Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus

Transkriptio

1 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012-konferenssi , Marina Congress Centre, Helsinki Prof. Ossi V. Lindqvist, pj. Korkeakoulujen arviointineuvosto

2 Ns. suuret linjat: - opiskelijamäärien voimakas kasvu ( massification ), varsinkin sotien jälkeen - uudet opiskelijat ja ja opettajat - uudet korkeakoulumarkkinat, kapitalismi, kansainvälistyminen, kansallinen ja ja kansainvälinen kilpailu - kysyntä suuresti ylittää tarjonnan globaaleilla markkinoilla 2

3 The old concept of academic trust replaced by accountability, towards the society at large, the students, etc. Korkeakoulut ovat siis vastuuvelvollisia uudella tavalla! 3

4 Laadunvarmistus (Quality Assurance) on keskeinen osa tätä tilivelvollisuutta Quality Assurance (QA) QA on ydinosa eurooppalaista Bologna-prosessia, ja sen pääkohde on korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen laatu! 4

5 Bologna prosessi (1999) alkoi Euroopan yliopistojen yhteisjulistuksena, ja sitä jatkoivat Euroopan ministerit: Praha 2001 Berliini 2003 Bergen 2005 ja Lontoo, toukokuussa

6 Päämääränä eurooppalainen korkeakoulutusalue (The European Higher Education Area, EHEA) vuoteen 2010 mennessä 6

7 Bolognan prosessin seurantakokoukset Praha 2001, Berliini 2003 ja Bergen 2005 Praha 2001: opiskelijoiden osallistuminen, elinikäinen oppiminen, ja yhteisten tutkintojen (joint degrees) luominen lisätttiin Bolognan tavoitteisiin Berliini 2003: laadunvarmistusjärjestelmien käyttöönotto vuoteen 2005 mennessä kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin tulisi kuulua akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä Bergen 2005: päätettiin ottaa käyttöön yhteiset eurooppalaiset suositukset korkeakoulujen laadunvarmistukselle seuranta Lontoossa

8 Bergenin seurantakokous 2005 (1/2) "Almost all countries have made provision for a quality assurance system based on the criteria set out in the Berlin Communiqué and with a high degree of cooperation and networking." 1. Laadunvarmistusjärjestelmiä auditoivia maita ovat esimerkiksi Ruotsi vuosina , nyt käynnistymässä uudelleen Englanti, Skotlanti, Irlanti, Sveitsi, Etelä-Afrikka vuodesta 2003 Norja vuodesta 2004 alkaen Suomi vuodesta 2005 alkaen 2. Korkeakouluja akkreditoivia maita Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia 3. Koulutusohjelmia akkreditoivia maita Saksa, Unkari, Hollanti, Puola, Tsekki, Latvia, Viro HUOM! Useilla mailla käytössä näiden rinnalla muita arviointityyppejä: koulutusohjelma-, teema-, korkeakoulujen kokonaisarvioinnit, benchmarking 8

9 Bergenin seurantakokous 2005 (2/2) "We adopt the standards and guidelines for quality assurance in the European Higher Education Area as proposed by ENQA." Eurooppalaiset suositukset ja periaatteet korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle 1. Korkeakoulujen sisäiselle laadunvarmistukselle Korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen kuuluu laatupolitiikka, koulutusohjelmien ja tutkintojen säännöllinen kehittäminen, opiskelijaarviointien kriteerit, opetushenkilöstön pätevyys, riittävät tukipalvelut, tiedon keruu ja analysointi johtamista varten, säännöllinen tiedottaminen koulutuksesta ja tutkinnoista 2. Korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle Kk:jen sisäisen laadunvarmistuksen suositukset osana ulkoista arviointia, arviointiprosessien läpinäkyvyys, arviointien kriteeriperusteisuus, arviointiprosessien tarkoituksenmukaisuus, raporttien selkeys ja saatavuus, seurannat, arviointien säännöllisyys, yhteenvedot 3. Ulkoisesta laadunvarmistuksesta vastaavien kansallisten ja alueellisten arviointielinten toiminnalle arviointiprosessit, virallinen asema, resurssit, tavoitteet, riippumattomuus, yksikköjen ulkoinen arviointi 9

