VAALITILASTO VALSTATISTI K

Transkriptio

1 S U O M E N V I R A L L I N E N T I L A S T O - F I N L A N D S O F F I C I E L L A S T A T I S T I K XXIX VAALITILASTO A 16 ' TASAVALLAN PRESIDENTIN VALITSIJAMIESTEN VAALIT VUONNA 1931 XXIX VALSTATISTI K A 16 VALET AV ELEKTORER FÖR VAL AV REPUBLIKENS PRESIDENT ÅR 1931 ÉLECTIONS DES ÉLECTEURS DU PRÉSIDENT DE LA RÉPUBLIQUE DE FINLANDE EN 1931 H E L S I N K I H E L S I N G F O R S VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO - STATSRÅDETS TRYCKLRI

2 Sisällysluettelo. Teksti (siv. 1 24). Siv. Johdanto V aalio ik eu tettu jen lukum äärä V aalioikeutetut sukupuolen m ukaan V a alip iirit ja äänestysalueet Ä änestäneiden lukum äärä K aupunkien ja m aaseudun ä än estäjät Ä änestäneet sukupuolen m ukaan Ä änestäjien ryhm itys äänestyspaikan m u kaan H yväksytyt ja h ylätyt v aaliliput E hdokkaat, ehdokaslistat ja vaaliliitot E ri puolueiden ään im äärät V alitsijam iehiksi v alitu t Innehållsförteckning. Text (sid. 1 24). S id. Inledning A n talet v alberättigade De valberättigade» fö rdelning efte r kön 3 3. V alkretsar och röstningsom räden' A n talet röstande A ntalet röstande i städerna och på landsbygden De röstande fördelade e fte r kön De röstandes fördelning efte r röstningsort Godkända och kasserade valsedlar K and idater, kandidatlistor och valförbund A ntalet röster fö r olika p a rtier De valda elektorerna Tauluja (siv. 1 51). I. Ä änestysalueet, äänioikeutetut ja äänestän eet lä ä n ittä in... 2 II. Ä änestysalueet, äänioikeutetut ja äänestäneet k u n n ittain... 4 I I I. E ri -puolueiden ään im äärät sekä h y läty t vaaliliput lä ä n ittä in IV. E ri puolueiden äänim äärät sekä hylätyt vaaliliput k u n n ittain V. E hdokkaiden ja ehdokaslistojen luku v aalip iirittäin ja puolueittain V I. V aaliliittojen luku vaalip iirittäni ja ipuolu eittain V II. H yväksytyt ja hylätyt v aaliliput Tabeller (sid. 1 51). 1. Röstningsom räden, rö stb erättig ade och röstande l ä n s v is II. Röstningsom räden, röstberättigade och röstande kommunvis... 4 I I I. A ntalet röster fö r olika p a rtier sam t de kasserade valsedlarna länsvis IV. A n talet röster för olika partier sam t de kasserade 'Valsedlarna.kommunvis V. A ntalet kandidater och kandidatlistor fö rd elat på. valkretsar och p a rtier V I. A ntalet valförbund förd elat på valk retsar ooh p a rtier V II. A ntalet godkända och kasserade valsedlar... 48

3 Table des m atières. T e x te (p a g. 1 24). Pag. In tro d u ctio n É lecteurs inscrits É lecteurs in scrits selon le sexe C irconscriptions électorales e t d istricts de vote N om bre de votan ts... i V otants dans les villes et dans les communes rurales 7 G. V otants selon le sexe V otants répartis d 'a p rès la place de votation B ulletins valables et nuls Candidats, listes de candidats e t alliances électorales Votes des d iffére n ts p a rtis... 1G 11. Électeurs du président élus T ableaux (pag. 1 51). Pag. I. D istricts de vote, électeurs inscrits et votants, p ar départem ents... 2 I I. D istricts de vote, électeurs inscrits e t votants, ipar communes... 4 I I I. R épartition des bulletins entre les p artis et les bulletins nuls, p a r départem ents 30 IV. R ép artitio n des bulletins entre les p a rtis et les bulletins nuls, p ar villes et communes V. N om bre des candidats et des listes de candidats, p a r circonscriptions électorales et p ar p a rtis V I. Nom bre des alliances électorales, p ar circonscriptions électorales et par p a rtis 47 V II. B ulletins valables et nuls... 48

4 Alkusanat. Vuonna 1931 suoritettuja tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleja koskeva tilasto on tehty samojen perusteiden mukaan kuin edelliset vaalitilasto julkaisut. Tekstiesityksen on laatinut aktuaari Aukusti Karj alain e n. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, marraskuussa Förord. Statistiken över valet av elektorer för val av republikens president år 1931 har uppgjorts enligt samma principer som de föregående publikationerna i denna serie. Textredogörelsen har utarbetats av aktuarien Aukusti Karjalainen. Helsingfors, å Statistiska centralbyrån, i november M artti Kovero. J. T. Hanho. Aukusti Karjalainen.

