Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Eero Vuorio Tapio Huttula Jussi Kukkonen Kyösti Kurtakko Kaj Malm Anne Mikkola Maire Mäki Eila Rekilä Anu Yanar Helka Kekäläinen Sirpa Moitus Kirsi Mustonen Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2008

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit keväällä Yhdessä korkeakoulujen kanssa on sovittu auditointien kokonaisaikataulusta, jonka mukaan jokainen yliopisto ja ammattikorkeakoulu osallistuu laadunvarmistusjärjestelmänsä ulkoiseen auditointiin vuoteen 2011 mennessä. Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi on kehitetty korkeakoulujen laatutyön ja kilpailukyvyn tueksi sekä osoittamaan, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulukohtainen laadunvarmistus. Auditointimalli on myös eurooppalaisten laadunvarmistusperiaatteiden mukainen, joten se edistää näiden periaatteiden soveltamista suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistukseen. Koska vasta vajaa kolmasosa auditoinneista on tehty, on pitkäkestoista vaikuttavuutta vielä ennenaikaista arvioida. Arviointineuvoston keräämien palautteiden ja auditointiprosessista saatujen havaintojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että auditoinnit ovat terävöittäneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja laadunvarmistuksen menettelytapojen dokumentointia. Auditoinnit ovat ohjanneet korkeakouluja näkemään toimintojaan kokonaisuutena ja näyttävät edesauttaneen laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen välisen yhteyden selkiytymistä. Korkeakoulut ovat myös lisänneet henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnattua laatukoulutusta. Voidaan hyvin sanoa, että tietoisuus laatukulttuurista on laajentunut ja syventynyt. Parhaimmat kiitokset Helsingin yliopistolle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Ossi Tuomi pääsihteeri Korkeakoulujen arviointineuvosto

4

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Helsingin yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Strategia, arvot ja toimenpideohjelmat. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat.. Toiminnanohjaus.. Laadunvarmistusjärjestelmä Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus.. Perustutkintoon johtava koulutus.. Tutkimustoiminta ja jatkokoulutus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön kehittäminen. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta

6 Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma : Helsingin yliopiston toiminnanohjauksen eteneminen

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori Eero Vuorio on toiminut vuodesta 2003 alkaen Turun yliopiston kanslerina. Hän on virkavapaalla Turun yliopiston molekyylibiologian professorin virasta. Vuorio on työskennellyt Suomen Akatemian hallituksen jäsenenä ja kuusi vuotta Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana. Lisäksi Vuorio oli opetusministeriön tutkijanuratyöryhmän puheenjohtaja ja toimii edelleen tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Hän on ollut professorina mm. Zürichin teknillisessä korkeakoulussa ja Texasin yliopistossa sekä toiminut Euroopan komission ja Euroopan tiedesäätiön (ESF) asiantuntijatehtävissä. Jäsenet Filosofian tohtori Tapio Huttula on Erityisalojen Toimihenkilöliiton (ERTO) puheenjohtaja. Hän työskenteli Korkeakoulujen arviointineuvoston pääsihteerinä vuosina ja oli mukana käynnistämässä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Hän on koordinoinut useita arviointiprojekteja. Lisäksi hän on osallistunut alan kansainväliseen toimintaan ja keskusteluun. Nykyisessä tehtävässään Huttula on erikoistunut henkilöstön osaamiseen liittyviin laatukysymyksiin ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiskysymyksiin. Filosofian tohtori Jussi Kukkonen työskentelee akatemiaprofessorina sekä Finnish Graduate School in Environmental Science and Technology -tutkijakoulun johtajana. Hän on virkavapaalla Joensuun yliopiston ekotoksikologian professuurista. Kukkonen on ollut tutkijavaihdossa Saksassa sekä Yhdysvalloissa. Hän on osallistunut YK:n tehtäviin, esimerkiksi vuoden 2000 Baia Maren onnettomuuden vaikutusten arviointiin. Kukkonen on toiminut lukuisten väitöskirjojen ohjaajana ja vastaväittäjänä sekä hoitanut lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia tieteellisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Hänellä on laaja julkaisutuotanto.

8 Kasvatustieteiden tohtori Kyösti Kurtakko on kasvatustieteen professori Lapin yliopistossa ja oli kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani vuosina Hän toimii Barents Specialist -projektiin liittyvän tutkijakoulun johtajana. Aiemmin Kurtakko työskenteli Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtorina. Hän on ohjannut lukuisia väitöskirjoja ja antanut dosentuurien ja professuurien täyttöä koskevia lausuntoja. Hänellä on ollut ja on edelleen useita kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä. Filosofian tohtori professori Kaj Malm on työskenneltyään yliopistomaailmassa yli kaksikymmentä vuotta toiminut mm. Turun ammattikorkeakoulun rehtorina ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENE ry:n pääsihteerinä. Malm on toiminut arvioitsijana useissa Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamissa arvioinneissa, viimeksi Svenska yrkeshögskolanin laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmän puheenjohtajana. Malm on perehtynyt eurooppalaiseen insinöörikoulutuksen sertifiointiin Suomen edustajana FEANI:n (Euroopan insinöörijärjestöfederaatio) asiantuntijaelimessä. Hän toimii edelleen ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä asiantuntijuusalueenaan matematiikka. Filosofian ylioppilas Anne Mikkola toimii eurooppalaisessa opiskelijajärjestössä (ESU European Students Union) Bologna-prosessia seuraavassa asiantuntijakomiteassa. Hän on ollut Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitoksen laitosneuvoston ja opetuksen kehittämistyöryhmän sekä tiedekuntaneuvoston ja yliopiston hallituksen opiskelijajäsen. Hän on toiminut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä sekä opetusministeriön Bologna-promoottorina. Mikkola oli Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsen vuosina ja osallistui useiden arviointiprojektien johtoryhmien työhön. Filosofian tohtori Maire Mäki on Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston osastopäällikkö. Hän oli Vanhasen I hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtaja. Lisäksi hän on työskennellyt mm. Oulun väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa suunnittelijana ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana. Maire Mäki väitteli vuonna 2000 Tampereen yliopistossa aiheenaan laadun ilmapiiritekijät ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsenenä ja osallistunut arvioitsijana useisiin arviointeihin, viimeksi Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmien auditointeihin.

9 Hallintotieteiden tohtori Eila Rekilä työskenteli Vaasan yliopiston hallintojohtajana, jossa hän käynnisti BSC-pohjaisen arviointijärjestelmän. Hän on toiminut opetusministeriössä suunnittelijana ja opetusneuvoksena vastuualueenaan yliopistojen ohjausjärjestelmän, toiminta- ja taloussuunnittelun kehittäminen sekä kansallisten yliopistoarviointien käynnistäminen. Lisäksi hän on toiminut Joensuun yliopiston toimistopäällikkönä, jossa hän vastasi yliopiston tulosjohtamisen kehittämisestä. Rekilä käsitteli väitöskirjassaan yliopistojen valtionohjausta, markkinaohjautuvuutta ja itseohjautuvuutta. Hän on toiminut arvioitsijana Uumajan yliopiston ja Helsingin yliopiston hallinnon arvioinneissa. Arkkitehti, PhD Anu Yanar toimii projektipäällikkönä Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tukiyksikössä. Hän työskentelee pedagogisena asiantuntijana ja opettajien pedagogisena kouluttajana sekä TKK:n laadun ja uudistamisen johtoryhmän jäsenenä. Lisäksi hän toimii tekniikan alan yliopisto-opetuksen kehittämisen asiantuntijana OPM:n rahoittamassa ja Tekniikan Akateemisten Liiton koordinoimassa teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa yhteistyöryhmässä. Yanar oli Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtaja. Hän on osallistunut yliopistokoulutuksen laatuyksikkövalinnan valmistelutyöhön ja oli Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmän jäsen. Yanar on toiminut asiantuntijana Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä. Sihteerit Filosofian tohtori Helka Kekäläinen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta Hän on yliopistosektorin arvioinneista vastaava suunnittelija. Kasvatustieteiden maisteri Sirpa Moitus on vuodesta 1996 alkaen toiminut useiden Korkeakoulujen arviointineuvoston koulutusala- ja teema-arviointien ja yliopistokoulutuksen laatuyksikköarviointien koordinoijana sekä arviointimenetelmien ja -oppaiden kehittäjänä. Kasvatustieteiden maisteri Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa.

10 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattu lokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa 1, jota on käytetty tässä auditoinnissa. Käsikirjassa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaan korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua mm. dokumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadusta 2. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jolla on vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, että Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistuksen systemaattista kehittämistä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 3 11 auditointia korkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä 2005, ja tämän perusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen auditoinnit voitiin aloittaa syksyllä Jokaiselta vuosien auditointeihin osallistuneelta auditoijalta ja korkeakoululta on kerätty palautetta auditointimenetelmästä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia kos- 1 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Käsikirja on saatavana myös osoitteesta 2 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (www.enqa.net/files/bergenreport pdf)

11 kevaa keskustelua myös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta on hyödynnetty vuosina , kun on tehty auditointimallin kehittämistä koskevia johtopäätöksiä. Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi vuoden 2007 lopussa auditointikäsikirjan uuden painoksen Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi auditointikäsikirja vuosille Uusinta-auditoinnin periaatteet on sisällytetty osaksi käsikirjaa.

12 Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä: tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkeakoulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arviointineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusinta-auditointia.. Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteet ovat auditointikäsikirjan mukaan seuraavat: 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

13 c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön kehittäminen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. kriteeristö liitteessä 1). Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelytavat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

14 . Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja kukin korkeakoulu sopivat auditoinnin järjestämisestä auditointisopimuksella. Sopimuksessa määritellään auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Helsingin yliopiston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston välinen sopimusneuvottelu pidettiin Käydyssä auditointisopimusneuvottelussa sovittiin, että auditointi toteutetaan kotimaisin asiantuntijavoimin siten, että raportin kielenä on suomi ja haastattelukielinä suomi, ruotsi ja englanti. Lisäksi Helsingin yliopisto sitoutui auditointisopimuksessa mahdolliseen uusinta-auditointiin, jos auditointi osoittaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä tai perustehtävien laadunvarmistuksessa oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Korkeakoulun tulee laatia auditointiaineisto siten, että sen avulla arvioitsijoiden on mahdollisuus saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Olemassa olevien kuvailevien aineistojen lisäksi auditointiaineistoon tulee sisältyä myös laadunvarmistuksen toimivuutta arvioivaa aineistoa. Aineistolle ei ole määritelty sivumäärärajoitusta, vaan korkeakoulun tulee itse arvioida toimitettavan aineiston sopiva laajuus. Helsingin yliopiston auditoinnin perusaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä yliopiston toimintakäsikirja laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria, opetuksen strateginen kehittäminen sekä opiskelijapalautteen keruu, kehittäminen ja tuki -kaaviokuvat kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään

15 SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmästä yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän osoittamista kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistuksen toimivuutta. Jokaisesta auditointikäsikirjassa mainitusta auditointikohteesta on oltava jokin näyttö tai näyte. Aineistosta on käytävä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Helsingin yliopiston valitsemat näytöt ja näytteet laatujärjestelmän toimivuudesta sisälsivät esimerkiksi seuraavia dokumentteja ja julkaisuja: tiedekuntien toimintakäsikirjoja ja laatutyön matriiseja opetuksen laadun kriteerit ja arviointimatriisi koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen arviointi opintojen etenemisen Etappi-seurantajärjestelmä tutkimusprojektiopas ja esimerkkejä tiedekuntien tutkimuksen laadunvarmistus- ja koordinointikäytänteistä esimerkkejä neuvottelukuntien ja yhteistyöfoorumeiden roolista laadunvarmistuksessa ura- ja rekrytointipalvelut opetuksen laadun tukena ja työelämäyhteyksien väylänä opintoasioiden valmisteluprosessi kirjastopalvelujen ja laboratorioiden laatutyön kehittäminen opetuksen ja tutkimuksen neliportainen virkarakenne Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston yhteisökuvaselvitykset tavoiteneuvotteluihin liittyviä rehtorin palautteita laadunvarmistuksesta tiedekunnille ja erillisille laitoksille ILMI-raportointipalvelu opiskelijapalveluiden palvelukatsaus ja yliopiston viestinnän toimivuuden seuranta tutkintojen yliopistotasoiset periaatteet hallinnon arviointi ja sen seuraukset sekä strategiaa konkretisoivat toimenpideohjelmat Helsingin yliopiston riskikartoitus toiminnanohjausprosessi ja laadunvarmistuksen ohjausryhmä. Auditoitavan korkeakoulun on toimitettava auditointiaineisto KKA:lle noin neljä viikkoa ennen auditointivierailua. Helsingin yliopiston aineisto saapui KKA:lle , kaksi viikkoa ennen auditointisopimuksessa sovittua määräpäivää. Aineisto toimitettiin välittömästi auditointiryhmän jäsenille perehtymistä varten.

