Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Eeva-Liisa Antikainen, Risto Honkonen, Olli Matikka, Petri Nieminen, Anu Yanar & Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2006

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on kehittänyt korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyn osoittamaan kansainvälisesti, että Suomessa on pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Laadunvarmistuksessa on kyse luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin kolmiyhteydestä. Auditointi on keskeinen kansainvälinen arviointivirtaus, joka kontrollinäkökulmansa lisäksi mahdollistaa kehittävän arvioinnin ja kunnioittaa korkeakoulujen autonomian periaatetta sekä luottamusta korkeakoulujen viimekätiseen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Korkeakoulujen arviointineuvosto on halunnut pitää edelleen kiinni omaksumastaan kehittävän arvioinnin periaatteesta, joka auditoinnissa näyttäytyy dialogisuutena arviointineuvoston ja korkeakoulujen välillä sekä auditoitavan laadunvarmistusjärjestelmän ominaispiirteiden huomioon ottamisena auditoinnin käytännön toteutuksessa. Lisäksi raporttiin sisällytetään aina suosituksia tukemaan korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että useat koulutusohjelmia akkreditoivat maat ovat palaamassa tai siirtymässä laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Kansalliset laadunvarmistuksen variaatiot auditoinnin ja akkreditoinnin soveltamisessa tulevat todennäköisesti kuitenkin säilymään. Eurooppalaiset laadunvarmistuksen standardit ja periaatteet eivät ole kahle, vaan kehikko, joka antaa mahdollisuuksia kansallisiin menetelmällisiin ratkaisuihin ja sovellutuksiin. Luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin painotukset voivat vaihdella korkeakoululaitoksen ja yhteiskunnan kehitysvaiheiden mukaan ajallisesti ja alueellisesti. Kansainvälisen keskustelun ja yhteistyön jatkuva lisääminen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen eri tasoilla on se luova ja järkevä toimintatapa, jolla parhaat käytännöt tulevat esiin ja käyttöön. Yksityiskohtaisen eurooppalaisen tai globaalin yhdenmukaistamisen tavoitetta on vaikea uskoa korkeakoululaitoksen innovatiiviseksi kehittämisperiaatteeksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti auditoinnit keväällä 2005, jolloin auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät. Syksyllä 2005 käynnistettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun auditoinnit. Auditointeja jatketaan korkeakoulujen ilmoittautumisten perusteella. Auditointiprosessit ja tulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että menetelmä sopii hyvin

4 kansalliseen korkeakoulutraditioomme, on informatiivinen ja keskeisiä ominaispiirteitä eri asianosaisille näkyväksi tekevä, keskusteleva ja kehittävä. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän Mikkelin ammattikorkeakoulua osallistumisesta auditointiin ensimmäisten korkeakoulujen joukossa. Erityinen kiitos kuuluu myös auditointiryhmälle, joka hoiti sitoutuneesti ja laadukkaasti oman tehtävänsä. Ossi Tuomi Pääsihteeri

