Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Keskeinen sanoma Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia oireistoja nimitetään sepelvaltimotautikohtauksiksi (ICD- 10:n diagnoosiluokat I20.0, I21, I22). Niihin luetaan epästabiili angina pectoris sydäninfarkti ilman ST-nousuja ST-nousuinfarkti. Epästabiilin angina pectoriksen ja sydäninfarktin ilman ST-nousuja hoitoperiaatteet ovat samat, kun taas ST-nousuinfarktin hoito on erilainen varsinkin akuuttivaiheessa. Tässä suosituksessa sepelvaltimotautikohtauksella tarkoitetaan epästabiilia angina pectorista ja sydäninfarktia ilman ST-nousuja. Sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa on tarpeen arvioida yksilöllisesti, millaisessa vaarassa potilas on, ja valita hoitolinja sen mukaan. Kaikissa terveydenhuollon akuuttipotilaita hoitavissa toimipisteissä ja ambulans- seissa tulee olla mahdollisuus välittömään 14-kytkentäisen EKG:n rekisteröintiin ja analysointiin. Lisäksi tarvitaan mahdollisuus lähettää EKG:n tulos hoitopäätöksen tekevälle lääkärille. Sepelvaltimotautikohtauksen ensihoito tulee aloittaa välittömästi jo oireiden perusteella. Vaaran arviointi pohjautuu oireisiin ja esitietoihin kliiniseen tutkimukseen EKG-muutoksiin ja sydänlihasmerkkiainemäärityksiin. Suuren vaaran potilaille tulee aloittaa tehokas antitromboottinen lääkitys, ja heidät tulee ohjata varhaiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Pienen vaaran potilaat voidaan yleensä kotiuttaa nopeasti. Jatkoselvittelyt tehdään tällöin polikliinisesti. Jatkohoidossa on oleellista puuttua sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin ja huolehtia potilaan neuvonnasta. 2 Tavoitteet Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden vaaran arviointia ja kohtauksen hoitoa sekä vähentää heidän kuolemiaan ja muita sydäntapahtumia. Suositus on tarkoitettu lääkäreille ja muulle henkilökunnalle, jotka hoitavat sepelvaltimotautikohtauspotilaita perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Epidemiologia Sepelvaltimotaudin hoitoon käytetään Suomessa vuosittain hieman yli sairaalahoitojaksoa [1]. Hoitoilmoitusten perusteella sepelvaltimotautikohtauksen hoitoon käytettiin vuonna 2011 noin sairaalahoitojaksoa. Sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden lukumäärä lisääntyi 1990-luvun ajan, mutta 2000-luvulla se on vähentynyt huomatta-

3 vasti [1, 2]. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka. Sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneista runsas puolet oli yli 75-vuotiaita, ja heistä noin kaksi kolmasosaa oli naisia [3]. Suomalaisessa aineistossa epäillyn sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi sairaalaan otetuista potilaista 85 %:lla kotiutusdiagnoosina oli sepelvaltimotautikohtaus [4, 5]. Sepelvaltimotautikohtaus on ollut ST-nousuinfarktia yleisempi sairaalahoitojaksojen diagnoosi. Ennuste Akuuttia sydänperäiseksi epäiltyä rintakipua sairastavia tutkitaan ja hoidetaan Suomessa kaikilla terveydenhoitojärjestelmän tasoilla. Potilaat ovat hyvin epäyhtenäinen joukko, ja heidän ennusteensa vaihtelee varsin paljon. Osalla potilaista ei ole sepelvaltimotautia vaan rintakipu johtuu muista syistä. Ruotsalaisessa SWEDEHEART-rekisterissä alle 80-vuotiaiden kuolleisuus sydäninfarktiin oli 30 vuorokauden kuluttua sairastumisesta 3,7 % (vuosina ) ja vuoden kuluttua 8,6 % (vuosina ) [6]. ST-nousuinfarktiin sairastuneiden kuolleisuus oli alkuvaiheessa isompi kuin ei-st-nousuinfarktiin sairastuneiden, mutta noin puolen vuoden kuluttua sairastumisesta jälkimmäisten kuolleisuus ylitti edellisten kuolleisuuden [6]. Ruotsalaisen rekisteriselvityksen mukaan sydäninfarktiin sairastuneiden vuoden kuolleisuus oli vuosina yli kaksinkertainen epästabiiliin angiinaan sairastuneisiin nähden [7]. Vaara kuolla tai saada merkittävä sydäntapahtuma on suurin ensimmäisten kohtauksen jälkeisten päivien aikana [8 11]. Lyhyen aikavälin ennustetta kuvastavat erityisesti plasman troponiinipitoisuus ja EKG. Suurentuneen troponiinipitoisuuden yhteydessä kuoleman vaara on 3 8-kertainen niihin potilaisiin nähden, joilla troponiiniarvo säilyy normaalina [4, 12, 13]. Myös ST-lasku tulovaiheessa tai seurannan aikana huonontaa lyhyen ja pitkän aikavälin ennustetta [4, 14 16]. Patofysiologia Sepelvaltimotautikohtaukset jaetaan primaarisiin ja sekundaarisiin. Primaarisen kohtauksen syynä on sepelvaltimon seinämän ateroomaplakin repeämä tai haavauma ja siihen liittyvä trombin muodostuminen [17]. Sekundaarisesta sepelvaltimotautikohtauksesta puhutaan, jos kohtaukselle on altistanut ulkoinen syy, joka johtaa hapen tarpeen ja tarjonnan epäsuhtaan sydänlihaksessa. Syy voi olla esimerkiksi nopea rytmihäiriö, äkillinen anemia, hypertensiivinen kriisi, kriittinen aortaläppästenoosi tai traumasta tai muusta syystä johtuva voimakas sympatikotoninen reaktio. Sekundaarinenkin kohtaus voi aiheuttaa sydänlihasvaurion. Sekundaarisessa kohtauksessa ei yleensä esiinny lainkaan plakin repeämää eikä trombinmuodostusta. Hoito kohdistetaan perussyyhyn, kuten eteisvärinän kammiovasteen hidastamiseen, verenpaineen alentamiseen tai anemian korjaamiseen. Tehostetusta antitromboottisesta lääkityksestä ja varjoainekuvauksesta voi olla jopa haittaa, ja niihin tulee edetä vain, ellei oireilu rauhoitu perusvian hoidolla. Yksi sekundaarisen sepelvaltimotautikohtauksen tyyppi on takotsubo-oireyhtymä. Tila johtunee voimakkaan sisäsyntyisen tai ulkoisen katekolamiinimyrskyn aiheuttamasta sydänlihasvauriosta. EKG-muutokset ja markkeripäästö viittaavat sydäninfarktiin, mutta plakkiruptuuraa ei todeta, eikä liikehäiriö vastaa minkään yksittäisen sepelvaltimohaaran kulkua. Jos sepelvaltimotukos johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sy- 3 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 däninfarkti. Sydäninfarktit luokitellaan 1 5 luokkaan. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka, taulukko 1. Sydäninfarktin kliininen luokittelu [18]. Jos trombi tukkii suonen vain osittain tai liukenee nopeasti, solutuhoa ei välttämättä kehity. Tällöin kyseessä on epästabiili angina pectoris. Hoidon organisointi Hätäkeskus ja ensiapu Äkillisiin sydäntapahtumiin sairastuneiden hoitoon hakeutuminen ja akuuttihoidon aloitus voidaan tehokkaimmin ja turvallisimmin järjestää ensihoitopalvelun kautta. Ensihoitopalvelu aktivoidaan soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Hätänumeroon tulisi soittaa heti, kun potilas saa uutena oireena äkillisen voimakkaan rintakivun tai hengenahdistuksen. Jos potilaalla on jo diagnosoitu sepelvaltimotauti, hätänumeroon tulisi soittaa, elleivät lepoon asettuminen ja itsehoitona otettu lyhytvaikutteinen nitraatti (kielenalusresoribletti tai sumute) vie kipua pois viimeistään noin 15 minuutin kuluessa tai jos kipuun liittyy tajunnanmenetys tai selvä yleisvoinnin huononeminen. Ennen ambulanssin saapumista potilaan tulisi asettua lepoon ja hän voi pureskella mg asetyylisalisyylihappoa, ellei hän ole sille yliherkkä. Sepelvaltimotaudin diagnostiikan yhteydessä potilaille tulisi antaa selkeät ohjeet lyhytvaikutteisen nitraatin käytöstä (alkuannos ja tarvittaessa 2 lisäannosta 5 minuutin välein). Valmiudet Ensihoitopalvelulla tulee olla valmiudet rekisteröidä 14-kanavainen EKG (= EKG 12+ V4R ja V8) ja lähettää se sähköisesti konsultoivan lääkärin tulkittavaksi. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka [18]. Hoidon ja kuljetuksen aikana EKG:tä tulee monitoroida jatkuvasti. Lääkevalikoimassa tulee olla asetyylisalisyylihappo, nitraattisuihke ja -infuusio, opiaatti, beetasalpaaja, pienimolekylaarinen hepariini ja alueellisten ohjeiden mukaisesti hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet. Asetyylisalisyylihappo ja nitraattisuihke kuuluvat ensivaste- ja perustasonyksiköiden ja muut lääkkeet hoitotasonyksiköiden valikoimaan. Toimiva hoitoketju edellyttää alueellisesti hyvää suunnitteluyhteistyötä ensihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Hoitopolku Potilaan hoitopolku on esitetään KUVASSA 1. Diagnostisten ja toimenpidevalmiuksien osalta UAP- ja NSTEMI-potilaiden hoitopaikat voidaan luokitella kolmen kategoriaan: hoitopaikat, jossa ovat käytettävissä esitiedot, kliininen kuva ja EKG (ensihoito, terveys- ja lääkäriasemat) hoitopaikat, joissa on käytettävissä myös troponiini* (sairaaloiden päivystykset, keskitetty terveyskeskuspäivystys) sairaalat, joissa on angiografiavalmius ja mahdollisuus sydämen ultraäänitutkimukseen. Jos ensihoidossa tai terveys- tai lääkäriasemalla on käytettävissä troponiini, yksikkö kuuluu kategoriaan 2. Diagnostiikka ja vaaran arviointi Sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä diagnostiikassa noudatetaan samoja periaatteita kuin sydäninfarktin diagnosoinnissa [18]. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka. Diagnoosin teko, vaaran arvio ja hoitopäätökset kulkevat rinnakkain. Ensihoitopaikassa tehdään työdiagnoosi ja samalla vaaran arvio esitietojen, kliinisen tutkimuksen ja EKG:n perusteella [14, 19, 20]. Erityisesti sepelvaltimotautikohtauksen alkutunteina EKG on avainasemassa. Jos alkuvaiheen EKG ei ole diagnostinen

