YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 89/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 384 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 89/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 384 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kalliosuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Soini Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kalliosuon turvetuotantoalue sijaitsee Soinin kunnassa noin 9 km kuntakeskuksesta etelä lounaaseen. Suunnitellun tuotantoalueen pinta ala on 78,5 ha. Alueella ei ole aikaisemmin ollut turvetuotantoa. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035 saakka. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sekä kuulutusmenettelyn jälkeen ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kalliosuon turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja sen turvetuotantoon. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Kalliosuon suunnitellulla turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Vapo Oy:llä on hallussaan Kalliosuolla yhteensä 104,2 ha:n alue, josta hakija omistaa 58,7 ha:n suuruisen alueen ja hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 45,5 ha:n suuruista aluetta.

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö 2 Hakija on tehnyt sopimuksen tilan Honkola RN:o 10:40 omistajien kanssa kuivatusvesien johtamisesta pintavalutuskentältä Kukkolanjokeen. Vesien johtamiseen käytetään olemassa olevaa metsäojaa, jota kaivetaan tarvittavilta osin. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealuetta koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan Syväjoen alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Kalliosuo on pääosin metsäojitettua suota, mutta kaksi erillistä nevaaluetta hankealueen pohjois ja itäosassa ovat ojittamattomia ja säilyneet osittain luonnontilaisina. Alueella on tehty maastokäynnit 1.7. ja , joiden perusteella tehdyn ympäristöselvityksen mukaan hankealue on lähinnä lyhytkorsinevaa ja ojien lähellä sen muuttumaa. Suolla on jonkin verran myös saraisuutta ja märempää aluetta, joka on tupasluikkavaltaista kalvakkanevaa. Muita kasveja ovat mm. valkopiirtoheinä, raate, mutasara ja pitkälehtikihokki. Paikoin on lisäksi järviruokolaikkuja. Nevojen reunamilla rahkaisuus lisääntyy ja suotyyppi muuttuu lyhytkorsirämeeksi, jolla kasvaa harvahko korkeintaan viisimetrinen männikkö. Ojitetut alueet ovat lähinnä tupasvillaräme ja isovarpurämemuuttumia. Hankealueesta alle 500 m:n etäisyydellä ei ole asutusta. Lähin vapaa ajan käytössä oleva asuinkiinteistö sijaitsee 590 m:n etäisyydellä Alanen järven rannalla. Suota ympäröivät ojitetut metsätalousmaat. Suon itäpuolitse noin 1,5 km:n etäisyydellä kulkee maantie 697 ja siltä kääntyvä metsäautotie tulee aivan Kalliosuon eteläosan reunaan. Lyhyt pistotie tulee suunnitellun tuotantoalueen eteläosan läpi. Syväjoen valuma alueen maankäytöstä turvetuotannon osuus on 134,88 ha eli 1,6 % valuma alueesta. Viljelyksessä olevien peltojen osuus on 343 ha (noin 4 %) ja metsätalousmaiden noin ha (noin 88 %). Valuma alueella ei sijaitse merkittäviä pistekuormittajia. Vesistökuormitus koostuu turvetuotannon lisäksi lähinnä maa ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Osittain Syväjoen valuma alueella sijaitsevat noin 137 ha:n suuruinen Matosuon turvetuotantoalue ja noin 30 ha:n suuruinen Kuninkaansuon turvetuotantoalue. Matosuon kuivatusvedet laskevat Alajoen (Löytöjoen) kautta Syväjokeen ennen Kolunjärveä. Kuninkaansuon kuivatusvedet johdetaan ojitusjärjestelyin Kuninkaanjoen valu

3 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistöt, niiden tila ja käyttö 3 ma alueelle, eikä sen kuivatusvesiä johdeta Syväjokeen tai sen valuma alueelle. Heinäkuussa 2004 suoritetuilla maastokäynneillä Kalliosuolta ei löydetty uhanalaisia suotyyppejä tai eliölajeja. Hankealueen läheisyydessä tai sen alapuolisessa vesistössä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Kalliosuon itäpuolella noin 3,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Natura 2000 verkostoon kuuluva Matosuo (FI ) on Pohjanmaan karu aapasuo. Alueen metsät ovat iältään, puustoltaan ja luonnontilaltaan vaihtelevia. Erityisen runsaasti alueella on vuotiaita mäntyvaltaisia kuivahkoja ja kuivia kankaita. Kaihijärvestä etelään Heinäjärville laskeva puro jokikokonaisuus sekä siihen Kurkilammesta laskeva puro muodostavat luonnonsuojelullisesti arvokkaan pienvesikokonaisuuden. Matosuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella tavataan sutta, ilvestä ja karhua. Alueella tavattuja lintuja ovat mm. kaakkuri ja suokukko. Hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan Kalliosuo sijoittuu Syväjoen alueelle (35.463), joka kuuluu Kolunjoen valuma alueeseen (35.46) ja edelleen Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valumaalueeseen (35.4). Päävesistöalue on Kokemäenjoen vesistöalue (35). Kalliosuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Laskuojaa 1 pitkin vedet johdetaan Kalliolampien kautta Viitapuroon, Viitajärveen sekä Syväjokeen ja Kolunjärveen, josta edelleen vesistöjen kautta Ähtärinjärveen. Laskuojaa 2 pitkin vedet johdetaan Kukkolanjokeen, Pieni Ruokoseen ja Syväjokeen sekä edelleen Ähtärinjärveen. Valuma alueiden pinta ala, järvisyys, tuotantoalueiden osuus ja kuivatusvesien kulkema matka vesistön eri osissa on seuraava:

4 4 Valuma alue Pinta ala (km 2 ) Järvisyys (%) Tuotantoalan osuus (%) Kalliolammet laskussa Viitapuroon 2,5 1,5 7,3 0,95 Viitapuro laskussa Viitajärveen 7,3 0,8 2,5 3,5 Viitajärvi (luusua) 8,6 1,9 2,1 3,8 Syväjoki, ennen Alajoen laskua Syväjokeen 82 2,5 1,0 11,6 Syväjoki laskussa Kolunjärveen 144,3 2,1 0,5 14,1 Kolunjärvi (luusua) 155,3 2,5 0,5 15,3 Kukkolanjoki laskussa Pieni Ruokoseen 16,9 4,1 4,6 1,9 Pieni Ruokonen (luusua) 18,0 5,1 4,4 2,4 Matka tuotantoalueelta (km) Valuma alueet ja niiden hydrologiset tunnusluvut ovat seuraavat: Vesistö Keskiylivirtaama MHQ MQ MNQ (m 3 /s) Keskivirtaama Keskialivirtaama (m 3 /s) V (m 3 /s) Kalliolammet laskussa Viitapuroon 0,4 0,02 0,001 Viitapuro laskussa Viitajärveen 1,1 0,07 0,004 Viitajärvi (luusua) 1,3 0,08 0,006 Syväjoki, ennen Alajoen laskua 8,9 0,80 0,060 Syväjokeen Syväjoki laskussa Kolunjärveen 17,5 1,37 0,101 Kolunjärvi (luusua) 18,1 1,48 0,116 Kukkolanjoki laskussa Pieni Ruokoseen 2,1 0,16 0,014 Pieni Ruokonen (luusua) 2,0 0,17 0,018 Kalliolampien, Viitapuron, Viitajärven, Kukkolanjoen ja Pieni Ruokosen vedenlaatua ei ole tutkittu. Kalliolammit Kalliolampiin kuuluu kaksi lampea, joista pohjoisempi lampi on alueelta otetun ilmakuvan perusteella lähes umpeenkasvanut. Pohjoisemman lammen pinta ala on 2,9 ha ja eteläisemmän lammen 1,3 ha. Ylemmästä lammesta vedet kulkevat kaivetussa uomassa alempaan Kalliolampiin, josta ne kulkevat kaivetuissa uomissa, mm. Viitapurossa Viitajärveen. Lammet keräävät vetensä valuma alueen ojitetuilta metsä ja suoalueilta. Pohjoisemmasta lammesta vuosina