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Mikkelin ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Visio, toiminta-ajatus, tehtävä ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus.. Tutkintoon johtava koulutus.. Tutkimus- ja kehitystoiminta.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön kehittäminen. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta LIITTEET : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Kasvatustieteiden tohtori Eeva-Liisa Antikainen toimii rehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Aiemmin hän on toiminut Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa hän kehittämisjohtajana vastasi mm. arviointi- ja kehittämistoiminnasta. Hän on osallistunut Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttamiin ammattikorkeakoulutuksen laatuyksikköarviointeihin sekä oman korkeakoulunsa laatuyksikköehdotuksen laatijana että KKA:n ulkoisena arvioitsijana. Lisäksi hän on suorittanut Teknillisen korkeakoulun Master of Quality -koulutusohjelman. Jäsenet Kasvatustieteiden tohtori Risto Honkonen toimii Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkönä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan arviointien asiantuntijana. Hän on toiminut Tampereen yliopistossa opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä sekä dosenttina vuodesta 2001 alkaen. Hän on tutkinut mm. tekniikan alan koulutusta, ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämistä sekä poliisin koulutusjärjestelmän toimivuutta. Liiketalouden opiskelija Olli Matikka on toiminut Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian opiskelijakunnan HAMKY ry:n pääsihteerinä sekä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Hän on osallistunut Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Helian laatutyön auditoinnin ohjausryhmään. Lisäksi hän on toiminut kahdessa KKA:n korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnissa auditointiryhmän opiskelijajäsenenä. Diplomi-insinööri Petri Nieminen toimii laatupäällikkönä Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaalla, jossa hän on vastannut laadun kehittämisestä 14 vuoden ajan. Stora Enson Oulun tehdas sai Suomen laatupalkinnon vuonna Lisäksi hän on toiminut Suomen laatupalkintoarvioijana neljä kertaa ja luennoinut mm. ammattikorkeakouluissa laadun hallinnasta ja kehittämisestä. Arkkitehti ja filosofian tohtori Anu Yanar toimii projektipäällikön nimikkeellä Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tukiyksikön pedagogisena asiantuntijana ja TKK:n opettajien pedagogisena kouluttajana. Hän on koordinoinut tekniikan alan korkeakoulupedagogiikan valtakunnallista kehit-

8 tämistä. Lisäksi hän on toiminut Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana. Sihteeri Projektisuunnittelija, kasvatustieteiden maisteri Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta on vuodesta 1996 alkaen toiminut useiden KKA:n koulutusala- ja teema-arviointien ja yliopistokoulutuksen laatuyksikköarviointien koordinoijana sekä KKA:n arviointimenetelmien ja -oppaiden kehittäjänä. Tällä hetkellä hänen päätehtävänään ovat korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit.

9 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattu lokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa 1. Siinä on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaan korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa dokumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadusta 2. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jolla on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, että Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistuksen systemaattista kehittämistä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 4 8 auditointia korkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä , ja tämän perusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen auditoinnit voitiin aloittaa syksyllä Auditointimallin kehittämisvaihe ulot- 1 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Käsikirja on saatavana myös osoitteesta 2 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( 3 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkaisuina keväällä Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta

10 tuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien auditointeihin osallistuvalta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmästä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskustelua myös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödynnetään vuonna 2007, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskevia johtopäätöksiä.

11 Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä: tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkeakoulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arviointineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusinta-auditointia.. Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteet on määritelty auditointikäsikirjassa ja ne ovat samat kaikille korkeakouluille. Auditoinnin kohteena ovat: 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4 4 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

12 b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 5 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön kehittäminen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista. Auditoinneissa käytettävät kriteerit ovat liitteenä 1. Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelytavat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta. 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

13 . Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja kukin korkeakoulu sopivat auditoinnin järjestämisestä auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määritellään mm. auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus/kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) ja Korkeakoulujen arviointineuvoston välinen sopimusneuvottelu pidettiin Siinä todettiin, että MAMKin laatujärjestelmä 6 perustuu Euroopan laatupalkinto- eli EFQM-malliin. Lisäksi todettiin, että Mikkelin ammattikorkeakoulun profiilissa tutkimusja kehittämistoiminnan 7 osuus on merkittävä. Nämä seikat pyrittiin huomioimaan auditointiryhmän kokoonpanossa.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan 8 auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Auditointiaineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Aineistolle ei ole määritelty sivumäärärajoitusta, vaan korkeakoulun tulee itse arvioida etukäteen toimitettavan aineiston sopiva laajuus. Mikkelin ammattikorkeakoulun toimittama auditointiaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: MAMKin organisaatiokuvaus kuvaus MAMKin laatujärjestelmän lähtökohdista ja sen osista MAMKin yhteiset laatukäsikirjat laatujärjestelmän kehityshistoria toiminnanohjausprosessikaavio SWOT-analyysi laatujärjestelmästä yhteenveto kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä. 6 Mikkelin ammattikorkeakoulu käyttää laadunvarmistusjärjestelmästään nimeä laatujärjestelmä. 7 Valtakunnallisesti puhutaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöstä. MAMK käyttää siitä käsitettä T&K-toiminta tai tutkimus- ja kehitystoiminta. 8 Tarkat auditointiaineistoa koskevat ohjeet löytyvät em. auditointikäsikirjasta.