5 Johdanto. Suonien hallitusm uodon m ukaan valitsee Suomen kansa tasavallan presidentin syntyperäisten Suomien kansalaisten joukosta ain a kuudeksi vuodeksi. V aalin to im ittavat valitsijam iehet, joiden lukum äärä on 300. V aalioikeudesta ja vaalitavasta ovat voimassa sam at m ääräykset kuin eduskuntavaaleistakin. K eskus- ja v aalilautakuntin a ovat läh in n ä edellisten eduskuntavaalien vastaavat elim et, kaupungeissa huhtikuun 25 päi vänä l ' î annetun lain m ukaan m aistraatit tai, ellei sellaista ole, järjesitysoikeudet, tarpeen m ukaan vahvistettuina. V aaliluetteloina on k äytettävä lähinnä edellisten (näissä vaa,- leiissa siis vuoden 1930) eduskuntavaalien lu etteloita.tarpeenm ukaisille täydennyksineen. Tasavallan ensimmäisen presidentin vaalin to i mitti. vuonna.1919 hallitusm uodon 914 :n m ukaisesti poikkeuksellisesti -eduskunta. V uonna 19Û5 taa s su oritettiin valitsijam iesvaalit ensi kerran jo u lukuun 19 päivänä.1922 ju lk aistu n lain m ukaan sekä toiset, tässä käsiteltävät vaalit sam alla ta voin tam m ikuun 15 ja Iti päivinä.î9-m1. Samoin, kuin T ilastollisen päätoim isten aikaisem m at v aalitilasto ju lk aisu t perustuu täm äkin tilasto keskuslautakuntien erikoisin kaavakkein antam iin tietoihin. Julkaistuaan niiden nojalla vaalien tu loksista sum m ittaistietoja oikeusm inisteriö on antan u t aineiston. T ilastollisen päätoim i ston seikkaperäisem m in käsiteltäväksi. Siten saadut tulokset esitetään seuraavassa. Inledning. Knili<>t Finlands regivr.ingsform utses republikens president av Finlands folk bland infm lda finsika m edborgare fö r en tid av sex år i sänder. V alet fö rrättas av elektorer,, vilkas antal utgör 31)0. B eträffan d e v a lrä tt och valsätt gälla samma beistämimeliser som fö r riksdagsvalen. Såsom centraloeli valnäm nder fungera m otsvarande organ frå n n ärm ast föregående riksdagsval, i städern a enligt lagen av den 25 april 3930 m agistraten, eller om sådan icke förefinnes, ordnings rätten, fö rstä rk t e fte r behov. Såsom vallängder skola användas vallängderna för n ärm ast föregående riksdagsval (vkl d etta val alltså fö r riksdagsvalen år 1930) kom pletterade i mån av behov. V alet av republikens fö rsta president fö rrättad es år 1919 enligt 91 i regeringsform en u n dantag s vis av riksdagen. År 1925 åter fö rrättad es fö r fö rsta - gången val a.v elektorer enligt lagen av.den 19 december 1922 sam t det andra, här b e handlade valet, pä samma sätt den 15 och. 1(5 j a nuari Liksom S tatistiska centralbyråns tidigare p ublikationer. innehållande valstatistik, gru n d ar sig även. denna statistik på upp gifter erhållna av centralnäm nderna enligt särskilda form ulär. Sedan ju stitiem inisteriet på basen härav publicerat sum m a- rislka u ppg ifter över resultatet av valet, har m aterialet- överläm nats till S tatistisk a centralbyrån för m era ingående bearbetning. De sålunda erhållna resultaten fram ställas i det följande. 1. Vaalioikeutettujen lukumäärä. Aisianomaisesti vahvistettujen, vaaliluetteloiden m ukaan oli tam m ikuun 15 ja 16 päivinä 1 OMI to i m itetuissa tasavallan presidentin valitsijam iesvaaleissa v aalioikeutettuja kaikkiaan , jo ista m iehiä ja naisia Vuoden 1925 presidentin valitsijam iesvaaleissa v astaavat luvut olivat: ja sekä vuoden 1930 eduskuntavaaleissa: 80)! 030, ' ja 1 72i2 58S. V aalioikeutetut ovat siis lisääntyneet vuodesta henkeä eli 12.it r/r ja vuo- 1. Antalet valberättigade. E n lig t vederbörligen fastställd a vallängder u t gjorde antalot personer, som den 15 och 10 jan u a ri voro b erättig ade a tt utse elektorer för valet av republikens president, inalles S2, av dem S m än och kvinnor. Vid elektorsvalet år 1925 voro m otsvarande ta l: , 840 5'9S och sam t vid riksdagsvalet år 1930: , och 1 72, De valberättigade ha således sedan år 192:5 ökats med porsoner eller 12.9 r/r och sedan år 1930 med

6 2 (lesta 1Ö henkeä eli.'i.i %. Ä änioikeutettu je n m iesten lisäys oli v astaavasti (.13.2 % ) ja 25 6>93 henkeä (3.2 </c ), naisten (1 2.7 % ) ja (3.0 % ) henkeä. N aiset ovat siis lisääntyneet absoluuttisesti enemmän, m utta suhteellisesti vähem m än 'kuin miehet, Seuraavasta taulukosta näh d ään kaupunkien ja m aaseudun äänioikeutettujen lukum äärät vaalipiire ittäin vuosien 1925 ja 1931 valitsijam iesvaaleissa sekä vuoden eduskuntavaaleissa. personer eller :s.i r/. ökningen av antalet röstberä ttig ad e män u tg jo rd e respektive (13.2 % ) och (3.2 % ) personer sam t ökningen av a n talet rö stb erättig ade kvinnor (12.7 % ) och (3.0 % ) personer. K vinnorna lia således absolut tag e t ökats m era, men relativ t tag et m indre än männen. F ö ljan d e tabell utvisar antalet rö stb erättig ade i städerna oeh p a landsbygden.fördelat p å valkretsar vid elektorsvalen åren 1925 och 1931 sam t vid rik s dagsvalet år Electeurs inscrits. Vaalipiirit - - Valkretsar CircoKvCi'ijiH.oHs; électorales K aupungit Städer Villes M aaseutu Landsbygd Communes rurales Y hteensä Summa J ] Uudenmaan läänin Nylands läns Turun 1. eteläinen - Åbo 1. södra » > pohjoinen >» n orra Hämeen 1. eteläinen Tavastehus 1. södra »» pohjoinen >» norra Viipurin» läntinen Viborgs» västra »» itäinen» >Östra Mikkelin» S:t Michels» Kuopion» läntinen Kuopio» västra »» itäinen»» Östra Vaasan» itäinen - Vasa»Östra »» eteläinen >» södra ] »» pohjoinen»» norra Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra »» pohjoinen»» norra Lapin Lappmarkens Koko maa Hela riket Pays entier Taulukon lu k u sarjoista käy selville, e ttä vaalioikeutettujen absoluuttinen lisäys on ollut m aaseudulla suurempi kuin kaupungeissa, m utta suhteellinen päinvastoin. Se on n äet ollut.kaupungeissa vuodesta s % ja vuodesta %, m u tta m aaseudulla vastaavasti vain lio.0 j a ;2.5 %. K u n v aalip iirit ovat erisuuret ja niiden suhteellinen väestötiheys erilainen, ovat. niiden vaalio ik eutettu jenkin lukum äärät aina olleet erisuuret. L ap pia lukuunottam atta oli Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna. 1931, kuten ennenkin, vaalioikeutettuja vähim m än ( henkeä). E nim m än niitä oli edelleen U udenm aan läänin vaalipiirissä, jossa, v aalioikeutettujen lukum äärä, , oli runsaasti 4 1/, k ertaa n iin suuri kuin edellisessä vaalipiirissä. Ä änioikeutetut ovat sekä vuodesta 1925 e ttä myös vuodesta 1930 lisääntyneet kaikissa vaalipiireissä. Suhteellisesti suurin (25.0 (/( ) on lisäys vuodesta 1:925 ollut L ap in vaalipiirissä ja vuodesta 1930 Oulun läänin eteläisessä vaalipiirissä Av» ifferserierna i tabellen fram g år, a tt den absoluta, ökningen av valb erättig ade h ar v arit större pä landsbygden än i städerna, men den re la tiv a ökningen tvärtom. Den liar näm ligen i stä derna sedan å r u tg jo rt 26.8 % och sedan år %, men p ä landsbygden endast resp. 10.o och 2.5 %. D å valk retsarn a äro av olika storlek.samt deras relativ a fo lk täth et ä r olika, h ar an talet vahberättigado i dom även a lltid v a rit olika, ile d undantag av L appm arken hade U leåborgs län.s norra valkrets år 1931, såsom också fö rr, det m insta a n talet valb erättig ade ( personer) och N ylands läns valkrets fo rtsättn in g sv is det största, i (le.t de valberättigade, , inom densamm a voro m era än -1 gång så m ånga som i den fö rstnäm nda valkretsen. De rö stb erättig ade h a såväl sedan år 1925 som sedan å r 1930 ökats i alila valkretsar. R elativt tag e t stö rst (25.0 % ) har ökningen i jäm förelse med å r 1925 v a rit i L appm arkens valkrets samt i jäm förelse med ä r 1930 i U leåborgs

