KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X , Oulu

Transkriptio

1 KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X , Oulu

2 Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa? Hyvä vai huono mainekuva Porin kannalta? Hyvä vai huono erottautumistekijä? Jättääkö positiivisen vai negatiivisen jäljen?

3 Elinvoiman ja vetovoiman kehyksestä Aluetalousdynamiikka Muu dynamiikka Työllisyysdynamiikka Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoisen elinvoiman osatekijät Alueen ulkoinen elinvoima Yritysdynamiikka Vetovoimadynamiikka Osaamisdynamiikka

4 Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen vetovoimasta? Alue voi olla vetovoimainen, houkutteleva, dynaaminen, kiinnostava, potentiaalinen jne. useasta eri näkökulmasta Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella koko-naisuutena tai yksittäisten osatekijöiden näkökulmasta: muuttajien, potentiaalisten muuttajien, paluumuuttajien, matkailijoiden ja kävijöiden, yrittäjien ja yritysten, sijaintipäätösten pääoman ja investointien näkökulmasta

5 Alueen vetovoimatekijät 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT 5. IDENTITEETTITEKIJÄT 2. SIJAINTITEKIJÄT 4. MAINETEKIJÄT 6. VILLIT KORTIT?

6 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu kasvuun. Kasvu on vetovoiman perusta. Kehitys ja muutos on mitattavissa. Kovat vetovoimatekijät liittyvät: Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yritysdynamiikkaan, yritysilmapiiriin, elinkeinopolitiikan ilmastoon jne. Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen sekä tulevaisuuden työpaikkamahdollisuuksiin Alueen koulutustarjontaan, erityisesti korkeakouluihin. Innovaatio- osaamis-, toimiala- ja muut tietoon tai asiantuntijuuteen perustuvat keskittymät Alueella olevat globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot Alueelle kohdistuviin investointeihin Kaupungin kokoon.

7 BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHDEN SEUTUKUNNITTAIN VUONNA Jämsän 14. Kemi-Tornion 13. Kokkolan Pohjois-Lapin 11. Lappeenrannan 10. Oulun 9. Porvoon 8. Pietarsaaren Maakuntaraja Euroa/asukas käyvin hinnoin Tampereen 6. Turun 5. Tunturi-Lapin 4. Vaasan 3. Rauman Helsingin Mariehamns Lähde: Tilastokeskus, kansantalous

8 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK- KAKEHITYS VUOSINA Koko maassa katosi noin työpaikkaa vuosien välisenä aikana Yksityinen sektori menetti noin työpaikkaa vuosien välisenä aikana Yrittäjien määrä vähentyi noin 9000:lla kolmen vuoden ajanjakson aikana Yksityisen sektorin työpaikkakehitys (muutos%) Kasvua 10 seutua Laskua 60 seutua Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi vain 10 seudulla 70:stä Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi eniten Vakka-Suomen (+582), Oulun (+344), Ålands landbygds (+219) ja Pietarsaaren seuduilla (+209) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

9 VÄESTÖN MUUTOS (%) KUNNITTAIN VUOSINA Nokia 19. Oulu 18. Pornainen 17. Mäntsälä 16. Masku 15. Luoto 14. Lemland 13. Espoo 12. Nurmijärvi 11. Siuntio 10. Kontiolahti 9. Ylöjärvi 8. Kirkkonummi 7. Vesilahti 6. Tyrnävä 5. Kempele 4. Lempäälä 3. Jomala 2. Pirkkala 1. Liminka 23,3 23,4 24,1 24, ,2 25,6 26,5 26,6 27,4 28,7 29,4 30,2 31,2 34, ,7 48,5 73,3 Maakuntaraja Muutos (%) -30, ,0-14,9-0,0 0,1-10,0 10,1-73, Lähde: Tilastokeskus, väestö

10 MUUTTOVETOVOIMA LUVULLA Analyysi muodostettiin 11 kuntien muuttovetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väestökehitystä mittaavan muuttujan avulla 2010-luvun kehityksen perusteella. Data kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat sinisellä värillä olevaan viidennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat 9-11 positiivista arvoa Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1-11 positiivista muuttujaa) 9-11 positiivista arvoa ( 57) 6-8 positiivista arvoa (75) 1-5 positiivista arvoa (181) Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hyvää noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kuntaa) oli heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

11 KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEET KUNNITTAIN Tuusula 19. Naantali 18. Kangasala 17. Liminka 16. Vaasa 15. Siuntio 14. Kempele 13. Mustasaari 11. Jyväskylä 11. Sipoo 10. Tampere 9. Oulu 8. Lempäälä 7. Kaarina 6. Muurame 5. Kirkkonummi 4. Pirkkala 3. Helsinki 2. Espoo 1. Kauniainen 32,9 32,9 33,4 33,7 33,9 34,2 34,5 34,6 34,8 34,8 34,9 35,2 35,2 35,7 35,8 38,8 39,7 40,1 45,2 57,1 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) 10,3-17,0 17,1-21,0 21,1-25,0 25,1-57, Lähde: Tilastokeskus, koulutus

12 2. SIJAINTITEKIJÄT Sijainti, sijainti ja sijainti: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon solmupisteisiin. Kaupunkien sijaintietu tai haitta korostuvat. Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys minuuttia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja monipaikkaisuus lisääntyvät. Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamispaikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa Kasvudynamiikka: suuret ja keskisuuret kaupungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kantakaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle

13 Tulevaisuuden toiminnallinen aluerakenne ilman hallinnollisia rajoja? Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 30 min 60 min 90 min Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Moottoritie Rataverkko

14 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT Pehmeät tekijät ovat enemmän pito- kuin vetovoimatekijöitä Suomessa: pehmeiden vetovoimatekijöiden korostuu alueelle saapumisen jälkeen viihtyvyytenä ja mukavuutena. Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät: Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tunnelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuuteen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne. Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kaupunkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkeihin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallispuistot jne. Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtumaankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoimakohteet tai maamerkit Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaaajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravintolat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.

15 Case Pori ja tapahtumat keihäänkärkenä

16 Lähde: Kysely Poriin ensisijaisesti liitetyistä mielikuvista N=577

17 Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät 1. Asenteet ja ennakkoluulot 6. Kokemukset 2. Arvot ja arvostukset 4-6 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita Poriin liitetyt mieli- tai mainekuvat 1-3 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa 5. Havainnot 3. Uskomukset ja legendat 4. Tiedot Lähde: mukaillen Vuokko 2004

18 Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät 1. Kokemukset 6. Uskomukset ja legendat 2. Havainnot 4-6 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa Poriin liitetyt mieli- tai mainekuvat 1-3 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita 5. Arvot ja arvostukset 3. Tiedot 4. Asenteet ja ennakkoluulot Lähde: mukaillen Vuokko 2004

19 TAPAHTUMIEN PORI 2025! Porissa on tapahtumatuotannon historiaa, osaamista ja mahdollisuuksia. Kaupungin tehtävänä on aktiivisesti luoda ja tarjota puitteita (rakennettu ympäristö, markkinointi ja myynti, alan osaaminen, koulutus jne.) tapahtumille sekä löytää oikeat ihmiset ja yrittäjät vastuutehtäviin. Kaupunki on siis ensisijaisesti tapahtumien mahdollistaja. Porin kilpailuedut liittyvät erityisesti massatapahtumiin palvelujen keskellä kävelyetäisyydellä kaupungin keskustasta.

20

21

22 Noin lippua vuodessa

23 Noin lasta vuodessa

24 K.E. Klint / Satakunnan Museo

25 Noin kävijää vuodessa

26

27 Kuva: Joonas Salli, Satakunnan Kansa

28 4. MAINETEKIJÄT Identiteetti Imago Mieli- tai mainekuva

29 Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016

30 Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%) N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016

31 Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Mikkeli Joensuu Savonlinna Vaasa Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Lahti Porvoo Hämeenlinna Espoo Naantali Oulu Helsinki Kuopio Jyväskylä Turku Tampere 6,71 6,76 6,85 6,9 6,92 6,96 7 7,03 7,22 7,22 7,25 7,3 7,4 7,42 7,5 7,64 7,73 Kaupunkien keskiarvo 7,00 (37 kaupunkia) 8,07 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016

32 Jokaisella paikalla pitää olla jokin vastavoima

33 5. IDENTITEETTITEKIJÄT Henkilökohtaiset siteet, syyt ja kytkökset joko seutuun tai ihmisiin Kotiseutu tai lähellä kotiseutua, syntymäpaikka, henkinen kotipaikka, opiskelupaikka Perhe, ystävät, sukulaiset, tuttavat lähellä, puolison asuinpaikka Muut alueeseen sitovat verkostot Vahva yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne

34 6. Villit kortit?

35 Summa summarum vetovoimaisen alueen tunnusmerkit 1. Kovat vetovoimatekijät on oltava kunnossa ja perusta vahva 2. Sijaintitekijät ja sijaintietu korostuvat, saavutettavuus ja yhteydet oltava kunnossa 3. Pehmeät vetovoimatekijät nousevat yhä tärkeämpään asemaan 4. Mainetekijät mainekuva on oltava hyvä tai huono, kunhan se herättää jotain tunteita 5. Identiteettitekijät korostuvat 6. Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä

36

37 Lisätietoja Timo Kiitos!