5 ja 2006 otettujen vesinäytteiden perusteella lammen vesi on a klorofyllin perusteella kuulunut laatuluokkaan huono ja se on ollut erittäin rehevää, josta kertovat myös korkeat fosfori ja typpipitoisuudet. Kalliolammien vesi on ollut hyvin hapanta ja humuspitoista. Viitapuro Kuulutusmenettelyn jälkeen ympäristölupavirastoon toimitetussa hakemuksen täydennyksessä on todettu, että Viitapuro on kaivettu uoma. Viitapuron pituus on 2,5 km. Se saa alkunsa Kalliolammista ja laskee Viitajärveen. Viitapuron valuma alueella on ojitettua ja luonnontilaista metsää. Peltomaita valuma alueella on noin 30 ha, joka on noin 3 % valuma alueesta. Puron varrella ei ole asutusta. Viitajärvi Viitajärven pinta ala on noin 10 ha ja rantaviivan pituus on noin 1,4 km. Järven luusuan tuntumassa kaakkoisrannalla on muutamia asuinkiinteistöjä. Viitajärven kaakkoisrannalla hankealueelta noin 3,8 km:n etäisyydellä on kaksi asuinkiinteistöä. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen täydentänyt tietoja Viitajärvestä ja todennut, että Viitajärvi on laskettu ja voimakkaasti rehevöitynyt järvi. Järven vedenlaatu edustaa ojitetun ja suovaltaisen valuma alueen vedenlaatua. Se on matala ja varsinkin Viitapuron suualueelta laajalti umpeenkasvanut. Laskennalliset pitoisuusmuutokset Viitajärvessä ovat hyvin pieniä. Järven nykytilaan on voimakkaasti vaikutettu pinnanlaskulla sekä yläpuolisen suovaltaisen valuma alueen laajoilla ojituksilla ja näistä johtuneilla järven voimakkaalla umpeenkasvulla. Kukkolanjoki Kukkolanjoki saa alkunsa Alanen järvestä ja laskee Syväjokeen. Joen alajuoksulla 170 m ennen laskua Syväjokeen on Pieni Ruokonen niminen järvi. Joki on noin 1,6 km pitkä ja se virtaa Soinin kunnan alueella. Vuosina 2005 ja 2006 otettujen vesinäytteiden mukaan joen vesi on ollut ravinteikasta, hapanta ja erittäin humuspitoista. Kuulutusmenettelyn jälkeen toimitetussa hakemuksen täydennyksessä on todettu, että Kukkolanjoki ei ole vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettu luonnontilainen uoma. Pieni Ruokonen Pieni Ruokosen pinta ala on noin 11 ha. Se on soiden ympäröimä ja matalarantainen järvi. Pieni Ruokonen laskee Kukonjokea ja Syväjokea pitkin Kolunjärveen ja edelleen Ähtärinjärveen. Järven vedenpintaa on aikoinaan laskettu. Pieni Ruokosen etelärannalla hankealueelta noin 2,4 km:n etäisyydellä on yksi asuinkiinteistö.

6 6 Syväjoki Syväjoki on 12 km pitkä ja laskee Kolunjärveen Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin rajalla. Valuma alue on 6,64 km 2 (Syväjoen alue, ), josta peltojen osuus on noin 4,5 %. Syväjoen vedenlaatua on tutkittu joen yläjuoksulla, keskivaiheilla ja alajuoksulla juuri ennen laskua Kolunjärveen. Syväjoen vesi on vedenlaatutietojen mukaan rehevää ja humuspitoista. Happamuus on ollut normaalilla tasolla, ph arvot ovat olleet pääosin kuuden molemmin puolin. Sameusarvot ovat olleet hieman tavanomaisia jokivesiarvoja alempia. Näytteiden perusteella Syväjoen vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1980 luvulta 2000 luvulle. Syväjoen yläosan vedenlaatu on vuosien 2005 ja 2006 vedenlaatutulosten perusteella ollut samanlaista tai hieman ala ja keskiosaa heikkolaatuisempaa. Kolunjärvi Kolunjärvi sijaitsee Soinin kunnan alueella. Järven pinta ala on 58 ha, keskisyvyys 0,98 m, suurin syvyys 4 m ja rantaviivan pituus noin 3,9 km. Järven kokonaisvaluma alue on noin 155 km 2. Kolunjärvestä on otettu näytteitä 1980, 1990 ja 2000 luvuilla. Väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella järven vesi on ollut selvästi humuspitoista. Rautaa järvessä on ollut runsaasti ( µg/l), mikä johtunee valuma alueen suovaltaisuudesta. Veden sameutta on tutkittu vasta 1990 luvun loppupuolelta lähtien. Sameus ja sähkönjohtavuus ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta normaalilla tasolla. Pintaveden happitilanne on ollut hyvä. Ravinnepitoisuuksien perusteella järvi on rehevä. Kalasto ja kalastus Kukonkylän kalastuskunnan esimiehen mukaan Kalliolammissa, Viitapurossa, Viitajärvessä ja Kukkolanjoessa kalastetaan ahventa, haukea ja särkeä. Pieni Ruokosen ja Syväjoen kalakantaan kuuluu näiden lisäksi lahna. Pieni Ruokosen kalastuksellinen merkitys on suuri, Kalliolampien ja Viitajärven keskinkertainen. Viitapuron, Kukkolanjoen ja Syväjoen kalastajamääristä ei ole tietoa. Pyydyksinä käytetään pääosin viehettä, mutta myös katiskaa ja verkkoa. Rapuja alueella ei tiettävästi pyydetä. Kalaistutuksia alueen vesistöihin ei ole suoritettu. Kolunkylän kalastuskunnan esimiehen mukaan Kolunjärvessä esiintyviä kalalajeja ovat hauki, ahven, lahna, made sekä särki. Kolunjärven kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Järvellä kalastaa vuosittain noin 20 henkeä. Kalastusta harjoitetaan ympäri vuoden. Kolunjärvessä harjoitetaan virkistys ja kotitarvekalastusta. Pyydyksinä käytetään pääosin katiskaa ja verkkoa sekä lisäksi viehettä. Rapuja alueella ei tiettävästi pyydetä. Kalaistutuksia Kolunjärveen ei ole suoritettu.