7 8 (3.9 % ), pienin ta a s vastaavasti Vaasan läänin pohjoisessa (2.8 %) j a eteläisessä vaalipiirissä (1.4 % ). K aupungeissa on lisäys ollut suhteellisesti suurin Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä, vuodesta % ja vuodesta %, sekä m aaseudulla v astaavasti L apissa 25.0 % ja Oulun läänin eteläisessä vaalipiirissä 3.9 %.. Suhteellisesti pienin on lisäys ollut kaupungeissa vuodesta 1925 V aasan eteläisessä (9.8 % ) ja vuodesta 1930 V iipurin itäisessä vaalipiirissä (1.7 % ) sekä m aaseudulla v astaavasti V aasan pohjoisessa (2.0 % ) ja eteläisessä vaalip iirissä (1.2 % ). Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä on ollut vähennystä vuodesta %. läns södra valkrets (3.9 % ), m inst å te r i V asa läns norra (2.8 % ), resp. södra valkrets (1.4 % ). 1' städerna har ökningen relativ t tag et v arit stönst i Uleåborgs läns noirra valkrets, 314.(i % sedan år 1925 och % sedan å r 1930, sam t pä landsbygden resp % i L appm arken och 3.9 % i Uleåborgs läns södra valkrets. M inst liar ökningen i städerna sedan år 1925 v arit i V asa läns södra (9.8 % ) och sedan å r 1930 i V iborgs läns östra valkrets (l.t % ) sam t p å landsbygden i resp. V asa läns n orra (2.0 % ).ooh södra valkrets (1.2 % ). I TJileåborgs läns norra valkrets h ar sedan å r 1930 en m inskning av 0..'! %- äg t rum. 2. Vaalioikeutetut sukupuolen mukaan. 2. De valberättigades fördelning efter kön. Sukupuolen m ukaan vaalioikeutetut jak a an tu i v at vuosien 1925, 1930 ja.1931 vaaleissa seuraavasti': Electeurs inscrits selon le se.re. E fte r ikön fördelade sig de valb erättig ade vid 1925, 1930 och 1931 års val på följande s ä tt: Miehiä N aisia Miehiä Naisia Mieliiä Män Kvinnor Män K vinnor Män Hommes fem m es Hommes Femmes Hommes Naisia Kvinnor Femme# Kaupungit Städer V ille s Maaseutu Landsbygd Communes rurales Koko m aa Hela riket Pays entier N aiset ovat näissä kuten kaikissa aikaisem m issakin vaaleissa olleet äänioikeutettujen enem m istönä. Täm ä jo h tu u pääasiallisesti naisten yleensä suurem m asta lukum äärästä, m u tta osaksi myös siitä, että suhteellisesti useam m at m iehet kuin n a i set ovat vaalilaissa luetelluista syistä m enettäneet äänioikeutensa. V aalio ik eu tettu ja naisia oli vaalioikeutettua m iestä kohden kaupungeissa v , v ja v , m aaseudulla vastaavasti 1 084, ja sekä koko m aassa 1 149, ja Ä änioikeutettu jen naisten absoluuttinen lukum äärä on kaupungeissa lisään ty n y t jo n k in verran enem m än kuin m iesten. M aaseudulla on absoluuttinen lisäys ollut suurem pi kuin kaupungeissa. N aisten lisäyksen enemmyys m iesten lisäykseen v erra ttu n a on siellä jo vuodesta 1925 ollut hiukan pienem pi kuin kaupungeissa, ja vuodesta 1930 ovat päinvastoin -maaseudun äänioikeutetut m iehet lisääntyneet hiem an enem m än kuin naiset. Ä änioikeutettujen maisten suhteellinen lisääntym inen taas on ollut hiukan pienem pi kuin m iesten s-e.kä kaupungeissa e ttä m aaseudulla. E ri vaalipiirien vaalioikeutettujen naisten lukum äärä vaalioikeutettua m iestä kohden vuonna 1931 näkyy seuraava-sta taulukosta. K vinnorna bildade vid dessa liksom vid alla tid i gare val m ajo riteten bland de röstberättig ade. D etta beror huvudsakligen p å kvinnornas stö rre a n ta l över huvud, men delvis också därpå, a tt relativ t tag e t flore m än än kvinnor på grund -av olika, i vallagen uppräknade -orsaker g å tt föiilustiga sin rö strä tt. A n talet valb erättig ade kvinnor per valb erättig ade m än u tg jo rd e i städern a år , å r och år , p å landsbygden resp , och sam t i hela lande-t 1 149, och A bsoluta a n talet rö stb erättig ad e kvinnor i städern a har ökats något ni-era än an talet män. P å landsbygden har den absoluta ökning-en v arit större än i städerna. D ärstädes liar ökningen av kvinnornas an tal jäm fö rt m ed år i m indre g rad öv-erskjutit ökningen av m ännens an tal än i städern a och jä m fö rt med år 1930 har tvärtom an talet rö stb erättig ade m än pä landsbygden ökats något m era än an talet kvinnor. Den reüativa ökningen av de rö stb erättig ade kvinnornas antal h ar å te r vaarit något m indre än ökningen av m ännens an tal både i städern a och på landsbygden. A ntalet valberättigade kvinnor per valberä ttig ad e m än i de olika valk retsarn a å r 1931 fra.m går av följande tabell.

