Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Keskeinen sanoma Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia oireistoja nimitetään sepelvaltimotautikohtauksiksi (ICD- 10:n diagnoosiluokat I20.0, I21, I22). Niihin luetaan epästabiili angina pectoris sydäninfarkti ilman ST-nousuja ST-nousuinfarkti. Epästabiilin angina pectoriksen ja sydäninfarktin ilman ST-nousuja hoitoperiaatteet ovat samat, kun taas ST-nousuinfarktin hoito on erilainen varsinkin akuuttivaiheessa. Tässä suosituksessa sepelvaltimotautikohtauksella tarkoitetaan epästabiilia angina pectorista ja sydäninfarktia ilman ST-nousuja. Sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa on tarpeen arvioida yksilöllisesti, millaisessa vaarassa potilas on, ja valita hoitolinja sen mukaan. Kaikissa terveydenhuollon akuuttipotilaita hoitavissa toimipisteissä ja ambulans- seissa tulee olla mahdollisuus välittömään 14-kytkentäisen EKG:n rekisteröintiin ja analysointiin. Lisäksi tarvitaan mahdollisuus lähettää EKG:n tulos hoitopäätöksen tekevälle lääkärille. Sepelvaltimotautikohtauksen ensihoito tulee aloittaa välittömästi jo oireiden perusteella. Vaaran arviointi pohjautuu oireisiin ja esitietoihin kliiniseen tutkimukseen EKG-muutoksiin ja sydänlihasmerkkiainemäärityksiin. Suuren vaaran potilaille tulee aloittaa tehokas antitromboottinen lääkitys, ja heidät tulee ohjata varhaiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Pienen vaaran potilaat voidaan yleensä kotiuttaa nopeasti. Jatkoselvittelyt tehdään tällöin polikliinisesti. Jatkohoidossa on oleellista puuttua sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin ja huolehtia potilaan neuvonnasta. 2 Tavoitteet Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden vaaran arviointia ja kohtauksen hoitoa sekä vähentää heidän kuolemiaan ja muita sydäntapahtumia. Suositus on tarkoitettu lääkäreille ja muulle henkilökunnalle, jotka hoitavat sepelvaltimotautikohtauspotilaita perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Epidemiologia Sepelvaltimotaudin hoitoon käytetään Suomessa vuosittain hieman yli sairaalahoitojaksoa [1]. Hoitoilmoitusten perusteella sepelvaltimotautikohtauksen hoitoon käytettiin vuonna 2011 noin sairaalahoitojaksoa. Sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden lukumäärä lisääntyi 1990-luvun ajan, mutta 2000-luvulla se on vähentynyt huomatta-

3 vasti [1, 2]. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka. Sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneista runsas puolet oli yli 75-vuotiaita, ja heistä noin kaksi kolmasosaa oli naisia [3]. Suomalaisessa aineistossa epäillyn sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi sairaalaan otetuista potilaista 85 %:lla kotiutusdiagnoosina oli sepelvaltimotautikohtaus [4, 5]. Sepelvaltimotautikohtaus on ollut ST-nousuinfarktia yleisempi sairaalahoitojaksojen diagnoosi. Ennuste Akuuttia sydänperäiseksi epäiltyä rintakipua sairastavia tutkitaan ja hoidetaan Suomessa kaikilla terveydenhoitojärjestelmän tasoilla. Potilaat ovat hyvin epäyhtenäinen joukko, ja heidän ennusteensa vaihtelee varsin paljon. Osalla potilaista ei ole sepelvaltimotautia vaan rintakipu johtuu muista syistä. Ruotsalaisessa SWEDEHEART-rekisterissä alle 80-vuotiaiden kuolleisuus sydäninfarktiin oli 30 vuorokauden kuluttua sairastumisesta 3,7 % (vuosina ) ja vuoden kuluttua 8,6 % (vuosina ) [6]. ST-nousuinfarktiin sairastuneiden kuolleisuus oli alkuvaiheessa isompi kuin ei-st-nousuinfarktiin sairastuneiden, mutta noin puolen vuoden kuluttua sairastumisesta jälkimmäisten kuolleisuus ylitti edellisten kuolleisuuden [6]. Ruotsalaisen rekisteriselvityksen mukaan sydäninfarktiin sairastuneiden vuoden kuolleisuus oli vuosina yli kaksinkertainen epästabiiliin angiinaan sairastuneisiin nähden [7]. Vaara kuolla tai saada merkittävä sydäntapahtuma on suurin ensimmäisten kohtauksen jälkeisten päivien aikana [8 11]. Lyhyen aikavälin ennustetta kuvastavat erityisesti plasman troponiinipitoisuus ja EKG. Suurentuneen troponiinipitoisuuden yhteydessä kuoleman vaara on 3 8-kertainen niihin potilaisiin nähden, joilla troponiiniarvo säilyy normaalina [4, 12, 13]. Myös ST-lasku tulovaiheessa tai seurannan aikana huonontaa lyhyen ja pitkän aikavälin ennustetta [4, 14 16]. Patofysiologia Sepelvaltimotautikohtaukset jaetaan primaarisiin ja sekundaarisiin. Primaarisen kohtauksen syynä on sepelvaltimon seinämän ateroomaplakin repeämä tai haavauma ja siihen liittyvä trombin muodostuminen [17]. Sekundaarisesta sepelvaltimotautikohtauksesta puhutaan, jos kohtaukselle on altistanut ulkoinen syy, joka johtaa hapen tarpeen ja tarjonnan epäsuhtaan sydänlihaksessa. Syy voi olla esimerkiksi nopea rytmihäiriö, äkillinen anemia, hypertensiivinen kriisi, kriittinen aortaläppästenoosi tai traumasta tai muusta syystä johtuva voimakas sympatikotoninen reaktio. Sekundaarinenkin kohtaus voi aiheuttaa sydänlihasvaurion. Sekundaarisessa kohtauksessa ei yleensä esiinny lainkaan plakin repeämää eikä trombinmuodostusta. Hoito kohdistetaan perussyyhyn, kuten eteisvärinän kammiovasteen hidastamiseen, verenpaineen alentamiseen tai anemian korjaamiseen. Tehostetusta antitromboottisesta lääkityksestä ja varjoainekuvauksesta voi olla jopa haittaa, ja niihin tulee edetä vain, ellei oireilu rauhoitu perusvian hoidolla. Yksi sekundaarisen sepelvaltimotautikohtauksen tyyppi on takotsubo-oireyhtymä. Tila johtunee voimakkaan sisäsyntyisen tai ulkoisen katekolamiinimyrskyn aiheuttamasta sydänlihasvauriosta. EKG-muutokset ja markkeripäästö viittaavat sydäninfarktiin, mutta plakkiruptuuraa ei todeta, eikä liikehäiriö vastaa minkään yksittäisen sepelvaltimohaaran kulkua. Jos sepelvaltimotukos johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sy- 3 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 däninfarkti. Sydäninfarktit luokitellaan 1 5 luokkaan. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka, taulukko 1. Sydäninfarktin kliininen luokittelu [18]. Jos trombi tukkii suonen vain osittain tai liukenee nopeasti, solutuhoa ei välttämättä kehity. Tällöin kyseessä on epästabiili angina pectoris. Hoidon organisointi Hätäkeskus ja ensiapu Äkillisiin sydäntapahtumiin sairastuneiden hoitoon hakeutuminen ja akuuttihoidon aloitus voidaan tehokkaimmin ja turvallisimmin järjestää ensihoitopalvelun kautta. Ensihoitopalvelu aktivoidaan soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Hätänumeroon tulisi soittaa heti, kun potilas saa uutena oireena äkillisen voimakkaan rintakivun tai hengenahdistuksen. Jos potilaalla on jo diagnosoitu sepelvaltimotauti, hätänumeroon tulisi soittaa, elleivät lepoon asettuminen ja itsehoitona otettu lyhytvaikutteinen nitraatti (kielenalusresoribletti tai sumute) vie kipua pois viimeistään noin 15 minuutin kuluessa tai jos kipuun liittyy tajunnanmenetys tai selvä yleisvoinnin huononeminen. Ennen ambulanssin saapumista potilaan tulisi asettua lepoon ja hän voi pureskella mg asetyylisalisyylihappoa, ellei hän ole sille yliherkkä. Sepelvaltimotaudin diagnostiikan yhteydessä potilaille tulisi antaa selkeät ohjeet lyhytvaikutteisen nitraatin käytöstä (alkuannos ja tarvittaessa 2 lisäannosta 5 minuutin välein). Valmiudet Ensihoitopalvelulla tulee olla valmiudet rekisteröidä 14-kanavainen EKG (= EKG 12+ V4R ja V8) ja lähettää se sähköisesti konsultoivan lääkärin tulkittavaksi. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka [18]. Hoidon ja kuljetuksen aikana EKG:tä tulee monitoroida jatkuvasti. Lääkevalikoimassa tulee olla asetyylisalisyylihappo, nitraattisuihke ja -infuusio, opiaatti, beetasalpaaja, pienimolekylaarinen hepariini ja alueellisten ohjeiden mukaisesti hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet. Asetyylisalisyylihappo ja nitraattisuihke kuuluvat ensivaste- ja perustasonyksiköiden ja muut lääkkeet hoitotasonyksiköiden valikoimaan. Toimiva hoitoketju edellyttää alueellisesti hyvää suunnitteluyhteistyötä ensihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Hoitopolku Potilaan hoitopolku on esitetään KUVASSA 1. Diagnostisten ja toimenpidevalmiuksien osalta UAP- ja NSTEMI-potilaiden hoitopaikat voidaan luokitella kolmen kategoriaan: hoitopaikat, jossa ovat käytettävissä esitiedot, kliininen kuva ja EKG (ensihoito, terveys- ja lääkäriasemat) hoitopaikat, joissa on käytettävissä myös troponiini* (sairaaloiden päivystykset, keskitetty terveyskeskuspäivystys) sairaalat, joissa on angiografiavalmius ja mahdollisuus sydämen ultraäänitutkimukseen. Jos ensihoidossa tai terveys- tai lääkäriasemalla on käytettävissä troponiini, yksikkö kuuluu kategoriaan 2. Diagnostiikka ja vaaran arviointi Sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä diagnostiikassa noudatetaan samoja periaatteita kuin sydäninfarktin diagnosoinnissa [18]. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka. Diagnoosin teko, vaaran arvio ja hoitopäätökset kulkevat rinnakkain. Ensihoitopaikassa tehdään työdiagnoosi ja samalla vaaran arvio esitietojen, kliinisen tutkimuksen ja EKG:n perusteella [14, 19, 20]. Erityisesti sepelvaltimotautikohtauksen alkutunteina EKG on avainasemassa. Jos alkuvaiheen EKG ei ole diagnostinen