7 7 Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen täydentänyt tietoja Viitapuron, Kukkolanjoen ja Syväjoen kalakantojen tilasta Kukonkylän osakaskunnan esimieheltä saamillaan tiedoilla. Hakija on todennut, että virtavesien kalalajisto on hakemuksen mukainen käsittäen lähinnä ahventa, haukea ja särkeä. Lohikaloja virtavesissä ei esiinny eikä tiedossa ole myöskään ravun esiintymistä alueella. Kalastus on satunnaista. Hankealueen alapuoliset virtavedet eivät ole alueen merkittäviä kalavesiä. TURVETUOTANTO Kalliosuon suunnitellun turvetuotantoalueen pinta ala on 78,5 ha ja tukialueen pinta ala 25,7 ha. Tuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta: 18,2 ha ja 60,3 ha. Kalliosuo on uusi turvetuotantoalue, jonka ojitus aloitetaan heti ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi. Tuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan tiestön rakentamisella ja alueen puuston poistolla. Tämän jälkeen kaivetaan eristysojat ja laskeutusaltaisiin johtavat ojat sekä rakennetaan laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä. Seuraavaksi rakennetaan muut vesiensuojelurakenteet ja kaivetaan kokoojaojat. Kokoojaojien, laskeutusaltaiden ja suurempien ojien kaivu tehdään kaivinkoneella. Seuraavaksi alue sarkaojitetaan 20 m:n välein. Sarkaojitus tehdään pyörätraktorin tai suokonealustan perässä olevalla ojaviskalla, joka levittää ojasta poistettavan turpeen tuotantosaroille. Sarkaojituksen jälkeen sarat syväjyrsitään. Syväjyrsin jyrsii suon pintakerroksen, kannot, pienet puut ja risut pintaturpeen joukkoon. Jyrsinnän jälkeen tehdään päisteputkitukset, asennetaan päisteputkipidättimet ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon, perataan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Sarkojen muotoilu tehdään kunnostusruuvilla, ruuvaamalla pintaturvetta ja ojamaita sarkaojien reunoista saran keskelle. Suon valmistelu turvetuotantoon kestää yhdestä kahteen vuotta, jonka jälkeen varsinainen turpeen nosto voidaan aloittaa. Kalliosuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvaiheessa myös imuvaunulla. Alueelta voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturve tuotetaan Jyväskylän Energiatuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitokselle tai Jämsänjokilaaksoon UPM:n voimalaitosten tarpeisiin. Mahdollisia käyttökohteita ovat myös Pietarsaaren ja Kokkolan voimalaitokset. Ympäristöturvetta toimitetaan etupäässä vähittäismyyntiin lähialueen maatiloille lietteen imeytykseen, kompostointiin ja maanparannukseen. Kalliosuon keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m³ jyrsinturvetta, kun koko tuotantokelpoinen pinta ala on tuotantokäytössä. Kalliosuon arvioitu turpeen tuotantomäärä on noin MWh. Vuosituotannon rahallinen arvo on noin euroa ja koko jäljellä olevan turpeen arvo noin 5,3 milj. euroa. Kalliosuon turvetuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035.

8 8 Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS ISO ja SFS ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Tuotantotoiminta kestää alueen matalimmillakin osilla vähintään 15 vuotta, joten tuotannon päättämiseen liittyvien toimien suunnitteluun ei tässä vaiheessa ole hakijan mukaan mahdollisuutta. Tuotannosta poistuneet alueet siistitään kokonaisuuksina siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet ym. ja tasoitetaan maapohjaa tarpeen mukaan. Vapo Oy:n omistuksessa olevat alueet pyritään kunnostamaan jälkikäyttöön mahdollisimman pian ja rajaamaan pois tuotantoalueista. Kalliosuon alueen jälkikäyttömuotona saattaa olla metsittäminen luontaisesti tai esim. ruokohelpin viljely. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Kalliosuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyssä käytetään sarkaoja altaita, päisteputkipidättimiä, kolmea laskeutusallasta ja kahta pintavalutuskenttää (1,4 ha ja 3,2 ha). Vedet johdetaan lohkolta 1 (18,2 ha) laskuojaa 1 pitkin laskeutusaltaalle 1 ja edelleen pintavalutuskentälle 1 (1,4 ha), josta vedet johdetaan Kalliolampien kautta Viitapuroon, Viitajärveen sekä Syväjokeen ja Kolunjärveen, josta edelleen Ähtärinjärveen. Vedet johdetaan lohkolta 2 (60,3 ha) laskuojaa 2 pitkin laskeutusaltaille 2 ja 3 ja edelleen pintavalutuskentälle 2 (3,2 ha), josta vedet johdetaan Kukkolanjokeen, Pieni Ruokoseen ja Syväjokeen sekä edelleen Ähtärinjärveen samaa reittiä kuin laskuojan 1 vedet. Luonnollinen lasku toimii noin tuotantovuotta, minkä jälkeen kuivatus on osalla aluetta hoidettava pumpulla. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen täydentänyt hakemustaan luonnontilaisen suoalueen käyttöä pintavalutukseen koskevalla selvityksellä. Hakija on todennut, että kummankaan purkusuunnan alaosassa hakijan hallussa ja sen ulkopuolella olevilla suoalueilla ei ole ojittamatonta aluetta. Kenttien rakentaminen luonnontilaisille alueille edellyttäisi kahden pumppaamon rakentamista ja sähkön tuontia noin 2 km:n etäisyydeltä muuntajasta samoin kuin teiden rakentamista, koska luonnontilaiset osa alueet sijaitsevat ylimpinä olevilla alueilla. Rakentamisen lisäkustannukset olisivat noin euroa eikä ratkaisulla saavutettaisi sanottavaa etua puhdistuksen lopputuloksen kannalta. Myös vuotuiset käyttökustannukset nousisivat huomattavasti. Kalliosuon nettokuormitus, kun laskennassa on otettu huomioon ojituksen aiheuttama tyhjenemisvaluma, kuntoonpanovaiheessa ja tuotantoaikana (pintavalutuskenttä on käytössä ympäri vuoden) on seuraava:

9 9 Kuormitus Laskuoja 1 (18,2 ha) Kiintoaine (kg/a) Kokonaisfosfori (kg/a) Kuntoonpanovaihe 470 4,0 170 Kuntoonpanovuosi ,0 130 Tuotantoaika 230 2,0 85 Laskuoja 2 (60,3 ha) Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovuosi ,8 420 Tuotantoaika 780 6,5 280 Kalliosuo yhteensä (78,5 ha) Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovuosi Tuotantoaika ,5 370 Kokonaistyppi (kg/a) Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen täydentänyt tietoja Kalliosuon turvetuotantoalueen aiheuttamasta kuormituksesta alapuoliseen vesistöön. Täydennyksen mukaan Kalliosuon turvetuotantoalueen vuosittainen nettokuormitus kuntoonpanovaiheessa ja tuotantoaikana, kun pintavalutuskenttä on käytössä ympärivuotisesti, laskettuna Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen keskimääräisten vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella, on seuraava: Kuormitus Kiintoaine (kg/a) Kokonaisfosfori (kg/a) Kokonaistyppi (kg/a) Laskuoja 1 (18,2 ha) Kuntoonpanovaihe 300 4,7 180 Tuotantoaika 310 2,5 80 Laskuoja 2 (60,3 ha) Kuntoonpanovaihe Tuotantoaika ,4 260 Kalliosuo yhteensä (78,5 ha) Kuntoonpanovaihe Tuotantoaika Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon eri vaiheet aiheuttavat pölyämistä, joista eniten pölyä aiheuttavaa on kuormaus karheelta. Pölyn muodostumiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, valittu tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Pölyn leviämiseen tuotantoalueen ympäristöön vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin, maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä sekä tuulen

10 10 suuntautuminen. Pölyä muodostava toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen on talviaikaista ja jää lyhytaikaiseksi, koska varastojen toimittaminen on keskitettyä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä ja turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turpeen toimitusaikana loka huhtikuussa melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Tuotantoja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä tiehen, tien ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Kalliosuon tuotantoalueelta turvetta toimitetaan asiakkaille ympäri vuoden. Tuleva vuosituotanto ( m 3 ) edellyttää yhteensä noin 320 rekan ajosuoritetta tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Energiaturve toimitetaan tavallisesti yhtenä tai kahtena intensiivijaksona lämmityskauden aikana. Ympäristöturvetta toimitetaan tasaisemmin eri vuodenaikoina käyttäjien tarpeen mukaan. Kalliosuon energiaturpeet toimitetaan työmaateitä Soini Kukonkylä seututietä (697) pitkin Soiniin ja sieltä joko Jyväskylän ja Jämsänjokilaakson tai Pietarsaaren suuntaan. Toinen kuljetusreitti voi olla Hallaperän kautta seututielle 7091 ja edelleen Löytömäentietä Soini Jyväskylä maantielle (7140) ja edelleen Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Työmaateiden varrella ei ole asutusta. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko syyskuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostus ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset.

11 11 Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytettävien 4 6 traktorin yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Lisäksi voiteluöljyjä käytetään yhteensä noin 230 l ja muita voiteluaineita yhteensä noin 60 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta alueella. Urakoitsija säilyttää polttoaineet siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia sekä valittu siten, etteivät aineet vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöt ovat kooltaan keskimäärin l. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan Vuosittain Kalliosuon turvetuotannossa syntyy jätettä keskimäärin seuraavasti: Jätelaji Määrä Toimituspaikka Jäteöljy 230 l Ekokem/ Riihimäki Kiinteä öljyinen jäte 40 kg Ekokem/ Riihimäki Akut 12 kg Ekokem/ Riihimäki Sekajäte (talousjäte) Aumamuovi 1 m 3 Paikallinen jätehuolto 2000 kg Romurauta 160 kg Paikallinen jätehuolto TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantotoiminnan aloittaminen Kalliosuolla ei heikennä Natura 2000 verkostoon sisällytetyn yli kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Matosuon Natura 2000 alueen luonnonarvoja. Hankealueelta ei johdeta kuivatusvesiä Naturaalueelle ja suojelukohteen kaukainen sijainti huomioon ottaen alueelle ei aiheudu pöly tai meluhaittoja. Kalliosuon kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle korvattavaa haittaa. Hakija pitää laskuojat niiden hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, minkä vuoksi ojiin rajoittuville maa ja metsätalouskiinteistöille ei aiheudu vettymishaittoja. Hankealueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin hankealueilla voisi olla vaikutusta.

12 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 12 Hankealueen turvetuotannolla on positiivisia vaikutuksia lähialueen elinkeinotoimintaan. Tutkimuksissa on todettu energiaturpeen tuotannon (26 milj. m 3 ) työllistäneen suoraan henkilötyövuotta ja välillisesti henkilötyövuotta, minkä mukaisesti Kalliosuon turvetuotannon suora ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 11 henkilötyövuotta. Kalliosuon vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Kalliolampiin, Viitapuroon, Viitajärveen, Kukkolanjokeen ja Pieni Ruokoseen. Syväjokeen ja Kolunjärveen aiheutuvat vaikutukset jäävät selvästi vähäisemmiksi. Hakijan mukaan suon alapuolisen vesistön vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Kalliosuon turvetuotantoalueen aiheuttama ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys Viitajärvessä ja Pieni Ruokosessa keskivirtaamatilanteessa kuntoonpanovuonna ja sitä seuraavana vuonna, kun käytössä on ympärivuotinen pintavalutus, on arvioitu seuraavaksi: Vesistökohde Tuotantoala (ha) Kiintoaine (mg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Kokonaistyppi ((µg/l) Kuntoonpanovuosi Viitajärvi (luusua) 18,2 0,19 1,6 68 Pieni Ruokonen (luusua) 60,3 0,29 2,4 110 Kuntoonpanovuotta seuraava vuosi Viitajärvi (luusua) 18,2 0,14 1,2 51 Pieni Ruokonen (luusua) 60,3 0,22 1,8 79 Kalliosuon turvetuotantoalueen aiheuttama ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa tuotantoaikana, kun käytössä on ympärivuotinen pintavalutus, on arvioitu seuraavaksi:

13 13 Vesistökohde Tuotantoala (ha) Kiintoaine (mg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Kokonaistyppi (µg/l) Kalliolammet laskussa Viitapuroon Viitapuro Viitajärveen laskussa 18,2 0,37 3, ,2 0,11 0,91 39 Viitajärvi (luusua) 18,2 0,09 0,80 34 Syväjoki, ennen Alajoen laskua Syväjokeen Syväjoki laskussa Kolunjärveen 78,5 0,04 0, ,5 0,02 0,20 8,5 Kolunjärvi (luusua) 78,5 0,02 0,18 7,9 Kukkolanjoki laskussa Pieni Ruokoseen Pieni Ruokonen (luusua) 60,3 0,15 1, ,3 0,15 1,2 53 Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen täydentänyt hakemusta arviolla hankkeesta aiheutuvista vaikutuksista keskivirtaamatilanteessa alapuoliseen vesistöön, kun kuormitus on laskettu Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen keskimääräisten vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella ja kun käytössä on ympärivuotinen pintavalutus. Pitoisuuslisäykset ovat seuraavat: Vesistökohde Tuotantoala (ha) Kiintoaine (mg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Kokonaistyppi (µg/l) Kuntoonpanovuosi Kalliolammit laskussa Viitapuroon 18,2 0,33 5,2 250 Viitajärvi (luusua) 18,2 0,08 1,3 63 Pieni Ruokonen (luusua) Tuotantoaika Kalliolammit laskussa Viitapuroon 60,3 0,13 2, ,2 0,27 2,3 64 Viitajärvi (luusua) 18,2 0,07 0,58 16 Pieni Ruokonen (luusua) 60,3 0,11 0,82 25

14 14 Vaikutus kalatalouteen Laskennalliset pitoisuusmuutokset Viitajärvessä ovat hyvin pieniä. Hakijan mukaan Kalliosuon kuivatusvesien johtaminen 18,2 ha:n pinta alalta ympärivuotisesti käytössä olevan pintavalutuskentän kautta Kalliolampien kautta Viitapuroon ja edelleen Viitajärveen ei aiheuta havaittavaa muutosta puron ja järven tilassa. Järven nykytilaan on voimakkaasti vaikutettu pinnanlaskulla, yläpuolisen, suovaltaisen valuma alueen laajoilla ojituksilla ja näistä johtuneella järven voimakkaalla umpeenkasvulla. Hakijan mukaan Kalliosuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtaminen 60,3 ha:n pinta alalta ympärivuotisesti käytössä olevan pintavalutuskentän kautta Kukkolanjokeen ja edelleen noin 3,8 km:n päässä olevaan Pieni Ruokoseen ei aiheuta havaittavaa muutosta järven tilassa, mihin suovaltaisen valuma alueen laajoilla ojituksilla on ollut voimakas vaikutus jo aiemmin. Lisäksi pitkän purkureitin vuoksi tuotantoalueelta lähtevä kuormitus ei kokonaisuudessaan vaikuta järviin asti. Turvetuotannon kuormituksen kalastovaikutukset ovat samansuuntaiset kuin hajakuormituksesta, erityisesti metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta johtuvat. Happamuuden sekä happi, kiintoaine ja ravinnepitoisuuksien lyhytaikaisetkin nopeat muutokset voivat olla kaloille vahingollisia. Esimerkiksi happipitoisuuden aleneminen voi vähentää kalojen aktiivisuutta ja kasvua, pidentää mädin hautoutumisaikaa ja hidastaa poikasten kasvua ja lisätä niiden kuolleisuutta. Hapettomassa tilassa vapautuneen raudan ja kiintoaineen saostuminen mätimunien pinnalle lisää kuolleisuutta. Kiintoainekuormitus voi aiheuttaa veden samennusta ja pohjan liettymistä, mikä vähentää kutupohjia ja suojapaikkoja. Pohjaeläimistön määrä, lajisto ja kokorakenne voivat muuttua haitallisesti. Värin ja sameuden lisääntyminen voi nostaa veden lämpötilaa ja vähentää happipitoisuutta. Ravinteet ja orgaaninen aine voivat lisätä merkittävästi perifytonin (päällyslevät) ja makrofyyttien määrää alueilla, missä virtausolot ja pohjan laatu ovat tuotannolle edulliset. Hitaasti virtaavissa vesissä myös kasviplanktonin tuotanto voi lisääntyä merkittävästi. Lajisto voi muuttua siten, että liuennutta orgaanista ainetta energialähteenään käyttävät lajit yleistyvät. Kuvatut vaikutukset haittaavat kalastusta. Seisovat pyydykset limoittuvat (rehevöityminen) ja likaantuvat (kiintoaine), mikä vähentää pyydysten kalastavuutta ja saalista. Pyydysten puhdistamisesta aiheutuu lisätyötä. Kaloissa voi esiintyä myös makuvirheitä. Alapuolisten Kalliolampien, Viitajärven ja Kolunjärven kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen ja Pieni Ruokosen suuri. Virtavesien (Kukkolanjoki ja Viitapuro) kalastajamääristä ei ole tietoa. Edellä kuvatun kaltaisia veden ja elinympäristön laadun muutoksia voi tehostetusta vesienkäsittelystä huolimatta paikoin esiintyä Kalliolammissa sekä lievempinä Viitapurossa, Kukkolanjoessa ja Pieni Ruo

15 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 15 kosessa. Vaikutukset Syväjokeen ja Kolunjärveen olisivat hyvin vähäisiä. Kuulutusmenettelyn jälkeen ympäristölupavirastoon toimitetussa täydennyksessä todetaan, että muutosten kalataloudellista merkitystä lieventää se, että vastaanottavat vesistöt ovat jo valmiiksi valuma alueen metsä ja suo ojituksista johtuen melko reheviä ja humuspitoisia ja kalalajisto on vallitseviin oloihin sopeutunut ja valikoitunut (ahven, hauki, särki ja lahna). Turvetuotannosta aiheutuva vähäinen rehevyyden kasvu ei tällöin tule aiheuttamaan niin suuria vaikutuksia kuin jos kyseessä olisi kirkas ja karu lohipitoinen vesistö. Hankealueen läheisyydessä (kolmen kilometrin säteellä) ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, joten vaikutuksia pohjaveteen ei aiheudu. Näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta ulottuvalla vyöhykkeellä. Lähin asutus sijaitsee noin 590 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta, joten hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu haitallista pölyn leviämistä asutuksen piiriin. Pitkäaikaisten mittausten mukaan vallitsevat tuulen suunnat tuotantokaudella (touko elokuu) ovat etelä ja länsi. Tuulitietojen mukaan todennäköisin pölyn leviämissuunta kesäaikaan on tuotantoalueiden itä ja pohjoispuoli. Pölyn leviämistä tuotantoalueelta vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantokenttien ympärillä. Lähimmät vesistöt ovat hankealueen koillispuolella sijaitseva Alanen, jonka rantaan on lyhimmillään matkaa noin 330 m ja eteläpuolella noin 200 m:n päässä oleva Kalliolampi. Alasen rannalla on yksi loma asunto. Muutoin lampien rannat ovat asumattomia. Hakijan mukaan Kalliosuon turvetuotannosta ei aiheudu sellaista pölyhaittaa, joka aiheuttaisi terveyshaittoja tai merkittävästi alentaisi asumisviihtyvyyttä lähiympäristössä. Pieniä määriä turvepölyä voi satunnaisesti laskeutua lampien pinnalle, jolloin pöly näkyy jonkin aikaa veden pinnassa. Veden laatuun mahdollisilla pienillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Pölyhaitan syntymistä pyritään ehkäisemään myös urakoitsijoille annettavien työohjeiden avulla. Lisääntyneen tietoisuuden ansiosta mahdollinen haitta on nykyään pienempi kuin aiemmin. Kalliosuosta 590 m:n etäisyydellä sijaitsevalla loma asunnolla melun ohjearvot alittuvat selvästi. Hankealueen kunnostustoimet tai tuotantotoimet eivät siten aiheuta merkittävää meluhaittaa ympäristön asutukselle. Tuotantokauden ulkopuolella toiminnasta aiheutuva työkoneiden melu on satunnaisempaa. Melutaso vaihtelee koneyhdistelmien sekä sää ja tuuliolosuhteiden mukaan. Mahdollisesti häiritsevien melu

16 16 haittojen arviointi on vaikeaa, sillä häiritsevyys on subjektiivinen kokemus eikä sille voida antaa ohjearvoja. Työmaateiden varrella ei ole asutusta. Ympäristöriskit Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi työmaille laaditaan vuosittain ISO 9002 standardin mukainen palosuojelusuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms. yhteydessä. Työmaalle nimetään palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaahenkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään paloturvallisuus ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Päivitetyt palosuojelusuunnitelmat toimitetaan paloviranomaisille vuosittain. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma, joka on edelleen käytössä. Tarkkailuohjelma on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä. Hakijan mukaan kalataloudellinen tarkkailu voidaan toteuttaa määrävuosina tehtävinä kalastustiedusteluina alapuoliseen vesistöön rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Tiedustelu tehdään kahdesti ensimmäisen lupakauden aikana. Hakijan mukaan pöly ja melutarkkailua ei ole tarpeen järjestää. Myöskään muuta tarkkailuvelvoitetta ei ole tarpeen asettaa hakijalle.

17 17 HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Kalatalousmaksu/ velvoitteet KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu kalataloudelle korvattavaa haittaa. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Soinin kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Soinin kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Järviseutu lehdessä ) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että Viitapurosta, Viitajärvestä ja Pikku Ruokosesta ei ole vedenlaatutietoja. Hakijan arvioinnissa tuotantoaikaisista pitoisuuslisäyksistä alapuoliseen vesistöön on otettu huomioon pintavalutuskenttien reduktio. Arviot pitoisuuslisäyksistä ovat siten todennäköisesti alimitoitettuja. Esitetyissä laskelmissa on arvioitu luonnontilaisen pintavalutuskentän puhdistusvaikutus, vaikka kyseiset pintavalutuskentät ovat ojitettuja. Arvioita tulisi ympäristökeskuksen mukaan tarkentaa tämän mukaisesti. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että Viitajärven, Pieni Ruokosen ja Viitapuron tila ja lisäkuormituksen sietokyky selvitetään paremmin. Syväjoen alueella sijaitsee lisäksi Vapo Oy:n Matosuo. Vanhan alueen (123,5 ha) ja sen laajennusalueen (128,2 ha) kuivatusvedet laskevat Syväjokeen ennen Kolunjärveä. Ympäristökeskus on todennut karttatarkastelun perusteella vaikuttavan, että Viitapuroa ei ole perattu. Vesilain 17 a :n mukaan luonnontilaista uomaa ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka

18 18 vaarantaa enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että hakija arvioi mainittua kokoluokkaa olevien tuotantoalueen alapuolisten lampien ja purojen luonnontilaisuuden. Ympäristökeskus on todennut, että linnustoselvitys oli suppea toistojen vähäisyyden, ajankohdan ja puuttuvan alueen vuoksi. Ympäristökeskus on katsonut, ettei hankkeella ole vaikutusta Matosuon Natura alueeseen. Ympäristökeskus on edellyttänyt hakijalta selvitystä siitä, löytyykö lähistöltä ojittamatonta suoaluetta, jota voisi käyttää pintavalutukseen. Mikäli turvetuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa nykyisen esityksen mukaan, tulee pintavalutuskentille asettaa puhdistustehovaatimus. Tehoa tulee tarkkailla ja puhdistusrakenteita tulee tarvittaessa tehostaa. Päätökseen on asetettava määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että järven virkistyskäytölle ja asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittaa. Ympäristökeskus ei olemassa olevilla tiedoilla puolla luvan myöntämistä hankkeelle. Ympäristökeskuksen mukaan hakemusta on täydennettävä lausunnossa edellytetyn mukaisesti ennen ympäristökeskuksen lopullista kannanottoa hankkeeseen. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei lupaa Kalliosuon turvetuotannolle voida myöntää. TE keskuksen mukaan toiminnan alapuolisten vesistöjen kalakannoista ja kalastuksesta ei ole saatavilla riittävästi tietoa hankkeen vaikutusten luotettavan arvion suorittamiseksi. Varsinkin hankealueen alapuolisten virtavesien kalakantojen tilasta on hyvin vähän tietoa. Syväjoen luonnontilaa tulisi arvioida tarkemmin. Vedenlaatu ja virtaamavaihteluvaikutuksien kalataloudellisen merkittävyyden arvioimiseksi tarvitaan yksityiskohtaisempaa tietoa vesistöalueista. Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden avulla ei voida riittävästi vähentää toiminnan vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Hanke lisää Ähtärinjärven ravinnekuormitusta omalla osuudellaan, mikä on ristiriidassa järven kuormituksen vähentämistavoitteiden kanssa. Ähtärinjärvi on virkistyskäytön kannalta erittäin tärkeä ja järvessä harjoitetaan varsin aktiivista virkistyskalastusta. Ähtärinjärven sinileväkukinnat ja happivaje sekä kalaston vinoutuminen särkikalavoittoisempaan suuntaan ovat selviä osoituksia siitä, että järven kuormitusta ei voi enää lisätä. Järveen kohdistuvaa ravinnekuormitusta tulisi vähentää nykyiseltä tasoltaan. Mikäli ympäristölupa hankkeelle myönnetään, TE keskus on edellyttänyt, että luvan saaja velvoitetaan suorittamaan Pohjanmaan TEkeskukselle vuosittain euroa kalatalousmaksua. Kalatalousmaksua voidaan käyttää esimerkiksi tuotantoalueen alapuolisten virtavesien liettymien poistoon, järvien hoitokalastuksiin ja kalojen istutuksiin. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Eh

19 Muistutukset ja mielipiteet 19 dotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Soinin kunnan rakennuslautakunta on todennut, että turvetuotannon aiheuttamat haittavaikutukset Soinin kunnan alueella ovat merkittävät. Vaikutukset kohdistuvat kunnan talouden kannalta tärkeisiin osa alueisiin, loma asutukseen ja puhtaaseen luontoon. Lautakunta on todennut, että kyseessä on uusi toiminto, joten ympäristöluvassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota turvetuotannon ympäristövaikutuksiin tuotannon aikana ja tuotannon lopettamisen jälkeen. Kesäasukkaiden merkitys Soinin kunnalle on merkittävä. Soinin kunnan loma asutuksen keskittyminen turvetuotantoalueen valuma alueille sijaitsevien lampien ja järvien ympärille ja alueella olevat vesistöt kuuluvat rantayleiskaavan piiriin. Turvetuotannon aiheuttamat muutokset vesistössä huonontavat veden laatua ja lisäävät humuspitoisuutta sekä rehevöittävät vesistöjä. Vesistön laadun heikentyminen entisestään alentaa loma asuntojen arvoa ja vähentää huomattavasti halukkuutta lisärakentamiseen. Veden käyttö talous, sauna ja uimavetenä tulee kyseenalaiseksi, koska muutokset vedessä aiheuttavat limanmuodostusta iholle ja humuspitoisuuden nousu samentaa veden. Lautakunta on todennut kalastuskuntien ja metsästysseurojen tehneen vuosittain töitä kalakannan ylläpitämiseksi ja roskakalojen määrän rajoittamiseksi vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi ja järvimatkailun kehittämiseksi. Turvetuotannon vaikutukset rajoittavat huomattavasti virkistyskäyttöä pyydysten likaantuessa, aiheuttamalla maku, väri ja hajumuutoksia kalakannassa sekä vaikuttamalla ympäristön yleiseen viihtyvyyteen. 4) AA (Honkola RN:o 10:40, Kukon kylä, Soini) on todennut, että laskukanava on piirretty muistuttajan kiinteistön läpi lupaa kysymättä. Suunniteltu kanava eristäisi noin 1 ha:n suuruisen alueen ilman kulkuyhteyttä ja laskukanavan alle jäisi noin 0,5 ha:n suuruinen maaalue. Muistuttaja on edellyttänyt, että mikäli suunnitelma toteutetaan muutoksitta, eristyksiin jäävä alue tulisi lunastaa kokonaan Alasen lammen rantaviivaa myöten ja kulkuyhteys säilyttää puron takana olevalle muulle metsäpalstalle. Laskukanava on suunniteltu väärään paikkaan purossa koskenniskan yläpuolelle, jolloin suoalue ei kuivuisi näin pienillä korkeuseroilla, vaan liete valuisi Alasen lampeen. Puron korkeusero välillä Alanen Pieni Ruokonen on noin metri ja runsassateisina kesinä veden pinta nousee Alasen lammessa jopa 0,5 m. Luonnonpuro on avattava kokonaan ja koski kaivettava auki. Muistuttaja on ihmetellyt, onko puron tuhoaminen järkevää. Muistuttajan mukaan tuotannosta aiheutuva melu ja pöly tulevat häiritsemään muistuttajaa, jonka asuinrakennus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Muistuttaja on kysynyt, kestääkö kylätie tulevaa rekkaliikennettä.

20 20 5) BB (Rauhala RN:o 19:12, Kukon kylä, Soini) on todennut, että suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee lähimpänä hänen kotipaikkaansa. Muistuttaja on kertonut Kalliosuon alueen olevan erittäin kaunis luontokohde ja metsäkanalintujen suosima soidin ja oleskelupaikka sekä paikkakunnan paras hillasuo. Kalliolammit ovat tervehtyneet hyvin metsäojituksesta ja on merkittävä vesistö kalastuksen suhteen. Muistuttajan mukaan turvetuotanto aiheuttaa läheisestä sijainnistaan johtuen pöly ja meluhaittaa muistuttajalle. Luonnon rauha ja maisema särkyvät. Muistuttaja olisi halukas ostamaan turvetuotantoalueeksi suunnitellun alueen. Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnoista, että hakemusasiakirjat ovat selvitysten ja arvioiden osalta riittävät lupaharkinnan suorittamiseksi. Viitapuroa ei ole luokiteltu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi pienvedeksi. Viitapuroa ei ole tarpeen syventää tai perata, mikä muuttaisi sen nykyistä tilaa. Maan kuivattamisen yhteydessä ja turvetuotannon aikana tapahtuva käsiteltyjen kuivatusvesien johtaminen ei vaikuta Viitapuron nykyiseen tilaan. Pitkäaikaiseen kokemukseen perustuen pintavalutuskenttiä toteutetaan metsäojitetuille suoalueille olosuhteiden pakosta. Suunnitelman mukaisella pintavalutuskentällä 1 metsäojitusta on varsin vähän ja pintavalutuskentällä m:n välein. Pintavalutus saadaan toimimaan tukkimalla ojastoja suunnitelmallisesti. Yleensäkin ojitus on samansuuntainen kuin kentän kaltevuus, mikä mahdollistaa ojien tukkimisen tarkoituksenmukaisesti. Molempien kenttien huomattava turvepaksuus parantaa toimintakykyä ja mahdollistaa kentän tasaamisen tarvittaessa, jota kuitenkin pyritään välttämään. Veden leviäminen koko pintavalutuskentälle varmistetaan tarvittaessa pengerryksin. Toimivuutta parantavat vielä pintavalutuskenttien mitoitusohjetta suuremmat koot: 4,6 % ja 6,1 %. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt noin 16,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän rakentamisen metsäojitetulle suoalueelle Kauhajoen Hormanevan turvetuotantoalueella lähes 400 ha:n tuotantoalalle. Tuon alan kuivatusvedet johdetaan Natura 2000 verkostossa olevaan Nummijokeen, johon purkumatka on noin 2,5 km. Päätöksestä ei ole valitettu. Puhdistustehovaatimukset eivät paranna kenttien tehokkuutta, vaan määräykset niiden tarkoituksenmukaisesta ja huolellisesta rakentamisesta. Etäisyydet ja maasto huomioon ottaen ei ole tarpeen asettaa toimintarajoitteita pölyn ja melun osalta. Jätehuollon osalta tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Kaavaratkaisut tulevat huomioitaviksi yksinomaan sijoituspaikkaa koskevissa kysymyksissä. Kuormitusta ja sen sallittavuutta arvioivat ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa tarkoitetut viranomaiset lakiin perustuvalla toimivallalla.

21 Hakemuksen täydennys 21 Hakijan mielestä TE keskuksen vaatima kalatalousmaksu on aiheeton ja kohtuuttoman suuri. Hakijan mukaan tarkkailuista riittävät tavanomaiset lupamääräykset. Hakija on todennut Soinin kunnan rakennuslautakunnan 3) lausunnosta. että hakemuksessa on otettu huomioon lautakunnan esittämät näkökohdat ja niihin perustetut huomautukset. Hakija on todennut AA:n 4) muistutuksesta, että muistuttajan asuinrakennuksen ja tuotantoalueen välinen etäisyys on riittävä estämään pöly ja meluhaitan. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan lisäselvityksessä todennut tehneensä kiinteistön Honkola RN:o 10:40 omistajien AA:n ja CC:n kanssa sopimuksen vesien johtamisesta pintavalutuskentältä Kukkolanjokeen. Vesien johtamiseen käytetään olemassa olevaa metsäojaa, jota kaivetaan tarvittavilta osin. Hakija vastaa ojan kunnossapidosta siltä osin kuin sen tarve johtuu Kalliosuon kuivatusvesien johtamisesta. Sopimuksen myötä on ratkaistu myös muut muistutuksessa esille tuodut kiinteistön maankäyttöön liittyneet asiat. Hakija on todennut BB:n 5) muistutuksesta, että muistuttajan asumuksesta on lähimmillään lähes 2,5 km:n etäisyys tuotantoalueen reunaan. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät ja muistuttajan vaatimukset on hylättävä. Ympäristölupavirasto on kuulutusmenettelyn jälkeen pyytänyt hakijalta seuraavat lisäselvitykset: Selvitys mahdollisuuksista käyttää pintavalutukseen luonnontilaista suoaluetta ja tarvittaessa asiaa koskeva suunnitelma. Esitettyä tarkempi arvio hankkeesta aiheutuvista päästöistä ja niiden vaikutuksesta alapuolisen vesistön pitoisuuslisäyksiin. Lisäselvitys Viitajärven, Pieni Ruokosen ja Viitapuron vedenlaadusta sekä ko. järvien ja puron tilasta ja lisäkuormituksen sietokyvystä. Lisäselvitys hankealueen alapuolisten virtavesien kalakantojen tilasta ja esitettyä perusteellisempi arvio hankkeen kalataloudellisista vaikutuksista. Johdetaanko kuivatusvesiä vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :ssä tarkoitettuihin luonnontilaisiin uomiin tai alle 1,0 ha:n suuruisiin lampiin? Tarvittaessa toimitettava asiaan liittyvät hakemuksen täydennykset. Selvitys hakijan oikeudesta kaivaa uoma AA:n kiinteistön RN:o 10:40 poikki Kukkolanjokeen ja muistakin kyseisessä muistutukses

