ONKO JOENSUUN SEUDULLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteeen tohtori Timo , Joensuu
|
|
- Aarno Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ONKO JOENSUUN SEUDULLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteeen tohtori Timo , Joensuu
2 ALUKSI PUOLUSTUSPUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: jos ei ole mitään sanottavaa, ei todellakaan sanota mitään, koska sitä pidetään muuten paskanpuhumisena. Porilaiselle vittuilu on merkki välittämisestä!
3 Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!
4 MENESTYVÄN ALUEEN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU (ELINVOIMA) 2. VETOVOIMA
5 SISÄLTÖ 1. Joensuun seudun sisäinen kasvu (elinvoima) 2. Joensuun seudun ulkoinen kasvu (elinvoima) ja menestyvän alueen viitekehys 3. (L)opetus!
6 1. Joensuun seudun sisäinen kasvu (elinvoima)
7 NÄMÄ KOLME TEKIJÄÄ ON YKSINKERTAISESTI OLTAVA ISKUSSA JA TASAPAINOSSA! 2. ALUEEN ULKOINEN KASVU (ELINVOIMA) 1. ALUEEN SISÄINEN KASVU (ELINVOIMA) 3. MAINEKUVA
8
9 Alueen menestys riippuu sen human powerista, tahtotilasta, arvoista, luovuudesta ja organisaatioista enemmän kuin paikan sijainnista tai vaikkapa luonnonvaroista - Seppo Rainisto, bränditutkija -
10 ALUEEN SISÄINEN KASVUDYNAMIIKKA (SISÄINEN ELINVOIMA) Seudun henkinen ilmasto, asenneilmapiiri ja yleinen mentaliteetti Julkinen ja yksityinen puhe alueesta: ylpeää vai vähättelevää, rakentavaa vai nakertavaa, yhteisyyttä vai erillisyyttä korostavaa, kannustavaa vai latistavaa puhetta, uutta luovaa vai tuhoavaa jännitettä? Seudulliset lukkiumat: onko seudullisesti kipeiden asioiden kissa(t) nostettu avoimesti pöydälle vai sähiseekö kissa(t) piilossa jossain pöydän alla Seudun rakennettu/strateginen etu ja seudun sisäinen eheys Luottamuspääoma: kykeneekö seutu sopimaan ja edistämään kaikille alueen kunnille ja toimijoille yhteisiä tavoitteita, strategisia painopisteitä ja valintoja Kyky reagoida ja tehdä päätöksiä Seudun mentaalinen ilmapiiri Tulevaisuususko Tahtotila Yhtenäisyys ja yksimielisyys Yhteiset ja yhdistävät nimittäjät? Löytyykö yhteinen vihollinen? SEUDULLISTEN SILLARAKENTAJIEN ROOLI A LA JOSEK KOROSTUU MUUTOSPYÖRTEESSÄ!
11 Kohtaako Joensuun seutu tulevaisuuden haasteet eheänä ja yhtenäisenä seutuna? LAISKA SEUTU Ei kiinnostusta tai halua yhteistyöhön VAHVISTUVA SEUTU Vakiintunutta yhteistyötä, yhteisiä tulevaisuustavoitteita ja vahva sopimuksellisuus, 3 EVVK ohjaavana periaatteena ja kyynisyys PETTYNYT SEUTU Huonoja kokemuksia, pettymyksiä eikä keskinäistä luottamusta Jokainen hoitaa 4vain oman ruutunsa, osaoptimointi JOENSUUN SEUDUN EHEYS JA YHTENÄISYYS? Menestys perustuu yhteiseen puheeseen, 1 tekemiseen ja tahtoon UUDISTUVA SEUTU Vahvistetaan yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita, haetaan yhdessä ratkaisuja 2 Kokeillaan, kehitetään ja sovelletaan, ratkaisuhakuisuus
12 Millainen on Joensuun rooli?
13 Onko Joensuun seutu sisäisesti eheä ja yhtenäinen? 1) Kyllä 2) Ei Kirjoita viestin eteen Txt VÄLI v VÄLI vaihtoehdon numero. Esimerkiksi Txt v 1. Lähetä vastauksesi numeroon
14 2. Joensuun seudun ulkoinen kasvu (elinvoima) ja menestyvän alueen viitekehys
15 NÄMÄ KOLME TEKIJÄÄ ON YKSINKERTAISESTI OLTAVA ISKUSSA JA TASAPAINOSSA! 2. ALUEEN ULKOINEN KASVU (ELINVOIMA) 1. ALUEEN SISÄINEN KASVU (ELINVOIMA) 3. MAINEKUVA
16 ALUEEN ULKOINEN KASVUDYNAMIIKKA (ULKOINEN ELINVOIMA) Ulkoiseen elinvoimaan vaikuttavat isot ulkoiset toimintaympäristön muutostekijät, jotka liittyvät esimerkiksi Elinkeino- ja toimialarakenteen muutoksiin Yritysperustantaan ja yrityskannan kehitykseen Alue- kunta- ja paikallistalouden kehitykseen Työllisyys- ja työpaikkakehitykseen Väestökehitykseen Osaamiseen Saavutettavuuteen jne. Avainkysymykset: Millainen on Joensuun seudun asema ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa? Miten Joensuun seudun asema ja kilpailukyky on muuttunut eri aikavälillä? Mitkä ovat Joensuun seudun kriittiset vahvuudet ja heikkoudet? Mitkä ovat kasvualat nyt ja tulevaisuudessa? Mihin Joensuun seutu panostaa tulevaisuudessa ja miten? Muutoksen kaksi koria Asiat, joihin Joensuun seutu voi itse vaikuttaa Asiat, jotka ovat riippuvaisia muiden tekemistä päätöksistä, linjauksista ja resursseista
17 MENESTYVÄN ALUEEN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA
18 KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestömäärä ja väestölisäys 2. Muuttovetovoima 3. Työpaikkojen määrä ja työpaikkalisäys 4. Yritysperustanta 5. Yrityskannan määrä ja lisäys 6. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle 7. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrä ja lisäys 8. Opiskelijoiden määrä ja lisäys MITEN JOENSUUN SEUDULLA ON HALLUSSA TÄMÄ (KASVU)PAKETTI?
19 JOENSUUN SEUDUN VÄESTÖLISÄYS JA MUUTTOVETOVOIMA OVAT PINNALTA KATSOEN KUNNOSSA! - Joensuun seudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien aikana mutta kehitys on erittäin kaksijakoinen seudun sisällä ja väestölisäys perustuu de facto täysin nettomaahanmuuttoon - Joensuun seutu kuuluu niiden harvojen seutujen (vain joka neljäs) sai muuttovoittoa maan sisältä vuosina mutta muuttovoitto oli vain +32 henkilöä. Joensuun seutu saa muuttovoittoa omasta maakunnastaan ja lähiseuduilta (Savonlinna, Varkaus, Imatra, Ylä-Savo), mutta kärsii määrällisesti suurimmat muuttotappiot erityisesti Helsingin seudulle sekä muille korkeakouluseuduille Joensuun seudun väestökehitys osatekijöittäin Joensuun seudun nettomuutto seuduittain vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus
20 JOENSUUN SEUDUN TYÖPAIKKAKEHITYS ON OLLUT KÄRKITASOA 2010-LUVULLA! - Joensuun seudun työpaikkojen määrä kasvoi noin 1000 työpaikalla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi eniten yksityisellä sektorilla! Joensuun seudun kehitys poikkeaa edukseen koko maan kehityksestä: koko maassa työpaikkojen määrä väheni - Joensuun seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 4,2 % vuosina Joensuun seudun yksityisen sektorin työpaikkamuutos viidenneksi korkein Manner-Suomen seuduista (67) Joensuun seudun työpaikkalisäys sektoreittain Joensuun seudun yksityisen sektorin työpaikkamuutos % Yrittäjät -203 Valtioenemmistöinen Oy -138 Kunta Valtio Yksityinen sektori Vaasan Seinäjoen Oulun Helsingin Rovaniemen Tampereen Joensuun Kuopion Tunturi-Lapin Jakobstadsregionen Vakka-Suomen Pohjois-Lapin Ålands landsbygd Ålands skärgård 0,42 0,56 1,64 1,75 2,22 3,18 4,18 5,04 8,64 8,92 10,51 13,94 21,28 22,42 0,00 3,00 6,00 9,00 12,00 15,00 18,00 21,00 24,00
