Tarjous Tarjoudumme suorittamaan yllämainitun suunnittelun mukaiset suunnittelutehtävät tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti seuraavin

Transkriptio

1

2

3 Tarjous- ja yhteystietolomake Hanke / tarjouskilpailu Nuolialan yhtenäiskoulu / Lvia-suunnittelu Diaarinumero PIR/59/5102/2015 Yritys / tarjoaja Y-tunnus Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköposti Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Tarjous Tarjoudumme suorittamaan yllämainitun suunnittelun mukaiset suunnittelutehtävät tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti seuraavin hinnoin: Kokonaishinta (vertailuperuste) veroton hinta (alv 0 %): Suunnitteluhinta eriteltynä (alv 0 %) 1. Lv-suunnittelu 2. Ilmanvaihtosuunnittelu 3. Rakennusautomaatiosuunnittelu Arvioitu työmäärä h Kokonaishinnan lisäksi mahdollisia erikseen korvattavia töitä varten pyydetään ilmoittamaan aikaveloituksen perusteena käytettävät tuntipalkat sosiaali- ja yleiskuluineen ilman arvonlisäveroa työntekijäryhmittäin (tai erillinen liite). Tarjouksen liitteet tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti/tilaajan asettamat kelpoisuusehdot täyttyvät - tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset ja todistukset - selvitys vastuuvakuutuksesta ja tapaturmavakuutuksesta - kuvaus yrityksen laatujärjestelmästä ja yrityksen referensseistä - selvitykset esitettyjen henkilöiden koulutuksesta ja kokemuksesta Lisätietoja Tarjoajaa pyydetään ilmoittamaan sähköpostiosoite, josta tarjoajan tarpeen vaatiessa tavoittaa. Hankintapäätös annetaan tiedoksi tarjoajan yllä ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Hankintapäätöstä ei toimiteta tavallisena kirjeenä. Päiväys Tarjoajan allekirjoitus ja nimenselvennös

4 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 1/17 Tilaaja: Pirkkalan kunta Hanke: Nuolialan yhtenäiskoulu SUUNNITTELUOHJELMA

5 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 2/17 1. LÄHTÖKOHDAT Tilaaja: Rakennuspaikka: Pirkkalan kunta Jaakontie 5, Pirkkala Käyttötarkoitukset: Koulu Uudisrakennuksen laajuus: noin 5300 krs-m2 Saneerattavan osan laajuus noin 500 m2 HUOMIOITAVAA: Kyseessä on Nuolialan koulun laajennus. Näin ollen ympäristössä liikkuu paljon lapsia ja koululaisia. Tämä tulee turvallisuusnäkökohdissa huomioida. 2. TAUSTAA / TAVOITTEET Nuolialan vanha kivikoulu puretaan kesällä 2016 sisäilmaongelmista johtuvista syistä. Tilalle rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta vuosiluokilla 0-9. Rakennukseen toteutettavat kirjasto- ja nuorisopalveluiden tilat toivottavat Nuolialakeskuksen kävijät tervetulleiksi rakennukseen. Tila toimii eri sukupolvien kohtaamispaikkana, jota hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Tavoitteena on hyvä täyttö- ja käyttöaste rakennukselle. Tässä mallissa koulurakennus nähdään ympäri vuorokauden auki olevana palvelukeskuksena, kun nuorisotila ja kirjastopalvelut tuodaan sen yhteyteen. Tilat ovat kaikille avoimet ja niissä on mahdollista järjestää toimintaa sekä osana koulupäivää että sen jälkeen. Keskeisenä ajatuksena on, että uusi ja vanha rakennus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka tukee edellä olevaa tavoitetta ja yhtenäisen perusopetuksen tavoitetta. Koulua ei rakenneta erikseen ala- ja yläkouluksi. Nuolialakeskuksen oppimisympäristö on avoin ja moderni sekä tilat ovat muunneltavia. Tilat eivät muodostu perinteisistä luokkatiloista, vaan ne suunnitellaan tukemaan uudenlaista yhteisöllistä oppimiskäsitystä ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Liikuntatilojen suunnittelussa tilojen jakaminen tulee ottaa huomioon, johtuen koulun oppilasmäärästä sekä siitä, että tiloja tarvitaan myös liikuntapalveluiden päiväryhmien järjestämiseen.

6 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 3/17 Suunnittelussa käytetään osallistavaa työtapaa, jossa kaikki tilojen käyttäjät (oppilaat, henkilöstö, iltakäyttö ja vanhemmat) osallistetaan suunnitteluprosessiin. Edellyttää suunnittelutyöpajojen järjestämistä suunnittelukokousten lisäksi. Turvallisuusnäkökohdat tulee huomioida suunnittelussa. Mahdollisuus hallita ja rajoittaa kaikille avoin ja pääasiassa koulun käytössä olevat alueet ja tilat. Rakennuksen esteettömyys on erityisesti huomioitava. Pihan suunnittelussa on huomioitava eri-ikäisten lasten virikkeelliset liikkumis- ja leikkimismahdollisuudet. Suunnittelun lähtökohtana on oltava, että piha- ja sisäsuunnittelu tukee lasten ja nuorten liikkumista ja tekemistä. Nykyinen liikuntasali muutetaan oppilashuollon tiloiksi sekä opetuskäyttöön. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee toteuttaa toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet asetetussa tavoitekustannuspuitteessa. Hankkeen tarkemmat laatutavoitteet sekä muut tavoitteet täsmennetään suunnittelun alkuvaiheessa suunnitteluryhmän kanssa. Hankkeen kustannustavoitteet määritetään valittavien toiminnallisten ja laatutavoitteiden mukaisesti laaditun tavoitehintalaskelman perusteella. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan tiedostaen ratkaisujen koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Rakennushanke toteutetaan Terve Talo kriteerein. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työn laatuun. Tavoitteena on saada aikaan rakenteeltaan riskitön, toiminnallisesti tasokas uuden oppimisympäristön vaatimukset täyttävä rakennus ja ympäristö huomioiden rakennustekniset ja kustannuspuitteen määrittelemät rajoitukset. Rakennukselta edellytetään varmoja rakenne- ja materiaaliratkaisuja, jotta tilat ovat pitkään terveelliset ja turvalliset. Tämän lisäksi rakentamisessa tulisi huomioida muut kestävän kehityksen ja energiansäästöperiaatteet. BST-arkkitehdit on laatinut hankesuunnitelman, kerrosalaltaan noin 5200 krsm2 (liite). Suunnitelmaan sisältyy myös vuonna 2006 valmistuneen liikuntasalin uusiokäyttö sekä tontilla olevan kirjastotalon purkaminen ja rakennuspaikan täyttö.

7 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 4/17 Uudisrakennushankkeen alustava kustannusarvio on noin 13 M (alv 0%), liikuntasalin muutostöiden arvio Hankesuunnitelmalle ei ole vielä saatu kunnanhallituksen hyväksyntää. Mikäli kunnan päätöksenteossa hanke muuttuu oleellisesti tästä esitetystä, niin konsulttipalkkiosta neuvotellaan uudelleen. Mikäli hanketta ei hyväksytä lainkaan, on tilaajalla oikeus keskeyttää koko hankinta. Näin ollen konsultille maksetaan ainoastaan siihen asti kertyneet työkustannukset. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee toteuttaa toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet asetetussa tavoitekustannuspuitteessa. Suomen olosuhteita kestävä, riskitön ja turvallinen rakennus sekä tilojen monikäyttöisyys; ovat suunnittelun avainsanat! Energiataloudellisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Hankkeen tarkemmat laatutavoitteet sekä muut tavoitteet täsmennetään suunnittelun alkuvaiheessa suunnitteluryhmän kanssa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteisto asetetaan TAPRE-hankkeen periaatteiden mukaan hankesuunnitteluvaiheessa. (TAPRE = Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hanke). Hankkeen kustannustavoitteet määritetään valittavien toiminnallisten ja laatutavoitteiden mukaisesti laaditun tavoitehintalaskelman perusteella. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan tiedostaen ratkaisujen koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Tavoitteena on saada aikaan toiminnallisesti tehokas rakennus ympäristöineen huomioiden rakennustekniset ja kustannuspuitteen määrittelemät rajoitukset. 3. AIKATAULU Hankkeen alustava aikataulu on seuraava: - Rakennuttajankonsultin valinta tekn.ltk 04 / Suunnittelijoiden valinta: tekn.ltk 04 / Suunnittelu alkaa 05 / Rakennuslupa 01 / Urakkalaskentasuunnitelmat valmiit laskentaa varten 02 / 2017 (arvio) - Rakentaminen aloitetaan 05 / 2017 (arvio) - Uudisrakennuksen vastaanotto / Vanhan salin saneeraus / 2018

8 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 5/17 Suunnitteluvaiheen alussa laaditaan luonnos-, pääpiirustus- ja urakkalaskentasuunnitelmavaiheista yksityiskohtainen suunnitteluaikataulu pääsuunnittelijan toimesta. Rakentamisvaiheen alussa laaditaan aikataulu toteutussuunnitelmien luovuttamisesta urakoitsijoille. Suunnittelijoiden edellytetään noudattavan laadittavia aikatauluja. Suunnittelijoiden työ alkaa heti, kun tarjous on hyväksytty, valitusajat päättyneet ja sopimus allekirjoitettu. Hanke toteutetaan käyttäen jaettua pääurakkamuotoa, jossa rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoisijana. 4. PROJEKTIN ORGANISOINTI Tilaaja: Pirkkalan kunta Rakennuttajatehtävät: Rakennuttajakonsultti Turvallisuuskoordinaattori: - - Suunnittelijoiden tehtävät ja toimivalta määritellään suunnitteluohjelmassa sekä Pirkkalan kunnan ja suunnittelijoiden välisissä sopimuksissa. Suunnittelun organisoitumistapa on osina suunnittelu ja pääsuunnittelusta vastaa arkkitehti. Suunnittelu jaetaan seuraaviin osiin: Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu LVIA -suunnittelu Sähkösuunnittelu Geosuunnittelu (pohjatutkimus) Palotekninen suunnittelu, sisältyy arkkitehtisuunnittelutoimeksiantoon Akustinen suunnittelu, sisältyy arkkitehtisuunnittelutoimeksiantoon Suunnittelijoiden vastuulliset henkilöt kirjataan asianmukaisiin sopimuksiin. Yhteistyön menettelytavoista sovitaan erikseen suunnittelun alkaessa. Hankkeelle avataan projektipankki. 5. SUUNNITTELUTEHTÄVIEN LAAJUUS Hankkeen tavoitteenmukaisuus tarkistetaan ennen pääpiirustusten hyväksymistä sekä työkuvien osalta ennen urakkalaskentaa rakennusosa-arviolaskelmin.