14 Mikkelin ammattikorkeakoulun valitsemat näytöt ja näytteet laatujärjestelmänsä toimivuudesta sisälsivät esimerkiksi seuraavia dokumentteja: MAMKin kehittämissuunnitelma 2010 pedagoginen strategia T&K-strategia vuoteen 2008 laatu- ja arviointitiimin kokoonpano ja tehtävät koulutusprosessin prosessikuvaukset opetussuunnitelmien uudistaminen eli OPSU projekti kuvaus ja tuloksia opiskelijoiden ja henkilöstön laatukyselyistä EFQM-itsearvioinnin yhteenveto kuvaukset laitosten ja yksiköiden laatutyöstä. Näiden aineistojen lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai seuraavat auditointiaineistoa täydentävät aineistot: esimerkkejä tuloskortin sisällöstä aikasarjoja tuloskortin mittareista kehityskeskustelun ja mahdollisen kehittymissuunnitelman runko tai lomake laatukäsikirja B: koulutuksen laadun kehittäminen laatukäsikirja B: opintojen ohjaus laatukäsikirja C: opinnäytetyön ohjeisto projektiohje kokonaisuudessaan kuvaus julkaisutoiminnasta ja siihen liittyvistä ohjeistoista. Lisäksi auditointiryhmä perehtyi vierailun aikana MAMKin yhteiseen ja yksikkökohtaisen laadunvarmistuksen sähköiseen ja kirjalliseen dokumentaatioon ja näyttöihin, joita olivat mm. henkilökunnan ja opiskelijoiden sisäiset Staff- ja Student-verkkosivut, EFQM-, itsearviointiin ja johdon katselmuksiin liittyvät aineistot sekä laitosten ja yksiköiden laatudokumentaatio.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua auditointiryhmän puheenjohtaja Eeva-Liisa Antikainen ja projektisuunnittelija Sirpa Moitus vierailivat Mikkelin ammattikorkeakoulussa, joka järjesti henkilökunnalle ja opiskelijoille informaatiotilaisuuden tulevasta auditoinnista. Sirpa Moitus esitteli tilaisuudessa auditoinnin kansainvälistä ja kotimaista taustaa ja Eeva-Liisa Antikainen esitteli MAMKin laatujärjestelmän auditoinnin käytännön toteutusta ja käytettäviä auditointikriteerejä. Tilaisuudessa kuultiin myös MAMKin edustajien puheenvuoroja sekä käytiin keskustelua auditoinnin toteutuksesta.

15 Varsinainen auditointivierailu, johon osallistui koko auditointiryhmä, toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Mikkelin ja Savonlinnan toimipisteisiin. Keskiviikon tavoitteena oli saada kokonaiskuva MAMKin laatujärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun johtoa, koulutusjohtajia ja yksikön johtajia, opetushenkilökunnan edustajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä sidosryhmien edustajia. Torstaina auditointiryhmä perehtyi laatujärjestelmän kattavuuteen ja toimivuuteen laitos- ja yksikkötasolla. Tätä varten auditointiryhmä valitsi MAMKin auditointiaineiston perusteella vierailtaviksi yksiköiksi liiketalouden ja terveysalan laitokset (Mikkeli) ja matkailun, muotoilun ja liiketalouden laitoksen (Savonlinna). Laitoskohtaisilla vierailuilla kuultiin ensin laitoksen laadunvarmistusmenettelyiden esittely, jonka jälkeen auditointiryhmä jakaantui pienempiin ryhmiin siten, että tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksesta ja T&K-toiminnan laadunvarmistuksesta käytiin rinnakkaiset teemakeskustelut. Perjantaina auditointivierailun kohteena oli MAMKin YTItutkimuskeskus. Saadakseen mahdollisimman monipuolisen kuvan laatujärjestelmän toimivuudesta eri aloilla kaksi auditointiryhmän jäsentä teki ennalta ilmoitetun vierailuohjelman lisäksi käynnin tekniikan alan materiaalitekniikan laitokselle. Auditointivierailu päättyi ammattikorkeakoulun johdon haastatteluun, jonka yhteydessä auditointiryhmä antoi suullisen palautteen auditoinnin alustavista tuloksista. Vierailuohjelma on liitteenä 2.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä valmistautui auditointivierailuun kirjoittamalla alustavaa raporttitekstiä ammattikorkeakoulun toimittamien auditointiaineistojen pohjalta ja laatimalla auditointikysymyksiä. Auditointiryhmä piti vierailun aikana omia kokouksia, joissa se tarkensi auditointikysymyksiä ja teki alustavaa analyysia MAMKin laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta auditointikohteittain. Auditointiryhmä jatkoi vierailun jälkeen raportin työstämistä siten, että kukin auditointiryhmän jäsen tuotti auditointiaineiston ja vierailun perusteella analysoivaa ja arvioivaa tekstiä omilta vastuualueiltaan. Tekstit koottiin yhteen, jonka jälkeen ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida toistensa tekstejä. Tämän jälkeen puheenjohtaja ja sihteeri toimittivat tekstiä yhtenäiseen muotoon auditointiryhmän kokousta varten, jossa johtopäätökset ja kehittämissuositukset käytiin läpi yksityiskohtaisesti ja sovittiin muista raporttiin tehtävistä korjauksista. Mikkelin ammattikorkeakoululla oli tilaisuus korjata mahdolliset asiavirheet ennen raportin julkistamista.

16 Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointiraporttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään auditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan ko. korkeakoulun tavoitteet, organisaatio ja laatujärjestelmä, neljännessä luvussa esitetään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussa esitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.

17 Mikkelin ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Mikkelin ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa väliaikaisena ammattikorkeakouluna 1992 ja se vakinaistettiin Ammattikorkeakoulua ylläpitää Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä, jonka jäsenkuntina ovat Mikkeli, Pieksämäki ja Pieksänmaa sekä Savonlinna. Vuosittainen liikevaihto on lähes 40 miljoonaa euroa, josta projektitoiminnan osuus on 10 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun organisaatiota on uudistettu vuoden 2005 alusta siten, että se koostuu tällä hetkellä seitsemästä tulosalueesta: neljä koulutuksen tulosaluetta, yhteiset toiminnot -tulosalue, työelämäpalvelut ja kehitystoiminta -tulosalue sekä yhtymäpalvelut -tulosalue. Koulutuksen tulosalueet jakaantuvat laitoksiksi, joilla on yhden tai useamman koulutusalan koulutusta. Koulutuksen tulosalueita johtavat päätoimiset tulosaluejohtajat. Mikkelin ammattikorkeakoululla on kolme opiskelupaikkakuntaa: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna. Toiminta on järjestetty kampusmallilla. Lisäksi ammattikorkeakoululla on Heinolan toimipiste, jossa tarjotaan yritys- ja täydennyskoulutuspalveluita maakunnan yrittäjille ja työelämälle sekä Pietarin toimipiste, joka on Venäjän kauppaan erikoistunut asiantuntijapalveluyksikkö. Mikkelin ammattikorkeakoulu tarjoaa ammattikorkeakoulun perustutkintokoulutusta kahdeksalla koulutusalalla ja 23 koulutusohjelmassa, joista kolme englanninkielisiä. Koulutusalat ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, luonnontieteet, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikka ja liikenne sekä yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto. Vuodesta 2002 alkaen MAMK on tarjonnut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta liiketalouden alalla yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa. Lisäksi MAMK tarjoaa avointa ammattikorkeakouluopetusta, erikoistumisopintoja sekä englanninkielisen kesälukukauden. 9 Tämä luku perustuu pääosin Mikkelin ammattikorkeakoulun omaan dokumentaatioon. MAMKin visio, toiminta-ajatus ja arvot on esitetty Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämissuunnitelma 2010:ssa ja laatujärjestelmän kuvaus MAMKin Laatukäsikirja A:ssa.

18 Tutkintoon johtavassa koulutuksessa on noin opiskelijaa, joista nuorten koulutuksessa noin ja aikuiskoulutuksessa lähes Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaa 42 opiskelijaa ja ammatillisia erikoistumisopintoja lähes 400 opiskelijaa. Henkilöstöä on noin 450, joista tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehtävissä 100 henkilöä. Tarkastuslautakunta Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Tiimit yhtymäkokous, yhtymähallitus Yhteistyöryhmä Ammattikorkeakoulun hallitus Johtoryhmä Rehtori KOULUTUKSEN YHTEISET TOIMINNOT TYÖELÄMÄPALVELUT YHTYMÄPALVELUT- TULOSALUEET -TULOSALUE JA KEHITYSTOIMINTA TULOSALUE -TULOSALUE Savonlinna Yleishallinto YTI- Hallinto-, henkilöstö- - Matkailun, muotoilun tutkimuskeskus ja talouspalvelut ja liiketalouden laitos MML Opiskelijapalvelut - Terveysalan laitos TS Yrityspalvelut Kiinteistöt ja toimitilat Hyvinvointi Kansainvälinen toimisto - Kulttuuri-, nuoriso- ja Kehitystoiminta sosiaalialan laitos KNS Kirjasto- ja tietopalvelut - Terveysalan laitos TM Liiketoiminta ja palvelut Tietohallintopalvelut - Liiketalouden laitos LT - Metsätalouden laitos MET - Ympäristö- ja ravitsemisalan laitos YR - International Studies IS Tekniikka ja IMT - Informaatio- ja mediatekniikan laitos IT - Materiaalitekniikan laitos MT - Yhdyskuntatekniikan laitos YR Kuva. Mikkelin ammattikorkeakoulun organisaatio. Visio, toiminta-ajatus, tehtävä ja arvot Mikkelin ammattikorkeakoulun visiona on olla erityisesti Etelä-Savon maakunnan kehityksestä vastuun ottava monialainen korkea-asteen ammatillinen oppimis-, tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka luo uusia ammatillisia ajatteluja toimintatapoja. Ammattikorkeakoulu osallistuu maakunnallisen korkeakoulukokonaisuuden muodostamiseen läheisessä yhteistyössä maakunnan yliopistoyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa. MAMK on tunnustettu kouluttaja, yritystoiminnan kehittäjä, ympäristöosaaja, hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansainvälisyyden edistäjä sekä informaatio- ja mediateknologian osaaja

19 ja soveltaja. Visionsa mukaan MAMK on viiden parhaimman ammattikorkeakoulun joukossa vuonna Mikkelin ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja osaamisrakenteita koulutuksella sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Toiminnallaan se edistää kestävään kehitykseen perustuvaa innovatiivisuutta, yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä, hyvinvointia ja kulttuuria erityisesti Etelä-Savon maakunnassa. Kehittämissuunnitelman 2010 mukaan kaikessa MAMKin toiminnassa noudatetaan viittä arvoa: sivistys kumppanuus ihmisläheisyys laadukkuus luovuus.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laatutyön lähtökohdat Laatujärjestelmän kehitystyö aloitettiin vuonna 1991 Mikkelin väliaikaisen ammattikorkeakoulun aloittaessa toimintansa. Laatutyön organisaatio perustettiin vuonna 1994, jolloin koulutusyksiköihin valittiin laatupäälliköt, perustettiin MAMKin yhteinen laatutiimi ja käynnistettiin henkilöstön laatukoulutus. Ensimmäinen koko ammattikorkeakoulun yhteinen laatukäsikirja julkaistiin vuonna Laatukäsikirjaa on päivitetty vuosittain ja viimeisin päivitys on tehty elokuussa Nykyinen laatujärjestelmä on dokumentoitu kolmessa laatukäsikirjassa: Laatutyön yleiset periaatteet (A), Prosessit (B) ja Yhteiset säännöt, ohjeet ja sopimukset (C). Laatukäsirja A on laajuudeltaan viisi sivua. Sen mukaan laatujärjestelmän keskeiset osat ovat: EFQM-itsearviointi 10, BSC-tuloskortti 11, toimintasuunnitelman ja talousarvion seuranta, laatupalautteet, kehityskeskustelut, johdon katselmukset sekä ulkoinen arviointi. Laatujärjestelmän keskeiset osat on esitetty kuvassa EFQM-itsearviointi perustuu Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM), jonka avulla arvioidaan erinomaisen toiminnan tunnuspiirteitä. Mallissa on yhdeksän arviointialuetta, joista viisi kohdistuu toimintaan ja neljä tuloksiin. 11 Balanced Scorecard (BSC) eli tasapainotettu tuloskortti on johtamisen työkalu, jonka avulla organisaation visio ja tavoitteet voidaan muuntaa suorituskyvyn mittaristoksi strategista johtamista varten.

20 ULKOISET TEKIJÄT STRATEGISET VALINNAT SUUNNITTELU JA TOTEUTUS (TOIMINTAYMPÄRISTÖ) - KESU MAMK:n tuloskortti - toiminta-ajatus, - toimintasuunnitelma tehtävä, arvot ja visio ja talousarvio - strategiat SISÄISET TEKIJÄT PALAUTE (amk:n oma toiminta) - laatupalautteet - itsearviointi (EFQM) - kehityskeskustelut - johdon katselmukset - ulkoinen arviointi Kuva. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä Laatukäsikirja B:ssä on määritelty MAMKin yhteiset prosessit, jotka jakautuvat ydin- ja tukiprosesseihin. Ydinprosesseja ovat koulutus-, T&K- ja palveluprosessi. Tukiprosesseihin kuuluvat toiminnanohjausprosessi, henkilöstön kehittäminen, kansainvälistymispalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut sekä opiskelijapalvelut. Ydin- ja tukiprosessit jakautuvat edelleen osaprosesseihin. Laatukäsikirjaan C on koottu Mikkelin ammattikorkeakoulua koskevia yhteisiä sääntöjä, ohjeita ja sopimuksia. Otsikkotasolla nämä on jaoteltu seuraavasti: 1. lait ja asetukset, 2. hallinto, 3. talous, 4. opetus, 5. henkilöstö, 6. kirjasto, 7. markkinointi ja viestintä, 8. projektitoiminta, 9. kansainvälinen toiminta, 10. tietojärjestelmät, 11. ympäristö, 12. posti. Laatukäsikirja A:n mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulun tavoitteena on toiminnan laadun parantaminen. Hyvä kokonaislaatu saavutetaan kehittämällä ammattikorkeakoulun koulutustoiminnan, työelämää ja aluekehitystä tukevan tutkimus- ja kehitystyön sekä tukipalvelujen laatua kohti erinomaisuutta. Tähän pyritään käyttämällä laatujärjestelmää niin, että ammattikorkeakoulun päätöksenteko ja toiminnan parantaminen perustuvat entistä selkeämmin systemaattisesta laatuarvioinnista saatavaan tietoon. Laatukäsikirjaan A kirjatun vastuunjaon mukaan koko henkilökunta, opiskelijat sekä hankkeiden ohjausryhmän jäsenet osallistuvat laatutyöhön. Laatutyöstä vastaavat johtoryhmä, laatu- ja arviointitiimi sekä laatupäällikkö ja laatusihteeri. Ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja toimii laatupäällikkönä, ja hän vastaa laatujärjestelmästä. Hänen tukenaan toimii ammattikorkeakoulun laatu- ja arviointitiimi, joka on koottu yksiköiden laatuvastuuhenkilöistä. Laatu- ja arviointitiimi toimii tiedon välittäjänä sekä valmistelee asiat johtoryhmän käsiteltäväksi.