut klme vastaajaa: Lunnnvarainen metsä. Yhdeltä suunnalta metsä/metsikkö rajautuu idässä Vantaajkeen, etelässä ja lännessä teihin ja maktitalalueen pihapiireihin, phjisessa peltihin. Osittain virkistysaluetta, mutta sittain rämettä. Tisaalta metsää rajaavat talt ja kadut, tisaalta metsä n sa metsäistä virkistysaluetta. Metsän kka li arviinut klme vastaajaa. Yksi metsä li arviitu 1,5 ha kkiseksi ja yksi 1,5 2 ha kkiseksi. Lisäksi yksi vastaaja lunnehti metsää muutaman hehtaarin kkiseksi. Metsistä neljän kerrttiin levan sa laajempaa viheraluekknaisuutta. Klmea metsää kuvailtiin saksi puista ja yhtä metsää saksi laajempaa rantametsäaluetta. 10

11 6. Onk lähellä muita kuluja, päiväkteja tai ppilaitksia, jtka saattavat käyttää metsää? n= 40 Vastaajia pyydettiin kertmaan käyttävätkö heidän lähimetsäänsä muut kulut, päiväkdit tai ppilaitkset. Kysymykseen vastasi 40 ppilaitsta ja mainintja tuli yhteensä 103. Maininnat jaettiin klmeen lukkaan: kulu, päiväkti ja leikkipuist. Lukkaan kulu kuuluvat ala-aste, yläaste, peruskulu, yhteiskulu, erityiskulu ja erikiskulu. Kaikki vastaajat yhtä lukuun ttamatta kertivat, että kulun tärkeää lähimetsää käyttää yksi tai useampi muu tah. Kulu mainittiin 52 kertaa, päiväkti 43 kertaa ja leikkipuist 3 kertaa. Keskimäärin kulut siis mainitsivat nin kaksi muuta petus- ja kasvatustaha, jtka käyttävät samaa metsää. 7. Metsässä n Vastaajia pyydettiin lunnehtimaan metsää annettujen vastausvaihtehtjen avulla, jista he saivat valita niin mnta kuin tarpeen. Lehtmetsää 19 Kangasmetsää 28 Kallimaasta 26 Suta 14 Muuta, mikä: 8 En saa sana n= Kangasmetsä ja kallimaast saivat eniten mainintja. Kangasmetsä mainittiin 28 kertaa ja kallimaast 26 kertaa. Klmanneksi eniten mainintja sai lehtmetsä (19 mainintaa). Khdassa muuta, mikä mainittiin sekametsä (4 mainintaa), ryteikkö (1 maininta), kuusikrpi (1 maininta) sekä klme veden läheisyyttä kuvaavaa mainintaa ( meren rannan kasvillisuus, rantalepikk ja merenlahden ksteikk ). 11

12 8. Lisäksi metsässä n Pur tai jki 18 Järvi tai lampi 3 Kulleita puita (pystyssä tai maassa) 25 Kiinnstavia eläin-, kasvi-, tai sienilajeja, mitä: 17 Muuta, mitä: 6 En saa sana 5 n= Vastaajia pyydettiin (samin kuin edellä) annettujen vastausvaihtehtjen avulla kuvailemaan tarkemmin minkälaisesta metsästä n kysymys. Kulleet puut mainittiin 25 kertaa, purt ja jet 18 kertaa ja kiinnstavat eläin-, kasvi- tai sienilajit 17 kertaa. Klmesta metsästä kerrttiin löytyvän järvi tai lampi. Khdassa kiinnstavia eläin-, kasvi- tai sienilajeja, mitä useimmat vastaajista mainitsivat metsästä löytyviä lajiryhmiä yksittäisten lajien sijaan. Vastauksissa mainittiin muun muassa jalpuut, varpu-, leht-, su- ja purnrantakasvit. Lajitaslla mainittiin tavallisia kaupunkilajeja kuten valkvukk, kettu ja rava. Citykani mainittiin yhden kerran. Lepakt, haukat ja pähkinäpensaat saivat kaikki yhden maininnan. Lisäksi yhdessä vastauksessa mainittiin, että metsässä n paljn harvinaisia lintulajeja ja yhdessä että alueella n paljn erilaisia vesilintuja. Runsas lajist mainittiin yhden kerran. Khdan muuta, mitä li valinnut kuusi vastaaja. Mnessa vastauksessa kuvailtiin jääkauden aikaisia merkkejä. Metsissä kerrttiin levan siirtlhkareita (2 mainintaa), jääkauden rantakivikka (1 maininta), valtava silkalli (1 maininta) ja vaihtelevia pinnanmutja (1 maininta). Lisäksi yhdessä metsässä kerrttiin levan Venäjän vallanaikaisia juksuhautja ja -valleja. Yhden maininnan saivat myös suuret ikimännyt ja lammikk, jssa li hyönteisiä ja sammakita. Lisäksi yhden metsän kerrttiin levan meren rannalla. 9. Kuvailkaa metsää vapaasti tai täsmentäkää aiemmin antamianne tietja n=33 Metsäsin lpuksi vastaajat saivat vielä vapaasti kuvata lähimetsäänsä tai täsmentää aikaisempia tietja. Eniten vastaajat kuvailivat metsää lajistn, metsätyypin ja maiseman vaihtelun kautta (32 mainintaa): 12

13 Kalliinen mänty / kuusimetsä jssa paikin pieniä sistuvia painanteita. (peruskulu) ture kangasmetsä, runsaasti sieniä, ihmisen kuluttama (yläaste) Metsässä n mnipulista maasta. Löytyy sekä lehti että havupuita. (ala-aste) Tiseksi eniten vastaajat kuvasivat sitä, miten ihmisten jäljet näkyvät metsässä plkujen, hiihtlatujen, virkistysalueiden, kulumisen tai hittimenpiteiden kautta (23 mainintaa). Kävely- ja pyöräteitä risteilee, välillä jpa ruuhkainen, rskainen... ratsastustiekin (ala-aste) Metsässä kulkee pururata, jssa n talvella latu. (ala-aste) Metsässä kasvaa isja ja vanhja kuusia, sitä n viime aikina vimallisesti harvennettu. Siellä kasvaa keväällä vukkja ja tumet kukkivat, myös lintulajist n runsas. (ala-aste) Vesistöjen esiintyminen mainittiin 7 vastauksessa. Metsän kkn liittyviä mainintja li 8 ja useimmat metsät kettiin pieniksi. Lisäksi metsän viihtyisyyttä kuvailtiin adjektiivein kuten esimerkiksi rauhallinen, kaunis tai viihtyisä. Juksuhaudat ja jääkauden aikaiset merkit saivat myös muutaman maininnan. Rauhallinen, kaunis, ishk metsäalue, jssa pitkspuita ja plkuja helpttamassa kulkemista. (peruskulu) 13