21 MUTTA JOENSUUN SEUDUN HYVÄN TYÖPAIKKAKEHITYKSEN TAUSTA EI OLE KOVIN KILPAILUKYKYINEN - Joensuun seudun työllisyysaste on luvattoman alhainen suhteessa koko maan keskiarvoon ja verrattuna muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin. Hyvästä työpaikkakehityksestä huolimatta työllisyysaste on jämähtänyt heikolle tasolle. - Joensuun seudulla yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat taantuman aikana 2010-luvulla viidenneksi eniten kaikista seuduista. Kasvu on hyvä merkki ja suunta oikea, mutta yksityisen sektorin osuus kaikista seudun työpaikoista on merkittävästi alhaisempi kuin useimmilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla Joensuun seudun työllisyysaste vuosina Joensuun seudun yksityisen sektorin osuus (%) kaikista työpaikoista ,6 70,6 69,5 69,9 69,6 68,7 68,8 68,6 67,6 67,9 67,6 Osuus yli 60 % 62,3 62,5 62,9 62,8 60,7 62,4 63, ,6 62,3 61,4 Osuus 57-59,9 % Osuus 54-56,9 % Osuus 51-53,9 % Osuus 48-50,9 % Joensuun seutu 52,3 % (32.) Osuus alle 48 % Koko maa Joensuun seutu
22 YRITYSPERUSTANTA JA YRITYSKANNAN MUUTOS OVAT HYVÄLLÄ KASVU-URALLA! - Joensuun seudulla aloitti noin ja lopetti noin yritystä vuosina Yritysperustanta oli positiivinen koko ajanjakson ajan. Joensuun seudulla aloitti yritystä enemmän kuin lopetti 11 vuoden ajanjakson aikana. - Joensuun seudun yrityskanta kasvoi noin yrityksellä vuosina Yrityskanta kasvoi tasaisesti koko ajanjakson lukuun ottamatta vuotta 2015 (PRH:n tilastosiivous). Joensuun seudulla toimi 53,4 yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa, joka on vähän keskitason alapuolella suuriin ja keskisuuriin seutuihin verrattuna. Joensuun kaupungissa oli 20 suurimman kaupungin joukossa neljänneksi vähiten toimivia yrityksiä suhteessa väestöpohjaan Joensuun seudun yritysperustanta vuosina Joensuun kaupungin toimivien yritysten määrä suhteessa väkilukuun 2015 Aloittaneet Lopettaneet , ,0 66,1 64,6 63,4 62,0 61,7 61,6 59,2 56,7 56,3 56,1 54,1 53,5 53,1 53,1 51,8 51,3 50,8 48,
23 ALUETALOUDEN KEHITYSSUUNTA HYVÄ, MUTTA MUIDEN ETUMAT- KAA ON HURJAN PALJON KUROTTAVANA - Joensuun seudun arvonlisäys eli alueen kaikkien tuotantoon osallistuvien yksiköiden synnyttämää bruttoarvo kasvoi merkittävästi vuosina Joensuun seudun kehitys oli muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin verrattuna vähän keskitason alapuolella - BTV-indikaattori on alueen tuotannon (Bkta), työllisyyden (Työ) ja väestön (Väki) vuosimuutoksen poikkeama koko maan muutoksesta. Joensuun seudun BTV-indeksi oli juuri ja juuri positiivinen vuosina Arvonlisäyksen muutosindeksi kaupunkiseuduilla (vuosi 2000=100) BTV-indeksi kaupunkiseuduilla vuosina (koko maa= 0) ,87 181,3 181,2 0, ,9 168,3 169,3 168,5 159,6 159,5 157,1 155,8 155,5 154, ,7 139,7 0, ,6 57,3 0-0,5 0,75 0,71 0,65 0,6 0,57 0,46 0,42 0,36 0,02-0,15-0,23-0,3-0, ,5-0,7-1,58-2
24 JOENSUUN SEUTU ON VETOVOIMAINEN OPISKELIJA-, MATKAILU- JA TAPAHTUMAKAUPUNKI! - Joensuun seudulla opiskelijoiden osuus seudun väestöstä on neljänneksi korkein kaikista 70 seudusta. Joensuussa on kolmanneksi eniten kaikista seuduista tiedekorkea- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Joensuun edellä on vain Vaasa ja Turku - Pohjois-Karjalassa oli tuhatta asukasta kohden noin 1550 vierailijaa ja yöpymistä vuonna Määrä jää maakuntien keskitason alapuolelle, mutta alueen potentiaalikerroin on paljon suurempi mitä numerot osoittavat vuonna 2016 Opiskelijoiden osuus (%) väestöstä seuduittain vuonna 2015 Saapuneet vieraat ja yöpymiset 1000 as. kohden maakunnittain 2016 Järviseudun Lahden Rauman Porin Nivala-Haapajärven Haapaveden-Siikalatvan Raahen Mikkelin Seinäjoen Koillismaan Helsingin Kokkolan KOKO MAA Ylivieskan Kajaanin Lappeenrannan Kemi-Tornion Tampereen Vaasan Turun Kuopion Joensuun Rovaniemen Jyväskylän Oulun 6,93 6,95 6,96 6,97 6,97 7,02 7,06 7,12 7,19 7,21 7,49 7,51 7,54 7,62 7,64 7,86 7,96 8,27 8,46 8,48 8,92 9,40 9,50 9,60 10,15 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Lappi Ahvenanmaa
25 MENESTYVÄN ALUEEN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA
26 Mistä me puhumme, kun puhumme alueen veto- ja pitovoimasta?
27 ALUEEN VETO- JA PITOVOIMA Mikä tekee alueesta vetovoimaisen, kiinnostavan ja houkuttelevan? Subjektiiviset tunnetekijät: syntymä-, kotitai opiskelupaikka, puoliso, läheiset, ystävät, tuttavat ja paikkaan liittyvät siteet Työ ja työmahdollisuudet Asuminen: asuin- ja elinympäristön viihtyvyys Palvelut: toimivat (lähi)palvelut ja vetovoimapalvelut (vapaa-aika, liikunta, kulttuuri, harrastukset jne.) Sijainti: sujuvat ja nopeat yhteydet Maine Mitkä tekijät saavat jäämään ja viihtymään alueella? Kaikki em. vetovoimatekijät: vetovoimatekijöihin liittyvät positiiviset omakohtaiset tiedot, havainnot, kokemukset jne. = paikan laatu Tyytyväisyys palveluihin ja paikkaan: viihtyvyys, mukavuus, helppous, lähestyttävyys Identiteetti: paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, Maine: eteenpäin menevä ja kehittyvä alue
28 6 alueen veto- ja pitovoimatekijää
29 1.Kovat tekijät 2.Sijaintitekijät 3.Pehmeät tekijät 4.Mainetekijät 5.Identiteettitekijät 6.Villit kortit
30 MITKÄ OVAT JOENSUUN SEUDUN JA SEN KUNTIEN TÄRKEIMMÄT VETO- JA PITOVOIMATEKIJÄT? 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, hyvät palvelut ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus jne.) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarinat, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, hyvät ja toimivat palvelut jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
31 Missä kuudesta vetovoimatekijästä Joensuun seudulla on eniten tekemistä? 1) Kovat tekijät 2) Sijaintitekijät 3) Pehmeät tekijät 4) Mainetekijät 5) Identiteettitekijät 6) Villit kortit Kirjoita viestin eteen Txt VÄLI v VÄLI vaihtoehdon numero. Esimerkiksi Txt v 1. Lähetä vastauksesi numeroon
32 Miksi?
33 MENESTYVÄN ALUEEN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA
34 Mitkä ovat Joensuun seudun villit kortit?
35 3. (L)opetus
36 ONKO JOENSUUN SEUDULLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? 1. Joensuun seudun sisäinen eheys ja yhtenäisyys on oltava AAA-luokkaa jatkossa, jos seutu aikoo pärjätä kiihtyvässä alueiden välisessä kilpailussa. Seudun haasteena ovat suuret sisäiset erot Joensuun ydinkaupunkiseudun ja seudun muiden kuntien kanssa keskeisissä kasvun tunnusluvuissa 2. Ulkoisen kasvun osatekijät ovat pääosin positiivisia ja useat kasvuun liittyvät tunnusluvut ovat nousevalla uralla, mutta seudulla on suuri työ kuroa kiinni verrokkien etumatkaa. Lisäksi useisiin kasvun tunnuslukuihin liittyy tilastoharha alhaisen lähtötason vuoksi 3. Joensuun seudun kannalta kuusi alueiden veto- ja pitovoimatekijää ovat ristiriitaisia. Seutu on kaikkien tekijöiden osalta keskitasoa, positiivisen ja negatiivisen välillä näkökulmasta riippuen. Yksittäinen huippu- tai erottautumistekijä puuttuu 4. Joensuun vaikutusalueen kriittinen massa ei ole riittävä. Pohjois-Karjalan resurssit on imetty. Mihin Joensuun seutu suuntautuu jatkossa? Kenen kanssa Joensuun seutu tekee syvää yhteistyötä? Miten seutu asemoi itsensä tulevaisuudessa? JOSEK:in ja muiden aluetta yhdistävien toimijoiden merkitys korostuu entisestään 5. Kriittisin tulevaisuushaaste: nuorten aikuisten paikkaan liittyvät valinnat, ja etenkin naisten tekemät valinnat. Millainen on Joensuun seudun viettelevä elinvoimapolitiikka, joka vetoaa naisiin ja houkuttelee naisia?
37 LISÄÄ! 1. Kasvua 2. Työtä 3. Yritystä 4. Asukkaita 5. Kävijöitä 6. Kovaa vetovoimaa 7. Fiksuutta 8. Toisintekemistä 9. Tulevaisuususkoa! 10. Naisia!!!
38 JOKAISELLA PAIKALLA PITÄÄ OLLA JOKIN VASTAVOIMA
39 Lisätietoja Timo Kiitos!
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka
LisätiedotJOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA
JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 23.5.2017 Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja
LisätiedotALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
LisätiedotONKO POHJOIS-POHJANMAALLA
ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.11.2016, Oulu PERIAATTEESSA ON Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotKYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotKymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot
LisätiedotKAUPUNKIEN KEHITYSTRENDIT JA KOTKAN TULEVAISUUS MUUTOKSESSA. Asiantuntija VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto
KAUPUNKIEN KEHITYSTRENDIT JA KOTKAN TULEVAISUUS MUUTOKSESSA Asiantuntija VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät
LisätiedotSEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017
14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotTulevaisuuden Salon kuntalaiskuulemiset
Tulevaisuuden Salon kuntalaiskuulemiset tiistaina 13.2. klo 18 20 Perniö keskiviikkona 14.2. klo 18 20 Suomusjärvi tiistaina 27.2. klo 18 20 Salon kaupungintalon valtuustosalissa Ohjelma 18.00 18.15 Tilaisuuden
LisätiedotKEMPELE. Kestääkö Kempeleen siivet jatkuvan kasvun? mdi.fi. Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto Helmikuu 2018
KEMPELE Kestääkö Kempeleen siivet jatkuvan kasvun? Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa
LisätiedotPIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA
PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA - Haasteet ja mahdollisuudet opetusalalle Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.4.2017 Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - Matti
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotKAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X , Oulu
KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X 12.10.2016, Oulu Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa? Hyvä vai huono mainekuva Porin kannalta?
Lisätiedotmaakuntakartalla kuntatalouden
Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
LisätiedotITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014
ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotAlle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotOULU Pohjoisen Skandinavian menestyvä pääkaupunki vai sisäänpäin kääntynyt ja tylsä keskuskaupunki pohjoisessa?
OULU Pohjoisen Skandinavian menestyvä pääkaupunki vai sisäänpäin kääntynyt ja tylsä keskuskaupunki pohjoisessa? Valtiotieteeen tohtori Timo Aro @timoaro 19.10.2017 Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan
LisätiedotEK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotTaustaa ekosysteemivalmistelulle Timo Kenakkala
Taustaa ekosysteemivalmistelulle 4.2.2019 Timo Kenakkala 20.5.20 Väestökehitys ja työpaikkojen merkitys aluekehitykselle Ennakkotilasto 2018 - Hämeenlinna 2018 Tulomuutto: 3582 Lähtömuutto: 3501 Nettomuutto:
LisätiedotTurun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotTyöpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
LisätiedotTekemise Pori eikä meinaamise
Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät Myyttejä Porista ja porilaisista 28.8.2014, Pori Ai, onko Yyteri muka Porissa? Kun muutin tänne,
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotEura Plus -kasvuohjelma LUONNOS Otakantaa.fi
Eura Plus -kasvuohjelma LUONNOS Otakantaa.fi 15.2.2019 1 Tilastoista näkyy, että Euralla on yhä hyvät edellytykset kasvuun, kun heti ryhdytään toimiin laskusuunnan katkaisemiseksi 2010 2016 2017/2018 Euran
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto
Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma
LisätiedotMUISTILUOTSI LÄHELLÄSI. Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa
MUISTILUOTSI LÄHELLÄSI Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa TUKEA, TIETOA JA TOIMINTAA MUISTI- SAIRAILLE JA LÄHEISILLE Tukea ohjausta ja neuvontaa muistiasioissa puhelimitse ja henkilökohtaisesti
LisätiedotJulkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotLIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS
LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Tammikuu 2019 Aluekehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus,
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotRAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016
RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotAlueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä
Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotMAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotArcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %
Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen
LisätiedotKymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotKAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA
KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA ja vastavirta Eero Holstila MDI 11.3.2019 SISÄLTÖ 1. Kaupungistumisen iso kuva 2. Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys vuoteen 2040 3. Suurkaupungistumisen vastavirta ja sen hyödyntäminen
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotTAMPEREEN veto- ja pitovoima. Timo Huhtikuu 2019
TAMPEREEN veto- ja pitovoima Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Tampere on Suomen kiinnostavin, houkuttelevin, mukavin, hauskin,vetovoimaisin ja herratiesmitämuutakaikkea superlatiivi paikka vai onko sittenkään?
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS
VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS 1. Aluekehitys maakuntatasolla Varsinais-Suomen työllisyysaste Kartassa 1. on kuvattu Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysastetta vuonna 2017 sekä kuviossa 1. Varsinais-Suomen
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotKAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO
KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen
LisätiedotTurun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
Lisätiedot