5 Aktiivihoidettavan UAP- tai NSTEMI-potilaan hoitopolku UAP:n tai NSTEMI:n OIREET 112 Omatoiminen hoitoon hakeutuminen Ensihoitopalvelu - Alustava vaaran arvio Avoterveydenhuolto - Alustava vaaran arvio Ei PCI sairaala PCI sairaala Vaaran arvio Vaaran arvio Aluksi konservatiivinen hoito, tarvittaessa varjoainekuvaus Varhainen varjoainekuvaus Aluksi konservatiivinen hoito, tarvittaessa varjoainekuvaus Varhainen varjoainekuvaus Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KUVA 1. Sepelvaltimotautikohtauspotilaan hoitopolku. Alustava vaaran arvio tehdään heti ensimmäisen hoitokontaktin yhteydessä. Potilas ohjataan ensiarvion perusteella joko PCI-keskukseen tai konservatiivisen hoidon yksikköön, jossa vaaran arvio uusitaan ja jatkohoito päätetään sen perusteella. ja oire jatkuu, rekisteröinti tulee uusia Ensihoidolla ja avoterveydenhuollon toimipisteillä on oltava mahdollisuus toimittaa rekisteröity EKG mahdollisimman nopeasti hoitopäätöksen tekevälle lääkärille. Sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä tulee aina rekisteröidä vähintään 14 kytkentää (EKG-12 + V4R + V8). Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka [18]. Sepelvaltimotautikohtauspotilaista %:lla EKG on normaali [21]. Sepelvaltimotautikohtauksessa kivun aikana rekisteröity EKG on kuitenkin vain harvoin normaali [22]. Uusi horisontaalinen tai alaspäin viettävä yli 0,5 mm:n ST-lasku tai T-aallon yli 1 mm:n inversio kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä on akuutin sydänlihasiskemian EKG-ilmentymä epästabiilissa angina pectoriksessa tai sydäninfarktissa ilman ST-nousua, kun EKG ei osoita LVH:ta eikä LBBB:tä. On huomioitava muut ST-laskua ja T- aaltomuutoksia aiheuttavat tilat. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka, taulukko 6. EKG:n tulkintaan liittyviä tiloja, jotka aiheuttavat erotusdiagnostisia ongelmia [18]. EKG:n ST-välin lasku on ennusteen kannalta pahempi kuin pelkkä T-aallon inversio [15]. Pienikin (0,5 mm:n) ST-välin lasku potilaalla, joka kärsii pahentuneesta tai uudesta rintakivusta, viittaa vahvasti iskeemiseen etiologiaan ja lisää uusintatapahtumien vaaraa [23] Rintakivun aikana aiemmin negatiivinen T- aalto voi iskemian merkkinä muuttua posi- 5 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 TAULUKKO 1. Lyhyen aikavälin vaaraa kuvaavat tekijät. Suuri vaara Toistuva tai pitkittyvä rintakipu Suurentunut troponiinipitoisuus EKG:ssä ST-lasku tai ohimenevä ST-nousu Hemodynaaminen epävakaus Merkittävä rytmihäiriö (toistuva kammiotakykardia, kammiovärinä) Sydäninfarktin jälkeen uusiutuva kipu tai iskemia Diabetes Munuaisten vajaatoiminta Pieni vaara Rintakipu ei uusiudu seurannassa Troponiinipitoisuus normaali kahdesti määritettynä Ei iskemiaan viittaavia EKG-muutoksia tiiviseksi (pseudonormalisaatio) [24]. Globaali iskemian tunnusomainen EKGlöydös auttaa tunnistamaan hyvin kiireellistä hoitoa vaativat potilaat isosta joukosta, joilla epäillään tai on todettu sepelvaltimotautikohtaus [25 29] A. Sepelvaltimotautikohtauspotilaalla, jolla todetaan globaali iskemian EKG-löydös on harkittava varjoainekuvausta kiireellisellä aikataululla tai jopa päivystyksellisesti, jos todetaan merkkejä hemodynamiikan pettämisestä. Vaaran arvion perusteella valitaan hoitopaikka. Ks. KUVA 1. Vaaran arviota ja diagnostiikkaa täydennetään troponiinimääritysten avulla. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka [12, 18]. Herkkää troponiinitestiä (hs-tni tai hs- TnT) käytettäessä merkkiainepitoisuus on suositeltavaa tutkia tulonäytteestä ja aikaisintaan 3 tunnin kuluttua. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka [18]. Negatiivinen tulos herkällä troponiinitestillä (hs) tulovaiheessa ja aikaisintaan 3 tunnin kuluttua oireiden alusta määritettynä sulkee käytännössä sydäninfarktin luotettavasti pois [30 33] A. Troponiiniarvon tulkinnassa on muistettava muut sekoittavat tekijät. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka, taulukko 9. Troponiinipitoisuuden suureneminen ilman iskeemistä sydänsairautta [18]. Troponiini ja EKG ovat vaaran arvioinnin tärkeimmät elementit, koska ne kuvastavat kliinisistä tiedoista riippumatonta lyhyen aikavälin vaaraa kuolla tai kokea sydänperäinen haittatapahtuma [34]. Oireiden, kliinisen tutkimuksen, EKGlöydöksen, troponiinimääritysten, sydämen ultraäänitutkimuksen ja hoidon aikaisen seurannan perusteella kyetään arvioimaan potilaan vaara lyhyellä aikavälillä (TAULUK- KO 1). Yksittäiset vaaraa lisäävät tekijät suhteutetaan kokonaisuuteen, ja hoitopäätösten tulee pohjautua hoidosta saatavaksi arvioituun hyötyyn suhteessa hoidon aiheuttamaan vaaraan. Hyvin iäkkäillä monisairailla potilailla hoidon tärkein tavoite on oireiden helpottaminen. Suuren vaaran potilaille ei yleensä tarvita sydämen ultraäänitutkimuksen ja varjoainekuvauksen lisäksi muita tutkimuksia. Pienen vaaran potilaiden diagnostiikassa ja pidemmän aikavälin vaaraa arvioitaessa on apua etenkin kliinisestä kuormituskokeesta, jota tarvittaessa täydennetään sydämen kaikututkimuksella. Suositeltu tutkimusprotokolla esitetään KU- VASSA 2. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Sepelvaltimotautikohtauksen hoidon tärkeimmät tavoitteet ovat oireiden ja sydänlihasiskemian helpottaminen haitallisten sydäntapahtumien (kuolema, sydäninfarkti, uusiutuva iskemia) estäminen. Samalla on huolehdittava siitä, ettei hoidolla aiheuteta potilaalle uusia vaaroja, kuten munuaisten toiminnan häiriöitä tai veren-

7 EKG:ssä ST-nousut Välitön reperfuusio, PCI tai fibrinolyysi Sydänperäiseksi epäilty rintakipu Kliininen tutkimus, anamneesi, EKG, troponiini ST-lasku tai troponiini positiivinen tai hemodynaamisia ongelmia kyllä ei Suuri vaara Pieni vaara ECHO ASA, LMWH, ADPestäjä, beetasalpaaja, statiini ASA, LMWH Toinen troponiinimääritys Harkitse GP-estäjää Positiivinen Kahdesti negatiivinen Varjoainekuvaus Tarvittaessa Rasitus-EKG? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KUVA 2. Sydänperäiseksi epäilty rintakipu. vuoto-ongelmia. Lääkehoidon kulmakivet ovat antitromboottinen ja anti-iskeeminen hoito sekä statiinihoito. Liuotushoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä sepelvaltimotautikohtauksessa ilman ST-nousua, ja siihen liittyvä lisääntynyt aivoverenvuodon vaara voi jopa huonontaa potilaiden ennustetta [35] Alku- ja ensihoito, perusterveydenhuolto ja päivystys Ensitoimenpiteet Potilas asetetaan lepoon hyvään asentoon ja hänelle aloitetaan jatkuva peruselintoimintojen valvonta (vakavan verenkiertokomplikaation mahdollisuus). Esitietojen selvityksen ja kliinisen tutkimuksen yhteydessä rekisteröidään 14-kanavainen EKG. Hoitohenkilökunnan tulee aloittaa rintakivuista kärsivän ensihoito jo ennen lääkärin tekemää diagnoosia antamalla asetyylisalisyylihappoa, nitraattia kielenalusresoriblettinä tai sumutteena, tarvittaessa lisähappea [36, 37] D sekä avaamalla perifeerinen suoniyhteys. Potilaan seurantaan kuuluvat kivun mittaaminen esimerkiksi VAS-asteikolla, verenpaineen mittaus, syketaajuuden ja happikyllästeisyyden seuranta sekä EKGmonitorointi rytmihäiriöiden ja ST-tason muutosten havaitsemiseksi. Yleinen ensihoito esitetään TAULUKOSSA 2. Hoidon intensiteettiä ohjaa vaaran arvioinnissa saatu tulos. Akuuttivaihe sairaalassa Sepelvaltimotautikohtauspotilas kuuluu lähettää päivystyksellisesti sairaalahoitoon Hoitopaikka valitaan vaaran arvioinnin perusteella. Valvontatasoinen hoito on tarpeen potilailla, joilla on käynnissä oleva iskemia tai hemodynaaminen epävakaus tai merkit laaja-alaisesta tai globaalista iskemiasta. 