10 Ajankohtaista kv. kehityksessä Parhaillaan käynnissä eurooppalaisten laadunvarmistuksen periaatteiden soveltaminen 1. Korkeakoulujen sisäinen laadunvarmistus Laadunvarmistuksen ohella alettu puhua myös laatukulttuurista Tärkeä trendi: opiskelijoiden rooli vahvistuu Toinen trendi: kohti oppimistulosten laadunvarmistusta 2. Korkeakoulujen ulkoinen laadunvarmistus Euroopassa alueellisia verkostoja, ja myös tiettyä metodia käyttävien maiden verkostoja Erilaisia forumeita metodien yhtenäistämiseksi, toisaalta on myös paljon maiden välistä variaatiota 3. Arviointiyksiköiden laadunvarmistus Arviointiyksiköiden rekisteri ja rekisteröintimenettely perusteilla Ylläpitäjäksi suunnitellaan neljää E:tä (ENQA, EUA, EURASHE, ESIB) Iso kysymys: pyritäänkö kohti ylikansallista mallia vai säilyvätkö kansalliset mallit Rekisterin etuna se, että siihen hyväksyttyjen arviointiyksiköiden arvioinnit tunnustetaan eurooppalaisesti 10

11 Suomen toimintalinja korkeakoulujen laadunvarmistuksessa q Perinteisesti laatu "varmistettu" lailla tai toimiluvalla q Lähtökohtana muu kuin koulutuksen ulkoinen akkreditointi q Yleisenä lähtökohtana ratkaisumalli, joka sopii kansalliseen korkeakouluperinteeseen on kansainvälisesti pätevä ja uskottava soveltaa kehittävän arvioinnin traditiota täyttää eurooppalaisen kehityksen edellyttämät vaatimukset, sen eri ulottuvuudet 11

12 Kansallisen laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen Suomessa Laadunvarmistustyöryhmä OPM 2004:6 Sovittiin kansallisen laadunvarmistusjärjestelmän työnjako: 1. Korkeakoulut vastaavat sisäisestä laadunvarmistuksesta 2. KKA auditoi laadunvarmistusjärjestelmät 3. OPM kehittää kriteerit uuden koulutuksen käynnistämiselle 2005 KKA aloitti auditoinnit KKA ja auditointiin osallistuva korkeakoulu tekevät sopimuksen, jossa korkeakoulu sitoutuu kehittämissuositusten toteuttamiseen ja mahdolliseen uusinta-auditointiin Arviointijärjestelmää kehittävä työryhmä OPM Työryhmä pohtii arviointien ja auditointia sekä KKA:n ja muiden koulutuksen arviointiyksiköiden asemaa koskevan lainsäädännön täsmentämistä 12

13 Auditoinnin tavoitteet ENSISIJAINEN TAVOITE on tukea korkeakouluja niiden laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä tässä tarkoituksessa arvioidaan miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia tehdä päätös KKA:ssa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä uusinta-auditointia. 13

14 Auditoinnin muita lähtökohtia Käsitteet: Laadunvarmistus = laadunhallinta + laadun kehittäminen eli Ouality Assurance = quality management + quality improvement/enhancement Kattavuus: laadunvarmistuksen tulee kattaa korkeakoulun koko toiminta Auditointi = laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, rakenteiden ja toimivuuden arviointia, joka toteutetaan perusluonteeltaan vertaisarviointina Mitään laatuideologiaa ei aseteta toisten edelle; oma soveltaminen tärkeää Ei oteta kantaa korkeakoulun tavoitteisiin tai tuloksiin, vaan laadunvarmistuksen toimivuuteen ja vaikuttavuuteen 14

15 Auditoinnin kohteet 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Dokumentaatio (laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely) 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus - tutkintotavoitteinen koulutus - tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö - yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö - tuki- ja palvelutoiminnot - henkilöstön kehittäminen 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen 5. Järjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Järjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 15

16 Tutkimus: * Rahoittavat organisaatiot (Suomen Akatemia, TEKES, jne.) itse arvioivat rahoittamaansa tutkimusta Myös yliopistot ovat itse arvioittaneet omaa tutkimustoimintaansa, sen tuloksia ja tehokkuutta, usein suhteessa strategiatavoitteisiinsa 16

17 * Tutkimuksen suhteen on kehitetty sekä laadullisia että määrällisiä mittareita (citation index, etc.) * Kansainväliset yliopistojen ranking listat yleensä nojautuvat vahvasti tutkimussektorin tuloksiin, myös siksi että tutkimus on helpommin mitattavissa kuin opetus; tutkimus myös luo brändin 17

18 Oppimistuloksiin perustuvia ranking-listoja on yritetty... (Washington Monthly) Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioinut tohtorikoulutusta Suomen yliopistoissa