5 Aktiivihoidettavan UAP- tai NSTEMI-potilaan hoitopolku UAP:n tai NSTEMI:n OIREET 112 Omatoiminen hoitoon hakeutuminen Ensihoitopalvelu - Alustava vaaran arvio Avoterveydenhuolto - Alustava vaaran arvio Ei PCI sairaala PCI sairaala Vaaran arvio Vaaran arvio Aluksi konservatiivinen hoito, tarvittaessa varjoainekuvaus Varhainen varjoainekuvaus Aluksi konservatiivinen hoito, tarvittaessa varjoainekuvaus Varhainen varjoainekuvaus Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KUVA 1. Sepelvaltimotautikohtauspotilaan hoitopolku. Alustava vaaran arvio tehdään heti ensimmäisen hoitokontaktin yhteydessä. Potilas ohjataan ensiarvion perusteella joko PCI-keskukseen tai konservatiivisen hoidon yksikköön, jossa vaaran arvio uusitaan ja jatkohoito päätetään sen perusteella. ja oire jatkuu, rekisteröinti tulee uusia Ensihoidolla ja avoterveydenhuollon toimipisteillä on oltava mahdollisuus toimittaa rekisteröity EKG mahdollisimman nopeasti hoitopäätöksen tekevälle lääkärille. Sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä tulee aina rekisteröidä vähintään 14 kytkentää (EKG-12 + V4R + V8). Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka [18]. Sepelvaltimotautikohtauspotilaista %:lla EKG on normaali [21]. Sepelvaltimotautikohtauksessa kivun aikana rekisteröity EKG on kuitenkin vain harvoin normaali [22]. Uusi horisontaalinen tai alaspäin viettävä yli 0,5 mm:n ST-lasku tai T-aallon yli 1 mm:n inversio kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä on akuutin sydänlihasiskemian EKG-ilmentymä epästabiilissa angina pectoriksessa tai sydäninfarktissa ilman ST-nousua, kun EKG ei osoita LVH:ta eikä LBBB:tä. On huomioitava muut ST-laskua ja T- aaltomuutoksia aiheuttavat tilat. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka, taulukko 6. EKG:n tulkintaan liittyviä tiloja, jotka aiheuttavat erotusdiagnostisia ongelmia [18]. EKG:n ST-välin lasku on ennusteen kannalta pahempi kuin pelkkä T-aallon inversio [15]. Pienikin (0,5 mm:n) ST-välin lasku potilaalla, joka kärsii pahentuneesta tai uudesta rintakivusta, viittaa vahvasti iskeemiseen etiologiaan ja lisää uusintatapahtumien vaaraa [23] Rintakivun aikana aiemmin negatiivinen T- aalto voi iskemian merkkinä muuttua posi- 5 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 TAULUKKO 1. Lyhyen aikavälin vaaraa kuvaavat tekijät. Suuri vaara Toistuva tai pitkittyvä rintakipu Suurentunut troponiinipitoisuus EKG:ssä ST-lasku tai ohimenevä ST-nousu Hemodynaaminen epävakaus Merkittävä rytmihäiriö (toistuva kammiotakykardia, kammiovärinä) Sydäninfarktin jälkeen uusiutuva kipu tai iskemia Diabetes Munuaisten vajaatoiminta Pieni vaara Rintakipu ei uusiudu seurannassa Troponiinipitoisuus normaali kahdesti määritettynä Ei iskemiaan viittaavia EKG-muutoksia tiiviseksi (pseudonormalisaatio) [24]. Globaali iskemian tunnusomainen EKGlöydös auttaa tunnistamaan hyvin kiireellistä hoitoa vaativat potilaat isosta joukosta, joilla epäillään tai on todettu sepelvaltimotautikohtaus [25 29] A. Sepelvaltimotautikohtauspotilaalla, jolla todetaan globaali iskemian EKG-löydös on harkittava varjoainekuvausta kiireellisellä aikataululla tai jopa päivystyksellisesti, jos todetaan merkkejä hemodynamiikan pettämisestä. Vaaran arvion perusteella valitaan hoitopaikka. Ks. KUVA 1. Vaaran arviota ja diagnostiikkaa täydennetään troponiinimääritysten avulla. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka [12, 18]. Herkkää troponiinitestiä (hs-tni tai hs- TnT) käytettäessä merkkiainepitoisuus on suositeltavaa tutkia tulonäytteestä ja aikaisintaan 3 tunnin kuluttua. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka [18]. Negatiivinen tulos herkällä troponiinitestillä (hs) tulovaiheessa ja aikaisintaan 3 tunnin kuluttua oireiden alusta määritettynä sulkee käytännössä sydäninfarktin luotettavasti pois [30 33] A. Troponiiniarvon tulkinnassa on muistettava muut sekoittavat tekijät. Ks. Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka, taulukko 9. Troponiinipitoisuuden suureneminen ilman iskeemistä sydänsairautta [18]. Troponiini ja EKG ovat vaaran arvioinnin tärkeimmät elementit, koska ne kuvastavat kliinisistä tiedoista riippumatonta lyhyen aikavälin vaaraa kuolla tai kokea sydänperäinen haittatapahtuma [34]. Oireiden, kliinisen tutkimuksen, EKGlöydöksen, troponiinimääritysten, sydämen ultraäänitutkimuksen ja hoidon aikaisen seurannan perusteella kyetään arvioimaan potilaan vaara lyhyellä aikavälillä (TAULUK- KO 1). Yksittäiset vaaraa lisäävät tekijät suhteutetaan kokonaisuuteen, ja hoitopäätösten tulee pohjautua hoidosta saatavaksi arvioituun hyötyyn suhteessa hoidon aiheuttamaan vaaraan. Hyvin iäkkäillä monisairailla potilailla hoidon tärkein tavoite on oireiden helpottaminen. Suuren vaaran potilaille ei yleensä tarvita sydämen ultraäänitutkimuksen ja varjoainekuvauksen lisäksi muita tutkimuksia. Pienen vaaran potilaiden diagnostiikassa ja pidemmän aikavälin vaaraa arvioitaessa on apua etenkin kliinisestä kuormituskokeesta, jota tarvittaessa täydennetään sydämen kaikututkimuksella. Suositeltu tutkimusprotokolla esitetään KU- VASSA 2. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Sepelvaltimotautikohtauksen hoidon tärkeimmät tavoitteet ovat oireiden ja sydänlihasiskemian helpottaminen haitallisten sydäntapahtumien (kuolema, sydäninfarkti, uusiutuva iskemia) estäminen. Samalla on huolehdittava siitä, ettei hoidolla aiheuteta potilaalle uusia vaaroja, kuten munuaisten toiminnan häiriöitä tai veren-