7 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS TAULUKKO 2. Yleinen ensihoito kaikille potilaille. Yleishoito Huolehditaan potilaan levosta ja hyvästä asennosta. Nitraatti Jos potilaan systolinen verenpaine on vähintään 100 mmhg, annetaan 2 nitraattisumutesuihkausta. Jos kipu jatkuu muusta hoidosta huolimatta tai potilaalla on hypertensio tai vajaatoiminta, aloitetaan nitraatti-infuusio (glyseryylitrinitraatti tai isosorbididinitraatti). Aloitus-annos on 20 µg/min, ja sitä suurennetaan 10 µg/min kerrallaan siten, että hypertonisella systolinen verenpaine laskee noin 25 % ja normotonisella mmhg. Diastolisen verenpaineen tulisi pysyä > 65 mmhg:ssä Happeuttaminen ASA Suoniyhteys ja nestehoito Kivun hoito Suonensisäinen beetasalpaus Lisähappea annetaan vain, jos potilaalla on hypoksia, hengenahdistusta tai akuutti vajaatoiminta [36, 37] D. Pulssioksimetrillä happisaturaatiotavoite on tavallisesti % ja kroonisesti keuhkosairailla % Potilas nauttii mg pureskellen, ellei hänellä ole todettua yliherkkyyttä. Ellei potilas pysty ottamaan lääkettä suun kautta, valitaan herkästi laskimonsisäinen valmiste. Avataan välitön suoniyhteys. Ylläpitonesteytys annetaan Ringerin liuoksella tai fysiologisella keittosuolaliuoksella. Kivun hoitoon valitaan morfiini tai oksikodoni, aluksi 4 mg:n ja myöhemmin 2 4 mg:n kerta-annoksin laskimonsisäisesti noin 5 minuutin välein, kunnes kipu helpottaa (ei lihaksensisäisiä injektioita). Tulehduskipulääkkeitä ei tule käyttää kivun hoitoon. Jos potilas on takykardinen tai hypertensiivinen eikä hänellä ole akuuttia vajaatoimintaa tai johtumishäiriöitä, annetaan betasalpaajaa, esimerkiksi metoprololia 2,5 5 mg:n annoksin ad mg. 8 Sydämen kaikukuvaus tulee tehdä suuren vaaran potilaille. Vuodelepo on tarpeen, jos potilaalla on oireita tai merkittäviä rytmihäiriöitä tai hänelle on kehittynyt merkittävä sydänlihasvaurio. Antitromboottinen lääkehoito Asetyylisalisyylihappo (ASA) on antitromboottisen lääkityksen tärkein osa. ASA:n käyttö aloitetaan heti aina, kun epäillään sepelvaltimotautikohtausta eikä potilaan ole osoitettu olevan sille yliherkkä [9, 10, 38 43] A. ASA-lääkitystä jatketaan pysyvästi, ellei sille ole vasta-aiheita. ASA:n aloitusannos on 250 mg nopeasti liukenevaa valmistetta ja ylläpitoannos mg vuorokaudessa. ASA:lle allergisille aloitetaan pelkkä ADP-estäjälääkitys. Pienimolekyylinen hepariini liitetään ASA-lääkitykseen kaikilla potilailla, joiden työdiagnoosina on sepelvaltimotautikohtaus [44 52] A. Toissijaisena vaihtoehtona pienimolekyylisen hepariinin sijasta voidaan käyttää myös fondaparinuuksia [53] B. Pienimolekyylisen hepariinin käyttö aloitetaan yleensä heti jo ensihoitovaiheessa, kun epäily sepelvaltimotautikohtauksesta herää. * Jos potilaan tiedetään olevan verenvuotovaarassa, on syytä odottaa, kunnes peruslaboratoriokokeiden vastaukset on saatu. * Jos potilas saa jo varfariinihoitoa ja INR on hoitotasolla, LMWH:ta ei pidä antaa. * Uusien antikoagulanttien (dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani) käyttö keskeytetään ja LMWH:n antaminen aloitetaan vasta, kun lääkkeen vaikutuksen arvioidaan poistuneen [54]. Pienimolekyylisten hepariinien ryhmässä enoksapariinista on paras tutkimusnäyttö [47, 48]. Jos varjoainekuvauksen jälkeen päädytään ohitusleikkaukseen, pienimolekyylisen hepariinin käyttöä jatketaan leikkaukseen asti.

9 Pallolaajennuksen jälkeen hoitoa jatketaan yksilöllisen harkinnan mukaan. Useimmiten lääkitys voidaan lopettaa pallolaajennukseen. Alaryhmäanalyysien perusteella pienimolekyylisestä hepariinista hyötyvät erityisesti ne potilaat, joiden troponiinipitoisuus on suurentunut [44, 45]. ADP-estäjälääkitys aloitetaan yleensä ASA:n ja LMWH:n tai fondaparinuuksin rinnalla. Lääkitys aloitetaan suuren vaaran sepelvaltimotautikohtauspotilaille, ellei ole syytä epäillä päivystyksellistä leikkaustarvetta. * Yhdistelmälääkitystä ei pidä aloittaa, jos EKG:ssä on viitteet laaja-alaisesta iskemiasta. Epäselvissä tapauksissa on syytä konsultoida paikallisen hoitoketjun mukaisesti ensihoitolääkäriä tai kardiologia. Lääkityksessä huomioidaan alueelliset hoito-ohjeet ja -käytännöt Ryhmän lääkkeissä vaihtoehtoina ovat klopidogreeli, prasugreeli ja tikagrelori. Lisäksi tutkimuksia on tehty uudella laskimonsisäisellä valmisteella, kangrelorilla, mutta se ei ole vielä kaupan. Sekä prasugreeli että tikagrelori ovat osoittautuneet tehokkaammiksi kuin klopidogreeli. ADP-estäjien keskinäiset erot ovat melko vähäiset. Tärkeintä on, että potilas käyttää jotain näistä suunnitellun ajan. Tikagreloria ja prasugreelia ei ole verrattu keskenään yhdessäkään isossa tutkimuksessa, joten niiden keskinäisestä paremmuudesta ei voi tehdä luotettavaa arviota. ADP-estäjälääkityksen ennenaikainen lopetus tai suunnittelemattomat keskeytykset lisäävät iskeemisten tapahtumien vaaraa [55]. Klopidogreelista on hyötyä, hoidetaanpa potilasta invasiivisesti tai konservatiivisesti. Hyötyä näyttää koituvan kaikille potilaille vaaraluokasta riippumatta. Klopidogreelin aloitusannos on sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa 600 mg, koska sen avulla saadaan nopeampi vaikutus [56, 57] B. * Ylläpitoannos on yleensä 75 mg. Klopidogreelin käyttöön ohitusleikkauksen yhteydessä liittyy lisääntynyt verenvuotovaara, minkä vuoksi lääkkeen käyttö pyritään lopettamaan 5 vuorokautta ennen leikkausta. Klopidogreelin aktivoituminen elimistössä voi olla joillakuilla potilailla puutteellista. Aktiivisen metaboliitin muodostuminen on eräiden tutkimusten mukaan riittämätöntä jopa kolmanneksella potilaista. Rutiininomainen trombosyyttifunktion mittaaminen ei ole aiheellista, eikä sen hoidollisesta hyödystä ole näyttöä. Protonipumpun estäjien yhteiskäytöllä ei liene kliinistä vaikutusta klopidogreelin tehoon [58]. Prasugreelillä on tehty yksi iso tutkimus [59], jossa sen käyttö aloitettiin vasta angiografian jälkeen juuri ennen pallolaajennusta. Tässä asetelmassa prasugreeli osoittautui tehokkaammaksi kuin klopidogreeli (300 mg:n latausannoksella) mutta vuotovaara oli selvästi suurempi niillä potilailla, joilla oli ollut aiemmin aivoverenkiertohäiriöitä ja lievästi suurempi vanhuksilla ja pienikokoisilla potilailla. Tutkimuksen potilasmäärä oli , absoluuttinen riskin vähenemä 2,2 % ja NNT 46. ACCOAST-tutkimuksessa prasugreelin aloitus ennen varjoainekuvausta puolitetulla latausannoksella (30 mg) ei vähentänyt iskeemisiä tapahtumia mutta lisäsi vuotoja [60]. Konservatiivisesti hoidetuilla potilailla tehdyssä tutkimuksessa prasugreeli ei ollut klopidogreelia tehokkaampi [61]. Vertailluilla annoksilla prasugreelia voidaan pitää klopidogreeliä parempana vaihtoehtona vain PCI:llä hoidettavilla potilailla, jos lääkitys aloitetaan pallolaajennuksen yhteydessä. Vanhuksilla ja pienikokoisilla lääkkeen käytössä on noudatettava erityistä varovaisuutta vuotovaaran vuoksi. Lääkettä ei tule käyttää potilaille, joilla on aiemmin ollut aivoverenkiertohäiriö. Prasugreeli on pitkävaikutteinen, ja se on 9 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 ennen ohitusleikkausta tauotettava ainakin 7 vuorokaudeksi. Tikagreloriia on tutkittu hoitoasetelmassa, jossa lääke aloitetaan ennen varjoainekuvausta (PLATO) [62]. Tutkimuksessa tikagrelori osoittautui tehokkaammaksi kuin klopidogreeli ( mg) kaikissa tutkituissa alaryhmissä, hoidettiinpa potilas pallolaajennuksella, ohitusleikkauksella tai konservatiivisesti. Tikagrelorilla vuotovaara on suurempi kuin klopidogreelilla, mutta missään tutkitussa alaryhmässä ero ei ollut kovin suuri. Tutkimusnäytön perusteella tikagreloria voidaan pitää klopidogreeliä parempana vaihtoehtona kaikilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla hoitomuodosta, potilaan iästä ja muista sairauksista riippumatta. PLATO-tutkimuksen potilasmäärä oli , absoluuttinen riskin vähenemä 1,87 % ja NNT 54. Tutkimuksessa tikagreloria käyttävien potilaiden kuolleisuus oli merkitsevästi pienempi kuin klopidogreelia käytettäessä. Tikagrelori on muista ADP-estäjistä poikkeavasti reversiibeli inhibiittori, ja sen vaikutus poistuu elimistöstä 3 5 vuorokaudessa. Ennen ohitusleikkausta on syytä pitää 5 vuorokautta taukoa lääkityksessä. ADP-estäjälääkityksen sopiva pituus erityisesti pallolaajennuksella hoidetuilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla on yleensä 12 kuukautta, ellei potilaalla ole merkittävää verenvuotovaaraa. Jos lääkitystä joudutaan vaihtamaan kesken hoidon, kannattanee antaa uuden lääkkeen latausannos. Rutiininomaisesti ennen angiografiaa aloitetusta glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajista ei ole hyötyä verrattuna lääkkeen selektiiviseen aloitukseen angiografian yhteydessä [63 66] A. Lääkityksen rutiininomainen aloitus lisää merkittävästi vuotovaaraa. Kliinisessä käytössä on kolme suoneen annettavaa tämän ryhmän lääkettä. Glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajien käyttö voidaan aloittaa invasiivisen hoitolinjan potilaille ennen angiografiaa, jos potilaan todetaan kuuluvan suuren vaaran ryhmään ja todetaan jatkuva iskemia muusta aloitetusta lääkityksestä huolimatta. Samanaikaisesti tulee arvioida, ettei verenvuotovaara ole suurentunut. Hoitoa jatketaan valmisteen mukaan yleensä enintään tuntia [34]. On