16 Lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai käyttöönsä seuraavat täydentävät aineistot: Helsingin yliopiston raportointipalvelu ILMIn sisällysluettelo rehtorin kirjalliset palautteet laatutyön etenemisestä niille tiedekunnille, jotka auditointiryhmä valitsi vierailun kohteeksi yhteenveto prosessikuvausten sijainnista verkkosivuilla. Lisäksi auditointiryhmä pyysi käyttöönsä Helsingin yliopiston strategian ja sitä konkretisoivien toimenpideohjelmien seurannasta kertyvää dokumenttiaineistoa, mutta sitä ei ollut saatavilla. Auditointiryhmä sai lisäksi käyttöönsä Helsingin yliopiston intranetin Alman tunnukset. Intranetin tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Lisäksi auditointiryhmän työskentelytilassa oli auditointivierailun ajan nähtävillä yliopiston laadunvarmistukseen liittyvää kirjallista materiaalia, kuten erilaisia selvityksiä, raportteja ja oppaita.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Helsingin yliopisto järjestivät kaksi ennakkoinformaatiotilaisuutta yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille. Auditointiryhmän puheenjohtaja Eero Vuorio ja projektisuunnittelija Sirpa Moitus vierailivat Keskustakampuksella. Viikin kampuksella pidettiin samansisältöinen tilaisuus , jossa puhujina olivat puheenjohtaja Vuorio ja suunnittelija Helka Kekäläinen. Puheenjohtaja Vuorio esitteli tilaisuuksissa auditoinnin tavoitteita ja laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnissa käytettäviä kriteereitä. Moitus ja Kekäläinen kuvasivat esityksissään auditointiprosessin vaiheita ja auditointivierailun käytännön toteutusta. Tilaisuuksissa kuultiin myös yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien puheenvuorot. Osallistujien kysymysten pohjalta käytiin laajaa keskustelua auditoinnin toteutuksesta. Varsinainen auditointivierailu, johon osallistui koko auditointiryhmä, toteutettiin Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun ylintä johtoa, dekaaneja, laitosjohtajia, opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustajia, perustutkinto-opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita sekä tukipalveluiden ja Kielikeskuksen edustajia. Toisena vierailupäivänä auditointiryhmä tutustui tiedekuntatasolla toteutuvaan laadunvarmistukseen. Yhdeksänhenkinen auditointiryhmä jakaantui

17 kolmeen kolmihenkiseen ryhmään, joista kukin haastatteli yhtäaikaisesti kahden tiedekunnan henkilökuntaa aiheista perustutkinnon suunnittelu ja kehittäminen sekä jatkotutkinnon ja tieteellisen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Iltapäivällä osa auditointiryhmästä vieraili Neurotieteen tutkimuskeskuksessa ja Kanslerinvirastossa, osa haastatteli kansainvälisten maisteriohjelmien johtajia ja opiskelijoita sekä yliopistokeskusten edustajia. Koko auditointiryhmä osallistui sidosryhmien edustajien haastatteluun. Kolmannen auditointivierailupäivän teemana oli laadunvarmistus ainelaitostasolla. Kolmeen ryhmään jakautuneet auditoijat haastattelivat yhteensä kahdentoista ainelaitoksen edustajia. Kuhunkin haastatteluun osallistui samasta tiedekunnasta kahden ainelaitoksen edustajia. Haastattelujen teemoina olivat koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistus. Neljäntenä vierailupäivänä teemana oli perustehtävien ja tukipalveluiden laadunvarmistus. Auditointiryhmä haastatteli teemoittain tutkimuksen, koulutuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, hallinnon ja tukipalveluiden sekä henkilöstön rekrytointiin ja kehittämiseen liittyvän laadunvarmistuksen kannalta keskeisiä toimijoita. Auditointiryhmä nimesi vierailun aikana yhden ns. jokerikohteen, josta se halusi lisähaastattelun. Tämä jokerikohde oli kansainvälisten asioiden laadunvarmistus. Tätä koskeva haastattelu järjestettiin torstaiiltapäivänä. Viidennen aamupäivän haastatteluteemoja olivat ruotsinkielisen opetuksen ja elinikäisen oppimisen laadunvarmistus. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä vieraili Svenska social- och kommunalhögskolan issa sekä Avoimessa yliopistossa ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa. Auditointivierailu päättyi siihen, että auditointiryhmä haastatteli ylimmän johdon edustajat toistamiseen ja auditointiryhmän puheenjohtaja antoi heille suullisesti auditointiryhmän alustavan palautteen. Auditointiryhmä vieraili viikon aikana kuudessa tiedekunnassa, 12 ainelaitoksella ja kolmella erillisellä laitoksella. Haastatteluihin osallistui vierailuviikon aikana yhteensä 330 yliopiston johdon, henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajaa. Auditointihaastatteluita oli yhteensä 44. Liitteenä 2 on auditointivierailun ohjelma.

18 . Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä valmistautui auditointivierailuun kirjoittamalla alustavia havaintoja Helsingin yliopiston toimittamien auditointiaineistojen pohjalta ja laatimalla auditointikysymyksiä. Auditointiryhmä piti vierailun aikana omia kokouksiaan, joissa se tarkensi auditointikysymyksiä ja teki alustavaa analyysia laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta auditointikohteittain. Auditointiryhmä jatkoi vierailun jälkeen raportin työstämistä siten, että auditointiryhmän jäsenet tuottivat pareittain analysoivaa ja arvioivaa tekstiä omilta vastuualueiltaan. Suunnittelijat vastasivat raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopiston ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Yhteisiä raporttikokouksia järjestettiin kirjoitusprosessin edetessä sekä koko auditointiryhmän että puheenjohtajiston 5 kesken. Ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida raporttia sen eri vaiheissa. Helsingin yliopistolla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkistamista. Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointiraporttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään auditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa luvussa kuvataan kyseessä olevan korkeakoulun tavoitteet, organisaatio ja laadunvarmistusjärjestelmä, neljännessä luvussa esitetään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussa esitetään auditoinnin perusteella tehdyt johtopäätökset. Auditointikohteiden määrittelystä johtuen tietyt asiat ja ilmiöt toistuvat raportissa eri näkökulmista tarkasteltuina. Raportissa mainittuja tiedekunnissa tai laitoksilla havaittuja hyviä käytänteitä saattaa olla käytössä myös sellaisissa yliopiston yksiköissä, joissa auditointiryhmä ei vieraillut. 5 Puheenjohtajana toimi Eero Vuorio, ja auditointiryhmä valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajiksi Tapio Huttulan ja Kaj Malmin.

19 Helsingin yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Helsingin yliopiston organisaation rakenne, hallinto ja laadunvarmistusjärjestelmä yliopiston toimittaman auditointiaineiston mukaisesti. Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja monitieteisin yliopisto. Se perustettiin Turkuun vuonna 1640 ja siirrettiin Helsinkiin vuonna Tiedekuntia on yksitoista: biotieteellinen tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, humanistinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, teologinen tiedekunta ja valtiotieteellinen tiedekunta. Svenska socialoch kommunalhögskolan on Helsingin yliopiston erillinen ruotsinkielinen yksikkö. Lisäksi yliopistoon kuuluu 20 erillistä tutkimus-, opetus- ja palvelulaitosta sekä Yliopistopaino. Helsingin yliopisto haluaa keskittyä korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen. Tieteellinen tutkimus on myös yliopistoopetuksen perusta. Yliopisto tukee toiminnallaan yhteiskunnan kehittämistä ja elinkeinoelämää. Helsingin yliopiston rakenne on kolmiportainen: (1) yliopistotaso, (2) tiedekunnat ja erilliset laitokset, (3) näiden alaiset yksiköt, tiedekunnissa ainelaitokset ja erillisyksiköt. Jokaisella hallintotasolla on monijäseninen päätöksentekoelin, jonka kokoonpanossa ovat yliopistolain säätelemällä tavalla edustettuina professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat. Helsingin yliopiston hallituksesta käytetään nimitystä konsistori. Kuva 1 havainnollistaa Helsingin yliopiston organisaatiorakennetta ja hallintoa.

20 Kuva. Helsingin yliopiston organisaation rakenne ja hallinto Helsingin yliopisto on kaksikielinen: opiskelijoista 6 % on ruotsinkielisiä. Suomen ja ruotsin lisäksi opetusta annetaan myös englanniksi. Yliopisto toimii Helsingissä neljällä kampuksella ja lisäksi 20 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vuonna 2006 tutkinto-opiskelijoita oli , joista ulkomaalaisia oli Tutkintoja suoritettiin 4 300, joista 377 oli tohtorintutkintoja. Taulukossa 1 on esitetty perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrät tiedekunnittain. Taulukko. Perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrä tiedekunnittain vuonna Tiedekunta Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasian Biotieteellinen Käyttäytymistieteellinen Valtiotieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Yhteensä Helsingin yliopisto tarjoaa täydennyskoulutusta sekä tutkimustietoa sitä tarvitseville. Aikuiskoulutukseen erikoistuneita erillisiä laitoksia ovat Avoin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Ruralia-instituutti. Aikuisopiskelijoiden määrä vuonna 2006 oli noin

21 Yliopistossa työskenteli vuoden 2006 lopussa henkilöä. Opettajia ja tutkijoita oli Taulukossa 2 on esitetty yliopiston henkilöstömäärä henkilöstöryhmittäin. Taulukko. Helsingin yliopiston henkilöstömäärä henkilöstöryhmittäin vuonna Henkilöstöryhmä Henkilömäärä Opetus Tutkimus Tutkijakoulutettavat tutkijakouluissa 503 Hallintohenkilöstö Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö Kirjastohenkilöstö 387 Atk-henkilöstö 289 Kiinteistöhenkilöstö 418 Majoitus- ja ruokailupalvelujen henkilöstö 25 Maatalous- ja rakennusalan työntekijät 59 Muut (mm. liikuntapalvelut, harjoittelijat) 119 Yhteensä Strategia, arvot ja toimenpideohjelmat Strategiassaan ( ) Helsingin yliopisto määrittelee tehtävikseen uuden tiedon ja tieteellisen ajattelutavan luomisen, monipuolisten ja vastuullisten eri alojen asiantuntijoiden kouluttamisen sekä sivistyksen, yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisen. Yliopistolaisten toimintaa ohjaaviksi keskeisiksi arvoiksi nimetään kriittisyys, luovuus sekä pyrkimys totuuteen. Helsingin yliopisto haluaa strategiansa mukaan tulevaisuudessakin olla Suomen monipuolisin sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio. Lisäksi yliopisto pyrkii lujittamaan asemansa Euroopan parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa ja profiloitumaan erityisesti tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen sekä aktiiviseen vastavuoroiseen kumppanuuteen perustuvaan yhteistyöhön muun yhteiskunnan kanssa. Strategiassa määriteltyjä erityisiä kehittämiskohteita vuosina ovat laadukas työyhteisö, johon sisältyvät henkilöstön hyvinvointi, johtaminen ja hallinto; laadunhallinta, tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistäminen, perus- ja jatko-opiskelijoiden ohjaus sekä innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Kehittämisen kohteet on sisällytetty seuraaviin neljään toimenpideohjelmaan: henkilöstöpoliittinen ohjelma, tutkimuspoliittinen ohjelma, opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma sekä hallinnon ja tukitoimien kehittämisohjelma. Ohjelmiin sisältyvät konkreettiset toimenpiteet, tavoitteet, vastuut ja tarvittavat resurssit.

22 Tiedekunnat ja erilliset laitokset ovat laatineet yliopiston strategiaan perustuvat omat tavoiteohjelmansa.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Helsingin yliopisto kuvailee toimittamassaan auditointiaineistossa toiminnanohjauksen ja laadunvarmistusjärjestelmän kiinteää yhteyttä. Tässä luvussa esitellään molemmat osakokonaisuudet toiminnanohjaus ja laadunvarmistusjärjestelmä omina kokonaisuuksinaan... Toiminnanohjaus Yliopisto toteuttaa strategisia tavoitteitaan perustoiminnoissa (tutkimus, siihen perustuva opetus ja niihin liittyen yhteiskunnallinen vuorovaikutus) sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toiminta edellyttää riittäviä panoksia ja resursseja (voimavarat), joiden avulla pyritään saavuttamaan tavoitteeksi asetetut tulokset kaikilla toimintatasoilla (laitos, tiedekunta/erillinen laitos, yliopisto). Tavoitteiden toteutumista ja tulosten saavuttamista seurataan toiminnanohjausprosessissa. Palaute, jota kerätään useissa vaiheissa erilaisilla menetelmillä, toimii prosessien kehittämisen tukena. Opiskelija-, työelämä-, sidosryhmä- ja henkilöstöpalautteen lisäksi arvioinnit ja auditoinnit sekä raportointi toimivat palautejärjestelmän osina. Toiminnanohjaus on keskeinen laadunvarmistuksen osa, jonka kautta asetetaan ja seurataan strategisia tavoitteita. Indikaattoreilla seurataan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Samalla tarkistetaan dokumentaation ajantasaisuus sekä raportoinnin tarkoituksenmukaisuus ja käyttökelpoisuus. Kukin toimintayksikkö vastaa oman toimintansa laadunvarmistuksesta tukeutuen yliopiston tarjoamiin välineisiin ja laadunvarmistusmenettelyihin (ks. luku 3.3.2). Toiminnanohjauksen tehtävänä on saada Helsingin yliopisto toimimaan strategiansa mukaisesti. Toiminnanohjaus kohdistuu yliopiston koko toimintaan ja kaikkiin resursseihin. Toiminnanohjaus ja laadunvarmistusjärjestelmä ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Toiminnanohjaus tapahtuu kolmella tasolla: 1. opetusministeriö yliopisto 2. yliopisto tiedekunta / erillinen laitos / hallintovirasto 3. tiedekunta / erillinen laitos / hallintovirasto laitos / yksikkö. Toiminnanohjauksen keskeisiä vaiheita ovat strategian laatiminen, strategiaa jalkauttavien toimenpide- ja tavoiteohjelmien laatiminen sekä strategian toimeenpano ja seuranta.

23 Toiminnanohjaus on jaettu pää- ja aliprosesseihin kuvan 2 prosessikartan mukaisesti: 4.1. Yksiköiden vuosittainen seurantaraportti 4.2. Hankkeiden raportointi 4.3. Strategian ja toimenpideohjelmien seuranta 4.4. Tilinpäätös 4.5. Toimintakertomus 4.6. Vuositilastot ja osaamistietokannat 3.1. Vuosittaisista tavoitteista sopiminen 3.2. Rahanjako 3.3. Hanke-esitykset ja ennakoimattomat tarpeet 4. Strategian seuranta ja arviointi 3. Strategian toimeenpano TOIMINNAN- - OHJAUS 1. Strategian laatiminen 2. Strategian jalkauttaminen 1.1. Strategian ja toimenpideohjelmien laatiminen/ päivittäminen v-tavoitteista sopiminen 2.2. Rahanjaon periaatteet ja rahanjakomalli 2.3. Tavoiteohjelmien laatiminen Kuva. Helsingin yliopiston toiminnanohjauksen prosessikartta Kuvassa 3 on kuvattu toiminnanohjauksen kolmen vuoden välein toistuva viisivuotinen prosessi ja sen päävaiheiden ajalliset ja toiminnalliset riippuvuudet. Ensimmäisenä vuonna (2005) laaditaan kolmivuotisstrategia ( ), toisena vuonna (2006) strategia jalkautetaan ja sen toteuttamisesta sovitaan opetusministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Kolmena seuraavana vuonna ( ) strategia pannaan toimeen ja sen toteutumista seurataan. Kuva. Helsingin yliopiston toiminnanohjausprosessi

24 Liitteenä 3 on yksityiskohtainen esitys toiminnanohjauksen etenemisestä yliopiston ja tiedekuntien tasolla strategiakausilla ja Toiminnanohjausprosessin toteuttamisessa käytettäviä keinoja ovat: tulosneuvottelu opetusministeriön ja yliopiston välillä (vuosittain) tavoiteneuvottelut rehtorin ja tiedekunnan / erillisen laitoksen / hallintoviraston välillä (joka 3. vuosi) palvelusopimusneuvottelut hallintoviraston ja tiedekunnan / erillisen laitoksen välillä (joka 3. vuosi) toiminnan ja talouden suunnitteluohjeistus (vuosittain) rahanjako (vuosittain) raportointi ja rehtorin palaute (vuosittain) tavoite- ja tulosseminaarit (vuosittain) dekaanien, erillisten laitosten johtajien ja rehtorin tapaamiset (kuukausittain lukukausien aikana, erillisten laitosten johtajat mukana kaksi kertaa lukukaudessa) laitosjohtajien ja rehtorin tapaamiset (kuukausittain lukukausien aikana) hallintojohdon tapaamiset (kuukausittain hallintojohtajan johdolla lukukausien aikana). Lisäksi tiedekunnat ja erilliset laitokset voivat kutsua rehtorin välivuosina vierailulle keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Toiminnanohjauksen dokumentointi toteutetaan sähköisesti. Sen tukena ovat: toiminnanohjauksen dokumentteja kokoavat TUNE-tietokannat ILMI-raportointipalvelu sekä osaamistietokannat (julkaisutietokanta JULKI, tutkimushanketietokanta TUHTI, asiantuntijatietokanta ASTI, muun tieteellisen toiminnan tietokanta MUTI, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tietokanta YHTI ja patenttitietokanta PATENTTI). Toiminnanohjauksen koordinoinnista vastaa rehtorin johdolla toimiva valmisteluryhmä, TUNE-vr. Yliopiston kehittämisosasto vastaa toiminnanohjauksen dokumentoinnista, KOTA:n käyttöoikeuksien jakamisesta, tietokantaan viedyn aineiston oikeellisuudesta ja määräajoista.

25 .. Laadunvarmistusjärjestelmä Helsingin yliopisto visualisoi laadunvarmistusjärjestelmänsä kuvan 4 mukaisesti. Kuva. Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä Laatu ja laatupolitiikka Helsingin yliopiston määritelmän mukaan laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Laatu koostuu lopputulosten laadusta, sitä tuottavien prosessien ja toiminnan laadusta sekä organisaation laadusta, mikä sisältää yliopistossa vallitsevan työilmapiirin, organisaatiokulttuurin ja ulospäin näkyvän imagon. Toiminnan laatua ylläpidetään, kehitetään ja arvioidaan kaikki osa-alueet kattavalla laadunvarmistusjärjestelmällä, jota jokainen yliopistolainen hyödyntää työssään. Yliopiston laatupolitiikan tavoitteita ovat: Helsingin yliopisto lujittaa laatutyöllä asemansa yhtenä Euroopan parhaista tutkimusyliopistoista. Jokainen yliopistolainen, opettaja, tutkija, muuhun henkilökuntaan kuuluva ja opiskelija vastaa yliopiston toiminnan ja tulosten laadusta omassa toiminnassaan. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä tukee jokaisen yliopistolaisen, hänen yksikkönsä ja koko yliopistoyhteisön toimintaa ja toiminnan kehittämistä.

26 Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, johtaminen ja vastuut Laadunvarmistus perustuu yliopiston strategisiin tavoitteisiin ja se on osa yliopiston normaalia toimintaa. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on huolehtia, että laadunvarmistusmenettelyt toteutuvat kaikissa toiminnoissa jatkuvan parantamisen malliin perustuen (suunnittele, toteuta, arvioi, paranna). Laatutyön tavoitteena on yliopiston toiminnan jatkuva kehittäminen ja tämän kehittämistyön tekeminen näkyväksi kaikissa toiminnoissa ja yksiköissä sekä jokaisen omassa työssä. Laatutyö koskee kaikkia yliopistolaisia, niin opettajia, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin. Yliopiston rehtori vastaa koko yliopiston toiminnan laadusta. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden koordinointia ja suunnittelua varten toimii rehtorin asettama Laadunvarmistuksen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on yksi dekaaneista ja sihteerinä laatupäällikkö. Laatupäällikkö vastaa siitä, että laadunvarmistusmenettelyitä käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla kaikki yksiköt ja toiminnot kattaen. Yliopiston toimintayksiköt vastaavat siitä, että laadunvarmistusmenettelyiden avulla saavutetaan tavoitteiden mukainen tulos. Tiedekunnat ja erilliset laitokset organisoivat oman laadunvarmistuksensa. Kokonaiskoordinaatiota ja yliopistotason yhteydenpitoa varten niissä kussakin on osana yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää laatuyhdyshenkilö. Laatuyhdyshenkilöverkosto toimii koko yliopiston referenssiryhmänä, tiedonvälittäjänä ja sen jäsenet omien yksikköjensä laatuvalmentajina. Laadunvarmistusmenettelyt Helsingin yliopisto mainitsee keskeisiksi, säännöllisessä käytössä oleviksi laadunvarmistusmenettelyikseen mm. seuraavat: perustehtäviin liittyvät kansainvälisessä tiedeyhteisössä sovelletut laadunvarmistusmenettelyt laadunvarmistus rekrytoinneissa laadunvarmistusjärjestelmän dokumentointi, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä hallinnon ja tukitoimintojen arviointi itsearvioinnit opiskelija-, sidosryhmä- ja henkilöstöpalautteen keruu ja arviointi sekä näistä seuraavat toimenpiteet laadunvarmistusjärjestelmän auditointi.

27 Toimintakäsikirja Helsingin yliopiston toimintakäsikirja on yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kokoava dokumentti, jonka pääkohdat ovat: toiminnan lähtökohdat johtamisjärjestelmä perustehtävät voimavarat tukipalvelut sekä yliopiston toiminnan kokonaisuus. Rehtori päättää toimintakäsikirjasta ja hyväksyy sen uudet versiot kerran vuodessa. Käsikirjan päivittämisvastuut on jaettu hallintoviraston yksiköille ja vastuuhenkilöt on merkitty toimintakäsikirjaan. Laatupäällikkö vastaa versioiden kokonaisuudesta. Ulkoista tiedottamista varten toimintakäsikirjasta on laadittu tiivistetty versio, joka on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi. Tiedekunnat ja erilliset laitokset laativat yliopiston toimintakäsikirjaan pohjautuvat toimintakäsikirjansa omiin tarpeisiinsa soveltaen. Myös tiedekuntiin kuuluvat laitokset voivat laatia oman toimintakäsikirjan. Kukin yksikkö vastaa toimintakäsikirjansa päivittämisestä. Muu laatudokumentaatio Toimintakäsikirjan lisäksi Helsingin yliopisto mainitsee laatudokumenteikseen seuraavat: Arviointiraportit. Jokaisesta arvioinnista julkaistaan raportti. Yliopiston omat arviointiraportit löytyvät verkosta. Strategia-asiakirjojen seurantadokumentaatio. Yliopiston strategian ja sitä konkretisoivien toimenpideohjelmien seurannasta kertyvä dokumenttiaineisto julkaistaan Alma-intranetissä. Raportointiin sisältyvä laatudokumentaatio. Yliopiston vuosiraportointiaineisto sisältää laadunvarmistuksen kannalta keskeistä aineistoa, joka tallennetaan tietoja keräävän toimijan (OPM/KOTA, Netra, yliopiston osaamistietokannat, TUNE-prosessin dokumentit) mukaan. Laatutyön matriisit. Kokonaistilanteen kartoittamiseksi sekä yliopisto- että tiedekuntatasolla on laadittu laatutyön matriisit kaikista tärkeistä toimintokokonaisuuksista (tutkimus, tutkintotavoitteinen koulutus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, päätöksenteko ja johtaminen, henkilöstö sekä hallinto- ja tukipalvelut). Matriiseissa kuvataan (1) toiminnot/prosessit, niiden (2) tavoitteet, (3) dokumentointi, (4) laadunvarmistusmekanismi eli menettelyt, miten laatu varmistetaan sekä (5) laadun ilmaisimet (indikaattorit) eli miten laatu ilmaistaan.

28 Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän rakenne on selkeä ja laadunvarmistuksen tavoitteet on määritelty kattavasti. Laadunvarmistusjärjestelmä kokonaisuutena on varsin tuore, mutta se pohjautuu monilta osin pitkän kehityshistorian omaaviin käytänteisiin ja on kytketty vahvasti toiminnanohjausjärjestelmään. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta on runsaasti näyttöä, vaikka toiminto- ja koulutusalakohtaisia eroja esiintyykin vielä jonkin verran. Helsingin yliopiston tavoitteena on olla eurooppalainen huippuyliopisto. Yliopistolle toiminnan korkea laatu ja laadunvarmistus ovat strategisia kysymyksiä. Yliopiston strategian mukaan laatu tarkoittaa yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Laatutyön tavoitteena on yliopiston toiminnan jatkuva kehittäminen ja tämän kehittämistyön tekeminen näkyväksi kaikissa toiminnoissa ja yksiköissä sekä jokaisen yliopistolaisen työssä. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa suurelta osin yliopiston perustehtävät ja tukipalvelut, ja sen toimivuudesta on näyttöjä kaikilla osa-alueilla. Tutkimustoiminnan laadunvarmistus perustuu pitkälti kansainvälisiin arviointeihin. Koulutuksen laadunvarmistus on toimivaa ja paikoin edistyksellistä yliopiston ja tiedekuntien tasolla. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistus on kehitteillä, ja yliopisto osallistuu aktiivisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kansallisen arviointimallin kehittämiseen. Hallinto- ja tukipalveluiden laadunvarmistus on toimivaa tukipalveluita tarjoavissa yksiköissä. Ruotsinkielisen toiminnan laadunvarmistus toteutuu samoilla periaatteilla kuin suomenkielisenkin. Auditointiaineiston mukaan laadunvarmistuksella on yliopistossa pitkä historia, johon kuuluvat paitsi perinteiset akateemiset laadunvarmistuksen menettelytavat, myös opiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytointeihin liittyvä laadunvarmistus sekä jo 1970-luvulla käynnistetty yliopiston ja opetuksen stra-

29 teginen kehittäminen. Ensimmäiset yliopiston sisäiset arvioinnit toteutettiin 1990-luvun alussa. Sittemmin yliopistossa on toteutettu mittava määrä ulkoisia arviointeja, jotka palvelevat strategista tavoitetta tehdä yliopiston toiminnan laatu kansallisesti ja kansainvälisesti näkyväksi. Arviointitoiminnan systemaattisuutta kuvastaa se, että yliopistolla on vuoteen 2011 ulottuva arviointisuunnitelma. Erityisen merkittävää on se, että ulkoiset arvioinnit kattavat suuren osan yliopiston toiminnasta ja niitä on toteutettu kansainvälisinä. Tässä suhteessa yliopisto on ollut edelläkävijä ja suunnannäyttäjä myös muille maamme korkeakouluille. Yliopiston toiminnanohjausjärjestelmä ja toimintakäsikirjat varmistavat sitä, että laadunvarmistuksen eri menetelmät ja toimintatavat muodostavat yhtenäisen ja suunnitelmallisen kokonaisuuden, s.o. laadunvarmistusjärjestelmän. Yliopiston yhteinen toimintakäsikirja tarjoaa rungon, jota tiedekunnat ja erilliset laitokset ovat voineet käyttää hyväkseen laatiessaan omat toimintakäsikirjansa. Toimintakäsikirjat kuvaavat laadunvarmistuksen vastuut ja menettelytavat yhtenä kokonaisuutena. Laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen kiinteää yhteyttä kuvastaa se, että yliopisto puhuu toimintakäsikirjasta, ei laatukäsikirjasta. Toiminnanohjausprosessin avulla yliopiston strategiset tavoitteet jalkautuvat tehokkaasti tiedekuntien tavoitesuunnitelmiin. Ylin johto seuraa strategisten tavoitteiden toteutumista tavoite- ja tulosneuvotteluissa mm. tunnuslukujen ja tiedekuntien kolmevuotisia toimenpideohjelmia koskevien väliarviointien sekä rehtorin tiedekuntavierailujen avulla. Ulkoisten arviointien pohjalta asetetaan seuraavan strategiakauden painopisteitä ja käynnistetään kehittämishankkeita ja parantamistoimenpiteitä, joihin yliopisto voi osoittaa lisäresursointia. Usein kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun sisältyy myös suunnitelma toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Auditointivierailu osoitti, että monissa tiedekunnissa ja laitoksilla laadunvarmistus toteutuu osana arkea. Auditointiryhmä havaitsi tiedekuntien, ainelaitosten ja erillisten laitosten laatutyössä runsaasti hyviä käytänteitä, joista vain osa on mahdollista tuoda esiin tässä raportissa. Toisaalta yliopistossa on myös tiedekuntia, erillisiä laitoksia ja laitoksia, joissa laadunvarmistus ei vielä muodosta eheää kokonaisuutta, vaan se koostuu joukosta erillisiä toimintoja, palautejärjestelmiä, työryhmiä ja tapaamisia. Yliopiston ylin johto on vahvasti sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteisiin ja kehittämiseen. Mitä lähempänä henkilöt ovat toiminnanohjausta, sitä selkeämmin he hahmottavat vastuunsa ja roolinsa laadunvarmistuksessa. Henkilökunta ja opiskelijat voivat osallistua laadunvarmistukseen mm. yliopiston eri työryhmissä ja kehittämispäivillä. Yliopistolla on kuitenkin

30 vielä tehtävää, jotta koko henkilöstö ja opiskelijat tiedostaisivat laatutyön merkityksen toiminnan kehittämisessä. Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa suuren osan yliopiston toiminnoista ja laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat yliopiston tasolla melko hyvin toimivan järjestelmärakenteen, vaikka järjestelmän toimivuudessa onkin vielä toiminto- ja koulutusalakohtaisia eroja. Toiminnanohjausprosessi, laaja ulkoinen arviointitoiminta ja toimenpideohjelmien seuranta muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla ylin johto voi seurata toiminnan laatua. Yliopistolla on selvää näyttöä siitä, että laadunvarmistusjärjestelmä on tuottanut yliopiston tasolla konkreettisia kehittämistoimenpiteitä.. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio on kattavaa niin keskushallinto- kuin tiedekuntatasollakin ja laatupolitiikka, laadunvarmistuksen toiminnot ja toimijat on selkeästi määritelty. Laadunvarmistusjärjestelmän ruotsin- ja englanninkielistä dokumentaatiota ei ole kattavasti saatavilla. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio koostuu yliopiston, tiedekuntien ja erillisten laitosten toimintakäsikirjoista, arviointimatriiseista ja laatutyön matriiseista, prosessikuvauksista, arviointiraporteista, strategia-asiakirjojen seurantaraporteista sekä vuosiraporteista. Yliopistotasolla ja tiedekuntatasolla koulutuksen laatuvastuut on dokumentoitu selkeästi. Yliopistotasolla laadusta vastaa rehtori. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta on vuodesta 2005 alkaen koordinoinut rehtorin asettama laadunvarmistuksen LAAVA-ohjausryhmä sekä laatupäällikkö. Lisäksi useimmilla tiedekunnilla ja erillisillä laitoksilla on laatutyöryhmä ja laatuyhdyshenkilö, jotka koordinoivat oman yksikkönsä laadunvarmistusta. Laatuyhdyshenkilöt muodostavat verkoston, joka auttaa yliopistotasolla koordinoimaan ja tukemaan tiedekuntien ja laitosten laatutyötä sekä tarjoaa yhden foorumin laadunvarmistuksen hyvien käytänteiden levittämiselle. Haastattelut vahvistivat, että edellä mainitut laatuvastuut on sisäistetty käytännön toiminnassa.

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Monesta säikeestä yhdeksi köydeksi Helsingin yliopiston kirjastojen valmistautuminen auditointiin

Monesta säikeestä yhdeksi köydeksi Helsingin yliopiston kirjastojen valmistautuminen auditointiin Monesta säikeestä yhdeksi köydeksi Helsingin yliopiston kirjastojen valmistautuminen auditointiin Yliopistokirjastojen laadun varmistus: kokemukset ja näkemykset jaossa 3.12.2008 Päivi Lammi ja Matti Hjerppe

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Marianne Stenius Jari Niemelä Liisa Ansala Juha Heino Riitta Käyhkö Heikki Lempa Karl Holm Hannele Seppälä Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän Tauno Kekäle Antti Ilolakso Nina Katajavuori Mirja Toikka Kati Isoaho Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-028-3 (painettu)

Lisätiedot

Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eila Rekilä Johanna Heikkilä Pekka Kääpä Milja Seppälä Turo Virtanen Jukka Öberg Sirpa Moitus Kirsi Mustonen Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Eeva-Liisa Antikainen Risto Honkonen Olli Matikka Petri Nieminen Anu Yanar Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Tapani Jokinen Heikki Malinen Maire Mäki Juhani Nokela Päivi Pakkanen Helka Kekäläinen Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Kauko Hämäläinen Ismo Kantola Reetta Marttinen Matti Meriläinen Maire Mäki Kati Isoaho Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen, Risto Honkonen, Olli Matikka, Petri Nieminen, Anu Yanar & Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO ISBN 952-206-026-7

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Mirja Toikka Timo Aarrevaara Jukka Isotalo Niko Peltokangas Katariina Raij Kirsi Hiltunen Karl Holm Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Liisa Ansala Helena Immonen Anneli Pirttilä Teuvo Uusitalo Marja-Liisa Saarilammi Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Timo Aarrevaara Mirja Toikka Hannu Apajalahti Tapio Huttula Maiju Mäkilä Matti Kajaste Marja-Liisa Saarilammi Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Sirpa Suntioinen Eeva Myller Petri Nieminen Seppo Pohjolainen Asta Wahlgrén Matti Kajaste Sirpa Moitus Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Itä-Suomen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Timo Aarrevaara Mailis Aaltonen Liisa Ansala Jussi Huttunen Lea Ryynänen-Karjalainen Marja-Liisa Saarilammi Krister Talvinen Itä-Suomen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Erkki Karppanen Erno Tornikoski Riikka Töytäri Helka Urponen Teuvo Uusitalo Karl Holm Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pentti Rauhala Hannu Kotila Linnéa Linko Outi Mulari Markku Rautonen Sirpa Moitus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Jari Niemelä Jussi Kivistö Petra Lindblad Anu Räisänen Asta Wahlgrén Karl Holm Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen Harri Eskelinen Maire Mäki Marjo Nykänen Veli-Matti Taskila Kirsi Mustonen Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eero Pekkarinen Alexander Grandin Juha Kreus Kirsi Levä Sirpa Suntioinen Kirsi Mustonen Matti Kajaste Korkeakoulujen arviointineuvoston

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia. Oulun yliopisto 18.9.2008 ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen

Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia. Oulun yliopisto 18.9.2008 ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia Oulun yliopisto ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen Esitykseni rakenne Strategisen johtamisen ja laatutyön kokonaisuus Laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Mikko Höynälänmaa Marjo-Riitta Järvinen Asko Karjalainen Niko Peltokangas Kirsi Hiltunen Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Juha-Pekka Liljander Johanna Heikkilä Matti Lappalainen Petra Nystén Toni Sulameri Matti Kajaste Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Minna-Riitta Luukka Tarja Lounasmeri Mikko Majander Jarmo Renvall Heikki Holopainen Kirsi Hiltunen Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Vesa Harmaakorpi Patrick Furu Minna Takala Marja-Liisa Tenhunen Carla Westersund Karl Holm Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Päivi Karttunen Saku Jokisalo Pekka Kettunen Jukka Oresto Marita Ruohonen Krister Talvinen Kirsi Mustonen Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pekka Hulkko Aimo Virtanen Saara Lampelo Tia Teckenberg Mikko Vieltojärvi Marja-Liisa Saarilammi Kirsi Mustonen Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Aimo Virtanen Mailis Aaltonen Arja Markus Jukka Oresto Petri Rytkönen Marja-Liisa Saarilammi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot