Kokouksen alussa jaetaan tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU 4/2011 Kokousaika klo Kokouspaikka yhtymähallinnon neuvotteluhuone G340 Kokouksen osanottajat Varsinaiset jäsenet Kyösti Juujärvi, puh.joht. Eija Säilynoja, varapuh.joht. Tuija Haikola Jari Latvala Jouko Nissinen Kaija Sepponen Esko Valikainen Tuulikki Ukkola Maire Mäki Juha Kukkonen Helvi Kyngäs Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston 1. varapuh.joht. Valtuuston 2. varapuh.joht. Valtuuston 3. varapuh.joht. Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Hallintolakimies, hallituksen sihteeri Varajäsenet Pirkko Ahokas-Tuohinto Anneli Rajaniemi Jukka Linna Sirkka Kyrö Tuomo Haapalahti Markku Kestilä Juhani Pihlajamaa Minna Åman-Toivio Kimmo Kylmäluoma Sami Klemola Leena Paasivaara Risto Säkkinen Niilo Keränen Esko Kurvinen Mikko Raudaskoski Hannu Leskinen Aino-Liisa Oukka Pirjo Kejonen Pekka Kaisto Juha Jääskeläinen Sari Haataja MERK. Hallituksen puheenjohtaja KYÖSTI JUUJÄRVI Kyösti Juujärvi Hallituksen sihteeri Sari Haataja Kokouksen alussa jaetaan tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit

2 KOKOUSKUTSU 4/2011 Kokousaika klo Kokouspaikka yhtymähallinnon neuvotteluhuone G340 Asian no Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien vaali 2 3 Katsaus 3 4 Liite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiede- ja tutkimusstrategia Liite Terveydenhuoltolain muutokset kiireettömän hoidon odotusajoissa ja siitä aiheutuvat toimenpiteet 5 6 Liite Sopimus eräiden hoitotoimenpiteiden tekemisestä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 6 7 Ensihoidon asiantuntijan toimen muuttaminen VIRVE-päällikön viraksi 7 8 Liite Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen laboratoriokeskuksen muodostaminen 8 9 Liite Toiminnan laadun arviointi ja mittaaminen: potilaspalautteet, vaaratapahtumat ja muut poikkeamat, hoitoon liittyvät infektiot, muistutukset ja kantelut, potilasvahinkoilmoitukset sekä potilasasiamiestoiminta PPSHP:ssä Liite Medith Oy:n oikaisuvaatimus hankintapäätökseen uniapnealaitteista Viranhaltijoiden päätösten ottaminen Liite Tiedoksiantoasiat 18

3 KOKOUSKUTSU 4/ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 Pöytäkirjan tarkastajien vaali Pöytäkirjan tarkastajiksi valittaneen Helvi Kyngäs ja Eija Säilynoja (varalla Jari Latvala ja Kaija Sepponen).

4 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:38/ Katsaus - Yhteistyö Oulun kanssa - Sote-järjestämislaki Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Katsaus merkitään tiedoksi.

5 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:159/ Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiede- ja tutkimusstrategia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin visiona on olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työnantaja. Korkeatasoisen tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnan edellytyksenä on tiivis yhteistyö Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimus- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista ja uudistumista, edistää potilaiden turvallista ja korkeatasoista hoitoa, tuottaa alueen väestölle lisääntyvästi terveyttä sekä sovittaa yhteen oppilaitosten ja työelämän tarpeet. Tavoitteiden saavuttamiseksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu tiede- ja tutkimusstrategia vuosille Strategia on laadittu tavoitteiltaan yhtenäiseksi Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa, ja sitä laadittaessa on haastateltu laajaa joukkoa kliinisiä tutkijoita ja tutkimusryhmien johtajia. Tiede- ja tutkimusstrategia on rakenteeltaan yhtenäinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin konsernistrategian kanssa. Uuden tiede- ja tutkimusstrategian avulla pyritään parantamaan tutkimustyön tuloksellisuutta sekä kasvattamaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtävän kliinisen tutkimuksen määrää ja laatua. Strategia määrittelee kliinisen tutkimuksen painoalueet, tavoitteet tuleville vuosille ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiaa laadittaessa on otettu huomioon kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset, joista merkittävimpiä ovat kliinisen tutkimuksen houkuttelevuuden hiipuminen nuorten lääkäreiden keskuudessa, kilpailun kiristyminen tutkimusryhmien välillä sekä lainsäädännölliset muutokset. Toukokuussa voimaan astuva terveydenhuoltolaki edellyttää sairaanhoitopiiriltä tutkimuksen painoalueiden määrittelemistä yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Nyt laadittu tiede- ja tutkimusstrategia muodostaa hyvän pohjan tälle neuvottelu- ja sopimusprosessille, jonka perusteella tulevaisuudessa kohdistetaan myös tutkimukseen tarkoitettua erityisvaltionosuutta. Liitteenä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiede- ja tutkimusstrategia Johtajaylilääkärin esitys: merkitsee tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tiede- ja tutkimusstrategian

6 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:155/ Terveydenhuoltolain muutokset kiireettömän hoidon odotusajoissa ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Uusi terveydenhuoltolaki astuu voimaan Lain 52 :ssä tarkennetaan kiireettömän hoidon hoitoonpääsyaikoja. Lähetteen käsittelyaika pysyy 21 vuorokaudessa ja tarpeelliseksi todettu hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia (ns. ensikäynti) tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Helmikuun lopussa hoitoonpääsyä odotti 6042 potilasta, joista 88 oli odottanut yli 6 kk. Ensikäynnille odotti 7445 potilasta, joista 2097 oli odottanut yli 3 kk. Suurin osa odottajista jonotti kirurgian vastuualueille. Maaliskuun lopussa operatiivisella tulosalueella yli 6 kuukautta hoitoonpääsyä odottaneiden määrä oli kasvanut jälleen yli 150. Odotusaikojen venyminen johtuu osittain siitä, että vuoden vaihteessa ei päästy Tehy ry:n kanssa sopimukseen lisätöistä. Olemme suunnitelleet toiminnan lisäämistä niin, että pääsemme tavoitteeseen marraskuun loppuun mennessä. Osa lisääntyvästä tarpeesta voidaan hoitaa perustyöajan toimintana avohoitotalon myötä. Käytämme mahdollisuuksien mukaan oman alueen muita sairaaloita (Oulaskankaan lisäksi Raahe ja Länsi-Pohja). Joudumme myös turvautumaan ostopalveluihin yksityiseltä sektorilta nykyisten sopimusten puitteissa. Muita palveluntuottajia emme kuitenkaan voi hyödyntää ensikäyntien toteutuksessa. Pysyäksemme lakisääteisissä aikarajoissa läpi vuoden, täytyy poliklinikkajono saada käytännössä kahden kuukauden mittaiseksi ja hoitojono neljän kuukauden mittaiseksi kaikissa yksiköissä. Käytännössä tämä tarkoittaa lisätyön tarvetta lähes joka yksikössä, myös sairaanhoidollisissa palveluissa. Suurin kustannus kohdistuu operatiiviselle tulosalueelle, jossa budjettivaikutus tulee arviolta olemaan n. 2.9 milj.. Kaikkien tulosalueiden lisätarve tullee olemaan n. 3,5 milj.. Tulosalueiden suunnitelmat ovat liitteenä. Johtajaylilääkärin esitys: merkitsee suunnitelmat tiedoksi.

7 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:158/ Sopimus eräiden hoitotoimenpiteiden tekemisestä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirin oman henkilökunnan osallistumisesta lisätyönä tehtävään ilta- ja viikonlopputyöhön on ollut voimassa paikallinen virka- ja työehtosopimus saakka. Lisätyösopimus on tehty hoitoon pääsyn turvaamiseksi lainsäädännön edellyttämässä määräajassa. Sopimusta on käytetty lisätyön tekemiseksi eri tulosyksiköissä hoitotakuun lainsäädännön edellyttämien velvoitteiden täyttämiseksi. Sopimusta on käytettyä myös kiireellisissä päivystys- ja akuuteissa ruuhkatilanteissa, jos tilanteiden hoitamattomuudesta seuraisi hoitoon pääsyn olennainen viivästyminen. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on käyty paikallisneuvottelu, jossa on sovittu lisätyön tekemisestä. Käydyn neuvottelun mukaan saakka voimassa ollutta paikallista virka- ja työehtosopimusta Eräiden hoitotoimenpiteiden tekeminen lisätyönä jatketaan saakka. Sopimuksen mukaisia korvauksia nostetaan ,7 % ja ,2 %. Paikallisneuvottelupöytäkirja on liitteenä. Paikallisneuvottelussa sovittiin maksettavana olevien paikallisten järjestelyvaraerien kohdentamisesta KVTES:n liite 3 osalta. Neuvotteluosapuolet ovat sitoutuneet siihen, että jaettavana oleva järjestelyvaraerä kohdennetaan sovitulla tavalla. Jos sovittua tavoitetta ei saavuteta KVTES:n liitteen 3 laskennallisella paikallisella järjestelyvaraerällä, työnantaja tulee tarvittaessa käyttämään ylimääräistä palkkarahaa varmistaakseen sen, että em. tavoitteet toteutuvat. Alustavien laskelmien mukaan valtakunnallisten sopimuskorotusten ylittävän palkkarahan tarve kuukaudessa on n ,00 euroa tehtäväkohtaiseen palkkaan. Käydyssä neuvottelussa on sovittu, että tämä lisätyöjärjestely on voimassa saakka. Paikallisen järjestelyvaraerän kohdentuminen sovitun mukaisesti tarkastetaan Jos neuvottelussa sovittu tavoite ei ole toteutunut, lisätyön tekeminen päättyy Potilaiden hoidon saatavuuden turvaamiseksi täytyy kehittää vaihtoehtoisia malleja lisätyön ohelle. Mahdollisia vaihtoehtoja omien prosessien ja työaikamallien kehittämisen lisäksi ovat mm. ostopalvelut ja vuokratyö. Työnantaja asettaa valmistelua varten työryhmän keväällä Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus toimintamallista, jolla jatkossa turvataan hoitotakuun toteutuminen tasaisesti koko toimintavuoden ajan ja mahdollisiin palvelutarvehuippuihin reagoiminen joustavasti ja nopeasti. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää hyväksyä käydyn paikallisneuvottelun tuloksen. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotus.

