Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sanoma Potilaalla on sydäninfarkti, jos spesifinen merkkiainetesti (troponiini) osoittaa sepelvaltimotautikohtaukseen sopivan taudinkuvan yhteydessä sydänlihaskudoksen tuhoutumisen. Sydäninfarktin työdiagnoosi perustuu kliiniseen taudinkuvaan, ja EKG-löydöksiin. Jos oireisto ja EKG-löydös sopivat akuuttiin sydäninfarktiin, hoito on aloitettava heti (odottamatta sydänmerkkiaineiden tulosta). Puristava rintakipu on tyyppioire. Johtavana oireena voi olla myös hengenahdistus, yleistilan heikkeneminen, närästys tai ylävatsakipu. Nopea oikean diagnoosin saaminen on tärkeätä. Troponiinimääritykset tulisi ottaa kaikilta potilailta joilla on syytä epäillä sydäninfarktia. EKG:n merkitys hoitomuodon valinnassa on korostunut. Tavoitteet 2 Suosituksen tavoitteena on auttaa havaitsemaan mahdollisimman varhain, kattavasti ja täsmällisesti tapaukset, joissa potilaan akuuttien oireiden aiheuttajana on sydäninfarkti yhdenmukaistaa sydäninfarktin vaaran arviointia ja diagnostiikkaa. Kohderyhmät Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollossa, ensihoidossa ja sairaaloissa sydäninfarktipotilaita hoitaville lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille, hätäkeskuksissa toimiville, epidemiologisille ja kliinisille tutkijoille sekä kuolinsyitä kirjaaville lääkäreille. Määritelmät Sepelvaltimoiden äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia, sydänlihaksen hapenpuutteen aiheuttamia oireistoja nimitetään sepelvaltimotautikohtauksiksi (acute coronary syndromes) [1]. Ks. myös Käypä hoito -suositukset Sepelvaltimotauti-

3 Taulukko 1. Sydäninfarktin kliininen luokittelu [2]. Tyyppi 1 Tyyppi 2 Tyyppi 3 Tyyppi 4a Tyyppi 4b Tyyppi 5 Spontaani sydäninfarkti, joka liittyy primaariseen tapahtumaan sepelvaltimossa, kuten plakin eroosioon tai repeämiseen tai sepelvaltimon dissekoitumiseen Tn > 1 viiteraja Sekundaarinen sydäninfarkti, joka liittyy sydänlihaksen lisääntyneeseen hapenkulutukseen tai vähentyneeseen hapensaantiin esimerkiksi sepelvaltimospasmin, sepelvaltimoembolian, anemian, rytmihäiriöiden, hypertension tai hypotension yhteydessä Tn > 1 viiteraja Sydäninfarktista johtuva kuolema, jossa oireet tai EKG:n muutos viittaavat sydänlihasiskemiaan mutta kuolema tapahtuu ennen verinäytteiden ottamista tai sydänlihasmerkkiaineiden ilmaantumista verenkiertoon Tn ei määritetty Pallolaajennukseen liittyvä sydäninfarkti Tn > 5 viiteraja, kun lähtöarvo on alle viiterajan (tai > 20 %:n Tn:n suureneminen lähtöarvoon nähden) ja iskemiaoire tai iskeemiset EKG-muutokset tai kuvantamisessa todettava uusi vaurio sydänlihaksessa tai merkittävä tapahtuma varjoainekuvauksessa (pää- tai sivuhaaran tukos, slow- tai no-flow, distaalinen embolisaatio) Varjoainekuvauksessa tai ruumiinavauksessa todettuun stenttitromboosiin liittyvä sydäninfarkti Tn > 1 viiteraja Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen liittyvä sydäninfarkti Tn > 10 viiteraja, kun lähtöarvo alle viiterajan ja uusi Q-aalto tai LBBB EKG:ssä, kuvantamisessa todettava uusi vaurio sydänlihaksessa tai sepelvaltimon tukkeutuminen varjoainekuvauksessa (siirrännäis- tai natiivisuoni) kohtaus ja ST-nousuinfarkti. Sepelvaltimotautikohtausta, jossa sydänlihas säilyy kauttaaltaan elävänä, nimitetään epästabiiliksi angina pectorikseksi. Sydäninfarkti-termiä käytetään, kun mahdollisen akuutin sydänlihasiskemian yhteydessä todetaan sydänlihasnekroosi. Sydäninfarktidiagnoosi edellyttää, että troponiinin pitoisuus ylittää viitealueen ylärajan (99. persentiilin, jonka alapuolelle jää 99 % terveistä), peräkkäisissä näytteissä todetaan troponiinipitoisuuden muutos (suureneminen tai pieneneminen) ja että jokin seuraavista ehdoista täyttyy [2]: Potilaalla on iskemiaoireet. Potilaalla on iskemiaan tai infarktiin sopivat EKG-muutokset. Kuvantamisessa todetaan uusi sydänlihasvaurio. Sydäninfarkti luokitellaan EKG:n perusteella ST-nousuinfarktiksi (STEMI) tai sydäninfarktiksi ilman ST-nousua (NSTEMI). Sydäninfarktit luokitellaan viiteen eri tyyppiin. Ks. taulukko 1. Tavallisimpia syitä ovat sepelvaltimon seinämän ateroomaplakin repeämä ja siihen liittyvät trombin muodostuminen ja spasmi [3, 4] (tyyppi 1). Sydäninfarkti saattaa johtua myös sekundaarisesta syystä (kuten nopeasta rytmihäiriöstä, anemiasta tai takotsubosta) (tyyppi 2). Ennalta diagnosoimattoman sydäninfarktin aiheuttamat äkkikuolemat muodostavat tyypin 3. Invasiivisista toimenpiteistä seuranneet sydäninfarktit luokitellaan tyypeiksi 4 (PCI) tai 5 (CABG). Työryhmä suosittelee, että ellei merkkiainemäärityksiä ole tehty, sydäninfarktin diagnoosi voidaan tehdä oireiden ja EKG- tai kuvantamislöydösten pohjalta. Aiemmin sairastettu sydäninfarkti voidaan todeta kuvantamistutkimuksella, EKG-rekisteröinnillä tai patologis-anatomisin löydöksin. 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Epidemiologia Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus pienentyi 1970-luvun alun huippuvuosista vuoteen 2011 mennessä noin 85 %. Pienenemä on viime vuosina ollut keskimäärin 4 5 % vuodessa. Sairaalahoitoon tai kuolemaan johtaneiden sepelvaltimotautikohtausten ilmaantuvuus on pienentynyt jonkin verran vähemmän kuin kuolleisuus. Keskimääräinen pienenemä työikäisillä on viime aikoina ollut 3 4 % vuodessa. Sairaaloissamme hoidetaan nykyisin vuosittain noin sepelvaltimotautikohtausta (ICD-10:n diagnoosiluokat I21 I22 ja I20.0, kun yhden kohtauksen keston ylärajana pidetään 28:aa vuorokautta), minkä lisäksi noin ihmistä kuolee vuosittain sepelvaltimotautiin kotona tai matkalla sairaalaan (ICD:n diagnoosiluokat I20 I25) [5, 6]. Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin perusteella maamme sairaaloissa hoidettujen akuuttien sepelvaltimotautitapahtumien kokonaismäärä on vähentynyt. Samaan aikaan tautikirjo on muuttunut siten, että NSTEMI-tapausten osuus on kasvanut ja vastaavasti STEMI- ja UAP-tapausten osuudet ovat pienentyneet (ks. kuva 1) Sydäninfarktin diagnoosikriteereitten historiaa kuvataan tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa. Aiempina vuosikymmeninä tyypillinen sydäninfarktipotilas oli vuotias mies. Sittemmin esiintymishuippu on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin ja samalla naisten osuus on kasvanut. Nykyään tyypillinen potilas onkin iäkäs nainen. Sydäninfarktin ikävakioitu tappavuus vuoden aikana sairaalaan elossa saapuneilla vuotiailla miehillä on ollut viime vuosina % ja naisilla 9 18 %. Vaaratekijät Ateroskleroosille ja valtimotromboosille altistavat vaaratekijät suurentavat sydäninfarktiin sairastumisen riskiä. Vaaratekijöiden kasaantuminen suurentaa riskiä entisestään. Itsenäisiä vaaratekijöitä ovat korkea ikä miessukupuoli diabetes kohonnut verenpaine tupakointi (aktiivinen tai passiivinen) sukuhistoria: sepelvaltimotauti alle 55-vuotiaalla miespuolisella tai alle 65-vuotiaalla naispuolisella ensimmäisen asteen sukulaisella rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Sairastumisvaaraa lisää myös tiedossa oleva ateroskleroottinen valtimotauti. Vaaratekijät lisäävät sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä. Toisin sanottuna mitä useampia vaaratekijöitä potilaalla on, sitä todennäköisemmin oireet johtuvat sepel- Kuva 1. Sepelvaltimotaudin eri kohtausmuotojen tapausmäärät miehillä ja naisilla sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterissä vuosina Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteridiagnoosien mukaan ei-st-nousuinfarktien (NSTEMI) määrät ovat tasaisesti lisääntyneet ja ST-nousuinfarktien (STEMI) ja epästabiili angina -kohtausten määrät vastaavasti vähentyneet sekä miehillä että naisilla vuosina Miehet Naiset N N STEMI NSTEMI Määritt. Inf. Epästab. angina Uusiva inf. STEMI NSTEMI Määritt. Inf. Epästab. angina Uusiva inf. 4 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