viitteitä siitä, että ainakin valikoiduissa tapauksissa lyhyempi infuusio (enintään 2 tuntia) tuottaa yhtä hyvän tuloksen ja saattaa pienentää verenvuotovaaraa [67]. Käytännön työssä lääkkeen aloitusta voidaan harkita angiografian yhteydessä, etenkin jos ADP-estäjän käyttö on aloitettu juuri ennen angiografiaa ja kuvauksen perusteella sepelvaltimossa havaitaan hyytymää. Bivalirudiini on suora trombiininestäjä. Sen rutiininomaista aloittamista ei tutkimusnäytön puuttumisen takia voida suositella. Bivaluridiinia on tutkittu kahdessa laajassa satunnaistetussa tutkimuksessa, joissa se on ollut yhtä tehokas mutta turvallisempi kuin hepariini tai enoksapariini yhdessä glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajan kanssa [68, 69] B. Uuden polven antikoagulantteja ei tule rutiiniluonteisesti aloittaa muun antitromboottisen lääkityksen ohessa, koska ne lisäävät merkittävästi vuotovaaraa [70 80] A. Varfariinia käyttävien potilaiden hoito valitaan yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon tukos- ja vuotoriskit sekä pallolaajennustoimenpiteeseen liittyvä stenttitromboosiriski [81 83]. Varfariinia ei yleensä tarvitse keskeyttää potilailta, jotka saavat toimenpiteen takia verihiutale-estäjiä [84]. Jos INR on hoitoalueella, muita antikoagulantteja ei tule antaa. Prasugreelin ja tikagrelorin yhteiskäytöstä varfariinin kanssa ei ole tutkimusnäyttöä. ASA ja klopidogreeli suurentavat vuotoriskiä, minkä vuoksi kolmoishoidon pituus on minimoitava. Suuren vuotoriskin potilailla pyritään

11 käyttämään metallistenttejä, jolloin kolmoishoidon pituudeksi riittää kuukausi. ASA- tai klopidogreelilääkitystä jatketaan 6 12 kuukautta. Pienen tai kohtalaisen vuotoriskin potilailla voidaan käyttää myös uuden polven lääkestenttejä, jolloin kolmoishoidon pituus on 3 6 kuukautta. Stabiilien potilaiden hoidosta saatujen tulosten perusteella kolmoishoidosta ensimmäisenä voitaneen lopettaa ASA [85]. Mahansuojalääkitystä suositellaan kolmoishoidon ajaksi [59]. Bivalirudiinia ja glykoproteeni IIb/IIIa -estäjien yhteiskäyttöä on vältettävä vuotoriskin takia [69]. Toimenpidereittinä suositaan värttinävaltimoa [86, 87] B. Muu lääkehoito Akuuttivaiheessa beetasalpaajalääkitys voidaan aloittaa helpottamaan rintakipua ja pienentämään rytmihäiriöiden ja uusintainfarktin riskiä, ellei sille ole vasta-aiheita [88 94] B. Beetasalpaaja-annos säädetään sellaiseksi, että potilaan leposyketaajuus asettuu lyöntiin minuutissa. Jos potilaalla on merkkejä akuutista sydämen vajaatoiminnasta, beetasalpauksen aloitusta tulee harkita huolellisesti. Jos beetasalpauksen aloittamiseen päädytään, se tulee aloittaa hyvin varovaisesti niin, että tavoitesyke on 70 80/min. Tässä tilanteessa annosteluun liittyy suurentunut kardiogeenisen sokin kehittymisen vaara. Kardiogeenisessä sokissa beetasalpaajaa ei yleensä tule antaa. Laskimonsisäisesti annosteltavien valmisteiden vaikutus on ennustettavampaa akuuttiin tilanteeseen usein liittyvän imeytymishäiriön vuoksi. Nitraatti on peruslääke, jolla hillitään akuuttia iskemiaa ja rintakipua, mutta se ei paranna ennustetta [95, 96] C. Statiini aloitetaan diagnoosin varmistumisen jälkeen kaikille potilaille heidän kolesteroliarvoistaan riippumatta. Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [97]. Veren rasva-arvot määritetään 24 tunnin sisällä sairaalaan tulosta. Sepelvaltimokohtauksen aikana aloitettu statiinihoito parantaa ennustetta [98 105] A. Sepelvaltimosairauspotilailla ja erityisesti sepelvaltimosairauskohtauksen yhteydessä suuresta statiiniannoksesta on saatu kliinistä lisähyötyä tavanomaiseen statiiniannokseen verrattuna [ ] A. Myös kokonaiskuolleisuus on pienentynyt suurimman riskin potilailla. Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [97]. Varjoainekuvaus ja revaskularisaatio Suuren vaaran sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden potilaiden varhainen varjoainekuvaus ja revaskularisaatio yhdistettynä riittävään antitromboottiseen hoitoon vähentävät vakavia sydäntapahtumia (kuolema, sydäninfarkti) [8, 11, ] A. Varjoainekuvaus varmistaa sepelvaltimotaudin diagnoosin ja vaikeusasteen, ja sillä on tärkeä merkitys, kun arvioidaan revaskularisaation tarvetta ja päätetään revaskularisaatiomenetelmästä. Osalle potilaista varjoainekuvaus on aiheellinen myös rintakivun diagnostiikan kannalta. Jos varjoainekuvaus sulkee pois sepelvaltimotaudin, tarpeeton hoito voidaan lopettaa ja vältytään väärän sepelvaltimotautidiagnoosin aiheuttamilta seurauksilta. Sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden vaara menehtyä tai kokea sydänperäinen haittatapahtuma on suurin ensimmäisten päivien aikana kohtauksen jälkeen [120]. Varjoainekuvaus tulee siten pyrkiä suorittamaan suuren vaaran potilaille sairaalahoidon aikana mahdollisimman pikaisesti [11, 110, ] B, viimeistään 2 3 vuorokauden kuluessa. Erittäin kiireellinen varjoainekuvaus on aiheellista, jos potilaalla on lääkehoidosta huolimatta jatkuvaa rintakipua yhdistyneenä iskeemisiin EKG-muutoksiin, epävakaa hemodynamiikka, keuhkopöhö, henkeä uhkaava kammiorytmihäiriö tai edes ohimenneitä merkkejä globaalista iskemiasta. 11 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 Pienen vaaran potilaiden lyhyen aikavälin ennuste on hyvä eikä siihen voida vaikuttaa välittömällä varjoainekuvauksella [8, 11] A. Kaikista epäillyn sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi sairaalaan otetuista potilaista 8 19 %:lla ei todeta varjoainekuvauksessa merkittäviä sepelvaltimoahtaumia [4, 112]. Revaskularisaatio (pallolaajennus, ohitusleikkaus) parantaa potilaan ennustetta estää iskemian aiheuttamia komplikaatioita lievittää rintakipuoireita parantaa suorituskykyä. Satunnaistettuja tutkimuksia, joissa olisi verrattu ohitusleikkausta ja pallolaajennusta sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneilla potilailla, ei ole tehty. Käytännön työssä revaskularisaatiomenetelmä on valittu sepelvaltimotautikohtauksen saaneille samoilla periaatteilla kuin vakaan sepelvaltimotaudin yhteydessä [126]. Hoitokäytäntöihin ja revaskularisaatiomenetelmän valintaan vaikuttavat sepelvaltimotaudin vaikeusaste sepelvaltimoanatomia liitännäissairaudet arvio toimenpiteellä saavutettavasta hyödystä toimenpiteeseen liittyvistä vaaroista. Diabeetikoilla, joilla on monisuonitauti, sepelvaltimoiden ohitusleikkaus parantaa pallolaajennusta paremmin ennustetta [ ]. Sepelvaltimoiden pallolaajennuksessa diabeetikoilla tulee suosia lääkestenttien asentamista [130] Sepelvaltimoiden pallolaajennus pitäisi tehdä heti varjoainekuvauksen jälkeen [8, 11, 110, 121] B. Ohitusleikkaus tulisi tehdä samalla sairaalahoitojaksolla [8, 11, 110, 121] B. Ohitusleikkaukseen menoon liittyvät erityistilanteet: Ohitusleikkaus pyritään tekemään pian diagnostisen kuvauksen jälkeen. Ajoituksen vaikutusta ennusteeseen ei ole erikseen tutkittu. Leikkausta viivästetään tarpeen mukaan lääkityksestä johtuvan vuotovaaran minimoimiseksi. Jatkuvassa iskemiassa olevat tai hemodynaamisesti epästabiilit potilaat pyritään leikkaamaan päivystysluonteisesti. Mahdollisesti aloitettu ADP-estäjälääkitys lopetetaan ennen leikkausta. Tika grelorin vaikutus häviää yleensä 3 5 vuorokaudessa, klopidogreelin ja prasugreelin 5 7 vuorokaudessa. ASA-, LMWH- ja tarvittaessa GP-estäjälääkitystä voidaan jatkaa leikkauspäivään saakka. Suomessa ohitusleikkauksen jälkeen on tavallisesti käytetty antitromboottisena lääkityksenä pelkkää ASA-lääkitystä, vaikka klopidogreelillä on saatu näyttöä suuremmasta tehosta kuin pelkällä ASA:lla ja sekä prasugreelilla että tikagrelorilla on ohitusleikatuilla potilailla saatu näyttöä suuremmasta tehosta kuin klopidogreelillä. Tutkimusnäytön mukaan ohitusleikkauksen jälkeen lääkityksessä voidaan harkita ASA:n ja jonkin ADP-estäjän yhdistelmää [131, 132]. Jos leikkaukseen joudutaan potilaan epästabiilin tilan vuoksi ilman riittävää taukoa, voidaan vuotovaaraa ilmeisesti vähentää trombosyyttikonsentraatilla. * Tätä käytettäessä on muistettava, että tikagrelori on reversiibeli ADP-reseptorin inhibiittori ja se estää myös annettujen uusien trombosyyttien toimintaa. Trombosyyttejä saatetaan siten joutua antamaan useaan otteeseen. Verenvuotovaara Verenvuotokomplikaatiot ovat yleisin eiiskeeminen komplikaatioryhmä sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa. Vakavia verenvuotoja ilmenee määritelmän ja potilasryhmän mukaan 2 15 %:lla potilaista [34, 126]. Vuotokomplikaatioiden luokittelu on ollut kirjavaa, mutta kallonsisäinen, hemodynaamisia ongelmia tai hemoglobiinipitoisuuden merkittävän pienenemisen (yli 50 yksikköä) aiheuttava verenvuoto on luokiteltu aina vakavaksi.

13 Tärkeimpiä vuotovaaraa lisääviä piirteitä ovat [133, 134] naissukupuoli ja alhainen paino [135] munuaisten vajaatoiminta aikaisempi vuoto kohonnut verenpaine korkea ikä. Muita vuotovaaraa lisääviä tekijöitä ovat anemia trombosytopenia tulehduskipulääkkeiden tai SSRI-tyyppisten masennuslääkkeiden käyttö. Invasiiviseen hoitostrategiaan ja runsaaseen antitromboottiseen lääkitykseen liittyy luonnollisesti myös lisääntynyt verenvuotokomplikaatioiden vaara. Vakavat vuotokomplikaatiot huonontavat sepelvaltimotautikohtauksen ennustetta yhtä paljon kuin iskeemiset komplikaatiot [ ]. Verenvuotopotilaiden huono ennuste selittyy osittain näiden potilaiden yleisistä vaaratekijöistä (ks. edellä), mutta hemodynaamisia ongelmia aiheuttavan vuodon lisäksi elimistön vuotoa hillitsevillä reaktioilla, verensiirroilla, antitromboottisten lääkkeiden käytön lopettamisella ja hemostaattisilla lääkkeillä on merkitystä. Verenvuotokomplikaatioiden välttäminen on yhtä tärkeää kuin iskeemisten komplikaatioiden ehkäisy. Vuotovaara arvioidaan ennen hoitojen aloitusta kreatiniinipuhdistuman (egfr), hemoglobiinin, varfariinihoitoa saaneilla INR-määrityksen ja maksasairauksissa TT-määrityksen avulla. Korkeaa verenpainetta alennetaan tarvittaessa suonensisäisellä nitraatti- tai beetasalpaajalääkityksellä. Antitromboottisen hoidon kesto minimoidaan. * Vältetään antitromboottisten lääkkeiden vuotovaaraa lisääviä yhdistelmiä ja vaihtoja [51]. * Annostellaan antitromboottiset lääkkeet oikein (erityisesti iäkkäille ja lievääkin munuaisten vajaatoimintaa poteville) [135, 138]. * Suositaan värttinävaltimoreittiä [139]. * Harkitaan mahansuojalääkkeen tarvetta [58, 135, 140]. * Vältetään verensiirtoja, jos hemoglobiiniarvo on yli 80 g/l [135] * Vältetään antitromboottisen hoidon lopetusta lievissä verenvuodoissa. * Vakavissa vuodoissa pyritään aktiivisesti etsimään ja hoitamaan vuodon syy ja palauttamaan antitromboottinen hoito heti kun se on turvallista. Erityisryhmät Iäkkäät potilaat Ikä on sepelvaltimotaudin tärkein riskitekijä. Yli kolmasosa sepelvaltimotautikohtauspotilaista on yli 75-vuotiaita [34], ja heistä kaksi kolmannesta on monisairaita vanhuksia [141]. Sepelvaltimotautikohtauksen hoidosta tehtyjen laajojen tutkimusten potilaista kuitenkin vain noin 10 % on ollut yli 75-vuotiaita [34]. * Heilläkin esiintyy merkitsevästi vähemmän liitännäissairauksia kuin muilla samanikäisillä [34]. Päätelmät ikääntyneiden sepelvaltimotautikohtauksen hoidosta perustuvat kontrolloitujen satunnaistutkimusten jälkikäteisiin (post hoc) alaryhmäanalyyseihin. Hoitotutkimusten tulokset eivät siten ole suoraan sovellettavissa ikääntyneisiin. Koska satunnaistettuja tutkimuksia tuskin enää tehdään tässä tarkoituksessa, päätelmiä hoidon vaikuttavuudesta voitaisiin saada ainoastaan laajan kansallisen toimenpiderekisterin avulla [142]. Sepelvaltimotautikohtauksen varhaisdiagnostiikka Sepelvaltimotautikohtauksen oireet ovat ikääntyneillä usein lieviä ja epätyypillisiä. Rintakivun asemasta sepelvaltimotautikohtaus aiheuttaa ikääntyneille usein vain epämiellyttävän rintatuntemuksen. Pääoireina ovat usein hengenahdistus (49 %) [5], hikoilu (26 %), pahoinvointi (24 %) ja pyörtyminen (19 %), joskus ainoastaan sekavuus [143]. 13 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 EKG:stä puuttuvat usein ST-muutokset (43 %). Vajaatoiminta liittyy taudinkuvaan jopa yli 40 %:lla. Ikääntyneillä sepelvaltimotautikohtausta pitää epäillä huomattavasti herkemmin kuin nuoremmilla. Toimintakyvyn rajoitukset estävät usein rasituskokeen suorittamisen [143]. Anemia ja kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat olla sepelvaltimotautikohtauksen laukaisevia tekijöitä erityisesti ikääntyneillä [143]. Hoidon valinta Invasiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden suuren vaaran potilaiden elinajanodotteeseen, uusintakohtauksiin, sairaalahoidon tarpeeseen ja elämänlaatuun yhtä paljon kuin nuorempien, jos potilaalla ei ole toimintakykyä merkittävästi haittaavaa muistihäiriötä, aivo-, munuais- tai keuhkosairautta tai elinajanodotetta lyhentävää syöpä- tai yleissairautta [144]. Sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneita yli 75-vuotiaita suuren vaaran potilaita on hoidettava invasiivisilla menetelmillä samoin perustein kuin alle 75-vuotiaita [ , ] C, ellei heillä ole merkittäviä toimenpiteiden komplikaatiovaaraa lisääviä sairauksia [34]. Itsenäisen toimintakykynsä menettäneillä vanhuksilla keskitytään oireiden hoitoon ja toimenpidehoitoon turvaudutaan vain, jos oireita ei muutoin saada hallintaan. Verenvuotokomplikaatiot heikentävät muutoin hyviä hoitotuloksia [144]. Jos suuren vuotoriskin vanhuspotilas on toipunut kohtauksesta oireettomaksi ja iskemiamuutokset EKG:stä ovat hävinneet eikä vasemman kammion toimintakyky ole entisestään huonontunut, toimenpidehoidosta on usein enemmän haittaa kuin hyötyä [153]. Monisairaiden ikääntyneiden yksilöllisissä hoitopäätöksissä joudutaan usein pidättäytymään invasiivisesta hoidosta. Hoitopäätökset tehdään yhteistyössä potilaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Hoidon toteuttaminen Antitromboottisen lääkehoidon aiheuttamat verenvuotokomplikaatiot ovat ikääntyneillä merkittävä ongelma. Hepariini ja glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajat altistavat ikääntyneet suuremmalle verenvuotovaaralle kuin muut potilaat, ja niiden käyttö liian suurina annoksina on yleistä [138]. Mahansuojalääkkeitä on maha-suolikanavan verenvuotojen estämiseksi käytettävä herkästi [58, 140]. Monilääkitys lisää lääkeinteraktioiden vaaraa. Munuaisten vajaatoiminta altistaa lääkeinteraktioille. Munuaisten toimintakyky on syytä arvioida ainakin laskennallisen kreatiniinipuhdistuman avulla ennen invasiivisesta hoidosta päättämisestä [34, 138, 154]. Ks. GFR-laskuri Munuaisten krooninen vajaatoiminta Munuaisten vajaatoimintaa potevat on suljettu pois useimmista sepelvaltimotautikohtausten hoitoa koskevista tutkimuksista [155]. Noin kolmasosalla sepelvaltimotautikohtaus- ja ei-st-nousuinfarktipotilaista on kuitenkin munuaisten toimintahäiriö [154], minkä vuoksi sepelvaltimotautikohtauksen invasiivisen hoidon hyödyllisyydestä varsinkaan munuaisten vaikeaa vajaatoimintaa potevilla ei olla varmoja [34]. Munuaisten krooninen vajaatoiminta suurentaa kuitenkin erittäin selvästi sydän- ja verisuonitauti- sekä kokonaiskuolleisuutta [34, 154]. Myös diabetekseen liittymätön munuaisten lieväkin toimintahäiriö on yhteydessä sepelvaltimotaudin eri ilmenemismuotoihin. Toisaalta munuaisten vajaatoiminta lisää myös antikoagulaatiohoitoon ja invasiiviseen hoitoon liittyvää verenvuotovaaraa. Vaara korreloi munuaisten vajaatoiminnan vaikeusasteeseen. Troponiinipitoisuudet saattavat suurentua munuaisten vajaatoiminnassa ilman sydän-

15 lihasvauriotakin varsinkin dialyysipotilailla ja aiheuttaa tulkintavirheen vaaran arvioinnissa [18]. Ks. lisätietoa akuutin munuaisvaurion diagnostiikasta, hoidosta ja ehkäisystä Käypä hoito -suosituksesta Munuaisvaurio (akuutti) [156]. Hoidon toteuttaminen Kreatiniinipuhdistuman arviointi Cockroft Gaultin kaavan avulla kuuluu kaikkien iäkkäiden ja pienikokoisten potilaiden sekä munuaisten vajaatoimintaa potevien sepelvaltimotautikohtauksen hoidon suunnitteluun [34, 154]. Ks. lisää Cockroft Gaultin kaavasta Terveysportista Jos kreatiniinipuhdistuma on alle 60 ml/ min, verenvuotovaara suurenee merkitsevästi [157]. Tällöin on harkittava annosten pienentämistä yksilöllisesti niin, että huomioidaan tromboosivaara. Jos kreatiniinipuhdistuma on alle 30 ml/min, pienimolekyylisen hepariinin, fondaparinuksin, glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajien ja muiden munuaisten kautta poistuvien lääkkeiden annoksia on muutettava. Tavallista hepariinia kannattaa suosia pienimolekyylisen asemasta [135]. Munuaisten toimintahäiriön varhainen toteaminen mahdollistaa optimaalisen nesteytyksen ennen toimenpidehoitoja. Fondaparinuuksi saattaa aiheuttaa vähemmän verenvuotokomplikaatioita munuaisten vajaatoimintaa potevilla kuin hepariinivalmisteet [34, 53]. Antikoagulaatiohoito edellyttää erityistä varovaisuutta, jos mitattu tai arvioitu kreatiniinipuhdistuma on alle 30 ml/min [34]. Varjoaineen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta Sepelvaltimotautikohtauspotilaista jopa 13 %:lle kehittyy munuaisten toimintahäiriö [158]. Yksi tavallisimmista syistä on varjoaine. Aikaisempi munuaisten toimintahäiriö ja varjoaineen runsas käyttö luonnollisesti lisäävät varjoaineen aiheuttaman nefropatian vaaraa sepelvaltimotautipotilailla. Myös korkea ikä, diabetes, dehydraatio ja suuriosmoottisen ionisoituvan varjoaineen käyttö lisäävät vaaraa [158]. Huolellinen nesteytys ennen toimenpidettä ja sen jälkeen vähentävät vaaraa. Ks. Käypä hoito -suositus Munuaisvaurio (akuutti) [156]. Potilailla, joilla on vaikea munuaisten toimintahäiriö, toimenpiteitä saatetaan joutua tekemään porrastetusti varjoaineen aiheuttaman kertakuormituksen välttämiseksi. Diabeetikot Noin 60 %:lla sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneista on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, ja puolella heistä on diabetes. Sokeriaineenvaihdunnan häiriötä tulee sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneilla seuloa aktiivisesti. Seulontaan käytetään HbA 1c :tä (ja paastosokeripitoisuuden mittausta). Diabeteksen diagnostisten kriteerien osalta viitataan Käypä hoito -suositukseen Diabetes [159]. Jos HbA 1c on alle 48 mmol/mol (alle 6,5 %), voidaan poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan osoittamiseen tarvittaessa käyttää kahden tunnin oraalista glukoosirasituskoetta. Sepelvaltimotautikohtauksen akuutissa vaiheessa suurta veren sokeripitoisuutta tulee hoitaa insuliini-infuusiolla. Insuliini-infuusio tai -hoito tulee aloittaa, jos plasman glukoosipitoisuus on yli 10 mmol/l. Veren sokeripitoisuuden tavoitetasoa ei tutkimusten perusteella voida yksiselitteisesti määritellä, mutta liian tiukasta glukoosikontrollista voi olla haittaa [160]. Jatkohoito Pitkän aikavälin vaaran arviointi Erilaisia pisteytysjärjestelmiä voidaan käyttää sekä lyhyen että pitkän ajan vaaran arvioimiseksi. Vaaratekijöiden lukumäärän kasvaessa potilaan vaara saada uusintatapahtumia lisään- 15 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 tyy. Vaikka uusintatapahtumien vaara olisi lyhyellä aikavälillä pieni, pitkän aikavälin ennuste voi kuitenkin olla huono ja se tulee arvioida erikseen. Yksittäiset vaaraa lisäävät tekijät suhteutetaan kokonaisuuteen, ja hoitopäätösten tulee pohjautua hoidosta saatavaksi arvioituun hyötyyn suhteessa hoidon aiheuttamaan vaaraan. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin (rasvaaineenvaihdunnan häiriöt, kohonnut verenpaine, diabetes ja tupakointi) puututaan varhain jo sairaalajakson aikana. Koska kohtauksen uusiutumisen todennäköisyys on suurin kotiutusta seuraavina viikkoina, potilaalle on annettava selkeät menettelyohjeet mahdollisen sepelvaltimotautikohtaukseen viittaavien oireiden uusiutumisen varalta. Potilaiden neuvonta ja elintapaohjaus tulee aloittaa jo sairaalahoidon aikana, vaikka hoitojakso olisi lyhyt. Neuvontaa ja elintapaohjausta jatketaan avohoidossa. Pitkäaikaisseuranta vastaa vakaan sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota. Työkyvyn arvioinnissa käytetään yleisiä sepelvaltimotautipotilaan arviointiperusteita. Sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen tulee harkita tilapäistä ajoneuvon ajokieltoa yksilöllisin perustein: Yksityisautoilussa pidetään 1 viikon tauko, ellei potilaalle kehity merkittävää sydänlihasvauriota tai komplikaatioita. Ammattiautoilijoilla ajokiellosta päätetään harkinnan mukaan. Komplisoitumattomissa tapauksissa ajokielto on 2 viikkoa. Akuuttivaiheessa erikoislääkärin tulee ottaa kantaa ajokykyyn. Sepelvaltimotautikohtauksen ajokelpoisuuden arviointia on tarkemmin kuvattu Käypä hoito -suosituksessa ST-nousuinfarkti [161]. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeet ajokyvyn arvioinnista Myös potilaskohtainen kuntoutussuunnitelma on keskeinen osa jatkohoitoa. Seuranta Jos potilas siirtyy avoterveydenhuollon seurantaan, ensimmäinen seurantakäynti pyritään järjestämään hoitavan lääkärin vastaanotolle 1 2 kuukauden päähän. Kun potilas siirtyy erikoissairaanhoidosta avoterveydenhuollon seurantaan, hänen kanssaan on suositeltavaa tehdä kirjallinen hoitosuunnitelma, josta ilmenevät jatkoseurannan paikka, tarvittavat jatkotutkimukset ja vaaratekijöiden tavoitetasot. Pysyvä jatkoseuranta toteutetaan yksilöllisesti ja vähintään 6 12 kuukauden välein. Seurantakäynneillä tulee kiinnittää huomiota potilaan vointiin, arvioida lääkitys ja pyrkiä suurentamaan lääkeannokset tavoitemääriinsä, havaita mahdollinen depressio ja arvioida suoritus-, työ- ja ajokyky. Jos oireet uusiutuvat pallolaajennusta seuraavien kuukausien aikana, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on yleensä aiheellinen eikä kliinistä kuormituskoetta useimmiten tarvita. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden hoito Sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden tehokas hoito parantaa ennustetta ja vähentää lääkityksen tarvetta. Samalla myös terveydenhuollon kustannusvaikuttavuus kohenee. Koska sepelvaltimotaudin synty on monisyinen, vaaratekijöiden hoidon on oltava kokonaisvaltaista ja myös psykososiaalisiin tekijöihin on kiinnitettävä huomiota. Tupakoinnin lopettaminen on ensiarvoisen tärkeää [ ]. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus [165]. Parhaan mahdollisen tehon saavuttamiseksi tupakoinnin lopettamiseen tähtäävän potilasohjauksen tulisi olla sairaalahoidon aikana intensiivistä ja jatkua vähintään kuukauden kotiutumisen jälkeen [166]. Tupakoinnin lopettamisen apuna voidaan käyttää nikotiinikorvaushoitoa ja lääkehoitoa. Nikotiinikorvaushoito on turvallista sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä, ja sitä tulee tarjota kaikille potilaille jo

17 sairaalahoidon aikana. * Lääkkeistä tehokkaaksi ja turvallisiksi on osoitettu bupropioni, varenikliini ja nortriptyliiniä [ ]. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus [165]. Dyslipidemioiden tehokas lääkkeetön ja lääkehoito statiineilla tulee aloittaa jo sairaalavaiheessa. Tavoitteena on, että LDL-kolesterolipitoisuus on alle 1,8 mmol/l. Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [97]. Kohonneen verenpaineen hoidossa on pyrittävä hyvään hoitotasapainoon. Hoitotavoite määritellään yksilöllisesti, ja sen tulee olla ainakin alle 140/90 mmhg. Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine [170, 171]. Diabeteksen hoidossa pyritään hyvään tasapainoon: HbA 1c -pitoisuuden osalta tavoitteena on päästä lääkehoidon aikana alle 53 mmol/mol:n (alle 7,0 %), mutta yksilöllisesti voidaan sopia suurempikin tavoitearvo. Plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo omamittauksissa on yleensä alle 7 mmol/l. Ks. Käypä hoito -suositus Diabetes [159]. Ylipaino on myös sepelvaltimotaudin itsenäinen vaaratekijä. Tavoiteltava painoindeksi (BMI) on 18,5 25 kg/m 2. Ylipainoisilla (BMI 25 29,9 kg/m 2 ) ja lihavilla (BMI yli 30 kg/m 2 ) tavoitteena on vähentää painoa pysyvästi 5 10 % [172]. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) [172]. Lääkehoito Asetyylisalisyylihapon käyttöä jatketaan pysyvästi, ellei sille ole vasta-aiheita [9, 10, 38 43] A. ADP-estäjähoidon (prasugreeli, tikagrelori tai klopidogreeli) kesto sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen on yleensä 12 kuukautta, ellei potilaan verenvuotoriski ole suurentunut. Jos potilas tarvitsee pysyvää antikoagulanttihoitoa, voitaneen 12 kuukauden kuluttua sepelvaltimotautikohtauksesta lopettaa verihiutale-estäjien käyttö. Statiinihoito parantaa sepelvaltimotaudin ennustetta ja on siten aiheellinen kaikille sepelvaltimotautipotilaille heidän kolesteroliarvoistaan riippumatta. Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [97]). ACE:n estäjät tai ATR:n salpaaja Sekundaaripreventiota varten lääkitys ACE:n estäjällä tulisi aloittaa ainakin kaikille niille sepelvaltimotautipotilaille, joilla on diabetes tai hypertensio [ ] A. Käyttö on aiheellista myös, jos potilaalla on vasemman kammion toimintahäiriö (ejektiofraktio alle 40 %) [ ] A. * Jos potilas ei siedä ACE:n estäjiä, voidaan käyttää angiotensiini II -reseptorien salpaajia. Beetasalpaajahoitoa jatketaan pysyvästi niillä sepelvaltimotautipotilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta tai oireeton vasemman kammion toimintahäiriö [184]. Pitkäkestoisen beetasalpaajahoidon hyötyä ei ole osoitettu ensimmäisen vuoden jälkeen tapahtumasta nykyaikaisesti hoidetuilla potilailla, joilla vasemman kammion funktio on normaali ja jotka ovat muutoin pienen riskin potilaita [ ] C. Pitkävaikutteista nitraattilääkitystä ei tarvita, jos potilaalla ei esiinny akuutin vaiheen jälkeen haittaavaa angina pectoris -oiretta [95, 96] C. Potilaille on suositeltavaa antaa lääkemääräys lyhytvaikutteisesta nitraattivalmisteesta mahdollisesti uusiutuvan rintakipukohtauksen ensihoitolääkkeeksi. Kalsiuminestäjien ei ole osoitettu vaikuttavan sepelvaltimotaudin ennusteeseen. Jos potilas ei siedä beetasalpaajaa, voidaan ensisijaisesti käyttää sykettä hidastavia kalsiuminsalpaajia (verapamiili ja diltiatseemi) rintakipuoireiden helpottamiseen, kunhan potilaalla ei ole vasemman kammion toimintahäiriötä [ ] B. Dihydropyridiiniryhmän kalsiuminsalpaajia voidaan käyttää kohonneen verenpaineen hoitoon tai rintakipujen helpottamiseen beetasalpaajien lisänä. Ivabradiini vähentää uusintainfarkteja ja 17 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS sepelvaltimoiden revaskularisaatioita niillä stabiilia sepelvaltimotautia sairastavilla, joiden vasemman kammion pumppauskyky on heikentynyt ja joiden leposyke sinusrytmissä on mahdollisesta beetasalpaajasta huolimatta yli 70/min [ ] B. Ivabradiinin ennustevaikutusta ei ole tutkittu sepelvaltimotautikohtauksen akuuttivaiheessa, mutta lääke on osoitettu pienessä pilottitutkimuksessa turvalliseksi. Kuntoutus Sydänkuntoutuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja moniammatillisesti toteutettavaa kuntoutusohjelmaa, joka on laadittu sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen toipumisen edistämiseksi. Sydänkuntoutuksen tavoitteet on määritetty. Kuntoutuksella pyritään mahdollisimman hyvään fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn [198, 199]. Sepelvaltimotautipotilaiden liikuntapainotteisen kuntoutuksen on osoitettu pienentävän kokonais- ja sydänkuolleisuutta ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin [198, ] A. Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta [205]. Sepelvaltimotautikohtaukseen sairastunutta kannattaa aktiivisesti ohjata toipumisvaiheessa liikuntapainotteiseen, sydänpotilaille suunniteltuun avo- tai poikkeustapauksissa laitoskuntoutukseen. Ennen kuntoutusta potilaalle tulee tarvittaessa tehdä kliininen kuormituskoe rasituksenaikaisen sydänlihasiskemian ja rytmihäiriöiden selvittämiseksi ja liikuntakuntoutuksen suunnittelemisen apuvälineeksi. Liikunnallisen kuntoutuksen toteuttamisesta käytännön ohjeita on Käypä hoito -suosituksessa Liikunta [205] sekä suosituksessa Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus [206]. Kliinistä kuormituskoetta tulee käyttää myös ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa varsinkin erityisryhmissä, kuten ammattiautoilijoilla. 18

19 SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN JA SUOMEN KARDIOLOGISEN SEURAN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: KARI NIEMELÄ, LKT, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, johtava ylilääkäri TAYS Sydänsairaala Kokoava kirjoittaja: SAILA VIKMAN, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri TAYS Sydänsairaala Jäsenet: RAIMO KETTUNEN, LKT, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautien klinikka MARKKU KUISMA, LT, dosentti, anestesiologian erikoislääkäri HYKS ensihoito, HUS HEIKKI MIETTINEN, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, kardiologian klinikkaylilääkäri KYS Sydänkeskus MATTI NIEMELÄ, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, OYS:n sisätautien klinikka, kardiologian osasto MIKKO PIETILÄ, LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus MARJA PUURUNEN, LKT, kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri SPR Veripalvelu, Käypä hoito -toimittaja ILKKA TIERALA, LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonlääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, kardiologia LEENA UUSITALO, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus, Vimpeli ANTTI YLITALO, LT, kardiologian professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri Lapin keskussairaala, MRC Oulu ja Oulun yliopisto Asiantuntija: MARKKU ESKOLA, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri TAYS Sydänsairaala KIRJALLISUUTTA 1. Laatikainen T ym. Sydän- ja verisuonitautien rekisteri, tilastotietokanta. 2. Salomaa V ym. J Cardiovasc Risk 1999;6: Koukkunen H ym. Am J Geriatr Cardiol 2008;17: Vikman S ym. Duodecim 2005;121:753-9 (2003;119: ) 5. Roberts R ym. Circulation 1998;98: SWEDEHEART Annual Report s Dudas K ym. BMJ Open 2013;3: 8. Invasive compared with non-invasive treatment in unstable coronary-artery disease: FRISC II prospective randomised multicentre study. Lancet 1999;354: Risk of myocardial infarction and death during treatment with low dose aspirin and intravenous heparin in men with unstable coronary artery disease. Lancet 1990;336: Wallentin LC. J Am Coll Cardiol 1991;18: Cannon CP ym. N Engl J Med 2001;344: Heidenreich PA ym. J Am Coll Cardiol 2001;38: Morrow DA ym. JAMA 2001;286: Savonitto S ym. JAMA 1999;281: Diderholm E ym. Eur Heart J 2002;23: Jernberg T ym. J Am Coll Cardiol 1999;34: Libby P. N Engl J Med 2013;368: Sydäninfarktin diagnostiikka (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 19. Savonitto S ym. Ann Noninvasive Electrocardiol 2001;6: Birnbaum Y ym. J Electrocardiol 2006;39:S Nikus K ym. J Electrocardiol 2010;43: Saitoh M ym. Intern Med 2000;39: Cannon CP ym. J Am Coll Cardiol 1997;30: Noble RJ ym. Arch Intern Med 1976;136: Nikus KC ym. Ann Noninvasive Electrocardiol 2004;9: Sclarovsky S ym. Am Heart J 1988;116: Nikus K ym. Postgrad Med 2011;123: Nikus KC ym. Ann Med 2012;44: Nikus K. Acta Universitatis Tamperensis; 1776, Tampere University Press, Tampere Reichlin T ym. N Engl J Med 2009;361: Keller T ym. N Engl J Med 2009;361: Biener M ym. Int J Cardiol 2013;167: Aldous SJ ym. CMAJ 2012;184:E Hamm CW ym. Eur Heart J 2011;32: Indications for fibrinolytic therapy in suspected acute myocardial infarction: collaborative overview of early mortality and major morbidity results from all randomised trials of more than 1000 patients. Lancet 1994;343: Cabello JB ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD Arntz HR ym. Resuscitation 2010;81: Lewis HD Jr ym. N Engl J Med 1983;309: Cairns JA ym. N Engl J Med 1985;313: Théroux P ym. N Engl J Med 1988;319: Antithrombotic Trialists Collaboration. BMJ 2002;324: Collaborative overview of randomised trials of antiplatelet therapy--i: Prevention of death ym. BMJ 1994;308: Patrono C ym. Circulation 1985;72: Low-molecular-weight heparin during instability in coronary artery disease ym. Lancet 1996;347: Long-term low-molecular-mass heparin in unstable coronary-artery disease: FRISC II prospective randomised multicentre study. Lancet 1999;354: Klein W ym. Fragmin in unstable coronary artery disease study (FRIC) Circulation 1997;96: Cohen M ym. N Engl J Med 1997;337: Antman EM. Am Heart J 1998;135:S Blazing MA ym. JAMA 2004;292: Ferguson JJ ym. JAMA 2004;292: Petersen JL ym. JAMA 2004;292: Hirsh J ym. Prog Cardiovasc Dis 2000;42: Fifth Organization to Assess Strategies in Acute Ischemic Syndromes Investigators ym. N Engl J Med 2006;354: Heidbuchel H ym. Europace 2013;15: Mehran R ym. Lancet 2013;382: Cuisset T ym. J Am 19 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 Coll Cardiol 2006;48: Montalescot G ym. J Am Coll Cardiol 2006;48: Agewall S ym. Eur Heart J 2013;34: , 1713a-1713b 59. Wiviott SD ym. N Engl J Med 2007;357: Montalescot G ym. N Engl J Med 2013;369: Roe MT ym. N Engl J Med 2012;367: Wallentin L ym. N Engl J Med 2009;361: Stone GW ym. JAMA 2007;297: Giugliano RP ym. N Engl J Med 2009;360: De Luca G ym. Am J Cardiol 2011;107: Sciahbasi A ym. Int J Cardiol 2012;155: Fung AY ym. J Am Coll Cardiol 2009;53: Stone GW ym. N Engl J Med 2006;355: Kastrati A ym. N Engl J Med 2011;365: Wallentin L ym. Lancet 2003;362: APPRAISE Steering Committee and Investigators ym. Circulation 2009;119: Alexander JH ym. N Engl J Med 2011;365: Steg PG ym. Eur Heart J 2011;32: Oldgren J ym. Eur Heart J 2011;32: Mega JL ym. Lancet 2009;374: Mega JL ym. N Engl J Med 2012;366: O Donoghue ML ym. Circulation 2011;123: Tricoci P ym. N Engl J Med 2012;366: Komócsi A ym. Arch Intern Med 2012;172: Oldgren J ym. Eur Heart J 2013;34: Lip GY ym. Eur Heart J 2010;31: Rubboli A ym. Ann Med 2008;40: Karjalainen PP ym. Eur Heart J 2007;28: Karjalainen PP ym. Eur Heart J 2008;29: Dewilde WJ ym. Lancet 2013;381: Jolly SS ym. Am Heart J 2011;161: e Jolly SS ym. Lancet 2011;377: Telford AM ym. Lancet 1981;1: Gottlieb SO ym. Circulation 1986;73: Lubsen J ym. Am J Cardiol 1987;60:18A-25A 91. Yusuf S ym. JAMA 1988;260: Chen ZM ym. Lancet 2005;366: Chatterjee S ym. Int J Cardiol 2013;168: Al-Reesi A ym. CJEM 2008;10: ISIS-4: a randomised factorial trial assessing early oral captopril ym. Lancet 1995;345: GISSI-3: effects of lisinopril and transdermal glyceryl trinitrate singly and together on 6-week mortality and ventricular function after acute myocardial infarction. Lancet 1994;343: Dyspidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ). 98. Stenestrand U ym. JAMA 2001;285: Aronow HD ym. Lancet 2001;357: Newby LK ym. JAMA 2002;287: Schwartz GG ym. JAMA 2001;285: Arntz HR ym. Am J Cardiol 2000;86: Kayikçioglu M ym. Acta Cardiol 2002;57: Liem AH ym. Eur Heart J 2002;23: Josan K ym. CMAJ 2008;178: Cannon CP ym. J Am Coll Cardiol 2006;48: Tikkanen MJ ym. J Am Coll Cardiol 2009;54: LaRosa JC ym. Am J Cardiol 2010;105: Lagerqvist B ym. Lancet 2006;368: Fox KA ym. Lancet 2002;360: Fox KA ym. Lancet 2005;366: Anderson HV ym. J Am Coll Cardiol 1995;26: Boden WE ym. N Engl J Med 1998;338: McCullough PA ym. J Am Coll Cardiol 1998;32: de Winter RJ ym. N Engl J Med 2005;353: Hirsch A ym. Lancet 2007;369: Damman P ym. J Am Coll Cardiol 2010;55: Qayyum R ym. Ann Intern Med 2008;148: Fox KA ym. J Am Coll Cardiol 2010;55: Théroux P ym. Lontoo: Br Med J Books 1998: Neumann FJ ym. JAMA 2003;290: Montalescot G ym. JAMA 2009;302: Mehta SR ym. N Engl J Med 2009;360: Thiele H ym. Eur Heart J 2012;33: Badings EA ym. EuroIntervention 2013;9: Task Force on Myocardial Revascularization of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS) ym. Eur Heart J 2010;31: Hlatky MA ym. Lancet 2009;373: Farkouh ME ym. N Engl J Med 2012;367: Verma S ym. Lancet Diabetes Endocrinol 2013;1: Bangalore S ym. BMJ 2012;345:e Smith PK ym. J Am Coll Cardiol 2012;60: Held C ym. J Am Coll Cardiol 2011;57: Rao SV ym. Eur Heart J 2007;28: Moscucci M ym. Eur Heart J 2003;24: Steg PG ym. Eur Heart J 2011;32: Rao SV ym. JAMA 2004;292: Rao SV ym. Am J Cardiol 2005;96: Alexander KP ym. JAMA 2005;294: Lee MS ym. JACC Cardiovasc Interv 2013;6: Chan FK ym. N Engl J Med 2005;352: Ekerstad N ym. Scand J Public Health 2010;38: Brieger D ym. Curr Opin Cardiol 2013;28: Brieger D ym. Chest 2004;126: Bach RG ym. Ann Intern Med 2004;141: Hoenig MR ym. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD Alexander KP ym. Circulation 2007;115: Alexander KP ym. Eur Heart J 2006;27: Liistro F ym. Heart 2005;91: Narins CR. Cardiol J 2007;14: Task Force for Diagnosis and Treatment of Non-ST-Segment Elevation Acute Coronary Syndromes of European Society of Cardiology ym. Eur Heart J 2007;28: Buber J ym. Coron Artery Dis 2013;24: Lopes RD ym. Eur Heart J 2012;33: Savonitto S ym. JACC Cardiovasc Interv 2012;5: Goldenberg I ym. Arch Intern Med 2010;170: Coca SG ym. JAMA 2006;296: Munuaisvaurio (akuutti); (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) Subherwal S ym. Circulation 2009;119: Marenzi G ym. Am J Cardiol 2013;111: Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 160. de Mulder M ym. JAMA Intern Med 2013;173: ST-nousuinfarkti (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 162. Wilhelmsson C ym. Lancet 1975;1: Wilson K ym. Arch Intern Med 2000;160: Critchley J ym. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 166. Rigotti NA ym. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD Hughes JR ym. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD Cahill K ym. Cochrane Database Syst Rev 2013;5:CD Prochaska JJ ym. BMJ 2012;344:e Perk J ym. Eur Heart J 2012;33: Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 172. Lihavuus (aikuiset); (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 173. Yusuf S ym. N Engl J Med 2000;342: Dagenais GR ym. Circulation 2001;104: Effects of ramipril on cardiovascular and microvascular outcomes in people with diabetes mellitus: results of the HOPE study and MICRO-HOPE substudy. Lancet 2000;355: Fox KM ym. Lancet 2003;362: Baker WL ym. Ann Intern Med 2009;151: McAlister FA ym. Eur Heart J 2012;33: Garg R ym. JAMA 1995;273: Flather MD ym. Lancet 2000;355: Dickstein K ym. Lancet 2002;360: Pfeffer MA ym. N Engl J Med 2003;349: Montalescot G ym. Eur Heart J 2009;30: Thompson PL. Curr Opin Cardiol 2013;28: Freemantle N ym. BMJ 1999;318: Ozasa N ym. Am J Cardiol 2010;106: Bao B ym. Cardiovasc Interv Ther 2013;28: Bangalore S ym. JAMA 2012;308: Furberg CD ym. Circulation 1995;92: Poole-Wilson PA ym. Lancet 2004;364: Gibson RS ym. Am J Cardiol 2000;86: Messerli FH ym. J Hypertens 2001;19: Gibson RS ym. N Engl J Med 1986;315: Bangalore S ym. Am Heart J 2008;156: Fox K ym. Lancet 2008;372: Fox K ym. Lancet 2008;372: Steg P ym. Eur Heart J Acute Cardiovasc Care 2013;2: Taylor RS ym. Am J Med 2004;116: Rantala M ym. Duodecim 2008;124: Hämäläinen H ym. Eur Heart J 1995;16: Heran BS ym. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD Whalley B ym. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD Oldridge N ym. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2008;15: Suaya JA ym. J Am Coll Cardiol 2009;54: Liikunta (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 206. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2011 (viitattu )

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti Käypä hoito -suositus Julkaistu 26.9.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Vastaväitteisiin reagoiminen ohjauksessa Pyri ennakoimaan ja valmistautumaan vetoa

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Efient 5 mg kalvopäällysteinen tabletti 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää prasugreelihydrokloridia, joka vastaa 5 mg prasugreelia.

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 Alkuperäinen versio 5/2014: Teemu Elomaa EL, Petri Aaltonen EL Päivitetty 6/2015 (työryhmä: Petri Aaltonen, Anu Keskilohko, Tuomo Maavirta, Aaron

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot