Sosiaalipedagoginen taidekasvatus

Transkriptio

1 Taidekasvatuksen Paradigmat: 2015 Tiina Pusa Sosiaalipedagoginen taidekasvatus

2 Tiivistelmä aiheesta Tässä esityksessä tarkastellaan taidekasvatusta, kouluins<tuu<on ulkopuolelle ase>uvana toimintamuotona, joka kaipaa teoriapohjaa ja perusteluita

3 Viitekehys Historia Yhteiskunta PoliiBnen TeoreeBnen Kasvatus: oppija ja ihmiskäsitys Taide OPPIMISEN KONTEKSTIT Formaali oppiminen Informaalioppiminen Nonformaali oppiminen Sosiaalipedagogiikka on yksi mahdollinen näkökulma taidekasvatuksen yhteiskunnallisuuden tarkasteluun.

4 ART Community Art Social Engaged Art (SEA) CollaboraAve Art EDUCATION CriAcal Art EducaAon Transpedagogy Wednesday 21 October 15 Context menu when making art with societal impact InnovaAve intervenaons Art therapy AcAvism, AcAvist Art THERAPY

5 Sosiaalipedagogiikan suuntaukset Sosiaalipedagogiikkaa voidaan jäsentää Terminä Käsi>eenä Toiminta- alueena (Hämäläinen 2007; Eriksson & Markström 2003) Juuret teollistumisen myötä syntyneissä ongelmissa, Suomessa luvun laman myötä noussut suuntaus Kolme pääsuuntausta: 1) Mannermainen sosiaalipedagogiikka, Natorpin neo- Kan<laiseen aja>eluun perustuva ihmiseksi tuleminen ja ihmisenä oleminen, inhimillisen vuorovaikutuksen keskeinen rooli 2) Amerikkalainen perinne, sosiaalityön prak<nen lähestymistapa, empiria (Richmond: social case work), luonnon<ede ja lääke<ede tausta - > diagnoosi ja parantaminen 3) Pedagoginen suuntaus, jossa yhdistyvät teoreebnen ja prak<nen lähestymistapa, Dewey ja Freire perustana (Hegel taustalla), KriiBnen reflek<o, dialogi vapautumisen pedagogiikka, emansipatoorinen eetos (Eriksson & Markström 2003)

6 TavoiMeena hyvinvoina ja elämänlaatu PoliiBnen ja pedagoginen strategia toisiaan täydentävinä PoliiBnen strategia: SosiaalipoliiBnen järjestelmä (sosiaalista turvaa, tulonsiirtoja ja palveluja) Pedagoginen strategia: Inhimillisten kasvuprosessien kau>a syntyvää yhteiskunnallista toimintakykyä, osallisuu>a, osallistumista ja sisäistä elämänhallintaa Sosiaalipedagogiikka synny>ää uu>a ymmärrystä ja uu>a toimintavalmiu>a (vara>omuuden sitä estämä>ä) (Hämäläinen 2006)

7 Yksilön ja yhteisön vuorovaikumeisuus YKSILÖ YHTEISÖ YHTEISKUNTA

8 Sosiaalipedagoginen taidekasvatus Mitä sosiaalipedagoginen taidekasvatus voisi olla? Missä se tapahtuu, voisi tapahtua? Miten taidekasvatus voisi rakentaa: yhteiskunnallista toimintakykyä osallisuu>a osallistumista sisäistä elämänhallintaa uu>a ymmärrystä (taiteesta/yhteiskunnasta) uu>a toimintavalmiu>a (taiteessa/yhteiskunnassa)

9 Pedagoginen käsitys Kaikki vuorovaikutussuhteet eivät ole kasvatuksellisia, mu>a kun on tarkoitus luoda olosuhteet, joissa yksilö voi kehi>yä/vapautua/oppia/ sivistyä, ollaan pedagogisen suhteen äärellä. (vrt. Hämäläinen 2007) Kokemuksellisuuden, empa<an, tunteiden ja mielikuvituksen keskeinen rooli sosiaalipedagogiikassa rakentaa yhteyden taidekasvatukseen. Sosiokul>uurinen innostaminen ja kul>uurinen pedagogiikka, lähestymistapoja sosiaalipedagogiikkaan, taideperustaiset toimintatavat KriiBsessä sosialisaa<oteoriassa yhteiskunta ei ole yhtenäinen ja valta- asemiin tulee suhtautua kriibses<. Kasvatuksen tulee tarjota keinoja puu>ua epätasa- arvoisiin rakenteisiin. (Nivala 2007, ) E"ä opi"aisi olemaan ihmisiksi

10 Dialogisuuden mahdollistaminen If we think of the medium of an artwork as an opportunity for shaping new social encounters, we can then consider how works of art can meaningfully create opportuni<es for social and personal transforma<on (Castro 2012) Niemelä puhuu sivistysteorian yhteydessä itsetoiminnallisuuden odotuksesta; oleellista on saada liikkeelle kasvavan itsetoiminnallisuus ja siitä kumpuava omaehtoinen kiinnostus, luovuus ja toimintakyky. (Niemelä 2014, 15) h>p:// index.php

11 Uusia metodisia avauksia sosiaalipedagogiikan ja taiteen rajoilta Raisa Foster (2012) esi>elee väitöskirjassaan: uuden taideperustaisen tutkimusmenetelmän, eragrafian (eng. eragraphy). Eragrafinen menetelma taiteellinen tutkimus + kvalita<ivisten tutkimusmenetelmien käy>o. Eragrafisen menetelma on muotoiltu pohjoisamerikkalaisista a/r/ tography- ja crystalliza<on- menetelmista. Kanadassa luvun alkupuolella kehite>y a/r/togaphy muodostuu sanoista art taide, research tutkimus ja teaching ope>aminen. Eragrafia- käsite on muodoste>u saman mallin mukaises<, mu>a siten, e>a sana ope>aminen korvautuu sanalla kasvatus (educa<on) ja taide sanalla innostaminen (animateuring). VRT. Etnografia kansan, yhteisön tai kul>uurin kuvauksena VS. eragrafia postmodenissa ajassa esiin nousevien ilmiöiden <hea kuvaaminen. (Foster 2012, )

12 Sosiaalipedagogisen taidekasvatuksen ana taidekasvatuksen tutkimukselle Ulotutaan alueille, jotka ovat kouluins<tuu<on ulkopuolella ( siellä ei päde koulupedagogiikka, eikä terapiakonteks<, ei riitä yhteisötaiteen perinne) Koska siellä tehdään jo paljon erilaisia taidekasvatuksellisia ja taideperustaisia asioita, on kiire jäsentää ken>ää teoreebses<: Mitä siellä tehdään? Miten siellä tehdään? Millä oikeudella/valtuutuksella siellä tehdään? Paradigma4etoisuus tulee säily>ää, kun poimii metodeita tai näkökulmia lähialoilta.

13 Katso lisälukemistoa h>p:// kirjallisuus/ Pusa, T (2010). Pienin yhteinen jae>ava. Konfuusi taidekasvatuksen tutkimuksessa. Synnyt- verkkoleh< 4/2010.

14 KirjallisuuMa Castro, J. C. (2012). Harrell Fletcher, Shaping a New Social. In Therese Quinn & John Ploof & Lisa Hochtri> (edits.) Art and Social Jus3ce Educa3on. Culture as Commons. New york and london: Routledge, Foster, R. (2012). The Pedagogy of Recogni<on. Dancing Iden<ty and Mutuality. ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere, School of Educa<on. Helguera, P. (2011). Educa3on for Socially Engaged Art. New York: Jorge Pinto Books. Hämäläinen, J. (2007). Nuorisokasvatuksen teoria sosiaalipedagogisessa kehyksessä. Teoksessa Elina Nivala & Mikko Saastamoinen (toim.) Nuorisokasvatuksen teoria perusteita ja puheenvuoroja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimuksen verkosto, Julkaisuja 73, Hämäläinen, J. (2006). Hyvinvoinnin kaksi strategiaa: poliibnen ja pedagoginen. Kirjasssa P. Niemelä & T. Pursiainen (toim.) Hyvinvoin3 yhteiskuntapoliibsena tavoiceena. SosiaalipoliiBsen yhdistyksen tutkimuksia nro 62. Kuopio: Kuopion yliopisto, Eriksson, L. & Markström, A- M. (2003). Interpre<ng the concept of social pedagogy in Andreas Gustavsson & Hans- Erik Hermansson & Juha Hämäläinen (edits.) Perspec3ves and Theory in Social Pedagogy. Göteborg: Daidalos, Niemelä, S. (2014). Sosiaalipedagogiikan an< vapaalle sivistystyölle. Teoksessa Sosiaalipedagoginen aikausikirja, Vuosikirja 2014, 15. vuosikerta. Nivala, E. (2007). Kansalaisuus nuorisokasvatuksen teorian jäsentäjänä. Teoksessa Elina Nivala & Mikko Saastamoinen (toim.) Nuorisokasvatuksen teoria perusteita ja puheenvuoroja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimuksen verkosto, Julkaisuja 73,