5 Sepelvaltimotautikohtaus (ACS) EKG ST-nousu Ei ST-nousua Merkkiaine TnI/T + TnI/T + TnI/T - Lopullinen dg STEMI I21.0-I21.3 NSTEMI I21.4 UAP I20.0 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kuva 2. Sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikan vuokaavio. Sepelvaltimotautikohtauksen työdiagnoosina on oirekuvan ja EKG:n perusteella joko ST-nousuinfarkti (STEMI) tai sydäninfarkti ilman ST-nousua (NSTEMI) / epästabiili angina pectoris (UAP). Lopullinen diagnoosi määräytyy edellisten lisäksi sydänlihasmerkkiainemäärityksen tuloksen perusteella. valtimotaudista. Huomattavalla osalla infarktipotilaista ei todeta edellä lueteltuja klassisia vaaratekijöitä. Kun aikuispotilaalla esiintyy rintakipua, on aina syytä pitää mielessä sydäninfarktin mahdollisuus. Diagnostiikka ja vaaran arviointi lyhyellä aikavälillä Työdiagnoosin tekeminen alkaa jo potilaan tilannetta vakautettaessa. Sen perusteella tunnistetaan sepelvaltimotautikohtaus (ks. kuva 2) määrätään välitön hoito päätetään hoitopaikasta. Työdiagnoosit sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä ovat ST-nousuinfarkti (STEMI) sydäninfarkti ilman ST-nousua (NSTEMI) muu sydänperäinen rintakipu muu rintakipu. Tekijät, jotka sydäninfarktin yhteydessä ennustavat suurta vaaraa lyhyellä aikavälillä, luetellaan suosituksen sähköisen version taulukossa 2, [7, 8]. Lopullinen diagnoosi tehdään myöhemmin, kun kaikkien diagnostisten tutkimusten tulokset ovat käytettävissä. Sepelvaltimotautikohtauksen lopulliset diagnoosit (ICD10) ovat ST-nousuinfarkti (STEMI) (I21.0x- I21.3x) sydäninfarkti ilman ST-nousua (NSTE- MI) (I21.4x) epästabiili angina pectoris (UAP) (I20.0x). Jos potilaalla todetaan EKG:ssä uusi tai oletettavasti uusi vasen haarakatkos, päädiagnoosiksi tulee ST-nousuinfarkti, jos varjoainekuvauksessa todetaan tuore sepelvaltimotukos. * Muussa tapauksessa troponiinipäästön yhteydessä tilanne luokitellaan sydäninfarktiksi ilman ST-nousua. * Vasemman haarakatkoksen sivudiagnoosia (I44.7) tulisi käyttää. Takotsubodiagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja kuvantamislöydökseen (I21.90). Työryhmä suosittelee, että ICD-10-diagnoosiryhmää I22 käytettäisiin vain lähi- 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 päivien (ad 28 vuorokautta) aikana tapahtuviin sydäninfarktin uusiutumisiin. Diagnostiikka ennen sairaalaan tuloa Sydäninfarktin työdiagnoosi muualla kuin sairaalassa perustuu oireisiin, kliiniseen tutkimukseen ja infarktidiagnoosia tukevaan EKG-löydökseen. Nopea oikeaan diagnoosiin pääsy on tärkeätä, koska hoitotulos on sitä parempi, mitä nopeammin potilaalle päästään antamaan sydänlihasiskemiaa vähentävää hoitoa [9, 10]. Sairaaloiden ulkopuolisen ensihoitojärjestelmän tehtävänä on minimoida viiveet työdiagnoosin teossa ja hoidon aloittamisessa. Hätäkeskus ottaa vastaan potilaan tai hälyttäjän viestin ja lähettää riskinarvion perusteella paikalle ohjeidensa mukaisen ensihoitoyksikön, jonka tulee kyetä tekemään EKG-rekisteröinti ja lähettämään se tarvittaessa hoitopäätöksen tekevälle lääkärille. Ks. myös sähköinen tausta-aineisto. ST-nousuinfarktin diagnosointi kliinisen kuvan ja EKG-löydöksen perusteella jo sairaalan ulkopuolella lyhentää merkittävästi reperfuusiohoidon viivettä ja parantaa ennustetta [11]. Työdiagnoosi ohjaa hoitovalintoja (ks. kuva 2). Ensihoidon tehtävät Sydäninfarktin työdiagnoosi perustuu ensihoidossa etukäteisen todennäköisyyden ja oireiston lisäksi EKG-löydökseen. Asianmukaisesti koulutettu ensihoitaja voi omatoimisesti todeta ST-nousuinfarktin, aloittaa ensihoidon ja konsultoida reperfuusiohoidosta päättävää lääkäriä. Näin aloitettu varhainen hoito ja suora pääsy reperfuusioon saattavat parantaa hoidon lopputulosta [12]. Ensihoitajalla tulee olla ohjeisto, joka sallii hänen saman tien aloittaa asianmukaisen hoidon, kun potilaalla todetaan akuutti sepelvaltimokohtaus Jos potilaan tila ei vaadi akuuttia kuljetusta (ensihoito on tarkasti arvioinut potilaan tilan ja oireisto, todennäköisyys ja EKG puhuvat vahvasti sepelvaltimokohtausta vastaan tai kyseessä on ohi mennyt oireenmukaisesti hoidettava tilanne), työryhmä suosittelee EKG-kopion jättämistä potilaan kotiin vertailunauhaksi mahdollisia myöhempiä käyntejä varten. Avoterveydenhuolto Jokaisessa avohoidon toimipisteessä tulisi viiveiden minimoimiseksi olla kirjalliset, ajantasaiset toimintaohjeet rintakipuisen potilaan hoidosta. Ohjeiden ylläpidosta vastaa tehtävään nimetty henkilö. EKG tulee voida rekisteröidä jokaisessa avohoidon toimipisteessä. Lääkärillä tulee olla mahdollisuus konsultoida hoitoketjun mukaista erikoissairaanhoidon yksikköä ja lähettää EKGrekisteröinti sinne nähtäväksi. Mahdollisten infarktimuutosten tunnistaminen EKG:stä on diagnoosin kannalta tärkeintä. Lisäksi diagnoosin tekoon vaikuttavat riskiarvio (etukäteinen todennäköisyys), oireet ja kliininen tutkimus. Troponiinitesti tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan. Tulosten odottaminen ei saa viivästyttää hoidon aloittamista. Lisäksi on huomioitava pikatestien erilaiset ominaisuudet (huonompi herkkyys ja toistettavuus pienillä pitoisuuksilla) kuin herkillä automatisoiduilla testeillä. Erotusdiagnostiikka Rintakivun ja EKG-muutosten erotusdiagnostiikassa tulisi ottaa huomioon etenkin muista sydänperäisistä sekä sydämen ulkopuolisista syistä ne, jotka ovat välittömästi henkeä uhkaavat. Oireet Sepelvaltimotautikohtauksen kliininen kuva on laaja, ja se ulottuu oireettomasta tapahtumasta äkkikuolemaan. Yleisin ilmentymä on sydänlihaksen iskemiasta johtuva puristava rintakipu, joka saattaa olla ensioire.

7 Taulukko 2. Sepelvaltimotautikohtauksen todennäköisyyteen vaikuttavia oireita. Vaikutus todennäköisyyteen Lisää Vähentää Oire Kivun säteily käsiin tai leukaan Pahentuminen liikkuessa Hikoilu Pahoinvointi tai oksentelu Pahempi kuin aiempi rintakipu Painontunne Sisäänhengityksessä paheneva kipu Paikallinen kipu Pistävä kipu Palpoitavissa oleva kipu Liikkuminen ei pahenna Mukailtu teoksen Kardiologia (2008) taulukosta 4 [15] Sepelvaltimotautikohtausta saattaa edeltää muutamien päivien aikana lisääntyvä oireilu, mutta usein sairauden ensi ilmentymä on äkillinen, voimakas kipu. Sydäninfarktin oireisto on usein voimakkaampi ja yhtämittaisempi kuin muu sepelvaltimo-oireilu, ja siihen liittyy useammin sympatikotoniaa ja yleisoireita. Yleensä kipu tuntuu laaja-alaisena rintalastan alla. Muita oireita voivat olla muun muassa käsikipu tai käden puutuminen, hengenahdistus, hikoilu, pyörrytyksen tai heikotuksen tunne, kipu kaulassa tai leukaperissä, närästys ja ylävatsakipu. Infarktin viitteellisenä rajana on yleisesti pidetty 20 minuuttia kestävää rintakipua. Toisaalta myös aiempi vakaa oireisto voi muuttua epävakaaksi oireiluksi. Jopa % sairaalassa hoidetuista sepelvaltimotautikohtauspotilaista on kivuttomia. Erityisesti iäkkäillä hengenahdistus tai yleistilan selittämätön heikkeneminen voi olla sydäninfarktin pääoire. Myös diabeetikoilla, naisilla, tehohoidossa olevilla ja kriittisesti sairailla on usein vähäiset tai poikkeavat oireet. Sairastettu infarkti todetaan joskus vasta jälkikäteen EKG:ssä tai kuvantamistutkimuksilla. Oireet, jotka lisäävät tai vähentävät sepelvaltimotautikohtauksen todennäköisyyttä, luetellaan taulukossa 2, [14, 15]. Kliiniset löydökset Sepelvaltimotautikohtaukselle ei ole tyypillisiä löydöksiä. Sympatikotonian ja kivun aiheuttama lievä takykardia ja verenpaineen nousu ovat mahdollisia sydäninfarktin kliinisiä löydöksiä. Alaseinäinfarktin yhteydessä tyypillinen vagaalinen ärsytys voi aiheuttaa hypotoniaa ja bradykardiaa ja jopa täydellisen eteis-kammiokatkoksen. Neljäs sydänääni saattaa olla kuultavissa, samoin kolmas sydänääni iskemian aiheuttaman vasemman kammion toimintahäiriön yhteydessä. Sydäninfarktin komplikaationa saattaa kehittyä hiippaläppävuoto, jonka sivuääni on kuultavissa vain osalta potilaista. Voimakkaan äkillisen hiippaläppävuodon voi aiheuttaa nystylihaksen repeämä, jolloin potilaan hemodynaaminen tila huononee nopeasti. Muut läppäperäiset sivuäänet viittaavat primaariin läppävikaan. Hankausääni tulee esille sydänpussin ärsytyksen yhteydessä, ja se esiintyy tyypillisesti muutamia päiviä vanhan infarktin yhteydessä. Hemodynaamisen romahduksen voi aiheuttaa myös vapaan seinämän tai kammioväliseinämän repeämä. Jälkimmäinen ai heuttaa voimakkaan pansystolisen sivuäänen [16]. Laaja sydäninfarkti voi johtaa sydämen vaikeaan vajaatoimintaan tai sokkiin, jolloin löydöksinä voivat olla suuri syke- ja hengitystaajuus, hengenahdistus, keuhkojen kosteat rakkularahinat, raajojen viileys, matala verenpaine, sekavuus ja levottomuus. Kylmähikisyys, yleistilan nopea heikentyminen (potilas ei jaksa istua tai seistä), hengitysvaikeus ja tajunnan menetys viittaavat erityisen suureen vaaran. 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 3. EKG:n tulkintaan liittyviä tiloja, jotka aiheuttavat erotusdiagnostisia ongelmia. ST-nousu Varhainen repolarisaatio Perimyokardiitti Hypertrofinen kardiomyopatia Brugadan oireyhtymä Keuhkoembolia Vasemman kammion hypertrofia Hyperkalemia Hyperkalsemia Takotsubo ST-lasku Sympatikotonia Hyperventilaatio Mikrovaskulaariangiina Vasemman kammion hypertrofia Digitalislääkitys Tiheälyöntisyyskohtauksen jälkitila Hiippaläpän prolapsi Takotsubo T-aaltomuutos Normaalin variantti Hyperventilaatio Kohonnut kallonsisäinen paine Elektrolyyttihäiriö Akuutti cor pulmonale (keuhkoembolia) Takotsubo Q-aalto Vasemman kammion hypertrofia (kytkentä V 1 ) Hypertrofinen kardiomyopatia Oikean kammion paine- ja tilavuuskuormitus Ilmarinta Duchennen lihasdystrofia Sydämen poikkeava asento (kytkennät II, III ja avf) Myokardiitti Vasemman etuhaarakkeen katkos (oikeanpuoleiset rintakytkennät) ST-nousu ei ole spesifinen sydäninfarktille, ja T-aalto muuttuu herkästi muissakin tiloissa kuin iskemiassa, joten niiden spesifisyys on heikoin kaikista taulukon EKG-parametreista. Poikkeava Q-aalto voi esiintyä sydäninfarktin lisäksi muissa tiloissa, jotka johtavat sydänlihaskuolioon. Myös poikkeavuus sydänlihasmassan paikantumisessa tai sydämen sähköisessä aktivaatiossa voi johtaa Q-aaltojen syntymiseen. Mukailtu teoksen Kardiologia (2008) taulukosta 6 [20] 8