8 4 Électeurs jemmes 'pour électeurs hommes. Vaalipiirit Valkretsar Circonscriptions électorales Kaupungit Städer Villes M aaseutu Landsbygd Communes rurales : Koko vaalipiiri Hela valkretsen rad o n in a an läänin X vlands lä n s Turun 1. eteläinen Aho 1. södra »» pohjoinen»» norra Hämeen 1. eteläinen Tavastelius 1. södra ! 1156 i»» pohjoinen -»» norra Viipurin» läntinen Viborgs» v ä s tr a »» itäinen»» Östra Mikkelin» K:t Michels» Kuopion» läntinen Kuopio» v ä s t r a ;»» itäinen»» Östra Vaasan» itäinen Vasa» Östra »» eteläinen»» södra »» pohjoinen»» norra ; 1137 Oulun» eteläinen...- Uleåborgs» södra »» pohioinen...»» norra Lupin L appm arkens T aulukosta ilmenee, e ttä naiset olivat valitsijain enem m istönä kaikissa muissa vaalipiireissä, paitsi Lapissa ja Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä. Useimpien vaalipiirien kaupungeissa oli vaalioikeute ttu je n n aisten lukum äärä lähes 1 1/ 2 k e rta a niin suuri -kuin vaalioikeutettujen miesten, jopa Hämeen läänin pohjoisessa ja V aasan läänin eteläisessä vaalipiirissä vieläkin suurem pi. M aaseudun suhdeluvut sen sijaan olivat tasaisem m at, olipa Oulun läänissä äänio ikeutettu ja m iehiä enemmän kuin naisia. Av tabellen fram går, a tt kvinnorna bildade m a jo rite te n av v äljarn a i alla andra v alkretsar än i Lappm arkens och Ulleäborgs läns norra valkrets. I ilo flesta v alk retsar var antalet v alberättigade kvinnor i städern a näm nare 1 1/ i gång så sto rt som an talet v alberättigade m än, i Tavastehus läns n o rra och V asa läns södra valkrets t. o. m. ännu större. R elationstalen fö r landsbygden voro d ä r emot jäm nare. X U leåborgs län funnos flore röstberättigade m än än kvinnor. 3. Vaalipiirit ja äänestysalueet, Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta nähdään, kuinka m onta v alitsijam iestä oli, valtioneuvoston kesäkuun 6 päivänä 1930 antam an päätöksen m u kaan, v alittava vuoden.19:! 1 vaaleissa kustakin 16 vaalipiiristä. L apin vaalipiiristä oli samoin kuin eduskuntavaaleissakin v alittava enem niistövaalein vain yksi valitsijam ies. T aulukosta 'käy vaalipiire ittäin selville myös v aalioikeutettujen lukum äärä valittav aa sekä äänestysaluetta kohden. V alittavien jakaantum isessa eri vaalipiirien kesken ei vuodesta 3925 ole tap ah tu n u t suuria m uutoksia. H uom attavin on U udenm aan läänin vaalipiirin valitsijam iesten lisäys. V aalioikeutettujen lukum äärä valittavaa kohden ei eri vaalipiireissä varsin paljon vaihdellut, lu k u u n o ttam atta Lappia, jossa se oli huom attavasti suurem pi kuin muualla. Äänestysalueiden luku, joka vuonna 1925 oli koko maassa 2 763, oli jo vuotien HKiiO 'eduskuntavaaleihin mennessä kohonnut 3 0S6:eon. Kaupungeissa 3. Valkretsar och röstningsomräden. Tabellen å följande sida u tvisar a n talet elektorer, som enligt statsråd ets beslut a v den (i juni 1930 skulle vid 1931 års val v äljas från var och en av de 16 valkretsarna. Inom L appm arkens valkrets skulle liksom vid riksdagsvalen endast en elektor v äljas genom pluralitetsval. Av tabollou fram g år även antailet rö stberättigade i de olika valkretsarna per representant oc-li rustningsom råde. 1 fördelningen av representanterna på de olika valkretsarna ha icke sedan är 1925 in trä ffa t några större förändringar. Mest fram trädand e är ökningen av elektorerna i N ylands läns valkrets. A n ta le t valb erättig ade per representant växlade icke särskilt mycket mellan de olika valkretsarna, med undantag av L appm arkens valkrets, där det var avsevärt större än annorstädes. A n talet röstningsomräden, sonn år 1925 uppgick till i hela landet, hade redan vid tiden för 1930 år# riksdagsval ökats till F ör städerna

9 5 Électeurs d u président, districts de vote et électeurs inscrits, par électeur du président et fa r district de vote. Vaalipiirit V alkretsar Circonscriptions électorales V alittavia valitsijamiehiä Antal elektorer Électeurs du président Vaalioikeutettu ja valittavaa kohden A ntal valberättigade per elektor Électeurs inscrits par êlect. du prés. Äänestysalueita Röstningsomräden Districts de vote K aupungit Städer Villes M aaseutu Landsbygd Communes rurales Vaal ioikeutettuja keskim äärin äänestysaluetta kohden M edeltal valberättigade per röstningsområde Électeurs inscrits par district de vote K aupungit Städer Villes M aaseutu lan d sb y g d Communes rurales U udenm aan 1. Nylands Turun 1. etel. Åbo 1. sö d ra »» p o h j.»» n o rra Hämeen 1. etel. Tavastehus 1. södra _»» pohj.»» norra Viipurin» länt. Viborgs» västra »» itäin.»» ö stra Mikkelin» S:t Michels» Kuopion» länt. Kuopio» västra »» itäin.»» Östra Vaasan» itäin. Vasa» Östra »» etel. i>» södra »» pohj.»» norra i Oulun» etel. Uleåborgs» södra »» pohj.»» norra Lapin - Lappm arkens ' Koko m aa Hela riket Pays entier olivat v astaavat luvut 150 ja 175, m aaseudulla 2 61,3 ja Vuoden 1931 vaaleissa olivat useim pien vaalip iirien äänestysalueet sam at kuin vuonna 1930, jo ten niiden luku lisäänty i vain 9. L isäys oli kaupungeissa 13, jo ta vastoin m aaseudulla oli vähennystä 4. Ä änestysalueiden vaalioikeu tettu jen keskiniääräluvut eivät olleet m ain itta vasti m uuttuneet. Ne olivat m aan harvaan asutu issa pohjoisosissa tu n tu v asti pienem m ät ' kuin m uualla. Erilaisista, asutusoloista johtuu, että kaupunkien äänestysalueissa oli keskim äärin lähes 4 k ertaa niin paljon v aalioikeutettuja kuin m aaseudun äänestvsalueissa. 4. Äänestäneiden lukumäärä. Vuonna 1931 suoritetuissa tasav allan presidentin valitsijamiesvaaleissa (käytti ään io ikeuttaan henkeä eli 47.3 % vaalioikeutetuista. V aaliharrastu s oli tosin vilkkaam paa kuin vuonna 1925, jolloin ään estäneitä oli vain G henkeä ja äänestyspro sentti 39.7, m u tta h u o m attavasti laim eam paa kuin vuoden 1930 vilkkaissa eduskuntavaaleissa,, jo l loin äänioikeuttaan k ä y tti henkeä eli 65.9 % vaalioikeutetuista. K u n viim e vaaleissakin, jo tk a sen tään su o ritettiin levottom ana aikana, melko kovan kilpailun vallitessa, osanotto jä i verraton la i m eaksi, n ä y ttä ä siltä, e ttä la a ja t väestönkerrokset ^ ivät pid ä välillisiä presidentinvaaleja niin tä r keinä kuin eduskuntavaaleja. V aaliväsym yskin lienee vaaliharrastusta. h erp au ttan u t ; olihan edellä voro m otsvarande ta i 150 oeh 175, fö r landsbygden oeh V id 1931 års val voro röstningsom rådena inoon de flesta valk retsarn a desamma som år 1930, v arfö r deras an tal ökades med endast 9. ökningen u tg jo rd e i städern a 13, men m otsvarades på landsbygden av en m inskning med 4. Medelantalet valberättigade per röstningsom råde fö r ändrades icke näm nvärt. D etta antal var i landets glest befolkade nordliga delar m indre än annorstädes. Av de olika bosättningsförhällandena fö l je r a tt det i röstniingsområdona i städern a fanns i m edeltal närm are 4 gånger så m ånga rö stb erättigade som i röstningsom rådena p å landsbygden. 4. Antalet röstande. V id det år 1931 fö rrättad e valet av elektorer för val av republikens president använde sig personer eller 47.3 % a v de v alb erättig ade av sin rö strätt. In tresset för valet var visserligen livligare än år 1925, då an talet röstande uppgick endast till personer och röstningsproeenten u tg jo rd e 39.7, men m ärk b art lam are än vid 1930 års livliga riksdagsval, då personer eller 65.9 % av de valb erättig ade begagnade sig av sin rö strä tt. Då d eltagandet även i det senaste valet, som dock fö rrättad e s under oroliga- tider, då ganska sträng konkurrens rådde, var jäm förelsevis lam t, synes det som om vida befolkningslager ieke skulle anse de indirekta presidentvalen så v ik tig a som riksdagsvalen. Även kan valtröttliet ha m inskat

10 6 ollut eduskuntavaaleja peräkkäin vuosina 1929 ja 1930 sekä jälkim m äisenä vuonna vielä kunnallisvaalitkin. E ri paikkakuntien vaaliharrastus on aina ollut huom attavan erilainen. Se käy selville seuraavasta ta u lukosta, jossa äänestäneet on ryhm itetty lääneittäin. intresset fö r valet ; därförinnan hade ju riksdagsval ägt rum åren 1929 och 1930 efter v arandra sam t under det senare året dessutom kom munala val. V alintresset har alltid i (dika tra k te r v a rit m äifcliart olika. D etta fram g år av följande tabell, d är de röstande g rupperats länsvis. Läänit Län Départements V otants par départem ents. Absoluuttiset luvut, Absoluta tai Chiffres absolux % vaalioikeutetuista I % av de valborättigade En % des électeurs inscrits Uudenm aan 1. Nylands y Turun-Porin 1. Åbo-Björneborgs A hvenanm aa...aland » Hämeen 1. - Tavastehus Viipurin» Viborgs > Mikkelin»...S:t Michels» B Kuopion» - Kuopio» \ aasan» \ asa» Oulun» Lleâborgs» Koko m aa Hela riket Pays entier i 47.3 Suhteellisesti vilkkain oli vaaliharrastus vuonna 1931 U udenm aan läänissä ja vain vähän pienem pi Häm een läänissä. Laim ein ;se oli, kuten ennenkin, A hvenanm aalla. E ri vaalipiireissä oli äänestäjiä seuraavasti. Proportionsvis livligast var valintres^et år 1931 i N ylands län och endast något m indre ;i Tavastehus län. L am ast var det nu liksom även tid ig are på. Åland. Antalet- röstande inom de olika valkretsarna v a r följande. Votants dans les diverses circonscriptions électorales. Vaalipiirit Valkretsar C i rconscri pt i o>'$ électorales Absoluuttiset luvut Absoluta tai Chiffres absolus % vaalioikeutetuista I /o av de valberättigade En % des électeurs inscrits Uudenm aan läänin Nvlands läns Turun 1. eteläinen Åbo 1. södra »» pohjoinen»» n o rra Hämeen 1. eteläinen Tavastehus 1. södra »» pohjoinen»» norra Viipurin» läntinen - Viborgs» västra »» itäinen -»» ö stra Mikkelin» - S:t Michels» Kuopion» läntinen Kuopio» västra » itäinen - -»» Östra Vaasan» itäinen Vasa» Östra »» eteläinen»» södra »» pohjoinen»» norra Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra o»» pohjoinen»» norra Lapin L ap p m ark ens J os vaaleihin osanottoa tark astetaan v aalipiireittäin, huom ataan sen vuonna 1931 tosin kaikissa vaalipiireissä olleen runsaam m an kilin vuoden 1925 vaaleissa, m utta lähes kolm annesta, jopa Ahvenan- G ranskar m an deltagandet i vai en inom de olika valkretsarna, finner m an, a tt det år 1981 visserligen inom alla v alkretsar var livligare än vid 1925 års val, men närm are en tredjedel, på Å land t. o. m.

11 7 m aalla m elkein puolta laim eam paa kuin vuoden 193'0 eduskuntavaaleissa. V ilkkainta se oli U udenm aan läänissä, sen jälkeen V iipurin läänin lä n tisessä sekä H äm een läänin pohjoisessa ja eteläisessä vaalipiirissä. M uissa vaalipiireissä oli äänestäneitä vähem m än kuin 50 %, vieläpä K uopion itäisessä, V aasan eteläisessä ja Oulun pohjoisessa vaalipiirissä vähem m än k u in 40 %:Aakin sekä L apissa vain 22.5 %. n astan h älften lam are än vid 1930 års riksdagsval. L ivligast var dot i N ylands län, d ä refter i Viborgs läns v ästra sam t T avastèhus läns n o rra och södra valkretsar. Inom de andra valkretsarna var a n ta let röstande m indre än 50 %, i Kuopio läns östra, V asa läns södra och U leåborgs läns n o rra valkrets t. o. m. m indre än 40 % sam t inom L appm arkens valkrets endast 22.5 %. 5. Kaupunkien ja maaseudun äänestäjät. Seuraava taulukko n äy ttää, kuinka paljon äänestän eitä oli kunkin läänin kaupungeissa ja m aaseudulla. Lääni Län Départements 5. Antalet röstande i städerna och på landsbygden. F ö ljan d e tabell u tv isar an talet röstande länsvis i städerna och p å landsbygden. Votants dans les villes et dans les communes rurales, par départements. Absoluuttiset luvut Absoluta tai Chiffres absolus Kaupungit Städer Villes M aaseutu Landsbygd Communes rurales % vaalioikeutetuista i 7o av valberättigade En "/o de$ électeurs inscrits K aupungit Städer Villes M aaseutu Landsbygd Communes rurales Uudenmaan 1. Nylands Turun-Porin 1. Abo-Björneborgs Ahvenanm aa Aland Hämeen 1. Tavastehus ' Viipurin» Viborgs» ' Mikkelin» S:t Michels» , Kuopion» Kuopio» Vaasan» Vasa» Oulun» Uleåborgs» Koko m aah elariket - Pays entier V aalipiireittäin vastaavat luvut olivat seuraavat. I de olika valkretsarna voro m otsvarande s if f ror följande. Votants dans les villes et dans les communes rurales, par circonscriptions électorales. Vaalipiirit V alkretsar Circonscriptions électorales Absoluuttiset luvut Absoluta tai Chiffres absolus K aupungit Städer Villes M aaseutu Landsbygd Communes rurales % vaalioikeutetuista I /o av de valberättigade En Vo des électeurs inscrits K aupungit Städer Villes M aaseutu Landsbygd Communes rurales Uudenm aan läänin Nylands läns Turun 1. eteläinen. Abo 1. södra »» pohjoinen»» norra Hämeen 1. eteläinen Tavastehus 1. s ödra »» pohjoinen»»norra Viipurin» läntinen Viborgs» västra »» itäinen»» Östra o4. o Mikkelin» S:t Michels» Kuopion» läntinen Kuopio» västra »» itäinen»» Östra Vaasan» itäinen Vasa» Östra o. 5»» eteläinen»» södra »» pohjoinen»» norra Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra »» pohjoinen»» norra Lapin L ap p m ark ens Koko m aa Hela riket Pays entier

12 8 Taulukoi&ta käy selville, että vaaleihin osanotto oli vuonna 19(31, samoin kuin vuosina H92'5 ja 1930, vilkkaam paa kaupungeissa kuin m aaseudulla. Viime vaaleissa oli asian laita tällainen kaikissa lääneissä ja vaalipiireissä, j a kaupunkilais- ja m aalaisäänestäjien suhdelukujen ero, 13.i prosenttiyksikköä, oli suurem pi kuin aikaisem m in. Av tabellen fram g år, a tt deltagandet i valet å r 193 L, liksom även åren 1925 och 1930, var livligare i städerna än på landsbygden. V id det sen aste valet var d etta fallet i alla län och valk retsar och skillnaden m ellan relationstalen fö r de röstande i städerna och p å landsbygden, 13.1 procentenheter, var större än tidigare. 6. Äänestäneet sukupuolen mukaan. S euraavasta taulukosta nälidään, kuinka paljon m iehiä ja naisia kävi kaupunkien, m aaseudun ja koko m aan vaalioikeutetuista äänestäm ässä vuosien 19:25? 1930 ja ]'9l31 vaaleissa. 6. De röstande fördelade efter kön. Av följande tabell fram g år, liuru m änga m än ooh kvinnor av de v alb erättig ad e i städerna, p å landsbygden ocli i liela landet, som d eltag it i valen åren 1925, 1930 och Votants, hommes et femmes. Vuosi Av Armées K aupungit Städer Villes Miehiä Män Hommes Naisin K vinnor Femmes ' Maaseutu la n d sb y g d Communes rurales Miehiä Mä a Hommes Naisia K vinnor Femmes Koko m aa Hela riket Pays entier Miehiä Mä ii Jlornmes Naisia Kvinnor Femmes A bsoluuttiset luvut - Absoluta tal A'om bres absolus ' % vaalioikeutetuista I % av valberättigade E n % des éleetem s inscrits » S fi 68. B 62. s V aikka naiset ovat vaalioikeutettujen enem m istönä, oli naisäänestäjien lukum äärä näissä vaaleissa, kuten yleensä ennenkin, m aaseudulla ja koko m aassa sekä absoluuttisesti e ttä suhteellisesti pienem pi kuin miesten. Taulukossa olevista vaaleista vain vuoden 1930 vaaleissa oli koko m aassa äänioikeuttaan k ä y ttä n e itä n aisia absoluuttisesti, m u tta ei silloinkaan suhteellisesti enem m än kuin m iehiä. K aupungeissa on naisäänestäjien lukum äärä sen sijaa n a in a ollut absoluuttisesti, m utta ei yleensä suhteellisesti suurem pi k u in miesten. K aupunkien naisäänestäjien absoluuttinen enem myys johtuu siitä, e ttä naiset niissä ovat v a litsija kunnan, samoin kuin väestönkin, suurena enem m istönä. Koko m aan mies- ja naisäänestäjien suhdelukujen ero (7.7 prosenttiyksikköä) oli viime v aaleissa suurem pi kuin vuonna 1030, m utta suunnilleen y h tä suuri kuin vuonna 19i2,5. K aupungeissa on tuo <;ro yleensä ollut pienempi kuin m aaseudulla. Viime vaaleissa se oli kaupungeissa vain 4, m utta m aaseudulla 9.4 prosenttiyksikköä. M olemmissa valitsijam iesvaaleissa oli sekä miesten että E liuru kvinnorna utgöra flertalet, av de valberättig ade, voro vid detta val såsom överhuvudta g e t även tid ig are de kvinnliga röstandena på landsbygden och i hela landet såväl absolut som relativ t fä rre än de m anliga. V id de i tabellen u p p tag n a valen var det endast vid 1930 års val som i hela landet a n talet kvinnor, som använde sig av sin rö strä tt, var absolut men icke ens d å relativ t större än a n talet män. I städern a ha de kvinnliga röstandena därem ot alltid v arit ab solut, men i allm änhet icke relativ t flere än de m anliga. Det absoluta flertale t av de kvinnliga röstandena i städerna härleder sig därav, a tt kvinnorna i städerna bilda det stora flertale t av väljark å ren liksom även av befolkningen. Skillnaden mellan relationstalen för hela landets m anliga oeh kvinnliga röstande (7.7 procentenheter) var vid de senaste valen större än år 1930, men u n g efär lika stor som år I städern a har denna skillnad i allm änhet v a rit m indre än på landsbygden. V id de senaste valen u tg jo rd e den i städerna endast 4, men på landsbygden 9.4 pro-

13 9 n a iste n vaaliharrastus huom attavasti vilkkaam pi kaupungeissa kuin m aaseudulla. E ro oli vuonna 19,31 m iehillä H>.<> ja naisilla -kokonaista H) 'prosentti yksi kköä eli tuntuvasti enemmän kuin vuonna E ri vaalipiirien mi.es- ja naisäänestäjien lukum äärät selviävät se u ra a jis ta taulukosta. eentenlioter. Vid (le båda elektorsvalen var både m ännens oeli kvinnornas valintresse m ärkbart livlig are i sta d ein a än på landsbygden. Skillnaden var är 1931 för m ännen 10.o och fö r kvinnorna.hela 10 procentenheter eller avsevärt större än år A n talet m anliga och kvinnliga röstande inom de olika valkretsarna fram g år av följande tabell. Votants selon le sexe. Vaalipiirit "Salkretsar Circo)t$cri2>tio»s électorales Miehiä Män Hommes Absoluuttiset luvut Absoluta tai Chiffres absolus Naisia Kvinnor Femmes Äänestäneitä vaalioikeutetu ista K östande i % av sam tliga röstberättigade En % des électeurs inscrits Miehiä Män Hommes Naisia Kvinnor Femmes Uudenm aan läänin Xylands län s Turun 1. eteläinen - Åbo 1. södra »» pohjoinen»» norra Hämeen 1. eteläinen Tavastehus 1. södra »»pohjoinen»»norra Viipurin» läntinen - Viborgs» västra o»» itäinen»» Östra ! Mikkelin» S:t Michels» Kuopion» läntinen Kuopio»västra !»» itäinen»» Östra Vaasan»itäinen Vasa»Östra »» eteläinen»» södra »»pohjoinen»»norra Oulun»eteläinen Uleåborgs»södra »»pohjoinen -»»norra Lapin Lappmarkens Taulukosta, ilmenee, että m iesten osanotto 'vuoden vaaleihin oli, sam oin kuin vuonna 1926, suhteellisesti ru n sain V iip u rin läänin läntisessä (6,0.2 %), sitä lähinnä Häm een läänin eteläisessä v aalipiirissä (59.0 %), vähäisin L apissa i(33.5 % ) j a Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä (37.3 % ). N aisten vaalih arrastu s oli vilkkain, k u ten vuonna l'9;2ö, U udenm aan läänin vaalipiirissä (54.0 % ), sitä lähinnä. Häm een läänin pohjoisessa vaalipiirissä ( r), laim ein L apissa (21.3 %) ja Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä (34.5 %). Yleensä oli vuonna 1931 sekä miesten e ttä naisten vaaliharrastu s vilkkainta Etelä-Suom essa, laim einta maan pohjoisosissa. N aisten vaaliharrastus oli tällä k ertaa joka vaalip iirissä yleensä suhteellisesti laim eam paa kuin m iesten. Suhdelukujen ero oli keskim äärin 7.7, jo p a M ikkelin läänissä ja Kuopion läänin län tisessä vaalipiirissä 11.7 prosenttiyksikköä. K u iten kin kävi naisia suhteellisestikin enemmän kuin miehiä äänestäm ässä K ristiinankaupungissa ja P ietarsaaressa, H aagan kauppalassa sekä 9:ssä suomen- Av tabellen fram g år, a tt m ännens deltagande i 1931 års val var, liksom år 1925, relativt ta lrik ast i Y iborgs län s v ä stra ((50. i %), d ärn äst i T avastehus läns.södra valkrets (59.o <%), få ta lig a st i L appm arken (;2 i3. 5 %) och i üleâborgs läns norra valkrets (3 7.3 % ). K vinnornas valintresse var liksom år 1925 livligast i N ylands läns valkrets (54.0 % ), d ärn äst i Tavastehus läns norra valkrets (51.5 %), lam ast i L appm arken (21.3 % ) oclr i U leåborgs läns n o rra valkrets (34.5 %). I allm änhet var år 1931 såväl m ännens som kvinnornas valintresse livligast i södra F inland, lam ast i landets nordliga delar. K vinnornas valintresse var denna gång inom alla valkretsar proportionsvis svagare än m ännens. Skillnaden m ellan relationstalen var i medeltal 7.7, i S :t Michels län 12.7 och i Kuopio läns v ästra valkrets 11.7 procentenheter. Dock röstade ii ven proport ionsvis flere kvinnor än m än i K ristin estad och Jakobstad, i H aga köping sam t i 9 finsk- och 4 svenskspråkiga land skom-

14 10 ja 4 ruotsinkielisessä m aalaiskunnassa. N äistä m aalaiskunnista olivat useim m at V aasan läänin eteläisessä ja Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä. V aalioikeutetuista m iehistä kävi enem m än kuin. 70 % äänestäm ässä vain N aan talin ( 7'4.2 % ) ja Iisalm en kaupungeissa, V am m alan (75.9 % ), K ouvolan ja V arkauden kauppaloissa s kä 10:ssä suomen- ja o ruotsinkielisessä m aalaiskunnassa, jo ista useimm at olivat V iipurin läänin läntisessä vaalipiirissä. M aalaiskunnista oqi L em issä suhteellisesti enim m än m iesäänestäjiä ( 77.7 % ). N aisista ei.missään käynyt 70 % äänestäm ässä. Sellaisiakin kuntia, joissa heidän äänestysprosenttinsa kohosi 60:11 yli, oli vain 3 suom enkielistä m aalaiskuntaa, H ä m eenlinnan (67.7 % ) j a N aan talin kaupiungit sekä Vam m alan (67.7 % ) ja Valkeakosken kauppalat. K orkein oli naisten äänestysprosentti L em issä (68. l). Sangen laim eaa oli sekä m iesten e ttä naisten vaaliharrastu s yleensä L apissa, A hvenanm aalla, m uutam issa Suomenlahden saarissa sekä eräissä eri vaalipiirien kunnissa. Y hdeksässä suomen- ja kuudessa ruotsinkielisessä m aalaiskunnassa oli m iesten äänestysprosentti 20 itä ja naisten 1 5 :tä pienem pi. Miehillä se oli pienin Pelkosenniem ellä (13.0 % ) ja Savukoskella (13.4 % ), naisilla Savukoskella ( 7.7 % ), Suursaaressa ( 8.o % ), Sundissa ( 8.4 % ) jr., Kyyrölässä (8.9 % ). Toisessa vaalipiiriin kuuluvassa äänestysalueessa k ä y ttiv ät taas m aalaiset äänioikeuttaan enemmän ( 2.2 % ) kuin kaupunkilaiset ( 0.7 % ). Täm ä jolim uner. A v dessa landskom m uner befunno sig defle sta i V asa läns södra ocli U leåborgs läns n o rra. valkrets. Av de v alb erättig ade m ännen röstade m era än- 70 % endast i städern a N ådendal (74.2 % ) och Iisalm i oc.li i köpingarna V am m ala (75.» % ), K ouvola och V arkaus sam t i 10 finsk- och 3 svenskspråkiga landskom m uner, av vilka de flesta, voro belägna i V iborgs läns v ä stra valkrets. X landskom m unerna var de m anliga röstandes a n ta l proportionsvis störst i Lem i ( 77.7 % ). Av kvinnorn a röstade ingenstädes 70 %. De konmniner,.. där deras röstningsprocent översteg 65, voro endast 3 finsk sp råkig a landskom m uner, städerna. T avastelius (67.7 % ) och N ådendal sam t V am m ala (67.7 % ) ocli Valkeakoski köpingar. K vinnornas röstningsprocent v ar högst i Lem i (6 8. 1).. Såväl m ännens som kvinnornas valintresse var i allm änhet synnerligen lam t i L appm arken, på. Aland, p å n å g ra öar i F in sk a viken sam t i vissa kom m uner hörande till olika valkretsar. I 9 finsk- och 6 svenskspråkiga landskom m uner understeg röstningsprocenten för m ännen 20 och t o r kvinnorna 15. F ör m ännen var den lägst i P e l kosen niemi (1 2.0 % ) oeh i Savukoski (1 3.4 % ), fö r kvinnorna i Savukoski (7.7 % ), p å H ögland (8.0 % ), i Sund ( 8.4 % ) och i K yyrölä (8.9 % ).. 7. Äänestäjien ryhmitys äänestyspaikan mukaan. H ankkim alla otteen vaaliluettelosta vaalioikeute ttu henkilö voi k ä y ttä ä äänioikeuttaan missä äänestysalueessa hyvänsä, m u tta hänen antam ansa ään i tulee kuitenkin otetuksi huomioon siinä vaalipiirissä, johon kuuluvassa äänestysalueessa hän on äänioikeutettu. Vuoden vaaleissa kaikkiaan henkeä eli 1.5 % k aik ista äänestäneistä k ä y tti äänioikeuttaan vieraassa vaalipiirissä.. V ieraassa vaalipiirissä äänestäneet nähdään vaalip iire ittäin seuraavalla sivulla olevasta taulukosta, jossa kukin sellainen ään e stäjä on m erk itty siihen vaalipiiriin, m inkä vaaliluettelossa hänen niinensä oli. E ri vaalipiirien väliset eroavaisuudet olivat pieniä, enintään 1 %. K aupunkilaisista äänesti vieraassa v aalipiirissä suhteellisesti lähes 2 k ertaa niin p aljo n kuin m aalaisista j a kaupunkilaism iehistä enem m än (2.9 % ) kuin naisista (2.0 % ), m ikä jo h tunee heidän yleensä suurem paa liikkuvaisuutta vaativ asta toim innastaan. 7. De röstandes fördelning efter röstningsort. Genom u td rag ur vallängden kan valberättigadperson utöva sin rö strä tt i vilket röstningsom råde som helst, men hans avgivna rö st beaktas likväl i den valkrets, till vilket det röstningsom rådehör, där lian är valb erättig ad. V id valet år 1931 utövade inalles personer eller 1.5 % av alla röstande sin rö strä tt i främ m ande valkrets.. Tabellen å fö ljande sida u tv isar an talet personer, som inom de olika valkretsarna rö stat i en frä m m ande valkrets. V a rje dylik röstande h ar hänfö rts till den valkrets, i vars vallängd hans nam n. fanns upptaget. De olika valk retsarn as avvikelser frå n varan d ra, voro små, högst 1 %. Av stadsborna röstade e tt proportionsvis n ä stan dubbelt så sto rt an ta l som av land sborna i främ m ande valkrets och av stä dernas m anliga röstande e tt stö rre an tal (2.9 % ) än av de kvinnliga (2.0 % ), vilket torde bero därpå, a tt m ännens verksam het i allm änhet fo rd ra r större rörlighet än kvinornas. I a n n at röstningsom råde inom egen v alkrets begagnade sig å te r flere landsbor (2.2 % ) än. stadsbor (0.7 % ) av sin rö strä tt. D etta torde.,