9 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 6/17 Mikäli tavoitteet eivät toteudu, suunnitelmien kehittäminen tavoitteiden mukaisiksi sisältyy suunnittelijoiden palkkioihin. Suunnittelutehtävään sisältyy sen laajuuden mukainen työnaikaisen turvallisuuden huomioonottaminen suunnittelussa valtioneuvoston päätöksen VNP 205/2009 mukaisesti. Rakennushanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa arkkitehtonisessa, rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. Jokainen suunnittelija on velvollinen määrittämään suunnitelmiensa mukaisten, rakennuskohteen vaatimukset ja rakentamismääräykset täyttävien rakennustuotteiden CE -merkinnän vaatimustasot (Rakennustuoteasetus EU nro: 305/2011) sekä kansallisen tason vaatimukset. Niiltä osin kuin tuotteiden ei tarvitse olla CE- merkittyjä, tuotteiden määritysten tulee olla lain eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 2012/954 (tuotehyväksyntälain) ja vastaavan asetuksen mukaisesti varmennettavissa. Jokaiselle suunnittelijaosapuolelle kuuluu TAPRE-periaatteiden noudattaminen suunnittelussa sekä niihin liittyvät tehtävät (ks. Myös todentamismittauksiin tulee varata resursseja. Uudisrakennuksen halutaan olevan moderni, muunneltava ja monikäyttöinen oppimisympäristö, joka ei nodattele perinteiden koulurakentamisen mallia. Rakennuksen tulee kestää Suomen sääoloja, materiaalien tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja rakenneratkaisut riskittömät. Vuonna 2006 rakennetun liikuntasalin käyttötarkoitusta tullaan muuttamaan. Siihen kohdistuva suunnittelu kuuluu toimeksiantoon. Rakennesuunnittelu Rakennesuunnittelutehtävä on vaativuusluokaltaan vaativaa (ent. RakMK A2 mukaista A-luokkaa). Rakennesuunnittelijalla tulee olla tähän pätevyys ja koulutus. Rakennesuunnittelijan tehtävään sisältyvät RAK 95 kohtien 3-5 mukaiset tehtävät.

10 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 7/17 Edellisten lisäksi rakennesuunnitteluun sisällytetään seuraavat tehtävät: 2006 valmistuneen liikuntasalin käyttötarkoituksen muutoksen vaatima suunnittelu. Tietomallintaminen Suunnittelukokouksiin ja työpajoihin osallistuminen Elementti- ja valmisosien suunnittelu Valmisosien asennussuunnitelmien tarkastaminen Ulko- ja piha-alueella olevien rakenteiden suunnittelu mm. katokset, tukimuurit, portaat, luiskat tms. Radonputkituksen suunnittelu Sadevesien poistojärjestelmän suunnittelu Salaojasuunnittelu Vesikattorakenteisiin liittyvät täydentävät erikoisrakenteet, kuten esim. aurinkopaneelit Runkokatselmukseen osallistuminen Ulkopuolien kosteuseristys- ja vedenpoistosuunnittelu mm. sadevedet Rakennustyönaikaisiin viranomaisten aloitus- ja seurantakokouksiin osallistuminen ja viranomaisten rakennuslupaa varten vaatimien rakennesuunnitelmien kokoaminen Energiaselvitykseen ja -todistukseen tarvittavien lähtötietojen toimittaminen lvi-suunnittelijalle Urakkaneuvotteluihin ja työmaakokouksiin osallistuminen Suunnitelmien arkistointi käyttäjälle Tietojen toimittaminen huoltokirjaan oman suunnittelualan osalta Työturvallisuuden huomioon ottaminen suunnittelussa VNa 205/2009 mukaisesti ja osallistuminen rakennuttajan työturvallisuusasiakirjan laadintaan/päivitykseen Urakoitsijoiden esittämien ehdotusten tarkastus ja laadunvarmistus, työmenetelmien tarkastus Piirustusten muutosten (urakkasopimuksista tms. johtuvat muutokset, täydennykset) tekeminen sekä toteutumapiirustusten laatiminen Takuutarkastukseen osallistuminen Sitoutuminen Tapre-periaatteisiin

11 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 8/17 LVI- ja rakennusautomaatiosuunnittelu LVI-suunnittelutehtävä on vaativuusluokaltaan vaativaa (ent. RakMK A2 mukaista A-luokkaa). LVI-suunnittelijalla tulee olla tähän pätevyys ja koulutus. LVI-suunnittelijan tehtävään sisältyvät TATE 95 kohtien 3, 4, ja 5.10 mukaiset LVI- ja RAU-tehtävät korjattuna TATE 95 lisälehden vastaavilla kohdilla. Edellisten lisäksi LVI-suunnitteluun sisällytetään seuraavat tehtävät: 2006 valmistuneen liikuntasalin käyttötarkoituksen muutoksen vaatima suunnittelu Tietomallintaminen Suunnittelukokouksiin ja työpajoihin osallistuminen Rakennustyönaikaisiin viranomaisten aloitus- ja seurantakokouksiin osallistuminen ja viranomaisten rakennuslupaa varten vaatimine suunnitelmien kokoamista (mm. energiaselvitykset) Urakkaneuvotteluihin ja työmaakokouksiin osallistuminen Suunnitelmien arkistointi käyttäjälle Tietojen toimittaminen huoltokirjaan oman suunnittelualan osalta Työturvallisuuden huomioon ottaminen suunnittelussa VNa 205/2009 mukaisesti ja osallistuminen rakennuttajan työturvallisuusasiakirjan laadintaan Urakoitsijoiden esittämien ehdotusten tarkastus ja laadunvarmistus, työmenetelmien tarkastus Piirustusten muutosten (urakkasopimuksista tms. johtuvat muutokset, täydennykset ) tekeminen sekä toteutumapiirustusten laatiminen Takuutarkastukseen osallistuminen Purku- ja muutos suunnitelmien laadinta taloteknisiin liittymiin ja putkistolinjoihin rakennusten sekä tonttiliittymien välillä. Rakennustarkastuksen vaatimat selvitykset, mm. energiaselvitys ja - todistus Piha-alueen putkijohtosuunnittelu Rakennus suunnitellaan sisäilmastoluokan S2 vaatimukset täyttäväksi Rakennukseen suunnitellaan tarpeen mukainen ilmanvaihto Selvitettävä uusien energialähteiden käyttömahdollisuus Sitoutuminen Tapre-periaatteisiin

12 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 9/17 Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelijan tehtävään sisältyvät TATE 95 kohtien 3, 4 ja mukaiset SÄH ja TJÄ/TEL tehtävät korjattuna TATE 95 lisälehden vastaavilla kohdilla. Tehtävään ei kuitenkaan sisälly asennussuunnittelu. Edellisten lisäksi sähkösuunnitteluun sisällytetään seuraavat tehtävät: 2006 valmistuneen liikuntasalin käyttötarkoituksen muutoksen vaatima suunnittelu Tietomallintaminen Suunnittelukokouksiin ja työpajoihin osallistuminen Rakennustyönaikaisiin virnaomaisten aloitus- ja seurantakokouksiin osallistuminen Urakkaneuvotteluihin ja työmaakokouksiin osallistuminen Suunnitelmien arkistointi käyttäjälle Tietojen toimittaminen huoltokirjaan oman suunnittelualan osalta Työturvallisuuden huomioon ottaminen suunnittelussa VNa 205/2009 mukaisesti ja osallistuminen rakennuttajan työturvallisuusasiakirjan laadintaan Urakoitsijoiden esittämien ehdotusten tarkastus ja laadunvarmistus, työmenetelmien tarkastus Piirustusten muutosten (urakkasopimuksista tms. johtuvat, muutokset, täydennykset) tekeminen sekä toteutumapiirustusten laatiminen Takuutarkastukseen osallistuminen AV-, esitys- ja äänentoistotekniikan vaatima sähkösuunnittelu AV-suunnittelun lisäksi suunnittelussa tulee huomioida opetukseen ja oppimiseen liittyvä tieto- ja viestintätekninen kokonaisratkaisu. Sähkösuunnittelussa tulee ottaa huomioon laitteiden tarvitsemat virtamäärät ja - paikat, valaistus kokonaisuudessaan sekä verkkoyhteydet Langaton verkko ja esitystekniikan suunnittelu kuuluvat suunnittelutoimeksiantoon. Tilaaja edellyttää Sähkötietokortti ST ohjeistuksen noudattamista ja tähän pohjautuvan kaupallisen mallin käyttöä tarjouspyynnöissä. Näin ollen toimeksiantoon sisältyy määräluetteloiden tuottaminen (pisteiden määrät, johtoteiden ja nousujohtojen pituudet). Sähköurakan tarjouspyyntöasiakirjoissa noudatetaan Sähkötietokortin ST13.80 ohjeistusta. Sitoutuminen Tapre-periaatteisiin

13 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 10/17 Geosuunnittelu Geosuunnittelijan tehtävään sisältyvät GEO 95 kohtien 3-5 mukaiset tehtävät. Edellisten lisäksi geosuunnitteluun sisällytetään seuraavat tehtävät: Tutkimusten ja mittausten kenttätyöt Rakennustyönaikaisiin virnaomaisten aloitus- ja seurantakokouksiin osallistuminen ja viranomaisten rakennuslupaa varten vaatimien suunnitelmien kokoaminen Suunnittelukokouksiin, urakkaneuvotteluihin ja työmaakokouksiin osallistuminen Katselmukset ja tarkastukset työmaalla Suunnitelmien arkistointi käyttäjälle Tietojen toimittaminen huoltokirjaan oman suunnittelualan osalta Työturvallisuuden huomioon ottaminen suunnittelussa VNa 205/2009 mukaisesti ja osallistuminen rakennuttajan työturvallisuusasiakirjan laadintaan Urakoitsijoiden esittämien ehdotusten tarkastus ja laadunvarmistus, työmenetelmien tarkastus Piirustusten muutosten (urakkasopimuksista tms. johtuvat, muutokset, täydennykset) tekeminen sekä toteutumapiirustusten laatiminen Takuutarkastukseen osallistuminen Konsultointi ja mittaukset: liittyminen vanhaan Purettavan kirjaston täyttö parkkialueeksi: (kerrokset/materiaalit tms) Geosuunnitteluun kuuluu pohjatutkimuksen suorittaminen, tutkimustulosten esittäminen kartta- ja leikkauspiirustuksin sekä laboratorioraportein. Tutkimusten perusteella laaditaan rakennuksen perustamistapaselvitys. Maaperäolosuhteiden selvittämiseksi tehdään rakennusalueella paino/heijarikairauksia n. 10 pisteestä ja maanäytteet otetaan kahdesta kohtaa (2kpl/piste). 6. SUUNNITTELUTEHTÄVIEN VELOITUSPERIAATTEET Suunnittelijoiden kanssa tehdään kiinteähintainen konsulttisopimus, johon sisältyvät kaikki kohdassa 5 mainitut tehtävät. Tehtävien suorittaminen korvataan työn etenemisen mukaisina maksuerinä. Maksuerät ryhmitellään eo. tehtäväluetteloiden mukaisesti. Kunkin suunnitteluvaiheen viimeinen maksuerä on vähintään 10 % ko. vaiheen arvosta ja se maksetaan, kun ko. vaihe on hyväksyttävästi suoritettu.