7 EKG:ssä ST-nousut Välitön reperfuusio, PCI tai fibrinolyysi Sydänperäiseksi epäilty rintakipu Kliininen tutkimus, anamneesi, EKG, troponiini ST-lasku tai troponiini positiivinen tai hemodynaamisia ongelmia kyllä ei Suuri vaara Pieni vaara ECHO ASA, LMWH, ADPestäjä, beetasalpaaja, statiini ASA, LMWH Toinen troponiinimääritys Harkitse GP-estäjää Positiivinen Kahdesti negatiivinen Varjoainekuvaus Tarvittaessa Rasitus-EKG? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KUVA 2. Sydänperäiseksi epäilty rintakipu. vuoto-ongelmia. Lääkehoidon kulmakivet ovat antitromboottinen ja anti-iskeeminen hoito sekä statiinihoito. Liuotushoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä sepelvaltimotautikohtauksessa ilman ST-nousua, ja siihen liittyvä lisääntynyt aivoverenvuodon vaara voi jopa huonontaa potilaiden ennustetta [35] Alku- ja ensihoito, perusterveydenhuolto ja päivystys Ensitoimenpiteet Potilas asetetaan lepoon hyvään asentoon ja hänelle aloitetaan jatkuva peruselintoimintojen valvonta (vakavan verenkiertokomplikaation mahdollisuus). Esitietojen selvityksen ja kliinisen tutkimuksen yhteydessä rekisteröidään 14-kanavainen EKG. Hoitohenkilökunnan tulee aloittaa rintakivuista kärsivän ensihoito jo ennen lääkärin tekemää diagnoosia antamalla asetyylisalisyylihappoa, nitraattia kielenalusresoriblettinä tai sumutteena, tarvittaessa lisähappea [36, 37] D sekä avaamalla perifeerinen suoniyhteys. Potilaan seurantaan kuuluvat kivun mittaaminen esimerkiksi VAS-asteikolla, verenpaineen mittaus, syketaajuuden ja happikyllästeisyyden seuranta sekä EKGmonitorointi rytmihäiriöiden ja ST-tason muutosten havaitsemiseksi. Yleinen ensihoito esitetään TAULUKOSSA 2. Hoidon intensiteettiä ohjaa vaaran arvioinnissa saatu tulos. Akuuttivaihe sairaalassa Sepelvaltimotautikohtauspotilas kuuluu lähettää päivystyksellisesti sairaalahoitoon Hoitopaikka valitaan vaaran arvioinnin perusteella. Valvontatasoinen hoito on tarpeen potilailla, joilla on käynnissä oleva iskemia tai hemodynaaminen epävakaus tai merkit laaja-alaisesta tai globaalista iskemiasta. 7 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS TAULUKKO 2. Yleinen ensihoito kaikille potilaille. Yleishoito Huolehditaan potilaan levosta ja hyvästä asennosta. Nitraatti Jos potilaan systolinen verenpaine on vähintään 100 mmhg, annetaan 2 nitraattisumutesuihkausta. Jos kipu jatkuu muusta hoidosta huolimatta tai potilaalla on hypertensio tai vajaatoiminta, aloitetaan nitraatti-infuusio (glyseryylitrinitraatti tai isosorbididinitraatti). Aloitus-annos on 20 µg/min, ja sitä suurennetaan 10 µg/min kerrallaan siten, että hypertonisella systolinen verenpaine laskee noin 25 % ja normotonisella mmhg. Diastolisen verenpaineen tulisi pysyä > 65 mmhg:ssä Happeuttaminen ASA Suoniyhteys ja nestehoito Kivun hoito Suonensisäinen beetasalpaus Lisähappea annetaan vain, jos potilaalla on hypoksia, hengenahdistusta tai akuutti vajaatoiminta [36, 37] D. Pulssioksimetrillä happisaturaatiotavoite on tavallisesti % ja kroonisesti keuhkosairailla % Potilas nauttii mg pureskellen, ellei hänellä ole todettua yliherkkyyttä. Ellei potilas pysty ottamaan lääkettä suun kautta, valitaan herkästi laskimonsisäinen valmiste. Avataan välitön suoniyhteys. Ylläpitonesteytys annetaan Ringerin liuoksella tai fysiologisella keittosuolaliuoksella. Kivun hoitoon valitaan morfiini tai oksikodoni, aluksi 4 mg:n ja myöhemmin 2 4 mg:n kerta-annoksin laskimonsisäisesti noin 5 minuutin välein, kunnes kipu helpottaa (ei lihaksensisäisiä injektioita). Tulehduskipulääkkeitä ei tule käyttää kivun hoitoon. Jos potilas on takykardinen tai hypertensiivinen eikä hänellä ole akuuttia vajaatoimintaa tai johtumishäiriöitä, annetaan betasalpaajaa, esimerkiksi metoprololia 2,5 5 mg:n annoksin ad mg. 8 Sydämen kaikukuvaus tulee tehdä suuren vaaran potilaille. Vuodelepo on tarpeen, jos potilaalla on oireita tai merkittäviä rytmihäiriöitä tai hänelle on kehittynyt merkittävä sydänlihasvaurio. Antitromboottinen lääkehoito Asetyylisalisyylihappo (ASA) on antitromboottisen lääkityksen tärkein osa. ASA:n käyttö aloitetaan heti aina, kun epäillään sepelvaltimotautikohtausta eikä potilaan ole osoitettu olevan sille yliherkkä [9, 10, 38 43] A. ASA-lääkitystä jatketaan pysyvästi, ellei sille ole vasta-aiheita. ASA:n aloitusannos on 250 mg nopeasti liukenevaa valmistetta ja ylläpitoannos mg vuorokaudessa. ASA:lle allergisille aloitetaan pelkkä ADP-estäjälääkitys. Pienimolekyylinen hepariini liitetään ASA-lääkitykseen kaikilla potilailla, joiden työdiagnoosina on sepelvaltimotautikohtaus [44 52] A. Toissijaisena vaihtoehtona pienimolekyylisen hepariinin sijasta voidaan käyttää myös fondaparinuuksia [53] B. Pienimolekyylisen hepariinin käyttö aloitetaan yleensä heti jo ensihoitovaiheessa, kun epäily sepelvaltimotautikohtauksesta herää. * Jos potilaan tiedetään olevan verenvuotovaarassa, on syytä odottaa, kunnes peruslaboratoriokokeiden vastaukset on saatu. * Jos potilas saa jo varfariinihoitoa ja INR on hoitotasolla, LMWH:ta ei pidä antaa. * Uusien antikoagulanttien (dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani) käyttö keskeytetään ja LMWH:n antaminen aloitetaan vasta, kun lääkkeen vaikutuksen arvioidaan poistuneen [54]. Pienimolekyylisten hepariinien ryhmässä enoksapariinista on paras tutkimusnäyttö [47, 48]. Jos varjoainekuvauksen jälkeen päädytään ohitusleikkaukseen, pienimolekyylisen hepariinin käyttöä jatketaan leikkaukseen asti.

9 Pallolaajennuksen jälkeen hoitoa jatketaan yksilöllisen harkinnan mukaan. Useimmiten lääkitys voidaan lopettaa pallolaajennukseen. Alaryhmäanalyysien perusteella pienimolekyylisestä hepariinista hyötyvät erityisesti ne potilaat, joiden troponiinipitoisuus on suurentunut [44, 45]. ADP-estäjälääkitys aloitetaan yleensä ASA:n ja LMWH:n tai fondaparinuuksin rinnalla. Lääkitys aloitetaan suuren vaaran sepelvaltimotautikohtauspotilaille, ellei ole syytä epäillä päivystyksellistä leikkaustarvetta. * Yhdistelmälääkitystä ei pidä aloittaa, jos EKG:ssä on viitteet laaja-alaisesta iskemiasta. Epäselvissä tapauksissa on syytä konsultoida paikallisen hoitoketjun mukaisesti ensihoitolääkäriä tai kardiologia. Lääkityksessä huomioidaan alueelliset hoito-ohjeet ja -käytännöt Ryhmän lääkkeissä vaihtoehtoina ovat klopidogreeli, prasugreeli ja tikagrelori. Lisäksi tutkimuksia on tehty uudella laskimonsisäisellä valmisteella, kangrelorilla, mutta se ei ole vielä kaupan. Sekä prasugreeli että tikagrelori ovat osoittautuneet tehokkaammiksi kuin klopidogreeli. ADP-estäjien keskinäiset erot ovat melko vähäiset. Tärkeintä on, että potilas käyttää jotain näistä suunnitellun ajan. Tikagreloria ja prasugreelia ei ole verrattu keskenään yhdessäkään isossa tutkimuksessa, joten niiden keskinäisestä paremmuudesta ei voi tehdä luotettavaa arviota. ADP-estäjälääkityksen ennenaikainen lopetus tai suunnittelemattomat keskeytykset lisäävät iskeemisten tapahtumien vaaraa [55]. Klopidogreelista on hyötyä, hoidetaanpa potilasta invasiivisesti tai konservatiivisesti. Hyötyä näyttää koituvan kaikille potilaille vaaraluokasta riippumatta. Klopidogreelin aloitusannos on sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa 600 mg, koska sen avulla saadaan nopeampi vaikutus [56, 57] B. * Ylläpitoannos on yleensä 75 mg. Klopidogreelin käyttöön ohitusleikkauksen yhteydessä liittyy lisääntynyt verenvuotovaara, minkä vuoksi lääkkeen käyttö pyritään lopettamaan 5 vuorokautta ennen leikkausta. Klopidogreelin aktivoituminen elimistössä voi olla joillakuilla potilailla puutteellista. Aktiivisen metaboliitin muodostuminen on eräiden tutkimusten mukaan riittämätöntä jopa kolmanneksella potilaista. Rutiininomainen trombosyyttifunktion mittaaminen ei ole aiheellista, eikä sen hoidollisesta hyödystä ole näyttöä. Protonipumpun estäjien yhteiskäytöllä ei liene kliinistä vaikutusta klopidogreelin tehoon [58]. Prasugreelillä on tehty yksi iso tutkimus [59], jossa sen käyttö aloitettiin vasta angiografian jälkeen juuri ennen pallolaajennusta. Tässä asetelmassa prasugreeli osoittautui tehokkaammaksi kuin klopidogreeli (300 mg:n latausannoksella) mutta vuotovaara oli selvästi suurempi niillä potilailla, joilla oli ollut aiemmin aivoverenkiertohäiriöitä ja lievästi suurempi vanhuksilla ja pienikokoisilla potilailla. Tutkimuksen potilasmäärä oli , absoluuttinen riskin vähenemä 2,2 % ja NNT 46. ACCOAST-tutkimuksessa prasugreelin aloitus ennen varjoainekuvausta puolitetulla latausannoksella (30 mg) ei vähentänyt iskeemisiä tapahtumia mutta lisäsi vuotoja [60]. Konservatiivisesti hoidetuilla potilailla tehdyssä tutkimuksessa prasugreeli ei ollut klopidogreelia tehokkaampi [61]. Vertailluilla annoksilla prasugreelia voidaan pitää klopidogreeliä parempana vaihtoehtona vain PCI:llä hoidettavilla potilailla, jos lääkitys aloitetaan pallolaajennuksen yhteydessä. Vanhuksilla ja pienikokoisilla lääkkeen käytössä on noudatettava erityistä varovaisuutta vuotovaaran vuoksi. Lääkettä ei tule käyttää potilaille, joilla on aiemmin ollut aivoverenkiertohäiriö. Prasugreeli on pitkävaikutteinen, ja se on 9 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 ennen ohitusleikkausta tauotettava ainakin 7 vuorokaudeksi. Tikagreloriia on tutkittu hoitoasetelmassa, jossa lääke aloitetaan ennen varjoainekuvausta (PLATO) [62]. Tutkimuksessa tikagrelori osoittautui tehokkaammaksi kuin klopidogreeli ( mg) kaikissa tutkituissa alaryhmissä, hoidettiinpa potilas pallolaajennuksella, ohitusleikkauksella tai konservatiivisesti. Tikagrelorilla vuotovaara on suurempi kuin klopidogreelilla, mutta missään tutkitussa alaryhmässä ero ei ollut kovin suuri. Tutkimusnäytön perusteella tikagreloria voidaan pitää klopidogreeliä parempana vaihtoehtona kaikilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla hoitomuodosta, potilaan iästä ja muista sairauksista riippumatta. PLATO-tutkimuksen potilasmäärä oli , absoluuttinen riskin vähenemä 1,87 % ja NNT 54. Tutkimuksessa tikagreloria käyttävien potilaiden kuolleisuus oli merkitsevästi pienempi kuin klopidogreelia käytettäessä. Tikagrelori on muista ADP-estäjistä poikkeavasti reversiibeli inhibiittori, ja sen vaikutus poistuu elimistöstä 3 5 vuorokaudessa. Ennen ohitusleikkausta on syytä pitää 5 vuorokautta taukoa lääkityksessä. ADP-estäjälääkityksen sopiva pituus erityisesti pallolaajennuksella hoidetuilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla on yleensä 12 kuukautta, ellei potilaalla ole merkittävää verenvuotovaaraa. Jos lääkitystä joudutaan vaihtamaan kesken hoidon, kannattanee antaa uuden lääkkeen latausannos. Rutiininomaisesti ennen angiografiaa aloitetusta glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajista ei ole hyötyä verrattuna lääkkeen selektiiviseen aloitukseen angiografian yhteydessä [63 66] A. Lääkityksen rutiininomainen aloitus lisää merkittävästi vuotovaaraa. Kliinisessä käytössä on kolme suoneen annettavaa tämän ryhmän lääkettä. Glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajien käyttö voidaan aloittaa invasiivisen hoitolinjan potilaille ennen angiografiaa, jos potilaan todetaan kuuluvan suuren vaaran ryhmään ja todetaan jatkuva iskemia muusta aloitetusta lääkityksestä huolimatta. Samanaikaisesti tulee arvioida, ettei verenvuotovaara ole suurentunut. Hoitoa jatketaan valmisteen mukaan yleensä enintään tuntia [34]. On viitteitä siitä, että ainakin valikoiduissa tapauksissa lyhyempi infuusio (enintään 2 tuntia) tuottaa yhtä hyvän tuloksen ja saattaa pienentää verenvuotovaaraa [67]. Käytännön työssä lääkkeen aloitusta voidaan harkita angiografian yhteydessä, etenkin jos ADP-estäjän käyttö on aloitettu juuri ennen angiografiaa ja kuvauksen perusteella sepelvaltimossa havaitaan hyytymää. Bivalirudiini on suora trombiininestäjä. Sen rutiininomaista aloittamista ei tutkimusnäytön puuttumisen takia voida suositella. Bivaluridiinia on tutkittu kahdessa laajassa satunnaistetussa tutkimuksessa, joissa se on ollut yhtä tehokas mutta turvallisempi kuin hepariini tai enoksapariini yhdessä glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajan kanssa [68, 69] B. Uuden polven antikoagulantteja ei tule rutiiniluonteisesti aloittaa muun antitromboottisen lääkityksen ohessa, koska ne lisäävät merkittävästi vuotovaaraa [70 80] A. Varfariinia käyttävien potilaiden hoito valitaan yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon tukos- ja vuotoriskit sekä pallolaajennustoimenpiteeseen liittyvä stenttitromboosiriski [81 83]. Varfariinia ei yleensä tarvitse keskeyttää potilailta, jotka saavat toimenpiteen takia verihiutale-estäjiä [84]. Jos INR on hoitoalueella, muita antikoagulantteja ei tule antaa. Prasugreelin ja tikagrelorin yhteiskäytöstä varfariinin kanssa ei ole tutkimusnäyttöä. ASA ja klopidogreeli suurentavat vuotoriskiä, minkä vuoksi kolmoishoidon pituus on minimoitava. Suuren vuotoriskin potilailla pyritään