8 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:157/ Ensihoidon asiantuntijan toimen muuttaminen VIRVE-päällikön viraksi Terveydenhuoltolaki (1326/2010) määrää, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävistä. Sairaanhoitopiirin hallitus on perustanut ensihoidon asiantuntijan toimen ja vahvistanut toimelle kelpoisuusvaatimuksen. Toiminnan käynnistämisen suunnittelun yhteydessä on todettu, että terveydenhuoltolain mukaisen ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämiseen liittyy julkisen vallan käyttämistä. Muihin yliopistosairaaloihin on perustettu kyseisten tehtävien hoitamista varten VIRVE-päällikön virat. Sairaanhoitopiiriin perustettu ensihoidon asiantuntijan toimi tulisi yhtenäisen käytännön vuoksi muuttaa VIRVE-päällikön viraksi. Viralle tulee vahvistaa myös kelpoisuusvaatimus. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää muuttaa ensihoidon asiantuntijan toimen VIRVE-päällikön viraksi. VIRVE-päällikön kelpoisuusvaatimukseksi vahvistetaan soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistoasteinen tutkinto. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen.

9 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:156/ Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen laboratoriokeskuksen muodostaminen Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-ERVA) sairaanhoitopiirien kesken on sovittu erityisvastuualueen laboratoriotoiminnan uudelleen järjestelyä koskevasta valmistelutyöstä. Työtä varten on asetettu valmistelutoimikunta, jossa on kaikkien viiden sairaanhoitopiirin ja niiden henkilöstön edustus. Valmistelu-toimikunnan alaisuudessa toimii neljä työryhmää; toimintamalliryhmä, henkilöstö-ryhmä, talousryhmä ja tietohallintoryhmä. Työryhmien tehtävänä on kuluvan kevään aikana valmistella suunnitelmat erityisvastuualueen yhteisen laboratorio-keskuksen muodostamiseksi, ja myös niissä on kaikkien sairaanhoitopiirien ja niiden henkilöstön edustus. Tämän ohella valmistelutoimikunnalle laaditaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta laboratoriokeskuksen perustamisasiakirjoja ja sääntöjä. Laboratoriokeskuksen muodostamista koskevassa suunnittelussa on edetty ripeästi. Työryhmien väliraportit valmistuvat mennessä. Tämän ohella valmistelutoimikunnassa on käsitelty laboratoriokeskuksen perussopimusta, sääntöjä ja ohjausjärjestelmää. Työryhmien loppuraportit ja perustamis-suunnitelma valmistuvat kuluvan kevään aikana ennen kesälomakautta. Yhteisen laboratoriokeskuksen perustamisessa keskeisen kysymyksen muodostaa Keski-Pohjanmaan, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien ja Kainuun maakunnan kuntayhtymän (jäljempänä kuntayhtymät) keskinäinen perussopimus. Tarkoitus on, että perussopimus yhdessä laboratoriokeskuksen perustamissuunnitelman kanssa hyväksytään myöhemmin kuntayhtymien valtuustoissa. Kun kyseessä on keskeinen laboratoriokeskuksen jatko-suunnitteluun vaikuttava asiakirja, on valmistelutoimikunnassa sovittu, että perussopimus saatetaan jo tässä vaiheessa kuntayhtymien hallitusten tietoon. Samalla hallitusten toivotaan ottavan kantaa perussopimusluonnokseen ja evästävän tarvittaessa jatkovalmistelua. Luonnos Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen perussopimukseksi on esityslistan liitteenä. Perussopimusehdotuksen mukaan erityisvastuualueen laboratoriotoimintaa varten perustetaan kuntalain 10 a :n tarkoittama liikelaitoskuntayhtymä, jonka omistajina ovat Keski-Pohjanmaan, Lapin, Länsi- Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun maakunnan kuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan piiriin kuuluu em. kuntayhtymien laboratoriotoiminta sekä niiden terveyskeskusten laboratoriopalvelut, jotka jo tähän mennessä on siirretty ao. sairaanhoitopiirien vastuulle. Myös muiden terveyskeskusten laboratoriopalvelut voidaan jatkossa tuottaa perustettavan laboratoriokeskuksen toimesta, mikäli kunnat niin päättävät. Pohjois-Suomen yhteisellä laboratoriokeskuksella on kuntalain liikelaitossäännösten mukainen yhtymäkokous ja johtokunta. Perussopimuksessa on määritelty yhtymäkokouksen ja johtokunnan tehtävät kuntalain perusteella. Yhtymäkokouksessa kullakin jäsenkuntayhtymällä ehdotetaan olevan kolme (3) edustajaa. Jäsenkuntayhtymän valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy siten, että yhdelläkään jäsenellä ei ole yksinkertaista enemmistöä yhtymäkokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Tämän toteuttamiseksi perussopimuksessa on lähdetty siitä, että yh-