22 Täydennyksestä kuuleminen 22 sa mainituista seikoista sekä asiaa koskevat mahdolliset sopimukset. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon pyydetyt lisäselvitykset. Lisäselvitykset on esitetty tämän päätöksen kertoelmaosan asianomaisissa kohdissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnot hakijan toimittamasta lisäselvityksestä Länsi Suomen ympäristökeskukselta ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmät edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportissa (Soistuvien metsäojitettujen turvemaiden käyttö vesiensuojelurakenteena turvetuotannon vesienpuhdistuksessa, 6/2007) tarkastellut ojitetut pintavalutuskentät olivat hyvin erilaisia vesistövaikutuksiltaan ja kiintoainereduktiot vaihtelivat välillä %. Keskimäärin tarkasteltuna ojitettujen kenttien kokonaisfosforin, fosfaattifosforin, raudan ja kiintoaineen pitoisuudet olivat jonkin verran korkeampia kuin ojittamattomilla alueilla. Muuten vesistövaikutukset eivät juuri eronneet toisistaan. Länsi Suomen ympäristökeskus on edellyttänyt, että mikäli Kalliosuon turvetuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa nykyisen esityksen mukaisena, pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava ja kentille on asetettava puhdistustehovaatimus edellä mainittujen reduktioprosenttien mukaisesti. Pintavalutuskenttien toimintaa on tarkkailtava ja rakenteita tarvittaessa muutettava riittävän puhdistustehon saavuttamiseksi. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, ettei lisäselvitys anna aihetta muuttaa TE keskuksen päivätyssä lausunnossa esitettyjä kannanottoja. TE keskuksen mukaan käytettävissä olevien vedenlaatutietojen perusteella voidaan todeta, että suovaltaisella valuma alueella tehdyt laajat suo ja metsäojitukset ovat voimakkaasti heikentäneet vesistöalueen tilaa. Erityisen huolestuttavia ovat alhaiset ph arvot, jotka heikentävät kalojen lisääntymismahdollisuuksia vesistöalueella. Myös väriarvot ja ravinnepitoisuudet ja järvien rehevöitymiskehitys osoittavat, että vesistöjen tila ei ole hyvä ja että tilan parantamiseksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin. Uusi turvetuotantotoiminta heikentäisi jo ennestään ylikuormitetun vesistöalueen tilaa entisestään ja rajoittaisi mahdollisuuksia vaikuttaa vedenlaadun parantamiseen sekä kalaston ylläpitämiseen ja kehittämiseen. TE keskuksen mukaan asiakirjojen kuormitustietojen vertailussa vaikuttaa siltä, että tuotantoaikainen kokonaisfosfori ja kiintoainekuormitus on suurempi hakijan toimittaman täydennyksen mukaisessa arviossa.

23 23 Hakemuksen täydentäminen YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kalliosuon turvetuotantoon Soinin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 78,5 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kahden pinta aloiltaan vähintään 1,4 ha ja 3,2 ha olevan pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.

24 24 Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Soinin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pa

25 25 kattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (Liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriöja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12) Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

26 26 Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

27 27 Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Kalliosuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on pääosin ojitettu. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Tuotantoalueesta alle 500 m:n etäisyydellä ei ole asutusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Kalliosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen lupamääräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Lupamääräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Määräykset 11), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Onnettomuusriskeihin varautumista varten

28 28 annetaan lupamääräys 10). Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 12) ja 13) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimuksen pintavalutuskenttien ojien tukkimisesta huomioon lupamääräyksessä 2). Ympäristölupavirasto hylkää ympäristökeskuksen vaatimuksen pintavalutuskentille asetettavasta puhdistustehovaatimuksesta, koska pintavalutuskentillä olevat ojat on lupamääräyksessä 2) määrätty tukittaviksi ja koska pintavalutuskenttien pintaalat ovat selvästi mitoitusohjetta suuremmat. Ympäristökeskuksen vaatimukseen Viitajärven, Pieni Ruokosen ja Viitapuron tilan ja lisäkuormituksen sietokyvyn selvittämisestä ympäristölupavirasto toteaa, että hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä esittänyt alapuolisesta vesistöstä otettujen näytteiden analyysitulokset samoin kuin ennakkotarkkailun näytepisteiltä (Kalliolampi, Kukkolanjoki ja Syväjoki) saadut lisätiedot. Saadun selvityksen perusteella Viitapuro on kaivettu uoma eikä kyseessä siten ole vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettu luonnontilainen uoma. Ympäristölupavirasto toteaa ympäristökeskuksen vaatimukseen hakijan velvoittamisesta selvittämään mahdollisuus ojittamattoman suoalueen käyttämiseen pintavalutuskenttänä, että ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijalta asiasta selvitystä. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä todennut, että kummankaan purkusuunnan alaosassa hakijan hallussa tai sen ulkopuolella olevilla suoalueilla ei ole ojittamatonta aluetta. Ojittamattomat alueet sijoittuvat kuivatusvesien puhdistuksen kannalta ongelmallisesti, jolloin pintavalutuskenttien rakentaminen luonnontilaisille alueille aiheuttaisi erittäin suuret kustannukset hakijalle. Pintavalutuskentillä olevat ojat on lupamääräyksessä 2) määrätty tukittaviksi ja pintavalutuskenttien pinta alat ovat selvästi mitoitusohjetta suuremmat, minkä vuoksi ympäristölupavirasto katsoo, että vesienkäsittely vastaa tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen ympäristöluvan epäämisestä, että ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset

29 29 ovat olemassa. Vaatimukseen alapuolisten vesistöjen kalakantojen ja kalastuksen tarkemmasta selvityksestä ympäristölupavirasto toteaa, että hakija on kuulutuksen jälkeen ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut tiedustelleensa Kukonkylän kalastuskunnan esimieheltä Viitapuron, Kukkolanjoen ja Syväjoen kalakantojen tilaa. Hakija on ilmoittanut saamansa tiedon perusteella virtavesien kalalajiston olevan hakemussuunnitelmassa esitetyn mukainen käsittäen lähinnä ahventa, haukea ja särkeä ja kalastuksen olevan satunnaista. Hankealueen alapuoliset virtavedet eivät ole selvityksen mukaan alueen merkittäviä kalavesiä. Ympäristölupavirasto katsoo, että asiassa saatu selvitys on riittävä lupaharkinnan suorittamiseksi. Ympäristölupavirasto toteaa työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukseen euron suuruisesta vuosittaisesta kalatalousmaksusta, että huomioon ottaen tuotantoalueen pinta alan ja perustasoa tehokkaamman vesienkäsittelyn 500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu on riittävä. Enemmän lausunnon antaminen AA:n 4) muistutuksesta ei ole tarpeen, koska hakija on tehnyt AA:n ja CC:n kanssa sopimuksen kuivatusvesien johtamisesta AA:n ja CC:n omistamalla kiinteistöllä Honkola RN:o 10:40 kulkevaa metsäojaa pitkin. Ympäristölupavirasto toteaa BB:n 5) muistutuksesta, että muistuttajan asuinrakennus sijaitsee noin 2,5 km:n etäisyydellä Kalliosuon tuotantoalueesta eikä hankkeesta voi aiheutua luvan myöntämisen esteenä olevaa pöly tai meluhaittaa muistuttajalle. Kalliosuon suunniteltu tuotantoalue ei ole suojeltava kohde eivätkä hankealueen luonnonkauneuden tai hillasuon säilyttäminen ole ympäristönsuojelulain mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku

30 30 vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103a Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Sovellettu oikeusohje Päätöksen käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2, asetuksen liitteen maksutaulukon kohta turvetuotanto, tuotantoalue hehtaaria.

31 31 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl

32 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

33 Kartta Liite 2