9 EKG-löydökset EKG:n merkitys Erityisesti sepelvaltimokohtauksen alkutunteina EKG on avainasemassa sydäninfarktin [17] diagnoosin teossa vaaran arviossa hoidon valinnassa. Tukossa olevaan sepelvaltimoon viittaavat ST-nousu, kun EKG:ssä ei ole LVH:ta eikä vasenta haarakatkosta (LBBB), ks. taulukko 3). LBBB yhdistettynä sydäninfarktin kliiniseen kuvaan erityisesti, jos todetaan jompikumpi seuraavista: 1) QRS-kompleksin kanssa samansuuntainen (konkordantti) yli 1 mm:n STnousu. 2) QRS-kompleksin kanssa samansuuntainen (konkordantti) yli 1 mm:n ST-lasku kytkennöissä V 1, V 2 tai V 3 [18, 19] B. Sydäninfarktissa ilman ST-nousua patofysiologia on erilainen, ja se voi vaihdella tapauksittain [1]. EKG:n antama anatominen tieto on rajallisempaa kuin ST-nousuinfarktissa. EKG:n rekisteröinti Sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä EKG rekisteröidään heti. Elektrodien paikat merkitään iholle, millä sairaalavaiheessa varmistetaan elektrodien osuminen samaan paikkaan rekisteröinnistä toiseen. EKG-löydös on arvioitava heti, ja siihen perustuvat hoitomääräykset on annettava viiveittä. Jos muutos on rajatapaus, aikaisemmasta EKG-rekisteröinnistä on apua, koska löydöstä voidaan verrata siihen [21]. Apuna on EKG:n digitaalinen arkistointi, joka tulisi saattaa alueellisesti mahdollisimman kattavaksi. Sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä tulee aina rekisteröidä vähintään 14 kytkentää (EKG-12 + V 4 R + V 8 ). Ainakin yksi oikeanpuoleinen rintakytkentä, useimmiten V 4 R, tulee rekisteröidä oikean kammion infarktin tunnistamiseksi. Erityisesti takaseinäinfarktin tunnistamisessa (EKG:ssä yleensä ST-laskua kytkennöissä V 1 V 4 ) on apua selän puolelta tehdystä rekisteröinnistä (kytkennät V 7 V 9 ). * Takaseinäinfarkti voi näkyä EKG:ssä ainoastaan kytkennöissä V 7 V 9 [22 26] A. EKG-rekisteröintiin tehdään merkintä kipu-ekg, jos kyseessä on oireen aikana suoritettu rekisteröinti. EKG rekisteröidään suosituksen sähköisen version taulukon 7 mukaan. Lisäksi alkuvaiheessa suositellaan jatkuvaa EKG-seurantaa. EKG:n tulkinta EKG:n patofysiologinen informaatio Sepelvaltimon tukkeutuessa T-aalto muuttuu nopeasti korkeaksi ja symmetriseksi. Ellei suoni aukea, seuraa kymmenissä sekunneissa ST-välin poikkeama, niin sanottu vauriovirta. Vauriovirta näkyy EKG:ssä ST-välin nousuna. Vauriovirta voi ilmetä ST-välin laskuna (V 1 V 4 ) takaseinäinfarktissa. Iskemian ilmentyminen EKG:ssä Sepelvaltimotautikohtauksessa kivun aikana rekisteröity EKG on harvoin normaali [27]. Suosituksen sähkäisen version taulukossa 5 esitetään sydänlihasiskemian EKG-kriteerit uhkaavassa sydäninfarktissa. ST-nousun määrä mitataan J-pisteestä. J-piste on normaalisti kohonnut miehillä useammin kuin naisilla. Miehillä J-piste laskee ikääntymisen myötä [5, 6, 28]. Keskenään rinnakkaisia kytkentöjä ovat etuseinäkytkennät V 1 V 6, alaseinäkytkennät II, III ja avf sekä sivuseinäkytkennät I ja avl. 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 Takaseinäinfarktin merkkinä voi olla kytkentöjen V 1 V 4 ST-lasku, joka voi näkyä 1 mm:n ST-nousuna kytkennöissä V 7 V 9 tai 0,5 mm:n ST-nousuna, jos R-amplitudi on kyseisissä kytkennöissä 10 mm [29]. Rintakivun aikana aiemmin negatiivinen T- aalto voi iskemian merkkinä muuttua positiiviseksi (pseudonormalisaatio) [30]. Oikeassa haarakatkoksessa (RBBB) esiintyy usein ST-T-muutoksia, mikä vaikeuttaa iskemian tulkintaa. ST-nousu tai Q-aalto viittaa kuitenkin vahvasti iskemiaan tai infarktiin. EKG:n tulkinnassa on erityisesti huomioitava muut ST-muutoksia aiheuttavat vakavat tilat, kuten aortan dissekaatio, keuhkoveritulppa ja äkillisesti kohonnutta kallonsisäistä painetta aiheuttavat sairaudet. Ks. taulukko 3. Takotsubo aiheuttaa usein etuseinän STnousuinfarktin kaltaisen EKG-muutoksen. Erotusdiagnostiikkaan käyttökelpoisia EKG-kriteereitä ei ole [31]. EKG ST-nousuinfarktissa ST-nousuinfarktissa voidaan erotella toisistaan preinfarktioireyhtymä ja kehittymässä oleva sydäninfarkti (Evolving Myocardial Infarction) [32, 33] B. ST-nousuinfarktin varhainen vaihe todetaan EKG:ssä preinfarktioireyhtymänä, jolloin Q-aaltoa ei ole vielä kehittynyt, ST-segmentti on kohonnut ja T-aalto on positiivinen [32]. Infarktiprosessin edetessä preinfarktioireyhtymää seuraa infarktin kehittyminen (evolving MI), jolloin ST-segmentti voi vielä olla kohonnut ja EKG:hen on kehittynyt patologinen Q-aalto tai T- aallon negatiivisuus joko osittain tai kokonaan [32]. Kun infarktisuoni on avautunut, ST-segmentti palautuu yleensä normaaliksi ja T- aalto kääntyy kokonaan negatiiviseksi, mikä heijastaa sydänlihassolujen verenkierron palautumista. Patologinen Q-aalto voi kehittyä ST-segmentin nousun jälkeen [34 36]. Q-aallon kehittyminen voi viedä 2 tai 3 vuorokautta [37]. Q-aaltojen kehittyminen korreloi vain osittain sydäninfarktivaurion syvyyteen. Läpi seinämän ulottuva eli transmuraalinen vaurio voi ilmetä myös ilman Q-aaltoja. Vastaavasti vaurio, joka ei ulotu sydänlihasseinämän läpi, saattaa näkyä poikkeavana Q-aaltona. Sydäninfarktin akuuttivaiheessa Q-aalto saattaa johtua sähköisen aktivaation suunnan muutoksesta eikä sydänlihaskuoliosta, jolloin Q-aalto voi hävitä jo sairaalavaiheen aikana. Uhkaavan sydänlihasvaurion laajuuden arviointi ST-muutosten suuruuden ja ST-nousua ilmentävien kytkentöjen lukumäärän perusteella ei voida luotettavasti arvioida uhkaavan sydänlihasvaurion laajuutta. Ison sepelvaltimon alkuosan tukos voi aiheuttaa kahden vastakkaisen sydänlihassegmentin vauriovirran, jolloin eri osien ST-segmentin nousut saattavat osin kumota toisensa. * Seurauksena voi olla ST-nousun vaimeneminen eli attenuaatio [37], jolloin uhkaavan vaurion suuruus ei ilmene EKG:stä. Iskemian vahvuuden arviointi ST-nousuinfarktissa iskemian vahvuutta voidaan arvioida infarktin akuuttivaiheessa rekisteröidystä EKG:stä. Tämä iskemia-aste jaetaan iskemian vahvuuden mukaan kolmeen luokkaan [38]: I asteen iskemiassa T-aalto on korkea mutta ST-segmentti ei ole vielä kohonnut [38]. II asteen iskemiassa myös ST-segmentti on kohonnut mutta QRS-kompleksissa ei todeta muutoksia [38]. III asteen iskemiassa ST-segmentti on edelleen kohonnut ja lisäksi todetaan QRS-kompleksin loppuosan niin sanottu distorsio [38]. EKG:n anatominen tulkinta ST-nousuinfarktissa EKG:n anatominen tulkinta edellyttää vau-

11 riovirran (ST-segmentin nousu) esiintymistä. ST-nousuinfarktissa tukossuoni voidaan määrittää maksimaalisen ST-nousun (iskemian ydinalue) perusteella [38, 39]. Etuseinäinfarktissa tukos sijaitsee vasemmassa eteen laskevassa sepelvaltimohaarassa (LAD) ja maksimaalinen ST-nousu ilmenee kytkennöissä V 2 V 4 [40, 41]. Alaseinäinfarktissa suurempi ST-nousu kytkennässä III kuin kytkennässä II sekä kytkennän I yli 0,5 mm:n ST-lasku ovat yleensä merkki oikean sepelvaltimon (RCA) tukoksesta [42, 43]. Vasemman kiertävän sepelvaltimohaaran (LCX) tukoksessa suurin ST-segmentin nousu nähdään kytkennässä II [42, 43]. ST-lasku kytkennöissä V 1 ja V 2 yhdistyneenä suurempaan tai yhtä suureen STlaskuun kytkennässä avr kuin kytkennässä avl viittaa LCX:n tukokseen [44]. Vasemman sepelvaltimon sivuhaarojen tukokset ilmenevät yleensä ST-nousuna kytkennöissä I ja avl. Oikean kammion infarkti ilmenee STnousuna kytkennöissä V 4 R ja V 1 V 2, jolloin RCA tukkeutuu alkuosastaan ja jättää taakseen oikeata kammiota suonittavat RV- ja RAM-sivuhaarat. Infarktisuonen lisäksi voidaan tehdä päätelmiä tukoksen sijainnista merkittävien sivuhaarojen osalta [39, 45]. EKG:n tulkintaa vaikeuttavia muutoksia ovat vanha Q-aalto, kammioiden hypertrofia, vasen haarakatkos, kammioiden varhaisaktivaatio. EKG sydäninfarktissa ilman ST-nousua EKG antaa tietoa sepelvaltimotaudin vaikeusasteesta, mutta anatominen tieto on rajallista, jos EKG:stä puuttuu vauriovirtalöydös. Usean kytkennän ST-segmentin lasku kivunaikaisessa EKG:ssä viittaa vaikeaan sepelvaltimotautiin. * Vähintään 6 kytkennän ST-lasku, varsinkin jos maksimaalinen muutos kytkennöissä V 4 V 6 yhdistyy kyseisten kytkentöjen negatiiviseen T-aaltoon sekä kytkennän avr ST-nousuun, on merkki vaikeasta kolmen suonen taudista tai päärunkotaudista ja suurentuneesta päätetapahtumien riskistä [46 50] A, [39, 51, 52]. Kyseisestä EKG-löydöksestä käytetään termiä globaali iskemia. Rintakytkentöjen ST-lasku ja positiivinen T-aalto viittaavat LAD:n subtotaaliseen tukokseen [39, 46]. T-aallon negatiivisuus kytkennöissä V 1 / V 2 V 3 /V 4 yhdistettynä kyseisten kytkentöjen isoelektriseen tai minimaalisesti kohonneeseen ST-segmenttiin viittaa etuseinän iskemian jälkitilaan. Jos taudinkuva sopii sepelvaltimotautikohtaukseen, kyseessä on useimmiten LAD:n merkittävä kaventuma tai LAD-tukos yhdistyneenä hyvään kollateraalisuonitukseen [52]. Sairastetun sydäninfarktin EKG-kriteerit EKG:ssä nähtävä Q-aalto tai QS-kompleksi on usein merkki sairastetusta infarktista, jos QRS-kompleksin tulkintaa häiritseviä tekijöitä ei ole (ks. taulukko 3). Magneettikuvauksella tehtyjen tutkimusten perusteella on laadittu uusi suositus kuvaamaan tarkemmin infarktin paikkaa Q-aaltojen sijainnin mukaan [53]. Posteriorinen infarkti on korvattu termillä lateraalinen. Korkea lateraalinen infarkti on korvattu termillä keskianteriorinen (mid-anterior). Sairastetun sydäninfarktin diagnostiikan tarkkuus kasvaa, jos Q-aalto on todettavissa useissa kytkennöissä. Oireettomalla potilaalla todetun Q-aallon taustalla voi sairastetun sydäninfarktin lisäksi olla kammioiden varhaisaktivaatio, kardiomyopatia, sydänamyloidoosi, LBBB, vasemman etuhaarakkeen katkos, LVH, oikean kammion hypertrofia, sydänlihastulehdus, akuutti cor pulmonale, hyperkalemia, sydämen poikkeava asento (sijainti horisontaalisesti korkean palleatason vuoksi) tai elektrodien virheellinen järjestys. Ennen kuin oireettomalla potilaalla todettu Q-aalto nimetään hiljaiseksi infark- 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 tiksi, tulee arvioida edellä mainittujen syiden mahdollisuus. Lisäksi suositellaan * löydöksen varmistamista uudella EKG-rekisteröinnillä, jossa kiinnitetään huomiota elektrodien oikeaan sijaintiin * kuvantamistutkimusta (ensisijaisesti sydämen kaikukuvaus) sydänlihasvaurion arvioimiseksi. Uusiutuvan infarktin kriteerit Saman sairaalahoitojakson aikana tulisi epäillä uutta infarktia, jos todetaan STsegmentin osittaisen korjautumisen jälkeen saman kytkennän yli 1 mm:n ST-nousu tai kehittyy uusi patologinen Q-aalto vähintään kahteen rinnakkaiseen kytkentään, varsinkin jos potilaalla on yli 20 minuuttia kestävä rintakipukohtaus. Uusi ST-nousu voi liittyä myös uhkaavan kammioväliseinän repeämiseen, mikä on pidettävä mielessä erotusdiagnostiikassa. ST-lasku ja LBBB eivät yksinään ole uusintainfarktin kriteereitä. EKG revaskularisaation yhteydessä Iskemia voi ilmetä EKG:ssä pallolaajennuksen aikana kuten spontaanin sydänlihasiskemian aikanakin. Ohitusleikkauksen jälkeen todettavat ST-Tmuutokset ovat yleisiä eivätkä välttämättä johdu iskemiasta [54]. Ohitusleikkauksen jälkeen ilmaantuva patologinen Q-aalto, joka on eri alueella kuin ennen leikkausta todetut Q-aallot, viittaa infarktiin, varsinkin jos samalla ilmenee sydänlihasmerkkiaineiden pitoisuuksien suurenemista, uusi seinämäliikehäiriö tai verenkierron epävakautta. Merkkiainediagnostiikka Sydänlihaksen hapenpuute sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä aiheuttaa soluvaurion, joka johtaa sydänlihassolujen sisältämien merkkiaineiden vuotoon. Sydänlihasvaurio osoitetaan verinäytteestä ensisijaisesti sydänperäisen troponiinin (troponiini T tai I) avulla ja toissijaisesti erikoistilanteissa (mm. sydän- ja läppäleikkauksien yhteydessä) kreatiinikinaasin MB-isoentsyymimäärityksen (CK-MBm) avulla. Uusilla, aiempaa herkemmillä troponiinimääritysmenetelmillä pystytään havaitsemaan enemmän suuren vaaran potilaita ja siten tarkentamaan potilaiden riskinarviointia [55, 56]. Samalla kuitenkin muut kuin sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttamat troponiinipitoisuuden suurenemiset todetaan aiempaa useammin (taulukko 4). Uusilla, aiempaa herkemmillä troponiinitesteillä kehittyvä sydäninfarkti voidaan todeta aiempaa nopeammin [57 59]. Herkkää troponiinitestiä (hs-tni tai hs- TnT) käytettäessä merkkiainepitoisuus on suositeltavaa tutkia tulonäytteestä ja aikaisintaan 3 tunnin kuluttua [57 60] A. Tutkimukset uusitaan kliinisen tarpeen mukaan, kuten uusien oireiden ilmaantuessa tai silloin, jos sydäninfarktiepäily on vahva. Suurentunut merkkiainepitoisuus voidaan osoittaa varsin luotettavasti jo 2 4 tunnin kuluttua oireiden alusta [60]. Sydänlihasvaurion seurantaan riittävät yhden merkkiaineen määritykset. Suomessa käytössä olevien troponiinimenetelmien raja-arvot esitetään suosituksen sähköisen version taulukossa 10. Suurentunut merkkiainepitoisuus osoittaa, että potilaalla on sydänlihasvaurio. Muut kuin iskeemisen sydänlihasvaurion syyt tulee ottaa huomioon. Ks. taulukko 4. Aiempaa herkempien troponiinitestien käyttäminen aiheuttaa sen, että muusta syystä kuin sydäninfarktista aiheutuvat troponiinipitoisuuksien suurenemiset ovat yleisiä valikoimattomissa potilasaineistoissa. Tuoreessa tutkimuksessa lähes joka toisella päivystyspoliklinikan potilaista hs- TnT:n suurenemisen syy oli muu kuin sydäninfarkti [4]. Potilaalla on sydäninfarkti, kun sepelvaltimotautikohtaukseen sopivan taudinkuvan yhteydessä todetaan kahdessa peräkkäisessä näytteessä herkän troponiinitestin pitoi-

13 suuden suureneminen tai pieneneminen ja vähintään toinen arvoista ylittää 99 persentiilin mukaisen päätöksenteon raja-arvon [59, 61] B. Jotta herkkien troponiinitestien spesifisyys sydäninfarktin diagnostiikassa säilyisi, suurentuneiden troponiinipitoisuuksien syytä arvioitaessa tulisi aina huomioida potilaan sairauden kliininen kuva troponiinipitoisuuden muutos troponiininousun suuruus. Suurentunut troponiinipitoisuus yhdistyneenä sepelvaltimotautikohtauksen kliiniseen kuvaan viittaa sydäninfarktiin, varsinkin jos todetaan merkkiainepitoisuuden pieneneminen tai suureneminen. Pitoisuuden muutoksen huomioiminen lisää kykyä erottaa akuutti sydänlihasvaurio kroonisen sairauden aiheuttamasta jatkuvasti suurentuneesta troponiinipitoisuudesta. Sydäninfarktin yhteydessä voidaan havaita merkkiainepitoisuuden suureneminen, jos potilas hakeutuu hoitoon pian oireiden alkamisen jälkeen. Jos potilas hakeutuu hoitoon pitkällä viiveellä, suurentuneen merkkiainepitoisuuden pieneneminen voi vahvistaa sydäninfarktin diagnoosin. Huomattavasti suurentuneen troponiinipitoisuuden aiheuttajana on useimmiten sydäninfarkti, kun taas lievästi suurentuneen troponiinipitoisuuden taustalla on varsin usein jokin muu äkillinen tai krooninen sairaus [62, 63]. TnT-pitoisuus voi olla suurentunut 7 14 vuorokautta, TnI-pitoisuus 4 7 vuorokautta ja CK-MBm-pitoisuus 4 5 vuorokautta kohtauksen alusta. Sydänperäisen TnT:n pitoisuus on suurentunut suurella osalla merkittävää munuaisten vajaatoimintaa sairastavista ilman viitteitä sepelvaltimotautikohtauksesta [64] Uusilla herkillä määritysmenetelmillä mitattuna TnI:n pitoisuus on suurentunut jopa 50 % munuaisten merkittävää vajaatoimintaa sairastavista ilman viitteitä sepelvaltimotautikohtauksesta [64, 65]. Sydänperäisen hs-tnt:n pitoisuus on suurentunut joka toisella kroonista sydämen systolista vajaatoimintaa sairastavista, ja se on yhteydessä suureen kuolemanvaaraan [66]. Huomattavalla osalla terveistä on mitattavissa olevia troponiinipitoisuuksia. Sydäntoimenpiteen (sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tai pallolaajennus) jälkeen voidaan troponiinien sijasta käyttää myös CK- MBm-mittausta [67 69]. Ks. taulukko 1. Sydänmerkkiainetulos tulisi saada tarvittaessa tunnin kuluessa näytteenotosta. Ellei siihen kyetä, tulee harkita vieritestien (ns. pikatestit, point of care -testit) käyttöönottoa. Vieritestien antama tulos on pienillä troponiinipitoisuuksilla epäluotettavampi kuin automatisoitujen herkkien troponiinitestien, koska vieritestien huonomman herkkyyden vuoksi niiden toistettavuus on huonompi. Eri menetelmien erilaiset ominaisuudet ja päätösrajat tulisi ottaa huomioon alueellisesti hoitoketjun päätöksenteossa yhtenäisen diagnostiikan turvaamiseksi. Kuvantaminen sydäninfarktin yhteydessä Kuvantamistutkimusten käyttö sydäninfarktin diagnostiikassa perustuu sepelvaltimoahtauman, sydänlihaksen toimintahäiriön, solukuoleman tai vaurioalueen sidekudoksen toteamiseen. Sepelvaltimoiden kajoavalla varjoainekuvauksella voidaan yleensä todeta tautikohtauksen aiheuttanut suonimuutos ( culpritleesio ). Vasemman kammion kuvaus osoittaa liikehäiriön laajuuden ja paikan. Lisäksi se saattaa antaa erotusdiagnostisesti tärkeää tietoa esimerkiksi keuhkoemboliassa, jossa vasemman kammion kinekuvauslöydös on normaali ja takotsubossa (tyypillisesti laaja dyskinesia kammion kärjessä). Kajoamattomista kuvantamistutkimuksista tärkein on sydämen kaikukuvaus, ja sen tulisi olla helposti saatavilla. Akuutissa vaiheessa nähdään mahdolliset iskemian aiheuttamat seinämän liikehäiriöt. Myöhemmässä vaiheessa saattaa sairastettu infarkti näkyä liikehäiriönä tai seinämän ohentumisena. Lisäksi voidaan todeta vasemman kammion heikentynyt systolinen toiminta, 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 Taulukko 4. Troponiinipitoisuuden suureneminen ilman iskeemistä sydänsairautta [2]. Sydänlihasruhje tai muu sydänlihakseen kohdistuva trauma, esimerkiksi leikkaus, ablaatiohoito tai tahdistus Sepelvaltimospasmi Embolinen sydäninfarkti Sydämen akuutti tai krooninen kongestiivinen vajaatoiminta Aortan dissekoituma Aorttaläpän sairaus Hypertrofinen kardiomyopatia Voimakkaasti koholla oleva verenpaine Taky- tai bradyarytmiat tai johtumishäiriöt Takotsubo Rabdomyolyysiin liittyvä sydänlihasvaurio Keuhkoembolia, vakava pulmonaalihypertensio Munuaisten vajaatoiminta Akuutti neurologinen sairaus, kuten aivohalvaus tai lukinkalvonalainen verenvuoto Systeemisairaudet, esimerkiksi amyloidoosi, hemokromatoosi, sarkoidoosi ja skleroderma Tulehdussairaudet, esimerkiksi sydänlihastulehdus ja endo- tai perikardiittimuutosten ulottuminen sydänlihakseen Lääkkeiden toksisuus ja myrkyt Kriittisesti sairaat potilaat, etenkin hengitysvajauksen tai sepsiksen yhteydessä Palovammat, etenkin laajuudeltaan yli 30 % kehon pinta-alasta Äärimmäinen fyysinen rasitus joka on tärkeä ennustetekijä ja ohjaa lääkehoitoa [15]. Tautitilat, jotka aiheuttavat sydäninfarktia muistuttavan taudinkuvan tai erotusdiagnostisia vaikeuksia tuottavia EKG-muutoksia (aortan dissekaatio, sydänpussin tulehdus, sydäntamponaatio, keuhkoembolia, läppävika ja kardiomyopatia) ovat kaikukuvauksella yleensä erotettavissa akuutista sydäninfarktista. Lisäksi kaikukuvaus on avainasemassa sydäninfarktin komplikaatioiden, kuten kammioväliseinän tai vapaan seinämän repeämän tai nystylihasrepeämän tai -iskemian aiheuttaman hiippaläppävuodon, havaitsemisessa. Kaikukuvaus auttaa oikean kammion infarktin tunnistamisessa. Sepelvaltimoiden monileiketietokonetomografia (sepelvaltimoiden TT) mahdollistaa sepelvaltimoahtaumien toteamisen. Se soveltuu erityisesti vakaan sepelvaltimotaudin sulkemiseen pois potilailla, joilla taudin todennäköisyys on pieni tai keskisuuri. Sepelvaltimoiden varjoainetehosteinen TT soveltuu todennäköisesti akuutin sepelvaltimotautikohtauksen sulkemiseen pois sellaisilla valikoiduilla potilailla, joilla ei todeta suuren vaaran merkkejä (EKG-muutos ja troponiinipäästö) ja sepelvaltimotaudin todennäköisyys on pieni tai keskisuuri [70 73] B. On kuitenkin huomattava, että todettu sepelvaltimoahtauma ei aina selitä potilaan oireita. Erityisesti potilailla, joilla on aiemmin todettu sepelvaltimotauti tai sen todennäköisyys on suuri, sepelvaltimoiden TT -kuvauksen löydökset voivat johtaa tarpeettomiin lisätutkimuksiin. Sepelvaltimoiden TT ei ole vakiintunut kliiniseen käyttöön sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä. Sen käyttö edellyttää hyvää asiantuntemusta ja potilaiden huolellista valikointia. Tutkimusta ei suositella potilaille, joilla on nopea ja epäsäännöllinen syke. Monileiketietokonetomografialla voidaan myös tarvittaessa sulkea pois keuhkoembolia ja aortan dissekaatio rintakivun aiheuttajana. Sydäninfarktin erotusdiagnostiikassa voidaan hyödyntää perfuusiokuvausta. Isotooppimenetelmiä käytetään lähinnä jälkikäteiseen diagnostiikkaan pysyvien tai indusoituvien perfuusiopuutosten osoittamiseksi. Menetelmän nykyistä tehokkaampi soveltaminen rintakivun päivystysluonteiseen erotusdiagnostiikkaan vaatisi lisäresursseja ja merkittäviä toimintatapojen muutoksia kuvausyksiköissä. Magneettikuvauksella voidaan tunnistaa sydänlihasiskemia ja infarktialueet, mutta sepelvaltimoita ei pystytä luotettavasti ku-

15 vantamaan kokonaan. Infarktin aiheuttama vasemman kammion seinämän oheneminen ja mahdolliset aneurysmat näkyvät hyvin magneettikuvissa. Lisäksi menetelmällä voidaan erottaa subendokardiaalinen vaurio koko seinämän läpi ulottuvasta (transmuraalisesta) vauriosta. Vasemman kammion paikalliset liikehäiriöt ja toisaalta kammion kokonaistoiminta voidaan määrittää kinekuvauksin. SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN JA SUOMEN KARDIOLOGISEN SEURAN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: PEKKA PORELA, dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Jäsenet: TUOMO ILVA, LT, kardiologian erikoislääkäri TAYS Sydänsairaala MARKKU ESKOLA, dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänsairaala PETER HOLMSTRÖM, erikoislääkäri HUS, Helsingin ensihoitoyksikkö ANNA-MARI NIEMI, yleislääketieteen erikoislääkäri, päivystyslääketieteen erityispätevyys Oulun seudun yhteispäivystys KARI PULKKI, LKT, erikoislääkäri, kliinisen kemian professori Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen yksikkö ja ISLAB MARJA PUURUNEN, LKT, kardiologian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja SPR Veripalvelu VEIKKO SALOMAA, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ILKKA TIERALA, LL, kardiologian erikoislääkäri HYKS:n Meilahden sairaala ANTTI SARASTE, apulaisprofessori, kardiologian erikoislääkäri Sydänkeskus, TYKS ja Turun yliopisto 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kirjallisuutta 1. Sepelvaltimotautikohtaus. Duodecim 2003;119: Thygesen K ym. Eur Heart J 2012;33: Fuster V ym. N Engl J Med 1992;326: Fuster V ym. N Engl J Med 1992;326: Laatikainen T ym. Kansallinen sydän- ja verisuonitautirekisteri, tilastollinen tietokanta. 6. Laatikainen T ym. Suomen Lääkärilehti 2004;59: Morrow DA ym. Circulation 2000;102: Eagle KA ym. JAMA 2004;291: Hamm CW ym. Eur Heart J 2011;32: Task Force on the management of ST-segment elevation acute myocardial infarction of the European Society of Cardiology (ESC). Eur Heart J 2012;33: Pedersen SH ym. J Am Coll Cardiol 2009;54: van t Hof AW ym. Am Heart J 2006;151:1255.e Heikkilä J ym. Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim, 2. painos s Swap CJ ym. JAMA 2005;294: Heikkilä J ym. Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim, 2. painos s Heikkilä J ym Savonitto S ym. Ann Noninvasive Electrocardiol 2001;6: Kontos MC ym. Ann Emerg Med 2001;37: Sgarbossa EB ym. N Engl J Med 1996;334: Heikkilä J ym Lee TH ym. J Gen Intern Med 1990;5: Zalenski RJ ym. Ann Emerg Med 1993;22: Melendez LJ ym. Can Med Assoc J 1978;119: Casas RE ym. Am J Cardiol 1997;80: Agarwal JB ym. Am J Cardiol 1999;83: Matetzky S ym. J Am Coll Cardiol 1998;31: Saitoh M ym. Intern Med 2000;39: Cutlip DE ym. Circulation 2007;115: Trevelyan J ym. Am J Cardiol 2004;93: Noble RJ ym. Arch Intern Med 1976;136: Johnson NP ym. Int J Cardiol 2013;164: Eskola MJ ym. Eur Heart J 2007;28: Eskola M. Acta Universitatis Tamperensis; 1353, Tampere University Press, Tampere Edwards WD ym. Mayo Clin Proc 1981;56: Parkinson J ym. Heart 1928;14: HELLERSTEIN HK ym. Am Heart J 1948;36: Sclarovsky S. Electrocardiography of acute myocardial ischemic syndromes. Martin Dunitz, London Nikus KC ym. Suom Lääkäril 2008;63: Nikus KC ym. Suom Lääkäril 2004;59: Aldrich HR ym. Am J Cardiol 1987;59: Eskola MJ ym. Int J Cardiol 2009;131: Fiol M ym. Am J Cardiol 2004;94: Chia BL ym. Am J Cardiol 2000;86: Tierala I ym. J Electrocardiol 2009;42: Zimetbaum PJ ym. N Engl J Med 2003;348: Nikus KC ym. Ann Noninvasive Electrocardiol 2004;9: Sclarovsky S ym. Am Heart J 1988;116: Nikus K ym. Postgrad Med 2011;123: Nikus KC ym. Ann Med 2012;44: Nikus K. Acta Universitatis Tamperensis; 1776, Tampere University Press, Tampere Nikus KC ym. J Electrocardiol 2006;39:S Nikus K ym. J Electrocardiol 2010;43: Bayés de Luna A ym. Circulation 2006;114: Yokoyama Y ym. Am J Cardiol 2000;86: Mills NL ym. JAMA 2011;305: Hochholzer W ym. Clin Chem 2011;57: Keller T ym. N Engl J Med 2009;361: Reichlin T ym. N Engl J Med 2009;361: Biener M ym. Int J Cardiol 2013;167: Aldous SJ ym. CMAJ 2012;184:E Haaf P ym. Circulation 2012;126: Twerenbold R ym. Eur Heart J 2012;33: Reichlin T ym. Arch Intern Med 2012;172: defilippi C ym. Clin Chem 2012;58: Gaiki MR ym. Int Urol Nephrol 2012;44: Masson S ym. Circulation 2012;125: Ramsay J ym. J Thorac Cardiovasc Surg 2005;129: Mahaffey KW ym. Eur Heart J 2007;28: Brener SJ ym. J Am Coll Cardiol 2002;40: Samad Z ym. J Nucl Cardiol 2012;19: Litt HI ym. N Engl J Med 2012;366: Hoffmann U ym. N Engl J Med 2012;367: Goldstein JA ym. J Am Coll Cardiol 2011;58:

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA LK Lasse Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tamperen yliopisto Lääketieteen laitos TAYS, Sydänkeskus Toukokuu 2010 1 Tampereen

Lisätiedot

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti? Tieteessä kättä pidempää Kjell Nikus professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri TAYS Sydänsairaala ja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö kjell.nikus@sydansairaala.fi Ville Kytö dosentti,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA

RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Sami Salo RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Sydänperäisen rintakivun hoitosuositus ja hoitoketju Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA Pölönen Laura Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos/ Sisätautien klinikka

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti Käypä hoito -suositus Julkaistu 26.9.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

ST-NOUSUINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIVAIHEEN HOITO HATANPÄÄN OSASTO B5:LLÄ. Ohje hoitohenkilökunnalle

ST-NOUSUINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIVAIHEEN HOITO HATANPÄÄN OSASTO B5:LLÄ. Ohje hoitohenkilökunnalle 1 ST-NOUSUINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIVAIHEEN HOITO HATANPÄÄN OSASTO B5:LLÄ Ohje hoitohenkilökunnalle Marja-Leena Korhonen Kati Kostiainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty 23.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012 Rintakipupotilas päivystyksessä Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012 # 1 kiireellisyyden arvionti Rintakivun sydänperäiset syyt ACS (akuutti sepelvaltimotautikohtaus) Aortastenoosi

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Lasse Uotila HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Helsingin yliopisto, Kliininen kemia Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti Käypä hoito -suositus 13.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Kuolintodistusten kieli

Kuolintodistusten kieli Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

RINTAKIPUPOTILAAN ENSIHOITO

RINTAKIPUPOTILAAN ENSIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2013 Satu Laulainen RINTAKIPUPOTILAAN ENSIHOITO Opetusmateriaalia lähihoitajaopiskelijoille OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa Jaakko Hartiala Sepelvaltimosairaus yleisin sydänsairaus ennaltaehkäisyn menestystarina: >siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin ja naisiin nuorten elämäntapamuutokset

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Sydäninfarktin ylivoimaisesti tavallisin syy

Sydäninfarktin ylivoimaisesti tavallisin syy Tapausselostus M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren ja Matti Niemelä Sydäninfarktin syynä on lähes aina sepelvaltimotauti. Joskus sydäninfarkti kuitenkin kehittyy potilaalle, jonka sepelvaltimot ovat

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot