Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Transkriptio

1 Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

2 Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

3 Chronic diseases

4 Tärkeimmät kuoleman syyt ja kalleimmat tautiryhmät Suomessa Kuolleet vuonna 2006 Kalleimmat tautiryhmät 2006 (suorat kustannukset) lukumäärä % milj. % Sydän- ja verisuonitaudit Sydän- ja verisuonitaudit Syöpätaudit Mielenterveyden häiriöt Hermoston sairaudet Hengityselinten sairaudet Tapaturmat Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Mielenterveyden häiriöt Hermoston sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Syöpätaudit Muut yhteensä Muut yhteensä Yhteensä Yhteensä Tilastokeskus: Kuolemansyyt 2011, Kansanterveyslaitos 2006

5 Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kehitys seuraa tieteellisiä läpimurtoja ja hoidon kehitystä Nabel and Braunwald NEJM 2012

6 Sydänpotilas (sydäninfarkti) sairaalassa: historiaa 1937 Lewis T. Disease of the Heart: 1945 White PD. Heart Disease: 1960 Wood P. Diseases of the Heart and Circulation: 1966 Friedberg CK. Disease of the Heart: 1968 Wood P. Diseases of the Heart and Circulation: 8 viikon vuodelepo 4 viikon vuodelepo 3-6 viikon vuodelepo 2-3 viikon vuodelepo 2 viikon vuodelepo

7 Sydänpotilas (sydäninfarkti) sairaalassa: tänään - Sairaalavaihe on lyhyt: vain muutamia päiviä. - Esim. jos potilas on tullut ei-kiireellisenä pallolaajennukseen, voidaan rasituskoe tehdä turvallisesti jo 24 tunnin kuluttua toimenpiteestä: Wijns et al. Eur Heart J 2010

8 EUROASPIRE: Kokonaiskolesteroli Sydänpotilaat (%) Suomi Korkea kokonaiskolesteroli (yli 4.5 mmol/l) 94 EUROASPIRE I EUROASPIRE II EUROASPIRE III Kotseva et al. Lancet 2009

9 EUROASPIRE: Verenpaine Sydänpotilaat (%) Suomi Verenpaine koholla (yli 140 ja/tai 90 mmhg, diabeetikoilla yli 130 ja/tai 80 mmhg) EUROASPIRE I EUROASPIRE II EUROASPIRE III Kotseva et al. Lancet 2009

10 Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

11 Liikunnallinen sydänkuntoutus suojaa sydäntä uusintainfarktilta Riski 47 % Lawler et al. Am Heart J 2011

12 Liikunnallinen sydänkuntoutus suojaa sydäntä sydänkuolleisuudelta Riski 36 % Lawler et al. Am Heart J 2011

13 Sydänkuntoutuksen Core 1. Potilaan terveydentila 2. Fyysinen aktiivisuus 3. Liikuntaharjoittelu 4. Ravinto 5. Painon hallinta 6. Veren rasvojen hoito 7. Verenpaineen hoito 8. Tupakoinnin lopettaminen 9. Psykososiaaliset tekijät Piepoli et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010

14 Sydänpotilaan testaamisen tarkoitus - Apuna diagnostiikassa - Nykytilan ja muutosten seuranta - Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi - Tavoitteiden saavuttaminen - Motivointi liikuntaan - Kuormituksen sietokyky

15 Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

16 Liikuntakelpoisuuden arviointi ja riskit A. Potilaat, joilla on todettu stabiilissa vaiheessa oleva sepelvaltimotauti: - suorituskyky NYHA/CCS-luokassa 1 tai 2 tai yli 6 MET, - ei sydämen vajaatoimintaa eikä rasitusrintakipua levossa tai alle 6 MET:n kuormituksessa - ei useita peräkkäisiä kammiolisälyöntejä tai muita vakavia rytmihäiriöitä - verenpainevaste kuormitukseen on normaali rasittavuudeltaan kohtuukuormitteinen liikunta ei aiheuta vaaraa, mutta rasittavassa liikunnassa vaara on lievästi suurentunut. B. Potilaat, joilla on kohtaa A vaikeampi sepelvaltimotauti: - suorituskyky NYHA/CSS-luokassa 3 tai 4 tai alle 6 MET - voimakkaat ST muutokset, rintakipu, vakavat rytmihäiriöt tai systolisen verenpaineen lasku kuormituksessa. liikuntaan sisältyy kohtalainen tai suuri sydänkomplikaatioiden vaara C. Potilaat, joilla on epävakaa kompensoitumaton sepelvaltimotauti: - verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta ei ole suositeltavaa. Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

17 Ehdottomat vasta-aiheet liikunnalle epästabiili sepelvaltimotauti hoitamaton sydämen vajaatoiminta kontrolloimattomat rytmihäiriöt vaikea pulmonaarihypertonia (keuhkovaltimopaine yli 55 mmhg) vaikea ja oireinen aorttastenoosi, akuutti myokardiitti, endokardiitti, perikardiitti hoitamaton hypertonia (>180/110 mmhg) aortan dissekaatio Marfanin syndrooma (jos merkittävä aortan dilataatio) potilailla, joilla aktiivinen proliferatiivinen retinopatia tai pahentunut eiproliferatiivinen diabeettinen retinopatia (rasittava lihasvoimaharjoittelu; % 1 RM) akuutti tulehdus Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

18 Suhteelliset vasta-aiheet liikunnalle huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes hoitamaton hypertonia (>160 / >100 mmhg) huono fyysinen suorituskyky (<4 MET) tuki- ja liikuntaelimistön rajoitteet Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

19 Potilaan valmistautuminen testeihin - Testattavan tulee pidättäytyä, syömästä, alkoholinkäytöstä, kahvinjuonnista, tupakoinnista vähintään 3 tuntia ennen testiä - Raskasta fyysistä kuormitusta tulee välttää testipäivänä ennen testiä - Riittävä yöuni edellisenä yönä (6 8 tuntia) - Vaatetus - Lääkitys (kauppanimi, vahvuus, annostelutiheys, edellisen lääkkeen ajankohta tulee rekisteröidä) ACSM 2000

20 Turvallisuusohjeet testauksessa - Ensiapusuunnitelma ja puhelin - Rintakipua helpottava lääkitys saatavilla (nitrot) - Testaajan oltava ensiaputaitoinen (ja hallittava defibrillaattorin käyttö) - Perehtyneisyys sydänpotilaan hoitoon - Lääkäri arvioi erikseen ne potilaat, joiden testaus tapahtuu lääkärin valvonnassa Suomen Sydänliitto: Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi 2007

21 Testin keskeyttämisen kriteerit - Epänormaali kuormitusvaste (hemodynaaminen, hengitys- tai oirevaste) - Rintakipu tai rytmihäiriö tuntemus - Voimakas hengenahdistus - Voimakas alaraajakipu - Huimaus - Ihon kalpeus tai harmaus - Kohtuuton väsymys tai uupumus Suomen Sydänliitto: Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi 2007

22 Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

23 Esitiedot Kestävyyskunto *tarvittaessa Kehon koostumus Motorinen kunto Sydänkuntoutujan terveyskysely-lomake Fyysisen aktiivisuuden arviointi-lomake Kliinisen rasituskokeen lausunto 6 minuutin kävelytesti Sisäänhengityslihasten voima Keuhkojen tilavuus *Valtimoveren happikyllästeisyys Painoindeksi Verenpaine Vyötärön ympärysmitta Yhdellä jalalla seisominen Tuki- ja liikuntaelimistön kunto Liikkuvuus Lihasvoima **vain pienen vaaran sepelvaltimotautipotilaalle Hartiaseudun liikkuvuus Rintakehän liikkuvuus Puristusvoima **Selän toistosuoritus **Vatsan toistosuoritus **Toistokyykistys tai tuolilta ylösnousu Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