14 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 11/17 Kokonaispalkkio sisältää kaikki em. suunnittelutehtäviin kuuluvat kustannukset neuvotteluineen ja suunnitelmien hyväksyttämisestä aiheutuvine toimenpiteineen lukuun ottamatta Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvien matkojen kuluja ja kopiokustannuksia. Tampereen kaupunkiseudulla tehtävät matkat sisältyvät suunnittelupalkkioon. Vähäisistä ohjelmallisista ja toiminnallisista syistä tai viranomaismääräyksistä johtuvista lisä- ja muutossuunnittelusta ei suoriteta erillistä korvausta. Rakennuttaja korvaa konsultille sellaiset Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolelle tehtyjen työmatkojen kustannukset, joista on etukäteen sovittu. Konsultin laskut korvataan tällöin voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaisesti. Matkalaskut on esitettävä viipymättä ja viimeistään kahden (2) kuukauden kuluttua matkan päättymisestä. Niiden hankkeen vaiheiden osalta, joista maksetaan kiinteä palkkio-osuus, sisältyy matkaan käytetty aika ja matkakustannukset normaalien töiden hoitoon liittyvien tehtävien osalta palkkioon. Tuntiveloituksella korvattavien tehtävien osalta konsultille korvataan enintään kahdeksan (8) työtuntia kultakin matkapäivältä. Normaalien kokousmuistioiden yms. papereiden kopiointi ja postitus sisältyy palkkioon. Mahdollinen CAD tulostaminen sisältyy suunnittelupalkkioon. Muu kopiointityö teetetään rakennuttajan hyväksymällä toimittajalla rakennuttajan laskuun. Kustannusten budjetoinnissa ja arvioinnissa käytettävän tavoitehintamenettelyn ja rakennusosa-arvion vaatimat selvitykset sisällytetään toimeksiantoon. Varsinaiset laskelmat laatii kohteen rakennuttamistehtäviä hoitava organisaatio. Suunnittelijan on tarjousta antaessaan otettava huomioon arvonlisäveron vaikutus. Palkkojen, sosiaali- tai muiden vastaavien kustannusten muutokset eivät vaikuta kokonaispalkkion suuruuteen. Konsultin tekemistä ylityötunneista ei makseta erillistä korvausta. 7. SOPIMUSASIAKIRJAT Hankkeen rakennuttamisessa noudatetaan seuraavia sopimusasiakirjoja: a) konsulttisopimus b) tarjouspyyntö liitteineen c) KSE 1995, jäljempänä mainittuine muutoksineen

15 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 12/17 d) kohdassa 5. mainitut järjestöjen vahvistamat tehtäväluettelot e) muut asiakirjat sopimuksessa mainitussa järjestyksessä. f) Tarjous Asiakirjojen keskinäinen järjestys on edellä mainittu. Tilaajalla on oikeus purkaa tehty sopimus, mikäli konsultin tarjouksessaan esittämät henkilöt vaihtuvat valvontatehtävän aikana, jos tilaaja katsoo, että esitetyt korvaavat henkilöt eivät vastaa pätevyydeltään tarjottuja henkilöitä. KSE 1995 sopimusehtoihin tehdään seuraavat muutokset: Kohta lisäys Konsultti vastaa myös kolmannelle henkilölle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä ja laiminlyönneistä. Kohta muutos Mikäli on kysymys ohjelmallisista ja toiminnallisista tai viranomaismääräyksen muuttamisesta johtuvista lisä- ja muutostöistä, ei niistä suoriteta erikseen korvausta, mikäli niiden määrä on vähäinen. Kohdat 7.2, 7.5 muutos Tilaaja ei suorita konsultille tässä tarkoitettua korvausta viivästymisestä tai keskeytymisestä. Siinä tapauksessa, että hanke keskeytetään, tilaajalla on oikeus katkaista sopimus, eikä konsultilla ole oikeutta saada muuta korvausta kuin tilaajan luvalla suoritetun suunnittelutyön määrää vastaava korvaus 8. PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Pirkkalan kunta pyytää tarjouspyynnöt ja valitsee suunnittelijat ja urakoitsijat. Konsultti laatii tarvittavat asiakirjat. 9. PROJEKTIN PÄÄTTÄMINEN Projekti päättyy, kun 2-vuotiskatselmuksessa havaitut virheet ja puutteet on hyväksyttävästi korjattu, takuuajan vakuudet palautettu ja taloudellinen loppuselvitys tehty. Hankkeessa solmittavien urakoiden takuuaika on kaksi vuotta, eristyslasiurakoissa 5 vuotta ja vesieristysurakoissa 10 vuotta. 10. RAHALIIKENNE Rahaliikenne tapahtuu Pirkkalan kunnan taloushallinnon kautta.

16 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 13/17 Pirkkalan kunta hyväksyy suunnittelijoiden, konsulttien, urakoitsijoiden ja muiden hankkeeseen osallistuvien maksuerätaulukot. Rakennuttajakonsultin vastuullinen projektinvetäjä tarkastaa laskun hyväksyttyjen maksuerätaulukoiden ja hankeen todellisen tilanteen mukaisesti sekä toimittaa tarkastusmerkinnällään varustettuina laskut Pirkkalan kunnalle. 11. MUITA SOPIMUKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA Projektin alkaessa suunnittelijan tulee esittää tilaajalle lopullinen hankekohtainen laatusuunnitelma, jossa selvitetään yrityksen organisaatio, toimintatavat, vastuut toimenpiteistä, suunnitelmien dokumentointi, sovellettava tietotekniikka ja muutosten hallinta. Projektin ulkoisesta tiedottamisesta vastaa Pirkkalan kunta. Konsultit huolehtivat omalta osaltaan siitä, että tilaajan velvollisuudet rakennustyön turvallisuudesta tulevat hoidetuiksi valtioneuvoston päätöksen VNP 692/94 mukaisesti. Tilaajalla on omistus- ja käyttöoikeus projektissa syntyneeseen materiaaliin. Tilaajaa sitova sopimus syntyy vasta kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. 12. TARJOUS Tarjous tulee olla tarjouspyynnön mukainen eikä siinä saa olla omia ehtoja. Tarjous on laadittava tarjouslomakkeelle (liite). Lisäksi vaadittavat selvitykset. Tarjous annetaan kiinteällä kokonaishinnalla. Kokonaishinnan lisäksi erikseen korvattavia töitä varten pyydetään ilmoittamaan aikaveloituksen perusteena käytettävät tuntipalkat sosiaali- ja yleiskuluineen ilman arvonlisäveroa työntekijäryhmittäin. Konsultin tulee liittää tarjoukseensa tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset sekä selvitykset teknisestä suorituskyvystä. Ks. kohta 13 / kelpoisuusehdot. Tarjouksia käsiteltäessä tarkastetaan ensin palvelun tarjoajalle asetettujen kelpoisuusehtojen täyttyminen ja tarjouspyynnön mukaisuus. Mikäli tarjoajan kelpoisuusehdot eivät täyty, tilaaja pidättää itsellään oikeuden olla ottamatta tarjousta mukaan tarjouskilpailuun. Vertailuperusteena on hinta.

17 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 14/17 Matkakustannukset on sisällytettävä kokonaispalkkioon, niistä ei erikseen makseta. Tarjouksen tulee saapua tarjouspyyntökirjeessä ilmoitettuun ajankohtaan mennessä tarjouspyyntökirjeessä ilmoitettuun osoitteeseen. Tarjouksen tulee olla suljetussa kirjekuoressa, jossa tarjouspyyntökirjeessä mainittu kohdetta ja tarjousalaa kuvaava merkintä. Tarjouksen tulee olla voimassa kolme kuukautta tarjousajan päättymisen jälkeen. Tarjous annetaan Suomen kielellä. Osatarjouksia ei hyväksytä. Vaihtoehtoisia tarjouksia ei oteta huomioon. Omia sopimusehtoja ei voi esittää tarjouksessa. Jaettaessa kokonaispalkkiota hankkeen eri vaiheille, noudatetaan ohjeellisesti seuraavia prosenttijakautumia: Suunnitteluvaihe Arkk. Rakenne LVI Sähkö Ehdotukset ( /L1) 15 % 5 % 5 % 5 % Luonnokset ( /L2) 15 % 5 % 20 % 15 % Rakennuslupasuunn. (3.3.7/T1) 20 % 20 % Toteutussuunnitelmat (4/T2-T3) 40 % 60 % 65 % 70 % Rakennusaikaiset tehtävät (5) 10 % 10 % 10 % 10 % Tarjoukseen tulee liittää kuvaus projektin hoitotavasta, laatujärjestelmästä sekä nimetä työhön osallistuvat asiantuntijat sekä esittää selvitys heidän koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja arvio kunkin työpanoksesta tähän projektiin. Vastuuhenkilöä ei työn kuluessa saa vaihtaa ilman tilaajan suostumusta. 13. TARJOAJAN KELPOISUUSEHDOT 13.1 Selvitykset tilaajavastuulain mukaisista velvoitteista, vastuuvakuutus Tilaajavastuulain mukaiset edellytykset tulee täyttyä. Tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa tilaajavastuulain (1233/2006 ja muutos 470/2012) edellyttämät selvitykset ja todistukset sekä selvitys vastuuvakuutuksesta ja tapaturmavakuutuksesta. Nämä eivät saa toimitettaessa olla kahta kuukautta vanhempia. Nämä eivät saa toimitettaessa olla kahta kuukautta vanhempia.

18 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 15/ Tekninen suorituskyky Yrityksellä tulee olla laadunvarmistusjärjestelmä. Tarjoukseen tulee liittää kuvaus konsultin laatujärjestelmästä, varamiesjärjestelmästä sekä nimetä työhön osallistuvat asiantuntijat sekä esittää selvitys heidän koulutuksestaan ja työkokemuksestaan. Vastuuhenkilöä ei työn kuluessa saa vaihtaa ilman tilaajan suostumusta. Selvitys: selvitys laadunvarmistuksesta sekä hankkeen varamiesjärjes telmästä Yrityksellä tulee olla esittää tarjouksensa liitteenä projektisuunnitelma, jossa on esitetty selvitys projektin hoitotavasta sekä projektiin osallistuvat henkilöt ansioluetteloineen ja arvio työtuntimääristä Projektista vastaavien suunnittelijoiden koulutus ja kokemus Kaikilla suunnittelijoilla tulee olla vähintään alansa opistotasoinen koulutus Rakennesuunnittelutehtävä on vaativuusluokaltaan luokkaa vaativa. 1. Suunnittelijalla tulee olla esittää vaativuusluokasta pätevyys (FISE). (ent. RakMK A2 muk. A-luokka) 2. Suunnittelijalla tulee olla valmistumisensa jälkeistä alansa suunnittelutyökokemusta vähintään 8 vuotta. 3. Suunnittelijalla tulee olla Suomessa toteutetusta uudisrakentamisen suunnittelusta vähintään kaksi oppilaitosreferenssiä viimeisen 5 vuoden aikana, min. a 1500 br-m2. LVIA- ja Sähkö- suunnittelutehtävä on vaativuusluokaltaan luokkaa vaativa. 1. Vähintään alansa insinööritason koulutus 2. Suunnittelijalla tulee olla valmistumisensa jälkeistä alansa suunnittelutyökokemusta vähintään 8 vuotta. 3. Suunnittelijalla tulee olla Suomessa toteutetusta uudisrakentamisen suunnittelusta vähintään kaksi oppilaitosreferenssiä viimeisen 5 vuoden aikana, min. a 1500 br-m2. Selvitys: Koulutus: - Selvitys: koulutus ja valmistumisaika. - Todistus esim. FISE-pätevyyden myöntämisestä (RAK) Kokemus: - kohteiden nimet, henkilön toimenkuva kohteessa, tilaajien yhteystiedot, hankkeiden laajuustiedot, toteuttamisajat.

19 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 16/ Suomen kieli Esitetyiltä henkilöiltä vaaditaan todistus suomen kielen taidoista, mikäli henkilöt eivät ole suomen kansalaisia tai mikäli kohteet ovat ulkomailla toteutettuja, henkilön tulee osoittaa kirjallisesti hallitsevansa Suomen lain, rakentamismääräykset sekä viranomaisvaatimukset siinä määrin kuin hänen toimenkuvansa edellyttää Vasteaika Tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä on, että vasteaika työmaakäynnille on max. 2 tuntia sitä tilaajan pyytäessä Ketjuttaminen Suunnittelutoimeksiantojen ketjuttamista ei sallita, vaan suunnittelijan tulee olla suorassa, kokopäiväisessä työsuhteessa tarjoavaan yritykseen. Tämä ei koske akustiikka- ja palokatkosuunnittelua. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden hylätä tarjoukset, jotka eivät täytä em. kelpoisuusehtoja. 14. TARJOUKSEN VALINTAPERUSTEET Tilaaja käsittelee, hyväksyy tai voi hylätä tarjouksen hankintalaissa esitetyin perustein. Asiakirjojen julkisuudesta annetun lain perusteella tarjoukset ovat päätöksenteon jälkeen pääsääntöisesti julkisia. Tämän vuoksi tarjouksen antajan tulee erikseen tarjouksessaan mainita miltä osin tarjous mahdollisesti sisältää liikesalaisuuksia. Hintatiedot ovat kuitenkin aina julkisia. Tilaaja hyväksyy hyväksyttävistä ja kelpoisuusehdot täyttävistä tarjouksista halvimman. Tarjous voidaan jättää hyväksymättä, jos se ei ole tarjouspyynnön mukainen, jos siinä on olennainen virhe, jos ilmoitettu palkkio on tarvittavan työn määrään ja vaativuuteen nähden niin alhainen, ettei sillä voida suorittaa työtä sopimuksen mukaisesti, tai jos tarjous on saapunut tarjouksen tekijästä johtuvasta syystä tarjousajan päättymisen jälkeen. Tarjousten avaustilaisuuden jälkeen saapuneet tarjoukset palautetaan avaamattomina.

20 SUUNNITTELUOHJELMA Sivu 17/17 Tilaaja pidättää itsellään olla hyväksymättä yhtäkään tarjousta, eikä tarjouslaskennasta ole oikeutta pyytää korvausta. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden hylätä tarjous, joka on yli 20% halvempi kuin kaikkien avattujen tarjousten keskihinta. Hankintayksikkö voi perustelluista syistä keskeyttää hankintamenettelyn ja suunnittelutoimeksiannon, jolloin suunnittelijalle korvataan siihen mennessä tehdyt työtunnit 15. LISÄTIEDOT Mahdolliset hankintaan liittyvät tarkentavat kysymykset: ks. tarjouspyyntö. Kysymykset on esitettävä suomen kielellä. Vain kirjallisesti annetut lisätiedot ovat rakennuttajaa sitovia.

21 Nuolialan yhtenäiskoulu Jaakontie 5, Pirkkala HANKESUUNNITELMA

22 Sisällysluettelo Hankesuunnittelutyöryhmä... 2 Rakennuspaikka... 3 Käyntiosoite... 3 Kiinteistön omistus... 3 Kaavoitustilanne... 3 Tarveselvitys... 3 Hankekortti... 4 Koulurakennuksen laatukriteerit... 4 Hankkeen lähtötiedot... 4 Uudisrakennuksen laajuus... 5 Hankkeen tavoitteet... 5 Hankkeen kuvaus... 7 Tilaohjelma... 8 Rakennustekniset tavoitteet... 9 Hankkeen aikataulu ja eteneminen... 9 Hankkeen tavoitekustannukset (alv 0%)... 9 Talotekniikkaselvitys Yleistä Liittymät Lämmitys Vesi- ja viemärilaitteet Ilmastointi Jäähdytys Rakennusautomaatio Sähkötekniikka Yleistä Liittymät Sähkönjakelu ja johtotiet Valaistus Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Energiaselvitys Yleistä Toteutusvaihtoehtoja Tulokset ja yhteenveto

23 Hankesuunnittelutyöryhmä Nuolialan yhtenäiskoulun - uudisrakennushankkeen hankesuunnitelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon kuuluvat Sivistysosasto: - Harri Rönnholm, sivistysjohtaja - Mika Luukkanen, opetuspäällikkö (sij. Pirjo Belcher) - Tommi Ruokonen, talous- ja hallintopäällikkö - Teemu Keronen, Nuolialan koulun rehtori - Tero Saatsi, vapaa-aikapäällikkö Kaavoitus ja maankäyttö - Mika Raatikainen, toimistoarkkitehti Perusturvaosasto: - Liisa Länsipuro, ylilääkäri Tekninen osasto: - Jouni Korhonen, tekninen johtaja - Timo Orjala, tilapalvelupäällikkö - Ari Lounasranta, talotekniikkamestari - Elisa Hinkkala, rakennuttajainsinööri Hankesuunnitelman laadinnan asiantuntijoina ovat olleet: - Petri Tavilampi, BST-Arkkitehdit Oy - Jari Lantiainen, BST-Arkkitehdit Oy BST-Arkkitehdit Oy Finlaysoninkatu 5, Tampere petri.tavilampi@bst-ark.fi 2

24 Rakennuspaikka Käyntiosoite Jaakontie 5, Pirkkala Kiinteistön omistus Kunta omistaa tontin ja sillä olevat rakennukset. Kaavoitustilanne Tontti, jolla koulu sijaitsee on Loukonlahden asemakaava-alueella korttelissa Kaavakorttelin merkintänä on YO. Kerrosluku III, tehokkuusluku Tontilla sijaitsevat rakennukset ovat suojeltuja, poikkeuksena vuosien 2006 ja 2014 laajennukset. Tontilla sijaitsee osin muinaismuistoalue. Tontin kokonaispinta-ala on m2. Rakennusoikeutta on 9521 kem2. Rakennusoikeus on ylitetty pienehkönä poikkeama vuonna 2014 valmistuneen laajennuksen yhteydessä, 54 kem2. Purettavan rakennusosan (vanhan kivikoulun) kerrosala on noin 4500 m2. Tarveselvitys Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025 Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että palveluverkon toteuttamisen valmistelua tehdään ko. selvityksen Palveluverkkomalli vaihtoehdon D pohjalta. Tässä vaihtoehdossa kuntaan rakennetaan kokonaan uudenlainen yksikkö, jossa kasvun ja opin polku on yhtenäinen päivähoidosta yhdeksännelle luokalle saakka. Tämän lisäksi on yksi yhtenäiskoulu ja yksi lastentalo perinteisten koulujen ja päiväkotien lisäksi. Kunta jaetaan kolmeen alueeseen, jonka sisällä kasvun ja opin polut pyritään huomioimaan varhaiskasvatuksesta lähtien. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Nuolialan yhtenäiskouluhanke sisältää tilavarauksena noin 300 m² nuoriso- ja kirjastotiloja. 3

25 Hankekortti Koulurakennuksen laatukriteerit Opetushallitus on julkaissut 2005 kirjan Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Hankkeella tavoitellaan edellä mainitun teoksen mukaan samoja asioita: - Koulu toimii joustavasti ja monipuolisesti sekä mahdollistaa erilaisia työskentelytapoja ja vuorovaikutustilanteita - Koulu toimii monipuolisena kulttuurikeskuksena - Koulu on innostava, luovuuteen ja tutkivaan oppimiseen houkutteleva sekä tilannesidonnaista oppimista tukeva konkreettinen oppimisen apuväline - Koulu on esteettinen ja vahvistaa psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia - Koulu vaalii kestävää kehitystä - Koulu on tarkoituksenmukaisesti mitoitettu - Koulu lisää fyysistä terveyttä ja turvallisuutta Hankkeen tavoitteita on avattu enemmän ja yksityiskohtaisemmin tässä hankesuunnitelmassa. Opetushallituksen sivustolle on kerättyä em. kirjan lisäksi muuta tietoa koulurakennusten suunnitteluun liittyen: akentaminen/suunnittelu_ja_mitoitus Hankkeen lähtötiedot Hanke muodostuu sekä olemassa olevista tiloista että rakennettavista uusista tiloista. Oppilasmäärä on yhteensä noin 850 alla olevan taulukon karkean hahmotelman mukaisesti: Laskuharjoitus 3 - enimmäismäärät oppilaista ja ryhmistä A B C D E Pienryhmien oppilasmäärä 30 Yht Vuosiluokkien 0-6 oppilaat 504 Vuosiluokkien 7-9 oppilaat 330 Yhteensä 864 Henkilöstö: Noin 60 opettajaa ja noin 25 ohjaajaa. 4

26 Lisäksi noin 3 koulun hallintohenkilöstöä, koululääkäri, kaksi terveydenhoitajaa, koulukuraattori ja psykologi sekä nuorisotyöntekijät ja kirjastohenkilöstöä. Ruoka- ja puhtauspalvelun henkilöstöä noin 10 ja kiinteistönhoitaja. Henkilöstön määrä kaiken kaikkiaan on noin 100. Tällä hetkellä oppilaiden kulkeminen Nuolialan kouluun tapahtuu enimmäkseen Naistenmatkantien rinnalla kulkevia kevyenliikenteen yhteyksiä pitkin. Toinen hieman vähäisemmässä käytössä oleva kulkusuunta on Jaakontien kautta. Koulun oppilaista noin 40 on kuljetusoppilaita, joita kuljetetaan tilatakseilla. Nuolialan nykyisessä kirjastossa asioidaan vuodessa reilu kertaa. Noin eri asiakasta käyttää siellä lainausoikeuttaan vuodessa. Asiakkaista noin 2/3 on alle 15-vuotiaita ja 1/3 yli 15- vuotiaita. Arkisin koulupäivän ulkopuolella liikuntasalit olisivat käytössä noin klo ja viikonloppuisin klo Iltakäyttäjinä koululla olisi mm. Pirkan opisto, seurat ja yhdistykset, sekä yksittäiset kirjaston ja nuorisotilojen käyttäjät. Pirkan opiston osalta vuosittainen tilojen käyttötuntimäärä olisi noin Taito- ja taideaineiden sekä musiikin tilat olisivat tehokkaassa käytössä ilta-aikaan. Tilatarve samaan aikaan opiskeleville opetusryhmille: Arvio tällä hetkellä tarvittavista tiloista on 36 opetusryhmää + pienryhmät. Tästä tiedosta on johdettu tarvittavien opetustilojen määrä. Tämä arvio tarkentuu hankesuunnittelun aikana. Uudisrakennuksen laajuus Tavoitteena on pidetty tontin nykyisin mahdollistamaa noin m² kerrosalaa. Vanhan kirjastorakennuksen purulla saada hankkeelle lisäkerrosalaa. Hankkeen tavoitteet Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta vuosiluokilla 0-9. Rakennukseen toteutettavat kirjasto- ja nuorisopalveluiden tilat toivottavat Nuolialakeskuksen kävijät tervetulleiksi rakennukseen. Tila toimii eri sukupolvien kohtaamispaikkana, jota hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Tavoitteena on hyvä täyttö- ja käyttöaste rakennukselle. Tässä mallissa koulurakennus nähdään ympäri vuorokauden auki olevana palvelukeskuksena, kun nuorisotila ja kirjastopalvelut tuodaan sen yhteyteen. Tilat ovat kaikille avoimet ja niissä on mahdollista järjestää toimintaa sekä osana koulupäivää että sen jälkeen. Varmistetaan tilojen monikäyttöisyys ja entistä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä. Keskeisenä ajatuksena on, että uusi ja vanha rakennus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka tukee edellä olevaa tavoitetta ja yhtenäisen perusopetuksen tavoitetta. Koulua ei rakenneta erikseen ala- ja yläkouluksi. Yhteiset tilat lisäävät eri-ikäisten oppilaiden välistä ymmärrystä ja kanssakäymistä. Nuolialakeskuksen oppimisympäristö on avoin ja moderni sekä tilat ovat muunneltavia. Tilat eivät muodostu perinteisistä luokkatiloista, vaan ne suunnitellaan tukemaan uudenlaista yhteisöllistä oppimiskäsitystä ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Avautuvat luokkahuoneet vai täysin avoin oppimisympäristö, joustavalla pohjaratkaisulla voitaisiin saavuttaa kenties molemmat. Suunnittelussa lähtökohtana tulisi olla, että perinteistä käytävätilaa ei juuri ole, vaan kulkureitit ovat osa oppimisympäristöjä. Tavoitteena on kengätön koulu, jossa ulkokengillä ei kuljeta oppimisympäristöjen sisällä. Kaappilokerikot tarvitaan osalle oppilaista. Lokeroiden oltava riittävän kokoisia, "mopokypärän" mittaisia. 5

27 Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Liikuntatilojen suunnittelussa tilojen jakaminen tulee ottaa huomioon, johtuen koulun oppilasmäärästä sekä siitä, että tiloja tarvitaan myös liikuntapalveluiden päiväryhmien järjestämiseen. Opettajien yhteistyö niin oppimisen suunnittelussa kuin toteutuksessa on välttämätöntä uudessa oppimisympäristössä. Suunnittelussa käytetään osallistavaa työtapaa, jossa kaikki tilojen käyttäjät(oppilaat, henkilöstö, iltakäyttö ja vanhemmat) osallistetaan suunnitteluprosessiin. Edellyttää usean suunnittelutyöpajan järjestämistä. Tilojen jakaminen tulee ottaa huomioon, johtuen koulun oppilasmäärästä sekä siitä, että tiloja tarvitaan myös liikuntapalveluiden päiväryhmien järjestämiseen. Opettajien yhteistyö niin oppimisen suunnittelussa kuin toteutuksessa on välttämätöntä uudessa oppimisympäristössä. Suunnittelussa käytetään osallistavaa työtapaa, jossa kaikki tilojen käyttäjät(oppilaat, henkilöstö, iltakäyttö ja vanhemmat) osallistetaan suunnitteluprosessiin. Edellyttää usean suunnittelutyöpajan järjestämistä. Turvallisuusnäkökohdat tulee huomioida suunnittelussa. Mm. mahdollisuudet joustavasti hallita kulkuoikeuksia eri tiloihin. Eri ikäisten lasten turvallinen kanssakäyminen. Mahdollisuus hallita ja rajoittaa kaikille avoin ja pääasiassa koulun käytössä olevat alueet ja tilat. Toimiva langaton verkko koko rakennukseen. Koko kiinteistöön(vanha ja uusi) yhteensopiva kuulutusjärjestelmä ja varaus info-tv:lle. Rakennuksen esteettömyys on erityisesti huomioitava. Rakennukselta toivotaan varmoja rakenne- ja materiaaliratkaisuja, jotta tilat ovat pitkään terveelliset ja turvalliset. Tämän lisäksi rakentamisessa tulisi huomioida muut kestävän kehityksen periaatteet. Pihan suunnittelussa huomioitava eri ikäisten lasten virikkeelliset liikkumis- ja leikkimismahdollisuudet. Suunnittelun lähtökohtana on oltava, että piha- ja sisäsuunnittelu tukee lasten ja nuorten liikkumista ja tekemistä. Piha on osa koulun oppimisympäristöä ollen samalla tutkivan oppimisen mahdollistava luontopiha. Pihalla ja myös sisällä on oltava mahdollisuus mm. pienimuotoiseen kasvien kasvattamiseen. Suunnittelussa tulee huomioida, että rakennus tarjoaa viihtyisän ja kulttuurillisia virikkeitä tarjoavan ympäristön sen käyttäjille, jolloin ns. prosenttiperiaatteen tavoitteita saavutetaan jo suunnitteluvaiheen ratkaisuilla. Siispä kulttuuri ja taide osaksi arkea. Lisäksi toiveena on hillitty ja rauhoittava värimaailma. Lisäksi saattoliikenne ja oppilas- ja henkilöstöpysäköinti sekä huoltoliikenne (jäteauto- ja ruokalaliikenne) otettava huomioon. Erityisesti saattoliikenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Pyöräparkkiin tulee päivittäin monta sataa polkupyörää. Uusi oppimisympäristö ja pedagogiikka Uusi oppimisympäristö tukee yhtenäisen kasvun ja opin polun muodostumista. Luokan-, aineen- ja erityisopettajien sekä oppilashuollon henkilöstön kiinteä yhteistyö helpottaa ja tukee koululaisen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Yhteistyö ja tilojen (mm. kirjasto, liikuntasali, taito- ja taideaineiden oppimisympäristö) yhteiskäyttö läheisten päiväkotien kanssa tutustuttaa pieniä lapsia tulevaan kouluun. Tuttu talo, henkilökunta ja kaveripiiri luovat turvallisen toimintaympäristön ja -kulttuurin kasvun eri vaiheissa. Tulevat oppimisympäristöt eivät tulevaisuudessa rakennu fyysisesti perinteiselle luokallisen tilojen toimintaperiaatteelle vaan edesauttavat toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta korostavia opetus- ja oppimisprosessin muotoja, joita ovat mm. Yksilö- ja parityöskentelyalueet 6

28 Pienryhmäoppimisalueet ja Suurryhmäoppimisalueet koulun käytävät ja piha-alueet Uudet oppimisympäristöt mahdollistavat monimuotoisemmin toteuttaa samanaikais- ja tiimiopettajuuden periaatteiden kautta eheyttävän aihepiiriopetuksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen menetelmiä. Uudet oppimisympäristöt edesauttavat toimintakulttuuria ja pedagogiikkaa vastaamaan uuden opetussuunnitelman haasteisiin, joita mm. ovat: Oppilaan näkeminen aktiivisena toimijana, mikä tarkoittaa mm. omatoimista ja kriittistä tiedon hankintaa ja oppilaan toimijan roolin vahvistamista Oppiminen herättää myönteisiä tunnekokemuksia, iloa ja uutta luovaa toimintaa, Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, mikä tarkoittaa mm. tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä ja vuorovaikutus -ja yhteistyötaitoja. Uudistuva toimintakulttuuri edellyttää myös uudistuvaa pedagogista johtajuutta, missä Tunnistetaan moniammatillisuuden voimavarat ja kehitetään työnkuvia vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita Tuetaan opettajien ja tiimien kehittymistä ja autonomiaa Kohdennetaan resursseja koulutukseen ja osaamisen hallintaan Hankkeen kuvaus Hankkeen lähtökohtana on, että vanha vuosina ja -80 luvulla valmistunut kivikoulurakennus puretaan ja tontille rakennetaan uudisrakennus. Alla olevissa luvuissa käydään läpi säilyvät tilat ja uudisrakennuksen tilatarve. Koulun tontille jää jäljelle kaksi vanhaa puurakennusta (arkkitehti Wivi Lönnin 1919 sekä rakennusmestari Arvid Männistön 1923 suunnittelemat rakennukset), jotka ovat suojeltuja sekä 2000-luvulla valmistuneet kivikoulun laajennusosat. Tontilla on myös vuonna 1985 rakennettu kirjastorakennus. Poikkeamisluvan mukaisesti rakentaminen sopeutetaan koulutontilla olevaan rakennuskantaan sekä piha-alueeseen. Koulumiljöö säilytetään yhtenäisenä kokonaisuutena. Nuolialan sivukirjaston rakennuksesta luovutaan. Kolmannen sektorin tilakäyttö mahdollistetaan uuden rakennuksen yhteydessä. Mm. Killon kuvataidekoulun toiminta sijoitetaan uuden rakennuksen yhteyteen. Vuonna 2006 valmistuneen liikuntasalin käyttötarkoitus muutetaan palvelemaan oppilashuollon toimintoja sekä opetustiloina. 7

29 Tilaohjelma Käyttöön jäävät tilat Seuraavat tilat jäävät käyttöön säilyvissä rakennuksissa: OT3: 11 kpl OT2: 4 kpl liikuntasali (1 opetusryhmä) ruokasali nykyinen tekstiilityön luokka sosiaalitilat ruoka- ja puhtauspalvelun henkilöstölle väestönsuojatiloja Yllä on tiloja yhteensä 17 opetusryhmälle (1 liikuntatila, 4 pienryhmätilaa) = 12 tilaa, jotka voivat toimia ns. kotiluokkina. Uuden rakennuksen tilat Kirjasto- ja nuorisotilat, joita hyödynnetään päiväaikaan opetuskäytössä. Toinen kotitalouden opetukseen käytettävä tila voisi olla yhteydessä nuorisotilaan, jolloin tiloja voisi hyödyntää ristiin. Mm. nuorisopalvelut hyödyntäisivät keittomahdollisuuksia. Suunnittelun lähtökohtana on, että kirjasto voisi toimia omatoimikirjastona, jonka aukioloajat ovat laajemmat kuin milloin henkilöstöä on paikalla. Tärkeää on huomioida omatoimikirjaston asennuksen helppous eli esimerkiksi tilaan on vain yksi sisäänkäynti, josta pääsee yhdellä kirjautumisella sisään ja toisaalta reitit muualle kouluun ovat suljettavissa silloin kun ei ole toivottavaa sinne päästä. Myös kameroiden helppo sijoiteltavuus on mietittävä ja lainaus/palautuksen sujuvuus. Nuorisotilan suunnittelussa on huomioitava koulun käyttö päiväsaikaan. Yksi opetusryhmä. Taito- ja taideaineiden oppimisympäristö: Käsityön ja kuvaamataidon kokonaisuus 145 vvt. Yksi tila suunnitellaan tekstiilityön opetukseen ja toinen tila kuvaamataidon opetukseen. Märkätyötilat, pimiö, savenpolttouuni ja kipsi- sekä valutöiden työstämiseen soveltuvat tilat. Nämä tilat mahdollistavat kolmen ryhmän samanaikaisen työskentelemisen. Riittävät varastotilat, jotta kolmannen sektorin iltakäyttö mahdollistuu. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy puutyötila, metallityö sekä pinta- ja kuumakäsittelyn tilat. Nämä tilat mahdollistavat kahden ryhmän samanaikaisen työskentelemisen. Lisäksi tähän kokonaisuuteen kytkeytyy mediateekki, jossa voidaan ohjelmoida ja suunnitella mm. tietokoneella 3D-malleja. Mediateekki olisi hyvä suunnitella niin, että kirjastossa myös pajamuotoinen toiminta mahdollistuisi (pääkirjastossa ei ole tällaiseen soveltuvaa tilaa, mutta entistä enemmän on kysyntää sellaiselle tilalle, jossa ihmiset voivat oppia, opettaa, luoda, rakentaa, tuunata ja kokeilla yhdessä). Uusi Nuolialan kirjasto/mediateekki palvelisi tältä osin koko kunnan väestöä. Pajoissa eri-ikäiset ihmiset oppivat ja oivaltavat yhdessä uusia asioita, esimerkiksi 3Dtulostusta tai koodausta. Samoja laitteita ja samoja tiloja voisivat siis kaikki käyttää yhdessä. Henkilöresurssit voisivat olla myös yhteisessä käytössä kirjaston, nuorisotoimen, koulun ja vapaan sivistystyön kesken. Tilat mahdollistavat yhteensä kuuden ryhmän samanaikaisen opiskelun. Pirkan opiston Killon kuvataidekoulun rakennuksen korvaavat tilat sijoittuvat tähän yhteyteen. Luonnontieteiden oppimisympäristö (fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon opetus), 100 vvt. 2 kokeelliseen fysiikan ja kemian opiskeluun soveltuvaa tilaa ja kaksi kevyemmin varusteltua luonnontieteiden opetustilaa, jotka ovat avoimia ja muunneltavia. Opetustilojen yhteyteen tulee mahdollisuus kasvien kasvattamiselle - huomioitava mm. ilmansuunta. Neljä opetusryhmää. Kotitalous, arvio noin 35 vvt. Tarve 2 kotitalousluokalle, joista vähintään toista hyödynnetään muiden oppiaineiden opetuksessa. Tämä toinen opetustila on yhteydessä nuorisotilaan. Kaksi opetusryhmää. 8

30 Musiikki, noin 45 vvt. Kaksi toisiinsa kytkettyä tilaa, joiden välissä on ryhmätyöskentelytila. Sijoittelu niin, että se mahdollistaa pienimuotoiset esiintymiset koulun oppilaille. Akustiset vaatimukset. Kaksi opetusryhmää. Liikuntasali (kentän koko 20 x 40m + varoalueet) vvt = 86 vvt. Kolmeen osaan jaettava liikuntasali. Lisäksi riittävät pukuhuonetilat, liikuntavälinevarastot (myös iltakäytölle), katsomoratkaisu, mahdollisesti nouseva näyttämö ja tuolivarasto. Henkilökunnan olohuone. Lisäksi tähän yhteyteen tulee monitilatoimisto henkilökunnan työtilaksi ja hallinnon käyttöön. Kokonaisuuteen on varattava kaksi työhuonetta, joissa opintoohjaajat työskentelevät. SOTE-tilat: Kouluterveydenhuoltotilat ja oppilashuollon tilat. Yllä on tiloja yhteensä 18 opetusryhmälle (sisältää 3 ryhmällistä liikuntatilaa, 2 metalli&puutyötilaa) = 13 tilaa, jotka voivat toimia ns. kotiluokkina. Lisäksi tarvitaan noin opetustilaa. Avautuvat luokkahuoneet vai täysin avoin oppimisympäristö, joustavalla pohjaratkaisulla voitaisiin saavuttaa kenties molemmat. Käytävätilojen hyödyntäminen. Vuonna 2006 valmistuneen liikuntasalin käyttötarkoituksen muutos Liikuntasaliin sijoitetaan tilat oppilashuollolle sekä tiloja opetuskäyttöön. Rakennustekniset tavoitteet Lämmönläpäisykerroin RakMK C vaatimukset Noudatetaan RakMK C määräyksiä Hyvä lämmöneristyskyky. Ulkoseinien lämmöneristeet uretaania Runkoratkaisussa huomioitava muuntojoustavuus Paloluokka, P1 Lämpö- ja kosteustekninen suunnitteluluokka RF2 Tiiveys Akustinen toimivuus Kosteiden ja märkien tilojen seinät kivirakenteiset Harjakatto ja reilut räystäät Vesien pois johtaminen katolta, seinän vierustoilta ja tontilta Hankkeen aikataulu ja eteneminen Hankesuunnitelma teknisessä lautakunnassa 3 / 2016 Vanhan kivikoulun purku kesällä 2016 Suunnittelu valmistuu alkuvuonna 2017 Uudisrakennuksen rakentaminen aloitetaan keväällä 2017 Nykyisen liikuntasalin saneeraus ja kirjastotalon purku 2018 Koko hanke valmiina 11 / 2018 Hankkeen tavoitekustannukset (alv 0%) Karkeat kustannusarviot - uudisrakennus: noin 13 M - liikuntasalin saneeraus: kirjaston purku ja alueen tasaus paikoitusalueeksi:

31 Talotekniikkaselvitys Yleistä Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Liittymät Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja liitospaikka Nuolialan koulun v valmistuneen osan lämmönjako. Rakennus liitetään Tampereen Veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Purettavankoulurakennuksen liittymät pyritään hyödyntämään. Vesijohdon ja jätevesiviemärin liitospaikka on Jaakontie. Sadevesiviemärin liitospaikat ovatjaakontiellä. Rakennuksen jäte- ja hulevedet pyritään johtamaan painovoimaisesti liitospaikkoihin. Tontilla muiden rakennusten liittymät säilytetään ennallaan omina liittyminään. Lämmitys Lämmönjakohuone sijaitseen v.2006 rakennetun osan pohjakerroksessa. Lämmönjakokeskuksessa on omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, lattialämmitysverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllävarustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Lämmitysverkostot jaetaan vielä mahdollisesti useampaan siirrinkohtaiseen pumppaus- ja säätöryhmään esim. rakennusosien ja julkisivujen perusteella. Rakennuksen kouluosa lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Kouluosan pesuhuone- ja pukutiloihin asennetaan vesikiertoinen lattialämmitys, jota säädetään huonekohtaisilla lämpötila-antureilla.tuulikaapit ja porrashuoneet lämmitetään lisäksi huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-verkostoon. Lämpöjohdot tehdään pääosin sinkityistä teräputkista puserrusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöpatterien kytkentäjohdotasennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan tai -rakenteeseen asennettaviin jakokaappeihin, jotka varustetaan vesitiivein putkiläpiviennein ja vuodonilmaisimella. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Vesi- ja viemärilaitteet Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Yleisötiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksenamaalatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea tai muovipinnoitettu kupariputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Keittiössä, terveydenhoitotiloissa ja liikuntasalin pesutiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Koulu käytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden 10

32 malleissa ja asennuskorkeuksissa. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivollaja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivojja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Muualla lattiakaivot ovat pääosinmuovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Opetustilat varustetaan tarvittavin laboratoriohanoin, kipsinerottimin ja hätäsuihkuin. Väestösuoja varustetaan sulkuventtiilikaivolla. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan piha-alueiden huoltotarpeen mukaan. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Tasakatoilla käytetään lämmitettäviä kattokaivoja, jotka viemäröidään sisäpuolisilla viemäreillä sadevesiverkostoon. Rakennuksen perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin lukuun ottamatta keittiötilojen viemäreitä, jotka tehdään hst-viemäriputkista kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan opetus-, hoito- ja työtiloissa. Sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten rakennetaan oma teknisen tila. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon sekä laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Alustava konejako on seuraava: opetustilat 1, opetustilat 2, hallinto- ja terveydenhoitotilat, aula, tekninen käsityö, liikuntasali, pesuhuone- ja pukutilat, musiikki ja näyttämö, kirjasto sekä WC- ja siivoustilat. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Teknisen käsityön lämmöntalteenotto toteutetaan nestekiertoisena, WC- ja pesutilojen tilojen iv-koneissa käytetään LTO-kennoa ja kaikissa muissa iv-koneissa käytetään pyörivää LTO-roottoria. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. IV-koneiden käyntiä ohjataan aikaohjelman ja ulkolämpötilan mukaan. Lisäksi iv-koneilla varataan käsikäyttömahdollisuus normaalin käyntiajan ulkopuolisia tilaisuuksia varten. Neuvottelu- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huoneilman CO2-pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Koneet mitoitetaan siten, että tilojen ilmastointia voidaan aikaohjauksella pitää osateholla myös normaalin käyttöajan ulkopuolella. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omalla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneella, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella ja valvonnalla varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Puutyötilat varustetaan purunpoistojärjestelmällä, jonka keskusimuyksikkö sijoitetaan omaan laitetilaan. Teknisen ja tekstiilityön opetustilat sekä fysiikka- ja kemialuokat varustetaan tarvittavilla kohde- ja pölynpoistolaitteilla sekä vetokaapeilla. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Korkeissa tiloissa voidaan käyttää myös syrjäytysilmanvaihtoa. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, 11

33 tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Jäähdytys Erillistilat, esim. tietotekniikanopetus- ja laitetilat voidaan varustaa tilakohtaisilla jäähdytyslaitteilla, jos lämpökuormat nostavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä. Jäähdytys toteutetaan vesikiertoisena lataussäiliön, kylmäkojeikon ja nestejäähdyttimen tai kylmävesiaseman ja ilmalauhduttimen avulla. Jäähdytysputkistot tehdään kuten vesijohto- ja lämmitysputkistot. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytysputket eristetään solukumikourulla. Jäähdytetyt tilat varustetaan huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Mikäli huonetilassa on sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita, ohjataan näitä kaikkia yhteisellä väyläpohjaisella säätimellä. Lämpöpattereissa käytetään moottoriventtiileitä ja huoneanturit asennetaan sellaiseen paikkaan, jossa ne mittaavat lämpötilaa työ- tai oleskelualueella. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään Pirkkalan kunnan keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla. Sähkötekniikka Yleistä Rakennukset ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: -Sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy). Syöttö tulee v.2014 rakennetun osan sähköpääkeskuksesta -Rakentamisen ajaksi varmistetaan vanhan olemassa olevan Koulu alueen sähkönsyöttö ja tietoliikenneverkon toimivuus. -Nykyiseen tietoliikenneverkkoon (Soneran tietoliikenneverkko) Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pää- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Kompensointikondensaattoreita ei asenneta, vaan pääkeskukseen jätetään pelkkä tilavaraus niille. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko). Kaapeleina ja putkituksena käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Ns. opetusseinään asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä, vaan johdot ja kaapelit asennetaan aina johtoteille. Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja peitekannella varustettuja umpiteräspeltihyllyjä. Opetus- ja toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. 12

34 Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Autolämmityspistorasioita ei asenneta, mutta pääkeskuksessa varaudutaan tilavarauksella sähkökulkuneuvojen latauspisteille myöhempää käyttöä varten. Rakennuksesta pysäköintialueen reunaan asennetaan varaputkitus. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Opetustiloissa, lepohuoneissa ja leikkitiloissa valaistusta ohjataan kytkimillä ja läsnäolotunnistimilla. WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin Led valaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Pihavalaistuksessa pitää käyttää energiatehokkaita valaisimia. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Valaisimet eivät saa olla ns. riippuvaa tyyppiä, muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Valaistuksen sammutuspulssi toteutetaan rakennusautomaation kautta. Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueelle asennetaan hämäräkytkimellä ja taloautomaatiolla ohjattu aluevalaistus. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä WLAN-verkon valmius (tukiasema-asennuksen mahdollistava kiinteä asennus) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittaessa ajannäyttöjärjestelmä yleisäänentoistojärjestelmä kuulutusmahdollisuudella, ja mahdollinen integraatio vanhaan rikosilmoitinjärjestelmä (integroidaan rakennusautomaatiojärjestelmään) video/kameravalvontajärjestelmä(demon) yleiskaapelointijärjestelmä inva-wc-hälytysjärjestelmä sadevesijärjestelmän sulanapitojärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä info-tv järjestelmävalmius varattuvalojärjestelmä (neuvottelu- ja toimistotilat) ovien hätäsulkujärjestelmä Aurinkosähköjärjestelmä (koko 30-50KWp) Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. 13

35 Energiaselvitys Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitteena on saavuttaa energiatehokkuusluokka A, kun lähtökohtana on voimaan tullut ympäristöministeriön asetus. Tavoitetasoksi voidaan asettaa oppilaitoksille määritelty energialuokka A eli rakennuksen energiankulutus on enintään 120 kwh/br-m2, kun lähtökohtana pidetään aiemmin vuonna 2013 voimassa olleet määräykset ja ohjeet. Tavoitetaso pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Toteutusvaihtoehtoja Rakennuksen ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m2K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Rakennus tehdään ilmatiiviiksi - ilmanvuotoluvun tulee olla luokkaa 1. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Maanvaraisissa puku- ja pesutiloissa lämpö tuodaan lattialämmityksellä suoraan oleskeluvyöhykkeelle ja lattian kuivatus hoidetaan samalla. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Keittiön kylmäkoneet sijoitetaan ulos, jolla estetään tiloihin tulevaa ylilämpö ja vähennetään jäähdytyksen tarvetta. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. IV-koneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Pääasiassa käytetään pyöriviä roottoreita, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 75 %. Ulkoilman lämpötila huomioidaan koneiden käyntitehossa. Yleisö- ja neuvottelutiloissa ilmastointia säädetään huonekohtaisesti käyttötilanteen mukaan. Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. WC- ja siivoustiloille tulee oma lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmakone, jota voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m3/s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m3/s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään pitkäkestoisia LED lamppuja. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja silloin tehtävien laskelmien perusteella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan. 14

36 N U O L I A L A N K O U L U N L A A J E N N U S - V I I T E S U U N N I T E L M A Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

37 Rakennusoikeuslaskelma: rakennusoikeus tontilla käytetty rak.oik. purettava rakennus 9521 kem kem kem2 + kirjasto n.300 kem2 rak.oik. jää (mahd. ylitys 5% yht kem2 476 kem2) 5257 kem2 suunnitelman kerrosala (ilman iv-koneh.) x;013 x;loukonlahti x;99 x;98 x;97 x;96 x;95 x;94 x;93 x;92 7 x;87 x;88 x;89 x;90 x; KREETANTIE VP WIVI LÖNNIN PUISTO sr pp 83 kansi kt V 5237 kem2 vss-, sosiaali- ja aputilat kellarissa 4 P x;107 x;108 x;106 x;105 x;104 x;103 x;102 x;101 x;100 sm VESIJOHDON LIITTYMÄPAIKKA kt le kt kt avokallio 1309 YO 1309 KREETANTIE kansi ar le VK huoltoliikenne 1.krs / sr sr s-1 e=0, JAA III 1 p huoltoliikenne LPA saattoliikenne h p x;+101, SVK x;+101,30 SVK x; saattoliikenne kansi ap purettava kirjasto pp Asemapiirustus L : 1000 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

38 HS-1 HS-1 E ST B C Hyll yt 4 tasossa Hyll yt 4 tasossa Hyll yt 4 tasossa Hyll yt 4 tasossa Hyll yt 4 tasossa METOS JÄÄPANKKI x 168 = ST ST ST kiinteistövarasto 55,5 m² siivouskeskus 44,5 m² käyt 36,0 m² VSS (sos.tilat) 120,5 m² x;e 30 x;e 30 x; x; SO-1 x;ei30 x;ei 60 x;1200 x;9 00 x;e 30 x;1200 JVTK JVTK RVTK x;1200 höyrykupu min. h=2400 KOTELOINTI x;ei60 ILM. TAULU js KYLMÄKONEET PAISUNTA- JA T ÄYT TÖASTIAT x; ppp js Hyllyt 4 tasossa Hyllyt 4 tasossa PAISUNTA-ASTIA x;005 x;pkh / N x;006 x;wc / PH JT ILM. TAULU 35 db s yv ennys x;007 x; WC JT x;009 x;wc / PH x;1200 KOTELOINTI Hyllyt4 tasossa Hyllyt4 tasossa Hyllyt 4 tasossa Hyllyt 4 tasossa SO1 NAUL. ILM. TAULU x;004x;vss S-1 x;et / SOS.TILA HS-1s NAUL. x;008 x;pkh / M x;010x;tekn.tila IV-KONE KOTELOINTI KOTELOINTI 13 x 168= VSS:N VENTTIILIKAIVO 35 db KOTELOINTI Kellari L : 350 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

39 B veistospiha konesali 64,5 m² varasto 35,5 m² kuumakäsittely 25,0 m² puutyö 89,5 m² +104,300 opet, tekn 12,0 m² KUVAAMATAITO 2 opetusryhmää TAIDE- JA TAITOAINEIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖ perustyötila, kuvaamataito 89,5 m² +104,300 pintakäsittely 21,0 m² metallityö 86,5 m² TEKN.TYÖ 2 opetusryhmää puhdas työskentely, tekstiilityö 240,5 m² +104,300 var 20,0 m² opet 19,5 m² +104,300 wc 18,0 m² kuvanveisto, kuvaamataito 89,5 m² le-wc opettajien työtila 5,0 m² 34,5 m² ot 59,5 m² dreijat 9,5 m² pimiö 9,5 m² vaatesäilytys 35,0 m² wc 7,5 m² porrash 41,5 m² kengät SOLUJEN, LUONNOTIETEIDEN JA MUSIIKIN SISÄÄNKÄYNTI (musiikin iltakäyttö) A rullakot, jäte vaateh 8,0 m² kotitalous 1 117,0 m² var 9,5 m² KOTITALOUS 2 opetusryhmää ryhmätyö kotitalous 2 84,5 m² 1 opetusrymä mediateekki 65,5 m² kirjasto / nuoriso 292,5 m² +102,700 opetusaula/ nuoriso 83,0 m² aukko tasonostin ot 60,5 m² +102,700 ot 68,0 m² +102,700 kerrostasoala 2045 kem2 (kotitalous ruokailu) ot 60,5 m² +104,300 OPPIMISSOLU 1 4 opetusrymää kengät +104,300 21,5 m² vahtim. 10,0 m² kirjasto / nuoriso 292,5 m² OPPILAS- JA HAMMASHUOLLON SISÄÄNKÄYNTI hammash. 18,0 m² psykologi 15,0 m² välineh. 11,0 m² hammash. 14,5 m² käyt 17,5 m² kuraattori 15,0 m² tk 10,5 m² le-wc 5,5 m² wc 3,0 m² lepo merkkari 5,0 m² 14,0 m² terveydenh. 14,5 m² terveydenh. 15,0 m² A tvt 13,0 m² kengät 15,0 m² B käyt ot 52,0 m² 63,5 m² ot 61,0 m² ot 60,5 m² OPPIMISSOLU 2 3 opetusrymää Tilakaavio kerros 1 L : 350 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

40 var 11,5 m² Näyttämö/ musiikki 60,0 m² teleskooppikatsomo (128 paikkaa salibandyssa) liikuntahalli 1085,5 m² (tuolivarasto alla) (porrashissi) tarkkaamo 8,0 m² käyt 21,0 m² musiikki 90,5 m² var 9,0 m² varasto 72,5 m² le-wc 5,5 m² ph 8,0 m² pukuh 27,0 m² LIIKUNTAHALLI 23 x 42 vaatesäilytys 35,5 m² porrash 40,0 m² ot 68,0 m² tarkkaamo 5,0 m² ph 8,0 m² le-wc 5,5 m² käyt 62,0 m² pukuh 25,0 m² opettajan ph m 7,0 m² opettajan ph n 7,0 m² le-wc 5,0 m² ph 8,0 m² pukuh 24,5 m² wc 6,0 m² KORIPALLO SALIBANDY käyt 60,0 m² wc 6,0 m² var 40,5 m² ot 86,5 m² ot 60,5 m² LUONNONTIETEIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖ var 16,5 m² viherhuone kerrostasoala 2366 kem2 aula, vaatesäilytys 49,0 m² ot 82,0 m² ot 66,0 m² ot 50,5 m² ot 51,5 m² (vanha opetustila jaettu) Tilakaavio kerros 2 L : 350 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

41 käyt 18,5 m² neuv 23,0 m² avotoimisto / kanslia 54,5 m² rehtori 13,5 m² opo 16,0 m² wc 8,5 m² vaatesäilytys 31,0 m² porrashuone 40,0 m² wc 6,0 m² lepo 5,0 m² henkilökunta 93,5 m² iv-koneh 251,0 m² käyt 50,5 m² opetusaula 73,0 m² ot 60,5 m² kerrostasoala 827 kem2 var 14,5 m² siiv 7,5 m² opettajien työtila, var 55,5 m² käyt 18,0 m² ot 60,5 m² OPPIMISSOLU 3 wc 1,5 m² aula, vaatesäilytys 59,0 m² ot 59,5 m² Tilakaavio kerros 3 L : 350 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

42 Huoneluettelo Nimi Pinta-ala Kerros huom wc Not Placed Not Placed lepo Not Placed Not Placed oppilas- ja hammashuolto le-wc 5,0 m² Kerros 1 wc 7,5 m² Kerros 1 vaateh 8,0 m² Kerros 1 var 9,5 m² Kerros 1 pimiö 9,5 m² Kerros 1 dreijat 9,5 m² Kerros 1 vahtim. 10,0 m² Kerros 1 opet, tekn 12,0 m² Kerros 1 kengät 15,0 m² Kerros 1 wc 18,0 m² Kerros 1 opet 19,5 m² Kerros 1 var 20,0 m² Kerros 1 pintakäsittely 21,0 m² Kerros 1 kengät 21,5 m² Kerros 1 kuumakäsittely 25,0 m² Kerros 1 opettajien työtila 34,5 m² Kerros 1 vaatesäilytys 35,0 m² Kerros 1 varasto 35,5 m² Kerros 1 porrash 41,5 m² Kerros 1 ot 59,5 m² Kerros 1 ot 60,5 m² Kerros 1 ot 60,5 m² Kerros 1 konesali 64,5 m² Kerros 1 mediateekki 65,5 m² Kerros 1 ot 68,0 m² Kerros 1 opetusaula/ nuoriso 83,0 m² Kerros 1 kotitalous 2 84,5 m² Kerros 1 metallityö 86,5 m² Kerros 1 perustyötila, kuvaamataito 89,5 m² Kerros 1 kuvanveisto, kuvaamataito 89,5 m² Kerros 1 puutyö 89,5 m² Kerros 1 kotitalous 1 117,0 m² Kerros 1 puhdas työskentely, tekstiilityö 240,5 m² Kerros 1 kirjasto / nuoriso 292,5 m² Kerros 1 wc 3,0 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto lepo 5,0 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto le-wc 5,5 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto tk 10,5 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto välineh. 11,0 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto merkkari 14,0 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto terveydenh. 14,5 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto hammash. 14,5 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto terveydenh. 15,0 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto kuraattori 15,0 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto psykologi 15,0 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto käyt 17,5 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto hammash. 18,0 m² Kerros 1 oppilas- ja hammashuolto tvt 13,0 m² Kerros 1 vanha laajennus käyt 52,0 m² Kerros 1 vanha laajennus ot 60,5 m² Kerros 1 vanha laajennus ot 61,0 m² Kerros 1 vanha laajennus ot 63,5 m² Kerros 1 vanha laajennus le-wc 5,0 m² Kerros 2 Huoneluettelo Nimi Pinta-ala Kerros huom tarkkaamo 5,0 m² Kerros 2 le-wc 5,5 m² Kerros 2 le-wc 5,5 m² Kerros 2 wc 6,0 m² Kerros 2 wc 6,0 m² Kerros 2 opettajan ph m 7,0 m² Kerros 2 opettajan ph n 7,0 m² Kerros 2 ph 8,0 m² Kerros 2 ph 8,0 m² Kerros 2 ph 8,0 m² Kerros 2 tarkkaamo 8,0 m² Kerros 2 var 9,0 m² Kerros 2 var 11,5 m² Kerros 2 var 16,5 m² Kerros 2 käyt 21,0 m² Kerros 2 pukuh 24,5 m² Kerros 2 pukuh 25,0 m² Kerros 2 pukuh 27,0 m² Kerros 2 vaatesäilytys 35,5 m² Kerros 2 porrash 40,0 m² Kerros 2 var 40,5 m² Kerros 2 aula, vaatesäilytys 49,0 m² Kerros 2 Näyttämö/ musiikki 60,0 m² Kerros 2 käyt 60,0 m² Kerros 2 ot 60,5 m² Kerros 2 käyt 62,0 m² Kerros 2 ot 66,0 m² Kerros 2 ot 68,0 m² Kerros 2 varasto 72,5 m² Kerros 2 ot 82,0 m² Kerros 2 ot 86,5 m² Kerros 2 musiikki 90,5 m² Kerros 2 liikuntahalli 1085,5 m² Kerros 2 ot 50,5 m² Kerros 2 vanha laajennus ot 51,5 m² Kerros 2 vanha laajennus wc 1,5 m² Kerros 3 lepo 5,0 m² Kerros 3 wc 6,0 m² Kerros 3 siiv 7,5 m² Kerros 3 wc 8,5 m² Kerros 3 rehtori 13,5 m² Kerros 3 var 14,5 m² Kerros 3 opo 16,0 m² Kerros 3 käyt 18,0 m² Kerros 3 käyt 18,5 m² Kerros 3 neuv 23,0 m² Kerros 3 vaatesäilytys 31,0 m² Kerros 3 porrashuone 40,0 m² Kerros 3 käyt 50,5 m² Kerros 3 avotoimisto / kanslia 54,5 m² Kerros 3 opettajien työtila, var 55,5 m² Kerros 3 aula, vaatesäilytys 59,0 m² Kerros 3 ot 59,5 m² Kerros 3 ot 60,5 m² Kerros 3 ot 60,5 m² Kerros 3 opetusaula 73,0 m² Kerros 3 henkilökunta 93,5 m² Kerros 3 iv-koneh 251,0 m² Kerros ,5 m² Huoneluettelo - kellari Nimi Pinta-ala Kerros käyt 36,0 m² Kellari -1 siivouskeskus 44,5 m² Kellari -1 kiinteistövarasto 55,5 m² Kellari -1 VSS (sos.tilat) 120,5 m² Kellari ,0 m² OPETUSTILAJAKO: UUSI LAAJENNUSOSA 1. krs Taito- ja taideaineet: kuvaamataito tekninen työ tekstiilityö mediateekki yht. Kotitalous Perusopetus 2.krs Luonnontieteet Perusopetus 3. krs Perusopetus Musiikki 2 or 2 or 1 or (puhdas työskentelytila, jaettavissa) 1 or 6 or 2 or 4 or 4 or (fyke ot) 1 or 3 or + opetusaula 2 or Perusopetuksen tiloja yht. 8 + opetusaula Opetusryhmiä yht opetusaula VANHOISSA LAAJENNUKSISSA (2006, 2014) Uudisrakennuksessa sijaitsevat huonetilat (poislukien iv-konehuone ja kellarissa sijaitsevat tilat) 4848 hum2 Vanhassa rakennuksessa sijaitsevat tilat (opetustilat 5, tvt, oppilas- ja hammashuolto) 510,5 hum2 Opetustilat vanhassa liikuntasalissa Tekstiilityön jako YHTEENSÄ: Opetustilat Pienryhmät 11 or + 4 or (pienryhmä) 3 or 2 or (pienryhmät 20 op) 36 or + opetusaula 6 or Nuolialan koulun laajennus Huoneluettelo ja ryhmäjako L FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

43 näkymä idästä Nuolialan koulun laajennus Visualisointi L FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

44 aulanäkymä Nuolialan koulun laajennus VisualisointiL09 100b FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

45 näkymä oppimissoluun 3. krs Nuolialan koulun laajennus VisualisointiL09 100c FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

46 julkisivu etelään 1. julkisivulevy, kuitusementti (Steni Colour, Cembrit Color tmv.) valkoisen murrettuja sävyjä 1b. julkisivulevy, kuitusementti, valkoinen 2. opaalilasi / taustamaalattu lasi 3. lasi (ikkunat) 4. julkisivulevy, kuitusementti, ruskean sävyjä 5. lasi (viherhuoneen lasitus) 6. huopakate, tumma harmaa 7. uritettu maalattu betoni 1b julkisivu länteen Julkisivut L : 300 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

47 julkisivu pohjoiseen 1. julkisivulevy, kuitusementti (Steni Colour, Cembrit Color tmv.) valkoisen murrettuja sävyjä 1b. julkisivulevy, kuitusementti, valkoinen 2. opaalilasi / taustamaalattu lasi 3. lasi (ikkunat) 4. julkisivulevy, kuitusementti, ruskean sävyjä 5. lasi (viherhuoneen lasitus) 6. huopakate, tumma harmaa 7. uritettu maalattu betoni 1b julkisivu itään JulkisivutL09 101b 1 : 300 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

48 aula, vaatesäilytys 59,0 m² opettajien työtila, var 55,5 m² 3900 aula, vaatesäilytys 49,0 m² 3900 kirjasto / nuoriso 292,5 m² +104, opetusaula/ nuoriso 83,0 m² ot 68,0 m² 5500 käyt 36,0 m² VSS (sos.tilat) 120,5 m² +101, ,700 Leikkaus A-A L : 200 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

49 20,00 13, opetusaula 73,0 m² ot 60,5 m² liikuntahalli 1085,5 m² käyt 60,0 m² var 40,5 m² kuumakäsittely 25,0 m² puutyö 89,5 m² puhdas työskentely, tekstiilityö 240,5 m² kotitalous 1 117,0 m² mediateekki 65,5 m² kirjasto / nuoriso 292,5 m² +104,300 ot 60,5 m² Leikkaus B-B L : 200 Nuolialan koulun laajennus FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi

50 aksonometria rakennuksen massoittelusta Nuolialan koulun laajennus Aksonometria L FINLAYSONINKATU TAMPERE puh www. bst-ark. fi