Tilanne ja näkymät 4/2006

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 4/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana Länsi-Euroopan talous on kasvanut tänä vuonna nopeammin kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosikymmenellä. Muutokseen on ollut syynä erityisesti Saksan talouden elpyminen. Kasvu on siellä kuitenkin rajoittunut lähinnä viennin sekä koneja laiteinvestointien myönteiseen kehitykseen. Sen sijaan yksityinen kulutus on lisääntynyt vain vähän. Teollisuuden ja muun elinkeinoelämän piirissä viime kuukausina suoritetut kyselyt ennakoivat Länsi-Euroopan voimakkaimman kasvuvaiheen jääneen jo taakse ja kasvun hidastuvan lähikuukausina. Tähän ovat syynä kysyntänäkymien heikentyminen muualla maailmassa sekä korkojen nousun vaikutukset investointeihin Euroopassa. Euroopan elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä koneja metallituoteteollisuutta edustava teollisuusjärjestö Orgalime arvioi lokakuussa, että alan tuotanto kasvaa tänä vuonna Euroopassa runsaat 4 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Yritysten tuotannolliset investoinnit lisääntyvät tänä vuonna lähes 1 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia. Sen sijaan työllisten määrä pysyy tänä vuonna ennallaan, mutta vähenee jälleen hieman vuonna 27. Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden hiipuminen hidasti bruttokansantuotteen kasvuvauhtia jo keväällä. Asuinrakentaminen väheni selvästi verrattuna vuoden alun tilanteeseen ja supistuminen jatkui kesällä. Myös asuntojen myynti oli laskussa kesän aikana ja myymättömien asuntojen määrä jatkoi kasvuaan. Perinteisesti asuntomarkkinoiden muutoksilla on ollut Yhdysvalloissa selkeä yhteys yksityisen kulutuksen kehitykseen. Toistaiseksi on epäselvää, millä nopeudella yksityisen kulutuksen ja samalla bkt:n kasvu tulevat edelleen hidastumaan lähikuukausina. Maailmantalouden kasvun painopiste on edelleen ssa ja ssa. n keskuspankki nosti jälleen elokuussa viitekorkoaan hillitäkseen investointien voimakasta kasvua. Aineelliset investoinnit olivat kesällä lähes kolmanneksen suuremmat kuin viime vuonna samaan aikaan ja teollisuustuotanto lähes viidenneksen suurempi. n kauppataseeseen arvioidaan kertyvän tänä vuonna ylijäämää 135 miljardia USA:n dollaria, jossa on kasvua viimevuotisesta kolmannes. Sen sijaan n kauppatase on ollut koko tämän vuosikymmenen alijäämäinen ja suunta on edelleen alaspäin. Tänä vuonna alijäämää arvioidaan kertyvän kaikkiaan 55 miljardia USA:n dollaria. Tästä huolimatta n talous kasvaa kuitenkin voimakkaasti. Teollisuustuotanto oli kesällä noin 1 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Kasvun takana oli muu muassa autoteollisuuden lisääntynyt tuotanto. Rakentamisen vahvaa aktiviteettia taas voimistavat mittavat julkiset infrastruktuurihankkeet. Kansainvälinen teräsjärjestö IISI arvioi lokakuussa maailman teräksen kulutuksen lisääntyvän tänä vuonna 9 prosenttia ja ensi vuonna 5 prosenttia. Kysynnän kasvu on nopeinta ssa ja ssa. Tänä vuonna teräksen kulutus on lisääntynyt merkittävästi myös Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa, mutta ensi vuodelle ennakoidaan huomattavasti hitaampaa kehitystä. n osuuden maailman teräksen kulutuksesta arvioidaan nousevan jo 35 prosenttiin vuonna 27. Teollisuustuotannon määrän kehitys kuukausittain Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella ,1=1 Suomi EU25-maat USA 12 USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. Euroalueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 7/26, 8/26 tai 9/ Kasvun raja USA:ssa Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, Federal Reserve (USA), Statistics Bureau and Statistics Center (Japan) Lähde: ISM ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys, viimeinen havainto 9/26

2 TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Liikevaihto kasvussa myös loppuvuonna Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa on ollut alkuvuonna kasvussa kaikilla kolmella päätoimialalla. liikevaihto on ollut euromääräisesti runsaat 1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Alan yritysten vienti oli tammiheinäkuussa euromääräisesti 16 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinäsyyskuussa euromääräisesti 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 25 vastaavalla ajanjaksolla, mutta 3 prosenttia vähemmän kuin huhti kesäkuussa tänä vuonna. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 22 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 6 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa tänä vuonna. Tilauskannoissa oli syyskuun lopussa lisäystä kesäkuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 5 prosentissa yrityksistä, vähennystä 4 prosentissa yrityksistä ja 1 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan myös loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Alan henkilöstön määrä Suomessa ei ole kuitenkaan kehittynyt viime kuukausina yhtä myönteisesti kuin liikevaihto. Vaikka henkilöstön määrä on tällä hetkellä runsaat 3 suurempi kuin viime vuodenvaihteessa, se on vähentynyt kesäkuun jälkeen hieman elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Teknologiateollisuuden* tilauskanta, vuosineljänneksen lopussa Vientiin Kotimaahan 75 Milj. euroa, nimellisin hinnoin *) Pl. metallien jalostus ja telakat III,26/III,25 III,26/II,26 Muutos (vientiin): +8 % 1 % Muutos (kotimaahan): +15 % 14 % Muutos (yhteensä): +9 % 3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/26 1 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus *) Pl. metallien jalostus ja telakat / / Muutos (vientiin): +21 % +8 % Muutos (kotimaahan): +3 % 5 % Muutos (yhteensä): +22 % +6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys Teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys Suomessa päätoimialoittain Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Henkilöstö tytäryrityksissä ulkom. (vuoden lopussa) (3.9.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry (3.9.)

3 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Uusia tilauksia vähemmän kuin vuosi sitten, tilauskanta kesäkuun tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihto oli alkuvuonna Suomessa kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tietoliikennelaitteiden, sähkökoneiden ja instrumenttien viennin arvo oli tammi heinäkuussa 9 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä syyskuussa euromääräisesti 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 25 vastaavalla ajanjaksolla ja 4 prosenttia vähemmän kuin huhti kesäkuussa tänä vuonna. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 9 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, mutta hieman suurempi kuin kesäkuun lopussa tänä vuonna. Tilauskannoissa oli syyskuun lopussa vähennystä kesäkuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 48 prosentissa yrityksistä, lisäystä 45 prosentissa yrityksistä ja 7 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa Vientiin Kotimaahan Milj. euroa, nimellisin hinnoin Milj. euroa, nimellisin hinnoin Vientiin Kotimaahan III,26/III,25 III,26/II,26 Muutos (vientiin): 6 % 3 % Muutos (kotimaahan): +3 % 2 % Muutos (yhteensä): 6 % 4 % / / Muutos (vientiin): 1 % +1 % Muutos (kotimaahan): +15 % +5 % Muutos (yhteensä): 9 % +1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/26 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Uusia tilauksia selvästi enemmän kuin vuosi sitten, tilauskanta vahvistunut edelleen kesäkuun jälkeen Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihto oli alkuvuonna Suomessa kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneuvojen viennin arvo oli tammi heinäkuussa euromääräisesti 26 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan koneja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä syyskuussa euromääräisesti 44 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 25, mutta hieman vähemmän kuin huhti kesäkuussa tänä vuonna. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa euromääräisesti 5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 9 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa tänä vuonna. Tilauskannoissa oli syyskuun lopussa lisäystä kesäkuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 51 prosentissa yrityksistä, vähennystä 38 prosentissa yrityksistä ja 11 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella koneja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

4 Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta* vuosineljänneksen lopussa Vientiin Kotimaahan Milj. euroa, nimellisin hinnoin Milj. euroa, nimellisin hinnoin Vientiin Kotimaahan *) Pl. telakat III,26/III,25 III,26/II,26 Muutos (vientiin): +55 % +3 % Muutos (kotimaahan): +2 % 11 % Muutos (yhteensä): +44 % 1 % *) Pl. telakat / / Muutos (vientiin): +54 % +14 % Muutos (kotimaahan): +34 % 7 % Muutos (yhteensä): +5 % +9 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/26 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto METALLIEN JALOSTUS Liikevaihto ja tuotantomäärät kasvussa viime kuukausina Metallien jalostajien liikevaihto sekä tuotantomäärät ovat olleet tänä vuonna Suomessa kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan sekä vuoden alun tilanteeseen. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo oli tammi heinäkuussa euromääräisesti 17 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Lisäystä oli erityisesti värimetallien viennin arvossa. Tuotantomäärät lisääntyivät tammi elokuussa eniten terästuotteissa, joiden tuotannossa oli kasvua viimevuoden vastaavasta ajasta 1 prosenttia. Värimetallien tuotanto oli alkuvuonna 4 prosenttia suurempi ja valujen tuotanto 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Metallien jalostuksen tuotannon määrä vuosineljänneksittäin Metallien jalostuksen viennin arvo kuukausittain 13 Terästuotteet Värimetallit Valut 2,I=1 Muutos: I III,26/I III,25, % 45 Terästuotteet Milj. euroa, nimellisin hinnoin Värimetallit Muutos:1 7,26/1 7,25, % % +1 % % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, Työpäiväkorjatun volyymi-indeksin kumulatiivinen vuosimuutos: I III26/I III,25. Lähde: Tilastokeskus, viimeinen havainto III/26 (heinä elokuun tietojen perusteella) Lähde: Tullihallitus (tavaravienti), viimeinen havainto 7/26

5 Selvitys teknologiateollisuuden toimintaympäristöstä ssa Business Environment of Technology Industries in China, Comparative Analysis on uusi Teknologiateollisuus ry:n tekemä selvitys. Se esittelee taloudellisia tunnuslukuja n ja sen eri alueiden sekä n ja muiden Kaukoidän maiden talousnäkymistä, ammattitaitoisen työvoiman tarjonnasta, työvoimakustannuksista, infrastruktuurista sekä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista. Näissä maissa työskentelee neljännes suomalaisen teknologiateollisuuden ulkomaisten tytäryritysten henkilöstöstä. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa Teknologiateollisuus ry:n kotisivuilla. vetää puoleensa teknologiateollisuuden yrityksiä n bruttokansantuote on kasvanut yli 1 prosentin vuosivauhtia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kasvu on ollut laaja-alaista ja sitä ovat tukeneet sekä kotimainen kysyntä että vienti. Voimakas kehitys näkyy myös n taloudellisen merkityksen lisääntymisenä maailmantaloudessa. Bruttokansantuotteella mitattuna ohitti Ranskan ja Ison-Britannian tänä vuonna ja on tällä hetkellä maailman neljänneksi suurin talous. n talouskasvu on keskittynyt maan rannikkoalueille. Pelkästään nämä alueet tuottivat 56 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 25. Maan sisäalueet, varsinkin itäiset alueet, ovat jääneet nopeimmasta kehityksestä jälkeen. Reaalisen bkt:n vuosikasvu, % Alueiden/talouksien osuus maailman BKT:sta, %, v 1 2 Länsi-Eurooppa Venäjä ja Itä-Eurooppa USA 15 1 Malesia Filippiinit Thaimaa Ennuste % 8 7 Etelä-Amerikka Aasia Afrikka e 27e 28e Lähde: OECD Fact book 26, Asia Pacific consensus forecasts, 26 Lähde: Angus Maddison, Oecd Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat toimineet jo pitkään ssa sekä Suomesta tapahtuvan ulkomaankaupan että maassa toimivan oman tuotannon muodossa. Vuonna 25 oli teknologiateollisuuden Suomesta tapahtuvan viennin seitsemänneksi tärkein vientimaa 1,4 miljardin euron arvolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden osuus tästä viennistä oli puolet, koneja metallituoteteollisuuden osuus 33 prosenttia ja metallien jalostuksen osuus 16 prosenttia. Vuoden 2 jälkeen alan yritysten vienti an ei ole juurikaan lisääntynyt. Tämä kertoo siitä, että suomalaisyritykset ovat investoineet maahan merkittävästi uutta tuotantokapasiteettia ja laajentaneet siten tytäryritystensä toimintaa alueella. Suomalaisilla teknologiateollisuuden yrityksillä oli henkilöstöä ulkomaisissa tytäryrityksissä kaikkiaan 176 vuoden 25 lopussa. Tästä n osuus oli 16 prosenttia eli 27 6 henkilöä, mikä oli enemmän kuin yhdessäkään toisessa maassa. Yhdysvalloissa henkilöstöä oli Tytäryritysten henkilöstön kasvu ssa on ollut ripeää, sillä vielä vuonna 1998 määrä oli 5 henkilöä. Kuluneen seitsemän vuoden aikana henkilöstön määrä ssa on lisääntynyt lähes kuusinkertaiseksi. Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä Kaukoidässä* Suomalaisen teknologiateollisuuden ulkomaisten tytäryritysten henkilöstöjakauma maittain vuoden 25 lopussa +Hongkong *Vuoden lopussa 2 Muu Kaukoitä (sis. Oseania) (4 7) 2,7% Alankomaat (4 8) 2,7% Meksiko (5 4) 3,1% Brasilia (6 ) 3,4% Ranska (6 ) 3,4% Viro (7 ) 4,% Iso-Britannia (8 9) 5,1% Muut 28,1% (49 4) 15,7% (27 6) 12,6% USA (22 1) Unkari (8 4) 4,8% 8,1% Ruotsi (14 3) 6,3% Saksa (11 ) Lähde: Teknologiateollisuus ry Lähde: Teknologiateollisuus ry

6 Teknologiateollisuus suurin teollisuudenala ssa, tuottavuuden kasvu nopeaa Teollisuustuotanto on kasvanut ssa hyvin voimakkaasti viime vuosien aikana. Tuotanto on lähes kolminkertaistunut vuoden 1998 jälkeen. Myös muissa Kaukoidän maissa, kuten ssa ja ssa kasvu on ollut vahvaa. ssa, kuten Suomessakin, teknologiateollisuus on teollisuuden suurin toimiala. Alan osuus koko teollisuuden liikevaihdosta oli ssa 4 prosenttia vuonna 24. Kasvuvauhti on ollut nopeaa, sillä tuotanto on viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Nopeinta kasvu on ollut elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, jossa tuotanto on seitsenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Sekä koneja metallituoteteollisuudessa että metallien jalostuksessa tuotanto on nelinkertaistunut. Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Maailman teollisuustuotannon jakauma alueittain = e 27e Lähde: Consensus Economics, : teollisuuden tuotannon arvo. Muut maat: teollisuuden volyymi % Itä-Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Itä-Aasia =,, Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Lähde: Bairoch (1982), ETLA Teknologiateollisuuden yrityksissä oli ssa henkilöstöä 13,5 miljoonaa vuonna 24. Tämä vastasi 44 prosenttia koko teollisuuden henkilöstöstä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa työskenteli puolet koko teknologiateollisuuden henkilöstöstä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa 3 prosenttia ja metallien jalostuksessa 2 prosenttia. Tuottavuus on parantunut teknologiateollisuuden toimialoilla vahvasti viime vuosina. Raudan ja teräksen valmistuksessa tuottavuus on parantunut ssa noin 27 prosenttia vuoden 1995 jälkeen, koneiden ja laitteiden valmistuksessa noin 24 prosenttia, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa 16 prosenttia ja kulkuneuvojen valmistuksessa yli 33 prosenttia. Tällainen muutos on edellyttänyt vuosittain keskimäärin 2 prosentin vahvistumista tuottavuudessa. Voimakkaan tuottavuuskasvun takana ovat olleet tuntuvat investoinnit tehokkaampiin tuotantoprosesseihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mutta ennen kaikkea suuri potentiaali parantaa alhaista tuottavuuden tasoa verrattuna kehittyneisiin talouksiin. Työn tuottavuuden kehitys raudan ja teräksen valmistuksessa Työn tuottavuuden kehitys koneiden ja laitteiden valmistuksessa = = Lähde: UNIDO INDSTAT3 26 Industrial Statistics Database Lähde: UNIDO INDSTAT3 26 Industrial Statistics Database

7 Työn tuottavuuden kehitys elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Työn tuottavuuden kehitys kulkuneuvojen valmistuksessa = = Lähde: UNIDO INDSTAT3 26 Industrial Statistics Database Lähde: UNIDO INDSTAT3 26 Industrial Statistics Database Kasvavat markkinat ja otollinen liiketoimintaympäristö vetävät investointeja Investointiaktiivisuus on tyypillistä voimakkaasti kasvavissa maissa, mutta ssa muutos on ollut aivan omaa luokkaansa. Aineelliset investoinnit ovat yli kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja olivat lähes 8 miljardia USA:n dollaria vuonna 24. Investoinnit ssa ovat kasvaneet yli 2 prosentin vuosivauhtia, mikä on aiheuttanut maan hallitukselle paineita hillitä ylikuumentunutta investointitoimintaa. Työvoimakustannukset ovat ssa vain murto-osa siitä, mitä ne ovat Länsi-Euroopassa ja muissa kehittyvissä talouksissa. ssa teollisuuden keskimääräinen kuukausipalkka oli 143 USA:n dollaria vuonna 24. Vaikka teollisuuden kuukausipalkat ovat kaksinkertaistuneet seitsemässä vuodessa, ne ovat silti verraten alhaisia. Tämän ohella ssa ja muissa alueen kehittyvissä talouksissa tehdään selvästi enemmän työtunteja kuin perinteisissä teollisuusmaissa. n teollisuudessa tehtiin keskimäärin 47 työtuntia viikossa vuonna 24. Aineelliset investoinnit Aineelliset investoinnit vuonna Malesia Filippiinit Thaimaa Mrd. $ 786,75 92, = ,2 55,14 21,1 14,24 Filippiinit 41,94 Thaimaa Lähde: Asia Development Bank, key indicators, 26,OECD Fact book 26 Lähde: Asia Development Bank, key indicators, 26,OECD Fact book 26 Liiketoimintaympäristön puolesta lla ja muilla Kaukoidän mailla on hyvät edellytykset vetää puoleensa ulkomaisia yrityksiä myös tulevaisuudessa. Työvoimaa on runsaasti saatavilla, koulutustaso on nousussa ja on jossain tapauksissa jo kehittyneiden maiden tasolla. ssa oli vuonna 23 noin 3,7 miljoonaa teknisen alan opiskelijaa (ISCED 5-6).

8 Opiskelijoiden määrä (ISCED 5 6) teknisillä aloilla vuonna 23 Teollisuuden keskimääräinen kuukausipalkka 1 henkeä $ Malesia 291 Filippiinit Malesia Lähde: UNESCO, Education for All Global Monitoring Report26, China education statistical yearbook 23 Teollisuuden keskimääräinen viikkotyötuntimäärä Lähde: UNIDO INDSTAT3 26 Industrial Statistics Database Tuottavuuden taso työllistä kohden, vuoden 199 USAn $ Malesia Filippiinit Thaimaa Lähde: International Labour Organization, China labour statistical yearbook 25, national statistical office Lähde: Groningen Growth and Development Centre and the Conference Board, Total Economy Database, 26 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen bkt-osuudessa on vielä kehittyneiden maiden jäljessä. Vuonna 24 näiden investointien osuus bkt:sta oli ssa 1,4 prosenttia. T&k-investointien kasvu on kuitenkin ollut vahvaa viimeisen kymmenen vuoden aikana, sillä vuonna 1996 vastaava osuus oli,6 prosenttia. Yrityssektorin osuus kaikista t&k-investoinneista on ssa runsaat 6 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämisinvestointien arvioidaan jatkavan nopeaa kasvuaan ssa myös tulevaisuudessa, mistä kertoo myös maan kärkisija YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctadin laatimassa halutuimpien t&k-investointikohteiden vertailussa. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta Houkuttelevimmat sijaintimaat t&k-toiminnoille vuosina , % 3,5 % 3, % 2,5 % 2, % 1,5 % 1, %,5 %, % Thaimaa Lähde: UNESCO, 26 61,8 USA 41,2 29,4 14,7 Iso-Britania 13,2 Venäjä 1,3 Ranska 8,8 Saksa 5,9 Alankomaat 4,4 Kanada 4,4 Singapore 4,4 Taiwan 4,4 Belgia 2,9 Italia 2,9 Malesia 2,9 2,9 Thaimaa 2,9 Australia 1,5 Brasilia 1,5 Tsekki 1,5 Irlanti 1,5 Israel 1,5 Meksiko 1,5 Norja 1,5 Puola 1,5 Etelä-Afrikka 1,5 Espanja 1,5 Prosenttia vastanneista Ruotsi 1, Lähde: UNCTAD Survey 24 Lisätietoja: Suhdannetilanne ja näkymät: Jukka Palokangas, p. (9) , Selvitys teknologiateollisuuden toimintaympäristöstä ssa: Timo Hirvonen, p. (9) , Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä löytyy Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: arviointi TILANNE JA NÄKYMÄT