24 Sydänpotilas pallolaajennuksen (PCI) jälkeen Ei rasituskoetta KYLLÄ Kliininen, hemodynaaminen ja elektrinen instabiliteetti EI Epätäydellinen sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja/tai vasemman kammion supistusvoima (LVEF) < 40% KYLLÄ EI Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen PCI:tä Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen PCI:tä KYLLÄ EI KYLLÄ EI 6 min kävelytesti 6 min submaksimaalinen steady state Testi * Submaksimaalinen asteittain nouseva rasituskoe ** Oirerajoitteinen kliininen rasituskoe * Yläraja testin kuormittavuudelle: RPE 11-13/20 tai syke enintään seisomasyke bpm ** Yläraja testin kuormittavuudelle: syke enintään 70% sykereservistä tai 85% iän mukaisesta ennustemaksimisykkeestä Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

25 Ei rasituskoetta KYLLÄ Sydänpotilas ohitusleikkauksen (CABG) jälkeen KYLLÄ Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen CABG:tä Kliininen, hemodynaaminen ja elektrinen instabiliteetti Alhainen hemoglobiini <100 g/l ja/tai rintalastan instabiliteetti ja/tai lihaskipu Epätäydellinen sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja/tai vasemman kammion supistusvoima (LVEF) < 40% ja/tai heikkovointisuus KYLLÄ EI Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen CABG:tä KYLLÄ EI KYLLÄ EI 6 min kävelytesti 6 min Submaksimaalinen steady state testi * Submaksimaalinen asteittain nouseva rasituskoe ** Oirerajoitteinen kliininen rasituskoe * Yläraja testin kuormittavuudelle: RPE 11-13/20 tai syke enintään seisomasyke bpm ** Yläraja testin kuormittavuudelle: syke enintään 70% sykereservistä tai 85% iän mukaisesta ennustemaksimisykkeestä Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

26 Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

27 Lääkkeet ja liikunta Tavallisimpia lääkeryhmiä ovat kolesterolia alentavat lääkkeet (statiinit), hyytymisjärjestelmään vaikuttavat lääkkeet, nitraattivalmisteet ja kohonnutta verenpainetta alentavat lääkkeet. ACE-estäjiä, AT2-reseptorin salpaajia, diureetteja, kalsium- ja beetasalpaajia käytetään myös kohonneen verenpaineen alentamiseen, mutta ne eivät vaikuta oleellisesti liikunnan annosteluun ja toteuttamiseen. Keskeisiä lääkeryhmiä ovat nitraatit ja beetasalpaajat. Nitraatteja käytetään rintakipuoireiden estoon ja niiden hoitoon. Niitä on käytettävä liikunnan aikana lääkärin ohjeiden mukaisesti. Nitraattivalmisteita voi käyttää myös liikuntasuoritusta edeltävästi tai liikunnan aikana, jos rintakipuoireisto edellyttää nitraatin käyttöä. Beetasalpaajat eivät vaikuta oleellisesti liikuntakelpoisuuteen, vaikka ne laskevat liikunnan aikaista syketasoa. Tämä tulee huomioida, jos liikunnan rasittavuutta ohjataan sykkeen avulla. Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

28 Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

29 Yhteenveto 1. Sydänpotilaan hoito ja lääkitys ovat kehittyneet huikeasti viime vuosikymmenten aikana. 2. Hyvä kunto ja runsas arjen fyysinen aktiivisuus ovat sydänpotilaan hyvän terveyden kulmakiviä. 3. Fyysisen toimintakyvyn arviointi voidaan tehdä suhteellisen pian sydäntapahtuman jälkeen. 4. Testaajalta vaaditaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta sydänpotilaan kunnon testaamiseen.

30 Kiitos!