11 käyttämään metallistenttejä, jolloin kolmoishoidon pituudeksi riittää kuukausi. ASA- tai klopidogreelilääkitystä jatketaan 6 12 kuukautta. Pienen tai kohtalaisen vuotoriskin potilailla voidaan käyttää myös uuden polven lääkestenttejä, jolloin kolmoishoidon pituus on 3 6 kuukautta. Stabiilien potilaiden hoidosta saatujen tulosten perusteella kolmoishoidosta ensimmäisenä voitaneen lopettaa ASA [85]. Mahansuojalääkitystä suositellaan kolmoishoidon ajaksi [59]. Bivalirudiinia ja glykoproteeni IIb/IIIa -estäjien yhteiskäyttöä on vältettävä vuotoriskin takia [69]. Toimenpidereittinä suositaan värttinävaltimoa [86, 87] B. Muu lääkehoito Akuuttivaiheessa beetasalpaajalääkitys voidaan aloittaa helpottamaan rintakipua ja pienentämään rytmihäiriöiden ja uusintainfarktin riskiä, ellei sille ole vasta-aiheita [88 94] B. Beetasalpaaja-annos säädetään sellaiseksi, että potilaan leposyketaajuus asettuu lyöntiin minuutissa. Jos potilaalla on merkkejä akuutista sydämen vajaatoiminnasta, beetasalpauksen aloitusta tulee harkita huolellisesti. Jos beetasalpauksen aloittamiseen päädytään, se tulee aloittaa hyvin varovaisesti niin, että tavoitesyke on 70 80/min. Tässä tilanteessa annosteluun liittyy suurentunut kardiogeenisen sokin kehittymisen vaara. Kardiogeenisessä sokissa beetasalpaajaa ei yleensä tule antaa. Laskimonsisäisesti annosteltavien valmisteiden vaikutus on ennustettavampaa akuuttiin tilanteeseen usein liittyvän imeytymishäiriön vuoksi. Nitraatti on peruslääke, jolla hillitään akuuttia iskemiaa ja rintakipua, mutta se ei paranna ennustetta [95, 96] C. Statiini aloitetaan diagnoosin varmistumisen jälkeen kaikille potilaille heidän kolesteroliarvoistaan riippumatta. Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [97]. Veren rasva-arvot määritetään 24 tunnin sisällä sairaalaan tulosta. Sepelvaltimokohtauksen aikana aloitettu statiinihoito parantaa ennustetta [98 105] A. Sepelvaltimosairauspotilailla ja erityisesti sepelvaltimosairauskohtauksen yhteydessä suuresta statiiniannoksesta on saatu kliinistä lisähyötyä tavanomaiseen statiiniannokseen verrattuna [ ] A. Myös kokonaiskuolleisuus on pienentynyt suurimman riskin potilailla. Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [97]. Varjoainekuvaus ja revaskularisaatio Suuren vaaran sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden potilaiden varhainen varjoainekuvaus ja revaskularisaatio yhdistettynä riittävään antitromboottiseen hoitoon vähentävät vakavia sydäntapahtumia (kuolema, sydäninfarkti) [8, 11, ] A. Varjoainekuvaus varmistaa sepelvaltimotaudin diagnoosin ja vaikeusasteen, ja sillä on tärkeä merkitys, kun arvioidaan revaskularisaation tarvetta ja päätetään revaskularisaatiomenetelmästä. Osalle potilaista varjoainekuvaus on aiheellinen myös rintakivun diagnostiikan kannalta. Jos varjoainekuvaus sulkee pois sepelvaltimotaudin, tarpeeton hoito voidaan lopettaa ja vältytään väärän sepelvaltimotautidiagnoosin aiheuttamilta seurauksilta. Sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden vaara menehtyä tai kokea sydänperäinen haittatapahtuma on suurin ensimmäisten päivien aikana kohtauksen jälkeen [120]. Varjoainekuvaus tulee siten pyrkiä suorittamaan suuren vaaran potilaille sairaalahoidon aikana mahdollisimman pikaisesti [11, 110, ] B, viimeistään 2 3 vuorokauden kuluessa. Erittäin kiireellinen varjoainekuvaus on aiheellista, jos potilaalla on lääkehoidosta huolimatta jatkuvaa rintakipua yhdistyneenä iskeemisiin EKG-muutoksiin, epävakaa hemodynamiikka, keuhkopöhö, henkeä uhkaava kammiorytmihäiriö tai edes ohimenneitä merkkejä globaalista iskemiasta. 11 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 Pienen vaaran potilaiden lyhyen aikavälin ennuste on hyvä eikä siihen voida vaikuttaa välittömällä varjoainekuvauksella [8, 11] A. Kaikista epäillyn sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi sairaalaan otetuista potilaista 8 19 %:lla ei todeta varjoainekuvauksessa merkittäviä sepelvaltimoahtaumia [4, 112]. Revaskularisaatio (pallolaajennus, ohitusleikkaus) parantaa potilaan ennustetta estää iskemian aiheuttamia komplikaatioita lievittää rintakipuoireita parantaa suorituskykyä. Satunnaistettuja tutkimuksia, joissa olisi verrattu ohitusleikkausta ja pallolaajennusta sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneilla potilailla, ei ole tehty. Käytännön työssä revaskularisaatiomenetelmä on valittu sepelvaltimotautikohtauksen saaneille samoilla periaatteilla kuin vakaan sepelvaltimotaudin yhteydessä [126]. Hoitokäytäntöihin ja revaskularisaatiomenetelmän valintaan vaikuttavat sepelvaltimotaudin vaikeusaste sepelvaltimoanatomia liitännäissairaudet arvio toimenpiteellä saavutettavasta hyödystä toimenpiteeseen liittyvistä vaaroista. Diabeetikoilla, joilla on monisuonitauti, sepelvaltimoiden ohitusleikkaus parantaa pallolaajennusta paremmin ennustetta [ ]. Sepelvaltimoiden pallolaajennuksessa diabeetikoilla tulee suosia lääkestenttien asentamista [130] Sepelvaltimoiden pallolaajennus pitäisi tehdä heti varjoainekuvauksen jälkeen [8, 11, 110, 121] B. Ohitusleikkaus tulisi tehdä samalla sairaalahoitojaksolla [8, 11, 110, 121] B. Ohitusleikkaukseen menoon liittyvät erityistilanteet: Ohitusleikkaus pyritään tekemään pian diagnostisen kuvauksen jälkeen. Ajoituksen vaikutusta ennusteeseen ei ole erikseen tutkittu. Leikkausta viivästetään tarpeen mukaan lääkityksestä johtuvan vuotovaaran minimoimiseksi. Jatkuvassa iskemiassa olevat tai hemodynaamisesti epästabiilit potilaat pyritään leikkaamaan päivystysluonteisesti. Mahdollisesti aloitettu ADP-estäjälääkitys lopetetaan ennen leikkausta. Tika grelorin vaikutus häviää yleensä 3 5 vuorokaudessa, klopidogreelin ja prasugreelin 5 7 vuorokaudessa. ASA-, LMWH- ja tarvittaessa GP-estäjälääkitystä voidaan jatkaa leikkauspäivään saakka. Suomessa ohitusleikkauksen jälkeen on tavallisesti käytetty antitromboottisena lääkityksenä pelkkää ASA-lääkitystä, vaikka klopidogreelillä on saatu näyttöä suuremmasta tehosta kuin pelkällä ASA:lla ja sekä prasugreelilla että tikagrelorilla on ohitusleikatuilla potilailla saatu näyttöä suuremmasta tehosta kuin klopidogreelillä. Tutkimusnäytön mukaan ohitusleikkauksen jälkeen lääkityksessä voidaan harkita ASA:n ja jonkin ADP-estäjän yhdistelmää [131, 132]. Jos leikkaukseen joudutaan potilaan epästabiilin tilan vuoksi ilman riittävää taukoa, voidaan vuotovaaraa ilmeisesti vähentää trombosyyttikonsentraatilla. * Tätä käytettäessä on muistettava, että tikagrelori on reversiibeli ADP-reseptorin inhibiittori ja se estää myös annettujen uusien trombosyyttien toimintaa. Trombosyyttejä saatetaan siten joutua antamaan useaan otteeseen. Verenvuotovaara Verenvuotokomplikaatiot ovat yleisin eiiskeeminen komplikaatioryhmä sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa. Vakavia verenvuotoja ilmenee määritelmän ja potilasryhmän mukaan 2 15 %:lla potilaista [34, 126]. Vuotokomplikaatioiden luokittelu on ollut kirjavaa, mutta kallonsisäinen, hemodynaamisia ongelmia tai hemoglobiinipitoisuuden merkittävän pienenemisen (yli 50 yksikköä) aiheuttava verenvuoto on luokiteltu aina vakavaksi.

13 Tärkeimpiä vuotovaaraa lisääviä piirteitä ovat [133, 134] naissukupuoli ja alhainen paino [135] munuaisten vajaatoiminta aikaisempi vuoto kohonnut verenpaine korkea ikä. Muita vuotovaaraa lisääviä tekijöitä ovat anemia trombosytopenia tulehduskipulääkkeiden tai SSRI-tyyppisten masennuslääkkeiden käyttö. Invasiiviseen hoitostrategiaan ja runsaaseen antitromboottiseen lääkitykseen liittyy luonnollisesti myös lisääntynyt verenvuotokomplikaatioiden vaara. Vakavat vuotokomplikaatiot huonontavat sepelvaltimotautikohtauksen ennustetta yhtä paljon kuin iskeemiset komplikaatiot [ ]. Verenvuotopotilaiden huono ennuste selittyy osittain näiden potilaiden yleisistä vaaratekijöistä (ks. edellä), mutta hemodynaamisia ongelmia aiheuttavan vuodon lisäksi elimistön vuotoa hillitsevillä reaktioilla, verensiirroilla, antitromboottisten lääkkeiden käytön lopettamisella ja hemostaattisilla lääkkeillä on merkitystä. Verenvuotokomplikaatioiden välttäminen on yhtä tärkeää kuin iskeemisten komplikaatioiden ehkäisy. Vuotovaara arvioidaan ennen hoitojen aloitusta kreatiniinipuhdistuman (egfr), hemoglobiinin, varfariinihoitoa saaneilla INR-määrityksen ja maksasairauksissa TT-määrityksen avulla. Korkeaa verenpainetta alennetaan tarvittaessa suonensisäisellä nitraatti- tai beetasalpaajalääkityksellä. Antitromboottisen hoidon kesto minimoidaan. * Vältetään antitromboottisten lääkkeiden vuotovaaraa lisääviä yhdistelmiä ja vaihtoja [51]. * Annostellaan antitromboottiset lääkkeet oikein (erityisesti iäkkäille ja lievääkin munuaisten vajaatoimintaa poteville) [135, 138]. * Suositaan värttinävaltimoreittiä [139]. * Harkitaan mahansuojalääkkeen tarvetta [58, 135, 140]. * Vältetään verensiirtoja, jos hemoglobiiniarvo on yli 80 g/l [135] * Vältetään antitromboottisen hoidon lopetusta lievissä verenvuodoissa. * Vakavissa vuodoissa pyritään aktiivisesti etsimään ja hoitamaan vuodon syy ja palauttamaan antitromboottinen hoito heti kun se on turvallista. Erityisryhmät Iäkkäät potilaat Ikä on sepelvaltimotaudin tärkein riskitekijä. Yli kolmasosa sepelvaltimotautikohtauspotilaista on yli 75-vuotiaita [34], ja heistä kaksi kolmannesta on monisairaita vanhuksia [141]. Sepelvaltimotautikohtauksen hoidosta tehtyjen laajojen tutkimusten potilaista kuitenkin vain noin 10 % on ollut yli 75-vuotiaita [34]. * Heilläkin esiintyy merkitsevästi vähemmän liitännäissairauksia kuin muilla samanikäisillä [34]. Päätelmät ikääntyneiden sepelvaltimotautikohtauksen hoidosta perustuvat kontrolloitujen satunnaistutkimusten jälkikäteisiin (post hoc) alaryhmäanalyyseihin. Hoitotutkimusten tulokset eivät siten ole suoraan sovellettavissa ikääntyneisiin. Koska satunnaistettuja tutkimuksia tuskin enää tehdään tässä tarkoituksessa, päätelmiä hoidon vaikuttavuudesta voitaisiin saada ainoastaan laajan kansallisen toimenpiderekisterin avulla [142]. Sepelvaltimotautikohtauksen varhaisdiagnostiikka Sepelvaltimotautikohtauksen oireet ovat ikääntyneillä usein lieviä ja epätyypillisiä. Rintakivun asemasta sepelvaltimotautikohtaus aiheuttaa ikääntyneille usein vain epämiellyttävän rintatuntemuksen. Pääoireina ovat usein hengenahdistus (49 %) [5], hikoilu (26 %), pahoinvointi (24 %) ja pyörtyminen (19 %), joskus ainoastaan sekavuus [143]. 13 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 EKG:stä puuttuvat usein ST-muutokset (43 %). Vajaatoiminta liittyy taudinkuvaan jopa yli 40 %:lla. Ikääntyneillä sepelvaltimotautikohtausta pitää epäillä huomattavasti herkemmin kuin nuoremmilla. Toimintakyvyn rajoitukset estävät usein rasituskokeen suorittamisen [143]. Anemia ja kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat olla sepelvaltimotautikohtauksen laukaisevia tekijöitä erityisesti ikääntyneillä [143]. Hoidon valinta Invasiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden suuren vaaran potilaiden elinajanodotteeseen, uusintakohtauksiin, sairaalahoidon tarpeeseen ja elämänlaatuun yhtä paljon kuin nuorempien, jos potilaalla ei ole toimintakykyä merkittävästi haittaavaa muistihäiriötä, aivo-, munuais- tai keuhkosairautta tai elinajanodotetta lyhentävää syöpä- tai yleissairautta [144]. Sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneita yli 75-vuotiaita suuren vaaran potilaita on hoidettava invasiivisilla menetelmillä samoin perustein kuin alle 75-vuotiaita [ , ] C, ellei heillä ole merkittäviä toimenpiteiden komplikaatiovaaraa lisääviä sairauksia [34]. Itsenäisen toimintakykynsä menettäneillä vanhuksilla keskitytään oireiden hoitoon ja toimenpidehoitoon turvaudutaan vain, jos oireita ei muutoin saada hallintaan. Verenvuotokomplikaatiot heikentävät muutoin hyviä hoitotuloksia [144]. Jos suuren vuotoriskin vanhuspotilas on toipunut kohtauksesta oireettomaksi ja iskemiamuutokset EKG:stä ovat hävinneet eikä vasemman kammion toimintakyky ole entisestään huonontunut, toimenpidehoidosta on usein enemmän haittaa kuin hyötyä [153]. Monisairaiden ikääntyneiden yksilöllisissä hoitopäätöksissä joudutaan usein pidättäytymään invasiivisesta hoidosta. Hoitopäätökset tehdään yhteistyössä potilaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Hoidon toteuttaminen Antitromboottisen lääkehoidon aiheuttamat verenvuotokomplikaatiot ovat ikääntyneillä merkittävä ongelma. Hepariini ja glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajat altistavat ikääntyneet suuremmalle verenvuotovaaralle kuin muut potilaat, ja niiden käyttö liian suurina annoksina on yleistä [138]. Mahansuojalääkkeitä on maha-suolikanavan verenvuotojen estämiseksi käytettävä herkästi [58, 140]. Monilääkitys lisää lääkeinteraktioiden vaaraa. Munuaisten vajaatoiminta altistaa lääkeinteraktioille. Munuaisten toimintakyky on syytä arvioida ainakin laskennallisen kreatiniinipuhdistuman avulla ennen invasiivisesta hoidosta päättämisestä [34, 138, 154]. Ks. GFR-laskuri Munuaisten krooninen vajaatoiminta Munuaisten vajaatoimintaa potevat on suljettu pois useimmista sepelvaltimotautikohtausten hoitoa koskevista tutkimuksista [155]. Noin kolmasosalla sepelvaltimotautikohtaus- ja ei-st-nousuinfarktipotilaista on kuitenkin munuaisten toimintahäiriö [154], minkä vuoksi sepelvaltimotautikohtauksen invasiivisen hoidon hyödyllisyydestä varsinkaan munuaisten vaikeaa vajaatoimintaa potevilla ei olla varmoja [34]. Munuaisten krooninen vajaatoiminta suurentaa kuitenkin erittäin selvästi sydän- ja verisuonitauti- sekä kokonaiskuolleisuutta [34, 154]. Myös diabetekseen liittymätön munuaisten lieväkin toimintahäiriö on yhteydessä sepelvaltimotaudin eri ilmenemismuotoihin. Toisaalta munuaisten vajaatoiminta lisää myös antikoagulaatiohoitoon ja invasiiviseen hoitoon liittyvää verenvuotovaaraa. Vaara korreloi munuaisten vajaatoiminnan vaikeusasteeseen. Troponiinipitoisuudet saattavat suurentua munuaisten vajaatoiminnassa ilman sydän-

15 lihasvauriotakin varsinkin dialyysipotilailla ja aiheuttaa tulkintavirheen vaaran arvioinnissa [18]. Ks. lisätietoa akuutin munuaisvaurion diagnostiikasta, hoidosta ja ehkäisystä Käypä hoito -suosituksesta Munuaisvaurio (akuutti) [156]. Hoidon toteuttaminen Kreatiniinipuhdistuman arviointi Cockroft Gaultin kaavan avulla kuuluu kaikkien iäkkäiden ja pienikokoisten potilaiden sekä munuaisten vajaatoimintaa potevien sepelvaltimotautikohtauksen hoidon suunnitteluun [34, 154]. Ks. lisää Cockroft Gaultin kaavasta Terveysportista Jos kreatiniinipuhdistuma on alle 60 ml/ min, verenvuotovaara suurenee merkitsevästi [157]. Tällöin on harkittava annosten pienentämistä yksilöllisesti niin, että huomioidaan tromboosivaara. Jos kreatiniinipuhdistuma on alle 30 ml/min, pienimolekyylisen hepariinin, fondaparinuksin, glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajien ja muiden munuaisten kautta poistuvien lääkkeiden annoksia on muutettava. Tavallista hepariinia kannattaa suosia pienimolekyylisen asemasta [135]. Munuaisten toimintahäiriön varhainen toteaminen mahdollistaa optimaalisen nesteytyksen ennen toimenpidehoitoja. Fondaparinuuksi saattaa aiheuttaa vähemmän verenvuotokomplikaatioita munuaisten vajaatoimintaa potevilla kuin hepariinivalmisteet [34, 53]. Antikoagulaatiohoito edellyttää erityistä varovaisuutta, jos mitattu tai arvioitu kreatiniinipuhdistuma on alle 30 ml/min [34]. Varjoaineen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta Sepelvaltimotautikohtauspotilaista jopa 13 %:lle kehittyy munuaisten toimintahäiriö [158]. Yksi tavallisimmista syistä on varjoaine. Aikaisempi munuaisten toimintahäiriö ja varjoaineen runsas käyttö luonnollisesti lisäävät varjoaineen aiheuttaman nefropatian vaaraa sepelvaltimotautipotilailla. Myös korkea ikä, diabetes, dehydraatio ja suuriosmoottisen ionisoituvan varjoaineen käyttö lisäävät vaaraa [158]. Huolellinen nesteytys ennen toimenpidettä ja sen jälkeen vähentävät vaaraa. Ks. Käypä hoito -suositus Munuaisvaurio (akuutti) [156]. Potilailla, joilla on vaikea munuaisten toimintahäiriö, toimenpiteitä saatetaan joutua tekemään porrastetusti varjoaineen aiheuttaman kertakuormituksen välttämiseksi. Diabeetikot Noin 60 %:lla sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneista on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, ja puolella heistä on diabetes. Sokeriaineenvaihdunnan häiriötä tulee sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneilla seuloa aktiivisesti. Seulontaan käytetään HbA 1c :tä (ja paastosokeripitoisuuden mittausta). Diabeteksen diagnostisten kriteerien osalta viitataan Käypä hoito -suositukseen Diabetes [159]. Jos HbA 1c on alle 48 mmol/mol (alle 6,5 %), voidaan poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan osoittamiseen tarvittaessa käyttää kahden tunnin oraalista glukoosirasituskoetta. Sepelvaltimotautikohtauksen akuutissa vaiheessa suurta veren sokeripitoisuutta tulee hoitaa insuliini-infuusiolla. Insuliini-infuusio tai -hoito tulee aloittaa, jos plasman glukoosipitoisuus on yli 10 mmol/l. Veren sokeripitoisuuden tavoitetasoa ei tutkimusten perusteella voida yksiselitteisesti määritellä, mutta liian tiukasta glukoosikontrollista voi olla haittaa [160]. Jatkohoito Pitkän aikavälin vaaran arviointi Erilaisia pisteytysjärjestelmiä voidaan käyttää sekä lyhyen että pitkän ajan vaaran arvioimiseksi. Vaaratekijöiden lukumäärän kasvaessa potilaan vaara saada uusintatapahtumia lisään- 15 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 tyy. Vaikka uusintatapahtumien vaara olisi lyhyellä aikavälillä pieni, pitkän aikavälin ennuste voi kuitenkin olla huono ja se tulee arvioida erikseen. Yksittäiset vaaraa lisäävät tekijät suhteutetaan kokonaisuuteen, ja hoitopäätösten tulee pohjautua hoidosta saatavaksi arvioituun hyötyyn suhteessa hoidon aiheuttamaan vaaraan. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin (rasvaaineenvaihdunnan häiriöt, kohonnut verenpaine, diabetes ja tupakointi) puututaan varhain jo sairaalajakson aikana. Koska kohtauksen uusiutumisen todennäköisyys on suurin kotiutusta seuraavina viikkoina, potilaalle on annettava selkeät menettelyohjeet mahdollisen sepelvaltimotautikohtaukseen viittaavien oireiden uusiutumisen varalta. Potilaiden neuvonta ja elintapaohjaus tulee aloittaa jo sairaalahoidon aikana, vaikka hoitojakso olisi lyhyt. Neuvontaa ja elintapaohjausta jatketaan avohoidossa. Pitkäaikaisseuranta vastaa vakaan sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota. Työkyvyn arvioinnissa käytetään yleisiä sepelvaltimotautipotilaan arviointiperusteita. Sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen tulee harkita tilapäistä ajoneuvon ajokieltoa yksilöllisin perustein: Yksityisautoilussa pidetään 1 viikon tauko, ellei potilaalle kehity merkittävää sydänlihasvauriota tai komplikaatioita. Ammattiautoilijoilla ajokiellosta päätetään harkinnan mukaan. Komplisoitumattomissa tapauksissa ajokielto on 2 viikkoa. Akuuttivaiheessa erikoislääkärin tulee ottaa kantaa ajokykyyn. Sepelvaltimotautikohtauksen ajokelpoisuuden arviointia on tarkemmin kuvattu Käypä hoito -suosituksessa ST-nousuinfarkti [161]. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeet ajokyvyn arvioinnista Myös potilaskohtainen kuntoutussuunnitelma on keskeinen osa jatkohoitoa. Seuranta Jos potilas siirtyy avoterveydenhuollon seurantaan, ensimmäinen seurantakäynti pyritään järjestämään hoitavan lääkärin vastaanotolle 1 2 kuukauden päähän. Kun potilas siirtyy erikoissairaanhoidosta avoterveydenhuollon seurantaan, hänen kanssaan on suositeltavaa tehdä kirjallinen hoitosuunnitelma, josta ilmenevät jatkoseurannan paikka, tarvittavat jatkotutkimukset ja vaaratekijöiden tavoitetasot. Pysyvä jatkoseuranta toteutetaan yksilöllisesti ja vähintään 6 12 kuukauden välein. Seurantakäynneillä tulee kiinnittää huomiota potilaan vointiin, arvioida lääkitys ja pyrkiä suurentamaan lääkeannokset tavoitemääriinsä, havaita mahdollinen depressio ja arvioida suoritus-, työ- ja ajokyky. Jos oireet uusiutuvat pallolaajennusta seuraavien kuukausien aikana, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on yleensä aiheellinen eikä kliinistä kuormituskoetta useimmiten tarvita. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden hoito Sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden tehokas hoito parantaa ennustetta ja vähentää lääkityksen tarvetta. Samalla myös terveydenhuollon kustannusvaikuttavuus kohenee. Koska sepelvaltimotaudin synty on monisyinen, vaaratekijöiden hoidon on oltava kokonaisvaltaista ja myös psykososiaalisiin tekijöihin on kiinnitettävä huomiota. Tupakoinnin lopettaminen on ensiarvoisen tärkeää [ ]. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus [165]. Parhaan mahdollisen tehon saavuttamiseksi tupakoinnin lopettamiseen tähtäävän potilasohjauksen tulisi olla sairaalahoidon aikana intensiivistä ja jatkua vähintään kuukauden kotiutumisen jälkeen [166]. Tupakoinnin lopettamisen apuna voidaan käyttää nikotiinikorvaushoitoa ja lääkehoitoa. Nikotiinikorvaushoito on turvallista sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä, ja sitä tulee tarjota kaikille potilaille jo

17 sairaalahoidon aikana. * Lääkkeistä tehokkaaksi ja turvallisiksi on osoitettu bupropioni, varenikliini ja nortriptyliiniä [ ]. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus [165]. Dyslipidemioiden tehokas lääkkeetön ja lääkehoito statiineilla tulee aloittaa jo sairaalavaiheessa. Tavoitteena on, että LDL-kolesterolipitoisuus on alle 1,8 mmol/l. Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [97]. Kohonneen verenpaineen hoidossa on pyrittävä hyvään hoitotasapainoon. Hoitotavoite määritellään yksilöllisesti, ja sen tulee olla ainakin alle 140/90 mmhg. Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine [170, 171]. Diabeteksen hoidossa pyritään hyvään tasapainoon: HbA 1c -pitoisuuden osalta tavoitteena on päästä lääkehoidon aikana alle 53 mmol/mol:n (alle 7,0 %), mutta yksilöllisesti voidaan sopia suurempikin tavoitearvo. Plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo omamittauksissa on yleensä alle 7 mmol/l. Ks. Käypä hoito -suositus Diabetes [159]. Ylipaino on myös sepelvaltimotaudin itsenäinen vaaratekijä. Tavoiteltava painoindeksi (BMI) on 18,5 25 kg/m 2. Ylipainoisilla (BMI 25 29,9 kg/m 2 ) ja lihavilla (BMI yli 30 kg/m 2 ) tavoitteena on vähentää painoa pysyvästi 5 10 % [172]. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) [172]. Lääkehoito Asetyylisalisyylihapon käyttöä jatketaan pysyvästi, ellei sille ole vasta-aiheita [9, 10, 38 43] A. ADP-estäjähoidon (prasugreeli, tikagrelori tai klopidogreeli) kesto sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen on yleensä 12 kuukautta, ellei potilaan verenvuotoriski ole suurentunut. Jos potilas tarvitsee pysyvää antikoagulanttihoitoa, voitaneen 12 kuukauden kuluttua sepelvaltimotautikohtauksesta lopettaa verihiutale-estäjien käyttö. Statiinihoito parantaa sepelvaltimotaudin ennustetta ja on siten aiheellinen kaikille sepelvaltimotautipotilaille heidän kolesteroliarvoistaan riippumatta. Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [97]). ACE:n estäjät tai ATR:n salpaaja Sekundaaripreventiota varten lääkitys ACE:n estäjällä tulisi aloittaa ainakin kaikille niille sepelvaltimotautipotilaille, joilla on diabetes tai hypertensio [ ] A. Käyttö on aiheellista myös, jos potilaalla on vasemman kammion toimintahäiriö (ejektiofraktio alle 40 %) [ ] A. * Jos potilas ei siedä ACE:n estäjiä, voidaan käyttää angiotensiini II -reseptorien salpaajia. Beetasalpaajahoitoa jatketaan pysyvästi niillä sepelvaltimotautipotilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta tai oireeton vasemman kammion toimintahäiriö [184]. Pitkäkestoisen beetasalpaajahoidon hyötyä ei ole osoitettu ensimmäisen vuoden jälkeen tapahtumasta nykyaikaisesti hoidetuilla potilailla, joilla vasemman kammion funktio on normaali ja jotka ovat muutoin pienen riskin potilaita [ ] C. Pitkävaikutteista nitraattilääkitystä ei tarvita, jos potilaalla ei esiinny akuutin vaiheen jälkeen haittaavaa angina pectoris -oiretta [95, 96] C. Potilaille on suositeltavaa antaa lääkemääräys lyhytvaikutteisesta nitraattivalmisteesta mahdollisesti uusiutuvan rintakipukohtauksen ensihoitolääkkeeksi. Kalsiuminestäjien ei ole osoitettu vaikuttavan sepelvaltimotaudin ennusteeseen. Jos potilas ei siedä beetasalpaajaa, voidaan ensisijaisesti käyttää sykettä hidastavia kalsiuminsalpaajia (verapamiili ja diltiatseemi) rintakipuoireiden helpottamiseen, kunhan potilaalla ei ole vasemman kammion toimintahäiriötä [ ] B. Dihydropyridiiniryhmän kalsiuminsalpaajia voidaan käyttää kohonneen verenpaineen hoitoon tai rintakipujen helpottamiseen beetasalpaajien lisänä. Ivabradiini vähentää uusintainfarkteja ja 17 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS sepelvaltimoiden revaskularisaatioita niillä stabiilia sepelvaltimotautia sairastavilla, joiden vasemman kammion pumppauskyky on heikentynyt ja joiden leposyke sinusrytmissä on mahdollisesta beetasalpaajasta huolimatta yli 70/min [ ] B. Ivabradiinin ennustevaikutusta ei ole tutkittu sepelvaltimotautikohtauksen akuuttivaiheessa, mutta lääke on osoitettu pienessä pilottitutkimuksessa turvalliseksi. Kuntoutus Sydänkuntoutuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja moniammatillisesti toteutettavaa kuntoutusohjelmaa, joka on laadittu sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen toipumisen edistämiseksi. Sydänkuntoutuksen tavoitteet on määritetty. Kuntoutuksella pyritään mahdollisimman hyvään fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn [198, 199]. Sepelvaltimotautipotilaiden liikuntapainotteisen kuntoutuksen on osoitettu pienentävän kokonais- ja sydänkuolleisuutta ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin [198, ] A. Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta [205]. Sepelvaltimotautikohtaukseen sairastunutta kannattaa aktiivisesti ohjata toipumisvaiheessa liikuntapainotteiseen, sydänpotilaille suunniteltuun avo- tai poikkeustapauksissa laitoskuntoutukseen. Ennen kuntoutusta potilaalle tulee tarvittaessa tehdä kliininen kuormituskoe rasituksenaikaisen sydänlihasiskemian ja rytmihäiriöiden selvittämiseksi ja liikuntakuntoutuksen suunnittelemisen apuvälineeksi. Liikunnallisen kuntoutuksen toteuttamisesta käytännön ohjeita on Käypä hoito -suosituksessa Liikunta [205] sekä suosituksessa Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus [206]. Kliinistä kuormituskoetta tulee käyttää myös ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa varsinkin erityisryhmissä, kuten ammattiautoilijoilla. 18

19 SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN JA SUOMEN KARDIOLOGISEN SEURAN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: KARI NIEMELÄ, LKT, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, johtava ylilääkäri TAYS Sydänsairaala Kokoava kirjoittaja: SAILA VIKMAN, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri TAYS Sydänsairaala Jäsenet: RAIMO KETTUNEN, LKT, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautien klinikka MARKKU KUISMA, LT, dosentti, anestesiologian erikoislääkäri HYKS ensihoito, HUS HEIKKI MIETTINEN, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, kardiologian klinikkaylilääkäri KYS Sydänkeskus MATTI NIEMELÄ, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, OYS:n sisätautien klinikka, kardiologian osasto MIKKO PIETILÄ, LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus MARJA PUURUNEN, LKT, kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri SPR Veripalvelu, Käypä hoito -toimittaja ILKKA TIERALA, LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonlääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, kardiologia LEENA UUSITALO, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus, Vimpeli ANTTI YLITALO, LT, kardiologian professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri Lapin keskussairaala, MRC Oulu ja Oulun yliopisto Asiantuntija: MARKKU ESKOLA, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri TAYS Sydänsairaala KIRJALLISUUTTA 1. Laatikainen T ym. Sydän- ja verisuonitautien rekisteri, tilastotietokanta. 2. Salomaa V ym. J Cardiovasc Risk 1999;6: Koukkunen H ym. Am J Geriatr Cardiol 2008;17: Vikman S ym. Duodecim 2005;121:753-9 (2003;119: ) 5. Roberts R ym. Circulation 1998;98: SWEDEHEART Annual Report s Dudas K ym. BMJ Open 2013;3: 8. Invasive compared with non-invasive treatment in unstable coronary-artery disease: FRISC II prospective randomised multicentre study. Lancet 1999;354: Risk of myocardial infarction and death during treatment with low dose aspirin and intravenous heparin in men with unstable coronary artery disease. Lancet 1990;336: Wallentin LC. J Am Coll Cardiol 1991;18: Cannon CP ym. N Engl J Med 2001;344: Heidenreich PA ym. J Am Coll Cardiol 2001;38: Morrow DA ym. JAMA 2001;286: Savonitto S ym. JAMA 1999;281: Diderholm E ym. Eur Heart J 2002;23: Jernberg T ym. J Am Coll Cardiol 1999;34: Libby P. N Engl J Med 2013;368: Sydäninfarktin diagnostiikka (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 19. Savonitto S ym. Ann Noninvasive Electrocardiol 2001;6: Birnbaum Y ym. J Electrocardiol 2006;39:S Nikus K ym. J Electrocardiol 2010;43: Saitoh M ym. Intern Med 2000;39: Cannon CP ym. J Am Coll Cardiol 1997;30: Noble RJ ym. Arch Intern Med 1976;136: Nikus KC ym. Ann Noninvasive Electrocardiol 2004;9: Sclarovsky S ym. Am Heart J 1988;116: Nikus K ym. Postgrad Med 2011;123: Nikus KC ym. Ann Med 2012;44: Nikus K. Acta Universitatis Tamperensis; 1776, Tampere University Press, Tampere Reichlin T ym. N Engl J Med 2009;361: Keller T ym. N Engl J Med 2009;361: Biener M ym. Int J Cardiol 2013;167: Aldous SJ ym. CMAJ 2012;184:E Hamm CW ym. Eur Heart J 2011;32: Indications for fibrinolytic therapy in suspected acute myocardial infarction: collaborative overview of early mortality and major morbidity results from all randomised trials of more than 1000 patients. Lancet 1994;343: Cabello JB ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD Arntz HR ym. Resuscitation 2010;81: Lewis HD Jr ym. N Engl J Med 1983;309: Cairns JA ym. N Engl J Med 1985;313: Théroux P ym. N Engl J Med 1988;319: Antithrombotic Trialists Collaboration. BMJ 2002;324: Collaborative overview of randomised trials of antiplatelet therapy--i: Prevention of death ym. BMJ 1994;308: Patrono C ym. Circulation 1985;72: Low-molecular-weight heparin during instability in coronary artery disease ym. Lancet 1996;347: Long-term low-molecular-mass heparin in unstable coronary-artery disease: FRISC II prospective randomised multicentre study. Lancet 1999;354: Klein W ym. Fragmin in unstable coronary artery disease study (FRIC) Circulation 1997;96: Cohen M ym. N Engl J Med 1997;337: Antman EM. Am Heart J 1998;135:S Blazing MA ym. JAMA 2004;292: Ferguson JJ ym. JAMA 2004;292: Petersen JL ym. JAMA 2004;292: Hirsh J ym. Prog Cardiovasc Dis 2000;42: Fifth Organization to Assess Strategies in Acute Ischemic Syndromes Investigators ym. N Engl J Med 2006;354: Heidbuchel H ym. Europace 2013;15: Mehran R ym. Lancet 2013;382: Cuisset T ym. J Am 19 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 Coll Cardiol 2006;48: Montalescot G ym. J Am Coll Cardiol 2006;48: Agewall S ym. Eur Heart J 2013;34: , 1713a-1713b 59. Wiviott SD ym. N Engl J Med 2007;357: Montalescot G ym. N Engl J Med 2013;369: Roe MT ym. N Engl J Med 2012;367: Wallentin L ym. N Engl J Med 2009;361: Stone GW ym. JAMA 2007;297: Giugliano RP ym. N Engl J Med 2009;360: De Luca G ym. Am J Cardiol 2011;107: Sciahbasi A ym. Int J Cardiol 2012;155: Fung AY ym. J Am Coll Cardiol 2009;53: Stone GW ym. N Engl J Med 2006;355: Kastrati A ym. N Engl J Med 2011;365: Wallentin L ym. Lancet 2003;362: APPRAISE Steering Committee and Investigators ym. Circulation 2009;119: Alexander JH ym. N Engl J Med 2011;365: Steg PG ym. Eur Heart J 2011;32: Oldgren J ym. Eur Heart J 2011;32: Mega JL ym. Lancet 2009;374: Mega JL ym. N Engl J Med 2012;366: O Donoghue ML ym. Circulation 2011;123: Tricoci P ym. N Engl J Med 2012;366: Komócsi A ym. Arch Intern Med 2012;172: Oldgren J ym. Eur Heart J 2013;34: Lip GY ym. Eur Heart J 2010;31: Rubboli A ym. Ann Med 2008;40: Karjalainen PP ym. Eur Heart J 2007;28: Karjalainen PP ym. Eur Heart J 2008;29: Dewilde WJ ym. Lancet 2013;381: Jolly SS ym. Am Heart J 2011;161: e Jolly SS ym. Lancet 2011;377: Telford AM ym. Lancet 1981;1: Gottlieb SO ym. Circulation 1986;73: Lubsen J ym. Am J Cardiol 1987;60:18A-25A 91. Yusuf S ym. JAMA 1988;260: Chen ZM ym. Lancet 2005;366: Chatterjee S ym. Int J Cardiol 2013;168: Al-Reesi A ym. CJEM 2008;10: ISIS-4: a randomised factorial trial assessing early oral captopril ym. Lancet 1995;345: GISSI-3: effects of lisinopril and transdermal glyceryl trinitrate singly and together on 6-week mortality and ventricular function after acute myocardial infarction. Lancet 1994;343: Dyspidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ). 98. Stenestrand U ym. JAMA 2001;285: Aronow HD ym. Lancet 2001;357: Newby LK ym. JAMA 2002;287: Schwartz GG ym. JAMA 2001;285: Arntz HR ym. Am J Cardiol 2000;86: Kayikçioglu M ym. Acta Cardiol 2002;57: Liem AH ym. Eur Heart J 2002;23: Josan K ym. CMAJ 2008;178: Cannon CP ym. J Am Coll Cardiol 2006;48: Tikkanen MJ ym. J Am Coll Cardiol 2009;54: LaRosa JC ym. Am J Cardiol 2010;105: Lagerqvist B ym. Lancet 2006;368: Fox KA ym. Lancet 2002;360: Fox KA ym. Lancet 2005;366: Anderson HV ym. J Am Coll Cardiol 1995;26: Boden WE ym. N Engl J Med 1998;338: McCullough PA ym. J Am Coll Cardiol 1998;32: de Winter RJ ym. N Engl J Med 2005;353: Hirsch A ym. Lancet 2007;369: Damman P ym. J Am Coll Cardiol 2010;55: Qayyum R ym. Ann Intern Med 2008;148: Fox KA ym. J Am Coll Cardiol 2010;55: Théroux P ym. Lontoo: Br Med J Books 1998: Neumann FJ ym. JAMA 2003;290: Montalescot G ym. JAMA 2009;302: Mehta SR ym. N Engl J Med 2009;360: Thiele H ym. Eur Heart J 2012;33: Badings EA ym. EuroIntervention 2013;9: Task Force on Myocardial Revascularization of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS) ym. Eur Heart J 2010;31: Hlatky MA ym. Lancet 2009;373: Farkouh ME ym. N Engl J Med 2012;367: Verma S ym. Lancet Diabetes Endocrinol 2013;1: Bangalore S ym. BMJ 2012;345:e Smith PK ym. J Am Coll Cardiol 2012;60: Held C ym. J Am Coll Cardiol 2011;57: Rao SV ym. Eur Heart J 2007;28: Moscucci M ym. Eur Heart J 2003;24: Steg PG ym. Eur Heart J 2011;32: Rao SV ym. JAMA 2004;292: Rao SV ym. Am J Cardiol 2005;96: Alexander KP ym. JAMA 2005;294: Lee MS ym. JACC Cardiovasc Interv 2013;6: Chan FK ym. N Engl J Med 2005;352: Ekerstad N ym. Scand J Public Health 2010;38: Brieger D ym. Curr Opin Cardiol 2013;28: Brieger D ym. Chest 2004;126: Bach RG ym. Ann Intern Med 2004;141: Hoenig MR ym. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD Alexander KP ym. Circulation 2007;115: Alexander KP ym. Eur Heart J 2006;27: Liistro F ym. Heart 2005;91: Narins CR. Cardiol J 2007;14: Task Force for Diagnosis and Treatment of Non-ST-Segment Elevation Acute Coronary Syndromes of European Society of Cardiology ym. Eur Heart J 2007;28: Buber J ym. Coron Artery Dis 2013;24: Lopes RD ym. Eur Heart J 2012;33: Savonitto S ym. JACC Cardiovasc Interv 2012;5: Goldenberg I ym. Arch Intern Med 2010;170: Coca SG ym. JAMA 2006;296: Munuaisvaurio (akuutti); (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) Subherwal S ym. Circulation 2009;119: Marenzi G ym. Am J Cardiol 2013;111: Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 160. de Mulder M ym. JAMA Intern Med 2013;173: ST-nousuinfarkti (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 162. Wilhelmsson C ym. Lancet 1975;1: Wilson K ym. Arch Intern Med 2000;160: Critchley J ym. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 166. Rigotti NA ym. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD Hughes JR ym. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD Cahill K ym. Cochrane Database Syst Rev 2013;5:CD Prochaska JJ ym. BMJ 2012;344:e Perk J ym. Eur Heart J 2012;33: Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 172. Lihavuus (aikuiset); (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 173. Yusuf S ym. N Engl J Med 2000;342: Dagenais GR ym. Circulation 2001;104: Effects of ramipril on cardiovascular and microvascular outcomes in people with diabetes mellitus: results of the HOPE study and MICRO-HOPE substudy. Lancet 2000;355: Fox KM ym. Lancet 2003;362: Baker WL ym. Ann Intern Med 2009;151: McAlister FA ym. Eur Heart J 2012;33: Garg R ym. JAMA 1995;273: Flather MD ym. Lancet 2000;355: Dickstein K ym. Lancet 2002;360: Pfeffer MA ym. N Engl J Med 2003;349: Montalescot G ym. Eur Heart J 2009;30: Thompson PL. Curr Opin Cardiol 2013;28: Freemantle N ym. BMJ 1999;318: Ozasa N ym. Am J Cardiol 2010;106: Bao B ym. Cardiovasc Interv Ther 2013;28: Bangalore S ym. JAMA 2012;308: Furberg CD ym. Circulation 1995;92: Poole-Wilson PA ym. Lancet 2004;364: Gibson RS ym. Am J Cardiol 2000;86: Messerli FH ym. J Hypertens 2001;19: Gibson RS ym. N Engl J Med 1986;315: Bangalore S ym. Am Heart J 2008;156: Fox K ym. Lancet 2008;372: Fox K ym. Lancet 2008;372: Steg P ym. Eur Heart J Acute Cardiovasc Care 2013;2: Taylor RS ym. Am J Med 2004;116: Rantala M ym. Duodecim 2008;124: Hämäläinen H ym. Eur Heart J 1995;16: Heran BS ym. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD Whalley B ym. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD Oldridge N ym. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2008;15: Suaya JA ym. J Am Coll Cardiol 2009;54: Liikunta (online). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty ) 206. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2011 (viitattu )

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti Käypä hoito -suositus Julkaistu 26.9.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Vastaväitteisiin reagoiminen ohjauksessa Pyri ennakoimaan ja valmistautumaan vetoa

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN KIVUN ARVIOINTI JA HOITO SISÄTAUTIEN TEHO-OSASTOLLA

AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN KIVUN ARVIOINTI JA HOITO SISÄTAUTIEN TEHO-OSASTOLLA AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN KIVUN ARVIOINTI JA HOITO SISÄTAUTIEN TEHO-OSASTOLLA Katja Ahola & Eeva Alakokkare Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu 9.11.2012 2 SISÄLLYS 1 AKUUTTI SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUS...

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Efient 5 mg kalvopäällysteinen tabletti 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää prasugreelihydrokloridia, joka vastaa 5 mg prasugreelia.

Lisätiedot

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA Pölönen Laura Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos/ Sisätautien klinikka

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lescol / Lescol Depot 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Korkea kolesteroli tarkoittaa kolesterolin

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Angiox 250 mg, kuiva-aine välikonsentraatiksi injektio-/infuusionestettä varten, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot