Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

Transkriptio

1 Tauno Kekäle Antti Ilolakso Nina Katajavuori Mirja Toikka Kati Isoaho Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2006

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on kehittänyt korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyn osoittamaan kansainvälisesti, että Suomessa on pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Laadunvarmistuksessa on kyse luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin kolmiyhteydestä. Auditointi on keskeinen kansainvälinen arviointivirtaus, joka kontrollinäkökulmansa lisäksi mahdollistaa kehittävän arvioinnin ja kunnioittaa korkeakoulujen autonomian periaatetta sekä luottamusta korkeakoulujen viimekätiseen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Korkeakoulujen arviointineuvosto on halunnut pitää edelleen kiinni omaksumastaan kehittävän arvioinnin periaatteesta, joka auditoinnissa näyttäytyy dialogisuutena arviointineuvoston ja korkeakoulujen välillä sekä auditoitavan laadunvarmistusjärjestelmän ominaispiirteiden huomioon ottamisena auditoinnin käytännön toteutuksessa. Lisäksi raporttiin sisällytetään aina suosituksia tukemaan korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että useat koulutusohjelmia akkreditoivat maat ovat palaamassa tai siirtymässä laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Kansalliset laadunvarmistuksen variaatiot auditoinnin ja akkreditoinnin soveltamisessa tulevat todennäköisesti kuitenkin säilymään. Eurooppalaiset laadunvarmistuksen standardit ja periaatteet eivät ole kahle, vaan kehikko, joka antaa mahdollisuuksia kansallisiin menetelmällisiin ratkaisuihin ja sovellutuksiin. Luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin painotukset voivat vaihdella korkeakoululaitoksen ja yhteiskunnan kehitysvaiheiden mukaan ajallisesti ja alueellisesti. Kansainvälisen keskustelun ja yhteistyön jatkuva lisääminen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen eri tasoilla on se luova ja järkevä toimintatapa, jolla parhaat käytännöt tulevat esiin ja käyttöön. Yksityiskohtaisen eurooppalaisen tai globaalin yhdenmukaistamisen tavoitetta on vaikea uskoa korkeakoululaitoksen innovatiiviseksi kehittämisperiaatteeksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti auditoinnit keväällä 2005, jolloin auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät. Syksyllä 2005 käynnistettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun auditoinnit. Auditointeja jatketaan korkeakoulujen ilmoittautumisten perusteella. Auditointiprosessit ja -tulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että menetelmä sopii hyvin

4 kansalliseen korkeakoulutraditioomme, on informatiivinen ja keskeisiä ominaispiirteitä eri asianosaisille näkyväksi tekevä, keskusteleva ja kehittävä. Kiitokset Kuopion yliopistolle, joka oli yliopistoista ensimmäinen, jonka laadunvarmistusjärjestelmä auditointiin KKA:n auditointimallin mukaisesti. Kiitokset myös auditointiryhmälle asiantuntevasta ja innostuneesta työstä Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa. Ossi Tuomi Pääsihteeri Korkeakoulujen arviointineuvosto

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Kuopion yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Visio, toiminta-ajatus, tehtävä ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön kehittäminen. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin hyväksymisestä Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma... : Kuopion ylipiston vanha hallintorakenne : Kuopion ylipiston hallintorakenne.. alkaen

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Professori Tauno Kekäle, Vaasan yliopisto Kauppatieteiden tohtori Tauno Kekäle toimii professorina Vaasan yliopistossa tuotannon laitoksella. Hänen erityisalanaan on tuotekehitys. Lisäksi Kekäle toimii quality management -oppialan dosenttina Svenska Handelshögskolanissa. Kekäle on osallistunut arvioitsijana useisiin kotimaisiin korkeakouluarviointeihin vuosina Lisäksi hän toiminut muun muassa johto- ja kehittämistehtävissä Technobotnia Ltd:ssä. Kekäle on suorittanut ISO auditoijakoulutuksen. Jäsenet Fil. yo Antti Ilolakso, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. Antti Ilolakso on filosofian ja valtiotieteiden ylioppilas Helsingistä. Hän on opiskellut muun muassa historiaa, hallintotiedettä (ml. Korkeakouluhallinnon ja johtamisen opintokokonaisuus) ja kansantaloustiedettä. Ilolakso on toiminut hallinnon opiskelijaedustajana eri tasoilla sekä Tampereen että Helsingin yliopistoissa. Lisäksi hän on työskennellyt Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa ja Tampereen yliopiston opiskelijavalintatoimistossa ja ollut mukana laatimassa Tampereen yliopiston opiskelijavalintojen laatulistaa. Pedagoginen yliopistonlehtori Nina Katajavuori, Helsingin yliopisto/farmasian tiedekunta Farmasian tohtori Nina Katajavuori toimii pedagogisena yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa farmasian tiedekunnassa. Hän on perehtynyt väitöskirjassaan käytännön tiedon ja teoreettisen tiedon vuorovaikutukseen, yliopistoopetuksen ja työelämän väliseen vuorovaikutukseen sekä yliopistopedagogiikkaan. Lisäksi hän vastaa tiedekuntansa opetuksen laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä. Aikaisemmin hän on työskennellyt farmasian alan muuntokoulutuksen parissa. 1 Tässä esiteltyjen auditointiryhmän jäsenten lisäksi Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi auditointiryhmään myös työelämän edustajan. Hän oli äkillisestä ja perustellusta syystä estynyt osallistumaan auditointivierailuun ja auditointiraportin kirjoittamiseen.

8 Kehitysjohtaja Mirja Toikka, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2 Filosofian tohtori Mirja Toikka toimii kehitysjohtajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Hänen väitöskirjansa käsittelee strategiaprosesseja, strategiaajattelua ja strategista johtamista. Työssään hän vastaa muun muassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja laadunhallinnan kokonaisuuden kehittämisestä. Toikka on osallistunut arvioitsijana useisiin kotimaisiin korkeakouluarviointeihin. Lisäksi hän on toiminut muun muassa opetusministeriön Korkeakoulutuksen laadunvarmistus -työryhmässä (Opetusministeriön työryhmämuistioita 2004:6). Sihteeri Projektisuunnittelija Kati Isoaho, Korkeakoulujen arviointineuvosto Kati Isoaho toimii projektisuunnittelijana Korkeakoulujen arviointineuvostossa. 2 Auditointiryhmä valitsi pitämässään kokouksessa Mirja Toikan auditointiryhmän varapuheenjohtajaksi.

9 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadunhallinnassa ja laadun kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattu lokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa 3. Auditointikäsikirjassa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaan korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa dokumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadusta 4. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jolla on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, että Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 4 8 auditointia korkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä , ja tämän perusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen audi- 3 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Käsikirja löytyy myös verkosta osoitteesta 4 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 5 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkaisuina keväällä Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta

10 toinnit voitiin aloittaa syksyllä Auditointimallin kehittämisvaihe ulottuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien auditointeihin osallistuvalta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmästä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskustelua myös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödynnetään vuonna 2007, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskevia johtopäätöksiä.

11 Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä: tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkeakoulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arviointineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusinta-auditointia.. Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteet on määritelty auditointikäsikirjassa ja ne ovat samat kaikille korkeakouluille. Auditoinnin kohteena ovat: 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 6 b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö 6 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

12 c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 7 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön kehittäminen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista. Auditoinnissa käytettävät kriteerit ovat liitteenä 1. Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelytavat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta. 7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

13 . Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja kukin korkeakoulu sopivat auditoinnin järjestämisestä auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määritellään mm. auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus/kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Kuopion yliopiston auditointisopimus laadittiin Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan 8 auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Auditointiaineisto avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Aineistolle ei ole määritelty sivumäärärajoitusta, vaan korkeakoulun tulee itse arvioida etukäteen toimitettavan aineiston sopiva laajuus. Kuopion yliopiston toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus yliopiston organisaatiosta, toiminnan painopisteistä sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan määrästä Kuvaus yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä Yliopiston päälaatukäsikirja (versio 2.1.) Kuvaus yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoriasta Kaavio, jossa on kuvattu ns. vuosikellon mukaisesti yliopiston toiminnanohjausjärjestelmä Kuopion yliopiston toiminnan tuloksellisuus indikaattorit Yliopiston johtoryhmän laatima SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista Yliopiston laatima yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän osoittamista keskeisistä kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä Kuopion yliopiston alueellisen vaikuttavuuden itsearviointiraportti (2002) Kuopion yliopiston laadunhallintajärjestelmä -esite. 8 Tarkat auditointiaineistoa koskevat ohjeet löytyvät edellä mainitusta auditointikäsikirjasta.

14 Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta auditointikäsikirjassa mainitusta auditointikohteesta on oltava jokin näyttö tai näyte. Aineistosta on käytävä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Auditoitavan korkeakoulun on toimitettava auditointineisto KKA:on kymmenenä kappaleena noin neljä viikkoa ennen auditointivierailua. Kuopion yliopiston aineisto saapui KKA:on auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin auditointiryhmän jäsenille perehtymistä varten. Yliopiston toimittamat auditointikohteittaiset näytöt ja näytteet sisälsivät seuraavia tietoja: Kuvaus yliopiston laatupolitiikasta päälaatukäsikirjan mukaan Kuvaus päälaatukäsikirjan suhteesta yksikkökohtaisiin laatukäsikirjoihin, johdon katselmuksen raportteihin, opetusministeriön antamaan palautteeseen sekä muihin dokumentteihin ja säädöksiin Kuvaus ydin- ja tukitoimintojen prosessikuvauksista ja kehittämismenettelyistä päälaatukäsikirjan ja yksikkökohtaisten laatukäsikirjojen mukaan Kuvaus eri toimijaryhmien osallistumisesta laadunvarmistukseen Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä johtamiseen (indikaattorit, johdon katselmus jne.) Kuvaus siitä, miten yliopisto on tunnistanut sidosryhmänsä ja kuvannut ne. Lisäksi kuvaus siitä, miten yliopisto jakaa tietoa laadunvarmistusjärjestelmästään eri toimija- ja sidosryhmille Kuvaus siitä, millaisilla periaatteilla yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä on kehitetty ja millaisia toimijoita/toimielimiä laatutyössä on mukana Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä toiminnan kehittämisessä (esimerkiksi sisäiset auditoinnit, sisäinen tarkastus, asiakas- ja toimittajapalaute, poikkeamien hallinta jne.) Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan arvioinnista (esimerkiksi sisäiset auditoinnit, SFS Inspectan suorittamat opetustoiminnon sertifiointiin tähtäävät ulkoiset auditoinnit). Auditointiryhmä voi edellä kuvattujen aineistojen lisäksi halutessaan pyytää korkeakoululta tarpeelliseksi katsomansa lisäaineistot pitämässään kokouksessa auditointiryhmä päätti pyytää lisäaineistoja yliopiston toimittamaa aineistoa täydentämään. Auditointiryhmä pyysi ja sai yliopistolta muun muassa seuraavat lisäaineistot: valittujen vierailuyksiköiden yksikkökohtaiset laatukäsikirjat yliopiston strategia henkilöstöohjelma esimerkki opetussuunnitelman laadinnan perusteista Perusopetuksen kehittämisohjelma (POKS)

15 arviointi- ja kehittämisneuvostojen (Arvike, Tarvike ja Varvike) viimeisimpien kokousten pöytäkirjat tai muistiot Tutkimuksen tila Kuopion yliopistossa -raportti (2003) ohje pedagogisen pätevyyden osoittamisesta virantäytössä henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadintaperiaatteet. Lisäksi auditointiryhmällä oli auditointivierailun aikana käytössään muun muassa yliopiston suorittamien sisäisten auditointien raportteja sekä arviointi- ja kehittämisneuvostojen pöytäkirjoja pidemmältä ajanjaksolta. Myös esimerkiksi voimassa olevaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS) liittyvä materiaali oli auditointiryhmän käytössä. Koska yliopisto käyttää opetusportfolioita virantäytöissä opetusansioiden todentamiseen, pyydettiin ensimmäisenä vierailupäivänä ( ) järjestetyssä opetushenkilökunnan haastattelussa haastateltuja opettajia ottamaan mukaan omat opetusportfolionsa auditointiryhmän tarkasteltaviksi.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Tauno Kekäle ja auditointia koordinoiva Korkeakoulujen arviointineuvoston projektisuunnittelija Kati Isoaho vierailivat Kuopion yliopistossa järjestetyssä informaatio- ja keskustelutilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista ja kriteereistä sekä toteutuksesta. Kekäleen ja Isoahon lisäksi tilaisuudessa pitivät alustuksen Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa, Kuopion yliopiston tieteentekijöiden yhdistyksen (KuTTE) puheenjohtaja Tero Karjalainen sekä Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan (KYY) puheenjohtaja Karri Mikkonen. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Auditointivierailun tavoitteena on todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Auditointivierailusta pyritään muodostamaan vuorovaikutteinen tapahtuma, joka tukee korkeakoulun laadunvarmistuksen kehittymistä. Vierailun ohjelma (liite 2) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Auditointiryhmä vieraili vierailun toisena ja kolmantena päivänä ( ) etukäteen valituissa yksiköissä. Toisen päivän vierailuyksiköiksi valittiin kaksi tiedekuntaa sekä kaksi ainelaitosta, joiden tuli olla muista tiedekunnista. Auditointiryhmä päätti, että se vierailee kahdessa sellaisessa yksikössä, jossa laadunvarmistus on yliopiston sisäisten auditointien perusteella kehittynyttä, ja kahdessa sellaisessa yksikössä, jossa laadunvarmistus on vielä kehitysvaiheessa. Lopullinen yksiköiden valinta annettiin yliopiston tehtäväksi. Vierailuyksiköt olivat luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, lääke-

16 tieteellinen tiedekunta, tietojenkäsittelytieteen laitos sekä sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Kolmantena päivänä (16.12.) vierailun kohteena olivat tuki- ja palveluyksiköt. Näistä auditointiryhmä valitsi vierailukohteikseen opintoasiain osaston sekä koulutus- ja kehittämiskeskuksen (KKK). KKK tarjoaa sekä avoimen yliopiston opetusta että kestoiltaan vaihtelevaa ammatillista täydennyskoulutusta. Osa auditointiryhmästä vieraili myös yliopiston kansainvälisten asiain osastolla. Kansainvälisten asiain osastolla vierailusta päätettiin auditointivierailun aikana. Kaikki yksikkövierailut tehtiin 2 3 hengen ryhmissä. Yksiköille oli toimitettu etukäteen pyyntö haastattelutilan järjestämisestä sekä tieto siitä, keitä auditointiryhmä halusi kussakin yksikössä haastatella. Yksikköhaastatteluihin kutsuttiin johdon sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan lisäksi myös opiskelijoita.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä valmisteli auditointivierailua varten kysymyksiä eri auditointikohteista ja eri toimijaryhmille, joita haastateltiin auditointivierailun aikana. Vierailun aikana auditointiryhmä piti kaksi kokousta, joissa se täsmensi kysymyksiään tehtyihin haastatteluihin perustuen ja hahmotteli alustavasti auditointiraporttia. Auditointiryhmän jäsenet tuottivat auditointiraportin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta voitiin hyödyntää auditointikäsikirjassa mainittujen auditointikohteiden käsittelyssä. Projektisuunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopiston ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä auditointiraportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Yliopistolla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista. Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointiraporttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään auditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan kyseessä olevan korkeakoulun tavoitteet, organisaatio ja laadunvarmistusjärjestelmä, neljännessä luvussa esitellään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussa esitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.

17 Kuopion yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Kuopion yliopisto on monitieteinen yliopisto, jossa on viisi tiedekuntaa. Tiedekunnat ovat farmaseuttinen tiedekunta, informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava biokeskus A. I. Virtanen -instituutti. Laki Kuopion korkeakoulun perustamisesta annettiin vuonna 1966, sen toiminta alkoi vuonna 1972 ja korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna Kaiken kaikkiaan tiedekunnissa oli auditointivierailun aikaan noin 60 yksikköä, joista opetusta antavia oli 47. Yliopiston laitosrakennetta muutettiin yliopiston hallituksen päätöksellä alkaen. Suurimmat muutokset tehtiin lääketieteellisessä tiedekunnassa, jossa 26 laitosta ja yliopistosairaalan klinikkaa yhdistettiin kolmeksi suuremmaksi laitokseksi. Vanha ja uusi hallintorakenne on kuvattu kaavioissa, jotka ovat raportin liitteinä (liitteet 3 ja 4). Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja yliopistossa suoritetaan vuosittain yhteensä noin 600, tohtorin tutkintoja noin 80 ja erilaisia ammatillisia jatko- ja erikoistumistutkintoja noin 100. Henkilökuntaa on 1500, joista professoreita on 108. Yliopiston budjetti on noin 95 miljoonaa euroa, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus on noin puolet. Kuopion yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, vararehtorit ja hallintokeskus yliopistolain sekä yliopiston hallituksen vuonna 2003 hyväksymän hallintojohtosäännön 10 mukaisesti. Hallitus on yliopiston ylin päättävä elin. Hallituksen ensisijaisena tehtävänä on arvioida ja kehittää yliopiston toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. 9 Luku 3 perustuu Kuopion yliopiston toimittamaan auditointiaineistoon ja sen perusteella etsittyihin lähteisiin, joihin on viitattu jäljempänä. 10 Hyväksytty Kuopion yliopiston hallituksessa

18 . Visio, toiminta-ajatus, tehtävä ja arvot Kuopion yliopiston arvoja ovat vapaus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Yliopisto on määritellyt painoalansa siten, että se on terveys-, ympäristö- ja hyvinvointitieteisiin sekä niihin liittyviin biotieteisiin, teknologiaan, tietotekniikkaan ja liiketoimintaosaamiseen profiloitunut yliopisto. Yliopiston strategiassa vuosille yliopiston visiota käsittelevän osan alussa todetaan seuraavasti: Kuopion yliopisto on kansainvälisesti näkyvä ja arvostettu tiedeyliopisto, joka on tunnettu huippututkimuksestaan ja jolla on merkittävä rooli tutkijakouluttajana ja tutkijatohtoritoiminnan toteuttajana. Yliopiston oppimisympäristöt antavat erinomaiset edellytykset innovatiiviseen oppimiseen sekä peruskoulutuksessa, tutkijakoulutuksessa että elinikäisessä oppimisessa. Lisäksi strategian visiossa korostetaan muun muassa yhteistyötä ja verkottumista muiden yliopistojen kanssa, koulutustarjonnan vastaavuutta yhteiskunnan ja erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin sekä laadulla kilpaillun tutkimusrahoituksen merkitystä yliopiston ulkopuolisessa rahoituksessa. Visionsa mukaisesti yliopisto haluaa olla kampuksineen keskeisin osa niin sanottua Savilahden tiedelaaksoa, joka koostuu yliopistosta, Kuopion yliopistosairaalasta, useista tutkimuslaitoksista, Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä yrityspalveluista ja niiden tiiviistä yhteistyöstä yritysten kanssa. Yliopiston visiossa vuodelle todetaan, että yliopisto on noin opiskelijan ja työntekijän elinvoimainen, vireä ja innovatiivinen kansainvälinen ja arvostettu tiedeyliopisto, joka tunnetaan huippututkimuksestaan ja korkealaatuisesta koulutuksestaan. Yliopisto on määritellyt tehtäväkseen nostaa kansainvälisesti korkeatasoisen uuden tieteellisen tutkimustiedon ja siihen perustuvan opetuksen avulla osaamiseen tasoa Suomessa. Lisäksi yliopisto edistää toiminnallaan hyvinvoinnin ja elämisen laadun parantumista sekä alueellista elinvoimaisuutta valtakunnallisesti ja erityisesti itäisessä Suomessa sekä Pohjois-Savon, erityisesti Kuopion seudun kehittymistä kasvukeskuksena. Yliopiston kulloinkin voimassa oleva strategia kattaa kaksi tulossopimuskautta. Strategiassa on määritelty yliopiston arvot sekä ne toimenpiteet, kehityssuunnat ja hankkeet, joiden avulla yliopisto menestyy kilpailussa voimava- 11 Hyväksytty Kuopion yliopiston hallituksessa Kuopion yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) vuosille Hyväksytty yliopiston hallituksessa

19 roista, pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja toimintaansa kohdistuviin vaateisiin, pystyy parantamaan toimintansa laatua ja vaikuttavuutta sekä saavuttamaan keskeiset tavoitteensa. Vuosien strategiassa yliopiston tavoitteiksi on määritelty seuraavat asiat: Terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopiston profiilin vahvistaminen ja monipuolistaminen Terveys- ja ympäristötieteiden sovelluskehityksen edistäminen panostamalla niitä tukevaan bioteknologiaan, informaatioteknologiaan ja liiketoimintaosaamiseen sekä tekniikkaan. Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja tutkijakoulutus Koulutuksen monipuolistaminen ja koulutustarjonnan lisääminen vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita painottuen erityisesti Itä-Suomen tarpeisiin Opetus- ja oppimiskulttuurin jatkuva kehittäminen ja uudistaminen Oppimisympäristöjen houkuttelevuuden lisääminen Opiskelijarekrytoinnin jatkuva kehittäminen Kansainvälisyyden lisääminen Alueellinen toiminta Vaikuttavuuden edistäminen ja sitä tukevien arviointikäytäntöjen kehittäminen Alumnitoiminnan aloittaminen Yhteistyön ja verkottumisen edistäminen Yliopiston henkilöstöstrategian suuntaaminen toteuttamaan aktiivista ja kilpailukykyistä henkilöstö- ja palkkauspolitiikkaa Vakaan resurssikehityksen turvaaminen sen osana erityisesti laitekannan kehittäminen Toimiminen yhteiskunnassa aktiivisena vaikuttajana ja suunnannäyttäjänä sivistysyliopiston ihanteiden mukaisesti Yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen. Strategiaa täydentävä ja tarkentava toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) on voimassa aina yhden tulossopimuskauden kerrallaan. Yliopiston strategiaa täydentävät myös seuraavat tarkentavat strategiat, suunnitelmat, ohjelmat ja muut dokumentit: Perusopetuksen kehittämisohjelma (POKS) Opiskelijavalintojen kehittämisstrategia Aikuiskoulutusstrategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Virtuaaliyliopistostrategia Tietohallintostrategia Kansainvälisen toiminnan suunnitelma

20 Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehittämisen strategia Viestintäohjelma Itäisen Suomen yliopistojen yhteinen kehittämisstrategia ja Yliopiston vuosittainen toimintakertomus.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria Yliopiston laatutyön voidaan katsoa alkaneen vuonna 1996 yliopiston silloisen johdon aloitteesta. Tällöin koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajan toimenkuvaan liitettiin myös laatupäällikön tehtävät. Myös monet toimintayksiköt aloittivat oman laatutyönsä jo tällöin. Yliopistossa tehtiin laaja itsearviointi laatupalkintokriteeristön mukaisesti. Johtopäätösten perusteella muun muassa johtamiseen alettiin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Yliopisto osallistui vuonna 2005 pohjoismaiseen korkeakoulujen laatutyötä vertailevaan projektiin 13 Suomen edustajana ja sai tällöin ulkoisen arviointipalautteen laadunvarmistusjärjestelmänsä kehittämistyön tueksi. Yliopisto on mukana KKA:n ja korkeakoulujen Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa (OOLA) -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osallistumista erityisesti opetuksen arviointiin. Vuonna 2003 yliopistossa otettiin tavoitteeksi opetustoiminnan laadunhallintajärjestelmän ulkoinen auditointi ja sertifiointi.. SFS Inspectan suorittama opetustoiminnan auditointi oli aloitettu syksyllä Kuopion yliopisto on ensimmäinen yliopisto, jonka laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiin KKA:n toimesta syksyllä 2005 vuosille kehitetyn auditointimallin mukaisesti. Yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa on asetettu tavoitteeksi, että yliopistolla on kattava laadunhallintajärjestelmä vuonna Tiedekunnat ja erillislaitokset ovat hyväksyneet tämän aikataulun. Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset osat ja piirteet Yliopiston nykyinen laadunvarmistusjärjestelmä on ISO 9001:2000 -standardiin perustuva laadunhallintajärjestelmä 14, jota on kehitetty vuodesta Laadunvarmistusjärjestelmä ja laatutyön periaatteet on kuvattu yliopiston 13 Pohjoismaisen projektin raportti löytyy verkosta osoitteesta quality_work.pdf 14 Kuopion yliopisto käyttää laadunvarmistusjäjestelmästään nimitystä laadunhallintajärjestelmä. Tässä raportissa on käytetty systemaattisesti yleiskäsitteenä nimitystä laadunvarmistusjärjestelmä.

21 verkkosivuilla ( Lisäksi yliopiston intranetissä on edellä mainittuja tietoja tarkentavaa tietoa yliopiston omien toimijoiden käyttöön. Yliopiston tavoitteena on, että laadunvarmistusjärjestelmää koskeva tieto olisi mahdollisimman avoimesti henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmien saatavissa. Laadunvarmistusjärjestelmä on dokumentoitu yliopiston rehtorin hyväksymään päälaatukäsikirjaan (versio 2.1) 15. Päälaatukäsikirjaa täydentävät yksiköiden omat laatukäsikirjat sekä edellä kuvatut strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat. Yliopisto on pyrkinyt luomaan laadunhallintajärjestelmän, joka perustyön ja dokumentoinnin jälkeen olisi mahdollisimman joustava ja kevyt, ja joka sulautuisi osaksi strategista johtamista. Tavoitteena on täydentää ja tukea olemassa olevia rakenteita ja palvella toimintayksiköitä niiden omien tarpeiden mukaisesti toiminnan jatkuvassa ja systemaattisessa kehittämisessä. Laatutyön johtoryhmänä toimii yliopiston johtoryhmä. Keskeisiä yliopiston määrittelemiä laadunvarmistusjärjestelmän piirteitä ovat: Asiakaskeskeisyys Johtajuus Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen Prosessimainen toimintamalli Järjestelmällinen johtamistapa Jatkuva parantaminen ja kehittävä arviointi Tosiasioihin perustuva päätöksenteko Molempia osapuolia hyödyttävät suhteet toimituksissa. Kaavio. Kuopion yliopiston laatutyön kuva koko yliopistossa ja sen yksiköissä. Lähde: Kuopion yliopiston toimittama auditointiaineisto 15 Päälaatukäsikirjan versio 1.0 hyväksyttiin yliopiston hallituksessa ja versio

22 Kuten kaaviossa 1 on kuvattu, muodostuu Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmänä toimiva laadunhallintajärjestelmä tavoitteiden asettamisesta, tulosten mittaamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Myös asiakastyytyväisyys ja johtaminen halutaan kytkeä vahvasti mukaan osaksi laadunhallintaa ja toiminnan kehittämistä. Yliopiston laatupolitiikka on kuvattu päälaatukäsikirjassa ja sen hyväksyy yliopiston hallitus. Päälaatukäsikirjan mukaan yliopiston laatupolitiikkaan kuuluu, että yliopisto ylläpitää sellaista laadunhallintajärjestelmää, johon nojautuen yliopisto voi suorittaa perustehtävänsä luotettavasti ja korkealaatuisesti kaikilla toiminnan tasoillaan yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön tarpeet huomioon ottaen perustaa strategisen johtamisensa ja toimintansa jatkuvan kehittämisen arviointien antaman tuloksen analyyseihin on innovatiivinen, kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja tavoiteltu opiskelu-, työ- ja tutkimusyhteisö sekä yhteistyökumppani edistää henkilökunnan ja opiskelijoiden työhyvinvointia. Yliopistolla on vuoden 2002 syksystä alkaen ollut päätoiminen laatupäällikkö, joka vastaa laatutyön kokonaisuuden organisoinnista ja kehittämisestä. Laatupäällikkönä toimii tällä hetkellä yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori. Yksiköissä on laatuvastaavat, jotka vastaavat laatutyön organisoinnista ja kehittämisestä omassa yksikössään. Laatupäällikkö ja yksiköiden laatuvastaavat toimivat verkostona yliopiston sisällä. Yliopistolla on käytössään sisäinen tuloksellisuusmittaristo, jonka indikaattorien pääluokat ovat: tieteellinen tutkimus, opetus ja opiskelu, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tukitoiminnot ja henkilöstö, ulkopuolinen rahoitus sekä tulevaisuussuuntautuneisuus. Laadun arvioinnin ja parantamisen menettelyt Yliopisto on vuonna 2004 ottanut käyttöön johdon katselmus -menettelyn, johon kootaan laatutyöhön liittyviä teemoja ja kysymyksiä yliopiston johdon käsittelyyn eri tahoilta. Johdon katselmuksessa analysoidaan kerran vuodessa ennen yliopiston ja opetusministeriön tulosneuvotteluita yliopiston toiminnan tuloksellisuutta tuloksellisuusindikaattoreiden, sisäisten ja ulkoisten auditointien ja arviointien sekä tilinpäätöstietojen pohjalta. Johdon katselmus - menettely on alkanut myös yksiköissä. Yliopisto on suorittanut vuodesta 2003 lähtien sisäisiä auditointeja. Kaikkia yksiköitä ei ole vielä auditoitu. Tavoitteena on, että kaikilla yksiköillä olisi tulevaisuudessa omat laatukäsikirjansa, jotka täydentävät päälaatukäsikirjaa.

23 Osassa yksiköitä laatukäsikirja on jo valmis, osassa luonnosvaiheessa. Laatupäällikkö tukee yksiköitä laatukäsikirjan laadinnassa ja myös sisäisissä auditoinneissa tähdätään toiminnan kehittämisen lisäksi myös laatukäsikirjojen parantamiseen. Yliopisto kouluttaa sekä henkilökuntaa että opiskelijoita sisäisinä auditoijina toimimiseen. Yliopiston laatupäällikkö järjestää henkilöstölle ja opiskelijoille koulutusta laadunvarmistuksesta. Esimerkiksi sisäisiin auditointeihin osallistuneille henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajille on järjestetty omaa auditointiin perehdyttävää koulutusta. Myös yliopiston yksiköiden laatuvastaaville järjestetään koulutusta esimerkiksi laatukäsikirjojen laadinnasta. Yliopistolla on kutakin ydintehtäväänsä varten oma arviointi- ja kehittämisneuvostonsa. Näitä neuvostoja ovat Tutkimuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto (Tarvike), Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto (Arvike) sekä Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto (Varvike) 16. Varvike on neuvostoista uusin ja se on perustettu vuoden 2005 alussa. Opiskelijat ovat edustettuina Arvikkeessa ja Varvikkeessa, mutta eivät Tarvikkeessa. Kuten muidenkin yliopiston hallintoelinten tehtävät, myös näiden neuvostojen tehtävät on määritelty yliopiston hallintojohtosäännössä. Tarvikkeen tehtävänä on hallintojohtosäännön mukaan: 1. arvioida yliopiston tutkimusta ja sen vaikuttavuutta laatimalla vuosittain rehtorille katsaus yliopiston tutkimustoiminnan tilasta toimintakertomusja tilastotietojen valossa ja laatimalla joka kolmas vuosi perusteellisempi analyysi tutkimuksen tasosta ja vahvuuksista sekä suosituksen kehittämisja tukitoimenpiteiksi, 2. koordinoida yliopistotasolla tehtäviä tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen arviointihankkeita, 3. antaa yliopiston johdolle lausuntoja tutkimuksen vahvuus- ja painopistealueista ja tutkimusprofiilista yliopistotasolla, 4. valmistella ehdotuksia tutkimuksen kehittämis- ja tukistrategioiksi sekä seurata niiden toteutumista, 5. edistää laajojen tutkimuskokonaisuuksien ja verkostojen muodostumista ja tukea tarvittaessa merkittävien tutkimuksen kehittämishankkeiden valmistelua, 6. edistää osaltaan hyvän tutkimusetiikan toteutumista yliopistossa. 16 Arviointi- ja kehittämisneuvostoihin viitataan jäljempänä tässä raportissa niiden erisnimen omaisilla lyhenteillä Arvike, Tarvike ja Varvike.

24 Arvikkeen tehtävänä on hallintojohtosäännön mukaan: 1. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston kehittämisen tueksi, 2. kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, 3. tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, 4. tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, 5. tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, 6. valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, 7. antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, 8. seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Varvikkeen tehtävänä on hallintojohtosäännön mukaan: 1. kehittää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun arviointijärjestelmää Kuopion yliopistossa, 2. arvioida yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta ja laatia vuosittain rehtorille katsaus yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilasta sekä laatia joka kolmas vuosi perusteellisempi analyysi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tasosta ja vahvuuksista sekä suositukset kehittämis- ja tukitoimenpiteiksi, 3. koordinoida koko yliopiston kannalta merkittäviä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen hankkeita, 4. antaa lausuntoja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen painopistealueista yliopistotasolla, 5. valmistella yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen käyttösuunnitelma, 6. toimia yhteistyössä opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston ja tutkimuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa.

25 Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kokonaistavoite 17 on seuraava: Kuopion yliopisto soveltaa kansainvälisesti hyväksyttyjä laatupalkintokriteereitä ja laatustandardeihin perustuvaa järjestelmällisen ja kehittyvän toimintamallin strategiaa johtamisensa tukena ja toiminnan jatkuvan parantamisen työkaluina kaikilla toiminnan tasoilla. Tavoitteena on, että vuonna 2006 yliopistolla on kattava laadunhallintajärjestelmä, toimiva auditointikäytäntö ja että opetustoiminnon laadunhallintajärjestelmä on auditoitu ulkoisesti ja sertifiointitaso on saavutettu. ISO 9001:2000 -standardin mukaiset sisäiset auditoinnit on aloitettu yliopistossa syksyllä 2003 ja tavoitteena on auditoida kaikki toimintayksiköt kertaalleen vuoden 2006 syksyyn mennessä. Yliopisto teki vuonna 2004 sopimuksen SFS Inspectan kanssa opetustoiminnon ulkoisesta auditoinnista ja mahdollisesta sertifioinnista. Nämä auditoinnit alkoivat syksyllä Yliopisto on edennyt tässä suhteessa määrätietoisesti ja kokonaistavoitteensa mukaisesti. Lisäksi kokonaistavoite, jonka mukaisesti järjestelmä toimii johtamisen tukena ja kehittämisen välineenä, on pääsääntöisesti tunnustettu kaikilla toiminnan tasoilla. Epäileviäkin näkemyksiä tosin esiintyi haastatteluissa. Siksi auditointimateriaaliin kuulunut yliopiston johtoryhmän tekemä laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi olisi hyvä käsitellä perusteellisesti yliopiston eri tasoilla ja eri toimijaryhmien kanssa. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmänä toimiva laadunhallintajärjestelmä, laatupolitiikka ja toimintojen yleiset laatutavoitteet on dokumentoitu päälaatukäsikirjaan. Päälaatukäsikirjassa toimintojen laatutavoitteet koskevat yliopis- 17 Kokonaistavoite on kirjattu yliopiston verkkosivuille laadunvarmistusta käsittelevään osioon (

26 ton kolmea tehtävää: tutkimusta, opetusta sekä yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja sivistystoimintaa sekä tukitoimintoja (strateginen johtaminen, henkilöstövoimavarat, tukipalvelut, kestävä kehitys). Yliopiston laatutavoitteiden toteutumista arvioidaan muun muassa kolmessa tehtäväkohtaisessa arviointi- ja kehittämisneuvostossa (Arvike, Tarvike ja Varvike). Laatutavoitteita on sekä ydintoimintojen että tukitoimintojen osalta asetettu runsaasti. Auditointiaineistoon ei kuitenkaan kuulunut niiden toteutumista selkeästi kuvaavia mittareita tai tuloksellisuusindikaattoreita. Laatutavoitteiden kytkentää yliopiston profiilin, strategiaan ja visioon ei ole selkeästi dokumentoitu 18. Toisaalta yliopiston dokumentoitu toiminnanohjausprosessi kuvaa myös tavoitteiden asettamista osana toiminnan ohjausta, muun muassa osana opetusministeriön kanssa käytävää tulossopimusmenettelyä, aluestrategiaa ja voimavarojen jakoa. Haastatteluissa toimintayksiköiden edustajat kertoivat pääsääntöisesti sitoutuvansa yliopiston yhteiseen laatupolitiikkaan ja toimintojen laatutavoitteisiin. Sitoutuminen näkyy dokumentoituna myös toimintayksiköiden laatukäsikirjoissa. Haastatteluissa henkilöstö ei kuitenkaan ollut täysin tietoinen yhteisten tavoitemäärittelyjen sisällöistä eikä siitä, miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan. Lisäksi yksiköt ovat omissa laatukäsikirjoissaan määritelleet omia erityistavoitteitaan. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaistavoitteen sekä päälaatukäsikirjassa dokumentoitujen laatutavoitteiden lisäksi yliopistolla on muita tavoitteita ja päämääriä. Koko yliopiston kattava kokonaisstrategia laaditaan noin kahden tulossopimuskauden välein. Strategisten päämäärien toteutuminen arvioidaan vuosittain muun muassa TTS:n laadinnan yhteydessä. Yliopiston strategia ja yleiset kehittämistavoitteet on, strategian mukaisesti, johdettu toimintaympäristön kehitysnäkymistä ja yliopiston vahvuuksien, heikkouksien ja mahdollisuuksien analyysistä sekä visiosta vuodelle Strategiassa on asetettu 12 yleistä kehittämis- ja toimintatavoitetta, rakenteellisen kehittämisen tavoitteet, tehtäväkohtaiset (tutkimus, opetus ja oppiminen, jatkokoulutus) tavoitteet, koulutuksen määrällisiä tavoitteita sekä muun muassa kansainvälistymisen ja henkilöstön ja tasa-arvon edistämisen tavoitteita 20. Yliopiston tavoitteena on, että sen tutkimus on kansainvälisesti korkeaa tasoa. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella tässä tavoitteessa onnistumisen näyttönä pidetään esimerkiksi sitä, että yliopisto menestyy Suo- 18 Laatutavoitteiden kytkentä yliopiston profiiliin, strategiaan ja visioon voidaan kuvata seuraavien toimintojen ketjuna: strategian määrittely tavoitteiden asettaminen mittareiden/indikaattorien valitseminen tavoitearvojen /-tasojen määrittely keinojen valinta. 19 Dokumentti oli osa yliopiston toimittamaa auditoinnin perusaineistoa. 20 Strategiassa asetetut tavoitteet on lueteltu tämän raportin luvussa 3.2.

27 men Akatemian nimeämien huippuyksiköiden valinnassa. Yliopistossa pidetään strategisena menestystekijänä laitos- ja tiedekuntarajat ylittävää yhteistyötä tutkimuksen vahvuusalueilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteeksi on strategiassa asetettu perustutkimuksellisten läpimurtojen aikaansaaminen sekä alueellisesti ja valtakunnallisesti korkeaan tutkimusosaamiseen perustuvan yritystoiminnan ja työpaikkojen syntyminen ja Kuopion vetovoimaisuuden lisääntyminen. Opetuksen ja oppimisen tavoitteeksi on asetettu opetuksen laadun parantaminen niin korkealle tasolle, että yliopistoon saadaan kahdesta kolmeen opetusministeriön nimeämää opetuksen laatuyksikköä kuluvalla strategiakaudella. Sisäisiksi kilpailuelementeiksi on kirjattu sisäinen laatuyksikkövalintamenettely ja voimavarakannustin sekä vuoden opettajan valintamenettely. Yliopiston perusopetuksen kehittämisohjelmassa (POKS) puolestaan kuvataan perusopetuksen nykytila, perusopetuksen visio vuodelle 2010 sekä opetuksen kehittämiseksi asetettuja tavoitteita, suunnitelmia ja toimintoja. Tavoitteiden toteutumisen seurannan mahdollistavat tätä tarkoitusta varten kehitetyt indikaattorit. Yliopiston toiminnan tuloksellisuusindikaattoriraportissa 21 ei indikaattorien toteumia ole verrattu tavoitearvoihin tai tasoihin. Niitä on kuitenkin löydettävissä ainakin yliopiston strategiasta vuosille sekä POKS:n visiosta. Tuloksellisuusindikaattoreissa on joitakin selkeitä kytkentöjä myös dokumentoituihin toiminnan laatutavoitteisiin (muun muassa tutkimuksen huippuyksikkö- ja opetuksen laatuyksikköindikaattorit, referoidut julkaisut professoria kohden ja perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään). Tutkintotavoitteisen koulutuksen tuloksellisuusindikaattorit ovat lähinnä määrällisiä. Opetuksen tavoitteisiin ja arviointiin liittyvä laadullinen dokumentaatio löytyy tiedekuntien, laitosten ja erillisten laitosten laatukäsikirjoista sekä ohjesäännöistä. Haastatteluiden ja auditointiaineiston perusteella ei tullut täysin selväksi, millainen tuloksellisuusindikaattoreiden merkitys on eri toimintojen laatutavoitteiden ja laadunvarmistusjärjestelmän muiden tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Tämän kehittäminen olisi tärkeää erityisesti yliopiston vision ja strategian, laatupolitiikan sekä perusopetuksen kehittämisohjelman kohdalla. Tuloksellisuusindikaattorit eivät myöskään suoraan kuvaa saavutettuja tuloksia yliopiston profiilin terveys, ympäristö, hyvinvointi mukaisilla osa-alueilla vaan ovat hyvin yleisluontoisia. Indikaattoreita myös painotettiin eri tavalla eri tiedekunnissa. Tutkimukselle asetettuja laatutavoitteita ja niiden tasoa ja tuloksellisuutta kuvaavia indikaattoreita pidettiin tiedekunnissa yleisesti kes- 21 Tuloksellisuusindikaattoriraportti oli osa yliopiston toimittamaa auditoinnin perusaineistoa. Osa indikaattoreista oli saatavilla jo vuosien osalta, jolloin niiden perusteella voidaan arvioida toteutuneita trendejä.

28 keisinä, mikä on luonnollista tutkimusintensiivisesti suuntautuneessa yliopistossa. Joidenkin muiden strategiassa esiintyneiden tavoitteiden kuten syvällinen oppiminen muokkaaminen indikaattoreiksi yliopiston eri tasoille onkin jo luonnollisesti haasteellisempaa. Esimerkiksi oppimisen tavoitteiden kohdalla indikaattorit voisivat todennäköisesti olla pikemminkin laitos- ja jopa opiskelijakohtaisia. Tavoitteiden runsaus ja dokumentointi eri tasojen asiakirjoissa ja ohjelmissa vaikeuttanee niiden toteutumisen systemaattista seurantaa sekä analyysien ja johtopäätösten tekemistä strategisen johtamisen tueksi. Yliopisto ei ole priorisoinut eri dokumenteissa asettamiaan tavoitteita eikä kytkenyt koko yliopistoa koskevia tuloksellisuusindikaattoreitaan niihin. Tuloksellisuusindikaattorien ei tulisi olla itsetarkoitus, vaan johtamisen ja laadun parantamisen väline. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisrakenne Yliopiston dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmä perustuu ISO 9001: 2000-standardiin. Laadunvarmistusjärjestelmä on internetiin ja intranetiin rakennettu avoin järjestelmä. Päälaatukäsikirja sisältää seuraavat osa-alueet: johtaminen, voimavarat, toiminnot (edelläkuvatut ydintoiminnot ja tukitoiminnot) sekä arviointi ja kehittäminen. Päälaatukäsikirja on osittain keskeneräinen muun muassa tutkimustoiminnan osalta. Päälaatukäsikirjasta on laadittu myös lyhennetty englanninkielinen versio, jota voidaan pitää tiiviytensä vuoksi jopa suomenkielistä päälaatukäsikirjaa selkeämpänä. Päälaatukäsikirja on dokumentti ja runko, joka linkittää yliopiston laatu- ja muut dokumentit kokonaisuudeksi. Päälaatukäsikirjaa voi myös luonnehtia dokumentiksi, johon on koottu toiminnan reunaehdot: päälaatukäsikirjassa on verkkolinkit toimintaa ohjaaviin säännöstöihin, suunnitelmiin, ohjelmiin, oppaisiin, strategia-asiakirjoihin ja ohjeistuksiin. Päälaatukäsikirjaa täydentävät yksikkökohtaiset laatukäsikirjat ovat yliopiston intranetissä ja paperiversioina yksiköissä. Toimintayksiköiden laatukäsikirjojen valmistelut ovat eri vaiheissa ja niiden valmisteluvaihe vaihtelee alkavasta edistyneeseen. Käyttäjäystävällisyyttä lisäisi, mikäli päälaatukäsikirjan verkkoversiosta olisi linkitys yksikkökohtaisten laatukäsikirjojen verkkoversioihin. On kuitenkin syytä huomioida se, että ISO 9001:2000 -standardi edellyttää dokumentoitua laadunhallintajärjestelmää eikä niinkään asiakirjajärjestelmää. Laadunvarmistusjärjestelmä on nykyisellään raskas, koska yksiköillä on erilliset laatukäsikirjansa. Yliopiston laitosrakenteen tiivistäminen alkaen tullee vaikuttamaan myös laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisrakenteeseen ja laatukäsikirjojen määrään. Sinänsä yliopiston laadunvarmistusjärjestel-

29 män dokumenttien määrä ei tee automaattisesti järjestelmästä toimivaa tai toimimatonta. Toimivuuteen vaikuttavat pikemminkin se, mitä laadunvarmistuksen dokumentaatio sisältää, miten valittu sisältö palvelee yliopiston tavoitteita ja miten eri dokumentaation osat on linkitetty toisiinsa. Päälaatukäsikirjan lukujen luettavuutta, muun muassa esitystavan loogisuutta, voisi vielä kehittää. Esimerkiksi päälaatukäsikirjan organisaatiota (1.4) ja opetusta (3.1.2) kuvaavissa luvuissa tämä olisi tarpeen. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota yliopiston yhteisiin prosessikuvauksiin: mitkä ovat koko yliopiston yhteiset prosessit, kuka ne omistaa, miten ne etenevät, kuka tai ketkä vastaavat prosessin toiminnoista ja miten sekä missä ne kuvataan. Kuopion yliopiston määritelmän mukaan prosessi tarkoittaa toimintoa. Perustehtävät ovat määritelty ydintoiminnoiksi. Käsitteiden määrittely ei kuitenkaan ole yliopistossa auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella yksiselitteistä ja yhtenäisesti tulkittua 22. Yhteisiä järjestelmäkuvauksia löytyy esimerkiksi POKS:sta, jossa on kuvattu muun muassa opintojen ohjausjärjestelmä. Opetussuunnitelmatyötä ja sen kytkentöjä yliopiston laadunvarmistukseen voidaan pitää yhtenä keskeisistä opetustoiminnan prosesseista. Opetussuunnitelmaprosessissa on mahdollisuus kuvata myös opiskelijapalautteen hyödyntäminen osana kokonaissuunnittelua. Yliopistossa olisi hyvä harkita opetussuunnitelmaprosessin päävaiheiden dokumentointia päälaatukäsikirjaan tai selkeän verkkolinkin luomista opetussuunnitelmatyötä kuvaavaan dokumenttiin. Opetussuunnitelmatyöhön liittyviä asioita käsitellään Arvikkeessa sekä koulutussuunnittelutoimikunnissa ja laitoskokouksissa. Opetussuunnitelmatyön eteneminen suunnittelu- ja kehittämistyön alkuvaiheesta painetuksi opinto-oppaaksi sekä laadunvarmistuksen konkreettinen kytkentä prosessiin jäi auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella epäselväksi. Yliopiston strategian johdannossa todetaan, että strategia on laadittu vuonna 1999 koko yliopiston kattavan, laajan strategiaprosessin tuloksena. Strategisen suunnittelun osalta päälaatukäsikirjassa kuvataan TTS:n laatimisen vaiheistus mutta varsinainen strategisen suunnittelun prosessi (strategiaprosessi) jää kuvaamatta. Prosessikuvaus voisi selkeyttää strategista suunnittelua seuraavalla kaudella ja auttaa selkeyttämän osaltaan edellä kuvattua tavoitteiden asettelua, priorisointia ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa. 22 Yleisesti prosessi määritellään joukoksi toisiinsa liittyviä toimintoja, jotka muuttavat syötteitä (input) tuotoksiksi (output).

30 Laadunvarmistusjärjestelmän osa-alueiden väliset yhteydet Päälaatukäsikirjan ja toimintayksiköiden väliset yhteydet näkyvät esimerkiksi päälaatukäsikirjan ja toimintayksiköiden laatukäsikirjojen rakenteellisena yhdenmukaisuutena. Poikkeuksiakin on, johtuen muun muassa laatukäsikirjojen laadinnan eri vaiheista: joissakin yksiköissä yksikkökohtaiset laadunvarmistusjärjestelmät ovat olleet käytössä jo vuosia ennen päälaatukäsikirjan laadintaa. Yksikkökohtaisten laatukäsikirjojen laadinta on haastatteluissa saadun kuvan perusteella edennyt niin sanotulla tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella yliopiston laatupäällikön ja yksiköiden laatuvastaavien yhteistyö ollut tuloksekasta ja toimivaa. Erilaiset ohjeet, säännöt ja ohjelmat toimivat järjestelmää yhdenmukaistavina elementteinä. Organisaatiokaavio puolestaan kuvaa yliopiston valta- ja vastuusuhteita kokonaisuudessaan. Laadunvarmistusjärjestelmän osa-alueiden välisiä yhteyksiä (kuten päälaatukäsikirja sekä tiedekuntien, laitosten, erillislaitosten sekä tuki- ja palveluyksiköiden laatukäsikirjat) olisi mahdollista edelleen selkeyttää kiinnittämällä erityistä huomiota, kuten edelläkin todettiin, prosessikuvauksiin. Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen laitos on omassa laatukäsikirjassaan lähtenyt prosessien kuvaamisesta, mutta suurimmassa osassa laatukäsikirjoista prosessinäkemys ei ole kovin selkeä. Tämäkin osaltaan vaikeuttaa tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden erottamista laatukäsikirjoissa ja tuloksellisuusindikaattoreissa. Johtopäätökset Yliopisto on edennyt laadunvarmistusjärjestelmänsä kokonaistavoitteessa määrätietoisesti. Erilaisia tavoitteita on asetettu erittäin runsaasti, mutta niiden toteutumisen seuranta vaatii kehittämistä. Yliopiston laatupäällikön ja yksiköiden laatuvastaavien yhteistyö on tuloksekasta ja toimivaa. Laadunvarmistusjärjestelmän perusaineisto (päälaatukäsikirja ja yksikkökohtaiset laatukäsikirjat) on huomattavan laaja. Päälaatukäsikirjassa olisi hyvä määritellä, mitkä ovat ne yhteiset menetelmät, joilla varmistetaan opetuksen ja oppimisen laatu (eli keinot, joilla laatutavoitteet saavutetaan).

31 . Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely Kokonaisuudessaan laadunvarmistujärjestelmä on kattavasti dokumentoitu ja oleellisin tieto on esillä yliopiston verkkosivuilla. Dokumentaatio on hyvin sekä henkilökunnan että opiskelijoiden käytettävissä. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää koskevat verkkosivut ovat ansiokkaat erityisesti yliopiston omia toimijoita ajatellen (yliopiston intranet). Päälaatukirjassa on eritelty eri toimijoiden välisiä vastuualueita ja tehtäviä. Johdon toimielinten tehtävät, tehtäväalueet ja vastuut on määritelty erilaisissa dokumenteissa (muun muassa hallinto- ja johtosäännöt) jotka ovat nähtävillä yliopiston verkkosivuilla. Myös muita laadunvarmistusjärjestelmän dokumentteja ja asiakirjoja on kattavasti nähtävillä yliopiston verkkosivuilla (muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelma, perusopetuksen kehittämisstrategia, opiskelijavalintojen kehittämisstrategia, aikuiskoulutusstrategia, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia). Lisäksi yliopisto tuottaa vuosittain toimintakertomuksen. Haastatteluissa ilmeni, että yksiköiden laatukäsikirjoissa on merkittäviäkin eroja. Esimerkiksi lääketieteellisessä tiedekunnassa on tiedekunnan laatukäsikirjan lisäksi yksiköiden omia laatukäsikirjoja ja lisäksi laboratoriokäsikirjoja. Yksiköillä on laatukäsikirjat, mutta niiden suhteet ydinprosesseihin (opetus, tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus) kokonaisprosesseina ei ole aivan selkeä. Joillakin yksiköillä on useita laatukäsikirjoja ja joissakin tapauksissa kahden yksikön välillä esiintyy epäselvyyksiä rajapintojen kattamisesta. Yksiköiden laadusta huolehtiminen saattaa heikentää esimerkiksi opiskelijanäkökulmaisen laadun tunnistamista ja kehittämistä. Dokumentaatio synnyttää mielikuvan puusta, jossa on runko (päälaatukäsikirja) ja siitä eri suuntiin lähteviä oksia (yksiköiden laatukäsikirjat, muut dokumentit). Myös niin sanottu Demingin ympyrä 23, systemaattinen ongelmien kartoitus ja niiden kehittäminen ongelmien syiden poistamiseksi, on laadunvarmistusjärjestelmän useiden osa-alueiden nuoruuden vuoksi vielä osittain vaikeasti todennettavissa olemassa olevasta dokumentaatiosta. 23 Demingin ympyräksi kutsutaan toimintamallia, jossa periaatteena on Plan, Do, Check, Act -vaiheiden mukainen prosessi. Auditointiaineistossa ei suoraan viitata Demingin ympyrään, mutta yliopiston laadunvarmistusjärjestelmässä on sitä muistuttavia piirteitä. Demingin ympyrästä lisää kts. esim. Pitkänen, Raimo: Mahdollisuuksien johtaminen. Tampere Laatukeskus.

32 ISO 9001:2000 -standardi korostaa prosessimaista toimintamallia. Se merkitsee: niiden prosessien tunnistamista, joita tarvitaan laadunhallintajärjestelmän vaikuttavaan toteuttamiseen näiden prosessien vuorovaikutusten ymmärtämistä prosessien dokumentointia siinä määrin, kuin on tarpeen niiden vaikuttavan toiminnan ja ohjauksen varmistamiseksi. Näihin prosesseihin lukeutuvat johtaminen, resursointi, tuotteen (tässä yhteydessä erityisesti yliopiston perustehtävien) toteuttaminen ja mittausprosessit, jotka ovat tärkeitä laadunhallintajärjestelmän vaikuttavalle ja tehokkaalle toiminnalle. Kuopion yliopiston laadunhallintadokumentaatiossa on näiltä osin joitakin havaittavia keskeneräisiä kohtia tai ristiriitaisuuksia. Yliopiston verkkosivuilla ja päälaatukäsikirjassa on tunnistettu ISO 9000:2001 -standardin mukaisesti kaikille yhteiset opetusprosessin osatoiminnot. Perustutkinto-opetusta päälaatukäsikirjassa kuvaava luku ( ) ei kuitenkaan sisällöiltään etene kyseisen logiikan mukaisesti. Tukipalveluiden laadunvarmistuksen kytkentää opetusprosessiin ei myöskään ole selkeästi dokumentoitu. Prosessikuvaukset eivät ole itsessään tavoite, vaan ne ovat keino mallintaa yliopiston toimintaa, jotta sitä voidaan ymmärtää, analysoida ja kehittää. Prosessikaaviot kuvaavat toimintaa ja ne sisältävät prosessin kannalta kriittiset asiat sekä esittävät asioiden välisiä riippuvuuksia (toimintojen välisiä yhteyksiä eli niin sanottuja rajapintoja). Prosessikuvaus myös edesauttaa ymmärtämään kokonaisuutta sekä esimerkiksi opiskelijapalautteen merkityksen opetus/oppimis- tai opetussuunnitelmaprosessin eri vaiheissa. Yliopiston yksikkökohtaisissa laatukäsikirjoissa on ansiokkaita prosessikuvauksia, mutta kytkennät rajapintoihin (tukitoiminnot, tukipalvelut) ovat epäselviä. Myös yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysissä 24 rajapintojen heikko tunnistaminen nähdään kehittämiskohteena. Johtopäätökset Keskeiset toiminnot ja toimijoiden vastuut on määritelty laadunvarmistusjärjestelmän eri dokumenteissa. Dokumentaation kokonaisuus ei vielä ole kovin selkeä, koska eri yksiköiden laatukäsikirjojen valmiustaso on toistaiseksi vaihteleva. Erilaista järjestelmädokumentaatiota on varsin paljon ja sen seuraaminen on raskasta. Prosessikuvausten systemaattinen käyttöönotto toisi dokumentaatioon helpommin nähtävät prioriteetit ja yhdistäisi tuloksellisuusindikaattorit selkeämmin laadunvarmistukseen. 24 SWOT-analyysi oli osa yliopiston toimittamaa auditointiaineistoa.

33 Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää koskevat verkkosivut ovat ansiokkaat erityisesti yliopiston omia toimijoita ajatellen (yliopiston intranet).. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus Auditointikohde. Perustehtävien laadunvarmistuksen toimintojen ja prosessien kattavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkintotavoitteisen koulutuksen tavoitteet ja strategia Kuopion yliopisto on terveys-, ympäristö- ja hyvinvointitieteisiin sekä niihin liittyviin biotieteisiin, teknologiaan, tietotekniikkaan ja liiketoimintaosaamiseen profiloitunut yliopisto. Opetustoimintojen kuvaus on esitetty päälaatukäsikirjassa. Opetuksen osatoiminnoiksi on päälaatukäsikirjassa määritelty rekrytointi, opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen, opetuksen ja ohjauksen suunnittelu, opetuksen ja ohjauksen toteuttaminen ja oppiminen, opetuksen ja oppimisen arviointi ja kehittäminen, uraohjaus ja työelämään sijoittumisen tuki, tutkinnon myöntäminen sekä elinikäinen oppimispolku. Yliopiston päälaatukäsikirjassa opetuksen laatutavoitteiksi on määritelty seuraavat tavoitteet: Opetus perustuu viimeisimpään tutkimustietoon Perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin työelämään tai jatkotutkintokoulutukseen Opiskelijat suorittavat opintonsa opetushenkilökunnan ja urapalvelujen tukemana laatimansa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti Yliopistossa on mahdollisuus suorittaa laaja-alaisia ja poikkitieteellisiä tutkintoja Opetuksessa pyritään tuottamaan syvällistä oppimista ja tiedon soveltamistaitoja Opetus ja oppiminen on kustannustehokasta Opiskelijat ovat mukana opetuksen ja yliopiston toiminnan kehittämisessä Yliopiston perusopetus on kansallisesti ja kansainvälisesti laadukkaaksi tunnustettua ja yliopistolla on jatkuvasti jokin opetuksen laatuyksikkö Tieteellinen jatkokoulutus on tehokkaasti ohjattua. Jatkokoulutettavat toimivat tutkijakoulujärjestelmän piirissä ja liittyvät kiinteästi tieteellisiin tutkimusryhmiin Yliopisto tunnistaa herkästi oman toimintaprofiilinsa mukaiset alueen (ja muun yhteiskunnan) aikuiskoulutustarpeet ja vastaa nopeasti kysyntään Aikuiskoulutus tarjoaa väylän perustutkintokoulutukseen.

34 Myös yliopiston strategiassa opetuksen ja oppimisen kehittämisen keskeiseksi päämääräksi on asetettu asioiden syvällinen omaksuminen ja kyky soveltaa oppimaansa. Haastatteluiden perusteella ei ollut täysin selvää, kuinka hyvin ja miten nämä tavoitteet toteutuvat yliopiston jokapäiväisessä toiminnassa. Yliopiston keskeiset opetustoiminnan periaatteet on määritelty POKS:ssa sekä opiskelijavalintojen kehittämissuunnitelmassa ja laatulistassa. POKS:n keskeiset kehittämistavoitteet ovat linjassa päälaatukäsikirjan opetuksen laatutavoitteisiin. Tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen opiskelijoiden ohjauksen ja opiskelukyvyn tukemisen avulla, riittävä ja pätevä opetushenkilökunta, opetussuunnitelmatyön ja opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen sekä alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on huomioida aikuinen oppijana ja huomioida aikuiskoulutuksen yhteydet perusopetukseen. Opetuksen ja oppimisen kehittämisen keskeinen päämäärä on opiskelijan syvällinen asioiden omaksuminen ja kyky soveltaa oppimaansa sekä ajattelun, viestinnän ja vuorovaikutuksen taitojen oppiminen. Metodisesti painotetaan oppimista aktivoivia opetusmuotoja. Yliopiston koulutuksen osatoimintojen laadunvarmistus koostuu useista eri toimintamuodoista ja -tavoista, jotka on määritelty hallinnollisesti eri neuvostojen ja toimielinten vastuulle. Tätä laadunvarmistusta toteutetaan yliopiston eri tasoilla: koko yliopiston tasolla, tiedekuntien ja laitosten tasolla sekä muissa yksiköissä. Koko yliopiston tasolla opetuksen laadunvarmistuksesta vastaavat johdon katselmukset sekä Arvike. Tiedekunnissa opetuksen laatua arvioivat koulutusohjelmakohtaiset koulutussuunnittelutoimikunnat, tiedekuntakohtaiset opiskelijavalintatoimikunnat, sekä laitostasolla laitos- tai opetuskokoukset. Koulutuksen laadunvarmistusta ei ole kuvattu prosessimaisesti opiskelijannäkökulmasta 25. Tämä voi olla syynä siihen, että koulutuksen laadunvarmistuksen kokonaisuus rajapintoineen jää osin epäselväksi eri toimijoiden välillä opiskelijanäkökulmasta katsottuna. Opetussuunnitelmatyö Arvikkeella sekä opintoasioiden osastolla on keskeiset roolit opetussuunnitelmatyön käytännön aikataulujen laatimisessa ja hallinnoinnissa. Arvikkeen tehtävänä on luoda yhteiset toimintaohjeistukset ja aikataulut opetussuunnitelmatyöhön. Nämä ohjeet annetaan oppiaineiden vastuuhenkilöille ja opetussuunnitelmien sisältöjen päivittäjille laitoksilla. Käytännön järjestelyt ja aikataulutusten toteuttamisen hoitaa opintoasioiden toimisto keskitetysti. Haastat- 25 Prosessimaisella opiskelijanäkökulmaisella kuvauksella tarkoitetaan opiskelijan opintopolun kuvausta hakuvaiheesta valmistumiseen. Opintopolku ei yleensä jäsenny yliopiston yhden yksikön toiminnan mukaisesti, vaan sen muodostumisessa ovat mukana useat yksiköt.

35 teluiden perusteella tämä yhteistyö ja opetussuunnitelmatyö toimii hyvin. Opetuksen sisällöllinen suunnittelu kurssitavoitteiden ja sisältöjen työstäminen tapahtuu tiedekunnissa, ja tiedekuntien alaisten laitosten sisällä koulutussuunnittelutoimikunnissa ja laitoskokouksissa. Opiskelijat osallistuvat opetussuunnitteluun ja opetuksen kehittämiseen: kaikissa opetuksen suunnittelua ja arviointia toteuttavissa toimielimissä on opiskelijajäsen tai -jäseniä mukana. Opetuksen suunnittelun käytännön toteutus on yliopistossa hyvin organisoitu ja järjestetty ja keskitetyn järjestelmän toimivuus ilmeni myös haastatteluissa. Opetussuunnitelmatyö käynnistetään yliopistossa kevätlukukaudella, jolloin ensin päätetään koko yliopiston yhteinen opetus (esimerkiksi johdatus yliopisto-opintoihin -kurssi), josta vastaa opintoasioiden osasto yhdessä tiedekuntien kanssa. Tämän jälkeen tiedekunnat ja laitokset voivat suunnitella omat opetusaikataulunsa. Koska opetusaikataulut varmistetaan jo keväällä, saavat opiskelijat opetusaikataulut käyttöönsä heti opintojen alkaessa syksyllä. Tiedot lukujärjestyksistä ja tenteistä löytyvät yliopiston verkkosivuilta. Haastattelujen perusteella Arvikkeen rooli ja merkitys ovat osittain epäselviä yksiköissä ja siksi yliopiston tasolla onkin haasteena tehdä sen toiminta näkyvämmäksi. Tässä välineinä voisivat olla Arvikkeen tehtävien tarkempi määrittely ja selkeä kytkentä laadunvarmistusjärjestelmään valmisteilla olevassa yliopiston uudessa hallintojohtosäännössä 26. Lisäksi selkeämpi ja tehokkaampi tiedotus yliopiston sisällä Arvikkeen toiminnasta olisi luultavasti hyödyllistä. Yksikkövierailuiden aikana ilmeni, että opetussuunnitelmatyön omistajuus on osittain epäselvää. Haastatteluiden mukaan toteutustavoissa oli vaihtelevia käytäntöjä ja prosessin koettiin joissakin yksiköissä kaipaavan selkiyttämistä. Haasteena onkin kuvata opetussuunnitelmatyö yleisesti yliopistotasolla ja tuoda tähän prosessiin näkyväksi tiedekuntien, laitosten ja opettajien vastuut opetussuunnitelmaprosessissa. Kuten myös luvussa 4.1. on todettu, opetussuunnitelmaprosessin selkeyttäminen kokonaisuudessaan olisi tärkeää yhtenäisten käytäntöjen edistämiseksi. Lisäksi opiskelijanäkökulma tulisi saada näkyväksi opetussuunnitelmaprosessiin. Tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestäminen Kuopion yliopistossa koulutuksen järjestämiseen osallistuvat tiedekunnat ja niiden laitokset, opintoasioiden osasto ja oppimiskeskus. Opintoasioiden osasto koordinoi tiedekuntien välistä opetussuunnitelmatyötä, huolehtii opiskelijavalinnasta ja Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssin toteuttamisesta sekä yleisestä opintoneuvonnasta. Oppimiskeskus toteuttaa ja organisoi opetuksen kehittämishankkeita sekä tarjoaa yksiköille tukea opetuksen kehittämiseen. KYY 26 Haastatteluiden mukaan yliopiston uusi hallintojohtosääntö on valmisteilla ja sen pitäisi valmistua vuoden 2006 aikana.

36 ja ainejärjestöt ovat edustettuina yliopiston hallintoelimissä ja osallistuvat niissä sekä opetussuunnitelmatyöhön että opetuksen kehittämiseen. Näiden eri toimijoiden rooli ja merkitys koulutuksen järjestämisessä yhteistyössä tiedekuntien kanssa tuli selkeästi esiin haastattelujen aikana. Koulutusohjelmien ja opintojaksojen tavoitteet ja sisällöt on kuvattu vuosittain julkaistavissa opinto-oppaissa, jotka löytyvät yliopiston verkkosivuilta. Haastattelujen perusteella opiskelijoilla on opiskeluun liittyvää tietoa runsaasti saataville yliopiston verkkosivustoilla. Opiskelijoille on ainakin vierailuiden kohteena olleissa yksiköissä laadittu myös kriteeristöt ja ohjeistukset opinnäytetöitä varten. Opetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä ovat keskeisessä asemassa laitos- ja opetuskokoukset, sekä oppiaineiden vastuuhenkilöt. Haastattelujen perusteella opetusyksiköillä on omia käytänteitä opetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Opetuksen toteuttamisessa voidaan hyödyntää yksikköjen laatukäsikirjoja. Haastatteluiden mukaan yksiköiden työstämät laatukäsikirjat selkeyttävät ja yhtenäistävät käytänteitä. Koulutuksen toteuttamisen käytänteitä tulisi kuitenkin yhtenäistää ja selkiyttää edelleen (muun muassa opetussuunnitelmatyö). Haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että yliopiston toteuttamat sisäiset auditoinnit ja Arvikkeen vierailut 27 olivat jääneet toistaiseksi vähemmälle merkitykselle koulutuksen kehittämisen kannalta, mikä osittain johtunee siitä, että käytännöt ovat melko uusia. Arvikkeen vierailuilla mahdollisesti havaittuja seikkoja tai niiden perusteella tehtyjä kehittämistoimenpiteitä ei voitu todentaa dokumentaatiosta. Opintoasioiden osastolla on opiskelijoiden ohjauksessa ja opiskelun etenemisen tukemisessa keskeinen tehtävä erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Opintoasioiden osasto hoitaa opintojen ohjauksen opintojen alussa, antaa yleistä neuvontaa opinnoista ja organisoi opiskelijoiden perehdytyksen yliopisto-opiskeluun. Tietyt johdantoluennot ovat yhteisiä kaikille yliopiston opiskelijoille, lisäksi eri tiedekunnat tuovat oppialakohtaisen näkökulman omien opiskelijoidensa johdanto-opintoihin. Tiedekunnissa on omat alakohtaiset opintoneuvojat. Lisäksi opiskelijat perehdytetään yliopisto-opiskeluun opiskelijatuutorointijärjestelmän avulla. Tiedekunnat suunnittelevat ja toteuttavat tuutoroinnin yhteistyössä KYY:n ja opintoasioiden osaston kanssa. Haastatteluiden perusteella opiskelijat voivat hyödyntää opiskelijatuutoreita myös silloin, kun he tarvitsevat tukea opiskeluunsa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on keskeisessä roolissa opiskelijoiden opintojen ohjauksessa. Yksikkövierailuiden perusteella HOPS:a on joillakin aloilla sovellettu pidempään, mutta sen laajempi ja systemaatti- 27 Arvike vierailee säännöllisesti yksiköissä. Vierailuilla on yleensä jokin teema (esimerkiksi henkilökohtaiset opintosuunnitelmat), jota käsitellään ja jonka kehittämistä pohditaan Arvikkeen edustajien ja yksikön edustajien yhteistyönä.

37 sempi hyödyntäminen osana opintoja on yliopistotasolla vasta aluillaan ja vaihtelevaa. HOPS saatetaan esimerkiksi ymmärtää mekaanisena lukujärjestyksen laatimisen työvälineenä. Joissakin yksiköissä HOPS:a työstetään tietyssä opintojen vaiheessa, jossa pohditaan tulevia oppiainevalintoja. Joissakin yksiköissä HOPS taas on nähty hyvänä työvälineenä opiskelijan ohjauksessa ja sen on koettu lisäävän mahdollisuuksia tarttua opiskelussa ilmeneviin ongelmiin. HOPS voidaan pitää parhaimmillaan erinomaisena työvälineenä yliopiston strategian mukaisten oppimistavoitteiden (syvällinen oppiminen ja ajattelun edistäminen ja kehittäminen), saavuttamisessa ja arvioinnissa koko opiskelun ajan. Siksi yliopiston haasteena onkin HOPS-käytänteiden vakiintuessa lisätä pedagogista näkökulmaa HOPS-työskentelyyn yliopiston strategian mukaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. HOPS-työskentelyn toteuttamista ja pedagogista merkitystä olisi tärkeää työstää myös tiedekunta- ja laitoskohtaisesti, jotta HOPS tukisi opintojen ominaispiirteitä koulutusalakohtaisesti. HOPS-työskentely olisi mahdollista myös integroida osaksi yliopiston johdanto-opintoja ja tuutorointijärjestelmää. Kuten luvussa 4.1 todettiin, yliopistossa koulutuksen lähtökohtana on opiskelijoiden syvällisen oppimisen ja ajattelun taitojen kehittyminen. Se, millaista oppimisen laatua tällä tavoitellaan käytännössä, jäi osittain avoimeksi auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella. Tämä tulisi eritellä koko yliopiston tasolla sekä tiedekunnissa ja laitoksilla tarkemmin, jotta olisi mahdollista kehittää kyseistä tavoitetta mittaavia tuloksellisuusindikaattoreita. Nykyisellään tuloksellisuusindikaattoreilla ei ole selkeää kytköstä syvällisen oppimisen tavoitteeseen. Yksiköillä on erilaisia painotuksia siinä, millaista oppimista halutaan tuottaa. Esimerkiksi lääketieteellisessä tiedekunnassa korostetaan työelämävalmiuksien saavuttamista koulutuksen aikana. Työelämävalmiuksiin luetaan myös kyky käsitellä ja tunnistaa omaan työhön liittyviä niin kutsuttuja asennekysymyksiä sekä opiskelijan itsearviointitaitojen kehittyminen. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksella taas pyrkimyksenä on edistää koulutuksessa kriittistä ja analyyttistä ajattelua. Lisäksi opetuksessa korostetaan laaja-alaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, asiantuntijuutta hyvinvoinnissa sekä yhdistetään näihin johtamisen ja työelämän taitoja. Opetuksessa suositaan aktivoivia opetusmenetelmiä ja ryhmäopetusta. Haastatteluiden mukaan opiskelijoilla voi olla hankaluuksia omaksua omaa aktiivisuutta vaativia opiskelumuotoja, mutta pyrkimys ja halu siihen on kuitenkin ilmeisesti olemassa. Yliopiston ja yksiköiden opetuksen laatutavoitteiden tulisi näkyä myös opintojaksojen suunnittelussa ja erityisesti oppimisen arvioinnissa, jotta arviointimenetelmät tukisivat yliopiston asettamia oppimisen laatutavoitteita.

38 Opiskelijanäkökulmasta syvällinen oppiminen ei aina toteudu opetuksessa: esimerkiksi suhteellisen laajasti ja paljon käytössä olevien monivalintatenttien koettiin edistävän pikemminkin pinnallista asioiden oppimista ja ulkolukua. Erityisen huonosti monivalintatentit soveltuvat haastateltujen opiskelijoiden mukaan syventävän vaiheen opintoihin. Toisaalta yliopiston henkilökunnan haastatteluissa ilmeni, että tentin ei heidän mielestään tulisi olla kontrollitilanne vaan osa oppimisprosessia. Joillakin koulutusaloilla on pohdittu sitä, että oppimisen ja opetuksen arviointitapoja tulisi yhtenäistää ja kehittää. Esimerkiksi opiskelijan itsearviointia pidettiin eräänä mahdollisuutena arvioida, miten hyvin opetus tavoittaa opiskelijan ja saa aikaan oppimista. Yliopisto korostaa koulutuksessa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Tämä näkyy haastatteluiden mukaan siinä, että uusinta tietoa tuodaan mukaan opetukseen aktiivisesti. Myös valtaosa opiskelijoiden pro gradu -tutkielmista liittyy yksiköiden tutkimusohjelmiin, jolloin opiskelijat pääsevät suoraan osallistumaan oikeiden tutkimusryhmien työhön. Korkeatasoisen tutkimuksen nähdään joidenkin haastateltujen mukaan luovan muassaan laadukasta opetusta, ja siksi useimmat tutkijat osallistuvat myös opetukseen. Yliopiston opetuksessa korostetaan myös opiskelijan hyvinvointia ja työelämävalmiuksien saavuttamista. Yliopistossa on panostettu tietotekniseen osaamiseen sekä tilojen ja välineiden kuin myös erilaisten opiskelua tukevien verkkopalveluiden avulla. Opiskelun tukena käytettävät verkkopalvelut tukevat haastatteluiden perusteella opiskelijoiden opiskelua hyvin (Wossikka-verkkopalvelu). 28 Tutkintotavoitteiden koulutuksen arviointi Koulutuksen laatua arvioidaan muun muassa yliopiston tuloksellisuusindikaattoreiden avulla. Haastatteluiden perusteella yliopiston tuloksellisuusindikaattorit eivät opetusta antavien yksiköiden näkökulmasta palvele opetuksen ja koulutuksen sekä syvällisen oppimisen laadun arviointia. Sen vuoksi tiedekunnilla on käytössä omia opetuksen laadun arviointiin soveltuvia indikaattoreita. Tällä hetkellä koulutusta ja opetusta arvioidaan kuitenkin suurelta osin erilaisten määrällisten tuloksellisuusindikaattoreiden avulla (esimerkiksi valmistuneiden määrä) sekä valmistuneille toteutettavan kyselyn avulla. Haastatteluiden perusteella tuloksellisuusindikaattoreiden kehittämistä pohditaan parhaillaan yliopiston johdon toimesta. Arvike vastaa koko yliopiston tasolla opetuksen arvioinnista ja kehittämisestä. Olisi hyvä, jos Arvike tuottaisi tästä työstä samanlaisen raportin kuin 28 Wossikka on opiskelijoille suunnattu verkkopalvelu opintojen suunnitteluun ja seurantaan. Palvelu on käytettävissä yliopiston intranetissä (Kampusnet), jonne opiskelijat saavat henkilökohtaiset tunnukset. Wossikassa hyödynnetään yliopiston opintotietojärjestelmä Oton sisältämiä tietoja.

39 Tarvike 29. Tiedekunnissa tiedekuntaneuvostot suorittavat tiedekunnan johdon opetuskatselmukset. Koulutusalakohtaiset koulutussuunnittelutoimikunnat toteuttavat opetussuunnitelmatyötä, käsittelevät opetuksesta saatua palautetta tiedekunnissa sekä vastaavat opetustoiminnan laadunhallinnan systemaattisesta seurannasta. Koulutussuunnittelutoimikuntien rooli opetuksen arvioinnissa ja kehittämistoimien käynnistämisessä osoittautui haastatteluissa suureksi. Erityisen haasteelliset palautteet voidaan myös viedä koulutussuunnittelutoimikunnan kautta tiedekuntaneuvostoon käsiteltäväksi tarvittavien jatkotoimenpiteiden varmistamiseksi. Lisäksi opetuksen laatua arvioidaan sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet osallistua opetuksen kehittämiseen. Opiskelijat ovat edustettuina kaikissa opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvissä hallintoelimissä ja työryhmissä. Lisäksi opiskelijat osallistuvat sisäisiin auditointeihin auditoijina. Yksikkövierailuiden aikana ilmeni, että koulutuksen toteutuksen arvioinnissa työelämäpalautteella ja valmistuneiden sijoittumisella työelämään on keskeinen merkitys. Yliopistossa toteutetaan valmistuneille opiskelijoille maisterikyselyjä, joiden avulla arvioidaan koulutuksen vastaavuutta työelämätarpeiden valossa. Maisterikyselyjen perusteella koulutusta on kehitetty ja haastatteluiden perusteella koulutukseen on lisätty erityisesti tutkinnonuudistuksen jälkeen viestintä- ja vuorovaikutusopintoja. Kyselyistä saatujen myönteisten kokemusten perusteella yliopiston johtoryhmä on päättänyt käynnistää myös alueen työnantajille suunnattavan kyselyn yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Tiedekunnilla on erilaisia käytänteitä koulutuksen laadun arvioimiseksi. Esimerkiksi luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on tavoitteena yhtenäistää tiedekuntatason palautejärjestelmä. Lääketieteellisessä tiedekunnassa taas koulutuksen laatua arvioidaan seuraamalla opiskelijoiden valmistumisaikoja sekä koulutuksen ja työelämän välistä kohtaavuutta sekä kerätään palautetta valmistuvilta koko koulutusohjelmasta. Haastatteluissa ilmeni, että koulutuksesta kerättyä tietoa on tiedekunnissa ja laitoksilla hyödynnetty tutkintorakenteen ja opintojaksojen uudistamisen yhteydessä. Opintojaksokohtaisen opiskelijapalaute kerätään laitoksilla ja tiedekunnissa. Palautteen keruusta vastaavat opetuksen vastuuhenkilöt. Palautejärjestelmästä tiedottaminen opiskelijoille on haastatteluiden perusteella vajavaista ja vaihtelevaa. Tällä hetkellä opiskelijoille ei ole selvää, onko heidän antamalla palautteella todellista vaikutusta opetuksen kehittämiseen. 29 Tarvike tuottaa hallintojohtosäännön sille määräämien tehtävien mukaisesti vuosittain raportin, jossa arvioidaan yliopiston tutkimusta ja sen vaikuttavuutta. Perusteellisempi analyysi tutkimuksen tasosta ja vahvuuksista tehdään joka kolmas vuosi. Hallintojohtosäännön mukaan jälkimmäiseen raporttiin tulee sisältyä myös suosituksia kehittämis- ja tukitoimenpiteiksi.

40 Yksikkövierailuiden ja opettajien haastatteluiden perusteella opiskelijoiden antamaa palautetta halutaan aidosti hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Yliopistossa olisikin hyvä kehittää ja yhtenäistää palautejärjestelmää sekä luoda yhtenäisiä käytäntöjä siihen, miten opiskelijoille annetaan palautetta palautteesta ja suoritetuista kehittämistoimista. Yliopistotasolla olisi hyödyllistä luoda yhteisiä yleisiä suuntaviivoja sille, millaista palautetta opiskelijoilta halutaan kerätä, jotta kerätty palaute olisi linjassa yliopiston strategian sekä opetuksen tuloksellisuusindikaattoreiden kanssa ja siten tukisi opetuksen laadun kehittämistä. Esimerkiksi sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksella on suunniteltu palautejärjestelmää, jossa opiskelijoilla olisi mahdollisuus arvioida myös omaa oppimistaan. Tällainen arviointitapa voi antaa tietoa myös opiskelijan oppimisprosessista koulutuksen ja yksittäisten opintojaksojen aikana sekä vahvistaa syvällisen oppimisen arviointia. Johtopäätökset Tutkintotavoitteinen koulutus on kattavasti ohjeistettu ja tietoa on runsaasti saatavilla yliopiston ja tiedekuntien verkkosivuilla sekä opinto-oppaissa. Yksittäisen opiskelijan näkökulmasta katsottuna opiskelijan opintopolku opiskeluprosessi jää kuitenkin hajanaiseksi. Opetussuunnitelmatyön ja opetuksen aikataulutus on ansiokkaasti järjestetty: sekä yksiköt että opiskelijat saavat tarvitsemansa tiedot hyvissä ajoin. Yliopisto hyödyntää koulutuksen suunnittelussa valmistuneille maistereille tehdyistä kyselyistä saatua palautetta. Kyselyistä saatujen myönteisten kokemusten perusteella yliopisto aikoo käynnistää alueen työnantajille suunnattavan kyselyn yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kyselyt ovat tuottaneet tutkintokoulutusta antaville laitoksille arvokasta tietoa yliopistosta valmistuneiden opiskelijoiden valmiuksista työelämässä. Kyselyiden perusteella on kehitetty opintojen sisältöjä ja tarjottavia palveluja. Koko yliopiston tasolla, tiedekunnissa ja laitoksilla ei ole selkeästi määritelty ja eritelty, millaista oppimista yliopistossa halutaan tukea ja tuottaa eli toisin sanoen: mitä tarkoitetaan yliopiston strategiassa tavoitteeksi asetetulla syvällisellä oppimisella käytännössä? Tämä tulisi eritellä koko yliopiston tasolla sekä tiedekunnissa ja laitoksilla tarkemmin, jotta olisi mahdollista kehittää kyseistä tavoitetta mittaavia laadullisia tuloksellisuusindikaattoreita ja arvioida tavoitteen toteutumista. Laadunvarmistusjärjestelmä on rakennettu hallinnollisten yksiköiden näkökulmasta, ja siitä puuttuu prosessinäkökulma. Opiskelijan näkökulmasta opintopolku katkeaa yksiköiden välisissä laadunvarmistusjärjestelmän rajapinnoissa.

41 Yksiköiden välillä on vaihtelevia käytänteitä koulutuksen toteuttamisessa ja osassa yksiköitä opetuksen laadunvarmistusvälineitä ei hyödynnetä täysimääräisesti (HOPS-käytänteet, palautejärjestelmä, opetussuunnitelmaprosessi, jatko-opiskelu ja kurssien arviointikäytänteet, esimerkiksi monivalintatentit). Yliopiston haasteena on HOPS-käytänteiden vakiintuessa lisätä pedagogista näkökulmaa HOPS-työskentelyyn yliopiston strategian mukaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. HOPS-työskentelyn toteuttamista ja pedagogista merkitystä olisi tärkeää työstää myös tiedekunta- ja laitoskohtaisesti, jotta HOPS tukisi opintojen ominaispiirteitä koulutusalakohtaisesti. HOPS-työskentely olisi myös mahdollista integroida osaksi yliopiston johdanto-opintoja ja tuutorointijärjestelmää... Tutkimus Tutkimuksen tavoitteet ja strategia Yliopiston päälaatukäsikirjassa tutkimuksen laatutavoitteiksi on määritelty seuraavat tavoitteet: Tutkimus on kansainvälistä huipputasoa ja tutkimusta tehdään kansainvälisten työryhmien tasavertaisena osapuolena Yliopistossa on jatkuvasti tutkimuksen huippuyksiköitä ja yliopisto menestyy hyvin kilpailtaessa ulkopuolisesta rahoituksesta Tutkimustuloksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, elinkeinoelämässä ja soveltavan tutkimuksen osana Tutkimus on eettisesti kestävää ja sen menetelmät ovat validoituja ja luotettavia. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella yliopisto pyrkii profiloitumaan nimenomaan tutkimusyliopistoksi. Strategian mukaan tähän pyritään muun muassa laitos- ja tiedekuntarajat ylittävällä yhteistyöllä tutkimuksen vahvuusalueilla. SA:n huippuyksikkövalinnoissa tavoitteena on saada kutakin nimeämiskierrosta kohden kahdesta kolmeen huippuyksikköä. Tutkimuksen painopistealoiksi määritellään vuosien strategiassa bioteknologia, molekyylibiologia ja molekyylilääketiede, kansansairauksien tutkimus, ravinnon terveellisyys- ja turvallisuustutkimus, terveydenhuollon teknologia, ympäristöterveys, lääkekehitystä tukeva kliininen, biolääketieteellinen, farmaseuttinen, kemiallinen ja muu luonnontieteellinen tutkimus, hoitotieteellinen tutkimus, sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset kysymykset sekä yrittäjyys ja alueellinen kehittäminen. Tutkimuksen painoalat on siis määritelty strategiassa yksityiskohtaisemmin kuin yliopiston yleisen profiilin mukaiset painoalat. Päälaatukäsikirjassa pai-

42 noalat taas on määritelty yliopiston ilmoittaman yleisen profiilin mukaisesti, mikä johtunee siitä, että voimassa oleva strategia on laadittu jo vuonna 2000, ja päälaatukäsikirjan nykyinen versio vuonna Näyttäisi siltä, että painoalojen määrittely on täsmentynyt päälaatukäsikirjassa selkeämmäksi. Tutkimuksen organisointi Haastatteluiden perusteella yliopisto aikoo lähitulevaisuudessa suunnata voimavaroja tutkimustoiminnan kehittämiseen koko yliopiston tasolla. Yliopiston suunnitelmissa on tutkimustoiminnan koordinaattorin palkkaaminen. Koordinaattorin tehtäviin kuuluisi koko yliopistoa ja tutkimusta koskevien päätösten valmistelu tutkimuksesta vastaavan vararehtorin alaisuudessa. Tutkimustoiminnan ohjeistukset ovat erityisesti laboratorioiden ja KYS:n laadunvarmistuksessa varsin yksityiskohtaisia ja tarkkoja. Yliopistolla on suurehko määrä tutkimussopimuksia ulkopuolisten rahoittajien kanssa, mikä osaltaan edellyttää sopimuksia ja yhteistyötä suuntaavaa ohjeistusta. Jatko-opiskelijoiden ohjauksessa on haastatteluiden perusteella vaihtelevia käytäntöjä. Opiskelijan ohjaus ja opiskelusuunnitelman työstäminen saattavat jäädä heikolle huomiolle. Toisaalta yliopistossa on toimivia tutkijakoulujärjestelmiä, jotka edistävät suunnitelmallista jatko-opiskelua. Yliopisto on toteuttanut valmistuneille tohtoreille suunnattuja Tohtorit työelämässä -kyselyitä. Kuten luvussa on todettu, yliopistossa valtaosa opiskelijoiden pro gradu -tutkielmista liittyy yksiköiden tutkimusohjelmiin, jolloin opiskelijat pääsevät suoraan osallistumaan oikeiden tutkimusryhmien työhön. Tutkimuksen arviointi 30 Yliopiston päälaatukäsikirjassa todetaan, että tutkimusta koskeva laadunvarmistuksen dokumentaatio on vielä keskeneräinen. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää kuitenkin nimetyt tutkimuksen laadusta vastaavat tahot ja yliopistotasoiset tavoitteet sekä kriteerit, joilla tutkimuksen laatua seurataan. Toinen yliopiston vararehtoreista vastaa tutkimuksesta, tutkimuksen laadusta ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä. Tutkimuksesta vastaava vararehtori toimii Tarvikkeen puheenjohtajana. Tarvikkeen tehtävät on määritelty yliopiston hallintojohtosäännössä. Tarvik- 30 Tieteellisen työn arviointiin kuuluu luonnollisesti yksittäisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän menettelyiden lisäksi eri tieteenalojen sisäisiä laadunvarmistuksen menettelyitä, joilla tiedeyhteisö arvioi ja varmistaa tehtävän tieteellisen työn laatua muun muassa yksilöiden ja tutkimusryhmien tasolla. Nämä menettelyt ovat tieteenalasta riippuen joko kansallisen tai kansainvälisen tiedeyhteisön omistamia laadunvarmistuksen tapoja.

43 keen pöytäkirjojen mukaan se antaa suosituksia ja lausuntoja erilaisista tutkimukseen liittyvistä asioista koko yliopiston tasolla. Tarvike julkaisee Tutkimuksen tila Kuopion yliopistossa -raporttia vuosittain. Perusteellisempi analyysi tutkimuksen tasosta ja vahvuuksista tehdään j oka kolmas vuosi. Viimeisin Tarvikkeen raportti on ilmestynyt Tarvikkeen raportti on yksi keskeisistä johdon katselmuksen aineistoista. Auditointiaineiston mukaan Tarvikkeen vuoden 2004 raporttia pidettiin johdon katselmuksessa liian toteavana ja neutraalina. Johtopäätöksenä oli, että siitä haluttiin kehittää kriittisempi ja analyyttisempi. Tämä annettiin tiedoksi Tarvikkeelle. Auditointiaineiston mukaan vuoden 2005 raportti oli selvästi kriittisempi ja antoi analysoidumman kuvan tutkimuksen laadun kehittymisestä. Tarvikkeen vuoden 2003 raportissa puolestaan todetaan, että yliopisto on pyytänyt ja saanut tiedekunnilta selvitykset siitä, miten ne aikovat kehittää toimintaansa vastatakseen raportin esittämiin haasteisiin. Edelleen vuoden 2003 raportissa todetaan, että tiedekunnat ovat ryhtyneet ripeästi toimenpiteisiin. Näiden esimerkkien valossa Tarvikkeen tuottamat raportit ovat toimiva tapa viestiä neuvoston toiminnasta ja näkemyksistä niin yliopiston sisällä kuin yliopiston sidosryhmillekin. Muuta tutkimukseen liittyvää johdon katselmuksissa käsiteltävää aineistoa ovat muun muassa tohtorien työllistymistutkimuksen ja jatko-opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyn tulokset ja tutkimuseettinen katsaus. Johdon katselmusten pöytäkirjojen perusteella voidaan todeta, että niissä esille tuotuihin epäkohtiin (esimerkiksi jatko-opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyssä kritisoitu yleisohjeistuksen puute tutkimusmateriaalin käyttö- ja julkaisuoikeuksista sopimiseen v johdon katselmuksessa) on puututtu ja toimenpiteisiin ryhdytty. Näiden toimenpiteiden onnistumista ja vaikuttavuutta ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta todentaa auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella, koska katselmuksen raportti antaa aikaa kevääseen 2006 asti toimenpiteiden toteuttamiselle. Tieteellisen tutkimustoiminnan luonteeseen kuuluu tutkimustulosten laadun arvioittaminen kansainvälisellä tiedeyhteisöllä. Käytännössä tämä tapahtuu julkaisemalla tutkimuksen tulokset sellaisilla foorumeilla, joilla niihin kohdistuu kriittinen ja ulkopuolisten henkilöiden tekemä arviointi. Jokainen yksittäinen tutkimusraportti voi tietysti näilläkin foorumeilla kohdata paitsi laatua asiana kritisoivaa, niin myös esimerkiksi paradigmaattista tai lingvististä vastustusta. Mikäli halutaan arvioida yliopiston tutkimustoimintaa kokonaisuutena, on tutkimustulosten julkaiseminen korkeaa laatua edellyttävissä referoiduissa aikakauslehdissä ainakin jonkinasteinen indikaattori tutkimuksen relevanttiuden, tulosten ja menetelmien oikeellisuuden sekä teoreettisen perustan hyvyydelle.

44 Yliopisto on valinnut menettelytavan, joka on käytössä useissa maissa: eräissä ranking-listoilla korkeimmalle sijoittuneissa lehdissä julkaistujen tutkimusten määrää pidetään tutkimuksen laadun kriteerinä pelkän lukumäärän sijaan. Tavoitteena näissä, mahdollisimman luetuissa ja mahdollisimman korkeaa menetelmällistä ja teoreettista laatua vaativissa, lehdissä julkaiseminen on todennäköisesti henkilöstöä motivoivaa. Yliopiston johto totesi haastatteluissa, että se voi rohkaista yliopiston toimijoita osallistumaan strategisesti tärkeisiin tutkimusrahoituksen hakuihin ja uusiin avauksiin. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella tutkimuksen arviointi on yliopistossa riittävän kattavaa akateemista tutkimusta ajatellen, mutta varsinainen tutkimuksen laadunvarmistuksen kehittäminen dokumentaatioineen on vielä kesken. Tämä on todettu myös yliopiston päälaatukäsikirjassa. Johtopäätökset Päälaatukäsikirjan mukaan tutkimuksen laadunvarmistusjärjestelmän dokumentointi on vielä yliopistossa kesken. Olemassa olevaan laadunvarmistusjärjestelmään kuuluvat muun muassa Tarvike ja yliopiston sisäiset, tutkimuksen laatua mittaavat tuloksellisuusindikaattorit. Tutkimuksen arviointi on yliopistossa riittävän kattavaa akateemista tutkimusta ajatellen, mutta varsinainen tutkimuksen laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen on vielä kesken. Tämä on todettu myös yliopiston päälaatukäsikirjassa. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä olisi tärkeää jatkaa tutkimuksen osalta. Lisäksi olisi pohdittava, miten tutkimuksen laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta seurataan ja arvioidaan jatkossa. Tarvikkeen tuottamat raportit ovat toimiva tapa viestiä arviointi- ja kehittämisneuvoston toiminnasta ja näkemyksistä niin yliopiston sisällä kuin yliopiston sidosryhmillekin. Tutkimuksen laatu on eräs johdon katselmuksen keskeisiä teemoja yliopistossa. Tulokset ovat yliopiston johdon asettamien tavoitteiden suuntaisia esimerkiksi julkaisujen laadun ja SA:n nimeämien huippuyksiköiden valossa... Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet ja strategia Yliopiston päälaatukäsikirjassa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sivistystoiminnan laatutavoitteiksi on määritelty seuraavat tavoitteet: Yliopiston vaikuttavuus on merkittävä alueellisesti ja valtakunnallisesti Yliopiston imago julkisuudessa sekä yliopiston sisällä ja ulkopuolella on hyvä Yliopiston henkilökunnalla on hyvät suhteet elinkeinoelämään ja julkishallintoon

45 Yliopisto on mukana yritystoiminnan tukemisessa ja käynnistämisessä Yliopiston henkilöstö osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun ja toimii asiantuntijoina Yliopisto osallistuu eri kouluasteiden väliseen yhteistyöhön Yliopisto toimii aitona osallistujana maakunnallisessa suunnittelussa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen organisointi Yliopisto on auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella alueellisesti tärkeä vaikuttaja Itä-Suomessa. Yliopiston ympärille on keskittynyt niin sanottu Savilahden tiedelaakso eri toimijoineen julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Yliopistolla on kiinteää yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa: yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu olivat auditointivierailun aikana parhaillaan käynnistämässä opetusministeriön tavoitteiden mukaista alueellista konsortioyhteistyötä. Yliopistolla on haastatteluiden mukaan toimivat yhteistyösuhteet tärkeimpiin yhteistyökumppaneihinsa, kuten KYS:an, Savonia-ammattikorkeakouluun, Pohjois-Savon liittoon ja paikalliseen Kauppakamariin. Yliopistossa on erilaisia toimielimiä, joiden tarkoituksena on edistää yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Vuoden 2005 alussa yliopisto perusti Varvikkeen, joka arvioi yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta. Yliopiston neuvottelukuntaan puolestaan kuuluu 50 edustajaa ja sen tarkoituksena on edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua yliopiston ja sen sidosryhmien kesken. Neuvottelukunta kokoontuu joitakin kertoja vuodessa. Yliopiston hallituksessa on hallintojohtosäännön mukaisesti yksi yliopiston ulkopuolisen tahon edustaja. Kuopion yliopistossa aikuiskoulutusta ja tutkintoon johtamatonta koulutusta toteuttaa Koulutus- ja Kehittämiskeskus (KKK) yhteistyössä yliopiston tiedekuntien, muiden koulutuksen tarjoajien sekä työelämän edustajien kanssa. KKK järjestää täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Yliopiston alakohtaiset aikuiskoulutustyöryhmät suunnittelevat ja ohjaavat aikuiskoulutusta KKK:n edustajien kanssa. KKK:n aikuiskoulutusohjelman laadinnassa vuosille on hyödynnetty sisäistä auditointia ja itsearviointia. KKK:n arviointijärjestelmä on kuvattu pedagogisesta näkökulmasta erillisessä Pedagogisen toiminnan arviointiohjelmassa. KKK:n omasta toiminnastaan tuottamia prosessikuvauksia voidaan pitää esimerkillisinä. Yliopiston profiilin ja painoalojen vuoksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnalla on erityinen yhteistyösuhde avoimeen yliopistoon ja paikalliseen kesäyliopistoon. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat hyödyntävät haastatteluiden perusteella keskimääräistä enemmän avoimen yliopiston ja kesäyliopiston tarjontaa tutkintoon johtavissa opinnoissaan, koska muiden tiedekuntien tarjoamat sivuainemahdollisuudet ovat rajalliset yhteiskuntatieteel-

46 lisen tutkinnon näkökulmasta (tutkinnossa on melko paljon valinnaisuutta). Tätä voidaan pitää yliopistossa erityisenä rajapintana tutkintoon johtavan koulutuksen ja muun koulutuksen välillä. Rajapinta asettaa omat vaatimuksensa laadunvarmistukselle: yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan on laadunvarmistuksessaan huomioitava se, että osa sen tutkintoihin kuuluvasta opetuksesta tuotetaan tiedekunnan ulkopuolella, joskin yliopiston kanssa kiinteässä yhteistyössä olevien tahojen toimesta. Pääosa yliopiston opiskelualoista sisältää käytännön harjoittelua työelämässä. Esimerkiksi lääketieteen opintojen aikana opiskelijat harjoittelevat kliinistä työtä KYS:ssa ja opetusterveyskeskuksissa. Haastatteluiden mukaan opetusterveyskeskusten kanssa tehtävät sopimukset ovat tärkeä osa laadunvarmistusjärjestelmää: yliopistolla ja terveyskeskuksilla on sopimukset harjoittelun toteuttamisesta ja käytänteistä. Tästä syystä myös lääketieteellisen tiedekunnan on otettava laadunvarmistuksessaan laadunvarmistuksen rajapintana huomioon se, että osa sen opetuksesta annetaan tiedekunnan ulkopuolella. Edellä kuvattujen esimerkkien perusteella voidaan todeta, että periaatteessa kaikilla koulutusaloilla on nykyisin huomioitava laadunvarmistuksessa se, että tutkintoihin sisältyvät opinnot eivät automaattisesti ole ainoastaan koulutusohjelman tai pääaineen mukaisen tiedekunnan tai yliopiston tarjoamia. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi Yliopisto on määritellyt tuloksellisuusindikaattorit yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle ja niitä työstetään edelleen. Näiden tuloksellisuusindikaattoreiden osalta seurantatiedot ovat vielä alussa eikä niiden pohjalta voida päätellä trendejä. Kuten muissakaan tuloksellisuusindikaattoriraportin kohdissa, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteita ei ole esitetty tuloksellisuusindikaattoreiden yhteydessä. Varvike on perustettu vuoden 2005 alussa ja se oli siten ehtinyt toimia alle vuoden ajan auditointivierailuun mennessä. Varvikkeen toiminnasta ei siten voida vielä esittää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta sen perustamista voidaan pitää merkkinä yliopiston halusta kehittää yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja sen arviointia. Yliopisto on laatinut vuonna 2002 alueellisen vaikuttavuuden itsearviointiraportin 31, jossa on esitetty myös toimenpiteitä alueellisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Raportin yhteenvedossa ja johtopäätöksissä alueellinen vaikuttavuus määritellään varsin selkeästi tutkimuksen ja opetuksen alueelliseksi vaikuttavuudeksi. Esimerkiksi koulutustarjontaa halutaan kehittää ympä- 31 Kinnunen, Juha; Pentti, Jussi & Helve, Heikki: Kuopion yliopiston alueellisen vaikuttavuuden itsearviointiraportti. Kuopion yliopiston julkaisuja F. yliopistotiedot 29. Kuopion yliopiston painatuskeskus 2002.

47 ristöstä lähtevien tarpeiden mukaisesti. Yhdeksi yliopiston haasteista todetaan suotuisten muutosten saaminen aikaan Itä-Suomen elinkeinorakenteessa. Raportissa on myös kiinnitetty huomiota esimerkiksi siihen, että raportin valmistumisajankohtana voimassa ollut tutkimus- ja kehitystoiminnan hinnoittelutapa estää käytännössä liian usein suorien ilman julkista rahoitusta olevien hankkeiden toteutumisen alueellisten yritysten kanssa. Kaikkien raportissa kuvattujen kehittämiskohteiden mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä ei muodostunut kuvaa auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella, mutta saadun yleiskuvan perusteella yliopisto on toiminut niiden suuntaisesti. Raportti on osoitus siitä, että yliopisto on halukas arvioimaan omaa toimintaansa myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta. Johtopäätökset Kuopion yliopistolla on runsaasti yhteistyötä varsinkin alueellisten yhteistyönkumppaniensa kanssa ja näyttöjä yhteistyön tuloksellisuudesta. Esimerkiksi yhteistyö Pohjois-Savon liiton ja paikallisen elinkeinoelämän kanssa on merkittävällä tasolla. Varsinainen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistus sen sijaan vaatii vielä kehittämistä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen hyödyntäminen opetuksessa ja sen suunnittelussa ei ole täysin systemaattista ja koko yliopiston kattavaa. Yksikkökohtaiset erot ovat ilmeisesti suuria tai suurehkoja. Varvikkeen perustaminen osoittaa, että yliopisto haluaa kehittää yhteiskunnallista vuorovaikutustaan. Varvikkeen toiminta on kuitenkin vielä hahmottumatonta ja sen kytkentä laadunvarmistukseen vaatii selkeyttämistä. Varvikkeen yleiseen vaikuttavuuteen olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuudessa. Alueellisen vaikuttavuuden itsearviointi on osoitus siitä, että yliopisto arvioi omaa toimintaansa myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta... Tuki- ja palvelutoiminnot Päälaatukäsikirjan mukaan yliopiston laatutavoitteena ovat ydintoimintoja tukevat riittävät, mutta samalla keveät, avoimet ja joustavat tukipalvelut. Tukipalveluiden laatutavoitteina ovat lisäksi opintojen ja tutkimuksen esteettömän edistymisen takaaminen, tukitoimintoprosessien virheettömyys ja tarkoituksenmukaisuus sekä tilojen ja laitteiden riittävyys korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yliopistossa erilaisia tuki- ja palvelutoimintoja tuottavat seuraavat yksiköt: Hallinto- ja henkilöstöosasto Opintoasioiden osasto

48 Talousosasto Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden osasto Kansainvälisten asioiden osasto Viestintäosasto Suunnittelu- ja kehittämisosasto. Muita erillisiä opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja tuottavat: Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) (kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus, tietotekniikkakeskus). Koulutus- ja kehittämiskeskus (KKK) (avoin yliopisto, täydennyskoulutus, koulutus ja kehittämispalvelut) Kielikeskus. Erillisiin opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluihin luetaan Kuopion yliopistossa lisäksi: Biomateriaalikeskus Kansanterveyden tutkimuslaitos Kuopion yliopiston apteekki Valtakunnallinen koe-eläinkeskus. Yliopiston tuki- ja palvelutoiminnot on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa. Tuki- ja palvelutoiminnoille asetettuja tavoitteita kuvataan päälaatukäsikirjassa ja tarkemmin yksiköiden omissa laatukäsikirjoissa tai vastaavissa asiakirjoissa (KKK:ssa Toimintakäsikirja ). Tuki- ja palvelutoiminnoille on olemassa omat yliopistotasoiset tuloksellisuusindikaattorit. Yliopistotasoiset tuki- ja palvelutoimintojen tuloksellisuusindikaattorit ovat pääosin määrällisiä ja KOTA-tilastoa varten kerättyjä. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella ei ole varmaa, ovatko tuloksellisuusindikaattorit luonteeltaan sellaisia, että ne tukevat osaltaan yliopiston asettamien strategisten tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi sekä opintoasioiden osasto että KKK ovat määritelleet omia tuloksellisuusindikaattoreitaan kehittämistoimintansa tueksi. Haastattelussa tukipalveluiden edustajat toivat esille, että käytössä olevissa tukitoimintoja kuvaavissa yliopistotasoisissa tuloksellisuusindikaattoreissa on vielä kehitettävää. Omien indikaattoreidensa avulla toimintayksiköt pyrkivät keräämään toimintaansa parhaiten kuvaavaa tietoa. Esimerkiksi KKK:ssa toiminnan kehittäminen perustuu nykymuodossaan ennen muuta asiakkailta ja sidosryhmiltä kerättävään palautteeseen ja sen hyödyntämiseen. KKK:n arviointijärjestelmä on kuvattu pedagogisesta näkökulmasta erillisessä Pedagogisen toiminnan arviointiohjelmassa. Vierailukohteina olleiden tuki- ja palvelutoimintayksiköiden laatukäsikirjat olivat linjassa yliopiston päälaatukäsikirjan kanssa. Sekä opintoasioiden osas-

49 ton että KKK:n laatuasiakirjoissa on määritelty yksiköiden ydin- ja tukiprosessit. Opintoasioiden osaston kohdalla laadunvarmistus kattaa koko opiskelukaaren opiskelijaksi rekrytoitumisesta valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen. Haastatteluiden perusteella laadunvarmistusjärjestelmä kattaa myös muita tuki- ja palvelutoimintojen yksiköitä (kuten kirjaston ja oppimiskeskuksen). Haastatteluissa kävi hyvin ilmi, miten kehittymässä olevan laadunvarmistusjärjestelmä on auttanut yksiköitä ydintoimintojen hahmottamisessa ja olennaisiin asioihin keskittymisessä. Tukipalvelut ovat näin kehittyneet aiempaa tarkoituksenmukaisemmiksi. Opetuksen kannalta keskeisimmät tuki- ja palvelutoiminnot on sisällytetty POKS:an. Tukipalveluiden ja muiden yksiköiden vuorovaikutus on haastatteluiden perusteella jokapäiväistä ja säännöllistä. Esimerkiksi oppimiskeskuksella on opetusta antavien laitosten kanssa yhteisiä hankkeita ja koulutuksia, minkä lisäksi oppimiskeskuksen edustaja osallistuu koulutussuunnittelutoimikuntien kokouksiin. Opintoasioiden päällikkö, opiskelijapalvelupäällikkö ja suunnittelija tapaavat tiedekuntien opintoasioista vastaavat henkilöt kerran kuussa. Tukija palveluyksiköt keräävät yliopiston laitoksilta palautetta toimintansa kehittämiseksi. Aiemmat arvioinnit ovat kannustaneet tuki- ja palveluyksiköitä kehittämään erityisesti kerätyn palautteen dokumentointia. Yliopistosta valmistuneille tehtyjen Miten menee maisterit? -kyselyiden tuloksia on tuki- ja palvelutoiminnoissa hyödynnetty esimerkiksi opetusmenetelmien kehittämisessä. Opiskelijoille tehtävien kyselyjen vaikuttavuudesta kertoo myös yliopiston opiskelijarekrytoinnin suuntaaminen yhä enemmän verkkosivuille ensimmäisen vuoden opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Vaikuttaa siltä, että tuki- ja palveluyksiköissä myös sisäiset auditoinnit olivat johtaneet systemaattisempiin kehitystoimiin kuin tiedekunnissa ja laitoksilla. Johtopäätökset Kokonaisuutena yliopiston tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus kattaa useita tuki- ja palvelutoimintojen osa-alueita. Vaikka osalla tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen menettelyistä on yliopistossa jo pidemmät perinteet, on joukossa myös vasta kehittymässä olevia laadunvarmistuksen menettelyjä. Tärkeimpiä kehittymässä olevia prosesseja ovat soveltuvien yksikkökohtaisten tuloksellisuusindikaattorien löytäminen yliopistotasoisten tuloksellisuusindikaattorien rinnalle. Laatutyöhön suhtauduttiin tuki- ja palveluyksiköissä myönteisesti. Tukija palveluyksikköjen edustajat tietävät, mistä yliopiston laadunvarmistuksessa on kyse ja mitä laadunvarmistus kunkin toimijan oman yksikön kohdalla tarkoittaa.

50 Tuki- ja palveluyksiköiden tarjoamien palvelujen tarkoituksenmukaisuus on laatutyön ansiosta kehittynyt esimerkiksi siten, että ydintoimintojen hahmottuminen on parantunut. Lisääntynyt yhteistyö muiden toimintayksiköiden kanssa, tuki- ja palveluyksiköissä tehdyt arvioinnit ja katselmukset ovat johtaneet tai johtamassa erityisesti palautejärjestelmien ja palautteen dokumentoinnin kehittämiseen useissa tuki- ja palveluyksiköissä... Henkilöstön kehittäminen Yliopiston tavoitteena on osaava, motivoitunut ja itseään kehittävä henkilöstö. Strategian mukaan yliopistossa on tavoitteena yhteistyön ja verkottumisen edistäminen, yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen sekä yliopiston henkilöstöstrategian suuntaaminen toteuttamaan aktiivista ja kilpailukykyistä henkilöstö- ja palkkauspolitiikkaa. Yliopistossa edistetään henkilöstön kehittämistä useiden eri toimintamuotojen avulla. Henkilöstön kehittämiseen kuuluvia asioita käsitteleviä tahoja ovat henkilöstöhyvinvointityöryhmä, henkilöstökoulutustyöryhmä sekä tasa-arvotoimikunta. Henkilöstön hyvinvointia seurataan yliopistossa 4 5 vuoden välein toteutettavan tyytyväisyyskyselyn avulla. Kyselyt ovat haastatteluiden mukaan auttaneet kehittämään johtajuutta ja työilmapiiriä. Yliopistotasoinen hyvinvointityöryhmä käsittelee henkilöstön palautetta. Henkilöstön kehittäminen ja osaamisen levittäminen Henkilöstökoulutustyöryhmä suunnittelee vuosittaisen henkilöstökoulutustarjonnan. Henkilöstön kouluttamisessa on yliopistotasolla tunnistettu keskeisiä koulutussisältöjä, joita tarjotaan henkilöstölle johdon haastattelun perusteella suunnitelmallisesti. Henkilöstölle järjestetään henkilöstökoulutusta, yliopistopedagogista koulutusta, laatukoulutusta sekä johtajille johtamiskoulutusta. Yliopisto on toteuttanut laatukoulutusta KKK:n kanssa ja laatupäällikkö on pitänyt lyhyempiä tietoiskuja yliopiston laatutyöstä henkilöstölle. Henkilöstön osallistuminen näihin koulutuksiin on ollut laajaa. Varsinaiseen laatutyöhön on koulutettu yliopistossa noin 50 laatuvastaavaa ja 60 auditoijaa, jotka toteuttavat yliopiston sisäisiä auditointeja. Auditointivierailun aikana ilmeni, että koulutusten tiedollinen sisältö ja rakenne ovat kattavia ja antavat hyvän pohjan ymmärtää yliopiston laatutyötä ja sen tavoitteita. Henkilöstön kehittämisessä tärkeä painopistealue on johtajille suunnattu johtamiskoulutus, johon on osallistunut yhteensä noin 80 henkilöä. Vierailukäynnillä ilmeni, että sitä pidetään tärkeänä tekijänä henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen edistämisessä ja että sen avulla voidaan tukea johtajia kehittymään omassa tehtävässään. Lisäk-

51 si yliopisto järjestää tutkijoille tutkimuksen hallintaan liittyvää koulutusta ja jokainen projektivastuuhenkilö osallistuu budjetointikoulutukseen. Oppimiskeskuksella on merkittävä rooli henkilöstön kehittämisessä ja pedagogisten koulutusten järjestämisessä ja koulutuksia hyödynnetään haastattelujen perusteella runsaasti. Oppimiskeskuksen toteuttamat pedagogiset opinnot koetaan opetushenkilökunnan keskuudessa antoisiksi ja koulutuksissa on mahdollisuus myös koulutusalojen väliseen vuorovaikutukseen ja tiedon vaihtoon. Haastatteluiden perusteella koulutuksissa sovelletaan omaa työtä suoraan hyödyntäviä tehtäviä ja opetusmenetelmiä. Tämä voi edistää opetuksen kehittämistä ja uusien opetuksellisten ratkaisujen jalkautumista käytännön opetustyöhön. Yliopiston tavoitteena on tukea tiedekuntien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tämä ilmenee esimerkiksi Arvikkeen ja Tarvikkeen kokoonpanoissa, joissa ovat edustettuina kaikki tiedekunnat. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella jää kuitenkin osittain epäselväksi, miten tiedekunnat käytännössä toimivat yhteistyössä osaamisen ja hyvien opetuskäytänteiden levittämisessä ja kehittämisessä, koska tiedekuntien käytännöissä oli kohtalaisen suuria eroja.. Haastatteluiden perusteella osaamisen levittäminen tiedekuntien ja laitosten välillä toteutuu yksilöiden oman aktiivisuuden tai yliopistopedagogisen kouluttautumisen yhteydessä. On haasteellista kehittää tällaisia vuorovaikutusta edistäviä toimintamuotoja. Yliopiston tiedekuntien homogeenisuus tarjoaa kuitenkin hedelmällisen lähtökohdan tiedekuntien ja laitosten välisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja hyvien opetuskäytänteiden levittämiseen Yliopiston henkilöstöoppaan mukaisesti henkilökunnan osaamista levitetään muun muassa perehdytyksen, mentoroinnin, toisen työstä oppimisen ja yhteistyön avulla. Haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että näistä perehdytys on keskeisin väline osaamisen kehittämisessä ja levittämisessä. Henkilöstön perehdytyksestä ja ajankohtaisista perehdytyskoulutuksista tiedotetaan yliopiston verkkosivuilla. Lisäksi perehdyttämistä toteuttavat yksiköiden koulutetut perehdyttämishenkilöt. Henkilöstön osallistumismahdollisuus työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen toteutuu haastattelujen perusteella laitoskokouksissa. Haastatteluissa korostui myös oppimiskeskuksen tarjoaman koulutuksen ja kehityskeskusteluiden merkitys henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Kehityskeskustelujen toteutustapa ja sisältö on ohjeistettu yliopiston nettisivuilla kehityskeskustelukaavakkeen avulla. Haastattelujen mukaan UPJ:n nähdään varmistavan jatkossa säännönmukaiset kehityskeskustelut ja palautteen saamisen henkilöstöltä Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta myös yleisesti omasta työstään ja sen kehittämisestä yliopiston verkkosivuilla olevalla palautelomakkeella. Hieman epäselväksi jäi ryhmällemme kuitenkin

52 se, miten paljon tätä yleisellä tasolla kerättyä palautetta on hyödynnetty henkilöstön kehittämisessä. Kuopion yliopistossa korostetaan osaavan ja pätevän henkilökunnan merkitystä ja se huomioidaan rekrytoinnissa. Virantäytössä sovellettavan opetusportfolion laadinta on ohjeistettu yliopiston verkkosivuilla. Haastatteluiden perusteella opetusportfolio, opetukselliset ansiot ja opetuksessa pätevöityminen ovat tärkeä osa virantäyttöä: esimerkiksi farmaseuttisessa tiedekunnassa assistentuureihin ei valita henkilöitä, joilla ei ole lainkaan pedagogisia opintoja. Haastatteluiden mukaan kuitenkin erityisesti korkeampia virkoja täytettäessä tutkimusansiota pidettiin painavampina perusteina kuin opetusansioita. Yliopisto ottaa käyttöön suosituksen, jonka mukaan kaikille yli 3 vuotta kestävään palvelukseen tuleville opettajille suositellaan 6,5 8 opintopisteen laajuisten pedagogisten opintojen suorittamista. Suositus kuvaa yliopiston päätöstä panostaa henkilökunnan pätevöitymiseen. Henkilöstön kehittämiselle ja opetuksen kehittämiselle myönteinen ilmapiiri välittyi myös auditointivierailun aikana: henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja siihen kannustetaan. Toisaalta haastatteluissa tuli esille, että työnteon kiireellisyys voi heikentää kouluttautumista ja kouluttautumisen on käytännössä tapahduttava omalla ajalla. Henkilöstön kehittämisen arviointi Yliopistossa olisi hyvä pohtia, millaisten tuloksellisuusindikaattoreiden avulla henkilöstön kehittämistä arvioidaan. Nyt indikaattoreina käytetään koulutukseen osallistujien määrää sekä opettaja- ja tutkijavaihtoon lähteneiden määrää. Koulutukseen osallistuminen ei kuitenkaan takaa koulutuksen vaikuttavuutta käytännön toiminnassa. Henkilöstön osaaminen korostuu Kuopion yliopistossa virantäytöissä, jossa käytetään opetusportfoliota ja Arvikkeen arvioimaa opetusnäytettä. Opetusportfolion ja opetuksen arvioinnin roolin vahvistaminen henkilöstön kehittämisen näkökulmasta voisivat olla eräitä keinoja laadullisen arvioinnin kehittämiseksi. Johtopäätökset Yliopisto tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuksia ja keinoja osaamisensa kehittämiseen. Johdon suhtautuminen henkilöstön kehittämiseen on myönteistä ja kannustavaa. Yksiköissä käytävät kehityskeskustelut ovat tärkeä väline henkilöstön kehittämiseen, mutta niiden toteutuminen tällä hetkellä UPJ:n 32 tilanteen 32 UPJ:llä tarkoitetaan valtion uutta palkkausjärjestelmää, jonka soveltaminen yliopistoissa oli auditointivierailun aikana vielä kesken.

53 vuoksi on avoinna, samoin niistä tehtävät yhteenvedot osana laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatiota. Yliopisto suosittelee vähintään 6,5 8 opintopisteen laajuisten pedagogisten opintojen suorittamista kaikille vähintään 3 vuotta kestävään palvelukseen tuleville opettajille. Käytäntö tulee voimaan Tämän menettelyn käytännön vaikutuksia ei voida vielä arvioida, mutta suunta on periaatteellisesti kannatettava. Henkilöstön osaaminen korostuu virantäytöissä, jossa käytetään opetusportfoliota ja Arvikkeen arvioimaa opetusnäytettä. Opetusportfolion ja opetuksen arvioinnin roolin vahvistaminen henkilöstön kehittämisen näkökulmasta voisivat olla eräitä keinoja laadullisen arvioinnin kehittämiseksi. Henkilöstön kehittämistä kuvaavat tuloksellisuusindikaattorit sen sijaan eivät kuvaa tarpeeksi hyvin henkilöstön kehittymistä laadullisesta näkökulmasta. Arviketta voitaisiin hyödyntää tehokkaammin henkilöstön ja opetuksen laadun kehittämisessä sekä kehittämishankkeiden levittämisestä yliopiston sisällä. Esimerkiksi Arvikkeen raportointia voitaisiin tehostaa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen Auditointikohde. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Kuopion yliopisto tarjoaa opiskelijoille ja henkilöstölle erittäin hyvät ja kattavat mahdollisuudet osallistua laadunvarmistustyöhön, joista opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet ovat esimerkilliset (ks. hallinnon opiskelijaedustajat, Hallinto- ja toimielinten tehtäviin sisältyy kaikilla tasoilla myös laadunvarmistuksen elementtejä. Kaikkien sidosryhmien osallistumista edesauttavat yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää kattavasti esittelevät verkkosivut. Henkilöstö on kaikilla yliopiston organisaatiotasoilla osallistunut esimerkillisesti laatutyöhön. Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia lisäävät eri tasoilla myös erilaiset arviointi- ja kehittämisneuvostot sekä toimikunnat. Lähes kaikkia auditointivierailun aikana haastatellut henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat olivat osallistuneet laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen jollakin tavalla. Tiedekuntien hallintoa johtavat tiedekuntaneuvosto, tiedekunnan kanslia ja dekaanit. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat professorien, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Tiedekuntaneuvostojen koko vaihtelee ja niiden jäsenet

54 valitaan vaaleilla. Tiedekunnat ja laitokset vastaavat opetuksesta ja oppimisesta. Niillä on nimetyt opetuksen vastuuhenkilöt sekä omat palautejärjestelmänsä, opetuksen suunnittelu- ja analysointimenetelmänsä ja kehittämispäivänsä. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän selkeyttämisen kannalta olisi hyvä arvioida mahdollisuudet yhtenäisempiin käytäntöihin. Edellä kuvatut arviointi- ja kehittämisneuvostot mahdollistavat erilaisten toimijaryhmien osallistumista laadunvarmistukseen. Yliopistossa toimivat myös opiskelijavalintatoimikunta, tutkintolautakunta ja koulutussuunnittelutoimikunnat, joissa kaikissa on opiskelijaedustajat. Yksiköillä on nimetyt o.t.o laatuvastaavat, jotka toimivat yhteistyössä yliopiston laatupäällikön kanssa ja huolehtivat yksikkönsä laatudokumenteista. Lisäksi yliopistossa on tutkimuseettinen toimikunta. Opiskelijat osallistuvat yliopiston päätöksentekoon ja laadunvarmistukseen kolmikantaisen hallintomallin mukaisesti kaikissa päättävissä toimikunnissa ja elimissä, kuten yliopiston hallituksessa. Lisäksi opiskelijoilla on edustus yliopiston johtoryhmässä, erilaisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa Tarviketta lukuun ottamatta. Opiskelijat ovat edustettuina päälaatukäsikirjaa laativassa ja ulkoisia auditointeja suunnittelevassa niin sanotussa KUPLA-työryhmässä ja toimintayksiköiden laatutyöryhmissä. Opiskelijoita on koulutettu myös sisäisiksi auditoijiksi yliopiston omia auditointeja varten. Kuten luvussa 3.3. on todettu, yliopisto on mukana myös KKA:n OOLA-hankkeessa. Haastattelut vahvistivat auditointiaineistosta syntynyttä käsitystä siitä, että opiskelijat nähdään aidosti osana yliopiston päätöksentekoa ja laadunvarmistusta. Myös opiskelijat itse kokivat saavansa äänensä kuuluviin yliopiston päätöksenteossa ja laadunvarmistuksessa. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tunnettuvuutta opiskelijoiden keskuudessa on pyritty lisäämään uusille opiskelijoilla kahtena edellisenä syksynä jaetuilla esitteillä ja laadunvarmistusjärjestelmää esittelevillä julisteilla, joita on jaettu yksiköiden ilmoitustauluille. Laadunvarmistuksesta tiedottamiselle ja näkyvyyden parantamiselle on korkeakouluissa yleisesti tarvetta, jotta aktiivisia opiskelijoita saadaan rekrytoitua laatutyöhön ja ettei opiskelijaedustus yliopiston työryhmissä jää vain muutamien aktiivisten opiskelijoiden varaan. Opiskelijapalautteen antamisen ja hyödyntämisen näkökulmasta opiskelijoiden osallistumisessa ja huomioimisessa on hyvistä lähtökohdista huolimatta edelleen kehitettävää. Haastattelut tukivat aiemmissa selvityksissä 33 esitettyjä arvioita palautejärjestelmän kehittämistarpeista. Stigellin keväällä 2005 teke- 33 Nokso-Koivisto, Aleksis: Opiskelijan yliopisto Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö (Otus) rs. Helsinki Selvitys toteutettiin yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n kanssa. Stigell, Lauri: Laatua opiskelijoille? Selvitys Kuopion yliopiston opetuksen ja ohjauksen laadusta perusopiskelijoiden kokemana. KYY:n julkaisut 1/05. Kuopio 2005.

55 män selvityksen mukaan opiskelijoilta kerätään palautetta ja opiskelijat antavat palautetta Kuopion yliopistossa varsin aktiivisesti siitä huolimatta, ettei palautetta yleensä käsitellä eikä se ole julkista. (POKS, liite 1 A, Opiskelijakyselyn tuloksia). Haastatteluissa opiskelijoiden mukaan kurssipalautteen keruu ja käsittely yhdessä opiskelijoiden kanssa (ns. palautteen palaute) riippuu hyvin paljon kurssin opettajasta, mikä vahvistaa käsitystä palautejärjestelmän kehittämistarpeista. Opiskelijat kiittelivät yleisesti mahdollisuutta antaa palautetta verkkolomakkeilla. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella Kuopion yliopistossa opiskelevalla on hyvät mahdollisuudet antaa palautetta. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän näkökulmasta haasteena on opiskelijoiden ja henkilökunnan motivointi olemassa olevan palautejärjestelmän tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Kokonaisuutena opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa laadunvarmistukseen Kuopion yliopistossa. Palautejärjestelmässä koettiin olevan kehitettävää lähinnä saadun palautteen dokumentoinnissa ja käsittelyssä. Auditointiaineiston perusteella yliopistossa on ryhdytty näkyviin toimenpiteisiin palautejärjestelmän kehittämiseksi. Selvityksissä ja aiemmissa arvioinneissa palautejärjestelmään kohdistuneet arviot on noteerattu ja ne ovat johtaneet tai johtamassa kehittämistoimenpiteisiin. Yliopiston neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yliopiston ja alueen välistä vuorovaikutusta. Yliopiston hallitus kutsuu rehtorin esityksestä neuvottelukunnan jäsenet, jotka edustavat elinkeinoelämää, järjestöjä, yhteisöjä, laitoksia, kulttuurielämää sekä julkista valtaa. Neuvottelukunnan ja yliopistoyhteisön välinen vuorovaikutus on haastattelujen perusteella lähinnä molemminpuolista informaation vaihtoa. Neuvottelukunnalla ei näyttäisi olevan laadunvarmistusjärjestelmässä minkäänlaista käytännön osuutta. Johtopäätökset Yliopiston johto on voimakkaasti sitoutunut laatutyöhön. Kaikissa yliopiston hallinto- ja toimielimissä on myös poikkeuksellisen kattava henkilöstön ja opiskelijoiden edustus. Opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet kaikilla tasoilla ovat erinomaiset. Hallinto- ja toimielinten tehtäviin kaikilla tasoilla kuuluu myös laadunvarmistus. Ainoastaan yliopiston neuvottelukunnalla ei auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella ole yliopiston laadunvarmistukseen liittyviä tehtäviä. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet koulutusta ja opetusta koskevan palautteen antamiseen. Palautejärjestelmää sen sijaan kannattaisi vielä kehittää, jotta palautteen vaikuttavuus olisi selvempää opiskelijoiden näkökulmasta. Palautejärjestelmän kehittämistarpeet on tiedostettu yliopistossa ja ne ovat johtamassa toimenpiteisiin.

56 . Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja ohjaukseen tapahtuu tyypillisesti kolmella eri tasolla. Ensinnäkin laatujärjestelmän perusteilla, lähinnä laatupolitiikalla, ohjataan laadun tuottamista strategisesti tärkeisiin seikkoihin. Toisaalta asetetuilla laatutavoitteilla pyritään sekä ohjaamaan yksittäisten henkilöiden toimintaa että valvomaan strategioiden toteutumista. Lopulta laatujärjestelmä pyrkii luomaan keinon jolla johto pystyy varmistumaan siitä että prosessit toteutuvat sovitulla tavalla ja että ainakin keskeisimmät laatua heikentävät poikkeamat saadaan nopeasti ja pysyvästi korjattua. Ylin johto ei vastaa päivittäisestä operationaalisesta toiminnasta, vaan opetuksen ja tutkimuksen sisällöistä ovat vastuussa laitokset ja tiedekunnat. Ylimmän johdon kytkeytyminen laadunvarmistusjärjestelmän toimintaan tapahtuu samoin kuin esimerkiksi tiedekunnan johdonkin: seuraamalla tuloksellisuusindikaattoreita, ottamalla kantaa heille päälaatukäsikirjan mukaan kuuluviin toiminnan kannalta keskeisiin laatuongelmiin, ja tekemällä johdon katselmuksia ja perehtymällä auditointiasiakirjoihin varmistuakseen siitä, että laadunvarmistusjärjestelmä kattaa muuttuvien olosuhteiden vaatimukset tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kuopion yliopistossa sekä sisäiset auditoinnit että johdon katselmukset ovat kohtalaisen uusia laadunvarmistuksen menettelytapoja. Osassa laitoksista ensimmäistä sisäistä auditointia oltiin suunnittelemassa, toisissa auditointeja on ollut useampia. Luonnollisesti ensimmäiset auditoinnit ovat olleet hapuilevampia eivätkä auditoijat ehkä aina ole osanneet ottaa kantaa ainoastaan oleellisiin seikkoihin. Monissa vierailukäyntien kohteissa sisäiset auditoinnit koettiin yksiköiden johdon taholta kuitenkin hyödyllisinä. Lisäksi niiden katsottiin kehittäneen laadunvarmistusjärjestelmän tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta yksikkötasolla. Yliopistossa voitaisiin harkita, tarvitseeko sisäisten auditointien jatkuessaan olla aina yhtä kattavia vai voitaisiinko osa auditointien aikataulua ja kohteita porrastaa vuositasolla. Tämä saattaisi vähentää auditointivierailun aikana esille tullutta ärtymystä, jota sisäiset auditoinnin olivat aiheuttaneet joissakin yksiköissä. Auditointikoulutuksen ja opiskelija-auditoijien koulutuksen on tarkoitus jatkua suunnitelman mukaan myös tulevina vuosina. Auditointikoulutuksilla voidaan levittää tietoa auditoinneista ja todennäköisesti lisätä laajemminkin yliopiston toimijoiden kiinnostusta laadunvarmistukseen.

57 Johdon katselmusten tulisi tuottaa kuva siitä, miten yliopisto kokonaisuudessaan toteuttaa niitä asioita, joita strategiassa on pidetty tärkeinä. Yliopiston johdon katselmus -menettely on auditointiaineiston ja haastatteluiden valossa asianmukainen: siellä käsiteltävät asiat ovat riittävän kokonaisvaltaisia palvellakseen koko yliopiston toiminnan kehittämistä. Prosessi, jossa edetään sisäisistä auditoinneista ja siellä havaituista seikoista johdon katselmuksiin, kehityshankkeisiin ja taas niiden seurantaan seuraavassa katselmuksissa, on myös ulkopuolisen todennettavissa. Ainoastaan se, miten yliopiston sisäisissä auditoinneissa havaituista seikoista tehdään koko yliopistoa koskeva yhteenveto, ei tullut täysin selväksi auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella. Arviointi- ja kehittämisneuvostot (Arvike, Tarvike ja Varvike) ovat johdon katselmusten välillä omalla tavallaan myös johdon listening posteja, koska niissä jokaisessa on rehtoritason edustus. Näissä pohditaan lähinnä neuvoa antavasti ajankohtaisia laatu- ja vaikuttavuuskysymyksiä sekä arvioidaan toimintaa. Nämä neuvostot olisivat periaatteessa myös toimiva kanava sille, että esimerkiksi yksiköiden toimijat voisivat tuoda näkemyksiään yliopiston johdon tietoon. Jotkin yksiköt pitivät kuitenkin mahdollisuuksiaan tuoda merkittäviäkään asioita johdon käsittelyyn marginaalisina. Meneillään olevista asioista tiedottamista lieneekin aina mahdollista lisätä. Haastatteluiden perusteella yliopiston johto on tietoinen edellä kuvatusta ongelmasta. Arvikkeen, Tarvikkeen ja Varvikkeen tehtäviä ja kytkentöjä yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään on haastatteluiden mukaan tarkoitus selkeyttää uudessa, valmisteilla olevassa hallintojohtosäännössä. Tässä yhteydessä näille neuvostoille olisi hyvä määritellä vähintään yliopiston vuosikiertoon liittyvät, konkreettiset toimintavastuut ja -valtuudet. Todennäköisesti merkittävin kysymys laadunvarmistusjärjestelmän ja johtamisen suhteessa on se, miten käytetyt tuloksellisuusindikaattorit, niillä mitattava tuloksellisuus sekä tuloksellisuuden palkitseminen ohjaavat toimintaa eri tasoilla yliopistossa valittujen strategisten linjausten suuntaan. Tätä tarkoitusta ajatellen tuloksellisuusindikaattoreita kohtaan useissa yksiköissä esitetty kritiikki vaikuttaa oikeutetulta. Tuloksellisuusindikaattoreita on varsin paljon, eivätkä ne vaikuta skaalautuvan riittävässä määrin laitos- ja tiedekuntatasoille (ehkä opetustoiminnan indikaattoreita lukuun ottamatta) siten, että ne hyödyttäisivät myös yksikkötason johtamista. Niissä eivät myöskään selkeästi painotu yliopiston strategian ja vision kannalta keskeiset tavoitteet. Kuten myös luvussa on todettu, yliopiston johdon mukaan tuloksellisuusindikaattoreita on tarkoitus kehittää edelleen. Lisäksi haastatteluissa ilmeni, että yliopiston johto alkaa käyttää myös resurssien jakamista enenevässä määrin strategisen johtamisen välineenä.

58 Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmässä on toimivia yksittäisiä elementtejä ja mekanismeja johtamisen ja toiminnanohjauksen näkökulmasta. Yksi ongelmallisimmista kysymyksistä on se, etteivät yliopistotason tuloksellisuusindikaattorit tiedekuntien johdon mielestä sellaisinaan mahdollista johtamista yksikkötasolla. Kaikkien laadunvarmistusjärjestelmän toimintojen ja mekanismien toimiminen aitoina johtamisen työkaluina ei ole vielä, todennäköisesti laadunvarmistusjärjestelmän uutuuden tähden, aivan selvää. Eri neuvostojen ja muiden toimijoiden väliset työnjaot ja vastuiden siirrot vaikuttavat vielä paikoin hahmottumattomilta ja jopa satunnaisilta. Nämä seikat olisi hyvä huomioida, kun yliopiston hallintojohtosääntöä uudistetaan. Yliopiston ylimmän johdon analyysi tilanteesta on selkeä ja suunnitelmat laadunvarmistusjärjestelmän johtamiskytkösten kehittämiseksi oikeansuuntaisia.. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Yliopisto on sitoutunut ISO 9001:2001 -standardiin. Standardin mukaisesti organisaation dokumentoinnille asetetaan seuraavat tavoitteet: Informaation välittäminen: Informaation jakamisen ja viestinnän väline. Dokumentointitapa ja sen laajuus riippuu organisaation tuotteiden ja prosessien luonteesta, sen viestintäjärjestelmistä ja organisaation sisäisistä viestintätaidoista sekä sen toimintatavoista. Näyttö vaatimustenmukaisuudesta: Näytön esittäminen siitä, että se mitä suunniteltiin, myös tehtiin. Tietämyksen jakaminen: Organisaation kokemusten jakaminen ja säilyttäminen. Parhaiten yliopisto on kyseessä olevien tavoitteiden osalta onnistunut informaation välittämisessä. Näytön esittäminen vaatimustenmukaisuudesta sekä tietämyksen jakaminen ovat vielä kehittymisvaiheessa. ISO 9001:2000 -standardin yleisissä vaatimuksissa edellytetään, että organisaation tulee tämän kansainvälisen standardin vaatimusten mukaisesti luoda, dokumentoida ja toteuttaa laadunhallintajärjestelmä, ylläpitää sitä ja parantaa jatkuvasti sen vaikuttavuutta. Kuopion yliopisto on määrätietoisesti eden-

59 nyt standardin vaatimuksen mukaisesti, mutta laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuuteen tulee vielä kiinnittää erityinen huomio. Vaikuttavuutta ja lisäarvoa voidaan parantaa selkeyttämällä ja priorisoimalla tavoitteet, selkeyttämällä tuloksellisuusindikaattorit sekä laatimalla keskeiset, koko yliopistolle yhteiset prosessikuvaukset. Prosessien analysoinnin tulisi olla perustana määriteltäessä laadunvarmistusjärjestelmässä tarvittavan dokumentoinnin määrää, ottaen huomioon standardin vaatimukset. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentoinnin laajuuteen Kuopion yliopistossa vaikuttavat erityisesti laitosten määrä sekä sääntöjen, ohjeistojen ym. määrä. Prosessien monimuotoisuus ja keskinäinen vuorovaikutus (edellä kuvatut niin sanotut rajapinnat) ovat standardin mukaan myös keskeinen dokumentaation ja tiedon laajuuteen vaikuttava tekijä, johon yliopistossa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Sen sijaan yliopistossa on kiinnitetty erityinen huomio asiakirjoihin (säännöt, ohjeet ym.), jotka parhaimmillaan toimivat myös prosessien vaikuttavan suunnittelun, toiminnan ja ohjauksen välineinä. ISO 9001:2000 -standardi edellyttää organisaatiolta dokumentoitua menettelyä erityisesti seuraavien kuuden toiminnon osalta: asiakirjojen ohjaus, tallenteiden ohjaus, sisäinen auditointi, poikkeavan tuotteen ohjaus, korjaava toimenpide, ehkäisevä toimenpide. Näiden osalta yliopisto on kehittänyt menettelyitä, joista osa on alkuvaiheessa ja osa, mm. sisäiset auditoinnit, jo pitkällä; yliopiston eri laitosten kesken toiminnan tasossa on kuitenkin ollut vielä vaihtelua. Laatutyön ohjeistus löytyy yliopiston intranetin laatuportaalista. Yliopiston tavoitteena onkin, että portaaliin muodostuu vuoteen 2006 mennessä kattava laatudokumentaatio: päälaatukäsikirja, yksikkökohtaiset laatukäsikirjat ja liitedokumentit. Tämä todennäköisesti vaikuttaa laatukäsikirjoihin yhtenäistävästi. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamien analyysien, arviointien ja palautteiden saatavuuden periaatteet olisi hyvä dokumentoida konkretisoimalla avoin ja julkinen tieto sekä yliopiston sisäinen tieto. Tiedon tarpeet toiminnan eri tasoilla vaihtelevat. Laadunvarmistusjärjestelmän odotetaan yliopistossa tuottavan ennakoitavuutta ja järjestelmällisyyttä toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen. Muiden sidosryhmien ensisijaiset tiedon tarpeet ovat luonnollisesti erilaiset verrattuna opiskelijoiden ja henkilöstön tiedon tarpeeseen. Tuloksellisuusindikaattoreiden osalta esitetyt trendit palvelevat ennakoinnin tarvetta, mutta yliopistossa on melko monilla tahoilla epäuskoa siihen, mittaavatko yliopiston tuloksellisuusindikaattorit oikeita asioita ja toimivatko ne aidosti strategisen johtamisen työkaluina. Haastatteluiden perusteella monet tiedekunnat uskovat ennemminkin omien indikaattoreidensa oikeellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.

60 Yliopiston tuloksellisuusindikaattorit viedään tiedekuntien omista indikaattoreista poiketen intranetiin, jossa ne ovat kaikkien nähtävissä ja verrattavissa. Myös johdon katselmusten raportit laitetaan intranetiin. Yksiköiden sisäisten auditointien raportit säilytetään yksiköissä ja yliopiston laatupäällikön arkistossa. Laatupäällikkö kokoaa niistä yhteenvedot johdon katselmuksiin. Yliopistossa on tarkoitus sijoittaa yhteenvedot tulevaisuudessa intranetiin, jolloin yksiköt saavat niistä helpommin tietoa ja voivat hyötyä muiden hyvistä käytänteistä. Opiskelijat toivoisivat löytävänsä yhteenvedot opiskelijapalautteesta intranetistä. Ainakin haastatelluilla opiskelijoilla (jotka mahdollisesti olivat keskimääräistä aktiivisempia, koska useat heistä olivat osallistuneet auditointeihin ja laatutyöhön) oli halua saada tietää, miten muut ovat kokeneet opintojakson ja miten se on lisännyt heidän osaamistaan. Joissakin tiedekunta- ja laitoskohtaisissa opetusprosessin kuvauksissa näkyy opiskelijoiden antaman opintojaksopalautteen käsittely, ei kuitenkaan kaikissa. Opintojakson johtaja analysoi ja arvioi palautteen, joka käsitellään laitoksen opetuskokouksessa. Tämän jälkeen tehdään mahdolliset muutokset opintojaksoon. Opintojaksomuutokset käsitellään koulutussuunnittelutoimikunnassa ja edelleen tiedekuntaneuvostossa. Koska eri hallinto- ja toimielimet käsittelevät ja analysoivat laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa, ja koska opiskelijoilla on edustus lähes kaikissa ryhmissä, ovat opiskelijoita edustavan ylioppilaskunnan tiedon saannin ja vaikuttamisen mahdollisuudet kuitenkin erinomaiset. Tiedekuntien ja laitosten sisäinen tiedonkulku laadunvarmistusta koskevissa asioissa on pääsääntöisesti toimiva, koska asioista tiedottaminen kuuluu laatuvastaaville. Laatupäälliköllä on aktiivinen rooli tiedottamisessa ja sähköposti on tässä keskeinen väline. Laatupäällikön ote työhönsä on haastatteluiden ja auditointivierailun perusteella aktiivinen ja innostava. Näyttää siltä, että laatutyöstä tiedottaminen ja siihen motivointi on paljolti hänen varassaan. Yliopistossa olisikin hyvä pohtia sitä, pysyykö se samalla tasolla laatupäällikön mahdollisesti vaihtuessa. Tiedekuntien ja laitosten välillä ei näyttäisi olevan tiedonkulkua muutoin kuin laatupäällikön välityksellä, mikä osaltaan aiheuttanee sen, että laatutyössä tehdään paljon päällekkäisyyksiä. Toisaalta laatupäällikön organisoimat yhteiset koulutukset kehittävät ja yhdenmukaistavat käytäntöjä. Laadunvarmistus toimivana järjestelmänä sekä sen tuottama keskeinen tieto eivät vielä ole selkiytyneet henkilöstölle. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuuteen yliopiston sisäisten toimijoiden näkökulmasta. Laatutyön itsearviointi tai laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-koosteen systemaattinen analysointi voisi tuoda tukea laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen.

61 Johtopäätökset Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon käsittely eri hallinto- ja toimielimissä on melko organisoitua. Laadunvarmistusjärjestelmän mallina olevan ISO 9001:2000 -standardin mukainen näytön esittäminen vaatimustenmukaisuudesta sekä tietämyksen jakamisesta on vielä kehitysvaiheessa. Opiskelijoiden antaman opintojaksopalautteen käsittelyprosessi ja tulosten esittäminen on vielä osittain epäsystemaattista. Laadunvarmistusjärjestelmässä olisikin tärkeää tunnistaa keskeisten prosessien tilaa kuvaava sekä niiden kehittämistä tukeva tiedontarve.. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmista Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella yliopistolla on runsaasti halua sidosryhmätyöskentelyyn ja siitä pyritään viestimään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sidosryhmiä ja niiden merkitystä osana laadunvarmistusta ei ole tarkasti määritelty. Vaikuttaa myös siltä, että laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa informaation tarkoituksenmukaisuutta ulkopuolisille sidosryhmille ei kovinkaan paljon pohdita ja sitä arvioidaan puutteellisesti. Kuten edellä on tuotu esille, Kuopion yliopistossa on neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on ylläpitää yhteyksiä yhteiskuntaan. Lisäksi yliopistossa on Varvike. Yksi keskeisimmistä yliopiston sidosryhmistä on opetusministeriö, jonka osuus laadunvarmistuksessa on kuten muissakin yliopistoissa, KOTA-tietoihin sekä tulos tulosneuvotteluihin kytkeytyvä. Opetusministeriötä ja KYS:a lukuun ottamatta on epäselvää, pääsevätkö sidosryhmät vaikuttamaan tarpeeksi Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella ei ollut mahdollista todentaa, onko toimintaa kehitetty laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon ja siitä mahdollisesti saadun sidosryhmäpalautteen perusteella. Haastatelluilla sidosryhmien edustajilla ei ollut laadunvarmistusjärjestelmään nähden juurikaan toiveita, mutta ei myöskään tietoa sen toiminnasta. Toisaalta kaikki haastatellut totesivat saaneensa yliopistolta aina tarvitsemansa tiedot. Yliopisto arvioi yhteiskunnallista vuorovaikutusta nykyisellään kerran kymmenessä vuodessa. Yliopistossa olisi hyvä pohtia sitä, onko nykyinen ar-

62 viointiväli riittävä tarkoituksenmukaisen tiedon hankkimiseen. Vakiintuessaan Varvike voisi todennäköisesti ottaa myös tämän arvioinnin tehtäväkseen. Johtopäätökset Yliopiston sidosryhmänäkökulma on ilmaistu alueellisen kehittämisen strategiassa vuosille Alueellista vaikuttavuutta on arvioitu muun muassa vuonna 2002 ilmestyneessä alueellisen vaikuttavuuden itsearviointiraportissa. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella ei ollut täysin selvää, millaisia muutoksia tai kehittämistoimenpiteitä kyseisten dokumenttien pohjalta on tehty. Yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa sekä yliopiston osallistuminen Pohjois-Savon liiton suunnitelma- ja kehitystyöhön ovat vahvoja näyttöjä siitä, että yliopisto on kyennyt välittämään vähintään tyydyttävästi toimintaansa koskevaa tietoa yhteistyökumppaneilleen. Haastatteluiden perusteella kaikki sidosryhmien edustajat kokivat saavansa tarpeeksi tietoa yliopiston toiminnasta. Varsinainen laadunvarmistukseen liittyvä tieto (kuten tieto laadunvarmistusjärjestelmän rakenteesta) ei kuitenkaan ollut välittynyt sidosryhmille. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella jäi epäselväksi, mitä tietoa, miten ja kuinka systemaattisesti yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä ulkoisille sidosryhmille tuottaa.. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus Auditointikohde. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen Osa yliopiston yksiköistä on kehittänyt laadunvarmistusjärjestelmänsä ISO 9001:2000 -standardin edellyttämälle tasolle jo vuosia sitten, toisia on motivoinut vasta yhteisen laatukäsikirjan ja siihen liittyvien koulutusten järjestäminen muutamien viime vuosien aikana. Tästä johtuen yleisen näkemyksen muodostaminen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on haasteellista. Toimivuudesta kertoo muun muassa se, että lähes jokainen auditointivierailun aikana haastateltu myös yliopiston käytävillä satunnaisesti haastatellut henkilöt ilmoittaa osallistuneensa jollain tavalla laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen. Yliopiston sisäisissä auditoinneissa esiintyneet seikat ovat olleet pääasiassa luonteeltaan pienehköjä huomautuksia ja parannusehdotuksia. Sama koskee myös SFS Inspectan toteuttaman opetustoiminnon ulkoisen auditoinnin en-

63 simmäisten perehtymisten perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Tästä voidaan päätellä, ettei yksiköiden toiminnassa voi olla merkittäviä puutteita. Esimerkiksi johdon katselmusten pöytäkirjojen mukaan laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden tuottama tieto johtaa toimenpiteisiin, joiden onnistumista myös voidaan seurata. 34 Myös laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoriaa kuvaavat dokumentit antavat hyvin määrätietoisen kuvan järjestelmän rakentamisesta: järjestelmän eri osien valmistuminen on pysynyt hyvin johdon käsissä. Kuvatun kaltainen määrätietoinen toiminta antaa yliopistolle hyvät mahdollisuudet kehittää laadunvarmistusjärjestelmästä ajan mittaan yhtenäinen ja toimiva. Koska KKA:n toteuttamassa auditoinnissa pystytään arvioimaan vaikuttavuutta vain dokumenttien ja haastatteluiden perusteella, jää vaikuttavuudesta hieman kaksijakoinen kuva. Dokumenttien perusteella käsittelyyn otetut asiat etenevät ja niiden parantamista valvotaan järjestelmällisesti Haastatteluissa sen sijaan tuli esille vaihtelevia näkemyksiä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Monissa yksiköissä laadunvarmistus toimii, ja epäkohtiin löydetään ratkaisuja. Toisaalta tuli myös esille, että joissakin tapauksissa tärkeiksi koettuja asioita ei aina saada käsiteltäviksi oikeisiin toimielimiin. Lisäksi esiintyi jonkin verran epäselvyyttä siinä, miten asioiden käsittely kulloinkin eri toimielimissä etenee. Tämä vaikuttanee ainakin yksittäisiin näkemyksiin laadunvarmistusjärjestelmän tuomasta todellisesta hyödystä. Kirjallinen aloitekäytäntö ja säännönmukainen aloitteiden käsittelykäytäntö esimerkiksi yliopiston arviointi- ja kehittämisneuvostoissa voisi tuoda tähän asiaan selvyyttä. Laadunvarmistus on tähän mennessä tuottanut yliopistossa erilaisia parannuskohteita ja johto aikoo haastatteluiden mukaan suunnata lisäresursseja laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman informaation perusteella heikommiksi koetuille toiminnan osa-alueille (esimerkiksi tutkimuksen ohjaaminen strategisille alueille rahoituksen keinoin, uudet rahoituksen jakomallit ja hallintojohtosääntö). Verrattaessa tuloksellisuusindikaattoreita ja yliopiston visiota vaikuttaa siltä, että yhteys strategian/vision (tavoite) ja laadunvarmistusjärjestelmän (työkalu tavoitteen saavuttamiseksi) välillä ei ole aivan valmiiksi ajateltu. Laadunvarmistusjärjestelmä on mahdollisesti tehty enemmän valitun standardin kuin strategisen johtamisen näkökulmasta. Tällöin kaikki standardin edellyttämät näkökohdat tulevat kyllä käsitellyiksi, mutta toisaalta kaikille osa-alueille tulee myös helposti samanlainen määrällinen painotus. Tämä taas johtaa helpos- 34 Kts. raportin luku 4.2. ja kuvaus ns. Demingin ympyrästä.

64 ti siihen, että laatukäsikirjojen sivumäärä kasvaa. Myös prosessikuvauksia mahdollisesti laadittaessa on huomattava, ettei yksittäisen prosessin dokumentaation tarvitse kattaa kaikkia alueita varsinaisen prosessin ulkopuolella. Monet haastatellut olivat sitä mieltä, että sekä päälaatukäsikirjan että tuloksellisuusindikaattoriton keventäminen saattaisivat parantaa niiden vaikuttavuutta. Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskehitys on edennyt erittäin tarkkaan asetettujen aikataulujen mukaan, mikä osoittaa päämäärätietoisuutta järjestelmän kehittämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmä ja laatutyön käytännöt ovat eri yksiköissä eri tasoilla ja eri kehitysvaiheissa. Koska tutkimus- ja opetusaloilla on erilaisia alan sisäisiä vaatimuksia, on osalla yksiköistä jo vuosien kokemus laadunvarmistusjärjestelmistä, kun taas osa on juuri valmistelemassa esimerkiksi ensimmäisiä sisäisiä auditointejaan. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudessa on eroja eri tiedekuntien ja laitosten välillä.. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä sisältää toteutustavat tiedon keräämiseen, arviointiin ja sen hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Johdon katselmuksella on keskeinen rooli toiminnan kehittämisessä. Johdon katselmuksissa arvioidaan yliopiston toimintaa laatuindikaattoreiden sekä toimikuntien tuottamien yhteenvetoraporttien avulla ja tehdään tuotetun materiaalin pohjalta linjauksia ja kehittämistoimenpiteitä. Tuloksellisuusindikaattorit tuottavat numeerista tietoa yliopiston toiminnasta ja perustehtävien toteuttamisesta. Kuten aiemmissa luvuissa (esimerkiksi , ja 4.5.) on todettu, indikaattoreiden tuottaman tiedon hyödyllisyys toiminnan kehittämisessä ja laatutavoitteiden saavuttamisessa jäi osittain epäselväksi auditointiaineiston ja vierailun perusteella. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset yliopistotason arviointi- ja kehittämisneuvostot (Arvike, Tarvike ja Varvike) tuottavat yhteenvetoraportin johdon katselmusta varten. Arvike koostaa raporttiin opetukseen ja sen kehittämiseen liittyviä näkökulmia; näistä ei kuitenkaan tule yhtä selkeää raporttia kuin Tarvikkeen valmistelema erillinen raportti.

65 Tarvike käsittelee tutkimustoimintaa koko yliopiston tasolla ja valmistelee Tutkimuksen tila Kuopion yliopistossa -raportin vuosittain yliopiston johdolle. Kuten luvussa on todettu, yliopistolla on näyttöä Tarvikkeen raportin hyödyllisyydestä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Muu Tarvikkeen tuottama informaatio ja sen hyödyntäminen yliopistotasolla ja tiedekunnissa jäi haastatteluiden perusteella hieman epäselväksi. Varvike on vasta perustettu, joten vielä ei ollut mahdollista arvioida, mikä sen tuottaman tiedon merkitys käytännössä on. Yliopistossa toteutetaan sisäisiä auditointeja tiedekunnissa ja laitoksilla. Sisäisten auditointien tavoitteena on haastatteluiden perusteella löytää keskeiset kehittämistä vaativat kohteet yksiköissä. Sisäiset auditoinnit oli haastatteluiden perusteella pääsääntöisesti koettu toimintaa kehittäviksi. Yliopiston laatupäällikkö koostaa sisäisten auditointien tuottaman tiedon johdon katselmuksen käsiteltäväksi. Yksiköiden omia laatukäsikirjoja pidettiin haastatteluiden perusteella toimintaa ja toimijoiden välisiä vastuita selkiyttävinä. Kuten myös luvussa 4.5 on todettu, tiedekunnissa kritisoitiin laadunvarmistusjärjestelmän tuloksellisuusindikaattoreiden tuottamaa tietoa ja sen hyödyllisyyttä toiminnan kehittämisessä yksikkötasolla. Siksi tiedekunnat ovat kehittäneet omia indikaattoreitaan, joilla ne seuraavat ja arvioivat toimintaansa. Raportin luvuissa ja 4.4 on käsitelty opiskelijapalautejärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä. Koulutusohjelmien työelämävastaavuudesta kerättyä tietoa on hyödynnetty koulutusohjelmissa lisäämällä opetukseen vuorovaikutus- ja viestintäopintoja sekä panostamalla opiskelijoiden tietoteknisten valmiuksien kehittymiseen. Työelämätahojen palautetta yliopisto saa yliopiston neuvottelukunnassa sekä Varvikkeessa. Se, miten näitä toimielimiä hyödynnetään tiedon keräämisessä ja tämän tiedon hyödyntämisessä toiminnan kehittämiseksi, jäi hieman avoimeksi. Haastattelut antoivat viitteitä siitä, että työelämäpalautteen vaikuttavuus toiminnan kehittämisessä on parhainta henkilökohtaisten kontaktien ja pienempien yhteistyöverkostojen välillä. Yliopiston toteuttamien työviihtyvyystutkimusten tuottaman tiedon perusteella yliopistossa on panostettu johtajien koulutukseen ja heidän esimiestaitojen kehittymiseen. Lisäksi yliopisto on tehnyt henkilöstölleen laatutyötä koskevan kyselyn, josta saatua tietoa sovelletaan yliopiston laatutyössä. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus antaa palautetta myös nimettömänä yliopiston verkkosivuilla. Tämän palautemahdollisuuden käyttäminen on toistaiseksi ollut vähäistä.

66 Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisen välineenä on yliopistossa vaihtelevaa. Osin tietoa hyödynnetään systemaattisesti, osin satunnaisesti. Johdon katselmukset ja pääosin myös sisäiset auditoinnit ovat olleet kattavia ja niiden perusteella on käynnistetty merkittäviä kehittämistoimenpiteitä. Koko yliopistoa koskevien tietojen hyödyllisyys ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä jää epäselväksi, osittain siksi, etteivät tuloksellisuusindikaattorit kuvaa yksikkötason toimintaa eritellysti. Yksiköt keräävät itse kehittämiensä tuloksellisuusindikaattoreiden avulla tietoa, jonka perusteella ne kehittävät toimintaansa. Systemaattinen ja yhtenäinen tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä koko yliopiston tasolla jää siten jossain määrin puutteelliseksi. Opiskelijapalautteen hyödyntäminen toiminnan kehittämisen välineenä on vaihtelevaa. Haastatteluiden perusteella opiskelijapalautetta hyödynnetään selkeästi koulutuksen kehittämisessä koulutussuunnittelutoimikunnissa ja opetussuunnittelukokouksissa. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella ei ollut kuitenkaan täysin selvää, millaista konkreettista vaikutusta palautteella on ollut. Koko yliopiston yhteisten arviointi- ja kehittämisneuvostojen (Arvike, Tarvike ja Varvike) toimivastuut ja -valtuudet laadunvarmistusjärjestelmässä olisi tarkennettava ja arvioitava lähitulevaisuudessa.. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Yliopisto on erittäin sitoutunut toteuttamaan johdon katselmuksia ja sisäisiä auditointeja. Laatupäälliköllä on keskeinen rooli sisäisten auditointien ja johdon katselmusten tuottamien kehittämiskohteiden esille nostamisessa ja tiedottamisessa. Yksiköiden laatuvastaavat huolehtivat asioiden tiedottamisesta ja laatutyön eteenpäin viemisestä yksiköissä. Johdon katselmuksissa arvioidaan koko laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Dokumenttien perusteella katselmuskäytäntö vaikuttaa hyvältä. Vielä on vaikeaa arvioida, miten laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään erilaisten arviointien perusteella, mihin toimintoihin ryhdytään ja mitkä seikat toimijat itse kokevat laadunvarmistusjärjestelmässä hyviksi ja toimiviksi pidemmällä aikavälillä.

67 Yliopiston mukaan laadunvarmistusjärjestelmää seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisillä sisäisillä auditoinneilla säännöllisillä johdon katselmuksilla osallistumalla KKA:n organisoimiin kansallisiin ja kansainvälisiin arviointeihin kansainvälisellä sertifioinnilla henkilökunnalle suunnattavilla ja määräajoin toteutettavilla laatukyselyillä kaikkiin toimintayksiköihin nimettyjen laatuvastaavien avulla. Yliopiston toiminnan kehittäminen perustuu toimintoja ja tuloksellisuusindikaattoreiden systemaattiseen hyödyntämiseen ja analysointiin. Päälaatukäsikirjan mukaan yliopiston toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä vastaavat ylimpänä yliopiston rehtori, hallitus ja johtoryhmä. Yliopiston tasolla laadunhallintajärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja esimerkiksi päälaatukäsikirjan laatimisesta vastaa yliopiston laatupäällikkö. Yliopiston johtoryhmä toimii myös laatutyön johtoryhmänä. Yksiköiden laatuvastaavat valmistelevat yksiköiden omia laatukäsikirjoja ja osallistuvat päälaatukäsikirjan kehittämiseen sekä sisäisten ja ulkoisten auditointien suunnitteluun. Yliopisto on päälaatukäsikirjassaan aikatauluttanut yliopistossa tehtävät arvioinnit ja auditoinnit aina vuoteen 2014 asti. Lisäksi yliopisto on hakenut opetuksen laadunhallintajärjestelmälle SFS Inspectan kautta kansainvälistä sertifiointia, joka sitouttaa yliopiston säännönmukaisiin ulkoisiin auditointeihin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Sisäiset auditoinnit aloitettiin syksyllä 2003 ja kaikki toimintayksiköt pyritään auditoimaan kertaalleen vuoden 2006 loppuun mennessä. Sisäisiin auditointeihin liittyy opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattua laatutyöhön liittyvää koulutusta. Haastatteluiden perusteella opiskelijoiden ja henkilöstön osallistuminen laatutyöhön on ollut aktiivista. Sisäisten auditointien prosessit on kuvattu päälaatukäsikirjassa ja sisäiset auditoinnit pyritään aikatauluttamaan siten, että niiden tuloksia voitaisiin hyödyntää myös johdon katselmusten lisäksi yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa. Johdon haastattelun mukaan myös arviointi- ja kehittämisneuvostot (Arvike, Tarvike ja Varvike) tuottavat johdon katselmuksille tietoa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Johdon katselmusten sisältö on kirjattu päälaatukäsikirjaan. Haastatteluissa sekä yliopiston johto että dekaanit totesivat, ettei katselmusjärjestelmä ole vielä valmis ja että johdon katselmuksessa on vielä kehitettävää.

68 Johtopäätökset Yliopiston johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja sen kehittämiseen ja laadunvarmistusjärjestelmää halutaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Yliopistolla on menettelytapoja laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden seurantaan ja arviointiin. Näitä menettelytapoja ovat esimerkiksi sisäiset ja ulkoiset auditoinnit. Laadunvarmistusjärjestelmän hyödyllisyys on tunnistettu myös tiedekunnissa ja laitoksilla. Laadunvarmistusjärjestelmän on koettu selkeyttävän ja yhtenäistävän toimintatapoja ja helpottavan myös riittämättömän laadun tunnistamista. Laadunvarmistusjärjestelmän työllistävyys herättää huolestuneisuutta yliopistossa. Laadunvarmistusjärjestelmän riittävää keveyttä ja aitoa toteuttamiskelpoisuutta pidettiin tärkeinä näkökohtina.

69 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Vahvuudet Yliopisto on edennyt ISO 9001:2000 -standardiin perustuvan laadunvarmistusjärjestelmänsä kehittämisessä suunnitelmallisesti ja saavuttanut asettamansa tavoitteet määrittelemissään aikarajoissa. Laatupäällikön ja yksiköiden laatuvastaavien yhteistyö on tuloksekasta ja toimivaa. Opetussuunnitelmatyön ja opetuksen aikataulutus on ansiokkaasti järjestetty: sekä yksiköt että opiskelijat saavat tarvitsemansa tiedot hyvissä ajoin. Johdon suhtautuminen henkilöstön kehittämiseen on myönteistä ja kannustavaa. Pedagogista kouluttautumista pidetään tärkeänä niin johdon kuin opetushenkilöstönkin parissa. Opiskelijat huomioidaan yliopiston hallinnossa ja päätöksenteossa ilmeisen hyvin, mikä yhdessä aktiivisen tiedottamisen kanssa on luonut pohjaa myönteiselle suhtautumiselle laadunvarmistusta kohtaan. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää koskevat verkkosivut ovat ansiokkaat erityisesti yliopiston omia toimijoita ajatellen (yliopiston intranet). Yliopiston opiskelijoille suuntaamat verkkopalvelut (Wossikka-verkkopalvelu) tukevat hyvin yliopiston laadunvarmistusta. Hyvät käytänteet Yliopisto suosittelee vähintään 6,5 8 opintopisteen laajuisten pedagogisten opintojen suorittamista kaikille vähintään 3 vuotta kestävään palvelukseen tuleville opettajille. Käytäntö tulee voimaan Vaikka kyse on melko pienistä opintokokonaisuuksista, on suosituksen antama signaali pedagogisen koulutuksen ja henkilöstön kehittämisen konkreettisesta arvostuksesta huomattavan suuri. Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksen (KKK) Pedagogisen toiminnan arviointiohjelmassa on ansiokkaasti kuvattu ja ohjeistettu avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen järjestämisprosessi. Ohjelmassa on kuvattu avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulu-

70 tusten suunnittelussa, toteutuksessa ja päättämisessä huomioitavat arviointikriteerit. Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut on jo useiden vuosien ajan tehnyt Kuopion yliopistosta valmistuneille Miten menee maisterit? ja Tohtorit työelämässä -kyselyitä. Kyselyt ovat tuottaneet sekä tuki- ja palveluyksiköille että tutkintokoulutusta antaville laitoksille arvokasta tietoa yliopistosta valmistuneiden opiskelijoiden valmiuksista työelämässä. Kyselyiden perusteella on kehitetty opintojen sisältöjä ja tarjottavia palveluja. Kyselyistä saatujen myönteisten kokemusten perusteella yliopiston johtoryhmä on päättänyt käynnistää myös alueen työnantajille suunnattavan kyselyn yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopiston sisäisestä auditoinnista ja muusta laatutyöstä järjestämät koulutukset opiskelijoille ja henkilökunnan edustajille lisäävät tietoutta laadunvarmistusjärjestelmästä ja kiinnostusta siihen. Yliopistossa on lähdetty rohkeasti viemään tietoa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä uusille opiskelijoille ja yksiköihin niin kutsuttujen huoneentaulujen avulla. Julistemuotoisissa huoneentauluissa esitellään yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää ja siihen parhaillaan kohdistuvia ulkoisia auditointeja (Korkeakoulujen arviointineuvosto ja SFS Inspecta).. Kehittämissuositukset Kaikille ydin- ja tukitoiminnoille olisi hyvä laatia prosessikuvaukset ja lisäksi olisi hyödyllistä kehittää olemassa olevia prosessikuvauksia. Päälaatukäsikirjan sisällöllistä esitystapaa olisi hyvä johdonmukaistaa. Sisäinen benchmarking olisi hyvä keino levittää ja tarpeen mukaan yhdenmukaistaa hyviä käytäntöjä. Yliopiston tuloksellisuusindikaattorijärjestelmä kaipaa kokonaisuudessaan selkeyttämistä ja priorisointia. Lisäksi se olisi kytkettävä yliopiston profiiliin, strategiaan ja visioon, jotta se toimisi laatupolitiikan mukaisesti aitona strategisen johtamisen työkaluna. Ydin- ja tukitoimintojen laatutavoitteiden määrää olisi tarkistettava ja tavoitteet olisi priorisoitava. Tavoitteiden kytkentää yliopiston strategioihin ja visioon olisi selkeytettävä. Lisäksi olisi mahdollista kytkeä tavoitteet tuloksellisuusindikaattoreihin. Koulutuksen ja opetuksen arviointiin olisi luotava laadullisia tuloksellisuusindikaattoreita, jotka tukevat yliopiston strategian ja tavoitteiden saavuttamista.

71 Koulutuksen laadulliset tavoitteet olisi määriteltävä myös oppialakohtaisesti. Tavoitteet ja niitä mittaavat tuloksellisuusindikaattorit olisi hyvä määritellä, jotta koulutusta voitaisiin arvioida laadukkaasti ja systemaattisesti yliopiston kaikilla tasoilla ja opetusta antavissa yksiköissä. Laadullisten tavoitteiden tulisi näkyä myös opetuksen suunnitteluprosessissa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa.. Auditointiryhmän kokonaisarvio laadunvarmistusjärjestelmästä Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle, että Kuopion yliopisto läpäisee auditoinnin hyväksytysti.. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin hyväksymisestä Korkeakoulujen arviointineuvosto on auditointiryhmän esityksestä päättänyt kokouksessaan , että Kuopion yliopisto täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

72 LIITE : Auditoinnissa käytettävät kriteerit KOHTEET KRITEERIT PUUTTUVA ALKAVA KEHITTYVÄ EDISTYNYT 1. Laadunvarmistusjärjestelmän Korkeakoulun toimintoihin ei Osaan korkeakoulun toiminnoista Laadunvarmistus kattaa suuren Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa tavoitteet, kokonaisrakenne ja sisälly laadunvarmistusmenettelyjä. sisältyy laadunvarmistuksen osan korkeakoulun toiminnoista lähes kaikki tai kaikki korkeaosa-alueiden väliset yhteydet. menettelytapoja, mutta ne eivät ja laadunvarmistuksen menettely- koulun toiminnot ja siihen sisälmuodostaa järjestelmärakennetta, tavat muodostavat melko hyvin tyvät menettelytavat ja prosessit vaan ovat toisistaan erillisiä. toimivan järjestelmärakenteen. muodostavat dynaamisen kokonaisuuden. 2. Laadunvarmistusjärjestelmään Laadunvarmistusjärjestelmään Laadunvarmistusjärjestelmään Toiminnot, toimijat ja vastuut Lisäksi ilmenee, että toiminnat liittyvä dokumentaatio, johon sisäl- sisältyvää laatupolitiikkaa, toimintoja, sisältyvien vastuiden ja toi- ovat selkeästi, ymmärrettävästi ja työnjako myös käytännössä tyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoita ja vastuita ei ole mää- mintojen määrittely ja doku- ja konkreettisesti määriteltyjä noudattavat dokumentaatiota toimijoiden ja vastuiden määrittely. ritelty, eikä dokumentoitu. mentointi on puutteellista, ja dokumentoituja. Dokumentit ja organisointi on erittäin hyvin eikä laadunvarmistustoimintoja ovat helposti kaikkien saatavilla. toimivaa ja tehostaa laadunole organisoitu riittävästi. Organisointi on toimiva. varmistusta. 3. Perustehtävien laadunvarmistuk- Perustehtävien toiminnoissa ja Järjestelmä kattaa yksittäisiä, Järjestelmä kattaa useita perus- Järjestelmä kattaa pääsääntöisesti sen toimintojen ja prosessien prosesseissa ei ole laadunvarmistusta. pääasiassa tutkintotavoitteisen tehtävien laadunvarmistuksen kaikki korkeakoulun perustehtävät. kattavuus. koulutuksen toimintoja ja prosesseja. toimintoja ja prosesseja. 3 a) Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Laadunvarmistus kattaa joitakin Laadunvarmistus kattaa useita Laadunvarmistus kattaa kaikki ei ole laadunvarmistusta. yksittäisiä tutkintotavoitteisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeiset tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelun, toteu- suunnittelun, toteutuksen ja koulutuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osa-alueita. arvioinnin osa-alueita. tuksen ja arvioinnin osa-alueet. 3 b) Tutkimus / Tutkimus- ja Tutkimuksessa/ Tutkimus- ja kehitys- Laadunvarmistus kattaa joitakin Laadunvarmistus kattaa useita Laadunvarmistus kattaa kaikki kehitystyö työssä ei ole laadunvarmistusta. yksittäisiä tutkimuksen / tutkimus- tutkimuksen / tutkimus- ja keskeiset tutkimuksen / tutkimusja kehitystyön osa-alueita. kehitystyön osa-alueita. ja kehitystyön osa-alueet. 3 c) Yhteiskunnallinen vuorovaiku- Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, Laadunvarmistus kattaa joitakin Laadunvarmistus kattaa useita yhteis- Laadunvarmistus kattaa kaikki tus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö vaikuttavuuden ja aluekehitystyön yksittäisiä yhteiskunnallisen kunnallisen vuorovaikutuksen, keskeiset yhteiskunnallisen vuoroosa-alueilla ei ole laadunvarmistusta. vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden vaikuttavuuden ja aluekehitystyön vaikutuksen, vaikuttavuuden ja alueja aluekehitystyön osa-alueita. osa-alueita. kehitystyön osa-alueet.

73 KOHTEET KRITEERIT PUUTTUVA ALKAVA KEHITTYVÄ EDISTYNYT 3 d) Tuki- ja palvelutoiminnot Tuki- ja palvelutoiminnoissa Laadunvarmistus kattaa joitakin Laadunvarmistus kattaa useita tuki- ja Laadunvarmistus kattaa kaikki kes- (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ei ole laadunvarmistusta. yksittäisiä tuki- ja palvelutoiminto- palvelutoimintojen osa-alueita. keiset tuki- ja palvelutoimintojen ja rekrytointipalvelut sekä kansain- jen osa-alueita. osa-alueet. väliset palvelut) 3 e) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen ei sisälly Laadunvarmistus kattaa joitakin Laadunvarmistus kattaa useita Laadunvarmistus kattaa kaikki keslaadunvarmistusjärjestelmään. yksittäisiä henkilöstön kehittämisen henkilöstön kehittämisen osa-alueita. keiset henkilöstön kehittämisen osa-alueita. osa-alueet. 4. Korkeakoulun henkilökunnan, Korkeakoulun henkilökunta, Jokin seuraavista toimijaryhmistä Edellä mainitut henkilöstöryhmät Ulkoiset sidosryhmät on mielekkäällä opiskelijoiden ja ulkoisten opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät on laadunvarmistustoiminnan ja opiskelijat ovat järjestelmässä tavoin otettu mukaan arvioinnin sidosryhmien osallistuminen eivät osallistu laadunvarmistukseen. ulkopuolella: aktiivisesti mukana. Myös ulkoisilla toimijoiksi. Lisäksi ilmenee, että eri laadunvarmistukseen. - opiskelijat sidosryhmillä on rooli laadun- henkilöstöryhmät ovat käytännössä - opettajat varmistusjärjestelmän toiminnassa. erittäin sitoutuneita ja aktiivisia - tukipalvelujen edustajat laadunvarmistustoiminnassa. - tutkijat Osallistumista tuetaan yhteisillä - hallinto arvoilla sekä luottamukseen ja - johto tasa-arvoon perustuvalla korkea- - ulkoiset sidosryhmät. koulukulttuurilla. 5. Laadunvarmistusjärjestelmän Laadunvarmistusta ei ole kytketty Laadunvarmistus muodostuu Järjestelmä on kytketty korkeakoulun Laadunvarmistus on luonteva osa kytkeytyminen johtamiseen ja johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. korkeakoulun muusta toiminnasta toimintaan ja toiminnanohjaukseen. korkeakoulun toimintaa ja toitoiminnanohjaukseen. erillisistä menettelytavoista ja pro- Laadunvarmistusjärjestelmän tuotta- minnanohjausta. Korkeakoulun sesseista. Laadunvarmistus- maa tietoa hyödynnetään kehittä- johto on sitoutunut järjestelmään järjestelmän yhteydet toiminnan- misessä. Yhteyksiä toiminnan- ja kantaa siitä vastuun. Tiedon hyöohjaukseen, tulosten seurantaan ohjaukseen, tulosten seurantaan dyntäminen on systemaattista ja ja kehittämiseen ovat heikot. ja kehittämiseen on nähtävissä. sen tuloksekkaasta käytöstä korkeakoulun toiminnanohjauksessa, tulosten seurannassa ja kehittämisessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Korkeakoulu pystyy muodostamaan laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon avulla kokonaiskuvan koulutuksen ja muun toiminnan laadusta.

74 KOHTEET KRITEERIT PUUTTUVA ALKAVA KEHITTYVÄ EDISTYNYT 6. Laadunvarmistusjärjestelmän Laadunvarmistusjärjestelmässä ei ole Tietoa tuotetaan vailla suunni- Laadunvarmistusjärjestelmän toiminta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminta tuottaman tiedon tarkoituksen- huomioitu korkeakoulun sisäisiä telmallisuutta ja sitä välitetään ja keskeiset tulokset ovat korkeakou- on luonteeltaan julkista ja avointa. mukaisuus ja saatavuus korkea- toimijoita, eikä tietoa välitetä satunnaisesti. Sisäisten toimijoiden lun sisäisten toimijoiden tiedossa. Korkeakoulun laadunvarmistusta koulun sisällä. korkeakoulun sisällä. näkökulmia ei ole riittävästi otettu Järjestelmä tuottaa relevanttia tietoa koskeva sisäinen viestintä on aktiivista huomioon. korkeakoulun toimijoille. ja tietoa välitetään suunnatusti ja tarkoituksellisesti eri toimijoille. Laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelussa ja jatkuvassa kehittämisessä huomioidaan erittäin hyvin järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus korkeakoulun sisäisten toimijoiden näkökulmista. 7. Laadunvarmistusjärjestelmän Laadunvarmistusjärjestelmässä ei ole Ulkoisten sidosryhmien näkö- Ulkoiset sidosryhmät on määritelty Korkeakoulun laadunvarmistusta kostuottaman tiedon tarkoituksen- huomioitu korkeakoulun ulkoisten kulmia ei ole riittävästi otettu ja niiden tietotarpeet on otettu keva ulkoinen viestintä on aktiivista mukaisuus ja saatavuus korkea- sidosryhmien näkökulmia, eikä tietoa huomioon laadunvarmistus- selvästi huomioon. ja tietoa välitetään suunnatusti ja tarkoulun ulkoisten sidosryhmien välitetä ulkoisille sidosryhmille. järjestelmän suunnittelussa ja Laadunvarmistusjärjestelmän toi- koituksellisesti ulkoisille sidosryhmille. näkökulmista. jatkuvassa kehittämisessä. minta ja keskeiset tulokset ovat Laadunvarmistusjärjestelmän suunnit- Tiedon välittäminen ulkoisille tärkeimpien yhteistyökumppanei- telussa ja jatkuvassa kehittämisessä sidosryhmille on satunnaista. den ja sidosryhmien saatavilla. huomioidaan erittäin hyvin järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmista. Järjestelmä tuottaa relevanttia tietoa myös ulkopuolisille intressitahoille.

75 KOHTEET KRITEERIT PUUTTUVA ALKAVA KEHITTYVÄ EDISTYNYT 8. Laadunvarmistuksen menettely- Laadunvarmistuksen menettely- Laadunvarmistus on saavutetun Laadunvarmistuksen toimintatavat Uusien ideoiden syntymistä ja niiden tapojen ja rakenteiden toimivuus tapojen avulla ei voida tunnistaa laatutason säilyttämiseen tähtäävää. edistävät toiminnan kehittämistä ja toteuttamista tukeviin toimintatapoija vaikuttavuus toiminnan riittämätöntä laatua. Laadunvarmistuksen menettely- muutoksen aikaansaamista. Riittä- hin ja rakenteisiin on kiinnitetty kehittämiseen. tapojen avulla voidaan tyydyttävästi mättömän laadun tunnistaminen erityistä huomiota. Toimintakulttuuri tunnistaa riittämätön laatu. on tehokasta. tukee innovatiivisuutta. Riittämätön laatu tunnistetaan tehokkaasti. 9. Laadunvarmistusjärjestelmän Laadunvarmistusjärjestelmän tuotta- Tiedon käyttö on satunnaista ja/tai Tietoa käytetään koulutuksen ja Tiedon hyödyntäminen on systetuottaman tiedon hyödyntäminen maa tietoa ei hyödynnetä koulutuk- sen keruu on itsetarkoituksellista. muun toiminnan laadunhallinnan ja maattista ja tiedon tuloksekkaasta koulutuksen ja muun toiminnan sen ja muun toiminnan laadunhallin- kehittämisen välineenä. Suuri osa käytöstä koulutuksen ja muun laadunhallinnan ja kehittämisen nan ja kehittämisen välineenä. kerättävästä palautteesta hyödynne- toiminnan kehittämisessä on selkeää välineenä. tään. ja jatkuvaa näyttöä. 10. Laadunvarmistusjärjestelmän Korkeakoululla ei ole käsitystä Korkeakoululla on heikko koko- Korkeakoulu seuraa järjestelmän Korkeakoulu seuraa järjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja järjestelmän toiminnasta. Järjestelmän naiskäsitys järjestelmän toimin- toimintaa ja on tietoinen järjestel- toimintaa ja on laajalti tietoinen sen jatkuva kehittäminen. toimintaa ei seurata eikä kehitetä. nasta. Sen toimintaa ei juurikaan män toiminnan keskeisimmistä toiminnan erilaisista vaikutuksista ja seurata, eikä järjestelmän kehit- vaikutuksista ja seurauksista. seurauksista. Järjestelmän kehittäminen tämisessä ole suunnitelmallisuutta. Järjestelmän kehittäminen on on suunnitelmallista ja dokumentoitua, suunnitelmallista ja dokumentoitua. ja korkeakoulu voi selvästi osoittaa kehittämisen suunnan ja käytännön vaikutukset.

76 LIITE : Auditointivierailun ohjelma... Ensimmäinen vierailupäivä Auditointiryhmän kokous Yliopiston esittelypuheenvuoro Yliopiston johdon haastattelu (7 henkilöä) Dekaanien haastattelu (6 henkilöä) Lounastauko Opetushenkilökunnan haastattelu (9 henkilöä) Opiskelijoiden haastattelu (7 henkilöä) Tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelu (7 henkilöä) Yliopiston sidosryhmien edustajien haastattelu (6 henkilöä) Auditointiryhmän kokous Toinen vierailupäivä Laadunvarmistuksen aineistoihin tutustuminen yliopistolla Yksikkökohtaiset vierailukäynnit: luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta sekä lääketieteellinen tiedekunta Lounas Yksikkökohtaiset vierailukäynnit: tietojenkäsittelytieteen laitos sekä sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Auditointiryhmän oma kokous Kolmas vierailupäivä Yksikkökohtaiset vierailukäynnit: opintoasioiden osasto sekä Koulutus- ja kehittämiskeskus (KKK) Yliopiston johdon haastattelu Lounas ja loppukeskustelu

77 LIITE : Kuopion yliopiston vanha hallintorakenne