15 11 V otants dans autres circonscriptions électorales. Vaalipiirit Valkretsar Circonscriptions électorales Absoluuttiset luvut Absoluta ta l Chiffres absolus Vo kaikista äänestäneistä I /o av samtliga röstande E n 0/o de tous les votants Uudenm aan läänin Nylands lans T urun 1. eteläinen Åbo 1. södra »» pohjoinen»» norra Häm een 1. eteläinen Tavastehus 1. södra »» pohjoinen»» norra Viipurin» läntinen Viborgs» v ä s t r a »» itä in e n»» Östra Mikkelin» S:t Michels» Kuopion» läntinen Kuopio» v ä s t r a »» itä in en»» Östra Vaasan» itäinen Vasa» Östra »» eteläinen»» södra »» pohjoinen»» norra Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra »» pohjoinen»» norra Lapin L appm arkens Koko m aa Hela riket Pays entier K aupungit - Städer V ille s Maaseutu Landsbygd Communes rurales tunee osittain siitä, e ttä m aaseudulla suurten äänestysalueiden vuoksi voi vaailiottein. äänestää usein lähem pänä toisessa kuin om assa äänestysalueessa. Sam oin sa a ttav a t useat ä än e stäjä t olla työssä ta i palveluksessa vieraassa äänestysalueessa. Jo s vieraassa vaalip iirissä äänestäneihin lisätään om assa vaalipiirissään, m u tta vieraassa äänestysalueessa äänestäneet, saadaan niiden henkilöiden lukum ääräksi, jo tk a tä y ttiv ä t ään io ikeuttaan m uualla kuin siinä äänestysalueessa, jonka vaaliluetteloihin he olivat m erk ity t, vuoden 1931 vaaleissa , m ikä vastasi. 3.4 % kaik ista äänestäneistä. K aupungeissa oli täm ä prosenttiluku hiukan pienempi (3.1) kuin m aaseudulla (3.5). delvis bero på a tt m an p å landsbygden p å grund av röstningsom rådenas storlek m ed vallängdsutd rag kan rösta på närm are håll inom e tt a n n at röstningsom räde än inom det egna. Dessutom kunna flere röstande ha arbete eller anställning i e tt främ m ande röstningsom räde. Om till tie personer, som rö sta t i främ m ande valkrets, tilläg g as de, som rö sta t i egen valkrets men främ m ande röstningsom räde, u tgjord e a n ta let personer, som b egagnat sig av sin v a lrä tt annorstädes än i det röstningsom räde, i vars vallängder de voro upptag n a, vid 1931 års val , vilket m otsvarade 3.4 % av hela a n talet röstande. I städern a var d e tta procenttal något lägre (3.i) än pä landsbygden (3.5). 8. Hyväksytyt ja hylätyt vaaliliput. Hyväksyttyjä v aalilip p u ja annettiin 'Vuoden 1931 vaaleissa K irjo ite ttu ja ehdokaslistoja oli vaalilipussa, jo ista pääosana olivat Lapin v aalip iirin vaaliliput. E hdokkaiden jä rje sty s oli m uutettu vain 12 vaalilipussa. Seuraavasta taulukosta nähdään, kuinka paljon eri vaalipiireissä an nettiin hyväksytty jä vaalilip p u ja k aikkiaan sekä keskim äärin kutakin v alittu a valitsijam iestä kohden. 8. Godkända och kasserade valsedlar. V id U931 års val inläm nades S godkända valsedlar. H andskrivna kandid atlisto r f-unnos å valsedlar, av vilka huvudparten utg jo rd es av de i L appm arkens valkrets inläm nade valsedlarna. K andid atern as o rdningsföljd hade ändrats endast å 32 valsedlar. Av följande tabell fram går hela mitalle t godkända valsedlar i de olika valkretsarna sam t detta antal i m edeltal per vald elektor.