10 KOKOUSKUTSU 4/ tymä-kokouksen kokonaisäänimäärä on yhdeksänkymmentäkuusi (96) ääntä. Väestö-pohjaltaan suurimman jäsenen (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) valitsemien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä on neljäkymmentäviisi (45) ääntä (46,9 %) ja väestöpohjaltaan pienempien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on viisikymmentäyksi (51) ääntä (53.1 %), mikä äänimäärä jakautuu väestöpohjaltaan pienempien jäsenten kesken vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenen vuoden-vaihteen asukaslukujen suhteessa lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä. Äänivallan jakautuminen muodostuu edellä esitetyn perusteella vuoden 2009 lopun väestötietojen pohjalta seuraavaksi: Jäsenkuntayhtymä Äänimäärä Ääniä/edustaja Pohjois-Pohjanmaan sh-piiri Kainuun maakunta -kuntayhtymä 12 4 Keski-Pohjanmaan sh-piiri 12 4 Lapin sh-piiri 18 6 Länsi-Pohjan sh-piiri 9 3 Yhteensä 96.. Em. jäsenkuntayhtymäkohtaisiin äänimääriin on päädytty sen vuoksi, että yhtymäkokousedustajien äänimääräksi saataisiin murtolukujen sijaan tasaluku ja että em. luvut vastaisivat pienemmän väestöpohjan kuntayhtymien kesken väestösuhteita. Äänivaltasuhteiden perusteena oleva laskelma on esityslistan liitteenä y. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan kokoonpanossa ei kuntalain liikelaitos-säännösten mukaan tarvitse noudattaa poliittista edustuksellisuutta eikä ns. yhteisöjääviyssäännöksiä. Perussopimusehdotuksessa lähdetään siitä, että johtokunnassa on yhteensä seitsemän (7) jäsentä, joilla kullakin on henkilö-kohtaiset varajäsenet. Jäsenistä viiden (5) ehdotetaan edustavan jäsenkunta-yhtymien alueita, yhden (1) kunkin jäsenkuntayhtymän aluetta, yhden (1) Oulun yliopistoa sekä yhden (1) elinkeinoelämän liikkeenjohdollista asiantuntemusta. Luonnos perussopimukseksi noudattaa kuntalain tarkoittamaa perussopimus-kaavaa. Vastaavalla pohjalla on laadittu myös maamme toistaiseksi ainoan, vastaavan laboratoriotoiminnan liikelaitoskuntayhtymän, ISLABin perussopimus, joka Kuntaliitolta hankitun lausunnon mukaan on kuntalain uusien liikelaitos-säännösten mukainen. Laboratoriokeskuksen perustamissuunnittelu jatkuu, ja tarkoitus on, että suunnittelutyön edetessä kuntayhtymien hallituksia informoidaan kevään kuluessa työn valmistuvista vaiheista. Perussopimus ja perustamissuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi päätöksentekokäsittelyä varten ennen kesälomakauden alkua. Johtajaylilääkärin ehdotus: merkitsee tässä vaiheessa tiedoksi liitteenä olevan luonnoksen Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen perussopimukseksi. Samalla hallitus päättää mahdollisesta evästyksestään laboratoriokeskuksen muodostamista koskevaa jatkovalmistelua varten.

11 KOKOUSKUTSU 4/ Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä johtajaylilääkärin ehdotuksen.

12 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:160/ Toiminnan laadun arviointi ja mittaaminen: potilaspalautteet, vaaratapahtumat ja muut poikkeamat, hoitoon liittyvät infektiot, muistutukset ja kantelut, potilasvahinkoilmoitukset sekä potilasasiamiestoiminta PPSHP:ssä 2010 Potilaspalautteet Vuonna 2010 PPSHP:ssä oli yhteensä avohoitokäyntiä ja hoitojaksoa. Seuraamme toimintamme laatua useilla eri mittareilla. Potilaiden hoidostaan välittämät spontaanit viestit ja erilaisin kyselyin kerätyt palautteet antavat meille tärkeää tietoa mm. toiminnan sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Potilaspalautteen lisäksi seuraamme myös hoitoon pääsyä, sairaanhoitopiirissä tapahtuneita vaaratapahtumia ja erilaisia poikkeamia, hoitoon liittyviä infektioita ja potilasvahinkovakuutusilmoituksia. Sairaanhoitopiirin eri yksiköihin potilaiden suuntaamat muistutukset ja kantelut valvoville viranomaisille ovat lakisääteisiä potilaan oikeuksia ja niiden käsittelyn seuranta ja mahdolliset korjaavat toiminnot ovat osa toiminnan kehittämistä. Laadunseurantamittareita kehitetään strategiasuunnitelman mukaisesti edelleen ja tulemme raportoimaan niistä entistä laajemmin. Hoitoon pääsystä raportoimme internetin kautta kolme kertaa vuodessa. Spontaania palautetta tutkimus- ja hoitokäynneistään sairaalassa potilaat antavat suullisesti tai kirjallisesti joko toimintayksikön palautelaatikkoon jätettävillä palautelomakkeilla tai internetin kautta sähköisesti suoraan yksiköihin. Kokonaisuutena spontaanin palautteen lukumäärä on hieman vähentynyt viime vuodesta, sähköisesti annetun palautteen osuus nousi kuitenkin vuodessa vajaasta 5 % > 14 %. Noin 60 % palautteesta oli positiivista. Joissakin yksiköissä palautelomake jaettiin systemaattisesti kaikille yksikköön tutkimukseen tai hoitoon saapuville potilaille ja tällöin oli havaittavissa reilu positiivisen palautteen osuuden nousu. Näyttäisi, että oma-aloitteiseen palautteenantoon potilaat lähtevät herkemmin negatiivisen hoitokokemuksen tiimoilta. Palautteissaan potilaat tuovat esille heille merkityksellisimpiä asioita. Eniten potilaat antoivat palautetta kokemuksistaan heitä hoitaneiden henkilöiden ominaisuuksiin ja hoitotoimenpiteiden toteuttamiseen liittyen. Vähemmän palautetta kohdistettiin hoitoympäristöön ja hoitoprosessin sujuvuuteen. Vaikka spontaanin potilaspalautteen keruu kokonaisuudessaan toimii hyvin, on sairaanhoitopiirintason raporttien laadinta haasteellista yksikkökohtaisten palautteiden käsittely-, luokittelu- ja yhteenvetokäytäntö-erojen vuoksi. Koko sairaanhoitopiirin yhteisiä potilastyytyväisyyskyselyjä ei vuonna 2010 toteutettu. Aiemmin käytössä olleesta Stakesin (THL:n) poliklinikkaja vuodeosastokyselystä luovuttiin. Jatkossa on tarpeen luoda palautejärjestelmä, johon kuuluisi mahdollisesti suurimpien sairaanhoitopiirien yhteisiä potilastyytyväisyysmittareita ja toisaalta organisaatioiden omia mittareita. (Liite 1.)

13 KOKOUSKUTSU 4/ Vaaratapahtumat ja muut poikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Sähköinen potilaiden vaaratapahtumien raportointimenetelmä, Haipro, oli sairaanhoitopiirissä käytössä jo toista vuotta. Vaaratapahtumia käsittelemällä voimme tunnistaa toiminnan ongelmakohtia, joihin tarttumalla voidaan ehkäistä tietynlainen poikkeama tulevaisuudessa. Lisäksi opimme ymmärtämään ja hallitsemaan paremmin, miten organisaatio ja siellä työtään tekevät yksilöt toimivat ja miten tulisi toimia turvallisuuden näkökulmasta. Yhteensä vaaratapahtumailmoituksia tehtiin 2826 kpl, lisäystä vuoteen 2009 oli 18 %. Ilmoituksista 35 % liittyi lääkehoidon toteutukseen ja 15 % tiedonkulkuun. Ilmoitetuista tapahtumista reilut 22 % luokiteltiin luonteeltaan läheltä piti- tapahtumiksi, 65 % varsinaisiksi potilaalle toteutuneiksi haittatapahtumiksi ja loput henkilökuntaan kohdistuneiksi. Tavoitteena on jatkossa saada läheltä piti tapahtumia koskevien ilmoitusten määrä nousemaan, jotta korjaaviin toimenpiteisiin päästäisiin mahdollisesti jo ennen vaaran toteutumista. Luokiteltaessa vaaratapahtumien aiheuttamia seurauksia potilaalle niiden ei katsottu aiheuttaneen haittaa 34,4 % tapauksista, lievää ja kohtalaista haittaa 46,2 % ja vakavaksi potilaalle aiheutunut haitta luokiteltiin 27 potilaan (1,5 %) kohdalla. Yksikölle tapahtumasta kirjattiin aiheutuneen eniten lisätyötä ja kustannuksia sekä imagohaittaa. Ilmoituksien käsittelyprosessin tiimoilta esitetyt kehittämistoimenpiteet olivat: tapahtumasta informointi (65 %), asian siirto ylemmälle tasolle (7 %) ja toimintatapaa ja menettelyitä koskevien kehittämistoimenpiteiden suunnittelu (7 %). Vuoden 2010 aikana tehtiin sopimus alueen kuntien perusterveydenhuollon yksiköiden liittymisestä vuoden 2011 alusta PPSHP:n Haipro-sopimukseen. Tämä mahdollistaa vaaratapahtumailmoitusten teon yli pth-esh- liittymäpinnan. Syksyllä 2010 järjestettiin OYS:ssa aiheeseen liittyen 5 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 350 henkeä. Terveydenhuollon organisaatiot ovat velvoitettuja tekemään haittavaikutusja vaaratilanneilmoituksia myös erilaisiin valtakunnallisiin rekistereihin.näitä ovat mm. verivalmisteiden siirtoon liittyvä vakava haittavaikutus ja turvallisuutta uhannut vaaratilanne (Veripalvelu), lääkkeen epäilty haittavaikutus (Fimea), rokotteen epäilty haittavaikutus (THL), laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttama vaaratilanne (Valvira) ja säteilytyössä tapahtuva poikkeama (STUK). (Liite 2.) Sairaanhoitopiirissä käytössä oleva hoitoon liittyen infektioiden rekisteri SAI laajeni edelleen vuoden 2010 aikana. Koko taloa koskevia luotettavia hoitoon liittyvien infektioiden lukuja on käytettävissä ensimmäisen kerran 2011 vuoden lopussa. Seurannalla voidaan havaita infektioiden lisääntyminen ja korjata löydetyt puutteet infektioiden torjunnassa. (Liite 3.)