14 Metsän käyttö 10. Kuinka usein kulun ryhmä käy metsässä? Vastaajia pyydettiin valitsemaan metsän käyttötiheyttä parhaiten kuvaava vaihteht. Metsän käyttöä tuli mahdllisuuksien mukaan arviida kk yksikön näkökulmasta. Useammin kuin kerran viikssa 5 Kerran viikssa 10 Muutaman kerran kuukaudessa 5 Kerran kuukaudessa 3 Muutaman kerran lukukaudessa 14 Kerran lukukaudessa 2 n=41 Kerran vudessa En saa sana Kerran viikssa tai useammin lähimetsässä käy 37 % kuluista. Enemistö kuluista käy metsässä ainakin kerran lukukaudessa (95 %). Etäisyys metsään vaikuttaa siihen kuinka usein metsässä käydään. Vähintään kerran viikssa metsissä käyvistä kuluista yli pulella (60 %) n matkaa lähimetsään alle 300 metriä. Metsien käyntiaktiivisuudessa n alueellisia erja (ks. aluejak khdassa Tiedt vastaajasta ). Kuluista, jtka ilmittivat käyvänsä metsässä vähintään kerran viikssa, lähes pulet sijaitsee alueella yksi (Itä-Kaakk). Alueella neljä (Etelä-Keskinen) sijaitsevista kuluista yksikään kulu ei ilmittanut käyvänsä metsässä viikittain. Alueelliset ert metsien käyntiaktiivisuudessa jhtuvat tdennäköisesti metsien sijainnista. Alue neljään kuuluvat kulut sijaitsevat pääsin Helsingin keskustassa alueilla, jilla ei le metsää. 14

15 11. Missä tilanteissa kulun ryhmät käyvät metsässä? Vastaajat saivat valita valmiista vastausvaihtehdista spivimmat kuvaamaan ppilaitksen lähimetsän käyttöä. Ohjatun ulkilun/retkien aikana sana päiväktipäivää Oppituntien aikana, ppiaineet: Teema- tai liikuntapäivinä 31 Iltapäivätiminnan yhteydessä 10 Luntkerhn yhteydessä 6 Luntkulupäivänä 13 Välitunneilla 4 Lapset/nuret käyvät metsässä vapaa-ajallaan 26 n=41 Muussa tilanteessa, missä: En saa sana Eniten metsiä käytetään eri ppituntien yhteydessä (39 mainintaa) sekä teema- tai liikuntapäivinä (31 mainintaa). Klmanneksi eniten mainittiin, että lapset ja nuret käyvät metsässä vapaa-ajallaan (26 mainintaa). Khdassa muussa tilanteessa, missä li klme mainintaa ja niissä vastauksissa mainittiin retket, kulukummitiminta sekä lunt-teemavusi. Khdassa ppituntien aikana, ppiaineet: vastaajat saivat luetella ne ppiaineet, jiden aikana käydään metsässä. 39 kulua ilmitti käyttävänsä metsää ppitunneilla, ja mainintja eri ppiaineista tuli yhteensä 123 kappaletta. Ne lukiteltiin ppiaineittain. Eniten mainintja saivat liikuntatunti (24 %), bilgian tunti (21 %) sekä ympäristö- ja lunnntiettunti (20 %). Khtaan muut ppiaineet lukeutuvat matematiikka, äidinkieli, fysiikka, kemia, elämänkatsmustiet, histria, käsityö sekä draama. Vähintään kerran viikssa metsissä käyvien ryhmässä eniten mainintja saivat muut ppiaineet (23 %). Ympäristö- ja lunnntiet sekä liikunta saivat tiseksi eniten mainintja (21 %). Metsän käyttö ppituntien aikana, ppiaineet (mainintjen määrä ppiaineittain) 15

16 Liikunta Ympäristö- ja lunnntiet Bilgia Maantiet Kuvaamatait 21 Muut ppiaineet n= Mitä metsässä tehdään? Vastaajia pyydettiin annettujen vastausvaihtehtjen avulla kuvailemaan, miten kululaisryhmät käyttävät metsää. Tarvittaessa sai valita useamman vastausvaihtehdn. Ulkilu, ulkna leikkiminen 36 Retkeily, marjastus tai sienestys 13 Askartelumateriaalien keräily tai taiteilu 28 Lunnn tarkkailu tai tutkiminen 37 Maastliikuntalajien harrastaminen (esim. hiiht, suunnistus) Metsän käyttö petustilana laajasti eri aiheissa / aineissa Muu tarkitus, mikä: 5 n=41 En saa sana Lunnn tarkkailu tai tutkiminen sekä ulkilu tai ulkna leikkiminen livat susituimmat aktiviteetit, jita harjittaa 90 % vastanneista kuluista. 75 % kuluista käyttää metsää maastliikuntalajien kuten hiihdn ja suunnistuksen harrastamiseen ja lähes yhtä mni askartelumateriaalien keräilyyn ja taiteiluun. 16

17 Khdassa muu tarkitus mikä kerrttiin, että metsissä käydään tutustumassa juksuhautihin, siivamassa, rauhittumassa sekä Unicef-kävelyllä. Kaikki nämä timinnat saivat yhden maininnan. Lisäksi li yksi maininta siitä, että ylälukat käyttävät metsiä suunnistukseen. 13. Onk kulu mukana jssakin ympäristökasvatushjelmassa, missä? Vastaajia pyydettiin valitsemaan listasta spivat vaihtehdt. Metsämörri 2 Vihreä lippu 4 Naturewatch 1 Kevätseuranta 5 Keke (kestävän kehityksen hjelma) 25 Jkin muu, mikä: 2 Ei mikään hjelma 10 En saa sana 1 n= Kuluista 29 li mukana vähintään yhdessä ympäristökasvatushjelmassa, useimmiten kestävän kehityksen hjelmassa. Khdassa jkin muu, mikä li kaksi vastausta. Yhdessä ppilaitksessa llaan perustamassa ympäristöraatia ja tisessa timitaan vusittain laadittavan ympäristösuunnitelman mukaisesti ja kulussa n aktiivinen ympäristöraati. 14. Olettek tehneet yhteistyötä metsä- ja luntkasvatusasiissa jnkin tahn kanssa, minkä? Ei 10 Kyllä, minkä tahn kanssa: 27 Ei tieta 3 n=

18 Vastaajista kaksi klmassaa li tehnyt yhteistyötä metsä- ja luntkasvatusasiissa jnkin tahn kanssa. Eniten yhteistyötä tehtiin eri luntkulujen kanssa (26 mainintaa), Kierrätyskeskuksen (6 mainintaa) ja WWF:n ja Lunt Liitn kanssa (yhteensä 4 mainintaa). Yhteistyötä li myös tehty Viikin Gardenian, eri lunttaljen, Sumen metsäyhdistyksen, Metsäliitn, Sumen Lunnnsujeluliitn, Mtivan, vapaa-ajan kalastajien, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ja Krkeasaaren kanssa (1 maininta jkaisesta). 15. Kuvailkaa tai täsmentäkää min sanin, miten kulu käyttää metsää n=42 Metsän käyttöä kskevan suuden lpuksi vastaajat saivat min sanin täsmentää miten he käyttävät lähimetsäänsä. Metsissä käydään ahkerasti liikuntatuntien, bilgian tuntien sekä ympäristö- ja lunnntiettuntien aikana. Metsissä tehdään paljn lunnntarkkailuretkiä, seurataan vudenaikjen vaihtelua ja metsistä kerätään materiaalia askarteluihin. Luntsuhteen kehittymisen, metsässä liikkumisen pettelun, lunnssa leikkimisen ja lunnn havainninnin tärkeys nusivat vastauksissa esiin. Metsiä käytetään myös apuna ja inspiraatin lähteenä matematiikan, kuvaamataidn ja äidinkielen petuksessa. Seuraavassa muutama esimerkki siitä miten ala ja yläkulut käyttävät metsäänsä. Käymme metsässä talvisin pulkkamäessä, teemme lunnntutkimusretkiä eri vudenaikina, suunnistamme liikuntatunneilla, käymme kävelemässä ja virkistäytymässä metsässä.(erityiskulu) 8-lukan bilgian kurssilla, myös 7-lukan kasvienkeruun yhteydessä.( yläaste) Eniten liikuntatunneilla suunnistuksessa ja hiihdssa. Metsään tehdään myös retkiä, jllin pääsääntöisesti havainnidaan lunta tai tutustutaan sata vutta sitten rakennettuihin juksuhautihin ja lulaan. (ala-aste) Luntn tutustumiseen, liikkumiseen, leikkiin. (ala-aste) Metsä n lähellä ja siksi lunteva sa kulun ppimisympäristöä. Siellä käydään jk pikaisesti hakemassa jtain materiaalia petukseen tai kk ppitunnin kestävillä tai pidemmillä retkillä jk liikunnassa tai lunnn tarkkailuun, havainnintiin liittyen. (ala-aste) 18

19 Hulenaiheet, tiveet ja tavitteet 16. Onk teillä metsään liittyviä hulia tällä hetkellä? Vastaajat arviivat, kuinka paljn hulta esitetyt aiheet tuttavat asteiklla 0-3 (ei hulta - paljn hulta). Kaavin pylväiden numert kuvaavat vastauksien kappalemäärää. Opetus- tai kasvatuskäytön jääminen vähälle Kulkemisen hankaluudet (liikenne, etäisyydet) Rskaantuminen Paljn hulta Maastn kuluminen Rakentamissuunnitelmat Khtalaisesti hulta Vähän hulta Ei hulta Hakkuusuunnitelmat En saa sana Väyläsuunnitelmat J tteutunut hakkuu, rakentaminen, väylä tms n=42 Ainakin vähän hulta aiheuttivat enemmistölle vastaajista rskaantuminen (81 % vastaajista), maastn kuluminen (76 %), petus- tai kasvatuskäytön jääminen (62 %) ja rakentamissuunnitelmat (52 %). Hulenaiheet eravat keskenään siinä, kuinka mnelle ja missä tilanteissa ne aiheuttavat hulta. Rskaantuminen, maastn kuluminen ja petus- ja kasvatuskäytön jääminen vähälle vat hulenaiheita, jtka hulestuttavat mnia tasaisesti. Rakentamis-, hakkuu- ja väyläsuunnitelmat vat maankäyttöön liittyviä hulia jtka hulestuttavat llessaan ajankhtaisia. Kun rakentaminen hulestutti, li hulta saman tien suhteellisen mnilla paljn. 19

20 17. Mikä n tärkein tavitteenne metsän tai sen petus-, kasvatus- tai virkistyskäytön suhteen tällä hetkellä? n=35 Vastaajat saivat min sanin kerta tärkeimmistä metsiin liittyvistä tavitteistaan. Luntsuhteen ylläpit ja kehittäminen kettiin keskeiseksi tavitteeksi (14 mainintaa). Vastausten perusteella tämä tarkittaa, että lapset ja nuret ppivat liikkumaan lunnssa, arvstamaan lunta ja että lunnsta tulee sa heidän arkeansa. Tuttaa makhtaisia elämyksiä lunnnssa liikkumisesta ja sen tarjamista mahdllisuuksista, psitiivisen luntsuhteen luminen tai herättely, nauttia lunnsta ja ulkna liikkumisesta. Lunnntuntemuksen ja havainnnintitaitjen kartuttaminen (peruskulu) Viettää ppilaiden kanssa aikaa lunnssa ja samalla ppia tuntemaan sitä. (peruskulu) Metsän säilyminen ja sen käytön jatkuminen ennallaan rakennuspaineista hulimatta li usean vastaajan tärkein tavite (8 mainintaa). Metsä sijaitsee listavassa khdassa kuluamme ajatellen. Sinne n helppa ja turvallista mennä lapsiryhmän kanssa. Tivtaan, ettei metsää rakenneta, vaan sen annetaan lla virkistysalueena sekä ppilaille että muille alueen asukkaille. (ala-aste) Saada säilytettyä metsä, vaikka uuden asuinalueen rakentaminen n j ihan nurkalla (alaaste) Yhden vastaajan tärkeimpiin tavitteisiin kuului metsästä eteenpäin kertminen, jtta arvkas metsäalue saataisiin säilytettyä. Tärkeiksi tavitteiksi mainittiin lisäksi metsän käyttö petuksen tukena (5 mainintaa), kenttäpetuksen lisääminen (2 mainintaa) ja metsän käytön lisääminen (3 mainintaa). 20

21 18. Millä keinilla metsän petus- tai kasvatuskäyttöä tai käyttöä lasten ja nurten virkistäytymiseen tulisi lisätä tai kehittää? Vastaajat saivat valita valmiista vastausvaihtehdista krkeintaan neljä mieluisinta keina Henkilöstön perehdytys ulkna ppimisen pedaggiikkaan 21 Ryhmien vieminen metsään kiertävän ympäristökasvattajan tai luntkulupettajan tuella 30 Oppiaineiden välisen yhteistyön lisääminen Valmiiden metsäluntkasvatusta tukevien materiaalien hyödyntäminen Plkujen merkitseminen tai luntplun perustaminen maastn Liittymällä ympäristökasvatushjelmaan, jsta saa timintavinkkejä Luntkerhn perustaminen Ryhmien sallistaminen metsälunnn vaalimiseen käytännössä Lasten ja nurten sallistaminen aluetta kskevaan suunnitteluun Luntkartitus, jka tarjaa tieta petuksen tueksi 16 Ei tarvetta lisätä tai kehittää käyttöä 0 En saa sana 1 n=40 Jkin muu, mikä Kehittämistiveita esitettiin yhteensä 144. Susituin kehitystive li ryhmien vieminen metsään kiertävän ympäristökasvattajan tai luntkulupettajan tuella (30 mainintaa). Tiseksi eniten kannatettiin henkilöstön perehdytystä ulkna ppimisen pedaggiikkaan. Suhteessa muihin vastaajiin yhtenäis- ja yläkulut tivivat enemmän ppiaineiden välisen yhteistyön lisäämistä. 21

22 19. Missä metsän petus- ja kasvatuskäytön kysymyksissä tivisitte lisää yhteistyötä maanmistajan kanssa? Vastaajat saivat edeltävän kysymyksen tavin valita valmiista vastausvaihtehdista krkeintaan neljä mieluisinta. Opetus- ja kasvatuskäytön periaatteista ja vastuista spiminen 7 Plkujen merkitseminen tai luntplun perustaminen maastn 20 Retkeilyä palvelevien rakenteiden pystytys tai ylläpit (laavut, lintutrnit tms.) 12 Luntkartituksen laatiminen petuksen tueksi 19 Linnunpönttöjen asentaminen 9 Rskien siivustalkt 13 Vieraslajien kitkentätalkt 1 Lasten ja nurten sallistaminen aluetta kskevaan suunnitteluun 15 n=40 Ei tarvetta yhteistyöhön 2 En saa sana 5 Jkin muu, mikä Tiveita yhteistyöstä maanmistajan kanssa esitettiin yhteensä 104. Susituimmat yhteistyötiveet livat plkujen merkitsemiseen tai luntplun perustaminen maastn sekä luntkartituksen laatiminen petuksen tueksi. Niihin kumpaankin khdistui nin viidennes kaikista esitetyistä tiveista. Lasten ja nurten sallistuminen aluetta kskevaan suunnitteluun keräsi nin 15 % esitetyistä tiveista, hittaen niukasti perinteiset rskiensiivustalkt sekä laavujen pystytyksen ja ylläpidn. Khdassa jkin muu, mikä mainittiin pettajat käyttävät metsää petuksessaan hyvin hyödykseen. Metsää petustilana laajasti eri ppiaineiden petustilan käyttävistä kuluista (23 vastaajaa) yli kaksi klmassaa tiv luntkartitusta yhteistyössä maanmistajan kanssa. 22

23 Lasten ja nurten sallistamista aluetta kskevaan suunnitteluun tivvat kulut mainitsivat petus- ja kasvatuskäytön kehittämisen yhteydessä (kysymys 18) ryhmien sallistamisen metsälunnn vaalimiseen käytännössä lähes kaksi kertaa useammin kuin muut vastaajat. 20. Miten tärkeinä pidätte tällä hetkellä yhteistyötä maanmistajan kanssa seuraavissa kysymyksissä, jtka kskevat metsäalueen suunnittelua tai hita? Vastaajia pyydettiin arviimaan yhteistyön tärkeyttä asteiklla 0-3 (ei tärkeää - erittäin tärkeää). Metsäalueen pysyvyyden turvaaminen mm. kaavituksen yhteydessä Metsän säilyttäminen vähemmän hidettuna "ikeana" metsänä, jssa mnimutisuus turvataan Yksittäisten puiden kaat esim. turvallisuussyistä Metsänphjan kulumisen ehkäisy Muut metsänhidn (puustn käsittelyn) kysymykset Erittäin tärkeää Khtalaisen tärkeää Luntarvjen kartittaminen Jnkin verran tärkeää Ei tärkeää Lunnnsujelualueen perustaminen En saa sana Haitallisten vieraslajien hillitseminen Olemassa levien plkujen tai reittien ylläpit Uusien plkujen tai reittien suunnittelu n=42 Jkin muu asia Metsäalueen säilymiseen liittyvät kysymykset sekä metsähidn timenpiteisiin ja metsän ylläpitn liittyvät kysymykset kettiin tärkeimmiksi yhteistyöalueiksi. Yli kaksi klmassaa vastaajista kki yhteistyön maanmistajan kanssa metsäalueen pysyvyyden turvaamiseksi mm. kaavituksen yhteydessä erittäin tärkeäksi (74 % vastaajista). Metsän säilyttäminen vähemmän hidettuna ikeana metsänä kettiin lähes yhtä tärkeäksi yhteistyöalueeksi kuin edellinen kysymys. Vastaajista 67 % kki yhteistyön maanmistajan kanssa 23

24 tässä khden erittäin tärkeäksi. Näiden suurien linjjen sekaan asettuvat yksityiskhtaisemmat yhteistyötiveet kuten yksittäisten puiden kaat esim. turvallisuussyistä tai lemassa levien plkujen tai reittien ylläpit. Yksittäisten puiden kaat esimerkiksi turvallisuussyistä li ainakin jnkin verran tärkeää melkein kahdelle klmesta vastaajasta, ja erittäin tärkeänä yhteistyöalue sitä piti 36 % vastaajista. Viime mainittujen vastaajien vastaukset khtaan metsän säilyttäminen vähemmän hidettuna eivät pikkea muista vastaajista. Tästä vidaan päätellä, että metsänkäsittelyn tivtaan levan hyvin khdennettua ja välttämättömimpään keskittyvää. Hieman epäselväksi jää kyselyn perusteella n tarkitettu muilla metsänhidn (puustn käsittelyn) kysymyksillä, jissa myös tivtaan yhteistyötä. Metsänphjan kulumisen ehkäisy näyttäytyy tärkeänä, sillä lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti sitä tärkeänä yhteistyöalueena, ja erittäin tärkeää se li 43 % vastanneista. Luntarvjen kartittamista pidettiin vähintään jnkin verran tärkeänä yhteistyöalueena neljän viidestä vastaajan mielessä, ja klmannekselle se li erittäin tärkeää. Knkreettisia lunnnsujelullisia tai lunnnhidllisia timet (lunnnsujelualueen perustaminen ja haitallisten vieraslajien hillitseminen) livat nekin yli pulelle vastaajista ainakin jnkin verran tärkeitä yhteistyöalueita. Reittien ylläpita pidettiin tärkeämpänä kuin uusien suunnittelua. Yli neljä viidestä vastaajista kki lemassa levien plkujen tai reittien ylläpidn ainakin jnkin verran tärkeäksi yhteistyöalueeksi ja erittäin tärkeäksi 48 % vastaajista. Uusien plkujen tai reittien suunnittelua erittäin tärkeänä pitävät kannattavat muita useammin myös plkujen merkitsemistä ja luntplun perustamista maastn petus- ja kasvatuskäytön kehittämisen keinna (kysymys 18). Tästä vidaan päätellä, että uudet reittisuunnitelmat tarkittavat nimenmaan luntplkutyyppisiä pienimutisia reittejä. Khtaan jkin muu asia tuli klme mainintaa: Saataisiin tieta, vidaank kaadettuja risuja, puita käyttää/ttaa esim. laavun, majanrakentamiseen Nutipaikan perustaminen Järjestelmällinen kuluyhteisön tiedttaminen ja sallistaminen aluetta kskeviin kartituksiin ja suunnitelmiin. Lasten kuulemistilaisuudet. 21. Lisätieta hulenaiheistanne, tavitteistanne ja tiveistanne n= 15 Osin lpuksi vastaajat saivat vapaasti kerta lähimetsään liittyvistä hulista, tavitteista ja tiveista. Esiin tulevia hulenaiheita livat huli metsän menettämisestä, kulumisesta ja rskaantumisesta. Tavitteet liittyivät metsän säilymiseen ja vaalimiseen. 24

25 Tivttavasti rakennushankkeet haudataan Metsä n samalla arkinen ja arvkas sa ppimisympäristöämme, jnka jaamme mielellään muiden metsänkäyttäjien kanssa, mutta jta emme halua menettää. Rskaantuminen tuntuu levan yhä suurempi ngelma kaupunkialueella, ei pelkästään metsissä. Esitetyt tiveet liittyivät metsän käyttömahdllisuuksien parantamiseen. Metsiin tivttiin luntplkua (2 mainintaa), nutipaikkaa (1 maininta) ja pastuskylttejä (2 mainintaa). Lisäksi li kaksi mainintaa siitä, että asia ketaan tärkeäksi mutta viranmaisten kanssa asiiminen ketaan liian aikaavieväksi ja haastavaksi. Luntplku infrasteineen lisi hyvä. Infa visi lla sekä luntn että paikallishistriaan liittyen. Liittyen muihin metsänhidn kysymyksiin: Tivisimme, että kaatuneet, muihin puihin njaavat puut krjattaisiin pis niiden mudstaman turvallisuusriskin vuksi. Sinnehän visi ikeasti varata petuskäyttöön "metsän" eli metsäalueen, jlla tsiaan visi piskella luntn ja metsään liittyviä sisältöjä Metsän mistaja Tiedättekö, kuka metsän mistaa? Metsän mistaja n: Kyllä Ei n=41 Metsän mistajan kerti tietävänsä 30 vastaajaa (73 % vastanneista). 25

26 Vastaajia, jtka kertivat tietävänsä maanmistajan, pyydettiin valitsemaan pudtusvaliksta spivin metsän mistajaa kuvaava vaihteht. Kaikki heistä ilmittivat metsän mistajaksi kunnan tai kaupungin, tarkemmin nimeten Helsingin kaupungin. Tisin sanen, kyselyn perusteella visi teriassa vetää jhtpäätöksen, että lähes kaikki Helsingin kulujen käyttämät lähimetsät vat kaupungin massa mistuksessa. Khdassa lisätietja mainittiin, että yhtä laajasti ulkilu- ja virkistyskäytössä levaa metsää uhkaavat asuinalueen rakentamissuunnitelmat. Metsässä n vastaajan mukaan hiena lunta, merenrantaa, lenkkeilyplkuja ja hiihtlatu. Kaavitustilanne, selvitykset ja suunnitelmat Onk teillä tieta alueen kaavitustilanteesta tai muista selvityksistä ja suunnitelmista, jtka kskevat metsää? Kyllä 29 Ei n=41 Vastaajista vajaa klmannes (29 %) li tietisia lähimetsän kaavitustilanteesta, muista selvityksistä ja suunnitelmista. Lisäksi 11 vastaajaa anti aiheesta min sanin lisätietja. Asuinalueen kaavitus sai kaksi mainintaa ja asuinaluetta kskeva suunnitelma klme mainintaa. Tiehankesuunnitelma sai kaksi mainintaa ja uimahallin kaavitus yhden maininnan. Metsistä klmen kerrttiin levan kaavitettu virkistyskäyttöön, kahden puistksi ja yhden lunnnsujelualueeksi. Alue n kaavitettu virkistysalueeksi, eikä kaavaa lla tietjemme mukaan muuttamassa. Puistalueita parannetaan. Alueelle n suunnitteilla ja tteutumassa bussireittejä ja mahdllisesti talnrakennusta Kaava lienee vakiintunut virkistyskäyttö, Viikin pulella lunnnsujelualue. Tiedämme, että sa metsästä tuhutuu uuden asuinalueen rakentamisen jhdsta. 26

27 28. Kiinnstaisik teitä mahdllisuus timia Kulumetsät arvnsa -hankkeen pilttikhteena, jssa kulumetsäknseptia kehitetään ja testataan? Kyllä 9 Ehkä, mutta tarvitsemme lisätietja, mitä: 12 Ei 21 n= Timiminen kulumetsät arvnsa -hankkeen pilttikhteena kiinnsti jka tista vastaajaa, mutta heistä yli pulet halusi lisätietja hankkeesta ennen kuin päättävät sallistumisestaan. Ehkä, mutta tarvitsemme lisätietja -khdan valinneista enemmistö (6 vastaaja) halusi tietää kuinka paljn hanke sit kulua ja pettajia. Lisäksi hankkeesta tivttiin lisätietja (1 maininta) ja epäiltiin täyttääkö kulun lähimetsä metsän määritelmät (1 maininta). 29. Mitä tiveita, ideita tai terveisiä haluatte lähettää kyselyn tteuttajille ja Kulumetsät arvnsa -hankkeelle? Kyselyn lpuksi vastaajilla li mahdllisuus vapaasti kerta ideita tai terveisiä kyselyn tteuttajille. Kyselyyn vastaamista hankalitti yhteisen ajan puute ja alueen puistmaisuus (2 mainintaa). Vastaajat kkivat kyselyn aiheen tärkeäksi ja livat kiinnstuneita kuulemaan kyselyn tulksista (3 mainintaa). Tivisimme asiantuntija apua, mutta asiiminen viranmaisten kanssa (esim. kaava asiissa) kulun tahlta n ajanpuutteen sekä resurssien takia vaikeaa. Tärkeällä asialla lette, kiits! Hankkeen tulksista n kiinnstavaa kulla. Kenties saamme kehitettyä maakin metsäpetusta sen tiimilta. Kyselyyn li hiukan hankala vastata, kska kyseessä n puist eikä niinkään metsä. 30. Kartta- ja valkuvaliitteet Halutessaan vastaukseen sai liittää verkksivulinkin kulun ja metsän sijaintia kuvaavaan karttaan, tai valkuvaan, jsta tulee esille metsän yleisilme. Karttalinkkejä tuli neljä, valkuvalinkkejä yksi. 27

28 TULOKSIEN YHTEENVETOA JA ARVIOINTIA Sumen lunnnsujeluliitt selvitti Helsingin kulujen tärkeitä lähimetsiä, niiden käyttöä sekä lähimetsiin liittyviä tiveita ja hulia. Kysely tteutettiin keväällä 2013 sumenkielisen peruspetuksen kuluissa ja siihen tuli 42 vastausta. Vastausprsentti li 46,7 %, mitä vidaan pitää verrattain hyvänä. Vastaajien jukssa li eniten alakuluja, jnkin verran yhtenäiskuluja ja yksi yläkulu. Tärkeistä lähimetsistä yli kaksi klmannesta sijaitsee alle kilmetrin päässä kulusta, ja 40 % krkeintaan 300 metrin päässä. Metsän läheisyys n tärkeää sekä metsään ehtimisen että turvallisen kulkemisen vuksi. Alueita lunnehdittiin useimmiten metsäisiksi virkistysalueiksi, yleisesti myös taljen ja katujen rajaamiksi metsiköiksi, muutamassa tapauksessa myös lunnnsujelualueeksi. Yllättävän mnissa metsissä li Useimmat vastaajat pystyivät kuvailemaan metsän piirteitä myös vapaasti lunnehtien. Vähintään kerran viikssa tai useammin metsässä käy reilu klmannes vastanneista kuluista. Ainakin muutaman kerran lukukaudessa metsässä käy 90 % kuluista. Käyntiaktiivisuudessa n alueellisia erja, esimerkiksi keskustan seudun kuluista yksikään ei käy metsässä viikittain. Ryhmät käyvät metsissä yleisimmin ppituntien aikana (lähes kaikki vastanneet) sekä teema- ja liikuntapäivinä (75 %). Kaksi klmannesta kerti, että lapset ja nuret käyvät metsässä myös vapaaajallaan. Liikunta, ympäristö- ja lunnntiet, bilgia, maantiet ja kuvaamatait livat yleisimmät petettavat ppiaineet. Tavallisimpia timintamutja livat lunnn tarkkailu ja tutkiminen, ulkilu ja ulkna leikkiminen, maastliikuntalajit sekä askartelumateriaalien kerääminen ja taiteilu. Yli pulet kuluista li mukana jssakin ympäristökasvatushjelmassa, useimmiten kestävän kehityksen hjelmassa. Kaksi klmannesta li tehnyt metsä- ja luntkasvatusasiissa yhteistyötä luntkulun, yhdistyksen, yrityksen tai tisen ppilaitksen kanssa. Metsään liittyvistä hulenaiheista tavallisimpia livat rskaantuminen, maastn kuluminen sekä petus- ja kasvatuskäytön jääminen vähälle. Rskaantuminen ja maastn kuluminen hulenaiheina kertvat kaupunkimetsien ahkerasta käytöstä. Yli pulet li ainakin vähän hulestunut metsän rakentamissuunnitelmista, ja jka neljännelle ne aiheuttivat paljn hulta. Rakentamis-, hakkuu- ja väyläsuunnitelmat aiheuttavat vimakastakin hulta llessaan ajankhtaisia. Useimmille tärkein tavite lähimetsän suhteen n lasten luntsuhteen ylläpit ja kehittäminen, jnka mainitsi 40 % vastanneista. Tiseksi useiten tärkeimpänä tavitteena pidettiin metsän säilymistä ja käytön jatkumista ennallaan rakennuspaineista hulimatta. Metsän petus- ja kasvatuskäytön kehittämiseksi tivtaan muun muassa ryhmien viemistä metsään kiertävän ympäristökasvattajan tai luntkulupettajan tuella sekä henkilöstön perehdytystä ulkna ppimisen pedaggiikkaan. Myös valmiit metsäluntkasvatusmateriaalit, luntkartitus petuksen tueksi, ryhmien sallistaminen metsälunnn vaalimiseen käytännössä sekä plkujen merkitseminen 28

29 tai luntplun perustaminen livat yleisiä tiveita. Yksiköissä, jissa n mukana yläkulu, tivttiin lisää ppiaineiden välistä yhteistyötä. Yli kaksi klmannesta vastanneista ilmitti tietävänsä metsän mistajan: Helsingin kaupunki. Maanmistajan kanssa tivttiin lisää mnenlaista yhteistyötä petus- ja kasvatuskäytön tueksi, eniten plkujen merkitsemisessä ja luntplun perustamisessa, luntkartituksen laadinnassa sekä lasten ja nurten sallistamisessa aluetta kskevaan suunnitteluun. Vaikka maanmistaja li mnien tiedssa, vain alle klmannes tiesi alueen kaavitustilanteesta tai ajankhtaisista selvityksistä ja suunnitelmista. Silti varsin laajasti tivttiin kaupungin turvaavan metsäalueet kaavituksen yhteydessä ja säilyttämään niissä aidn metsälunnn tunnun. Yli 70 % piti erittäin tärkeänä yhteistyötä maanmistajan kanssa metsäalueen pysyvyyden turvaamiseksi mm. kaavituksen yhteydessä. Samin metsän säilyttäminen vähemmän hidettuna "ikeana" metsänä, jssa mnimutisuus turvataan, li 67 % vastanneista erittäin tärkeä yhteistyöalue. Näiden suurien linjjen lisäksi esitettiin yksityiskhtaisempia tiveita kuten metsänphjan kulumisen ehkäisy, lemassa levien plkujen tai reittien ylläpit, yksittäisten puiden kaat esim. turvallisuussyistä. Luntarvjen kartittaminen li mnelle muun hella tärkeäksi kettu yhteistyöalue tässä khden paljn tehtävää lisi myös laadittujen luntkartitusten tehkkaammassa viestinnässä. Kulut vat varmasti kiinnstuneita saamaan tieta esimerkiksi man tärkeän lähimetsänsä salta kaupungin METSO-selvityksestä, jssa Helsingin alueelta löydettiin melk paljn METSO-hjelman lunnntieteelliset valintakriteerit täyttäviä runsaslahpuustisia kangasmetsiä 1. Helsingin kulumetsäkyselyn tulkset Kulumetsät arvnsa -hankkeen valssa Helsingin kulumetsäkyselyn tulkset vat samansuuntaisia Sumen lunnnsujeluliitn aiemmin tteuttamaan valtakunnalliseen kulumetsäkyselyn kanssa, jlla haettiin yhteistyökumppaneita Kulumetsät arvnsa -hankkeelle. Kska Helsingin kulumetsäkyselyssä tantaperiaate tteutui, ja vastausprsentti li suhteellisen hyvä, tulkset vahvistavat ja tarkentavat valtakunnallisessa kyselyssä esille nusseita jhtpäätöksiä. Tulkset kertvat siitä, miten tärkeää n säilyttää aita metsälunta taajamien tiivistämispaineista hulimatta. Helsingin kulumetsäkyselyyn saapuneita vastauksia n tässä raprtissa kuvailtu yhtenä kknaisuutena, kiinnittäen humita suuriin linjihin ja yleisimmin esiin tulleisiin vastauksiin. Kuitenkin Kulumetsät arvnsa hankkeen kuluvierailuilla n ilmennyt, että jkaisen kulun tapaus n mansa: henkilökunta, metsän sijainti ja piirteet, alueen suunnittelutilanne, ppilaat ja kulun työskentelyilmapiiri vaikuttavat kaikki saltaan siihen, miten kulumetsätyö vi edetä. Myös Helsingissä seuraava askel tulisi lla kulukhtaisten ideiden, tiveiden ja hulenaiheiden humiinti. Tämä nnistuu kulukhtaisen vastausprfiilin, kartan, puhelinsitn ja mahdllisen 1 METSO-selvitysten 2011 tulkset n tallennettu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen lunttietjärjestelmään ( 29

30 vierailukäynnin avulla. Phdittavaksi jää myös, mitä n pääteltävä niiden kulujen salta jtka tällä kertaa jättivät vastaamatta. Jissakin tapauksissa syynä li metsän puuttuminen, mutta yleisesti ttaen ei liene viisasta päätellä mitään kysymättä kululta. Vierailukäynneillä lmakkeessa annettuja vastauksia n mahdllista jiltain sin täsmentää. Kulumetsät arvnsa hankkeessa n ilmennyt, että vastauslmakkeessa käyntimäärät n tisinaan aliarviitu tdelliseen nähden, kska sa vastanneista li ilmittanut vain man ryhmänsä käyntitiheyden. Tdellisuudessa metsissä saatetaan siis käydä useamminkin. Samin kulujen ilmittama metsänmistaja suu lähes aina ikeaan, mutta ei aina. Metsänmistajatiedt n siis hyödyllistä varmentaa mahdllisia jatktimia suunnitellessa. Myös petushenkilökunnan kkemattmuus maankäytön suunnittelua kskevissa asiissa n ilmennyt selvästi kuluvierailuilla. Opettajille li tärkeää saada pastusta lähiluntalueen karttihin, kaavihin ja metsänhitsuunnitelmiin pääsyyn ja tulkintaan. Vaikka aineistt vat julkisia ja usein etsimällä löydettävissä virastjen verkksivuilta, kettiin, että matimista selvitystyötä n vaikeaa svittaa pettajantyöhön, ja että alittamiseen tarvitaan vetapua. Kaupunkisuunnitteluvirast n esimerkiksi käynnistänyt uuden yleiskaavaprsessin 2, jssa etsitään Helsingille uusia maankäyttöratkaisuja, ja jsta myös kulujen lisi hyvä lla tietisia. Helsingissä kulumetsät tuntuvat sijaitsevan useammin kaupungin mailla verrattuna kk Sumeen. Helsingin kyselyssä maanmistajan tietävistä vastaajista 100 % ilmitti sen levan kaupunki, valtakunnallisessa kyselyssä vain 80 %. Kska kulumetsät sijaitsevat useimmiten kaupungin mailla, niiden turvaamiseksi tarvitaan erityisesti timia ja yhteistyötä myös kaupungin virastissa. Tivttavasti Helsingin kulumetsäkysely antaa jatkkehitystyölle hyvät lähtökhdat. Kulumetsät arvnsa hankkeen valtakunnallisessa kyselyssä yli 70 % vastaajista ilmaisi kiinnstuksensa timia pilttikhteina, jssa kulumetsäknseptia kehitetään ja testataan Helsingin aineistssa sama luku li 50 %. Er n yllättävän pieni ttaen humin, että valtakunnallisen kyselyn vastaajat livat innkkaita Opettaja-lehden artikkelin yms. perusteella löytyneitä vapaaehtisia, Helsingissä kysely lähettiin kaikille tietyn ryhmän kuluille. On mahdllista, että juuri Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa kysymys metsälunnn läheisyydestä tai sen menettämisestä ketaan ajankhtaisena

31 LIITTEET LIITE 1 Valtuustalite Alite kuluille ja päiväkdeille tärkeiden metsien kartittamisesta Lähimetsät vat usein kululaisille ja päiväktilapsille tärkeitä. Rakennettuun puistn tai puistmetsään verrattuna alkuperäinen metsälunt tarjaa paljn erilaisia mahdllisuuksia leikkiin ja lunnn havainnintiin. Rakentaminen tai puistmaiseen ja siistittyyn metsäkuvaan pyrkiminen jhtaa helpsti kuluille ja päiväkdeille tärkeiden metsien häviämiseen. Siksi kulujen ja päiväktien lähimetsien tärkeyteen n erikseen kiinnitettävä humita. Vimakkaasti käsitelty talusmetsä tai rakennettu puist eivät krvaa alkuperäistä metsälunta, jtka vat helpsti petusryhmien saavutettavissa. On tärkeää, että petus- ja kasvatuskäyttöön tarjtaan aita metsäympäristöä, jka edesauttaa lasten ja nurten hyvinvintia ja luntsuhteen kehittymistä. Lunnssa leskelu n tärkeää lasten ja nurten kehitykselle ja terveydelle. Siksi riittävän lähellä Helsingin kuluja ja päiväkteja säilytetään alkuperäistä metsälunta. Näitä metsiä ei tule harventaa tai siistitä puistmaiseksi. Osallistumalla Sumen lunnnsujeluliitn tteuttamaan Kulumetsäkyselyyn Helsinki vi kartittaa mien päiväktiensa ja kulujensa petus- ja kasvatustyön kannalta tärkeät metsät. Tällöin Kulumetsäkysely lähetetään kaikkiin Helsingin kuluihin ja päiväkteihin, ja tulksia avulla kaupunki vi kartuttaa tieta kuluille ja päiväkdeille tärkeistä lähimetsistä ja humiida ne lunnn käyttöä ja - hita suunniteltaessa. Me allekirjittaneet esitämme, että Helsingin kuluille ja päiväkdeille tärkeät lähimetsät kartitetaan tteuttamalla Kulumetsäkysely. Kyselyn tteuttamiseen sallistuvat sivistys- ja ssiaalitimi yhdessä rakennusvirastn kanssa. Emma Kari

32 LIITE 2 Kyselyn saate Arvisa rehtri! Olkaa ystävällinen ja välittäkää tämä kyselykutsu esim. kulunne ektukihenkilölle vastauksien keruuta varten, tai vastatkaa kyselyyn itse. Ohessa kulukhtainen linkkinne kyselylmakkeeseen. Vitte vastata kyselyyn teille spivana hetkenä. Vastauksien syöttämiseen kannattaa varata aikaa ainakin nin 20 minuuttia. Viimeinen mahdllinen vastauspäivä n maanantai 11. maaliskuuta Klikatkaa alla levaa linkkiä, niin sähköinen Surveypal-kyselylmake avautuu. Vastattuanne kysymyksiin painakaa "lähetä". Hum. lähetyksen jälkeen linkki ei le enää aktiivinen. Hum. kyselylmakkeeseen n mahdllista liittää mukaan www-linkki tärkeän lähimetsän sijaintia kuvaavaan karttarajaukseen tai serverillenne ladattuihin valkuviin - nämä kannattaa valmistella etukäteen. Lisätieta Kulumetsät arvnsa -hankkeesta, jhn kysely liittyy, saa sitteesta Neuvn tarvittaessa kyselyä kskevissa asiissa ja mahdllisissa pulmissa. Ystävällisin terveisin, Virpi Sahi, kulumetsäkrdinaattri Sumen lunnnsujeluliitt ry sähköpsti virpi.sahi@sll.fi puhelin Kysely löytyy sitteesta _link:klikkaa tästä_ Js linkki ei aukea klikkaamalla, kpii se selaimen siteriville hiiren avulla. Linkki n kulukhtainen ja tarkitettu vain teidän kulunne vastauksia varten. Älä jaa linkkiä eteenpäin kulun ulkpulelle. 32