Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa

Transkriptio

1 x Sivistystyön ympäristöoppi x Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa Espoo FT Seppo Niemelä

2 Toivon jäävän mieleen, * että kansansivistys (vapaa sivistystyö) on pohjoismainen erityispiirre ja ilmentää pohjoismaisia arvoja * että pedagoginen sivistys on uutta luovaa toimintaa ja sivistystyö on luovuuden kulttuurin palveluksessa * että sivistyshallinnolla on vaikeuksia tunnistaa sivistys itseisarvona ja siltä odotetaan monia välinearvoja. * että kansansivistystä on vaikea ilmaista englanniksi ja ehkä vapaatavoitteiset opinnot on paras ilmaus * vaikka kansansivistyksen kansa katosi Suomessa, sen useat merkitykset ovat säilyneet nykypäivään

3 Valistuksen ja sivistyksen perinteet Valistus: Immanuel Kant : - sapere aude! - rohkeus käyttää omaa järkeä, luova aktiivisuus, itsekasvatus, julkinen järjenkäyttö, ihmisyys päämääränä Sivistys: J. G. Herder : - potentiaalien ja kulttuurin vuorovaikutus (Besonnenheit) kansansivistys, kansankulttuuri, kulttuurien erot werden-tila, ihmisyys (järki, vapaus, ihmisarvo etc.) N. Fr. S. Grundtvig : - kansanvalistuksen perinne paljolti Herderin pohjalta, myös englantilaisen liberalismin vaikuttein

4 Pohjoismainen kansansivistys Alkoi Tanskassa 1840-luvulla Kansanopisto levisi koko Pohjolaan Opintoliitot ja sivistysjärjestöt ja niiden ylläpitämä opintopiiritoiminta toinen pohjoismainen muoto Suomessa kansalais- ja työväenopistot Osallistujia yli miljoona myös Suomessa Taustana kansalaisjärjestö ja on osa kansalaisyhteiskuntaa (ei Suomen kansalaisopistoissa) Valtioiden panostukset huomattavia.

5 Yhteistä pohjoismaista perustaa * Humanistinen ote persoonallisuuden kehittämiseen; itsensä tai persoonallisuuden toteuttaminen *Kyky vaikuttaa asemaansa yhteiskunnassa; demokratia; yhteisö- ja kansalaiskasvatus toiminnan ydintä * Rahvaasta kansaksi - kaikki varustetaan aktiivisen kansalaisuuden tarvitsemilla tiedoilla ja taidoilla * Pääasiassa yksityistä, mutta valtion subventoimaa; yleis- tai ammattisivistävää, myös kulttuuritoimintaa * Autonomista; julkisella tuella kuitenkin tavoitteet; saavuttaminen pitää osoittaa esim. arvioinnein.

6 Suomen vapaa sivistystyö Monipuolinen oppilaitosverkosto, joka koostuu lähioppimispaikoista, järjestöjen opintotoiminnasta ja alueellisesti kattavasta lähitoiminnasta. 88 kansanopistoa (pääasiassa järjestötaustaisia) 11 opintokeskusta (järjestöt) 189 kansalaisopistoa (pääasiassa kunnallisia) 20 kesäyliopistoa (yhdistykset) 14 liikunnan koulutuskeskusta 322 oppilaitosta, yli 1 milj. osallistujaa Valtion panostus 180 milj. Päätoimisia vajaa 2000, tuntiopettajia yli

7 Kansansivistys englanniksi ja suomeksi Liberal adult education Popular adult education People's enlightenment Folkoplysning, folkbildning Bildung Nonformal adult education Bildning'in käännös suomeksi sivistys vrt. bilda = skapa, forma (kansansivistys, vapaa sivistystyö)

8 Kansansivistyksen kansa Kansan ulottuvuuksia Rahvas kansa yläluokan vastakohtana Tasa-arvotehtävä, kansan eheys Etnos vrt. kansankulttuuri Kulttuurisisällöt, monikulttuurisuus Demos vrt. Suomen kansa Aktiivinen kansalaisuus, yhteisöllisyys ja demokratia

9 Sivistyminen pedagogisena käsitteenä 1) Sivistysprosessi on perimmiltään uutta luovaa toimintaa: se on yksilöllinen, autenttinen, omaehtoinen, uutta luova, ennakoimaton prosessi, joka painottaa ihmisen vapautta todellistaa itseään uudella tavalla. 2) Sivistyminen etenee itsen (persoonallisuuden, potentiaalien) ja sosiokulttuurisen maailman vuorovaikutuksena ja kehittyy maailmasta saatujen kokemusten mukana. 3) Sivistyvä kasvaa omaehtoisesti toimintakykyiseksi subjektiksi samalla kun hän rakentaa yksilöllistä identiteettiään (Siljander) 4) Sivistys sisältää idean olemassaolevan ylittämisestä; jokaisen sukupolven on rakennettava oma sivistyksensä. 5) Sivistys ja sivistyminen kuuluvat kaikille.

10 Sosiaalipedagogiikka ja sivistys Juha Hämäläinen sosiaalipedagogiikka perustuu sivistysteoriaan. sivistys käsitetään ihmisen kehityspotentiaaliin perustuvaksi inhimillisen kasvun prosessiksi. sivistystä ei voi pakottaa eikä ylipäätään tuottaa ulkopuolelta, vaan se on aina subjektin itsekasvatusprosessi.

11 Perustuslaki: 16 Sivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Itsen kehittäminen = personal fulfilment (LLL) = itsekasvatus (Kant) = omaehtoinen oppiminen (vs-l.)

12 Vapaa sivistystyö lain mukaan Tarkoitus ja tehtävät uusittiin laissa, joka astui voimaan 2010 Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tarkoitus - elinikäinen oppiminen toimintaperiaatteena - yhteiskunnan eheys, tasa-arvo ja aktiivinen kansalaisuus Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tehtävät - ihmisen monipuolinen kehittyminen, hyvinvointi, kansanvaltaisuus, moniarvoisuus, kestävä kehitys, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Toiminnassa (pedagogiikassa) korostuu - omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus

13 Elinikäisen oppimisen tavoitteet 1. itsen toteuttaminen (personal fulfilment) 2. aktiivinen kansalaisuus (active citizenship) 3. sosiaalinen eheys (social inclusion) 4. työllistettävyys (employability/adaptability) Our common goal is Europe, where everybody can develop their potential to the fullest, to feel that they can contribute, and they belong. EU: Making an European Area of Lifelong Learning a Reality, 2001

14 Vapaa sivistystyö lain mukaan Kansalais- ja työväenopistojen kuvaus: Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kataisen hallituksen ohjelma Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja lisäämään maahanmuuttajien koulutusta. Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään.

15 Sivistystarve Tarpeen kaksi merkitystä von Wrightin mukaan 1. tarpeet, joita ihmisellä on ihmisenä (animaaliset, inhimilliset) - tulla siksi, mikä ihmisellä on mahdollisuus tulla 2. jotakin, mitä vaaditaan, että tietty tarkoitus voidaan saavuttaa (esim. demokratia, tasa-arvo, kilpailukyky, ekologia, kunnan kehittäminen)

16 OKM: KESU Vapaan sivistystyön mahdollisuuksia vastata muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien tarpeisiin edistetään. Yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään. Vapaan sivistystyön kasvava merkitys tunnistetaan aikuisten ja seniorikansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston rakenteellista kehittämistä on tarpeen jatkaa. Tavoitteena on nykyistä tiiviimpi, palvelutarjonnaltaan monipuolinen ja alueellisesti kattava sekä laadukas kansalaisten sivistystarpeisiin vastaava oppilaitosverkko.