14 KOKOUSKUTSU 4/ Muistutukset ja kantelut Potilas- ja lääkevahinkoilmoitukset Potilasasiamiestoiminta Potilaiden sairaanhoitopiirin yksiköihin tekemien muistutusten määrä lisääntyi n. 27 % edellisvuoteen verrattuna (192 kpl). Muistutusten yleisimpiä aiheita olivat epäasiallinen kohtelu, hoitoon pääsyn hitaus tai hoitoon tai tutkimukseen liittyvä hankala kokemus. Kanteluita Valviraan v oli tehty 21 kpl aluehallintovirastoon 44 kpl, tietosuojavaltuutetulle 3 kpl ja eduskunnan oikeusasiamiehelle 1 kpl. Valtaosassa kanteluista valvova viranomainen ei todennut virheellistä menettelyä. Muutamassa tapauksessa kiinnitettiin huomiota vastaisuuden varalle. (Liite 4.) Potilasvahinkoilmoitustilastoissa esiintyy vaihtelua ilmoitusten vuosittaisessa lukumäärässä sen mukaan onko tilaston pohjana vahingon sattumis-, ilmoitus-, ratkaisu- vai korvausvuosi. Vuonna 2010 PPSHP:n toimintaa koskevien potilasvakuutuskeskukseen tehtyjen vahinkoilmoitusten määrä laski edellisvuodesta ollen 397 ilmoitusta. Korvattaviksi ilmoituksista arvioidaan vuositasolla n. 30 % (Liite 5.) Potilasasiamies on lakisääteinen kaikissa maamme terveydenhuollon yksiköissä. Sairaanhoitopiirissä toimii päätoiminen potilasasiamies, jonka toimialueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin sairaalat ja kehitysvamma-huollon tulosalue. Potilaan oikeuksien edistämiseksi potilasasiamies tekee potilastyön lisäksi yhteistyötä organisaatiossa eri viranhaltijoiden kanssa osallistumalla mm. kehittämishankkeisiin. Yhteydenottoja v oli yhteensä 1388, joista 1170 koski sairaanhoitopiirin sairaaloita. Muutosta edelliseen vuoteen ei merkittävästi ollut. Lähes puolet yhteydenotoista koski potilasvahinkoja ja toiseksi eniten kysyttiin hoitoon liittyvistä aiheista. Eniten nousua oli hoitotakuuseen liittyvien kysymysten määrässä, joita oli 115 kun vuonna 2009 niitä oli 84. Tehdyistä toimenpiteistä informaatio- ja ohjauskeskustelu oli yleisin Sen lisäksi avustettiin potilasvahinkoilmoitusten ja muistutusten teossa niitä potilaita, jotka eivät fyysisistä tai psyykkisistä syistä itse kyenneet lomakkeita täyttämään. Valitusasioita hoidettiin eteenpäin ja järjestettiin yhteistyöneuvotteluja hoitaneiden yksiköiden kanssa. Myös sosiaaliturvaan liittyvää informaatiota annettiin. (Liite 6.) Liite 1. Potilaspalaute vuosina Liite 2. Vaaratapahtumien raportointi (haipro) PPSHP:ssä 2010 Liite 3. Hoitoon liittyvät infektiot Liite 4. Muistutukset ja kantelut 2010 Liite 5. PPSHP potilasvahinkoilmoitukset (PVK, ilmoitusvuosi) Liite 6. Potilasasiamiesyhteydenottojen lukumäärät ja syyt vuosina Johtajaylilääkärin esitys: merkitsee asian tiedoksi

15 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:243/ Medith Oy:n oikaisuvaatimus hankintapäätökseen uniapnealaitteista Hankintapäätös Hankintapalvelut on tehnyt hankintapäätöksen uniapnealaitteista ja happirikastimista ajalle (+ 1 vuoden optio). Uniapnealaitteiden 6-20 cmh2 ja 4-20 cmh2 toimittajaksi on valittu Res- Med Finland Oy. Valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, arviointiperusteina toiminnalliset ominaisuudet, kokonaishinta (hankintahinta, käyttökustannukset ja tarvikkeiden hinta), takuuaika, laitteiden toimitusaika ja tarvikkeiden toimitusaika. Oikaisuvaatimus Medith Oy on jättänyt oikaisuvaatimuksen hankintapäätökseen uniapnealaitteista, vaatinut hankintapäätöksen oikaisemista ja Medith Oy:n valitsemista uniapnealaitteiden 6-20 cmh2 ja 4-20 cmh2 toimittajaksi (liite 1). Medith Oy katsoo, että se olisi tullut valita uniapnealaitteiden toimittajaksi kokonaistaloudellisesti edullisimpana vaihtoehtona. Oikaisuvaatimuksen mukaan mm. - tarjoukset on pisteytetty kokonaishinnan sijaan hankintahinnan perusteella, cmh2 laitteen toiminalliset ominaisuudet on vertailtu puutteellisesti. Hankintayksikön korjattua vertailun, pistetytysperusteita on muutettu alkuperäisestä lisäämällä 30 % lämminvesikostuttaja sarake ja - tarjouspyynnön mukaan uniapnealaitteet on tarkoituksenmukaista hankkia samalta toimittajalta yhteensopivuuden takaamiseksi. Asia voidaan tulkita, että riippumatta laitteiden 4-20 cmh2 tarjousvertailun tuloksista, laitteet hankintaan samalta toimittajalta. Medith Oy:n laite on saanut vertailussa korkeimmat yhteispisteet. Asia on saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hankintapäällikön ehdotus perusteluineen Alkuperäisessä tarjousvertailussa tehdyt virheet on korjattu uudessa tarjousvertailussa. Uniapnealaitteen 6-20 cmh2 vertailua koskevan virheen korjaaminen ei muuta tehtyä hankintapäätöstä, sillä ResMed Finland Oy:n vertailupisteet ovat 88,58 ja Medith Oy:n 88,33 pistettä. Liite 2. Hankintapäällikön ehdotus: Oikaisuvaatimus hylätään ja asiassa tyydytään markkinaoikeuden ratkaisuun Markkinaoikeuden ratkaisu : Markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee uniapnealaitteiden hankintaa, ja kieltää PPSHP:iä tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä sanotulta osin muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun euron sakon uhalla. Asiakirjat ovat nähtävissä kokouksessa.

16 KOKOUSKUTSU 4/ Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää kumota hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee uniapnealaitteiden hankintaa ja palauttaa asian hankintapalveluihin uudelleen käsiteltäväksi.

17 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:42/ Viranhaltijoiden päätösten ottaminen Viranhaltijoiden päätökset (nähtävissä sihteerillä): Yhtymähallinto - sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, EEMELI-tilausjärjestelmän tilausoikeuksiin tehtävät muutokset yhtymähallinnon osalta, päätös 16/2011; nimityspäätös 17/ johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, EVO tutkimustoimintaan - kannustinrahan myöntämisäätös 15/2011; HS 22 :n päätösvallan siirtäminen (kp 10550), päätös 16/ hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen, hoitotyön tutkimusneuvoston jäsenten nimeämispäätös 1/ talousjohtaja Pekka Kaisto, toimivallan siirto (HS 24 3 mom.) vastuualueen johtajille sairaalan varoista maksettavista vahingonkorvauksista, päätös 2/2011 (korvaa pääöksen 11/2010) Sairaanhoidolliset palvelut tulosalue - tulosalueen johtaja Osmo Tervonen, hankintapäätösvallan (HS 23 6 mom.) siirtäminen kuvantamisen ja laboratorioalojen vastuualueilla, päätös 23/2011; määräaik. muutos sairaalahuollon vastuualueen vastuuyksikköpäälliköiden varahenkilöihin (S2491), päätös 25/2011; huoltopalvelujen tulosyksikön tulospalkkion maksupäätös 28/ vastuualueen johtaja Paavo Pääkkö (laboratorioalat), lääkärien päivystysilmoitusten hyväksymisoikeuden siirto (HS 22 ), päätös 4/2011; toimivallan osittainen siirtäminen (HS 22 1 kohta 1-6, 8-13) laboratorioalojen vastuualueen toimialuejohtajille, päätös 5/2011; laboratorioalojen vastuualueen johtoryhmän kokoonpano, päätös 8/ vastuualueen johtaja Ari Karttunen (kuvantaminen), nimityspäätös 8/ vastuualueen johtaja Osmo Tervonen (potilashoidon palvelut), nimityspäätökset 11/2011, 13/2011 ja 15/2011; asiakirjahallinnon toimialueen johtajan varahenkilöiden määrittäminen, päätös 14/2011 Lapset ja naiset tulosalue - vastuualueen ylihoitaja Seija Miettinen (lapset ja nuoret), nimityspäätös 10/ vastuualueen ylihoitaja Anne Seppänen (synnytykset, naistentaudit ja genetiikka), nimityspäätökset 3-6/2011 Medisiininen tulosalue - tulosalueen johtaja Antero Kesäniemi, nimityspäätös 37/2011; tutkimuksen ja kehittämisen vastuualueen johtajien K-EVO-valtuudet (HS 22 ), päätös 41/2011 Operatiivinen tulosalue - vastuualueen ylihoitaja Merja Fordell (anestesia ja heräämö - avohoitotalo), nimityspäätökset 3-4/ vastuualueen ylihoitaja Annukka Kuusiniemi (anestesia ja heräämö - avohoitotalo), nimityspäätökset 3-4/2011 Huom! Hallituksen listalla oli merkitty yo. päätökset Annukka Kuusiniemen tekemiksi, ovat Merja Fordellin päätöksiä. - va. vastuualueen ylihoitaja Maija Ranta (pään ja kaulan sairaudet), päätöksenteon siirtäminen henkilöstöasioissa (HS 22 ), päätös 9/2011

18 KOKOUSKUTSU 4/ Psykiatrian tulosalue - tulosalueen johtaja Outi Saarento, nimityspäätös 13/ vastuualueen johtaja Hanna Ebeling (lastenpsykiatria), vastuuyksiköiden vastuulääkärit ja heidän varahenkilönsä, päätös 1/2011 Oulaskangas ja Visala tulosalue - tulosalueen ylihoitaja Eija Hukkanen, nimityspäätökset 7-10/ vastuualueen johtaja Matti Pesonen (operatiivinen), operatiivisen vastuualueen johtoryhmä, päätös 4/2011 Kehitysvammahuollon tulosalue - tulosalueen johtaja Ari Hietanen, rekrytoijan esimies, päätös 10/2011; sosiaalityöntekijöiden esimies, päätös 11/ vastuualueen johtaja Päivi Lauri-Hettula (avohoito), nimityspäätökset 1-2/ vs. vastuualueen ylihoitaja Tuula Luoma (laitoshoito), vs. ylihoitajan toimivallan osittainen siirtäminen, päätös 1/2011 Huoltopalvelujen tulosyksikkö - tulosyksikön johtaja Kaisu Suvanto, nimityspäätös 12/2010 Aistinelinten ja syöpäsairauksien tulosyksikkö - vastuualueen johtaja Kai Sundquist (hammas- ja suusairaudet), nimityspäätös 10/2010 Hankintapäätökset - Hankintapäätös 2937 / LED-leikkausvalaisimet ( ) - Hankintapäätös E3020 / Isotooppitutkimuksiin tarvittavat valmisteet ( ) Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: ei ota käsiteltäväksi viranhaltijapäätöksiä.

19 KOKOUSKUTSU 4/ DIAARI:161/ Tiedoksiantoasiat DN348/150/2009 DN290/212/2010 DN176/321/2010 DN434/324/2010 DN129/173/2011 DN113/174/2011 DN124/174/2011 DN141/174/2011 DN148/174/2011 DN116/244/2011 Valviran päätös (Dnro 59/ /2011): Hoidon saatavuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella, liite. - Oulun hallinto-oikeuden päätös nro 11/0124/ (Dnro 00081/11/2209) Kalevi Lämsän tekemään kunnallisvalitukseen, liite. - Markkinaoikeuden päätös (nro 151/2011, Dnro 155/10/JH) Diktamen Oy:n jättämään hakemukseen, julkinen hankinta E2658 digitaalinen sanelujärjestelmä ym., liite. - Vastine Markkinaoikeudelle Pattijoen Pesulan hakemukseen julkista hankintaa koskevassa asiassa, liite. - Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset, Suomen kuntaliiton yleiskirje 4/80/ , liite. - Kuntien työelämän kehittämishankkeet ja niiden rahoitusmahdollisuudet, Kunnallisen työmarkkinalaitokset yleiskirje 9/ , liite. - Työhyvinvoinnilla tuloksellisuutta - mitä kunta voi tehdä?, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 13/ , liite. - Perhevapaita koskeva työsopimuslain muutos, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 14/ , liite. - Suojavaatetus kunta-alalla, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 15/ , liite. - Paikallisneuvottelu (TEHY): Hälytyssopimuksen mukainen hälytysrahakorvaus alkaen, pöytäkirja, liite. - Paikallisneuvottelu (JHL, SUPER, JYTY, JUKO): Hälytyssopimuksen mukainen hälytysrahakorvaus alkaen, pöytäkirja, liite. - Paikallisneuvottelu lääkärien, kemistien, fyysikoiden ja mikrobiologien hälytys- ja kutsurahoista, pöytäkirja, liite. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Merkitään tiedoksi.